52013DC0253

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Energiateknologiat ja energia-alan innovointi

1.           JOHDANTO

Teknologia ja innovointi ovat olennaisen tärkeitä energiahaasteisiin vastaamiseksi…

EU:n on tehtävä enemmän, jotta markkinoille saataisiin uusia, suorituskykyisiä, edullisia, vähähiilisiä ja kestäviä energiateknologioita. Uudet teknologiat ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan saavuttaa kaikki vuodelle 2020 asetetut EU:n tavoitteet[1] niin energian, ilmaston, talouden kuin sosiaalipolitiikan aloilla sekä saavuttaa myöhemmin vuosille 2030 ja 2050 asetetut tavoitteet. EU tarvitsee vahvaa ja dynaamista teknologia- ja innovointistrategiaa, jotta se voi saavuttaa poliittiset tavoitteensa, vahvistaa kilpailuasemaansa ja koordinoida paremmin investointeja.

… ja ne täydentävät EU:n energialainsäädäntöä …

Energian sisämarkkinoita, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevan EU:n politiikan myötävaikutuksella markkinoille tulee uusia teknologioita, kuten aurinkosähköpaneeleja, energiatehokkaita laitteita, älymittareita ja kodin automatiikkaa. EU:n on edelleen vahvistettava teknologian ja innovoinnin asemaa energiapolitiikassa, ei ainoastaan yksittäisten teknologioiden osalta, vaan myös edistämällä uusia liiketoimintamalleja, markkinoiden ja yhteiskunnan mukautumista ja energiajärjestelmien parannuksia, jotka tarjoavat pidemmän aikavälin strategisen näköalan investoinneille.

… jatkuvasti muuttuvassa energiaympäristössä

EU:n politiikan myötävaikutuksella maailmanlaajuiset investoinnit uusiutuviin energialähteisiin ovat kasvaneet tasaisesti, mikä edellyttää suurempaa joustavuutta ja parempaa energianhallintaa. Ydinvoiman asteittainen poistaminen käytöstä joissain maissa ja epätavanomaisen kaasuntuotannon nopea kasvu muuttavat energiataloutta maailmanlaajuisesti. Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi EU:n energiateknologiaa ja energia-alan innovointia koskevalla politiikalla on onnistuttava alentamaan kustannuksia nopeasti ja nopeuttamaan uusien kestävien teknologioiden markkinoille tuloa. Tämä on erityisen tärkeää talouden laskusuhdanteessa, jolla on suora vaikutus yksityisiin investointeihin ja kansallisiin talousarvioihin.

2.           MITÄ EU ON SAAVUTTANUT?

2.1.        Lainsäädäntö on tuonut teknologiaa ja innovaatioita markkinoille

EU:n energian sisämarkkinat edesauttavat sellaisten avointen ja kilpailuun perustuvien markkinoiden luomista, joilla teollisuuden toimijat investoivat uusiin ja innovatiivisiin teknologioihin ja palveluihin. Energian sisämarkkinoiden laajuus antaa markkinavoimille tilaa synnyttää teknologisia kehitysaskelia ja innovaatioita. Tätä tuetaan toimilla, joilla pyritään uudenaikaistamaan, yhdentämään ja laajentamaan verkkoinfrastruktuuria vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen, etenkin sähkön osalta. EU on määritellyt 12 ensisijaista käytävää, joiden avulla verkkoon voidaan muun muassa syöttää enemmän tuuli- ja aurinkosähköä ja varmistaa samalla keskeytymättömät toimitukset. Sisämarkkinoita varten kehitettävissä teknisissä säännöissä (eli verkkosäännöissä) keskitytään teknologioiden integrointiin vastauksena energiajärjestelmän muutoksiin. Tähän työhön liittyen siirtoverkonhaltijat kehittävät uusia mallintamismenetelmiä ja älykkäämpiä verkon toimintatapoja. Jotta kuluttajista voitaisiin tehdä aktiivisempia toimijoita yhdennetyillä energiamarkkinoilla, EU:n politiikassa pyritään edistämään myös ”älykkäiden” ja tietotekniikkapohjaisten teknologioiden kehittämistä, kuten älykkäitä mittareita, sähköautoja, kysynnänhallintaa, mikrotuotantoa ja paikallisia varastointitekniikoita, jotka mahdollistavat joustavan kysynnän ja paremman kulutuksen hallinnan.

Vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n energiapolitiikassa tuetaan siirtymistä alhaisempia hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin tuotantoteknologioihin. Uusiutuvia energianlähteitä koskevan direktiivin myötävaikutuksella ja jäsenvaltioiden tuella uusiutuvien energialähteiden käyttö on kasvanut voimakkaasti ja niiden kustannukset ovat vähentyneet merkittävästi. Osana siirtymistä vähähiiliseen energiajärjestelmään EU:n politiikassa on pyritty edistämään hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin teknologioita ja turvallisempaa ydinenergian tuotantoa.

Energiatehokkuutta koskevan EU:n politiikan ja lainsäädännön kuten energiatehokkuutta ja ekologista suunnittelua koskevien direktiivien myötä markkinoille tulee uutta teknologiaa. Tämän rinnalla alakohtainen energiatehokkuus- ja ekosuunnittelulainsäädäntö ajaa energiatehokkaiden laitteiden (esim. lämmityskattiloiden, pesukoneiden, televisioiden ja tietokoneiden) kehittämistä ja käyttöönottoa ja tuo energiansäästöjä kuluttajille. Rakennussektorilla EU:n lainsäädäntö edistää rakennusten energiatehokasta peruskorjausta ja uusien lähes nollaenergiarakennusten rakentamista. Liikennesektorilla edistetään alhaisia päästöjä ja sähköajoneuvoja.

EU:n päästökauppajärjestelmän ja vastuunjakopäätöksen myötä kasvihuonekaasupäästöjen hinta on otettava huomioon EU:n yritysten operatiivisissa ja investointipäätöksissä, mikä on johtanut merkittävään päästöjen vähenemiseen. Päästökauppajärjestelmän merkitystä pitkän aikavälin vähähiilisiä investointeja edistävänä tekijänä on kuitenkin epäilty, koska hiilidioksidin hintasignaali on kriisin vuoksi ollut alhainen ja epävakaa.

