Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013DC0032

    KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden edistymisestä

    /* COM/2013/032 final */

    52013DC0032

    KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden edistymisestä /* COM/2013/032 final */


    KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

    rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden edistymisestä

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    1.           Johdanto

    Tässä kertomuksessa kuvataan, miten pitkälle Euroopan rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden parantamisessa on päästy komission syyskuussa 2009 hyväksymän kertomuksen[1] jälkeen. Se on laadittu direktiivin 2008/57/EY[2] 39 artiklan perusteella.

    Tämä kertomus rakentuu kahden vuoden välein laadittavalle raportille rautateiden yhteentoimivuudesta EU:ssa; viimeisimmän[3] niistä laati Euroopan rautatievirasto 1. maaliskuuta 2012.

    2.           Yhteentoimivuuden sääntelyn kehitys

    2.1.        Yhteentoimivuusdirektiivit

    2.1.1.     Yleiskatsaus

    Uudelleen laadittu direktiivi 2008/57/EY tuli voimaan 19. heinäkuuta 2008. Direktiivit 96/48/EY[4] ja 2001/16/EY[5] kumottiin 19. päivästä heinäkuuta 2010.

    Direktiiviä 2008/57/EY on muutettu seuraavilla direktiiveillä:

    – komission direktiivi 2009/131/EY[6], annettu 16 päivänä lokakuuta 2009, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY liitteen VII muuttamisesta;

    – komission direktiivi 2011/18/EU[7], annettu 1 päivänä maaliskuuta 2011, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY liitteiden II, V ja VI muuttamisesta.

    2.1.2.     Yhteentoimivuusdirektiivien täytäntöönpano

    Direktiivien 2008/57/EY ja 2009/131/EY saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetettu määräaika oli 19. heinäkuuta 2010. Direktiivin 2011/18/EU saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetettu määräaika oli 31. joulukuuta 2011.

    Marraskuun 20. päivään 2012 mennessä Saksaa lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot olivat ilmoittaneet kansallisista toimenpiteistä direktiivin 2008/57/EY täytäntöön panemiseksi, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan ilmoittamat toimenpiteet katsottiin puutteellisiksi, koska niitä ei vielä sovelleta Englannin kanaalitunneliin. Samaan päivään mennessä kaikki jäsenvaltiot Saksaa lukuun ottamatta olivat ilmoittaneet kansallisista toimenpiteistä direktiivin 2009/131/EY täytäntöön panemiseksi, ja Puolaa ja Sloveniaa lukuun ottamatta direktiivin 2011/18/EU täytäntöön panemiseksi.

    Komissio seuraa tiiviisti näiden yhteentoimivuusdirektiivien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Jos jäsenvaltiot jättävät ilmoittamatta kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä, komissio kehottaa ilmoittamatta jättäneitä jäsenvaltioita virallisesti saattamaan kyseiset direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä. Elokuun 31. päivään 2012 mennessä komissio oli käynnistänyt rikkomista koskevat menettelyt viittä jäsenvaltiota vastaan, koska nämä eivät olleet ilmoittaneet kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä.

    Komission yksiköt tarkastavat parhaillaan Euroopan rautatieviraston tuella näiden direktiivien kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden vaatimustenmukaisuutta. Jos havaitaan, etteivät ne ole vaatimusten mukaisia, jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan lisäselvityksiä. Jos kyseiset täytäntöönpanotoimet ovat tämän jälkeenkin vaatimusten vastaisia, asianomaista jäsenvaltiota vastaan käynnistetään rikkomista koskeva menettely.

    Rautatiejärjestelmien yhteentoimivuusdirektiivit edellyttävät suurta määrää johdettua lainsäädäntöä. Yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE:t, ks. kohta 2.3) lisäksi komissio on hyväksynyt seuraavat säädökset:

    – komission päätös 2007/756/EY[8], tehty 9 päivänä marraskuuta 2007, kansallista rekisteriä koskevasta direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY 14 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetystä yhteisestä eritelmästä;

    – komission päätös 2010/713/EU[9], annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesti hyväksytyissä yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä käytettävistä vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyn moduuleista;

