52013DC0298

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPPALAINEN STRATEGIA MIKRO- JA NANOELEKTRONIIKKAKOMPONENTTEJA JA -JÄRJESTELMIÄ VARTEN

1.           Johdanto

Mikro- ja nanoelektroniikkakomponentit ja -järjestelmät[1] eivät ole olennaisia pelkästään digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kannalta, vaan ne toimivat innovaatioiden ja kilpailukyvyn pohjana kaikilla keskeisillä talouden aloilla. Nykypäivän autot, lentokoneet ja junat ovat elektroniikan ansiosta turvallisempia, energiatehokkaampia ja mukavampia. Sama pätee myös muihin suuriin toimialoihin, kuten lääkinnälliset ja terveysalan laitteet, kodinkoneet, energiaverkot ja turvajärjestelmät. Tästä syystä mikro- ja nanoelektroniikka on ns. keskeinen mahdollistava teknologia (Key Enabling Technology, KET)[2] ja Euroopan unionissa olennainen tekijä kasvun ja työllisyyden kannalta.

Tiedonannossa kuvaillaan strategia, jolla voidaan vahvistaa mikro- ja nanoelektroniikkateollisuuden kilpailukykyä ja kasvuvalmiuksia Euroopassa. Uudistetun teollisuuspolitiikan[3] mukaisesti tavoitteena on pitää Eurooppa näiden teknologioiden kehittämisen ja valmistuksen eturintamassa ja tuottaa hyötyjä koko talouden laajuudelta.

Strategia kattaa politiikan välineet alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla. Välineitä ovat muun muassa tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (T&k&I) rahoitustuki, pääomarahoituksen (CAPEX) saannin helpottaminen sekä asiaa koskevan lainsäädännön kehittäminen ja parempi käyttö. Strategia rakentuu Euroopan vahvuuksille[4] ja alueellisille huippuosaamisen keskittymille. Se kattaa mikro- ja nanoelektroniikan komponenttien ja järjestelmien koko arvoketjun materiaali- ja laitevalmistuksesta suunnitteluun ja massatuotantoon.

Ala on erittäin tärkeä ja eri sidosryhmien kohtaamat haasteet EU:ssa niin suuria, että tarvitaan kiireellisiä ja rohkeita toimia, jotta Euroopan innovaatio- ja arvoketjuihin ei jäisi heikkoja lenkkejä. Erityisesti keskitytään seuraaviin:

· Houkutellaan ja kanavoidaan investointeja, jotka tukevat eurooppalaista etenemissuunnitelmaa kohti teollista johtoasemaa mikro- ja nanoelektroniikassa.

· Perustetaan EU-tason mekanismi, jolla yhdistetään ja keskitetään tukea jäsenvaltioiden, EU:n ja yksityisen sektorin T&K&I-toimintaan mikro- ja nanoelektroniikan alalla.

· Pyritään vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä etenemällä kohti globaalisti tasapuolisia kilpailuedellytyksiä valtiontuen osalta, tukemalla liiketoiminnan kehittämistä ja pk-yrityksiä sekä puuttumalla osaamisvajeisiin.

2.           Miksi mikro- ja nanoelektroniikka on niin keskeinen ala Euroopalle?

2.1.        Tärkeä toimiala, jolla on huomattava kasvupotentiaali ja massiivinen taloudellinen jalanjälki

Mikro- ja nanoelektroniikka luo pohjan huomattavalle osalle maailmantaloudesta. Sen rooli tulee entisestään kasvamaan, kun tulevaisuuden tuotteista ja palveluista tulee yhä digitaalisempia, kuten jäljempänä kuvaillaan.

· Vuonna 2012 alan maailmanlaajuinen liikevaihto oli noin 230 miljardia euroa[5]. Mikro- ja nanoelektroniikkakomponentteja sisältävien tuotteiden arvo on maailmanlaajuisesti noin 1 600 miljardia euroa.

· Viimeaikaisista rahoitusalan ja talouden takaiskuista huolimatta mikro- ja nanoelektroniikan maailmanmarkkinat ovat vuodesta 2000 kasvaneet vuosittain 5 prosenttia. Meneillään olevan vuosikymmenen loppuvuosille odotetaan vähintään saman suuruusluokan kasvua.

· Alan innovointitahti on yksi tärkeimmistä moottoreista koko digitaalialan suurten kasvulukujen takana: digitaalialan kokonaisarvo on maailmanlaajuisesti tällä hetkellä noin 3 000 miljardia euroa[6].

· Euroopassa mikro- ja nanoelektroniikkaan liittyy suoraan 200 000 ja välillisesti yli 1 000 000 työpaikkaa[7], ja alan osaajien kysyntä on jatkuvaa.

· Mikro- ja nanoelektroniikan osuudeksi koko taloudesta on arvioitu 10 prosenttia maailman BKT:sta[8].

2.2.        Avainteknologia vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin

Mikro- ja nanoelektroniikka ei vastaa ainoastaan tietokoneiden ja mobiililaitteiden laskentatehosta. Se mahdollistaa myös anturi- ja toimilaiteominaisuudet[9], jollaisia löytyy esimerkiksi älykkäistä sähkömittareista ja -verkoista energiankulutuksen vähentämiseksi, tai implanteista ja kehittyneistä lääketieteellisistä laitteistoista, joilla pyritään parempaan terveydenhuoltoon ja auttamaan ikääntyvää väestöä. Se on tärkeä osatekijä erilaisten turvatoimien parantamisessa, kokonaisten liikennejärjestelmien turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamisessa ja ympäristön seurannassa.

Nykyään yhteenkään yhteiskunnalliseen haasteeseen ei voida onnistuneesti vastata ilman elektroniikkaa.

3.           Mikro- ja nanoelektroniikan muuttuva teollinen toimintaympäristö

3.1.        Teknologian edistyminen avaa uusia mahdollisuuksia

Teknologian kehittymiselle ja liiketoiminnan muodonmuutoksille ovat luonteenomaisia kaksi kehityskulkua. Ensimmäinen vie eteenpäin komponenttien miniatyrisointia nanoluokassa noudattaen alan teollisuuden laatimaa kansainvälistä etenemissuunnitelmaa[10]. Kyseessä on ns. ”more Moore” -kehitys, jossa pyritään parantamaan suorituskykyä, alentamaan kustannuksia ja pienentämään energiankulutusta[11].

