This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0315
Proposal for a DECISION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the deployment of the interoperable EU-wide eCall
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-järjestelmän käyttöönotosta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-järjestelmän käyttöönotosta
/* COM/2013/0315 final - 2013/0166 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-järjestelmän käyttöönotosta /* COM/2013/0315 final - 2013/0166 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Tässä ehdotuksessa käsitellään komission
eCall-järjestelmää koskevan strategian PSAP-hätäkeskusinfrastruktuuriin (Public
Safety Answering Point) liittyvää osaa. Järjestelmä perustuu kolmitahoiseen
sääntelyyn, joka koskee ajoneuvoon asennettua järjestelmää, televiestinverkkoja
ja hätäkeskuksia. 1.1. Yleinen tausta Liikenneturvallisuus on yksi Euroopan unionin
liikennepolitiikan keskeisistä tekijöistä. Vuonna 2011 EU:n maanteillä tapahtui
noin 1,1 miljoonassa onnettomuutta, joissa 30 000 ihmistä sai surmansa ja
yli 1,5 miljoonaa loukkaantui. Traagisten kuolemantapausten ja loukkaantumisten
lisäksi onnettomuuksista aiheutuu vuosittain yhteiskunnalle kustannuksia noin
130 miljardia euroa. EU on sitoutunut vähentämään liikenneonnettomuuksien
määrää (onnettomuuksien ehkäisy tai aktiivinen turvallisuus), lieventämään
onnettomuuksien seurauksia niiden sattuessa (passiivinen turvallisuus),
tehostamaan hätäpalveluja ja parantamaan onnettomuudenjälkeistä ensiapua
(tertiääriturvallisuus). Tässä yhteydessä eCall-järjestelmällä voidaan
merkittävästi tukea liikennekuolemien vähentämistä ja liikenteen aiheuttamien
vammojen lievittämistä. Onnettomuustilanteessa jokainen minuutti on
elintärkeä ja nopea avunsaanti voi alentaa vammojen vakavuusastetta.
eCall-laitteet antavat pelastuspalvelulle hälytyksen välittömästi, vaikka
kuljettaja tai matkustaja olisi tajuton tai ei muusta syystä pysty soittamaan
hätäpuhelua, ja arvioidaan, että pelastusyksiköt saapuvat tämän ansiosta
onnettomuuspaikalle kaupunkialueella 40 % ja maaseudulla 50 %
nopeammin. eCall voi myös merkittävästi vähentää liikenneonnettomuuksien
aiheuttamia ruuhkia ja tämän vuoksi Euroopan teiden yleistä ruuhkautumista. Yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-palvelun
yhdenmukaistettu käyttöönotto onkin ollut komission esityslistalla vuodesta
2005, ja se on nyt nimetty yhdeksi ensisijaiseksi toimeksi
liikenneturvallisuuden parantamiseen ja älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS)
käyttöönottoon Euroopassa liittyvässä politiikassa. Toimintatapa perustuu vapaaehtoiseen
käyttöönottoon, ja komissio onkin vuonna 2005 antamassaan tiedonannossa ”eCall
kansalaisten käyttöön”[1]
painokkaasti kehottanut jäsenvaltioiden ja alueiden hallintoja toimimaan ja
investoimaan eCall-toimintoa varten tarvittavaan hälytysinfrastruktuuriin,
jotta yleiseurooppalainen palvelu voitaisiin käynnistää vuonna 2009. Komissio
on myös pyytänyt eurooppalaisia standardointiorganisaatioita (ETSI, CEN)
laatimaan tarvittavia yhteisiä eurooppalaisia standardeja ja antanut tähän
tukea. eCallin käyttöönoton edistymisestä
raportoitiin 21. elokuuta 2009 annetussa tiedonannossa ”Aika ottaa eCall
käyttöön”[2],
jossa pääteltiin, että vapaaehtoisuuteen perustuva toimintatapa ei ollut
riittävä. Komissio ilmoitti, että ellei vuoden 2009 loppuun mennessä tapahtuisi
merkittävää edistystä, se harkitsisi sääntelytoimenpiteitä sen varmistamiseksi,
että eCallin asentaminen Euroopassa vakiovarusteena kaikkiin uusiin