    – komission päätös 2011/107/EU[10], annettu 10 päivänä helmikuuta 2011, kansallista rekisteriä koskevasta yhteisestä eritelmästä tehdyn päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta;

    – komission asetus (EU) N:o 201/2011[11], annettu 1 päivänä maaliskuuta 2011, hyväksyttyyn raideliikenteen kalustoyksikön tyyppiin viittaavan tyypinmukaisuusvakuutuksen mallista;

    – komission päätös 2011/155/EU[12], annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vertailuasiakirjan julkistamisesta ja hallinnoinnista;

    – komission suositus 2011/217/EU[13], annettu 29 päivänä maaliskuuta 2011, rakenteellisten osajärjestelmien ja kalustoyksikköjen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesta käyttöönottoluvasta;

    – komission täytäntöönpanopäätös 2011/633/EU[14], annettu 15 päivänä syyskuuta 2011, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä;

    – komission täytäntöönpanopäätös 2011/665/EU[15], annettu 4 päivänä lokakuuta 2011, hyväksyttyjen raideliikenteen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaisesta rekisteristä.

    2.2.        Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät

    2.2.1.     Nykytilanne

    YTE:t ovat yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä, jotka on komission toimeksiannosta laatinut Euroopan rautatievirasto. Osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden olisi oltava asiaankuuluvien YTE:ien mukaisia, jotta ne täyttäisivät direktiivissä 2008/57/EY säädetyt vaatimukset ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus varmistettaisiin.

    Ensimmäinen joukko YTE:iä laadittiin vuonna 2002, ja ne koskivat Euroopan laajuisia suurnopeusjunaverkkoja. Useimpia niistä tarkistettiin vuonna 2008.

    Toinen YTE:ien joukko, joka koski pääasiassa Euroopan laajuisia tavanomaisia rautatieverkkoja sekä läpileikkaavia kysymyksiä, kuten rautatietunnelien turvallisuutta ja esteettömyyttä liikuntarajoitteisille henkilöille, julkaistiin vuosina 2006–2011.

    Liitteessä I esitetään luettelo kaikista komission 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä hyväksymistä YTE:istä.

    Kuten voimassa olevissa yhteentoimivuusdirektiiveissä säädetään, tätä oikeudellista kehystä kehitetään jatkuvasti edelleen korjaamalla virheitä ja sulkemalla avoimia kohtia YTE:issä sekä laajentamalla sen maantieteellistä soveltamisalaa koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmään.

    Virasto tarkastelee tältä pohjalta parhaillaan uudelleen seuraavia YTE:iä: käyttötoiminta ja liikenteenhallinta (OPE), tavaravaunut (WAG), veturit ja henkilöliikenteen kalustoyksiköt (LOC&PAS), ohjaus, hallinta ja merkinanto (CCS), henkilö- (TAP) ja tavaraliikenteen (TAF) telemaattiset sovellukset, liikuntarajoitteiset henkilöt (PRM), rautatietunnelien turvallisuus (SRT), infrastruktuuri (INF) ja energia (ENE).

    Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE CCS:n osalta allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2012 yhteisymmärryspöytäkirja, mikä tarkoittaa, että kaikki asianosaiset ovat päässeet sopimukseen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotosta viraston samana päivänä esittämien Baseline 3 -eritelmien pohjalta. Kaikki asianosaiset ovat toisin sanoen sitä mieltä, että eritelmiin sisältyvät nyt kaikki olennaiset seikat. Tähän liittyvä ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n tarkistus hyväksyttiin 6. marraskuuta 2012.

    Telemaattisten sovellusten osalta ja YTE CCS:n esimerkkiä seuraten virasto on laatinut muutoksenhallintamenetelmän ja soveltaa sitä molempien telemaattisia sovelluksia koskevien YTE:ien teknisiin liitteisiin sekä valvoo niiden täytäntöönpanoa. Lisäksi molempien YTE:ien täytäntöönpanon tukena on ohjauskomitea ja alakohtaisia asiantuntijoita, ja niitä seurataan yleissuunnitelman mukaisesti.

    2.2.2.     YTE:ien poikkeuksien tarkastelu

    YTE:ien soveltamisesta voidaan poiketa tietyin voimassa olevissa yhteentoimivuusdirektiiveissä vahvistetuin ehdoin. Vuoden 2007 ja 31. elokuuta 2012 välisenä aikana komissio vastaanotti 17 jäsenvaltiolta 90 poikkeusilmoitusta, jotka esitetään tiivistetysti seuraavassa kaaviossa.