2.2.        Tutkimuksen ja innovoinnin perusedellytysten parantaminen

Innovaatiounionin yhteydessä on esitetty yhdennetty tutkimus- ja innovaatiostrategia, jonka avulla parannetaan julkista rahoitusta ja puututaan esteisiin, jotka haittaavat yksityisiä investointeja. Perusedellytysten parantamisessa on edistytty merkittävästi. Tämä koskee muun muassa yhtenäistä patenttisuojaa (mikä vähentää huomattavasti patentointikustannuksia), toimivaa EU:n laajuista pääomasijoitusjärjestelmää ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen uudenaikaistamista. Eurooppalainen tutkimusalue lisää jäsenvaltioiden tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta ja parantaa tutkijoiden toimintaedellytyksiä, muun muassa koordinoimalla eri jäsenvaltioista saatavaa rahoitusta, parantamalla tutkijoiden urakehitystä ja liikkuvuutta ja tarjoamalla tutkijoille mahdollisuuden käyttää maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureja.

2.3.        SET-suunnitelma – EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman veturi

EU:n strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) vahvistettiin vuonna 2008 kehykseksi, joka edistää EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyvän teknologian kehittämistä. Se perustuu kolmepilariseen täytäntöönpanostrategiaan, johon sisältyvät ohjausryhmä, eurooppalaiset teollisuusaloitteet ja Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymä (EERA) ja jota tukee tietojärjestelmä (SETIS)[2]. Strategisten energiateknologioiden ohjausryhmä on mahdollistanut rakenteellisen vuoropuhelun jäsenvaltioiden kanssa, mikä on johtanut kansallisten energiaan liittyvien tutkimus- ja innovaatiopolitiikkojen entistä suurempaan lähentymiseen ja edistänyt siirtymistä yhteisiin toimiin, joilla pyritään saavuttamaan yhteisiä tavoitteita nopeammin ja tehokkaammin.

SET-suunnitelmassa etusijalle asetetaan teknologiat, joilla on suurin merkitys vuoden 2020 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta: tuulienergia, aurinkoenergia, sähköverkot, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, bioenergia, ydinenergia, polttokennot ja vety sekä energiatehokkuus. Eurooppalaisissa teollisuusaloitteissa kaikille näille aloille on määritelty ensisijaisia tutkimus- ja innovaatiokohteita teknologian etenemissuunnitelmien avulla, mukaan lukien materiaaleja koskeva alakohtainen etenemissuunnitelma[3], ja niiden toimet on kohdistettu suuriin hankkeisiin, joista saadaan eurooppalaista lisäarvoa. EERAn kautta kootaan yhteen kansallisia tutkimusvalmiuksia sellaisten uusien ratkaisujen kehittämiseksi, joiden vaikutus ulottuu vuotta 2020 pidemmälle.

EU:n rahoitusta on ollut saatavilla pääasiassa tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman eri osista, kuten energia ja keskeiset mahdollistavat teknologiat (esim. tieto- ja viestintäteknologia ja materiaalit). Seitsemännen puiteohjelman energian aihealueessa tuettiin vuosina 2007–2012 noin 350 hanketta noin 1,8 miljardilla eurolla. Seitsemännestä puiteohjelmasta on myös annettu merkittävää tukea yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien ja rahoitusvälineiden kautta (ks. jäljempänä). Lisäksi EU-tason tukea on annettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisön InnoEnergy kautta. Huomattavaa lisärahoitusta on saatu Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta (EEPR) sekä uusien osallistujien varausta koskevassa NER 300 -ohjelmasta. Julkiset ja yksityiset investoinnit teknologian kehittämiseen SET-suunnitelman eri aloilla kasvoivat vuoden 2007 3,2 miljardista eurosta 5,4 miljardiin euroon vuonna 2010[4] (kuva 1). Teollisuus vastaa nykyisin noin 70 prosentista SET-suunnitelman painopistealoilla tehtävistä tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista; jäsenvaltioiden osuus on 20 prosenttia ja Euroopan komission 10 prosenttia.

Kuva 1: Arvio julkisista ja yksityisistä t&k-investoinneista vuonna 2010 teknologioittain ja lähteittäin (JRC/SETIS)[5]

Näiden toimien tuloksena SET-suunnitelmaan liittyvien teknologioiden alalla on saavutettu merkittävää edistymistä teknologian kehittämisessä ja kustannusten alentamisessa.

Viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat alentuneet kaikkialla maailmassa, mihin on vaikuttanut merkittävästi teknologian ja markkinoiden kehitys. Aurinkosähkömoduulien hinta laski voimakkaasti (kolmasosaan kahdessa vuodessa)[6]. SET-suunnitelmassa asetettu tavoite 1 euro/kW[7] vuoteen 2030 mennessä voi toteutua jo vuonna 2020, mikä alentaa merkittävästi yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Tuulivoima (lähinnä maalla) muodostaa jo merkittävän osan energiantuotannosta. 106 gigawatin asennettu tuulivoimakapasiteetti tuotti vuoden 2012 lopussa 210 terawattituntia eli 7 prosenttia Euroopan sähköntuotannosta[8]. Merkittävien tuulivoimalaitteiden toimittajien vuotuinen liikevaihto oli 20 miljardia euroa vuonna 2012. Tuulivoimateknologian markkinat ovat maailmanlaajuiset, mutta niillä on vahva paikallinen vaikutus: turbiininvalmistajien maailmanlaajuinen markkinaosuus riippuu voimakkaasti siitä, kuinka niiden kotimarkkinat toimivat. EU jatkaa myös merituulivoimasovelluksia koskevia toimiaan; tällä alalla teknologia kehittyy edelleen ja kustannukset pienenevät.

Liikennesektorilla EU:n toimissa keskitytään saavuttamaan uusiutuvien energialähteiden 10 prosentin osuus energian kulutuksesta; tähän pyritään etenkin vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla. Epäsuoran maankäytön muutoksen (ILUC) lieventämiseksi komissio ehdotti, että enintään puolet 10 prosentin tavoitteesta olisi saavutettava perinteisillä biopolttoaineilla, jolloin kehittyneiden biopolttoaineiden kysyntä kohoaisi 6 Mtoe:iin, mikä tarkoittaa 15 laitosta, jonka kunkin vuotuinen kapasiteetti on 100 Ktoe. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitetaan yhdeksää lignoselluloosasta tuotetun biopolttoaineen suuren mittakaavan demonstrointihanketta, joiden kapasiteetti on 40‑80 tuhatta tonnia vuodessa.