ajoneuvoihin aloitetaan tietyistä ajoneuvoluokista (henkilöautot ja kevyet
hyötyajoneuvot). Tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien
käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen
puitteista 7. heinäkuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi 2010/40/EU[3]
tuli voimaan elokuussa 2010, ja yhtenä sen kuudesta ensisijaisesta toimesta
määritysten hyväksymisen osalta on ”yhteentoimivan EU:n laajuisen
hätäpuhelujärjestelmän (eCall) yhtenäinen tarjoaminen”. Päätöslauselmassaan ”eCall-järjestelmästä:
uusi 112-palvelu kansalaisille”[4]
Euroopan parlamentti totesi 3. heinäkuuta 2012 seuraavaa: –
”katsoo, että eCall-järjestelmän tulisi olla
julkinen EU:n laajuinen hätäpuhelupalvelu, joka on asennettu kiinteästi
ajoneuvoon ja joka perustuu hätänumeroon 112 ja [...] Euroopan laajuisiin
standardeihin;” –
”palauttaa mieliin, että komission
vaikutustenarvioinnissa osoitetaan, että eCall-järjestelmän pakollista
käyttöönottoa koskeviin sääntelytoimenpiteisiin ryhtyminen on tällä hetkellä
ainoa vaihtoehto myönteisten tulosten saavuttamiseksi;” –
”kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen
direktiivin 2007/46/EY puitteissa, jotta varmistetaan hätänumeroon 112
perustuvan julkisen eCall-järjestelmän pakollinen käyttöönotto vuoteen 2015
mennessä kaikissa uusissa tyyppihyväksytyissä ajoneuvoissa ja kaikissa
jäsenvaltioissa;” –
”suhtautuu myönteisesti komission 8. syyskuuta
2011 antamaan suositukseen ja kehottaa jäsenvaltioita ja
matkaviestinverkko-operaattoreita toteuttamaan siinä vaaditut toimenpiteet ja
parannukset viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä;” ”pitää kuitenkin
valitettavana, että vain 18 jäsenvaltiota on reagoinut asiaan ajoissa;”
”kehottaa jäljellä olevia jäsenvaltioita tekemään niin mahdollisimman
nopeasti;” –
”kehottaa komissiota hyväksymään PSAP-keskusten
yhteiset määrittelyt ITS-direktiivin puitteissa vuoden 2012 loppuun
mennessä ja ehdottamaan uutta direktiiviä eCall-järjestelmän käyttöönotosta”. eCall-järjestelmän käyttöönotto tarkoittaa
myös Cars 2020 –toimintasuunnitelman yhden tavoitteen toteutumista. Se sisältyy
8. marraskuuta 2012 annettuun tiedonantoon ”CARS 2020: Kilpailukykyistä ja
kestävää eurooppalaista autoteollisuutta koskeva toimintasuunnitelma”[5]. Komissio hyväksyi 26. marraskuuta 2012
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä
yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-hätäpuhelujärjestelmän yhtenäisen tarjonnan
osalta annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 305/2013[6], jossa vahvistetaan
eCall-puhelujen asianomaisen vastaanottamisen ja käsittelemisen sekä
yhdenmukaistetun EU:n laajuisen eCall-palvelun yhteensopivuuden,
yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden edellyttämät määritykset hätäkeskusten (Public
Safety Answering Point, PSAP) infrastruktuurin ajanmukaistamista varten. 1.2. Ehdotuksen perustelut Koska merkittävää edistymistä
eCall-järjestelmän vapaaehtoisessa käyttöönotossa ei tapahtunut vuoden 2009
loppuun mennessä, komissio päätti toteuttaa vaikutustenarvioinnin
selvittääkseen, mikä on soveltuvin toimintavaihtoehto EU:n laajuisen
eCall-palvelun toteuttamiseksi Euroopassa. Kuten vaikutustenarvioinnissa[7] todetaan, eCall-järjestelmän
käyttöönotto edellyttää kolmenlaisia toimenpiteitä: erityisjärjestelmän
asentamista ajoneuvoihin, matkaviestinverkko-operaattorien valmiutta välittää
tietynmuotoisia viestejä ja hätäkeskusten (Public Safety Answering Points –
PSAP) valmiutta käsitellä näitä viestejä. Järjestelmä on toimiva vain, jos