Toinen kehityskulku pyrkii monipuolistamaan sirun toimintoja integroimalla sille mikrokokoluokan elementtejä, kuten tehotransistoreja ja sähkömekaanisia kytkimiä. Tätä kutsutaan ”more than Moore” -kehityskuluksi. Tämä kehityskulku on pohjana innovaatioille monilla tärkeillä aloilla, kuten energiatehokkaat rakennukset, älykkäät kaupungit ja älykkäät liikennejärjestelmät.

Lisäksi parhaillaan tutkitaan täysin uudenlaisia perinteisistä poikkeavia teknologioita ja arkkitehtuureja. Tätä kutsutaan usein ”beyond CMOS” -kehityskuluksi[12]. Se edellyttää monitieteistä tutkimusta, syvää ymmärrystä fysiikasta ja kemiasta sekä huipputason insinööriosaamista.

Lisäksi teollisuus kasvattaa asteittain tuotantokustannusten alentamiseksi materiaalista tukeaan mikro- ja nanoelektroniikan tuotannolle[13]. Tällaiset siirtymät valmistusstandardeissa edellyttävät mittavia investointeja T&K&I-toimintaan ja pääomarahoitukseen.

3.2.        Monikertaistuvat T&K&I-kulut ja kilpaillumpi T&K&I-ympäristö

Koon pienentäminen entisestään merkitsee T&K&I-kustannusten ja pääomakustannusten huimaa kasvua. Mikro- ja nanoelektroniikkateollisuuden T&K&I-intensiteetti kasvoi vuosina 2000–2009 11 prosentista 17 prosenttiin[14]. Suuntaus näyttäisi jatkuvan. Näin suuriin investointitarpeisiin voidaan vastata vain massatuotannolla.

Toimialalla on meneillään keskittymiskehitys. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa alalle jää maailmanlaajuisesti vain muutama toimija, joista mahdollisesti ei yhtäkään Eurooppaan. Tarvitaan arviolta noin 10 prosentin osuus maailmanmarkkinoista, jotta puolijohdeyritys kykenee ylläpitämään riittäviä investointeja pysyäkseen teknologian kehityksessä mukana.

Tämän johdosta yritykset ovat muodostaneet globaaleja liittoumia, kuten New Yorkista käsin toimiva IBM:n ympärille muodostettu allianssi, joka keskittyy 300 mm piikiekkoteknologiaan sekä Global 450 Consortium, joka käsittelee siirtymää 450 mm piikiekkoihin. Euroopassa seuraavan sukupolven teknologian kehittäminen on keskittynyt johtaviin tutkimuslaitoksiin, kuten LETI[15], Fraunhofer[16] ja imec[17], jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä alan teollisuuden kanssa. Tutkimus itsessäänkin globaalistuu, kun Aasiasta alkaa löytyä yhä enemmän patentinhaltijoita ja osaavaa työvoimaa.

3.3.        Uusia liiketoiminta- ja tuotantomalleja

Mikro- ja nanoelektroniikan teollisuuden kokonaiskuva on rajussa muutoksessa, kun tuotantoa on suuressa määrin siirtynyt Aasiaan viimeisten 15 vuoden ajan[18]. Kokonaisuudessaan eurooppalainen tuotanto on kutistunut alle kymmeneen prosenttiin maailmantuotannosta (2011). Huolimatta alan yhdysvaltalaisten yritysten vahvuuksista vain 16 prosenttia tuotannosta tapahtuu Yhdysvalloissa.

Kun tuotantolaitosten (”fabs”) perustamisesta on tullut yhä kalliimpaa, alueellisten viranomaisten tarjoamista taloudellisista kannustimista on tullut tärkeä tekijä päätettäessä uuden kapasiteetin sijoittamispaikasta. Verohelpotukset, tontit, halpa energia ja muut kannustimet ovat merkittävässä asemassa samoin kuin osaavan työvoiman saatavuus[19].

Toinen tärkeä trendi on ns. valimo-mallin (”foundry”) esiinnousu[20]. ”Valimot” ovat kehittyneet voimakkaasti Aasiassa ja ne vastaavat jo noin 10 prosentista maailman elektroniikkakomponenttien tuotannosta. Vastaavasti markkinoilla on yhä enemmän tuotantolaitoksettomia (”fabless”)[21] yrityksiä, jotka perustuvat piirikokoonpanojen myyntiin. Koska näillä yrityksillä ei ole omaa tuotantoa, niillä ei ole myöskään valmistusyritysten suuria yleiskustannuksia.

Turvatun tuotantokapasiteetin saatavuus saattaa kuitenkin tulevaisuudessa käydä ongelmalliseksi, kun ”valimot” laajentavat tarjontaansa suunnitteluun ja prototypointiin, mikä antaa niille näkemystä lopputuotteista. Riskin minimoimiseksi jotkin omia malleja tarjoavat yritykset pitävät yllä pienimuotoisempia omia tuotantolaitoksia (ns. ”fab-lite” -malli).

3.4.        Laitteistovalmistajat omistavat keskeisiä elementtejä arvoketjusta

Piirien koon pienentyminen ja toiminnallisuuden laajentuminen ei ole mahdollista ilman edistymistä tuotantolaitteistojen saralla. Laitteistovalmistajista on tullut keskeinen osa arvoketjua, mikä ilmenee niiden näkyvästä roolista kansainvälisissä teknologiakumppanuuksissa.

4.           Euroopan vahvuudet ja heikkoudet

4.1.        Teollisuus rakentunut huippuosaamisen keskittymien ja laajempien, koko Euroopan kattavien tarjontaketjujen ympärille

Kuten muuallakin maailmassa, Euroopan mikro- ja nanoelektroniikkateollisuus on keskittynyt tärkeimpien alueellisten tuotanto- ja suunnittelupaikkojen ympärille. Dresdenin (Saksa), Grenoblen (Ranska) ja Eindhoven–Leuvenin (Alankomaat–Belgia) alueilla sijaitsee kolme tärkeintä tutkimus- ja tuotantokeskusta, jotka ovat yhä enemmän kehittyneet ”more Moore” -kehitykseen, ”more than Moore” -kehitykseen tai laitteistoihin ja materiaaleihin. Lisäksi Dublinin (Irlanti) alueella sijaitsee suuri eurooppalainen mikroprosessorien tuotantokeskus ja Cambridgessä (Yhdistynyt kuningaskunta) sijaitsee alansa johtava yritys, joka suunnittelee vähän energiaa tarvitsevia mikroprosessoreita, joita löytyy useimmista nykypäivän mobiililaitteista ja tableteista.

