12.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 55/84

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja erityisesti 16. helmikuuta 2012 (1) ja 13. syyskuuta 2012 (2) antamansa päätöslauselmat, jotka koskevat aseellisten konfliktien vuoksi pakolaisiksi joutuneita,

—

ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 23. maaliskuuta, 23. huhtikuuta, 14. toukokuuta, 25. kesäkuuta, 23. heinäkuuta, 15. lokakuuta, 19. marraskuuta ja 10. joulukuuta 2012 sekä 23. tammikuuta, 18. helmikuuta, 11. maaliskuuta ja 22. huhtikuuta 2013 antamat päätelmät Syyriasta; ottaa huomioon, että oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi lokakuussa 2012, että komissio käynnistää alueellisen suojeluohjelman; ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 2. maaliskuuta, 29. kesäkuuta ja 14. joulukuuta 2012 sekä 8. helmikuuta 2013 antamat päätelmät Syyriasta,

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin julkilausumat Syyrian pakolaisista ja erityisesti hänen Strasbourgin täysistuntokeskustelussa 13. maaliskuuta 2013 esittämänsä huomiot ja 8. toukokuuta 2013 antamansa julkilausuman; ottaa huomioon kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komission jäsenen Kristalina Georgievan julkilausumat Syyrian pakolaisista ja EU:n toimista ja erityisesti hänen 12. toukokuuta 2013 antamansa julkilausuman; ottaa huomioon humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) Syyriaa koskevat tilannekatsaukset ja maakohtaiset tiedotteet,

—

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 20. heinäkuuta 2012 antaman päätöslauselman 2059, 21. huhtikuuta 2012 antaman päätöslauselman 2043 ja 14. huhtikuuta 2012 antaman päätöslauselman 2042 sekä YK:n riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission 11. maaliskuuta 2013 päivätyn päivitetyn raportin; ottaa huomioon humanitaaristen asioiden alipääsihteerin ja hätäapukoordinaattorin Valerie Amosin YK:n turvallisuusneuvostossa antamat selonteot Syyriasta ja erityisesti hänen 18. huhtikuuta 2013 antamansa selonteon,

—

ottaa huomioon YK:n pääsihteerin julkilausumat ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun António Guterresin YK:n turvallisuusneuvostossa esittämät huomautukset, erityisesti hänen18. huhtikuuta 2013 esittämänsä huomautukset; ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 2. joulukuuta 2011 ja 22. maaliskuuta 2013 antamat päätöslauselmat Syyrian arabitasavallasta,

—

ottaa huomioon Syyrian kansan tukiryhmän Marrakeshissa pidetyn kokouksen sekä Pariisissa 28. tammikuuta 2013 pidetyn kansainvälisen konferenssin,

—

ottaa huomioon YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun uusimman Syyrian alueellisen valmiussuunnitelman tammikuusta kesäkuuhun 2013 ja kaikki alueelliset toimintasuunnitelmat, jotka on annettu ensimmäisen, maaliskuussa 2012 laaditun valmiussuunnitelman jälkeen,

—

ottaa huomioon 19. joulukuuta 2012 annetun vuoden 2013 Syyrian humanitaarisen avun valmiussuunnitelman (SHARP), jonka Syyrian arabitasavallan hallitus laati koordinoidusti YK-järjestelmän kanssa,

—

ottaa huomioon keväällä 2012 perustetun Syyrian humanitaarisen foorumin (SHF) ja sen 19. helmikuuta 2013 pidetyn viimeisimmän kokouksen,

—

ottaa huomioon YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston (OCHA) Syyriaa koskevat humanitaariset tiedotteet,

—

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen antamat päätöslauselmat Syyriasta ja erityisesti päätöslauselman 46/182 YK:n humanitaarisen hätäavun koordinoinnin vahvistamisesta ja sen liitteenä olevat pääperiaatteet sekä päätöslauselman 67/183 Syyrian ihmisoikeustilanteesta,

—

ottaa huomioon Kuwaitissa 30. tammikuuta 2013 järjestetyn Syyriaa koskevan korkean tason kansainvälisen avunantajakonferenssin yhteenvedon,