2.4.        Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma

Älykäs energiahuolto Euroopassa -innovaatio-ohjelmassa on vuodesta 2007 lähtien tuettu teknologioiden markkinoille saattamista ja pyritty poistamaan teknologiaan liittymättömiä esteitä (rahoituksellisia, sääntelyllisiä ja hallinnollisia). Ohjelmassa keskitytään energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Se on synnyttänyt yli 300 hankkeen kautta runsaan 4 miljardin euron investoinnit kaikilla loppukäyttösektoreilla, liikenne mukaan luettuna.

Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma on johtanut yksityistä rahoitusta lisäävien uusien liiketoimintamallien yleistymiseen. Esimerkkinä tällaisesta liiketoimintamallista voidaan mainita energiatehokkuussopimus (EPC), jossa energiansäästötoimenpiteisiin tehtävä alkuinvestointi maksetaan takaisin paremman energiatehokkuuden myötä saavutettavilla kustannussäästöillä. Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmassa tämä liiketoimintamalli on tähän mennessä toistettu 10 jäsenvaltiossa, myös sellaisissa, joissa tämä toimintamalli oli aiemmin suurelta osin tuntematon.

Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmassa on luotu yhteistyö rahoituslaitosten kanssa. Hankesuunnittelun tukivälineiden (ELENA[9] ja Mobilising Local Energy Investment) kautta kestävään energiaan on koottu noin 2 miljardin euron investoinnit (38 miljoonan euron EU-rahoituksella). Ohjelmassa on otettu ensimmäisenä käyttöön tuki, joka on suunnattu ”energiajärjestelmän muutoksen” toimijoille kuten paikallis- ja alueviranomaisille, kouluille, sairaaloille ja sosiaalisia asuntoja tarjoaville tahoille ja jossa otetaan huomioon toimien toteuttajien tarpeet koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Investointien odotetaan tuottavan yli 2000 GWh:n energiansäästöt vuosittain.

Ohjelmaan sisältyvän Build-up Skills -aloitteen kautta siinä käsitellään toimijoiden tarpeita, jotka liittyvät lähes nollaenergiarakennusten rakentamiseen kaikkialla EU:ssa. Energiavaltaisen teollisuuden alalla CARE+-hanke auttoi kemianteollisuuden pk-yrityksiä saavuttamaan 10–20 prosentin energiansäästöt.

2.5.        Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja yhteisyritys

Seitsemännestä puiteohjelmasta tuettu polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisyritys on mahdollistanut teollisuusvetoisen tutkimus- ja demonstrointiohjelman toteuttamisen, joka kattaa sekä liikenteen että kiinteän voimantuotannon sovellukset. Tähän mennessä myönnetyt 380 miljoonan euron avustukset ovat tuoneet lähemmäs markkinoita erilaisia sovelluksia (esim. tavaroiden siirto- ja nostolaitteet, varavoimajärjestelmät) ja alentaneet samalla kustannuksia ja parantaneet sovellusten tehokkuutta ja käyttöikää.

Rakennusten energiatehokkuutta, tulevaisuuden tehtaita ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja koskevat tutkimussuuntautuneet julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat koonneet yhteen kunkin alan toimijoita muotoilemaan yhteisen toimintasuunnitelman ja ohjaamaan EU:n rahoitusta sen tavoitteiden mukaisesti. EU antoi vuosina 2009–2012 yhteensä 1,6 miljardin euron rahoituksen, ja yksityisen sektorin investointeja tehtiin vastaava määrä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin on osallistunut runsaasti myös pk-yrityksiä.

2.6.        Velkarahoituksen saatavuuden parantaminen – riskinjakorahoitusväline

Euroopan investointipankki on antanut seitsemännen puiteohjelman riskinjakorahoitusvälineen tuella noin 10 miljardin euron lainasitoumukset (EU:n rahoitusosuus 1 miljardia euroa), joiden avulla on koottu yli 20 miljardin euron tutkimus- ja innovaatioinvestoinnit pääasiassa suurilta ja keskisuurilta yrityksiltä. Riskinjakorahoitusväline kannustaa hankkeiden toteuttajia toteuttamaan tutkimus- ja innovaatiotoimia, joihin liittyy suuri riski. Vuosina 2009–2012 energiasektori muodosti 14–18 prosenttia riskinjakorahoitusvälineen rahoituksesta; tähän sisältyy suuria, ensimmäisiä laatuaan olevia investointeja aurinko- ja tuulivoimaan sekä energiatehokkuuden parantamiseen tehtäviä investointeja, etenkin autoteollisuudessa.

2.7.        Alueellinen ulottuvuus – koheesiopolitiikan tarjoama tuki

Koheesiopolitiikan talousarviosta on osoitettu merkittävää rahoitusta kestävään energiaan, ja ohjelmakaudella 2007–2013 energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin on määrä investoida yli 10 miljardia euroa. Yksi esimerkki on Lounais-Englannissa sijaitseva aaltoenergiakeskus Wave Hub, josta on tarkoitus luoda maailman suurin testialue aaltojen energiasta sähköä tuottaville laitteilla. Toinen on Ala-Itävallan Green Buildings Cluster ‑hanke, joka kokoaa yhteen rakennusalan ammattilaisia ja tutkijoita pohtimaan ilmastonmuutoksen kaltaisia haasteita ja mahdollistaa innovoinnin yhteistyön kautta.

2.8.        Energiateknologioita ja energia-alan innovointia koskevan EU:n toimintaympäristön arviointi

Eurooppa on oikealla uralla energiateknologioiden kehittämisen edistämisessä ja innovoinnille suotuisien olosuhteiden luomisessa, mutta paljon on vielä tekemättä.

Nopeasti muuttuva energiaympäristö edellyttää koko järjestelmää koskevaa lähestymistapaa ja kykyä reagoida uuteen kehitykseen. Sekä SET-suunnitelman täytäntöönpanon arvioinnissa[10] että tämän tiedonannon tueksi toteutetussa julkisessa kuulemisessa[11] todettiin, että SET-suunnitelma on kohdennettava enemmän energiajärjestelmän integrointiin ja innovaatioketjun eri vaiheissa toteutettavien toimien integrointiin ja että eurooppalaisia teollisuusaloitteita ja EERAa on koordinoitava paremmin suhteessa näihin tavoitteisiin. Teollisuuden toimitusketjua on kehitettävä edelleen, ja tutkimus- ja innovointiketjun toimijoita ja investointeja on koordinoitava tiiviimmin kehitystyön ja markkinoille saattamisen nopeuttamiseksi.