    Nämä poikkeukset liittyvät lähes kaikkiin voimassa oleviin YTE:iin, kuten seuraavasta kaaviosta näkyy. Eniten poikkeusilmoituksia vastaanotettiin rautatietunneleiden turvallisuutta (27 poikkeusta), melua (22 poikkeusta) ja tavaravaunuja (16 poikkeusta) koskeviin YTE:iin liittyen.

    Jäsenvaltioiden komissiolle toimittamista poikkeuksista kävi ilmi, että ’pitkälle edenneen hankkeen’ käsitettä (yhteentoimivuusdirektiivin 9 artiklan 1 kohdan a alakohta), jonka perusteella poikkeuksia YTE:istä voidaan sallia, sovelletaan toisinaan liian laajalti[16]. Tämä voisi johtaa laajempiin poikkeuspyyntöihin kuin ne, joita EU:n lainsäädännössä tarkalleen ottaen tarkoitetaan.

    Poikkeuksista tehty analyysi osoittaa, että direktiivin 2008/57/EY 9 artiklaa voitaisiin yksinkertaistaa ja parantaa selventämällä tapauksia, joissa poikkeusta YTE:istä on mahdollista hakea, virtaviivaistamalla hakumenettelyä ja joissakin tapauksissa yksinkertaistamalla hakemusaineiston sisältöä.

    2.3.        Rekisterit

    2.3.1.     Kansallinen kalustoyksikkörekisteri (NVR – yhteentoimivuusdirektiivin 33 artikla)

    Kansallista kalustoyksikkörekisteriä (national vehicle register, NVR) koskevat eritelmät hyväksyttiin komission päätöksellä 2007/756/EY, ja niitä muutettiin komission päätöksellä 2011/107/EU. NVR-rekistereitä ylläpitävät jäsenvaltioiden nimeämät rekisteröintielimet (RE), ja niiden on oltava liitettyinä virtuaaliseen kalustoyksikkörekisteriin (virtual vehicle register, VVR), joka on keskitetty hakukone.

    Euroopan rautatievirasto on kehittänyt standardiohjelmistot, joita käytetään sekä NVR:ssä (sNVR) että VVR:ssä. Ohjelmistot annetaan rekisteröintielinten käyttöön veloituksetta. Sekä sNVR että VVR on ajantasaistettu siten, että niissä otetaan huomioon komission päätökseen 2011/107/EU otetut muutokset. Euroopan rautatievirasto auttaa parhaillaan rekisteröintielimiä perustamaan yhteydet niiden NVR:ien ja VVR:n välille.

    2.3.2.     Hyväksyttyjen raideliikenteen kalustoyksikkötyyppien eurooppalainen rekisteri (ERATV – yhteentoimivuusdirektiivin 34 artikla)

    ERATV:tä koskevat eritelmät hyväksyttiin komission päätöksellä 2011/665/EU. ERATV:tä ylläpitää Euroopan rautatievirasto, joka julkaisee kansallisten turvallisuusviranomaisten toimittamat tiedot.

    Rautatievirasto kehittää parhaillaan ohjelmistosovellusta kyseistä rekisteriä varten. Sovelluksen suunnitellaan olevan käytössä vuoden 2012 loppuun mennessä.

    2.3.3.     Infrastruktuurirekisteri (RINF – yhteentoimivuusdirektiivin 35 artikla)

    RINF:ää koskevat eritelmät hyväksyttiin komission päätöksellä 2011/633/EU. RINF:ää ylläpitävät jäsenvaltioiden nimeämät yksiköt, ja sen on oltava liitettynä yhteiseen käyttöliittymään (common user interface, CUI).

    ERA suorittaa toteutettavuustutkimuksen määritelläkseen yhteisen käyttöliittymän tekniset ratkaisut.