Tällainen klusteroituminen ja alueellinen erikoistuminen on olennaisen tärkeää alan jatkokehityksen kannalta. Se tukeutuu kuitenkin laajaan, eri puolille Eurooppaa hajautuneeseen tarjontaketjuun. Tähän kuuluu suhteellisesti pienempiä mutta erittäin innovatiivisia ja erikoistuneita klustereita, kuten Grazin ja Wienin (Itävalta), Milanon ja Catania (Italia) ja Helsingin (Suomi) alueet.

Euroopassa on kolme suurta täällä syntynyttä mikro- ja nanoelektroniikkayritystä, jotka sijoittuivat myyntimäärissä vuonna 2012 maailmanlaajuisesti kahdeksanneksi (STMicroelectronics), kymmenenneksi (Infineon) ja kahdenneksitoista (NXP). Eurooppa on onnistunut houkuttelemaan myös muutamia merkittäviä ulkomaisia yrityksiä investoimaan Eurooppaan (esim. GlobalFoundries ja Intel). Mikro- ja nanoelektroniikan valmistusta Euroopassa palvelee lisäksi hyvin kilpailukykyinen ja laaja yritysten arvoketju ja ekosysteemi, johon kuuluu myös monia pk-yrityksiä. Tärkeimmät valmistuslaitokset sisältyvät edellä mainittuihin alueellisiin klustereihin.

4.2.        Johtoasemassa keskeisillä vertikaalisilla markkinoilla, mutta pahoja puutteita joillain suurilla segmenteillä

Eurooppa on suhteellisen huonosti edustettuna tietokoneiden ja kuluttajalaitteiden komponenttien valmistuksessa, joka muodostaa suuren osan kokonaismarkkinoista. Johtoasemassa ollaan kuitenkin elektroniikassa autoteollisuudessa (noin 50 % maailman tuotannosta), energia-alan sovelluksissa (noin 40 %) ja teollisuusautomaatiossa (noin 35 %). Eurooppa on edelleen vahvoilla myös matkaviestinnän elektroniikan suunnittelussa.

Eurooppalaiset yritykset, joiden joukossa on suuri määrä pk-yrityksiä, ovat maailmanjohtajia älykkäissä mikrojärjestelmissä, kuten terveysalan implanteissa ja anturitekniikoissa. Vaikka nämä ovatkin vielä pieniä markkinoita, kasvu niillä on kovaa (tyypillisesti yli 10 % vuodessa). Keskeinen voimavara on myös Euroopan johtoasema tehonkulutukseltaan alhaisten komponenttien nopeasti kasvavilla markkinoilla.

4.3.        Euroopalla kiistämätön johtoasema materiaaleissa ja laitteistoissa

Euroopalla on etunaan muutama tärkeimmistä laitteisto- ja materiaalitoimittajista, kuten ASML ja SOITEC, joilla on huomattavat osuudet kyseisistä maailmanmarkkinoista. Nämä yritykset käyttävät ympäri Eurooppaa monia alihankkijoita, joista monet ovat pk-yrityksiä. Nämä eurooppalaiset laitteisto- ja materiaalitoimittajat hallitsevat ainutlaatuisesti hyvin pitkälle kehittyneitä teknologioita optiikasta ja lasereista hienomekaniikkaan ja kemiaan. Niiden rooli mikro- ja nanoelektroniikan edistämisessä on huomattava ja laajalti tunnustettu, mikä näkyy esimerkiksi merkittävien puolijohdeyritysten hiljattain tekemästä strategisesta investoinnista ASML:ään[22].

4.4.        EU:n yritysten investoinnit edelleen suhteellisen vaatimattomalla tasolla

Vaikka eurooppalaisten yritysten investoinnit ovat absoluuttisesti tarkasteltuina suuria (miljardien eurojen kokoluokkaa), ne ovat edelleen suhteellisen vaatimattomia verrattuina muualla tehtyihin investointeihin. Euroopan houkuttelevuus liiketoiminnan näkökulmasta pysyy kuitenkin hyvänä suuren kulutuksen (yli 20 % maailmanmarkkinoista) ansiosta. Ei ole kuitenkaan takeita siitä, että Euroopassa tapahtuvaan elektroniikkatuotantoon investoidaan tulevaisuudessa. Kilpailu maailman muiden alueiden kanssa on tiukkaa.

Julkiset investoinnit T&K&I-toimintaan sekä yksityisiä investointeja kannustavat politiikat ovat EU:ssa kovin hajanaisia viimeisten viiden vuoden aikana saavutetusta edistymisestä huolimatta. Tämä on räikeässä ristiriidassa siihen nähden, että eurooppalainen mikro- ja nanoelektroniikan T&K&I on maailman huippuluokkaa ja kansainvälisten toimijoiden silmissä hyvin kiinnostavaa.

5.           Euroopan ponnistelut tähän mennessä

5.1.        Alueelliset ja kansalliset toimet huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseksi

Varsinkin viimeisten 15 vuoden ajan alueellisella tasolla on voimakkaasti pyritty rakentamaan teollisuuden ja teknologian klustereita. Menestyneimmät klusterit ovat seurausta pitkäjänteisistä kestävistä strategioista, joissa yhdistetään esimerkiksi verokannustimia, investointeja T&K&I-toimintaan julkisissa tutkimuslaboratorioissa, tiivistä yhteistyötä teollisuuden ja tiedelaitosten välillä, maailmanluokan infrastruktuureja, arvoketjun kriittisiin osiin panostamista ja dynaamisen liiketoimintaympäristön edistämistä. Yhtä lailla tärkeää alalla on taitojen ja osaamisen saatavuus.