Vaikka jäsenvaltioilla on samoja teollisuuteen ja tutkimukseen liittyviä tavoitteita, ne eivät ole tällä hetkellä sitoutuneet SET-suunnitelmaan parhaalla mahdollisella tavalla. On edistettävä koordinoituja ja/tai yhteisiä investointeja jäsenvaltioiden kesken ja EU:n kanssa, jotta voidaan houkutella yksityisen sektorin investointeja eurooppalaisten teollisuusaloitteiden laatimien teknologian kehittämissuunnitelmien ja EERAn yhteisten ohjelmien tueksi. Samoin on varmistettava teollisuuskumppaneiden selkeä sitoutuminen muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin jaetun vision ja selkeästi määriteltyjen tavoitteiden pohjalta. EERAn tutkimusvalmiudet on puolestaan integroitava paremmin, jotta voidaan nopeuttaa sellaisten tulosten tuottamista, jotka ovat tiiviimmin yhteydessä teollisuuteen.

Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmasta vuonna 2011 tehdyssä ulkoisessa arvioinnissa[12] todettiin, että ohjelmalla on keskeinen asema palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja tietämyksen ja valmiuksien luomisessa ja sellaisten uusien liiketoimintamallien kehittämisessä, joilla voidaan houkutella yksityistä rahoitusta energiatehokkaiden ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien teknologioiden saamiseksi markkinoille. Tämän onnistuneen esimerkin pohjalta energiainnovaatioiden markkinoille tuloa tukevat toimenpiteet on laajennettava muille energiapolitiikan aloille, ja ne olisi kytkettävä tiiviimmin rakenne- ja koheesiorahastoihin.

Samaan tapaan polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisyrityksen väliarvioinnissa[13] suositellaan toiminnan kohdistamista vahvemmin sovellettuun tutkimukseen ja suuren mittakaavan demonstrointitoimiin, jotka ovat yhteydessä energiajärjestelmän tarpeisiin, kuten vedyn käyttäminen uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön varastointiin.

Kaikki tämä korostaa sellaisen EU:n tason yhtenäisen tutkimus- ja innovointiketjun tarvetta, joka ulottuu perustutkimuksesta tuotteiden markkinoille saattamiseen.

3.           ENERGIATEKNOLOGIA- JA INNOVOINTISTRATEGIA VUOTEEN 2020 JA SEN JÄLKEEN

Euroopan energiateknologia- ja innovointistrategialla on kiihdytettävä innovointia vähähiilisten huipputeknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen alalla ja kavennettava tutkimuksen ja markkinoiden välistä kuilua. Tämä on tunnustettu Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevissa komission ehdotuksissa, sillä ohjelmassa EU:n tutkimus- ja innovaatiotuet (mukaan lukien seitsemättä puiteohjelmaa ja Älykäs energiahuolto Euroopassa II -ohjelmaa seuraavat ohjelmat ja lisätuki Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille) kootaan yhteen yksinkertaistettuun kehykseen. EU:n rahoitus on kuitenkin jatkossakin vain rajallinen osa Euroopassa annettavaa kokonaisrahoitusta, ja pääperiaatteet ja keskeiset kehityssuunnat on tarpeen ottaa huomioon myös yksityisen sektorin ja jäsenvaltioiden investoinneissa. Toteutuksen on perustuttava entistä enemmän kumppanuuksiin, joilla saadaan aikaan riittävä mittakaava ja kattavuus, ja niukoilla julkisilla ja yksityisillä resursseilla on saatava aikaan entistä suurempi vaikutus.

3.1.        Pääperiaatteet

Lisäarvon tuottaminen EU:n tasolla

EU:n toimet on kohdistettava sinne, missä niistä saadaan todellista lisäarvoa. EU:n olisi keskityttävä suuren mittakaavan hankkeisiin, jotka ylittävän sen, mitä jäsenvaltiot voivat saavuttaa yksin tai kahdenvälisesti, ja edistettävä innovointia sääntelyn ja rahoituksen avulla. Sen olisi tuettava tutkimus- ja innovointivalmiuksien rakentamista kehityksen nopeuttamiseksi ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi.

Painopisteiden määrittely koko energiajärjestelmää silmällä pitäen

Energiateknologioiden kehitys olisi nähtävä siitä näkökulmasta, että kyse on kustannustehokkaiden energiapalvelujen tarjoamisesta loppukäyttäjille: valaistus, lämmitys, jäähdytys, vähäpäästöinen liikenne jne. Yksittäisten teknologioiden kehitystä olisi arvioitava siltä kannalta, kuinka ne voidaan liittää energiajärjestelmään ja mikä on niiden vaikutus koko energiajärjestelmään (energian tuotanto, siirto, jakelu ja käyttö). Järjestelmälähtöinen lähestymistapa merkitsee sitä, että ei jäädä kiinni energialähteiden ja loppukäyttömuotojen nykyiseen jaotteluun, ja siksi siinä olisi haettava synergioita ja hyödynnettävä täydentävyyksiä ja heijastusvaikutuksia eri alojen välillä (esim. energia, tieto- ja viestintätekniikka, liikenne, maatalous) ja etsittävä elinkaaripohjaisia ratkaisuja, jotka vähentävät energian kokonaistarvetta vähentämällä jätteen syntymistä ja lisäämällä materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Toimien yhdentäminen energia-alan innovointiketjun varrella ja yhteyksien lujittaminen energiapolitiikkaan

Innovaatiosyklin tukeminen perustutkimuksesta aina tuotteiden käyttöönottoon asti edellyttää valmiuksien parantamista markkinoille saattamista edistävillä toimenpiteillä, seuraavan sukupolven teknologioiden käyttökelpoisuuden osoittamista, sääntelyyn liittyvien esteiden poistamista, yksittäisten teknologioiden markkinaolosuhteiden analysointia ja innovaatioinvestoinneille suotuisan investointiympäristön ja -horisontin luomista.