kaikki kolme osaa ovat toiminnassa samanaikaisesti. Vaikutustenarvioinnissa todettiin, että paras
tapa toteuttaa eCall-palvelu tehokkaasti on sääntelyyn perustuva
lähestymistapa. eCall-järjestelmän perustana ovat näin ollen kaikkiin
ajoneuvoihin tietyistä ajoneuvoluokista alkaen asennettava Euroopan yleiseen
hätänumeroon 112 perustuva tyyppihyväksytty laitteisto sekä puitteet
eCall-puheluiden käsittelylle televiestintäverkoissa ja hätäkeskuksissa. Tämä
lähestymistapa tuo EU:n laajuisen eCall-palvelun kaikkien eurooppalaisten
saataville, nopeuttaa sen käyttöönottoa ja mahdollistaa eCall-järjestelmästä
saatavan täysimääräisen hyödyn ihmishenkien pelastamisessa ja vammojen
vakavuuden lieventämisessä. Tällaisen tehdasasennetun 112-peruslaitteiston
pohjalta tai sen rinnalla voidaan loppukäyttäjille tarjota muita ajoneuvon
sisäisiä hätä- tai lisäarvopalveluita, joilla saavutetaan muita turvallisuuteen
tai taloudellisuuteen liittyviä etuja. Tämän vuoksi komissio esitteli 8. syyskuuta
2011 eCall-järjestelmän sääntelytoimenpiteitä koskevan strategiansa ja hyväksyi
strategian ensimmäisen osan, joka koostuu komission suosituksesta[8] EU:n laajuisen eCall-palvelun
tukemisesta sähköisissä viestintäverkoissa hätänumeroon 112 perustuvien
ajoneuvojen hätäpuhelujen (eCalls) välittämiseksi. Jotta voitaisiin varmistaa, että komission
eCall-strategiann täytäntöönpano viedään loppuun ja että toiminnan kolme
sidosryhmää (matkaviestinverkko-operaattorit, julkiset hätäpalvelut ja
autoteollisuus) toteuttavat hätänumeroon 112 perustuvan eCall-palvelun ajoissa
ja samanaikaisesti vuoteen 2015 mennessä, komissio ehdottaa seuraavaa: –
ajoneuvoon asennettava järjestelmä: direktiivin
2007/46/EY puitteissa annettava ehdotus, jonka mukaan eCall olisi oltava luokan
M1 ja N1 kaikissa uusissa ajoneuvotyypeissä (henkilöautot ja kevyet
hyötyajoneuvot); –
matkaviestinverkot: edellä mainittu komission
suositus eCall-järjestelmästä; –
hätäkeskukset: edellä mainitun delegoidun asetuksen
antaminen delegoituna säädöksenä direktiivin 2010/40/EU mukaisesti
hätäkeskuksia koskevien määritysten osalta. Direktiivin 2010/40/EU 6 artiklan 2 kohdassa
edellytetään, että komissio tarvittaessa ja tehtyään vaikutustenarvioinnin
antaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua siitä, kun ensisijaista toimea koskevat
tarvittavat määritykset on hyväksytty, kyseisen ensisijaisen toimen
käyttöönottoa koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 294 artiklan mukaisesti. Tämä on nyt käsillä olevan ehdotuksen
erityistavoite, ja sillä saatetaan päätökseen komission eCall-strategian
hätäkeskuksia käsittelevä osa. Nämä eri tekstit täydentävät toisiaan, ja
yhdessä ne mahdollistavat sen, että hätänumeroon 112 perustuva eCall-palvelu on
täysin toiminnassa 1. lokakuuta 2015 mennessä. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN
TULOKSET 2.1. Intressitahojen kuuleminen Tämä ehdotus perustuu tärkeimpien sidosryhmien
laajaan kuulemiseen. Siinä otetaan huomioon kaikki
eCall-vaikutustenarvioinnin aikana käydyt kuulemiset. Näihin sisältyivät
erityisesti laajat kannanotot sidosryhmiltä, jotka toimivat useilla
foorumeilla, kuten eurooppalainen eCall-täytäntöönpanofoorumi (EeIP),
hätäkeskusten eCall-asiantuntijaryhmä ja eSafety/i-Mobility-foorumiin kuuluva eCall-ohjausryhmä,
sekä eCall-järjestelmän toteuttamisesta 19. heinäkuuta – 19. syyskuuta 2010
järjestetty julkinen kuuleminen. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös
keskustelut, joita on käyty jäsenvaltioiden, ETA-maiden ja Sveitsin
asiantuntijoiden kanssa pidetyissä kokouksissa 13. lokakuuta 2011 sekä 29.