Edessä olevat haasteet, kuten T&K&I-kustannusten nousu, kova maailmanlaajuinen kilpailu ja arvoketjun tiettyjen keskeisten osien heikentyminen Euroopassa (esim. komponenttien kokoaminen järjestelmiksi), edellyttävät ehdottomasti paljon tiiviimpää EU-tason yhteistyötä arvoketjuissa ja innovoinnin ekosysteemeissä.

5.2.        Enemmän ja koordinoidumpia investointeja T&K&I-toimintaan EU:n tasolla

Investoinnit mikro- ja nanoelektroniikan T&K&I-toimintaan ovat jo alusta saakka kuuluneet osana EU:n tutkimus- ja kehitysohjelmiin. Myös EUREKA-ohjelmaan sisältyy laaja mikro- ja nanoelektroniikan tutkimusklusteri[23].

EU-tuen alan T&K&I-toiminnalle pysyttyä samalla tasolla kymmenen vuoden ajan[24], vuonna 2011 alkoi vuotuinen noin 20 prosentin asteittainen kasvu, jonka seurauksena budjetti vuodelle 2013 on kasvanut yli 200 miljoonaan euroon. T&K&I-toimien keskittämiseksi ja kriittisen massan aikaansaamiseksi komissio, jäsenvaltiot ja yksityinen sektori käynnistivät yhdessä vuonna 2008 julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden ENIAC-yhteisyrityksen muodossa[25]. Vuoden 2013 loppuun mennessä ENIAC-yhteisyritys on investoinut julkisista ja yksityisistä lähteistä yli 2 miljardia euroa T&K&I-toimintaan seitsemännessä puiteohjelmassa mikro- ja nanoelektroniikkaan investoitujen noin miljardin euron lisäksi.

5.3.        Teknologisia läpimurtoja, mutta aukkoja innovaatioketjussa

EU:n T&K&I-tuessa keskitytään valmistautumaan teknologian kahteen seuraavaan sukupolveen[26]. Näiden ohjelmien kautta teollisuus on pysynyt mukana miniatyrisoinnin kärkikehityksessä. Ohjelmien tuella on kehitetty myös pitkälle vietyjä älykkäitä järjestelmiä, joita nykyään käytetään esimerkiksi autoissa ja terveysalan järjestelmissä.

EU:n T&K&I-ohjelmissa on kuitenkin tähän asti tuettu innovaatioprosessin varhaisia vaiheita, eli teknologioiden validointia laboratoriotasolle saakka[27]. Ajatuksena on ollut jättää seuraavat lähempänä lopputuotetta olevat vaiheet teollisuudelle, koska nämä vaiheet edellyttävät mittavia investointeja. Tämä on johtanut selkeisiin aukkoihin innovointiketjussa. Jotta alan tutkimus- ja kehitystuki olisi tuloksekasta ja auttaisi pääsemään ns. kuolemanlaakson yli, sen on nykyistä paremmin katettava koko innovointiketju yksittäistä yritystä, aluetta tai jäsenvaltiota laajemmin.

ENIAC peräänkuulutti hiljattain pilottivalmistuslinjoja, joilla voitaisiin tukea erityisesti näitä korkeampia teknologian kypsyyden tasoja. Yksityisten tahojen ja viranomaisten suuri kiinnostus näiden pilottivalmistuslinjojen tukemiseen osoittaa niiden strategisen tärkeyden.

6.           Etenemistapa – eurooppalainen teollisuusstrategia

Ehdotettava strategia perustuu mahdollistavia avainteknologioita koskevaan eurooppalaiseen aloitteeseen sekä tutkimusta, kehitystä ja innovointia koskevaan Horisontti 2020 ‑ehdotukseen[28]. Siinä keskitytään kuitenkin toimiin, jotka liittyvät erityisesti mikro- ja nanoelektroniikassa kohdattaviin haasteisiin.

6.1.        Tavoite: Käännetään Euroopan vähenevä osuus maailman tarjonnasta nousuun

Euroopalla ei ole varaa menettää valmiuksia suunnitella ja valmistaa mikro- ja nanoelektroniikkaa. Se vaarantaisi suuria osia merkittävien teollisuusalojen arvoketjuista ja veisi Euroopalta olennaisia teknologioita, joita tarvitaan sen yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Kun otetaan huomioon näköpiirissä olevat monenlaiset mahdollisuudet ja teollisuuden kohtaamat haasteet, nyt on kiireellisesti tehostettava ja koordinoitava kaikkia julkisen sektorin panostuksia eri puolilla Eurooppaa. Teollisuusstrategialla olisi varmistettava paluu kasvu-uralle ja päästävä vuosikymmenessä EU:n tuotannossa tasolle, joka on lähempänä sen osuutta maailman BKT:stä. Tarkemmin sanottuna tavoitteena on:

· varmistaa, että saatavilla on Euroopan tärkeimpien teollisuusalojen kilpailukyvyn edellyttämää mikro- ja nanoelektroniikkaa,

· houkutella enemmän investointeja kehittyneeseen valmistukseen Euroopassa ja vahvistaa teollista kilpailukykyä koko arvoketjussa suunnittelusta valmistukseen,

· säilyttää johtoasema laitteistojen ja materiaalien tarjonnassa ja ”more than Moore” ‑kehityksen ja energiatehokkaiden komponenttien kaltaisilla aloilla,

· rakentaa johtajuutta piirisuunnittelussa nopean kasvun markkinoilla, erityisesti kompleksisten komponenttien suunnittelussa.

6.2.        Keskitytään Euroopan vahvuuksiin ja hyödynnetään ja vahvistetaan Euroopan johtavia klustereita

Kuten edellä todetaan, Euroopan vahvuuksia mikro- ja nanoelektroniikassa ovat huippuluokan akateeminen tutkimusyhteisö ja teollinen johtajuus vertikaalisilla markkinoilla. Kun tarkastellaan Eurooppaa kokonaisuutena, meillä on teollisuutta ja teknologiaa koko arvoketjussa (laitteistot, materiaalit, valmistus, suunnittelu) sekä vahva loppukäyttäjäteollisuus.

Näille vahvuuksille rakentamalla ja kokoamalla tarvittavat resurssit Eurooppa on määrä nostaa keskeiseksi toimijaksi mikro- ja nanoelektroniikassa. Resurssien käyttöönsaaminen edellyttää toiminnan yhteensovittamista alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Tämä rakentaa luottamusta ja edistää valmistuskapasiteetin uudistumista ja kasvua Euroopassa.