—

ottaa huomioon Syyria-toimintaryhmän 30. kesäkuuta 2012 antaman tiedonannon (”Geneven tiedonanto”),

—

ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon vuoden 1949 Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin sekä joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyn yleissopimuksen, joissa kaikissa Syyria on osapuolena,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) oli 16. toukokuuta 2013 mennessä rekisteröinyt yhteensä 1 523 626 Syyrian pakolaista naapurimaissa ja Pohjois-Afrikassa; toteaa, että pakolaisten ja rekisteröimättömien pakolaisten kokonaismäärän arvioidaan olevan paljon suurempi; ottaa huomioon, että UHNCR:n mukaan seitsemän miljoonaa syyrialaista elää avun varassa – 3,1 miljoonaa heistä on lapsia – ja että 6. toukokuuta 2013 maan sisäisiä pakolaisia oli 4,25 miljoonaa; toteaa, että samojen lähteiden mukaan seuraavissa maissa oli 16. toukokuuta 2013 seuraava määrä pakolaisia (myös rekisteröintiä odottavat pakolaiset): Turkissa 347 815, Libanonissa 474 461, Jordaniassa 474 405, Irakissa 148 028, Egyptissä 68 865 sekä Marokossa, Algeriassa ja Libyassa 10 052 (rekisteröityä pakolaista); toteaa, että tuhansia syyrialaisia pakenee päivittäin naapurimaihin ja että UNHCR:n arvion mukaan vuoden 2013 loppuun mennessä syyrialaispakolaisia on kaikkiaan 3,5 miljoonaa;

B.

ottaa huomioon, että syyrialaispakolaisten ja apua tarvitsevien määrä nousee jyrkästi, kun poliittinen ja humanitaarinen tilanne heikkenee päivittäin aseellisten selkkausten jatkuessa; ottaa huomioon, että siviilien lisäksi myös useita hallinnon entisiä poliittisia johtajia ja sotilasjohtajia ja suurlähettiläitä on loikannut naapurimaihin ja kauemmas; toteaa, että Syyrian aseelliset selkkaukset ovat merkittävä uhka koko alueen hauraalle turvallisuustilanteelle ja vakaudelle; katsoo, että aseellisten selkkausten heijastevaikutukset uhkaavat muuttua satunnaisista rakenteellisiksi; toteaa, että EU:lla ja kansainvälisellä yhteisöllä ei ole varaa uuteen katastrofiin; katsoo, että yleisalueellinen poliittinen, humanitaarinen ja turvallisuuskatastrofi ylittäisi kansainväliset avustusvalmiudet;

C.

ottaa huomioon, että tuhannet Syyriasta paenneet ovat karanneet armeijasta, jotta eivät joutuisi syyllistymään sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan, tai välttelevät asepalvelusta vastaavista syistä;

D.

toteaa, että YK arvioi maaliskuussa, että noin 80 000 henkilöä, joista suurin osa on siviilejä, on kuollut Syyrian väkivaltaisuuksien takia;

E.

toteaa, että valtaosaan syyrialaisista on vaikuttanut tärkeän infrastruktuurin, kuten koulujen ja sairaaloiden, tuhoutuminen, valuutan devalvaatio, elintarvikkeiden hinnannousu, polttoaineen ja sähkön puute sekä vesi-, elintarvike- ja lääkepula; toteaa, että humanitaarista apua tarvitsevien ihmisten fyysinen tavoittaminen Syyriassa on hyvin vaikeaa ja edellyttää al-Assadin hallituksen yhteistyötä;

F.

ottaa huomioon, että YK:n järjestöt ovat ilmoittaneet edistyneensä järjestöjen välisten avustustoimitusten järjestämisessä konfliktin rajalinjojen yli hallituksen valvomille ja opposition valvomille alueille sekä taistelujen kohteena oleville alueille; toteaa, että hallinnolliset esteet ja (hallituksen ja opposition hallinnoimat) tarkastuspisteet koko maassa vaikeuttavat tehokasta humanitaarista toimintaa koko Syyriassa;

G.