Resurssien kokoaminen ja erilaisten rahoitusvälineiden hyödyntäminen

Energiahaaste edellyttää sellaisia tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja, jotka ovat yksittäisen jäsenvaltion tai yksityisen toimijan ulottumattomissa. Aikana, jona tutkimusvetoisten ratkaisujen tarve on polttava ja julkisiin resursseihin kohdistuu suuri paine, jäsenvaltioiden yksittäisiä investointeja teollisuuden tukemiseksi on täydennettävä ohjelmilla, jotka mahdollistavat kunnianhimoiset ja perustavanlaatuiset teolliset kehitysaskeleet, ja epäsuorasti integroimalla tiiviimmin kansallinen institutionaalinen rahoitus ja tutkimuslaitokset. Innovoinnin ja käyttöönoton eri vaiheet vaativat erilaisia rahoitusmekanismeja. Synergioita EU:n rakenne- ja investointirahastojen kanssa olisi hyödynnettävä paremmin, etenkin älykästä erikoistumista koskevien kansallisten ja/tai alueellisten tutkimus- ja innovaatiopoliittisten strategiakehysten[14] avulla. Innovoinnin rahoitukseen voidaan käyttää myös muita ohjelmia, kuten Verkkojen Eurooppa -välinettä (älykkäät verkot ja sähkönsiirron valtaväylät), tai muita rahoitusvälineitä, kuten Horisontti 2020 -ohjelman osassa ”Riskirahoituksen saatavuus” ehdotettuja välineitä tai Euroopan investointipankin suoraan käyttämiä välineitä. Tulevaisuudessa voitaisiin käyttää myös ”NER 300” -ohjelman kaltaisia päästökauppajärjestelmän rahoitusmekanismeja.

Vaihtoehdot pidetään avoimina, samalla kun keskitytään kaikkien lupaavimpiin teknologioihin vuoden 2020 jälkeistä aikaa ajatellen

Useimpien energiateknologioiden saaminen käyttöön vie kauan, joten nyt tehtävillä investointipäätöksillä on vaikutuksia vielä vuoden 2020 jälkeen. Tästä syystä EU:n on edistettävä valikoimaa erilaisia teknologioita, jotka saattavat saavuttaa kypsyysasteen vasta vuoden 2020 jälkeen. Energiateknologia- ja innovointistrategia luo kehyksen, jonka puitteissa voidaan kehittää taloudellisia ja toteuttamiskelpoisia energiateknologioita ja -ratkaisuja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä EU:n ja maailman markkinoille. Sen pohjana on Euroopan komission Horisontti 2020 -ohjelmaa koskeva ehdotus, joka on parhaillaan käsiteltävänä lainsäädäntömenettelyssä. Siinä otetaan myös huomioon tulokset, jotka on saatu ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita vuoteen 2030 koskevasta vihreästä kirjasta käydystä keskustelusta.

3.2       Tarvittavat keskeiset kehitysaskeleet

Energiatehokkuuden kaikkien mahdollisuuksien hyödyntäminen keskittymällä loppukäyttöön

Energiatehokkuuteen tehtävät investoinnit tuovat säästöjä kuluttajille ja antavat EU:n teollisuudelle mahdollisuuden vähentää riippuvuuttaan energian hinnoista, alentaa kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyään.

Rakennusten osuus loppuenergian käytöstä on lähes 40 prosenttia, joten yksi ensisijaisista tavoitteista on nopeuttaa nykyisten rakennusten energiatehokkaita peruskorjauksia ja tehdä uusista rakennuksista lähes nollanenergiarakennuksia. On kehitettävä ja demonstroitava uusia rakennusmateriaaleja, uusia tapoja integroida uusiutuvat energialähteet rakennuksiin ja uusia rakennusten energiatehokkaan korjaamisen konsepteja ja liiketoimintamalleja. Näitä on tuettava lähentämällä kansallista ja alueellista sääntelyä hallinnollisen taakan keventämiseksi, määrittelemällä vakiomenetelmiä rakennusten energiatehokkuuden mittaamista varten ja tukemalla yhtenäismarkkinoiden toimintaa.

Etusijalle on asetettava sellaisten innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto, jotka vähentävät merkittävästi teollisuuden energiakustannuksia; tämä koskee etenkin energiavaltaista teollisuutta ja pk-yrityksiä (esim. parantamalla teollisuuden lämpöeristystä Euroopassa vuotuista energiakulutusta voitaisiin vähentää 4 prosenttia). Tähän sisältyy tuki sellaisten taitojen kehittämiselle, joilla teollisuuden energiatehokkuusparannukset voidaan toteuttaa, kuten energiatarkastajien ja energiajohtajien koulutukselle.

Kilpailukykyisten ratkaisujen tuottaminen puhdasta, kestävää, turvallista ja tehokasta energiajärjestelmää varten

Innovaatioilla, joilla varmistetaan Euroopan energiajärjestelmän joustavuus ja turvallisuus, vähennetään koko energiainfrastruktuurin kustannuksia ja valmistellaan sitä ottamaan vastaan huomattavasti suurempia määriä uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa. Sähkön varastointiteknologiat tulevat olemaan tärkeitä siirto- ja jakelutasolla.

Innovaatioita tarvitaan sähköntoimitusten jatkuvuuden varmistamiseksi ja infrastruktuurien kysynnän hallitsemiseksi uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön kustannustehokkaalla tasapainottamisella, joka tapahtuu paikallisella tasolla kysynnänohjauksen ja kysyntäjouston avulla ja siirtotasolla sellaisten pitkän matkan sähkönsiirtoon liittyvien innovaatioiden avulla, jotka mahdollistavat tasapainottamisen useiden uusiutuvan energian tuotantopaikkojen välillä, esim. off shore -tuulivoiman liittämiseksi verkkoon.

Kuluttajien aktiivisen osallistumisen mahdollistavat teknologiat avaavat tietä verkkojen energiatehokkuuden parantamiselle tieto- ja viestintätekniikan laajemman hyödyntämisen kautta. Jakeluverkkoihin liittyvät innovaatiot ja markkinaympäristön kehitys, jotka lisäävät kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, samalla kun varmistetaan heikommassa asemassa olevin kuluttajien riittävä suojelu, antavat kuluttajille mahdollisuuden hyötyä parhaista hinnoista ja ehdoista sekä tuottaa ja myydä energiaa itse.