Tutkimuslaitteistojen ja -henkilöstön suhteen painopisteenä on hyödyntää ja vahvistaa tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden huippuosaamista. Tällaisten organisaatioiden tulisi olla houkuttelevia työpaikkoja alan lahjakkaille insinööreille ja tutkijoille ja sijaita ekosysteemien keskiössä, jotta ne vetäisivät puoleensa yksityisiä investointeja valmistukseen ja suunnitteluun. Investointien tuoton maksimoimiseksi ja huippuosaamisen varmistamiseksi on edelleen edettävä kohti täydentävää erikoistumista ja tiivistettävä yhteistyötä tärkeimpien tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden kesken EU:n älykkään erikoistumisen strategian[29] mukaisesti.

Jotta voidaan varmistaa elektroniikan entistä laajempi käyttöönotto kaikilla teollisuudenaloilla ja tarttua poikkitieteellisen toiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin, olisi vahvistettava tiiviimpää yhteistyötä rajojen yli ja eri alojen välillä ja myös loppukäyttäjätoimialojen kanssa.

6.3.        Hyödynnetään ei-perinteisten alojen tarjoamia mahdollisuuksia ja tuetaan pk-yritysten kasvua

Pk-yrityksillä on keskeinen asema kehittyvillä aloilla, kuten muovielektroniikassa ja orgaanisessa elektroniikassa, älykkäissä integroiduissa järjestelmissä sekä yleensä suunnittelun alalla. Sen vuoksi tärkeänä tavoitteena on liittää pk-yritykset paremmin mukaan arvoketjuihin ja tuoda niiden saataville viimeisimpiä teknologioita ja T&K&I-välineitä. Tuki osaamiskeskuksille, jotka auttavat sulauttamaan mikro- ja nanoelektroniikkaa kaikentyyppisiin tuotteisiin ja palveluihin, on olennainen tekijä edistettäessä innovointia koko taloudessa ja ennen kaikkea muissa kuin teknologiavaltaisissa pk-yrityksissä.

Loppukäyttäjätoimialojen, viranomaisten ja mikro- ja nanoelektroniikan (suurten ja pienten) toimittajien väliset EU:n laajuiset kumppanuudet auttavat avaamaan uusia nopean kasvun aloja, esimerkkeinä sähköautot, energiatehokkaat rakennukset ja älykkäät kaupungit sekä kaikentyyppiset mobiilit verkkopalvelut.

7.           Toimet

7.1.        Kohti eurooppalaista strategista etenemissuunnitelmaa alan investointeja varten

Tarkoituksena on houkutella enemmän julkisia ja yksityisiä investointeja ja kanavoida ne tukemaan yritysten laatimaa etenemissuunnitelmaa kohti teollista johtoasemaa.

Julkisten ja yksityisten investointien tason on määrä vastata haasteen mittavuutta. Tarkoituksena on, että julkisten ja yksityisten T&K&I-investointien kokonaismäärä nousee EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla yli 1,5 miljardiin euroon vuodessa, jolloin kokonaisbudjetti olisi yli 10 miljardia euroa seitsemän vuoden ajaksi.

Komissio aikoo tätä varten käydä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja perustaa elektroniikka-alan eturivin toimijoiden ryhmän (Electronics Leaders Group), jonka tehtävänä on laatia eurooppalainen teollisuuden strateginen etenemissuunnitelma ja auttaa sen täytäntöönpanossa. Etenemissuunnitelma rakentuu Euroopan vahvuuksille ja sisältää seuraavat kolme toisiaan täydentävää toimintalinjaa:

· ”More than Moore” –kehityskulku 200 mm:n ja 300 mm:n piikiekkoteknologiaa varten. Tämän avulla Eurooppa voi pitää yllä ja parantaa johtoasemaansa[30] markkinoilla, joiden arvo on noin 60 miljardia euroa vuosittain ja jotka kasvavat 13 % vuodessa. Sillä on välitön vaikutus laadukkaiden työpaikkojen luomiseen erityisesti pk-yrityksissä.

· Eteneminen ”More Moore” ‑teknologioissa kohti parasta mahdollista miniatyrisointia 300 mm:n piikiekoilla. Investoinnin avulla Euroopan on määrä asteittain lisätä tuotantoa näillä markkinoilla, joiden arvo on yli 200 miljardia euroa[31].

· Uuden valmistusteknologian kehittäminen 450 mm:n piikiekoille. Investointi hyödyttää aluksi laitteiden ja materiaalien valmistajia Euroopassa. Niillä on tällä hetkellä maailman johtoasema markkinoilla, joiden arvo on noin 40 miljardia euroa vuodessa. Investointi myös parantaa selkeästi koko alan kilpailuasemaa 5–10 vuoden aikajänteellä.

Etenemissuunnitelma laaditaan vuoden 2013 loppuun mennessä sarjana konkreettisia toimia, joilla lujitetaan muun muassa Euroopan huippuosaamisen keskittymiä valmistuksessa ja suunnittelussa (ks. kohta 4.1) ja taataan avoimuus kumppanuuksille ja alliansseille koko arvoketjun laajuudelta. Julkisen sektorin, Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja alueviranomaisten toimilla

· tuetaan T&K&I-toimintaa myöntämällä institutionaalista rahoitusta tai avustuksia toimille, joita etenemissuunnitelmalla viedään eteenpäin. Mobilisoidaan kohdennetusti ja koordinoidusti toimia[32], joiden avulla luodaan kriittinen massa ja maksimoidaan investoinneista saatava tuotto;

· kehitetään yhteistyössä teollisuuden kanssa ja innovoinnin tukemiseksi pitkälle vietyä valmistuksen ja pilotoinnin infrastruktuuria, joka muodostaa puuttuvan lenkin innovaatioketjussa yhdistämällä suunnittelun varsinaiseen käyttöönottoon;

· helpotetaan mahdollisuuksia rahoittaa pääomamenoja lainarahoituksella ja oman pääoman ehtoisella rahoituksella erityisesti alueellisista rahastoista ja Euroopan investointipankin (EIP) innovaatio-ohjelmista. Tähän liittyen Euroopan komissio allekirjoitti helmikuussa 2013 EIP:n kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa keskeiset mahdollistavat teknologiat määritellään yhdeksi tärkeimmistä investointikohteista.