    2.4.        Standardointi

    Komissio antoi 28. tammikuuta 2011 direktiivin 2008/57/EY perusteella eurooppalaisille standardointielimille ohjelmointia ja standardointia koskevan toimeksiannon M 483 Euroopan unionin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden alalla. Kyseinen toimeksianto korvaa 13. marraskuuta 1998 annetun rautatielaitteiden yhteentoimivuutta Euroopan laajuisella suurnopeusjunaverkolla koskevan toimeksiannon M 275 ja 22. toukokuuta 2003 annetun Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatieverkon yhteentoimivuutta koskevan toimeksiannon M 334.

    Luettelo direktiivin 2008/57/EY perusteella annetuista yhdenmukaistetuista standardeista julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 20. heinäkuuta 2011.

    3.           Lähemmäksi yhteentoimivuutta

    3.1.        Yhteentoimivuuden toteuttaminen

    Euroopan rautatievirasto julkaisi 1. maaliskuuta 2012 kahden vuoden välein laadittavan raportin rautateiden yhteentoimivuuden edistymisestä EU:ssa. Raportissa annetaan yksityiskohtaisia tietoja rautateiden yhteentoimivuuden edistymisestä. Jotta edistymistä voitaisiin mitata, virasto laati kolme pääasiallista indikaattoriryhmää: institutionaaliset (lähinnä kansallisia turvallisuusviranomaisia ja ilmoitettuja laitoksia koskevat), oikeudelliset (YTE:ien laatimista ja avointen kohtien sulkemista koskevat), ja osajärjestelmiin liittyvät indikaattorit (EY-hyväksynnät, liikkuvan kaluston ja kiinteiden laitteiden luvat jne.).

    3.2.        Jäljellä olevat yhteentoimivuuden esteet

    3.2.1.     YTE:ien kattavuus ja soveltaminen

    YTE:issä olevat avoimet kohdat ja YTE:ien rajallinen maantieteellinen soveltamisala saattavat haitata Euroopan rautatiejärjestelmän yhdentymistä tulevaisuudessa, sillä ne ovat yhteentoimivuuden esteitä. Näin ollen on olennaista sulkea YTE:ien avoimet kohdat ja laajentaa YTE:ien soveltamisalaa koskemaan koko EU:n rautatiejärjestelmää suhteellisen nopeasti.

    Virasto suoritti ulkoisten konsulttien avulla vuonna 2011 jälkiarvioinnin YTE PRM:n täytäntöönpanosta seitsemässä jäsenvaltiossa. Arviointi paljasti useita tärkeitä kohtia, joissa tehtiin päätöksiä YTE PRM:n soveltamisesta (tai soveltamatta jättämisestä). Olemassa olevan infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osalta hanke luokitellaan (yhteentoimivuusdirektiivin mukaisesti) uusimiseksi tai parantamiseksi riippuen siitä, onko muutos ’merkittävä’ vai ei. Termiä ’merkittävä’ on tulkittu monin eri tavoin, mikä on johtanut vaihteluihin YTE PRM:n soveltamisessa. Tämä on osaltaan heikentänyt kyseisen YTE:n soveltamista ja hidastanut rautatiejärjestelmän esteettömyyden parantamista.

    Jäsenvaltiot ovat YTE PRM:n voimaantulosta heinäkuussa 2008 saakka usein vedonneet yhteentoimivuusdirektiivin 20 artiklaan päättäessään parantamisen tai uudistamisen yhteydessä sattumanvaraisesti, sovelletaanko YTE:ä täysimääräisesti vai ei. YTE PRM:ää pitäisi täytäntöönpanoa koskevan 7 luvun mukaisesti soveltaa uusimis- ja parantamistapauksissa ja ainoat mahdollisuudet välttää sen soveltaminen olisivat (direktiivin 9 artiklan mukaiset) poikkeukset tai (YTE PRM:n 7.4 jaksossa tarkoitettu) erikoistapaus, mutta yhteentoimivuusdirektiivin 20 artiklan laaja käyttö vaarantaa kyseisen YTE:n soveltamista. Tilanteen korjaamiseksi komissio puuttuu siihen neljänteen rautatiepakettiin kuuluvilla ehdotuksilla, joissa määritellään parantamis- ja uusimistapauksia koskevat elementit, jotka sisällytetään YTE:iin.