Vaikka joukko erilaisia teknologioita (maalla tuotettu tuulivoima ja aurinkosähkö) on kehitetty ja saatettu markkinoille onnistuneesti käyttöönoton tukitoimien ansiosta, kustannustehokkaiden ja kestävien energiavaihtoehtojen valikoiman edelleen kehittämiseen on omaksuttava avoin ja joustava lähestymistapa. Muita lupaavia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä aloja ovat kelluva ja muu ulkomeren tuulivoima, merienergia, keskittävän aurinkolämmön edistysaskeleet ja uudet aurinkosähkösovellukset. Lämmitys- ja jäähdytysteknologioiden ja vety- ja polttokennoteknologioiden aloilla tarvitaan lisää tutkimusta. Innovaatioita tarvitaan myös uusissa materiaaleissa, keskeisissä mahdollistavissa teknologioissa kuten tieto- ja viestintäteknologiassa, nanoteknologiassa, mikro- ja nanoelektroniikassa, fotoniikassa, bioteknologiassa ja kehittyneissä valmistusprosesseissa. EU:n pitkän aikavälin fuusioenergiatutkimuksen keskeinen hanke on kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)[15].

Teknologian kehittämistä tarvitaan tukemaan ydinenergiajärjestelmien turvallista toimintaa, kestävien ratkaisujen kehittämistä ydinjätehuoltoon ja ydinalan osaamisen säilyttämistä. Tässä olisi keskityttävä olemassa olevien ydinvoimaloiden turvallisuuteen, etenkin niiden käyttöiän pidentämistä silmällä pitäen, sekä tulevien ydinenergiajärjestelmien turvallisuuteen. Tutkimusta on jatkettava pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi Euroopan ydinjätehuoltoon kehittämällä geologista loppusijoitusta. Näitä toimia olisi täydennettävä pieniin säteilyannoksiin liittyviä riskejä koskevalla monialaisella tutkimuksella. Seuraavan sukupolven ydinfissioreaktorit, kuten neljännen sukupolven järjestelmät, ovat potentiaalisia pitkän aikavälin ydinenergiavaihtoehtoja.

Vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan strategian[16] mukaisesti Euroopan liikenteen polttoainevalikoimaan on lisättävä kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita, jotta öljy voidaan pitkällä aikavälillä korvata energialähteenä kaikissa liikennemuodoissa. Tämä edellyttää polttoaineiden (etenkin kehittyneiden biopolttoaineiden, biometaanin ja vedyn) ja liikennesovellusteknologioiden kohdennettua kehittämistä ja kustannusten alentamista.

Innovaatioiden edistäminen todellisissa toimintaympäristöissä ja markkinavetoisen toimintakehyksen kautta

Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaupunkeihin, jotka käyttävät huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä ne pystyvät tuottamaan. Energia-, tieto- ja liikennevirtoja on integroitava tiiviimmin ja optimoitava alueiden, kaupunkien ja yhteisöjen tasolla. Älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden[17] lähtökohtana on sellaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöön perustuvien kaupallisen tason älykkäiden kaupunkiratkaisujen demonstrointi energia- ja liikennesektoreilla, jotka voivat tuottaa kustannustehokkaita ratkaisuja Euroopan taajama-alueilla.

Markkinoille saattamista tukevia toimenpiteitä tarvitaan kaikkien innovatiivisten energiateknologioiden käyttöönottovaiheessa, jotta toimitusketjuihin tehtäviä investointeja voidaan laajentaa, sekä politiikan täytäntöönpanon tukemiseksi verkkojen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden aloilla teknologiaan liittymättömien esteiden poistamiseksi, muun muassa:

· parantamalla markkinatoimijoiden ja viranomaisten valmiuksia ottaa käyttöön tehokkaita toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä, jotka vetävät uusia teknologioita markkinoille. Tähän sisältyy toiminnanharjoittajien jatkuva kehitys (esim. asentajien ja insinöörien taitojen kehittäminen);

· tukemalla innovatiivisten rahoitusratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alalla, mukaan lukien käyttöönoton rahoitus.

Kansallisten ja alueellisten innovaatiostrategioiden on oltava keskeisessä asemassa innovoinnin edistämisessä todellisissa toimintaympäristöissä. Niiden avulla olisi tuettava tutkimus- ja innovointivalmiuksien rakentamista ja tutkimuksen ja innovoinnin tulosten nopeampaa hyödyntämistä ja levittämistä markkinoilla, kiinnittäen erityistä huomiota innovoinnille suotuisan liiketoimintaympäristön luomiseen pk-yrityksille ja alueelliselle ja paikalliselle teollisuudelle, mukaan lukien riskirahoituksen saatavuuden parantaminen.

4.           ENERGIATEKNOLOGIA- JA INNOVOINTISTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO

SET-suunnitelma on jatkossakin keskeinen väline, jonka avulla edellä käsiteltyihin haasteisiin pyritään vastaamaan. Se tarjoaa vertailukohdan energia-alan tutkimukseen ja innovointiin tehtäville EU:n, kansallisille, alueellisille ja yksityisille investoinneille.

SET-suunnitelmaa on kuitenkin vahvistettava, jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin ja jotta tutkimus- ja innovointivalmiudet ja -resurssit voidaan yhdistää paremmin kaikkialla Euroopassa. Tästä syystä ehdotetaan seuraavia muutoksia:

· Energiajärjestelmän ja innovointiketjun integroinnin edistämiseksi SET-suunnitelman ohjausryhmän johdolla olisi laadittava yhtenäinen etenemissuunnitelma, joka sisältää tässä tiedonannossa määritellyt pääperiaatteet ja keskeiset toimenpiteet. Tässä yhtenäisessä etenemissuunnitelmassa olisi koottava yhteen SET-suunnitelman (päivitetyt) teknologian etenemissuunnitelmat säilyttäen niiden teknologiakohtaiset erityispiirteet; sen olisi katettava koko tutkimus- ja innovointiketju perustutkimuksesta demonstrointiin ja markkinoille saattamisen tukemiseen; ja siinä olisi määriteltävä selkeät roolit ja tehtävät eri sidosryhmille, kuten EERAlle, eurooppalaisille teollisuusaloitteille, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille, asianomaisille eurooppalaisille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille ja muille sidosryhmille, kuten korkeakouluille, sijoittajille ja rahoittajille, edistäen samalla niiden välisiä synergioita ja vuorovaikutusta. Ensimmäinen yhtenäinen etenemissuunnitelma on määrä laatia vuoden 2013 loppuun mennessä.