katsoo, että rekisteröinti on tärkeä mekanismi, jotta huolestuttavassa tilanteessa olevat ihmiset voidaan tunnistaa ja heitä voidaan suojella ja auttaa ja jotta avustusta voidaan priorisoida; toteaa, että tämä koskee erityisesti sellaisia vasta saapuneita pakolaisia, joilla on erityistarpeita, kuten vammaisia, iäkkäitä henkilöitä, ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ja huoltajastaan eroon joutuneita lapsia;

H.

ottaa huomioon, että pakolaisia vastaanottaneet maat ovat koko aseellisen konfliktin ajan noudattaneet avointen rajojen politiikkaa mutta valinneet erilaiset vastaanottomenetelmät; toteaa, että niiden mahdollisuudet ja valmiudet kasvavan pakolaisvirran vastaanottamiseen ja majoittamiseen ovat venyneet äärirajoilleen rajan tuntumassa säännöllisesti tapahtuvien välikohtausten vuoksi; huomauttaa, että Libanon ei ole halunnut perustaa leirejä ja on asuttanut useimmat pakolaiset paikallisyhteisöihin; ottaa huomioon, että noin kolme neljännestä naapurimaihin paenneista Syyrian pakolaisista asuu kaupunkiympäristössä sijaitsevissa ulkoleireissä; toteaa, että arviolta 350 000 syyrialaista asuu 23 pakolaisleirissä Turkissa, Jordaniassa ja Irakissa;

I.

ottaa huomioon, että avustusjärjestöt käsittelevät tällä hetkellä Syyrian pakolaisten tilannetta Jordaniassa, Libanonissa ja Irakissa, ja toteaa, että ne keskittyvät lähinnä naisiin ja lapsiin sekä väestöihin, joilla on erityistarpeita mutta jotka ovat muita heikommassa asemassa kaupunkien pakolaisyhteisöissä; toteaa, että pakolaisten levittäytyminen maaseudulle edellyttää vaativaa rekisteröintiohjelmaa kaupungeissa;

J.

ottaa huomioon, että pakolaisia vastaanottavilla mailla on valtavia omia sisäisiä haasteita, kuten epävakaa talous, inflaatio ja työttömyys, ja että Libanonin ja Jordanian tilanne on erityisen vaikea;

K.

toteaa, että vuokran maksaminen on yhä suurempi ongelma monille Syyrian pakolaisille, koska pakolaisten määrä kasvaa ja majoituksesta kilpaillaan yhä enemmän ja hinnat nousevat; toteaa, että pakolaisten tulojen ja menojen välillä on merkittäviä eroja, heillä on vain vähän työmahdollisuuksia, he ovat käyttäneet säästönsä ja heidän velkautumisensa kasvaa; toteaa, että kilpailu työpaikoista ja elintarvikkeiden hinnannousu kiristävät jännitteitä paikallisen väestön ja pakolaisten välillä varsinkin Libanonissa ja Jordaniassa, jotka ovat vastaanottaneet yhteensä yli miljoona pakolaista;

L.

toteaa, että tarvitaan jatkuvaa toimintaa, jolla lisätään vastaanottajayhteisöjen tukemista, jotta rajat voidaan pitää edelleen avoimina, pakolaisia voidaan avustaa ja varmistaa tarvittava infrastruktuuri ja jotta voidaan lieventää jännitteitä ja vähentää näiden yhteisöjen rasitusta;

M.

toteaa, että rahoitusongelmat estävät yhä perustavanlaatuisen humanitaarisen avun nopean ja tehokkaan toimittamisen; huomauttaa, että SHARP-suunnitelma edellyttää yhteensä 563 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin rahoitusta syyrialaisten tarpeisiin vastaamiseksi; toteaa, että 6. toukokuuta 2013 valmiussuunnitelman rahoituksesta oli koossa vain 61 prosenttia;

N.

ottaa huomioon, että nykyistä YK:n alueellista valmiussuunnitelmaa (RRP 4) tarkistetaan joulukuuhun 2013 ulottuvalta ajalta; toteaa, että YK käynnistää uuden rahoituspyynnön 7. kesäkuuta 2013 ja siinä otetaan huomioon Syyrian pakolaisten kasvava määrä ja tarpeet sekä lisätään vastaanottajahallintojen ja -yhteisöjen tukea; toteaa, että rahoitusta tarvitaan todennäköisesti 3 miljardia dollaria;