    3.2.2.     Raideliikenteen kalustoyksiköiden käyttöönotto

    Direktiivissä 2008/57/EY säädetään raideliikenteen kalustoyksiköiden käyttöönottoluvista kussakin jäsenvaltiossa, paitsi tapauksissa, joissa ensimmäisen luvan ristiinhyväksyntä voidaan vahvistaa muissa jäsenvaltioissa. Valmistajat ja rautatieyritykset ovat tässä järjestelmässä kärsineet lupamenettelyn hitaudesta ja korkeista kustannuksista.

    Komission yksiköiden ja Euroopan rautatieviraston onnistui vuonna 2010 luoda kaikkien toimijoiden välille yhteisymmärrys tämän direktiivin säännöksistä, jotka liittyvät raideliikenteen kalustoyksiköiden käyttöönottoon. Yhteisymmärrys johti komission 29. maaliskuuta 2011 antamaan suositukseen rakenteellisten osajärjestelmien ja kalustoyksikköjen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesta käyttöönottoluvasta.

    Tämän prosessin aikana ilmeni kuitenkin uusia ongelmakohtia, kuten vaikeuksia yhteisten turvallisuusmenetelmien täytäntöönpanossa riskiarviointien osalta ja turvallisuusriskien kartoittamisessa YTE:issä, jotta YTE:iä käytettäisiin järjestelmällisesti kansallisten sääntöjen sijaan.

    Tästä syystä komission yksiköt perustivat syyskuussa 2011 työryhmän, jossa ovat mukana kaikki asianosaiset ja jossa analysoidaan sidosryhmien lupamenettelyissä kokemia ongelmia ja yksilöidään alueita, joita olisi parannettava. Työryhmä kokoontui viisi kertaa ja päätti työnsä kesäkuussa 2012[17].

    Työryhmä yksilöi kolmentyyppisiä ongelmia:

    · EU:n rautatielainsäädäntöä ei aina sovelleta asianmukaisesti.

    · EU:n rautatielainsäädäntöä ei aina ymmärretä oikein.

    · EU:n rautatielainsäädäntöä voidaan parantaa.

    EU:n rautatielainsäädännön täytäntöönpanon seurannan tiivistämisen ja levittämis- ja koulutustoimien laajentamisen lisäksi on näin ollen tarpeen tarkistaa EU:n prosessia, jonka mukaisesti raideliikenteen kalustoyksiköt otetaan käyttöön. Komissio käsittelee tätä kysymystä neljänteen rautatiepakettiin sisältyvissä ehdotuksissaan.

    3.2.3.     Kansalliset säännöt

    Muita esteitä ovat kalustoyksiköiden lupia koskevien kansallisten puitteiden avoimuuden puute ja ongelmat kansallisten sääntöjen julkisessa saatavuudessa. Euroopan rautatievirasto käsittelee näitä molempia näkökohtia kansallisten sääntöjen luokittelua ja ristiinviittauksia koskevan käynnissä olevan työn yhteydessä.

    Lisäksi olisi puututtava edelleen sellaisten kansallisten sääntöjen olemassaoloon, jotka ovat käyneet tarpeettomiksi tai ovat ristiriidassa YTE:ien kanssa. Tämä työ olisi ensisijaisesti tehtävä jäsenvaltioissa ja sen jälkeen Euroopan rautatievirastossa. Jäsenvaltiot ilmoittavat edelleen monista kansallisista säännöistä, kunnes YTE:t laajennetaan koskemaan koko unionin rautatiejärjestelmää. Kun YTE:iä laajennetaan koskemaan unionin koko rautatiejärjestelmää ja YTE:ien avoimet kohdat suljetaan, jäsenvaltioiden olisi poistettava YTE:ien kanssa ristiriidassa olevat tai niiden vuoksi tarpeettomiksi käyneet kansalliset säännöt. Tämä tehdään selväksi komission neljännessä paketissa. Lisäksi rautatievirastolle olisi annettava lisää valtaa jäsenvaltioihin nähden niiltä osin, kun on poistettava epäjohdonmukaisia/syrjiviä/suhteettomia kansallisia sääntöjä. Tämän vuoksi neljännessä paketissa annetaan rautatievirastolle mahdollisuus antaa jäsenvaltioille osoitettuja lausuntoja, joissa esitetään syyt, joiden vuoksi tarpeetonta tai YTE:ien tai EU:n muun lainsäädännön kanssa ristiriitaista kansallista sääntöä ei tulisi saattaa voimaan tai soveltaa.

