This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012PC0535
Amendment to the Commission proposal COM(2011) 626 final/3 for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL establishing a common organisation of the markets in agricultural products (Single CMO Regulation)
Muutos komission ehdotukseen KOM(2011)626 lopullinen/3: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus)
Muutos komission ehdotukseen KOM(2011)626 lopullinen/3: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus)
/* COM/2012/0535 final - 2011/0281 (COD) */
Muutos komission ehdotukseen KOM(2011)626 lopullinen/3: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) /* COM/2012/0535 final - 2011/0281 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Kroatian on määrä liittyä EU:n jäseneksi 1.
heinäkuuta 2013. Vaikka kaikki
jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet liittymissopimusta[1],
komissio on hiljattain päivittänyt monivuotista rahoituskehystä koskevat
ehdotuksensa[2] Kroatian jäseneksi
liittymistä silmällä pitäen. Vastaavanlaiset
mukautukset olisi tehtävä myös YMP:n uudistusehdotuksiin, jotta Kroatia
otettaisiin niissä kaikilta osin huomioon uutena jäsenvaltiona sitten kun
ehdotukset annetaan. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN
TULOKSET Intressitahojen
kuulemista tai vaikutusten arviointia ei tarvittu, koska kyseiset mukautukset
johtuvat Kroatian osalta liittymissopimuksesta. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Mukautus toteutetaan muuttamalla ehdotusta KOM(2011)
626 lopullinen/3 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä
annettavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (YMJ-asetus) siten,
että ehdotukseen sisällytetään Kroatiaa koskevat säännökset, joista jo
määrätään liittymissopimuksessa, eli viiniä koskevat säännökset (siirtymäkauden
toimenpiteet, Kroatian osalta suojattavien viinien nimitysten sisällyttäminen
suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen
sähköiseen rekisteriin, määräajat niiden täydellisten teknisten tiedostojen ja
säädösten toimittamiseksi ja tarkastelemiseksi, joiden nojalla kyseiset
nimitykset on hyväksytty, Kroatialle kansalliseen viinialan tukiohjelmaan
myönnettävä rahoitustuki, Kroatian viininviljelyalueet) ja alle 12 kuukauden
ikäisten nautaeläinten lihan kroatiankieliset myyntinimitykset. Kroatian sokeri- ja maitokiintiöiden osalta
YMJ-asetuksen ehdotuksessa viitataan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 asiaa
koskeviin säännöksiin, jotka pysyvät voimassa, kunnes kiintiöt lakkautetaan
vuonna 2015, kuten muissakin 27 jäsenvaltiossa. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Tällä muutoksella ei ole
talousarviovaikutuksia, lukuun ottamatta monivuotista rahoituskehystä koskevien
päivitettyjen ehdotusten perusteluissa jo mainittuja vaikutuksia. 2011/0281 (COD) Muutos komission ehdotukseen
KOM(2011)626 lopullinen/3:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden yhteisestä
markkinajärjestelystä
(YMJ-asetus) Muutetaan komission ehdotus KOM(2011) 626
lopullinen/3 seuraavasti: 1)
Lisätään 84 artiklaan kohta seuraavasti: ”4. Kroatian osalta Euroopan
unionin virallisessa lehdessä* julkaistut viinien nimitykset ovat
suojattuja tämän asetuksen mukaisesti edellyttäen, että vastaväitteiden
esittämistä koskevan menettelyn tulos on myönteinen. Komissio kirjaa ne 81
artiklassa säädettyyn rekisteriin. * EUVL C 116, 14.4.2011, s.12.” 2)
Korvataan 163 artikla seuraavasti: ”163 artikla Kumoamiset 1. Kumotaan asetus (EY) N:o 1234/2007. Seuraavia asetuksen (EY) N:o 1234/2007