O.

ottaa huomioon, että avustusjärjestöjen selvitysten mukaan tähän mennessä vain 30-40 prosenttia kaikesta kansainvälisen yhteisön lupaamasta rahoituksesta on todella annettu;

P.

toteaa, että humanitaarisen avun taso alkaa olla kestämätön; toteaa, että kaikki asianomaiset humanitaariset toimijat tarvitsevat taloudellista tukea, joka ei ole suhteessa perinteisten avunantajien tavanomaisiin humanitaarisen avun määrärahoihin; katsoo, että on otettava käyttöön erityisiä rahoitusmekanismeja, jotta voidaan täyttää Syyrian kriisistä johtuvat perustarpeet;

Q.

toteaa, että EU on suurin avunantaja; toteaa, että 22. huhtikuuta 2013 EU oli reagoinut Syyrian kriisiin antamalla humanitaarista apua kaikkiaan lähes 473 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa euroa EU:lta ja lähes 273 miljoonaa euroa jäsenvaltioilta; toteaa, että komissio ilmoitti 12. toukokuuta 2013 yhteensä 65 miljoonan euron lisärahoituksesta;

R.

ottaa huomioon, että Syyriassa on noin 400 000 palestiinalaispakolaista, joihin sisällissota myös vaikuttaa; toteaa, että palestiinalaiset ovat suurelta osin pysyneet konfliktissa puolueettomina; toteaa, että YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö (UNRWA) on rekisteröinyt lähes 50 000 palestiinalaispakolaista Libanonissa ja lähes 5 000 palestiinalaispakolaista Jordaniassa; ottaa huomioon, että Jordania on sulkenut rajansa Syyrian konfliktia pakenevilta palestiinalaisilta ja Libanonissa heidän työntekonsa on suurelta osin estetty; ottaa huomioon, että Syyriassa olevat irakilaiset, afganistanilaiset, somalialaiset ja sudanilaiset pakolaiset joutuvat jälleen lähtemään pakolaisiksi;

S.

toteaa, että Jordaniassa sijaitsevan Zaatarin leirin turvallisuus on heikentynyt ja siellä on varkauksia ja tulipaloja; ottaa huomioon, että Zaatarista on tullut Jordanian neljänneksi suurin kaupunki ja siellä asuu yli 170 000 ihmistä; toteaa, että pakolaisleirin mellakat ja väkivaltaiset mielenilmaukset johtuvat huonoista elinoloista ja avustuksen saamisen viivästymisestä; ottaa huomioon, että leireillä olevien asukkaiden ja humanitaarisen avun työntekijöiden henki on heikon turvallisuustilanteen vuoksi jatkuvasti vaarassa; toteaa, että avustustyöntekijöiden kimppuun on hyökätty ja jotkut avustustyöntekijät ovat joutuneet sairaalaan tai jopa kuolleet avustustoimitusten aikana ja toimittajia on pahoinpidelty;

T.

ottaa huomioon, että kansainvälisten järjestöjen mukaan pakolaisleireillä olevat naiset ja tytöt kohtaavat yhä useammin seksuaalista väkivaltaa ja raiskausta käytetään myös sodankäynnin välineenä; toteaa, että seksuaalisesta väkivallasta selvinneille syyrialaispakolaisille ei ole mitään todellisia mahdollisuuksia lääketieteelliseen apuun; ottaa huomioon, että suhteettoman suuri määrä nuoria tyttöjä ja naisia menee naimisiin pakolaisleireillä; ottaa huomioon, että useiden lähteiden mukaan pakolaisleireillä solmitaan syyrialaispakolaisten kanssa väliaikaisia mutah-avioliittoja;

U.

ottaa huomioon, että YK käynnisti maaliskuussa 2013 riippumattoman tutkimuksen, kun oli esitetty syytöksiä, että Syyriassa on saatettu käyttää kemiallisia aseita; toteaa, että nämä syytökset ovat saattaneet jouduttaa laajamittaista pakolaisuutta; toteaa, että Syyrian hallinto on kieltäytynyt päästämästä YK:n tutkintaryhmää maahan;

1.