toukokuuta, 19. kesäkuuta ja 3. heinäkuuta 2012 ja joissa on valmisteltu
PSAP-keskuksia koskevia määrityksiä. Näihin kokouksiin osallistui myös Euroopan
parlamentin ja Euroopan tietosuojavaltuutetun edustajia.[9] Tässä delegoidussa säädöksessä otetaan
huomioon myös Euroopan neuvoa-antavan ITS-ryhmän lausunto. Ryhmä koostuu
ITS-palveluntarjoajien, käyttäjäjärjestöjen, liikenteen ja infrastruktuurialan
toimijoiden, valmistusteollisuuden, työmarkkinaosapuolten, ammattijärjestöjen,
paikallisviranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen 25:stä korkean tason
edustajasta.[10] 2.2. Vaikutustenarviointi ja
kustannus-hyötyanalyysi Laaja kustannus-hyötyanalyysi toteutettiin
osana vaikutustenarviointia, joka tehtiin eCall-järjestelmää varten
ehdotetuista kolmesta vaihtoehdosta, joihin kuului myös suositeltava
sääntelytoimenpiteitä edellyttävä vaihtoehto. Valitun vaihtoehdon (vaihtoehto 3)
kustannus-hyötyanalyysin osalta mitään eCall-järjestelmässä suunnitelluista
kolmesta sääntelytoimenpiteestä (ajoneuvon sisäinen järjestelmä, televiestintä,
hätäkeskukset) ei voida erottaa toisistaan. Hätäkeskuksille aiheutuvia
kustannuksia voidaan kyllä arvioida erillään eCall-järjestelmän ajoneuvoja ja
televiestintää koskevista osista, mutta hyödyt voidaan arvioida vain koko
eCall-aloitteen osalta. 2.2.1. Hätäkeskuksille aiheutuvien
pääkustannusten tarkastelu Kunkin hätäkeskuksen,
joka on varustettu sellaisten 112-puhelujen käsittelyyn, joihin on lisätty
sijainninmääritysvalmius – E112-puhelut (yleispalveludirektiivin mukainen
velvoite[11]), rajakustannukset hätänumeroon 112-perustuvien eCall-puheluiden
osalta kattavat seuraavat: –
kaistansisäinen modeemipalvelin
(3 000–20 000 euroa eCall-puhelujen määrän mukaan), –
ohjelmistot vähimmäistietojen (MSD) dekoodaamiseen
ja yhdentäminen hätäkeskuksen ohjelmistoihin, –
koulutus. Näihin olisi lisättävä vuotuiset
toimintakustannukset. Jos eCall-puhelut vastaanottaa myös muita hätäpuheluja
vastaanottava hätäkeskus, suurin osa näistä kustannuksista sisältyy tavanomaisiin
toimintakustannuksiin. Muussa tapauksessa kustannukset riippuvat siitä, kuinka
monta operaattoria tarvitaan käsittelemään arvioitu määrä eCall-puheluja.[12] Hätäkeskusten ajanmukaistamisen arvioidut
kustannukset ovat keskimäärin noin 1,1 miljoonaa euroa jäsenvaltiota kohti.[13] Tämä arvio on saatu
ryhmittelyanalyysistä, joka perustuu maan väestötiheyteen,
onnettomuusluokituksiin, maanteiden ja pelastustoimen infrastruktuureihin ja
muihin yleisiin tilastoihin. Maakohtaiset kustannukset vaihtelevat huomattavasti
hätäkeskusten lukumäärän ja niiden ajanmukaistamiseen valitun teknisen
ratkaisun mukaan. Lisätietoa on saatu myös käyttöönottoa
edeltävästä HeERO-pilotista[14]
(tammikuusta 2011 tammikuuhun 2013), johon osallistuivat yhdeksän jäsenvaltion