Komissio aikoo valmistella tietä sille, että yritykset koko arvoketjun laajuudelta voivat ryhtyä yhteistyöhön sekä laatia etenemissuunnitelman ja päivittää sen säännöllisesti. Jäsenvaltiot, alueviranomaiset ja Euroopan komissio tukevat etenemissuunnitelmaa yksittäin ja/tai yhteisesti, myös yhteisen teknologia-aloitteen ja EUREKA-ohjelman kautta. Komissio varmistaa alueellisten rakennerahastojen parhaan mahdollisen käytön muun muassa kohteena olevien klustereiden älykkään erikoistumisen avulla sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) rahoitusvälineiden käytön[33].

Tarkoituksena on, että teollisuus määrätietoisesti ylläpitää ja laajentaa suunnittelu- ja valmistustoimintoja Euroopassa ja päivittää säännöllisesti etenemissuunnitelman tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden ja akateemisen yhteisön avulla, jotta se voidaan pitää ajan tasalla markkinoiden dynamiikasta ja teknologian kehityksestä.

7.2.        Yhteinen teknologia-aloite: kolmenvälinen malli laajamittaisia hankkeita varten

Euroopan komissio aikoo ehdottaa SEUT-sopimuksen 187 artiklan perusteella yhteistä teknologia-aloitetta[34], jossa yhdistetään resursseja hankkeiden tasolla tukemaan rajat ylittävää teollisuuden ja tiedelaitosten välistä T&K&I-yhteistyötä. Tarkoitus on antaa ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisyrityksestä, jolla korvataan nykyiset kaksi seitsemännessä puiteohjelmassa perustettua yhteisyritystä: ARTEMIS (sulautetut tietotekniikkajärjestelmät) ja ENIAC (nanoelektroniikka). Horisontti 2020 -ohjelman haasteessa ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” uusi yhteinen teknologia-aloite kattaa seuraavat kolme keskeistä toisiinsa liittyvää alaa:

· Suunnittelutekniikat, valmistusprosessit ja tuotannon integrointi, laitteet ja materiaalit mikro- ja nanoelektroniikkaa varten.

· Prosessit, menetelmät, välineet ja alustat, referenssimallit ja ‑arkkitehtuurit sulautettuja/kyberfyysisiä järjestelmiä varten.

· Monitieteelliset lähestymistavat älykkäitä järjestelmiä varten.

Uudessa yhteisessä teknologia-aloitteessa otetaan huomioon nykyisistä yhteisistä teknologia-aloitteista saadut kokemukset[35] ja yksinkertaistetaan rahoituksen rakennetta. Sillä tuetaan lähinnä pääomaintensiivisiä toimia[36], kuten pilottituotantolinjoja tai laajan mittakaavan demonstrointihankkeita korkeammilla teknologian valmiustasoilla aina tasolle 8, kuten yllä olevasta kuvasta käy ilmi. Tämä edellyttää kolmenvälistä rahoitusmallia, jossa ovat mukana Euroopan komissio, jäsenvaltiot ja teollisuus ja jonka avulla alan investointistrategioita voidaan yhteensovittaa samoille linjoille koko Euroopassa. Toteutuksessa noudatetaan Horisontti 2020 ‑ohjelman periaatteita sopusoinnussa keskeisten mahdollistavien teknologioiden monialaisen työohjelman kanssa kyseeseen tulevien eri teknologia-alojen keskinäisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi.

Yhteisen teknologia-aloitteen tukea täydennetään teknologian T&K:hon ja erityisesti pk-yrityksille suunnattuihin innovaatiotoimiin myönnettävällä EU:n rahoituksella. Tämä käsittää T&K&I:n uusilla mikro- ja nanoelektroniikan aloilla (ks. kohta 6.3), muun muassa aloilla, jotka edellyttävät useiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistelmää, esimerkkeinä kehittyneet materiaalit, teollinen bioteknologia, fotoniikka, nanoteknologia ja kehittyneet tuotantojärjestelmät[37].

Uuden yhteisen teknologia-aloitteen yhteydessä komissio aikoo myös selvittää, miten voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa valtiontukipäätöksiä muun muassa Euroopan yhteistä etua koskevan hankkeen kautta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

7.3.        Kilpailukykyä parantavien horisontaalisten toimenpiteiden edelleenkehittäminen ja tukeminen

Hyvin koulutetun ja ammattitaitoisen insinööri- ja teknikkotyövoiman saanti on olennaisen tärkeää yksityisten investointien houkuttelemiseksi elektroniikkaan. Mikro- ja nanoelektroniikka kärsii koko ICT-sektorin tavoin kasvavasta taitovajeesta ja osaamisen tarjonnan ja kysynnän välisestä epäsuhdasta. Komissio aikoo edelleen edistää teollisuuden digitaalisia taitoja e-Skills-aloitteella, ja se on äskettäin käynnistänyt ”suuren koalition edistämään digitaalitaitoja ja työllisyyttä”. Mikro- ja nanoelektroniikan kehitykselle on ratkaisevan tärkeää, että teollisuus pyrkii houkuttelemaan nuorta sukupolvea jo varhaisessa koulutusvaiheessa. Teollisuuden pyrkimysten ja alueellisten ja kansallisten aloitteiden lisäksi komissio aikoo osarahoittaa Horisontti 2020 ‑hankkeita mikro- ja nanoelektroniikan uusimpaan teknologiaan liittyvän koulutus- ja opetusmateriaalin kehittämiseksi ja levittämiseksi sekä tukea nuorille yrittäjille suunnattuja tiedotuskampanjoita.

Euroopan komissio on myös käynnistämässä EU:n työmarkkinoiden osaamispanoraamaa, josta saa vuoteen 2020 ulottuvia ajantasaisia ennusteita osaamisen tarjonnasta ja työmarkkinoista. Osaamispanoraama parantaa osaamisen, pätevyyden ja ammattien luokittelujärjestelmän (ESCO) läpinäkyvyyttä toimiessaan yhteisenä rajapintana työ- ja koulutusmaailman välillä ja tukiessaan liikkuvuutta.