· Jäsenvaltioiden ja komission olisi laadittava yhtenäisen etenemissuunnitelman pohjalta toimintasuunnitelma, jossa esitetään yksittäisissä jäsenvaltioissa, jäsenvaltioiden välillä ja EU:n kanssa toteutettavat koordinoidut ja/tai yhteiset investoinnit. Näissä investoinneissa olisi mentävä pidemmälle kuin avustusohjelmissa ja niihin pitäisi sisältyä rahoitusjärjestelyjä ja hankintoja. Toimintasuunnitelmassa noudatetaan joustavaa lähestymistapaa ja siihen sisältyy erilaisia toteutustapoja, kuten jäsenvaltioiden ja EU:n rahoituksen keskittäminen yhtenäisessä etenemissuunnitelmassa määriteltyihin painopistealueisiin ja jäsenvaltioiden väliset ja/tai Euroopan unionin kanssa toteutettavat yhteiset investoinnit. Sen pitäisi kattaa EERAn institutionaalinen rahoitus ja tutkimusvalmiudet. Se olisi laadittava vuoden 2014 puoliväliin mennessä ja sitä olisi päivitettävä säännöllisesti ja tuettava rahoituselinten verkosto(i)lla.

· Yhtenäisen etenemissuunnitelman ja toimintasuunnitelman toteutusta seurattaisiin SET-suunnitelman tietojärjestelmään (SETIS) perustuvan raportointijärjestelmän avulla. Jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin perustuva etenemisraportti olisi tehtävä vuosittain, jotta voidaan arvioida toimien vaikutusta energiapolitiikan tavoitteisiin ja kohdentaa paremmin EU:n ja jäsenvaltioiden tuki.

· SET-suunnitelman ohjausryhmän puitteissa olisi perustettava koordinointirakenne, joka edistää investointeja energiatehokkuutta koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. Sen olisi katettava asianomaiset EU:n julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet tällä alalla, älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus ja muut aloitteet markkinoille saattamisen helpottamiseksi. Rakenteen olisi koostuttava tiedeyhteisön, teollisuuden ja markkinoiden toimijoista, viranomaisista ja rahoittajista.

SET-suunnitelman ohjausryhmän jäsenistöä, toimintaa ja toimeksiantoa voidaan siis joutua vahvistamaan, jotta yhtenäisen etenemissuunnitelman laadinnan asettamaan haasteeseen voidaan vastata.

Samoin eurooppalaisten teollisuusaloitteiden ja niihin liittyvien eurooppalaisten teknologiayhteisöjen toimeksiantoa, rakennetta ja osallistumismuotoja on mukautettava, muun muassa vahvistamalla teollisuuden osallistumista, jotta niiden laatimat teknologian etenemissuunnitelmat voidaan saattaa ajan tasalle ja ne voivat antaa panoksensa yhtenäiseen etenemissuunnitelmaan. Erityisesti on käsiteltävä kehittyviä teknologioita ja uusia kehityssuuntia, kuten varastointia ja merienergiaa yhteydessä sinisen kasvun strategiaan. Samaan aikaan Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymän on integroitava tutkimusvalmiutensa tiiviimmin ja lisättävä tutkimuksensa tulosten markkinavaikutusta ja kaupallista hyödyntämistä läheisessä yhteistyössä eurooppalaisten teollisuusaloitteiden kanssa.

Kaikkiin näihin rakenteisiin on saatava mukaan uusia toimijoita, jotta voidaan käsitellä muuta kuin teknologista innovointia ja sääntelyyn, rahoitukseen, markkinoihin ja käyttäytymiseen liittyvien esteiden poistamista ja siten parantaa markkinoiden valmiutta. Tällaisia tahoja ovat paikalliset toimijat, pk-yritykset, tieto- ja viestintäteknologiayritykset, sääntelyviranomaiset, verkonhaltijat, rahoittajat ja kuluttajat.

Ulkoisen ulottuvuuden avulla olisi vahvistettava EU:n huippuosaamista ja parannettava EU:n houkuttelevuutta tutkimuskumppanina. Kansainvälisen yhteistyöstrategian[18] mukaisessa ja Horisontti 2020 -ohjelmassa toteutettavassa kansainvälisessä t&k-yhteistyössä olisi keskityttävä niihin keskeisiin energiatutkimuksen ja ‑innovoinnin haasteisiin, joissa yhteistyöstä voidaan saada lisäarvoa ja hyötyjä EU:lle. Energiapolitiikan ulkoinen ulottuvuus, mukaan lukien kahdenväliset energiavuoropuhelut[19] ja komission EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tekemät tiede- ja teknologiayhteistyösopimukset, olisi pantava täytäntöön koordinoidulla ja keskinäisesti vahvistavalla tavalla. Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus (UNFCCC), joka luo kansainvälisen kehyksen ilmasto- ja energiateknologioille, on myös tärkeä kumppani. Puitesopimuksen teknologiamekanismin myötä nousevan talouden maihin ja kehitysmaihin siirrettävän teknologian maailmanlaajuisten markkinoiden odotetaan kasvavan.

Yhdysvaltojen, Japanin ja Kiinan kaltaiset maat ovat käynnistämässä ja toteuttamassa kunnianhimoisia vähähiilisyysohjelmia, jotka tarjoavat merkittäviä tutkimus- ja innovointiyhteistyömahdollisuuksia Euroopan tutkimussektorille ja markkinamahdollisuuksia teollisuudelle, esimerkiksi älykkäiden verkkojen, polttokennojen ja vedyn, uusiutuvien energialähteiden sekä ydinturvallisuuden ja ydinfuusion aloilla. EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin monenvälistä yhteistyötä energian kannalta kriittisten raaka-aineiden alalla on jatkettava. Aurinkoenergian tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä laajemmin yhteistyössä Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa.

5.           PÄÄTELMÄT

EU:n energiateknologia- ja innovointistrategia on EU:n energiapolitiikan olennainen osa. Sellaisena sen on täydennettävä olemassa olevia sääntelytoimenpiteitä, varmistettava, että EU on innovoinnin eturintamassa kansainvälisillä energiamarkkinoilla, ja vastattava nykyisen taloustilanteen asettamiin haasteisiin. Sen on edistettävä energiamme kustannuskilpailukykyä ja toimitusvarmuutta. Komissio on esittänyt tässä tiedonannossa strategiansa, jonka avulla se pyrkii varmistamaan, että EU:lla on jatkossakin maailmanluokan teknologia- ja innovointisektori, joka pystyy vastaamaan vuotta 2020 koskeviin ja sen jälkeisiin haasteisiin.