ja assosiointisopimuksen tehneen maan viranomaiset sekä 40 kumppania. Hankkeen
tavoitteena oli valmistella tarvittavan infrastruktuurin käyttöönottoa,
yhteentoimivan ja yhdenmukaistetun hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvojen
hätäviestijärjestelmän käynnistäminen mukaan luettuna. Projektia jatkaa 24
kuukautta kestävä HeERO2-pilotti, joka käynnistettiin alkuvuodesta 2013 ja
johon osallistuu lisäksi yhdeksän muuta jäsenvaltioita ja assosiaatiosopimuksen
tehnyttä maata. HeERO-pilotti on auttanut osoittamaan, että
innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan alentaa kustannuksia
eCall-vaikutustenarvioinnin melko varovaiseen lähestymistapaan verrattuna
erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa on useita hätäkeskuksia. Se vahvisti
myös, että arvioidut ja todelliset toteutuskustannukset pysyivät oletetun
suuruisina. 2.2.2. Pääasiallisten hyötyjen
tarkastelu Vaikutustenarvioinnissa ja useissa – myös
kansallisissa – tutkimuksissa todettuja hyötyjä ovat seuraavat: –
Kuolonuhrien vähentyminen (1–10 prosenttia, kun
kaikki ajoneuvot ovat eCall-varustettuja, maan väestötiheyden sekä tie- ja
pelastuspalveluinfrastruktuurin mukaan).[15] –
Vakavien loukkaantumisten vähentyminen (2–15
prosenttia).[16] –
Liikenneonnettomuuksista johtuvien ruuhkien
kustannusten aleneminen. Tämä johtuu onnettomuuksien hallinnan paranemisesta,
kun onnettomuudesta ilmoitetaan viipymättä hätäkeskuksille ja tieto voidaan
siten siirtää asianmukaiseen liikenteenhallintajärjestelmään, joka voi
välittömästi ilmoittaa onnettomuudesta muille tienkäyttäjille uusien
onnettomuuksien välttämiseksi. –
Pelastuspalvelujen helpottuminen ja
pelastuspartioiden (esim. palomiesten) turvallisuuden lisääntyminen loukkuun
jääneitä pelastettaessa, kun vähimmäistietoihin sisältyvät muun muassa tiedot
polttoainetyypistä. –
Tienvarsien SOS-infrastruktuurin väheneminen, kun
kaikki tienkäyttäjät pystyisivät aloittamaan hätäpuhelun ajoneuvoistaan. 2.2.3. Kustannus-hyötysuhde Hyötyä on mitattu myös rahassa[17] ja eri toimintavaihtoehdoista
ja vaikutusluokista on tehty kustannus-hyötyanalyysi. Arviot on laskettu
vuoteen 2033 asti, koska tämä on vuosi, jolloin eCall-palvelun oletetaan
parhaaksi arvioidun toimintavaihtoehdon tapauksessa olevan täysin kattava. || Toimintavaihtoehto 1 Ei EU:n toimia || Toimintavaihtoehto 2 Vapaaehtoisuus || Toimintavaihtoehto 3 Sääntelytoimenpiteet Kustannus-hyötysuhde || 0,29 || 0,68 || 1,74 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3.1. Oikeusperusta Direktiivin 2010/40/EU 6 artiklan 2 kohdassa
edellytetään, että komissio tarvittaessa ja tehtyään vaikutustenarvioinnin
antaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua siitä, kun ensisijaista toimea koskevat