ilmaisee syvän huolensa Syyrian pitkään jatkuneesta humanitaarisesta kriisistä sekä sen vaikutuksista naapurimaihin; on huolissaan siitä, että ihmisten pakeneminen Syyriasta jatkuu yhä kiihtyvää vauhtia; muistuttaa, että al-Assadin hallitus kantaa ensisijaisen vastuun kansalaistensa hyvinvoinnista;

2.

tuomitsee jälleen mitä jyrkimmin raakuuden ja julmuudet, joita Syyrian hallitus kohdistaa maan väestöön; on hyvin huolissaan vakavista laaja-alaisista ja järjestelmällisistä ihmisoikeuksien loukkauksista ja mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin Syyrian viranomaiset, Syyrian armeija, turvallisuusjoukot ja niiden kanssa liittoutuneet puolisotilaalliset joukot ovat antaneet luvan ja/tai ovat syyllistyneet; tuomitsee mielivaltaiset laittomat teloitukset ja kaikki muut ihmisoikeusloukkaukset, joihin presidentti al-Assadin hallintoa vastustavat ryhmittymät ja joukot ovat syyllistyneet; kehottaa jälleen presidentti Bashar al-Assadia ja hänen hallintoaan siirtymään välittömästi syrjään, jotta maassa voidaan toteuttaa syyrialaisten johdolla rauhanomainen, osallistava ja demokraattinen vallanvaihto;

3.

vaatii kaikkia aseistettuja osapuolia välittömästi lopettamaan väkivaltaisuudet Syyriassa; korostaa jälleen, että kaikkien kriisin osapuolten on noudatettava täysimääräisesti kansainvälistä humanitaarista oikeutta, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea siviilien suojeleminen; painottaa, että Syyriassa kahden viime vuoden aikana laajalle levinneisiin, järjestelmällisiin ja räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan ja että heidät on vietävä oikeuteen; tukee tältä osin voimakkaasti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun vaatimuksia, että Syyrian tilanne otettaisiin kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi;

4.

ilmaisee osanottonsa uhrien perheille; antaa Syyrian kansalaisille tunnustusta heidän rohkeudestaan ja ilmaisee jälleen myötätuntonsa syyrialaisille, jotka taistelevat vapauden, ihmisarvon ja demokratian puolesta;

5.

katsoo, että konfliktin ratkaisun avain on poliittisissa mekanismeissa, joilla edistetään syyrialaisten johtamaa poliittista prosessia nopean, uskottavan ja toimivan poliittisen ratkaisun löytämiseksi muutokseen aidosti sitoutuneiden tahojen kanssa; katsoo, että samalla on kunnioitettava demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisia arvoja siten, että erityisesti etnisten, kulttuuristen ja uskonnollisten vähemmistöjen sekä naisten oikeudet otetaan huomioon; toteaa, että on erittäin tärkeää pitää humanitaariset ja poliittiset näkökohdat erillään, jotta apua tarvitsevat on helpompi tavoittaa; kehottaa EU:ta ja Euroopan ulkosuhdehallintoa laatimaan vapautettujen alueiden poliittista hallintoa koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyy mahdollisuus pakotteiden poistamiseen;

6.

toteaa, että kaikki syyrialaiset sotilaskarkurit ovat oikeutettuja laajempaan suojeluun, koska he ovat vaarassa muista kuin UNHCR:n suuntaviivojen 26 kohdassa esitetyistä syistä eli heitä uhkaa suhteettoman ankara rangaistus, jonka voidaan katsoa olevan kidutusta tai epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua, tai jopa mielivaltainen teloitus;

7.