Yhdessä tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden, korkeakoulujen sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa komissio pyrkii siihen, että uusyritysten, pk-yritysten ja käyttäjien ulottuville saadaan koko Euroopassa yhteisiä toimintoja ja palveluja mikro- ja nanoelektroniikkateknologioiden testausta ja varhaisvaiheen kokeilua varten.

Lisäksi aiotaan mikro- ja nanoelektroniikan innovaatioiden (esim. terveys- tai turvallisuustekniikka) julkisten hankintojen avulla luoda parempia edellytyksiä näiden alojen markkinakehitykselle.

7.4.        Kansainvälinen ulottuvuus

Euroopan komissio edistää mikro- ja nanoelektroniikan kansainvälistä yhteistyötä varsinkin keskinäisesti hyödyllisillä aloilla, kuten kansainvälisten teknologialinjausten laadinnassa, vertailuanalyysissa, standardoinnissa, nanomateriaaleihin liittyvissä terveys- ja turvallisuuskysymyksissä[38] sekä valmisteltaessa siirtymistä 450 mm:n piikiekkoteknologiaan tai pitkälle vietyyn ”beyond CMOS” ‑tutkimukseen.

Euroopan komissio jatkaa kansainvälisissä monen- ja kahdenvälisissä yhteyksissä pyrkimyksiään siirtyä kohti avoimempaa ja globaalimpaa kilpailuympäristöä ja rajoittaa kaupan/markkinoiden vääristymiä. Komissio pyrkii myös tukemaan teollisuutta sektorin kauppaneuvotteluissa sekä kysymyksissä, joista on keskusteltava kansainvälisesti, kuten ns. NPE-ongelmassa (”non-practising entities” eli patentin omistajat, jotka eivät hyödynnä patentoitua keksintöä).

8.           Päätelmät

Euroopalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käynnistää kunnianhimoinen teollinen strategia mikro- ja nanoelektroniikkaa varten samalla tavoin kuin se tehnyt muilla strategisesti tärkeillä aloilla, kuten ilmailu- ja avaruusteollisuudessa. Tässä tiedonannossa ehdotetaan tällaista strategiaa, joka perustuu alan eurooppalaiseen etenemissuunnitelmaan. Se tukee alueiden älykästä erikoistumista ja edistää tiivistä yhteistyötä arvo- ja innovaatioketjujen koko laajuudelta.

EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden taloudellisia resursseja on sovitettava yhteen tällä alalla, jotta voidaan saavuttaa tarvittava kriittinen massa investointien ja maailman parhaiden kykyjen houkuttelemiseksi. Taloudelliset resurssit keskitetään Euroopan johtaviin klustereihin. Niiden edelleenkehittäminen antaa kaikille Euroopan yrityksille niiden sijainnista riippumatta mahdollisuuden hyödyntää mikro- ja nanoelektroniikan uusinta kehitystä. Liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa esitetään yhteenveto toimintatarpeesta.

LIITE

|| Tärkeimmät toimet: || Kuka || Milloin

1 || Käydään vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja perustetaan elektroniikka-alan eturivin toimijoiden ryhmä (Electronics Leaders Group), jonka tehtävänä on laatia eurooppalainen elektroniikkateollisuuden strateginen etenemissuunnitelma ja auttaa sen täytäntöönpanossa. || Euroopan komissio, teollisuus || Vuoden 2013 loppuun mennessä

|| Edistetään älykästä erikoistumista hyödyntämällä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) ja Horisontti 2020 ‑ohjelman rahoitusvälineitä. || Euroopan komissio, jäsenvaltiot || Käynnissä, tehostettava

|| Edistetään EIP:n kanssa allekirjoitetun keskeisiä mahdollistavia teknologioita koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti keinoja varmistaa tuotantoon tehtävät pääomainvestoinnit Euroopassa. || Euroopan investointi-pankki, teollisuus || Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä

2 || Hyväksytään neuvoston asetus ja käynnistetään uusi kolmenvälinen yhteinen teknologia-aloite. || Euroopan komissio, jäsenvaltiot, teollisuus || Vuoden 2014 alussa

|| Selvitetään yhteisen teknologia-aloitteen yhteydessä, miten voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa valtiontukipäätöksiä muun muassa Euroopan yhteistä etua koskevan hankkeen kautta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. || Euroopan komissio, jäsenvaltiot, teollisuus || Vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

3 || Jatkuva vuoropuhelu keskeisten tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden, alueiden ja jäsenvaltioiden kanssa mikro- ja nanoelektroniikan ekosysteemin lujittamiseksi Euroopan tasolla. || Euroopan komissio, jäsenvaltiot, alueet, tutkimus- ja teknologia-organisaatiot || Käynnissä, tehostettava

|| Annetaan Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa uusyritysten, pk-yritysten, korkeakoulujen ja käyttäjien ulottuville yhteisiä toimintoja ja palveluja testausta ja varhaisvaiheen kokeilua varten. || Tutkimus- ja teknologia-organisaatiot, Euroopan komissio || Vuoden 2014 ensimmäinen neljännes

|| Investoidaan perustekijöihin (koulutus); edistetään tekniikalle suotuisaa ympäristöä Euroopassa. || Jäsenvaltiot, tiedeyhteisö || Vuoden 2014 ensimmäinen neljännes – vuoden 2020 viimeinen neljännes

4 || Laaditaan ja toteutetaan strategia, jossa keskitytään lisäämään elektroniikkaintensiivisten tuotteiden markkinakysyntää käyttämällä erilaisia keinoja, kuten julkisia hankintoja. || Teollisuus, jäsenvaltiot, alueet, Euroopan komissio || Viimeistään vuoden 2014 toisella neljänneksellä

|| Laaditaan muun muassa puolijohteita käsittelevän hallitusten ja viranomaisten kokouksen (GAMS) puitteissa poliittisia toimia maailmanlaajuisesti tasapuolisten kilpailuedellytysten luomiseksi rajoittamalla kaupan/markkinoiden vääristymiä. || Euroopan komissio, teollisuus || Käynnissä, tehostettava

[1]               Tässä tiedonannossa käytetään yleisnimitystä ”mikro- ja nanoelektroniikka”, joka kattaa teknologian nanoluokan transistoreista mikroluokan järjestelmiin, joissa sirulle on integroitu useampia toimintoja.