    3.2.4.     Ilmoitetut laitokset

    EU:ssa ja Norjassa oli 20. marraskuuta 2012 53 direktiivin 2008/57/EY mukaisesti toimivaa ilmoitettua laitosta, jotka jakautuivat seuraavan kuvion mukaisesti[18]:

    Suurimpana esteenä ilmoitettujen laitosten väliselle EU:n laajuiselle kilpailulle oli hakijan kieli. Muita kuin ilmoitetun laitoksen työkieliä käyttävät hakijat eivät todennäköisesti käytä ylimääräistä rahaa kääntämiseen. Niinpä ilmoitettujen laitosten välistä kilpailua käydään lähinnä kielialueittain EU:n tason sijaan.

    Viime vuosina saatu kokemus osoittaa lisäksi, että ilmoitettujen laitosten pätevyys vaihtelee melkoisesti ja näyttäisi olevan tarpeen parantaa ilmoitettujen laitosten toiminnan seurantaa ja koordinointia. Direktiivin 2008/57/EY tarkistuksen yhteydessä on tilaisuus soveltaa tuotemarkkinointia koskevaa uutta lainsäädäntökehystä ja erityisesti päätöksen N:o 768/2008/EY ilmoitettuja laitoksia koskevia säännöksiä.

    4.           Päätelmät

    Rautateiden yhteentoimivuutta koskevan yhteisön sääntelykehyksen ansiosta saavutettu edistys kannustaa kehittämään rautatieliikenteen sisämarkkinoita edelleen, mikä helpottaa uusien yritysten perustamista, alentaa markkinoille tulon kustannuksia ja viime kädessä parantaa rautateiden kilpailukykyä muihin liikennemuotoihin verrattuna.

    Tässä kertomuksessa esitetyt analyysit osoittavat seuraavaa:

    Yhteentoimivuutta koskeva sekundäärilainsäädäntö (YTE:t ja muut lainsäädäntötoimenpiteet) on nyt saatu Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osalta päätökseen. Kuten nykyisessä lainsäädäntökehyksessä jo säädetään, valtaosaa YTE:istä odotetaan sovellettavan Euroopan unionin koko rautatiejärjestelmään vuoteen 2015 mennessä. Mainitun ajankohdan jälkeen YTE:iä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen, jotta ne pysyvät teknisen kehityksen, markkinasuuntausten ja yhteiskunnallisten vaatimusten mukana.

    YTE:ien tulevilla tarkistuksilla voidaan myös yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä, jotta varmistetaan rautatielainsäädännön relevanssi, tuloksellisuus ja oikeasuhteisuus. Harkinnan arvoinen vaihtoehto on esimerkiksi vapaaehtoisten eurooppalaisten standardien käytön lisääminen.

    Lisäksi YTE:ien laajentamisella ja avoimien kohtien sulkemisella autetaan virastoa ja jäsenvaltioita tunnistamaan ja kumoamaan kansallisia sääntöjä, jotka ovat käyneet tarpeettomiksi tai ovat ristiriidassa YTE:ien kanssa. Tätä yksinkertaistamisprosessia, joka on mahdollinen jo nykyisen lainsäädännön perusteella, parannetaan ja selkiytetään komission neljännen paketin ehdotuksissa.

    Neljännessä paketissa ehdotetaan vastaavasti selvennyksiä YTE:ien soveltamiseen tilanteissa, joissa olemassa olevia osajärjestelmiä uusitaan tai parannetaan.

    Komissio korostaa samassa paketissa ilmoitettujen laitosten roolin ja moitteettoman toiminnan tärkeyttä saattamalla yhteentoimivuuslainsäädännön ja tuotemarkkinointia koskevan uuden lainsäädännön keskenään samansuuntaisiksi.

    Neljännessä paketissa käsitellään myös vaikeuksia, joita nykyisessä kalustoyksikköjen käyttöönottolupaprosessissa on koettu, ottamalla käyttöön kalustoyksiköiden markkinoillesaattamiseen yksi lupa, joka on voimassa kaikkialla Euroopan unionissa. Tämä korostaa rautatieviraston asemaa ja siirtää kansallisten turvallisuusviranomaisten vastuuta enemmän valvontatehtäviin.