kehottaa YK:n turvallisuusneuvoston jäseniä, erityisesti Venäjää ja Kiinaa, pitämään kiinni velvollisuudestaan lopettaa väkivalta ja sortotoimet Syyrian kansaa kohtaan, hyväksymään turvallisuusneuvostossa sen 18. huhtikuuta 2013 antamaan lehdistötiedotteeseen perustuvan päätöslauselman ja valtuuttamaan humanitaarisen avun toimittamisen Syyrian kaikille alueille; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään kaikkensa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman hyväksymiseksi ja painostamaan tehokkaasti diplomatian keinoin sekä Venäjää että Kiinaa; kehottaa EU:ta jatkamaan YK:n turvallisuusneuvoston kanssa kaikkien suojelun velvoitetta koskevassa järjestelmässä (R2P) olevien vaihtoehtojen kartoittamista tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen, Turkin ja Arabiliiton kanssa, jotta kyetään auttamaan Syyrian kansaa ja lopettamaan verenvuodatus; tukee painokkaasti Syyrian tilannetta tarkastelevan riippumattoman tutkintakomission työtä ja suhtautuu myönteisesti sen päivitettyyn raporttiin;

8.

tukee Yhdysvaltojen ulkoministerin John Kerryn ja Venäjän federaation ulkoministerin Sergei Lavrovin yhteistä vetoomusta Syyriaa käsittelevän kansainvälisen konferenssin koolle kutsumisesta mahdollisimman pian Genevessä kesäkuussa 2012 pidetyn konferenssin seurantatoimena;

9.

on huolissaan konfliktin militarisoitumisesta entisestään ja uskonnollisten ryhmien välisistä väkivaltaisuuksista; panee merkille erilaisten alueellisten toimijoiden roolin esimerkiksi asetoimituksissa ja on huolissaan Syyrian konfliktin heijastusvaikutuksista (humanitaarinen kriisi, turvallisuus ja vakaus) naapurimaihin; tuomitsee jyrkästi 11. toukokuuta 2013 tehdyt autopommi-iskut Turkin Hatayn provinssin kaakkoisosassa sijaitsevan Reyhanlin kaupungin pakolaisleirille, jossa kymmeniä ihmisiä sai surmansa ja loukkaantui, sekä välikohtaukset, joissa aseistetut syyrialaisjoukot ovat ampuneet kranaatteja naapurimaihin ja tulittaneet niiden puolelle; kannattaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tämän tuomitessa kaikenlaiset terrori-iskut;

10.

korostaa, että EU on erityisesti vastuussa naapurustonsa vakaudesta ja turvallisuudesta, ja kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja laajentumisesta ja Euroopan naapuruuspolitiikasta vastaavaa komission jäsentä varmistamaan, että EU toimii johtavassa roolissa, kun pyritään estämään Syyrian aseellisen konfliktin leviäminen naapurivaltioihin;

11.

arvostaa pakolaisia vastaanottaneita yhteisöjä ja Syyrian naapurimaita, etenkin Jordaniaa, Libanonia, Turkkia ja Irakia, jotka ovat ihailtavasti kyenneet tarjoamaan Syyrian aseellista konfliktia paenneille perheille suojaa ja humanitaarista apua, mutta on erittäin huolissaan siitä, että nämä maat ovat syyrialaisten pakolaistulvan vuoksi vaarallisesti lähestymässä kapasiteettinsa äärirajoja, mikä saattaa aiheuttaa uudenlaista alueellista epävakautta;

12.

tukee komission ja EU:n jäsenvaltioiden merkittävää osallistumista kansainvälisiin humanitaarisen avun ohjelmiin ja on tyytyväinen kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komission jäsenen poliittiseen johtajuuteen; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on monipuolistanut humanitaarisia kumppaneita Syyriassa voidakseen antaa apua tehokkaammin ja laajemmin erityisesti alueilla, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa; kehottaa unionin ja jäsenvaltioiden toimijoita koordinoimaan paremmin toimensa ja antamansa avun Syyriassa ja sen ulkopuolella;

13.

kehottaa komissiota laatimaan kattavan apupaketin, joka toimii esimerkkinä muille tärkeillä avunantajille ja jolla käsitellään humanitaarista kriisiä Syyriassa ja naapurimaissa seuraavien kolmen pilarin mukaisesti: i) humanitaarisen avun lisääminen (ECHOn avulla), ii) vastaanottajamaiden tukeminen, jotta voidaan vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja lisätä valmiuksia ja infrastruktuuria (DEVCOn avulla) ja iii) makrotaloudellista apua koskevien pakettien nopea käyttöönotto Libanonia ja Jordaniaa varten;

14.