tarvittavat määritykset on hyväksytty, näiden määritysten käyttöönottoa
koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan mukaisesti. 3.2. Toissijaisuus- ja
suhteellisuusperiaate Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti (Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohta) EU:n tasolla olisi toteutettava
toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa
suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan
laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Liikenneturvallisuus on merkittävä kysymys
koko Euroopan unionissa ja kaikille sen asukkaille: 500 miljoonaa kansalaista
27 jäsenvaltiossa käyttää yli 230:tä miljoonaa ajoneuvoa yli 5 miljoonan
kilometrin laajuisessa tieverkossa. Yhteentoimivan EU:n laajuisen
eCall-aloitteen perimmäisenä tavoitteena on ottaa kaikissa ajoneuvoissa
Euroopassa käyttöön vähimmäistoiminnot, joita pelastuspalvelut tarvitsevat
hätäpuhelujen asianmukaiseen käsittelyyn. Tällä hetkellä tieliikenteessä
tehdään yli 100 miljoonaa matkaa vuosittain eri jäsenvaltioissa, ja niiden
määrä kasvaa edelleen Euroopan unionin lujittuessa (tavaroiden, henkilöiden ja
palveluiden vapaan liikkuvuuden myötä). Tarvitaan EU:n tason toimia, jotta
voidaan varmistaa palvelujen yhteentoimivuus ja jatkuvuus kaikkialla
Euroopassa, eikä tätä voida riittävällä tavalla saavuttaa yksittäisten
jäsenvaltioiden toimin. Lisäksi EU:n tasolla toteutettavilla toimilla, joissa
käytetään eurooppalaisten standardointielinten (CEN ja ETSI) hyväksymiä
yhteisiä eurooppalaisia eCall-standardeja, taataan tehokkaat pelastuspalvelut
kaikkialla Euroopassa, esimerkiksi ulkomailla liikkuville ajoneuvoille, ja
vältetään myös markkinoiden pirstoutuminen (mitä voi tapahtua eri lailla
toteutettujen kansallisten ja/tai teollis- ja tekijänoikeuksien alaisten
yksityisten ratkaisujen seurauksena). EU:n laajuinen eCall-palvelu on 112- ja
E112-palvelujen käyttöönottoa myötäillen suunniteltu niin, että vaikutus jää
kaikkien arvoketjuun kuuluvien sidosryhmien (autoteollisuus,
matkaviestinverkko-operaattorit, jäsenvaltiot, hätäkeskukset) kannalta
mahdollisimman pieneksi ja että se jakautuu oikeudenmukaisesti. Nyt käsillä olevassa ehdotuksessa
jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön eCall-järjestelmän hätäkeskusten
tarvittava infrastruktuuri, jota eCall-puheluiden asianmukainen käsittely ja
vastaanottaminen niiden alueella edellyttää, niiden määritysten mukaisesti,
jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU
täydentämisestä yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-hätäpuhelujärjestelmän
yhtenäisen tarjonnan osalta 26. marraskuuta 2012 annetussa komission
delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 305/2013, jotta voidaan varmistaa EU:n
laajuisen eCall-palvelun yhteensopivuus, yhteentoimivuus ja jatkuvuus.