    Liite I

    YTE || Asiakirjan numero || EUVL || Sovelta­misen alkamis­päivä

    Rakenteellisia osajärjestelmiä koskevat YTE:t (*): infrastruktuuri (INF), energia (ENE), ohjaus, hallinta ja merkinanto (CCS), liikkuva kalusto (RST, WAG, NOI)

    HS INF || Komission päätös 2002/732/EY || L 245, s. 143 (2002) || 1.12.2002

    HS INF Tarkistus || Komission päätös 2008/217/EY || L 77, s. 1 (2008) || 1.7.2008

    HS ENE || Komission päätös 2002/733/EY || L 245, s. 280 (2002) || 1.12.2002

    HS ENE Tarkistus || Komission päätös 2008/284/EY || L 104, s. 1 (2008) || 1.10.2008

    HS CCS || Komission päätös 2002/731/EY || L 245, s. 37 (2002) || 1.12.2002

    HS CCS Oik. || - || L275, s. 3 (2002) || 1.12.2002

    HS CCS Tarkistus || Komission päätös 2004/447/EY || L 155, s. 67 (2004) || 31.4.2004

    HS CCS Tarkistus || Komission päätös 2006/860/EY || L 342, s. 1 (2006) || 7.11.2006

    HS CCS Tarkistus || Komission päätös 2007/153/EY || L 67, s. 13 (2007) || 6.3.2007

    HS CCS Tarkistus || Komission päätös 2008/386/EY || L 136, s. 11 (2008) || 1.6.2008

    HS RST || Komission päätös 2002/735/EY || L 245, s. 402 (2002) || 1.12.2002

    HS RST Tarkistus || Komission päätös 2008/232/EY || L 84, s. 132 (2008) || 1.9.2008

    HS RST Oik. || - || L 104, s. 80 (2008) || 1.9.2008

    CR RST LOC&PAS || Komission päätös 2011/291/EU || L 139, s. 1 (2011) || 1.6.2011

    CR CCS || Komission päätös 2006/679/EY || L 284, s. 1 (2006) || 28.9.2006

    CR CCS Tarkistus || Komission päätös 2006/860/EY || L 342, s. 1 (2006) || 7.11.2006

    CR CCS Tarkistus || Komission päätös 2007/153/EY || L 67, s. 13 (2007) || 6.3.2007

    CR CCS Tarkistus || Komission päätös 2008/386/EY || L 136, s. 11 (2008) || 1.6.2008

    CR CCS Tarkistus || Komission päätös 2010/79/EY || L37, s. 74 (2010) || 1.4.2010

    CR CCS || Komission päätös 2009/561/EY || L 194, s. 60 (2009) || 22.7.2009

    CR NOI || Komission päätös 2006/66/EY || L 37, s. 1 (2006) || 23.6.2006

    CR NOI Tarkistus || Komission päätös 2011/229/EU || L 99, s. 1 (2011) || 5.4.2011

    CR WAG || Komission päätös 2006/861/EY || L 344, s. 1 (2006) || 31.1.2007

    CR WAG Tarkistus || Komission päätös 2009/107/EY || L 45, s. 1 (2009) || 1.7.2009

    CR INF || Komission päätös 2011/275/EU || L 126 (2011) || 1.6.2011

    CR ENE || Komission päätös 2011/274/EU || L 126 (2011) || 1.6.2011

    HS & CR CCS Tarkistus || Komission päätös 2012/88/EU || L 51 (2012) || 26.7.2012

    HS & CR CCS Tarkistus || Komission päätös 2012/696/EU || L 311 (2012) || 01/01/2013

    Rakenteellisia osajärjestelmiä koskevat YTE:t: käyttötoiminta ja liikenteen hallinta (OPE), henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset (TAP, TAF), kunnossapito (MAI)

    HS OPE || Komission päätös 2002/734/EY || L 245, s. 370 (2002) || 1.12.2002

    HS OPE Tarkistus || Komission päätös 2008/231/EY || L 84, s. 1 (2008) || 1.9.2008

    CR&HS OPE Tarkistus || Komission päätös 2010/640/EY || L280, s. 29 (2010) || 25.10.2010