korostaa, että kansainväliset rajat on tärkeä pitää avoinna, ja vaatii kansainvälistä yhteisöä tukemaan runsaskätisesti Libanonin ja Jordanian toimia kasvavan pakolaisvirran hallitsemiseksi; kehottaa kaikkia alueellisia vastaanottajahallintoja ja muita toimijoita noudattamaan palauttamiskiellon ja pakolaisten yhtäläisen kohtelun periaatetta;

15.

kehottaa EU:ta toteuttamaan asianmukaisia ja vastuullisia toimenpiteitä sen varalta, että jäsenvaltioihin tulvii pakolaisia;

16.

vaatii jäsenvaltioita lopettamaan viipymättä pitkien säilöönottojaksojen väitetyn käytön ja palauttamiskäytännön, joilla ne rikkovat suoraan kansainvälistä oikeutta ja EU:n lainsäädäntöä;

17.

vaatii välitöntä humanitaarista apua kaikille apua tarvitseville Syyriassa, varsinkin haavoittuneille, pakolaisille, maan sisällä siirtymään joutuneille, naisille ja lapsille; antaa tältä osin kiitosta Punaiselle Ristille ja YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle niiden työstä; vaatii Syyrian hallitusta sallimaan humanitaaristen järjestöjen vapaan pääsyn maahan; korostaa, että paikalla olevien eri toimijoiden kuten paikallisviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä muun muassa rajoilla on lisättävä; katsoo, että avustussuunnitelmat ja valvonta rajalla toisivat lisäarvoa;

18.

kehottaa EU:ta kannattamaan turva-alueiden perustamista Turkin ja Syyrian rajan tuntumaan ja mahdollisesti Syyrian sisälle sekä kansainvälisen yhteisön vaatimien humanitaaristen käytävien luomista;

19.

on tyytyväinen laajaan humanitaarisen avun operaatioon, johon kansainväliset ja paikalliset järjestöt osallistuvat UNOCHAn ja UNHCR:n alaisuudessa, ja antaa tunnustusta kaikille kansainvälisille ja paikallisille humanitaarisen avun ja terveydenhuollon työntekijöille heidän rohkeudestaan ja sitkeydestään; kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä parantamaan siviilien, myös humanitaarisen avun työntekijöiden ja lääkintähenkilöstön, suojelua; vaatii kansainvälistä yhteisöä ratkaisemaan pakolaisleirien jatkuvat turvattomuuteen ja järjestyksenpitoon liittyvät ongelmat ottamalla leireissä käyttöön uuden turvallisuusaloitteen; vetoaa konfliktin kaikkiin osapuoliin, jotta ne noudattaisivat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja antaisivat humanitaarisen avun työntekijöille maan sisällä ja sen ulkopuolella mahdollisuuden huolehtia kasvavista tarpeista;

20.

kehottaa kaikkia valtioita ja erityisesti EU:n jäsenvaltioita täyttämään nopeasti sitoumukset, jotka ne tekivät Kuwaitissa 30. tammikuuta 2013 järjestetyssä avunantajakonferenssissa; kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä ottamaan käyttöön vastuullisuutta koskevia mekanismeja sen varmistamiseksi, että koko luvattu rahoitus annetaan tarkoitetuille avustuksensaajille;

21.

tuomitsee seksuaalisen väkivallan Syyrian aseellisessa konfliktissa ja toteaa, että sitä käytetään myös sodankäynnin välineenä, mikä merkitsee sotarikosta; kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä osoittamaan varoja erityisesti seksuaalisen väkivallan lopettamiseen ja pyytää vastaanottajayhteisöjä toimittamaan asianmukaista sairaanhoitoa seksuaalisen väkivallan uhreille;

22.

toteaa, että Syyriassa ja naapurivaltioissa olevien palestiinalaispakolaisten tarpeet lisääntyvät, ja kehottaa avunantajia myöntämään UNRWA:lle riittävästi rahoitusta; kehottaa UNRWA:ta tukemaan anteliaasti toimintaa, jolla autetaan pakolaisia selviytymään ja varmistetaan, että he joutuvat kärsimään ja siirtymään mahdollisimman vähän;

23.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, YK:n pääsihteerille sekä Syyrian konfliktin kaikille osapuolille.