Tavoitteena on pitää kansallisille/alueellisille viranomaisille aiheutuvat
taloudelliset ja hallinnolliset kustannukset mahdollisimman pieninä ja
oikeasuhteisina tavoitteisiin nähden. Huomattava osa täytäntöönpanosta
(hätäkeskusten järjestäminen) jää jäsenvaltioiden päätöksentekoelinten
vastuulle. Jäsenvaltiot ajanmukaistavat hätäkeskusten infrastruktuurin
kansallisiin tai paikallisiin rakenteisiin parhaiten sopivalla tavalla kunkin
jäsenvaltion erityispiirteiden ja ‑olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Jokainen jäsenvaltio voi järjestää hätäkeskuspalvelunsa kustannustehokkaimmalla
ja parhaiten sen tarpeisiin soveltuvalla tavalla. Tähän sisältyy myös
mahdollisuus suodattaa puhelut, jotka eivät ole hätäpuheluita ja joita
eCall-hätäkeskukset eivät välttämättä käsittele. Näin on erityisesti silloin,
kun kyseessä ovat käyttäjän manuaalisesti aloittamat eCall-puhelut. 3.3. Ehdotuksen yksityiskohtainen
kuvaus 1 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot
ottavat viimeistään 1. lokakuuta 2015 käyttöön eCall-hätäkeskusten tarvittavan
infrastruktuurin, jota eCall-puheluiden asianmukainen käsittely ja
vastaanottaminen niiden alueella edellyttää. 2 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot
antavat komissiolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta viimeistään
18 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta. 3 artiklassa säädetään, että päätös tulee
voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu
Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n
talousarvioon. 5. LISÄTIEDOT ·
Euroopan talousalue Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen
soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan
talousaluetta. 2013/0166 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteentoimivan EU:n laajuisen
eCall-järjestelmän käyttöönotosta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon,[18] ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,[19] noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Tieliikenteen älykkäiden
liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden
liikennemuotojen rajapintojen puitteista 7 päivänä heinäkuuta 2010
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU[20] 3 artiklan ensimmäisen kohdan
d alakohdan mukaan yhteentoimivan EU:n laajuisen hätäpuhelujärjestelmän (eCall)
yhtenäinen tarjoaminen on ensisijainen toimi määritysten laatimisen ja käytön
osalta. (2) Direktiivin 2010/40/EU 6
artiklassa edellytetään, että komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä
määritykset, jotka ovat tarpeen älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS)
käyttöönoton ja operatiivisen käytön yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja
jatkuvuuden varmistamiseksi ensisijaisten toimien osalta. (3) Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä yhteentoimivan EU:n laajuisen
eCall-hätäpuhelujärjestelmän yhtenäisen tarjonnan osalta 26 päivänä marraskuuta
2012 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 305/2013[21] vahvistetaan eCall-puhelujen
asianomaisen vastaanottamisen ja käsittelemisen sekä yhdenmukaistetun EU:n
laajuisen eCall-palvelun yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden
edellyttämät määritykset hätäkeskusten (Public Safety Answering Point, PSAP)
ajanmukaistamista varten. (4) Direktiivin 2010/40/EU 6
artiklan 2 kohdassa edellytetään, että komissio tarvittaessa ja tehtyään
kustannus–hyötyanalyysin sisältävän vaikutustenarvioinnin antaa viimeistään 12
kuukauden kuluttua siitä, kun edellä tarkoitettu delegoitu asetus hyväksytty,
tällaisten määritysten käyttöönottoa koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille
ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan
mukaisesti. (5) On odotettavissa, että
hätäpalvelujen vasteaikaa vähentämällä yhteentoimiva EU:n laajuinen
eCall-palvelu vähentää kuolonuhrien määrää unionissa ja tieliikenneonnettomuuksien
aiheuttamien vammojen vakavuutta. Yhteentoimivasta
EU:n laajuisesta eCall-palveluista odotetaan saatavan myös yhteiskunnalle
säästöjä, kun vaaratilanteiden hallinta paranee ja liikenneruuhkat ja