    CR OPE Tarkistus || Komission päätös 2011/314/EU || L 144, s. 1 (2011) || 1.1.2012

    HS MAI || Komission päätös 2002/730/EY || L245, s. 1 (2002) || 1.12.2002

    HS MAI Oik. || - || L 275, s. 5 (2002) || 1.12.2002

    CR OPE || Komission päätös 2006/920/EY || L 359, s. 1 (2006) || 11.2.2007

    CR OPE Tarkistus || Komission päätös 2008/231/EY || L 84, s. 1 (2008) || 1.9.2008

    CR OPE Tarkistus || Komission päätös 2009/107/EY || L 45, s. 1 (2009) || 1.7.2009

    CR&HS OPE Tarkistus || Komission päätös 2012/757/EU || L 345, s. 1 (2012) || 1.1.2014

    CR TAF || Komission asetus (EY) N:o 62/2006 || L 13, s. 1 (2006) || 19.1.2006

    CR TAF Tarkistus || Komission asetus (EU) N:o 328/2012 || L 106, s. 14 (2012) || 20.5.2012

    HS&CR TAP || Komission asetus (EU) N:o 454/2011 || L 123, s. 11 (2012) || 13.5.2011

    HS&CR TAP Tarkistus || Komission asetus (EU) N:o 665/2012 || L 194, s. 1 (2012) || 22.7.2012

    Läpileikkaavat YTE:t: liikuntarajoitteiset henkilöt (PRM), rautatietunnelien turvallisuus (SRT), muutokset useisiin YTE:iin (Omnibus)

    SRT || Komission päätös 2008/163/EY || L 64, s. 1 (2008) || 1.7.2008

    PRM || Komission päätös 2008/164/EY || L 64, s. 72 (2008) || 1.7.2008

    Omnibus 1 || Komission päätös 2012/462/EU || L 217, s. 1 (2012) || 24.1.2013

    Omnibus 2 || Komission päätös 2012/463/EU || L 217, s. 11 (2012) || 24.1.2013

    Omnibus 3 || Komission päätös 2012/464/EU || L 217, s. 20 (2012) || 24.1.2013

    (*) Rakenteellisia osajärjestelmiä koskevat YTE:t (esim. vaunut, infrastruktuuri) voivat myös sisältää toiminnallisia vaatimuksia (jotka koskevat esim. kunnossapitoa).

    [1]               Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Kertomus rautateiden turvallisuudesta annetun direktiivin ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annettujen direktiivien täytäntöönpanon edistymisestä, KOM(2009) 464 lopullinen.

    [2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä, EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

    [3]               http://www.era.europa.eu/Document-Register/Pages/Interoperabilitybiennialreport-2011.aspx.

    [4]               Neuvoston direktiivi 96/48/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta, EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6–24.

    [5]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/16/EY, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta, EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1–27. .

    [6]               EUVL L 273, 17.10.2009, s. 12–13.

    [7]               EUVL L 57, 2.3.2011, s. 21–28.

    [8]               EUVL L 305, 23.11.2007, s. 30–51.

    [9]               EUVL L 319, 4.12.2010, s. 1–52.

    [10]             EUVL L 43, 17.2.2011, s. 33–54.

    [11]             EUVL L 57, 2.3.2011, s. 8–9.

    [12]             EUVL L 63, 10.3.2011, s. 22–25.

    [13]             EUVL L 95, 8.4.2011, s. 1–29.

    [14]             EUVL L 256, 1.10.2011, s. 1–25.

    [15]             EUVL L 264, 8.10.2011, s. 32–54.

    [16]             Esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi ollut mahdollista tehdä hankkeesta YTE:n mukainen vähäisin vaikutuksin hankeaikatauluun ja -kustannuksiin tai kokonaan ilman tällaisia vaikutuksia.

    [17]             Työryhmän loppuraportti on saatavilla osoitteessa:     http://www.era.europa.eu/Document-Register/Pages/Report_TF_Railway_Vehicles_Auth.aspx

    [18]             Lähde : NANDO (http://ec.europa.eu/enterprise/newapproach/nando/index.cfm?fuseaction=directive.notifiedbody&sort=country&dir_id=30) .

    Top