[asetuksen (EU) N:o KOM(2010)799] säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen: a) sokerialan osalta II osan I osasto,
142 artikla, 153 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta, 153 artiklan 2 ja 3
kohta, 156 artikla, liitteessä III oleva II osa ja liite VI [asetuksen (EU) N:o
KOM(2010)799 II osan I osasto, 248 artikla, 260–262 artikla ja liitteessä III
oleva II osa] 30 päivänä syyskuuta 2015 päättyvän sokerin markkinointivuoden
2014/2015 loppuun asti; b) maidontuotannon rajoittamista
koskevaan järjestelmään liittyvät säännökset, joista säädetään II osan I
osaston III luvussa sekä liitteissä IX ja X [asetuksen (EU) N:o KOM(2010)799 II
osan I osaston III luvussa ja liitteissä VIII ja IX] 31 päivään maaliskuuta
2015 asti; c) viinialan osalta: i) 85 a – 85 e
artikla [asetuksen (EU) N:o KOM(2010)799 82–87 artikla] sellaisten 85 a
artiklan 2 kohdassa [asetuksen (EU) N:o KOM(2010)799 82 artiklan 2
kohdassa] tarkoitettujen alojen osalta, joita ei ole vielä raivattu, ja
sellaisten 85 b artiklan 1 kohdassa [asetuksen (EU) N:o KOM(2010)799 83 artiklan
1 kohdassa] tarkoitettujen alojen osalta, joita ei ole säännönmukaistettu,
siihen asti kun kyseiset alat on raivattu tai säännönmukaistettu; ii) II osan I osaston III luvun
IV a jakson II alajaksossa [asetuksen (EU) N:o KOM(2010)799 II osan I
osaston III luvun V jakson II alajaksossa] säädetty istutusoikeuksien
siirtymäjärjestely 31 päivään joulukuuta 2015 asti, tai siltä osin kuin on
tarpeen jäsenvaltioiden 85 g artiklan 5 kohdan [asetuksen (EU) N:o
KOM(2010)799 89 artiklan 5 kohdan] mukaisesti tekemän päätöksen noudattamiseksi,
31 päivään joulukuuta 2018 asti; iii) 118 m artiklan 5 kohta ja
118 s artiklan 5 kohta; d) 182 artiklan 7 kohta [asetuksen (EU)
N:o KOM(2010)799 291 artiklan 2 kohta] 31 päivään maaliskuuta 2014 asti; e) 182 artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja
toinen alakohta [asetuksen (EU) N:o KOM(2010)799 293 artikla] sokerin
markkinointivuoden 2013/2014 loppuun asti; f) 182 artiklan 4 kohta [asetuksen (EU)
N:o KOM(2010)799 294 artikla] 31 päivään joulukuuta 2017 asti.[;] [g) asetuksen (EU) N:o KOM(2010)799 326 artikla.] 2. Viittauksia asetukseen (EY) N:o
1234/2007 [asetukseen (EU) N:o KOM(2010)799] pidetään viittauksina tähän
asetukseen ja [yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja
seurannasta annettuun] asetukseen (EU) N:o […], ja ne on luettava tämän
asetuksen liitteessä VIII vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti. 3. Kumotaan asetukset (EY) N:o 234/79,
(EY) N:o 1601/96 ja (EY) N:o 1037/2001.” 3) Lisätään liitteeseen IV taulukko
seuraavasti: ”Kroatia 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 11 885 || 11 885 || 11 885 || 10 832 || 10 832 || 10 832 || 10 832 ” 4) Lisätään
liitteessä VI olevan I osan II.1 kohdan A alakohdassa olevaan taulukkoon, joka
koskee alle 8 kuukauden ikäisten nautaeläinten lihaa koskevia myyntinimityksiä,
Ranskaa koskevan merkinnän jälkeen rivi seuraavasti: ” Kroatia || teletina ” 5) Lisätään
liitteessä VI olevan I osan II.1 kohdan B alakohdassa olevaan taulukkoon, joka
koskee yli 8 mutta alle 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten lihaa koskevia
myyntinimityksiä, Ranskaa koskevan merkinnän jälkeen rivi seuraavasti: ” Kroatia || mlada junetina ” 6) Lisätään
liitteen VI (II osassa tarkoitetun) lisäyksen 2 kohtaan h alakohta seuraavasti:
”h) Kroatiassa seuraavien osa-alueiden
viiniviljelmät: Moslavina, Prigorje‑Bilogora, Plešivica, Pokuplje ja Zagorje‑Međimurje.” 7) Lisätään