lisäonnettomuudet vähenevät. (6) Jotta voidaan varmistaa
palvelun yhteentoimivuus ja jatkuvuus koko unionissa sekä alentaa unionille
koituvia toteuttamiskustannuksia, on tarpeen, että kaikki jäsenvaltiot ottavat
käyttöön ensisijaisen eCall-toimen delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 305/2013
vahvistettujen yhteisten määritysten mukaisesti. Tämä ei saisi rajoittaa
jäsenvaltioiden oikeutta ottaa käyttöön teknisiä lisävälineitä muiden
hätäpuheluiden hoitamiseen. (7) Muista
hätäpuhelujärjestelmistä saatujen kokemusten mukaan käyttäjien manuaalisesti
aloittamiin eCall-puheluihin voi sisältyä neuvontapuheluita. Jäsenvaltiot
voivat tarvittaessa toteuttaa kaikki soveltuvat tekniset ja organisatoriset
ratkaisut, joilla suodatetaan tällaiset neuvontapuhelut ja varmistetaan, että
eCall-hätäkeskukset käsittelevät ainoastaan todellisia hätäpuheluita. (8) Jäsenvaltiot ja/tai
yksityinen sektori eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen
tavoitetta, joka on yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-palvelun koordinoitu ja
yhtenäinen käyttöönotto koko Euroopassa, vaan se voidaan sen laajuuden ja
vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi
toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa
vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on
tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä
lokakuuta 2015 otettava käyttöön eCall-hätäkeskuksissa tarvittava
infrastruktuuri, jota kaikkien sellaisten eCall-puheluiden, joista tarvittaessa
on poistettu muut kuin hätäpuhelut, asianmukainen vastaanottaminen ja käsittely
niiden alueella edellyttää, delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 305/2013 vahvistettujen
määritysten mukaisesti, jotta voidaan varmistaa EU:n laajuisen eCall-palvelun
yhteensopivuus, yhteentoimivuus ja jatkuvuus. Tällä ei rajoiteta jäsenvaltioiden
oikeutta järjestää hätäkeskuspalvelunsa kustannustehokkaimmalla ja parhaiten
sen tarpeisiin soveltuvalla tavalla, mihin sisältyy myös mahdollisuus suodattaa
puhelut, jotka eivät ole hätäpuheluita ja joita eCall-hätäkeskukset eivät
välttämättä käsittele, erityisesti silloin, kun kyseessä ovat käyttäjän
manuaalisesti aloittamat eCall-puhelut. 2 artikla Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle
tämän päätöksen täytäntöönpanotilannetta koskeva kertomus viimeistään 18
kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. Kertomukseen
on sisällyttävä ainakin luettelo toimivaltaisista viranomaisista, jotka
arvioivat eCall-hätäkeskusten toiminnan vaatimustenmukaisuuden delegoidun
asetuksen (EU) N:o 305/2013 3 artiklassa lueteltuihin vaatimuksiin nähden,
luettelo eCall-hätäkeskuksista ja niiden maantieteellisestä kattavuudesta,
kuvaukset vaatimustenmukaisuustesteistä, yksityisyyden suojasta ja
tietosuojasta. 3 artikla Tämä päätös tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. 4 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille
jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja [1] KOM(2005) 431 lopullinen. [2] KOM(2009) 434. [3] EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1. [4] P7_TA(2012)0274. [5] COM(2012) 636 final. [6] EUVL L 91, 3.4.2013, s. 1. [7] SEC(2011) 1019 final. [8] 2011/750/EU. [9] Ks. esityslista ja pöytäkirja osoitteessa http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=1941 [10] http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=2736 [11] Direktiivin 2002/22/EY 26 artikla. [12] SEC(2011) 1019 lopullinen, liite III. [13] SEC(2011) 1019 lopullinen, liite XIV. [14] http://ec.europa.eu/information_society/apps/projects/factsheet/index.cfm?project_ref=270906 [15] SeiSS-, E-MERGE-, eIMPACT-, AINO-tutkimukset. Ks.
yksityiskohtaisempi analyysi laskelmasta eCall-vaikutustenarvioinnin liitteessä
IV. [16] SeiSS-, E-MERGE-, eIMPACT-, AINO-tutkimukset. Ks.
yksityiskohtaisempi analyysi laskelmasta eCall-vaikutustenarvioinnin liitteessä
IV. [17] SEC(2011) 1019 lopullinen, liitteet IV ja XIV. [18] EUVL C, , s.. [19] EUVL C, , s.. [20] EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1. [21] EUVL L 91, 3.4.2013, s. 1.