Tämän lähestymistavan tueksi komissio

· aikoo

· varmistaa, että yhdessä SET-suunnitelman sidosryhmien kanssa laaditaan vuoden 2013 loppuun mennessä yhtenäinen etenemissuunnitelma EU:n energiateknologia ja ‑innovointistrategiassa määriteltyjen painopisteiden mukaisesti;

· laatia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2014 puoliväliin mennessä yhtenäisen etenemissuunnitelman tueksi yhteisiä ja yksittäisiä investointeja koskevan toimintasuunnitelman;

· vahvistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhtenäiseen etenemissuunnitelmaan ja toimintasuunnitelmaan liittyvää raportointijärjestelmää SET-suunnitelman tietojärjestelmän (SETIS) pohjalta;

· pyytää, yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohjausryhmän puitteissa, eurooppalaisia teollisuusaloitteita ja niihin liittyviä eurooppalaisia teknologiayhteisöjä mukauttamaan toimeksiantoaan, rakennettaan ja osallistumismuotojaan niiden laatimien teknologian etenemissuunnitelmien päivittämiseksi ja panoksen antamiseksi yhtenäiseen etenemissuunnitelmaan;

· perustaa SET-suunnitelman ohjausryhmän puitteissa koordinointirakenteen, joka edistää investointeja energiatehokkuutta koskevaan tutkimukseen ja innovointiin;

· pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa

– toistamaan tukensa SET-suunnitelmalle osana Euroopan energia- ja ilmastonmuutospolitiikkaa ja SET-suunnitelman lujittamiselle energiateknologian ja -innovoinnin kehittämiseksi siten kuin tässä tiedonannossa esitetään;

– tukemaan ehdotettuja pääperiaatteita ja keskeisiä kehitysaskelia, joita energiateknologia ja -innovointi tarvitsee kaikkialla EU:ssa;

– tukemaan EU:n, kansallisten, alueellisten ja yksityisten voimavarojen linjaamista tämän tutkimusta ja innovointia koskevan yhdennetyn lähestymistavan mukaisesti;

· pyytää jäsenvaltioita ja alueita tukemaan yhtenäisen etenemissuunnitelman ja toimintasuunnitelman toteuttamista

– parantamalla energia-alan tutkimus- ja innovointiohjelmiensa koordinointia käyttämällä EU:n rakenne- ja investointirahastoja ja EU:n päästöhuutokauppajärjestelmästä saatavia tuloja;

– lisäämällä yhteistyötä eurooppalaista lisäarvoa tarjoavien yhteisten toimien ja hankeklustereiden avulla;

– yhdentämällä edelleen kansallista institutionaalista rahoitusta ja tutkimusvalmiuksia Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymän kautta;

– tukemalla kestävien energiateknologioiden nopeampaa markkinoille saattamista.

[1]               Siten kuin ne on esitetty vuonna 2007 annetussa SET-suunnitelmaa koskevassa tiedonannossa (KOM (2007) 723) ja vuonna 2009 annetussa vähähiilisiin teknologioihin investoimista koskevassa tiedonannossa (KOM (2009) 519).

[2]               SET-suunnitelman ohjausryhmä koostuu EU:n jäsenvaltioista ja sen tehtävänä on suunnitella yhteisiä toimia ja asettaa resursseja saataville SET-suunnitelman toteuttamista varten. Eurooppalaiset teollisuusaloitteet perustuvat eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin, ja ne ehdottavat teknologian etenemissuunnitelmia, joissa EU, jäsenvaltiot ja teollisuus tekevät linjanvetoja toimista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. EERA kokoaa yhteen EU:n johtavat energiatutkimuslaitokset ja sen tehtävänä on toteuttaa yhteisiä ohjelmia hyödyntämällä yhdessä kansallisia tutkimuskapasiteetteja Euroopassa. Älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus aloitti toimintansa SET-suunnitelman energiatehokkuuteen liittyvänä osana. Siinä on nyt mukana todellisen mittakaavan innovatiivisia energia-, liikenne- ja tietotekniikkasovelluksia kaupunkien ja yhteisöjen tasolla. Komission strategisen energiateknologiasuunnitelman tietojärjestelmää (SETIS) johtaa ja koordinoi Yhteinen tutkimuskeskus (JRC).

[3]               SEC(2011) 1609 – Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Materials Roadmap Enabling Low Carbon Energy Technologies”.

[4]               Tiedonannossa (KOM (2009) 519) arvioidaan, että vuosittain tarvittaisiin noin 8 miljardia euroa, jotta SET-suunnitelman toimet edistyisivät tavoitteiden mukaisesti.

[5]               Ydinenergia-alan osalta menot koskevat Euratomia.

[6]               Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, teknologian arviointi, kuva 3.2.

[7]               1 euro/kW toimintavalmiilla 100 kW:n järjestelmillä vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2011 hinnoin, ilman alv:tä).

[8]               JRC:n laskelmat perustuvat 23 prosentin käyttökertoimeen, joka oli keskimääräinen luku Euroopassa vuonna 2011.

[9]               Komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) ottivat ELENA-välineen käyttöön markkinoilla joulukuussa 2009. Välineellä tuetaan investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviin hankkeisiin. ELENA-välineen toiminnasta vastaavat EIP, KfW, CEB ja EBRD, ja sitä rahoitetaan Euroopan komission Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmasta.

[10]             JRC:n/SETISin arviointi SET-suunnitelmasta on saatavilla osoitteessa: http://setis.ec.europa.eu/set-plan-implementation/set-plan-review-2010-2012

[11]             Täydellinen raportti julkisesta kuulemisesta on saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/energy/technology/consultations/20130315_technology_innovation_en.htm

[12]             ”Ex-ante evaluation of a successor of the ’Intelligent Energy- Europe II’ (2007–2013)”, saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/energy/intelligent/files/doc/2011_iee2_programme_ex_ante_en.pdf

[13]             Saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/archive/other_reports_studies_and_documents/eval_fuel_cell_hydro_report_2011.pdf

[14]             Vuosien 2014–2020 aluepolitiikkaa koskevassa ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot tai alueet laativat tällaiset strategiat.

[15]             Hanketta kehittävät yhdessä Japani, Kiina, Intia, Etelä-Korea, Venäjä, Yhdysvallat ja EU.

[16]             COM(2013) 17 lopullinen.

[17]             COM(2012) 4701 lopullinen.

[18]             COM(2012) 497 lopullinen.

[19]             KOM(2011) 539 lopullinen.