[2]               KOM(2012) 341 lopullinen.

[3]               COM(2012) 582 final Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten.

[4]               Esim. autoissa, energia-alalla ja valmistusteollisuudessa käytettävä elektroniikka.

[5]               World Semiconductor Trade Statistics (WSTS), 2012 (http://www.wsts.org/).

[6]               Digiworld report, IDATE 2012 (http://www.idate.org).

[7]               http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/ict/files/kets/hlg_report_final_en.pdf

[8]               Ks. European Semiconductor Industry Association (ESIA) Competitiveness Report, 2008 ”Mastering Innovation Shaping the Future” (https://www.eeca.eu/data/File/ESIA_Broch_CompReport_Total.pdf).

[9]               Anturi on laite, esimerkiksi lämpömittari, joka havainnoi tiettyjä reaalimaailman fysikaalisia olosuhteita. Toimilaitteet taas ovat laitteita, esimerkiksi kytkimiä, jotka hoitavat tiettyjä toimintoja, kuten kytkevät muita laitteita päälle tai pois, tai tekevät säätöjä toiminnassa olevaan järjestelmään.

[10]             International Technology Roadmap for Semiconductors (ITRS) (http://www.itrs.net)

[11]             Mooren laki: suorituskyky tuplaantuu suhteessa kustannukseen 18–24 kuukauden välein.

[12]             Komplementaarinen metallioksidipuolijohdeteknologia (CMOS) on ”more Moore” -kehityssuunnassa yleisesti käytetty integroitujen piirien teknologia.

[13]             Mikro- ja nanoelektroniikkapiirit valmistetaan pyöreille alustoille eli piikiekoille. Teknologian peräkkäiset sukupolvet erotetaan toisistaan piikiekon halkaisijan koon mukaan. Tällä hetkellä valmistus tapahtuu pääasiassa 200 mm ja 300 mm piikiekoille. Seuraava koko tulee olemaan 450 mm.

[14]             OECD Information Technology Outlook         (http://www.oecd.org/internet/ieconomy/oecdinformationtechnologyoutlook2010.htm)

[15]             LETI on CEAn, ranskalaisen tutkimus- ja teknologiaorganisaation, alainen instituutti. Se on erikoistunut nanoteknologiaan ja sen sovelluksiin, langattomista laitteista aina biologiaan, terveydenhuoltoon ja fotoniikkaan (http://www-leti.cea.fr).

[16]             Saksalainen Fraunhofer-Gesellschaft harjoittaa soveltavaa tutkimusta, josta on suoraa hyötyä yksityiselle ja julkiselle yritystoiminnalle ja laajemminkin hyötyä koko yhteiskunnalle. Monet sen laitoksista keskittyvät integroituihin piireihin ja järjestelmiin (http://www.fraunhofer.de).

[17]             Belgialainen imec tekee maailman kärkitason tutkimusta nanoelektroniikassa ja hyödyntää tieteellistä osaamista globaaleissa kumppanuuksissa tieto- ja viestintätekniikan, terveydenhuollon ja energian alalla (http://www.imec.be).

[18]             Esim. alan korealaisten yritysten pääomakulut kasvoivat 13 prosentista (2005) 27 prosenttiin (2012).

[19]             Ks. Semiconductor Industry Association (SIA), Maintaining America's Competitive Edge: Government Policies Affecting Semiconductor Industry R&D and Manufacturing Activity, maaliskuu 2009 (http://www.semiconductors.org/clientuploads/directory/DocumentSIA/Research%20and%20Technology/Competitiveness_White_Paper.pdf).

[20]             ”Valimo” on yritys, joka omistaa tehtaita ja tarjoaa valmistuspalveluja tuotantolaitoksettomille (”fabless”) asiakkailleen.

[21]             Tuotantolaitokseton yritys suunnittelee omat komponenttinsa, mutta ulkoistaa niiden valmistuksen palveluntarjoajalle (”valimolle”).

[22]             Ks. http://www.asml.com/asml/show.do?ctx=5869&rid=46974 – ”Osana ohjelmaa Intel, TSMC ja Samsung hankkivat kukin ASML:n osakkeita 3,85 miljardin euron summalla yhteensä 23 prosentin vähemmistöosuuden verran.”

[23]             http://www.catrene.org/

[24]             Noin 130 miljoonaa euroa/vuosi.

[25]             SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla.

[26]             Noudattaen kansainvälistä puolijohdeteknologian etenemissuunnitelmaa (International Technology Roadmap for Semiconductors, ITRS) (http://www.itrs.net).

[27]             Kehittyvien teknologioiden kypsyyttä mitataan teknologian valmiustasoilla (Technology Readiness Level, TRL). Tasot 1–4 viittaavat yleensä varhaiseen T&K-vaiheeseen ja tasot 5–8 prototypointiin ja varsinaisen järjestelmän validointiin operatiivisessa ympäristössä.

[28]             KOM(2011) 809 lopullinen.

[29]             http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/home

[30]             Tähän kehityskulkuun liittyvä tuotanto on Euroopassa tällä hetkellä yli 30 % koko maailman tuotannosta.

[31]             Euroopan osuus tuotannosta on noin 9 %, mutta Euroopalla on yhä teknologinen johtoasema miniatyrisointikilvassa.

[32]             Alueellisista, kansallisista ja EU:n tason ohjelmista.

[33]             http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/home

[34]             Ehdotuksen vaikutus esitetään vaikutusten arvioinnissa. Vaikutukset talousarvioon esitetään säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

[35]             Yhteisten teknologia-aloitteiden ARTEMIS ja ENIAC ensimmäinen väliarviointi, 2010          http://ec.europa.eu/dgs/information_society/evaluation/rtd/jti/artemis_and_eniac_evaluation_report_final.pdf

[36]             Tällä hetkellä julkinen tuki ENIAC-yhteisyrityksen pilottituotantolinjoihin vaihtelee 50:stä 120:een miljoonaan euroon toimea kohden.

[37]             Ks. COM (2012) 582 final, osa III, jakso A, kohta 1, alakohta ii.

[38]             COM(2012) 572 final: Toinen nanomateriaaleja koskeva sääntelykatsaus.