liitteen VI (II osassa tarkoitetun) lisäyksen 3 kohtaan h alakohta seuraavasti:
”h) Kroatiassa seuraavien osa-alueiden
viiniviljelmät: Hrvatsko Podunavlje ja Slavonija.” 8) Lisätään
liitteen VI (II osassa tarkoitetun) lisäyksen 4 kohtaan g alakohta seuraavasti:
”g) Kroatiassa seuraavien osa-alueiden
viiniviljelmät: Hrvatska Istra, Hrvatsko primorje, Dalmatinska zagora, Sjeverna
Dalmacija ja Srednja i Južna Dalmacija.” SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ
RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi - Muutos komission ehdotukseen KOM(2011) 625 lopullinen/3: Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille
myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä; - Muutos komission ehdotukseen KOM(2011) 626 lopullinen/3: Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus); - Muutos komission ehdotuksen KOM(2011) 627 lopullinen/3: Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto)
tuesta maaseudun kehittämiseen; - Muutos komission ehdotukseen KOM(2011) 628 lopullinen/2: Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja
seurannasta. 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[3] Toimintalohko Otsakkeen 2 osasto 05 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne (YMP:tä koskeva lainsäädäntökehys vuoden 2013 jälkeen) x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.
¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai
valmistelutoimeen[4]. x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan
toimen jatkamiseen. x Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on
suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen
strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden)
saavuttamista ehdotus/aloite tukee Jotta edistettäisiin resurssitehokkuutta, jonka ansiosta voitaisiin
saavuttaa EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen älykäs, kestävä ja
osallistava kasvu Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti, YMP:n tavoitteita
ovat - elinkelpoinen ruoan tuotanto; - luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet; - tasapainoinen aluekehitys. 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä Erityistavoitteet toimintalohkossa 05: Erityistavoite nro 1: Tuottaa julkisia ympäristöhyödykkeitä Erityistavoite nro 2: Kompensoida tuotannon vaikeutta alueilla, joilla on tiettyjä
luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita Erityistavoite nro 3: Toteuttaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja
ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Erityistavoite nro 4: Hoitaa EU:n varoja (YMP) korkeimpien varainhoidon vaatimusten
mukaisesti Erityistavoite ABB:ssä 05 02 - Maatalousmarkkinoiden interventiot: Erityistavoite nro 5: Parantaa maatalousalan kilpailukykyä ja lisätä sen arvo-osuutta
elintarvikeketjussa Erityistavoite ABB:ssä 05 03 - Suorat tuet: Erityistavoite nro 6: Myötävaikuttaa maataloustuloon ja rajoittaa sen vaihtelua Erityistavoitteet ABB:ssä 05 04 – Maaseudun kehittäminen: Erityistavoite nro 7: Edistää vihreää kasvua innovoinnilla Erityistavoite nro 8: Tukea maaseudun työllisyyttä ja maaseutualueiden
yhteiskuntarakenteen säilymistä Erityistavoite nro 9: Parantaa maaseudun elinkeinoelämää ja edistää monipuolistumista Erityistavoite nro 10: Mahdollistaa maatalousjärjestelmien rakenteellinen moninaisuus 1.4.3. Odotettavissa olevat
tulokset ja vaikutukset Tässä vaiheessa ei ole mahdollista asettaa vaikutusindikaattoreille
määrällisiä tavoitteita. Vaikka politiikka voi ohjata tiettyyn suuntaan,
tällaisilla indikaattoreilla mitattavat laaja-alaiset taloudelliset, sosiaaliset
ja ympäristölliset vaikutukset riippuvat lopulta myös erilaisista ulkoisista
tekijöistä, jotka ovat viimeaikaisten kokemusten perusteella muuttuneet
merkittäviksi ja ennalta arvaamattomiksi. Lisäanalyysi on käynnissä, ja sen on
määrä valmistua vuoden 2013 jälkeiselle kaudelle. Jäsenvaltioilla on suorien tukien suhteen mahdollisuus päättää
rajoitetusti suorien tukijärjestelmien tiettyjen osien täytäntöönpanosta. Maaseudun kehittämisen alalla odotettavissa olevat tulokset ja
vaikutukset riippuvat maaseudun kehittämisohjelmista, jotka jäsenvaltiot
toimittavat komissiolle. Jäsenvaltioita pyydetään asettamaan ohjelmissaan
tavoitteita. 1.4.4. Tulos- ja
vaikutusindikaattorit Ehdotuksissa
esitetään yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen luomista yhteisen
maatalouspolitiikan saavutusten mittaamiseksi. Kehys pitää sisällään kaikki
välineet, jotka liittyvät YMP:n toimenpiteiden ja erityisesti suorien tukien,
markkinatoimenpiteiden, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien
ehtojen soveltamisen seurantaan ja arviointiin. Näiden YMP:n
toimenpiteiden vaikutusta mitataan suhteessa seuraaviin tavoitteisiin: a) elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään
maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen ja hintatason vakauteen; b) luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, jossa
keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja
veteen; c) tasapainoinen aluekehitys, jossa keskitytään maaseudun
työllisyyteen ja kasvuun sekä köyhyyteen maaseutualueilla. Komissio määrittelee
täytäntöönpanosäädöksillä indikaattorit näitä tavoitteita ja alueita varten. Lisäksi maaseudun
kehittämisen alalle ehdotetaan vahvempaa yhteistä seuranta- ja
arviointijärjestelmää. Järjestelmän tavoitteena on a) osoittaa maaseudun
kehittämispolitiikan edistyminen ja saavutukset sekä arvioida maaseudun
kehittämispolitiikkaan liittyvien toimien vaikutusta, vaikuttavuutta,
tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, b) edistää paremmin kohdennetun tuen
myöntämistä maaseudun kehittämiseen ja c) tukea seurantaan ja arviointiin
liittyvää yleistä oppimisprosessia. Komissio vahvistaa
täytäntöönpanosäädöksellä luettelon poliittisiin prioriteetteihin liittyvistä
yhteisistä indikaattoreista. 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin
ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Jotta voidaan saavuttaa YMP:n monivuotiset strategiset tavoitteet,
jotka on siirretty suoraan Euroopan maaseutualueita koskevasta Eurooppa 2020
-strategiasta, sekä täyttää asiaa koskevat perussopimuksen vaatimukset,
ehdotuksilla, sellaisina kuin ne ovat muutettuina Kroatian liittymisen huomioon
ottamiseksi, pyritään vahvistamaan yhteisen maatalouspolitiikan
lainsäädäntökehys vuoden 2013 jälkeiseksi kaudeksi. 1.5.2. EU:n osallistumisesta
saatava lisäarvo Tuleva yhteinen maatalouspolitiikka ei palvele vain yhtä pientä,
joskin tärkeää, EU:n talouden osaa, vaan se on strategisesti tärkeä politiikan
ala myös elintarviketurvan, ympäristön ja alueellisen tasapainon näkökulmasta.
Aidosti yhteisenä politiikkana YMP hyödyntää rajallisia budjettivaroja
mahdollisimman tehokkaasti kestävän maatalouden säilyttämiseksi EU:n koko
alueella, ilmastonmuutoksen kaltaisten tärkeiden rajatylittävien kysymysten
käsittelemiseksi ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun vahvistamiseksi. Kuten komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva
talousarvio”[5] todetaan, YMP on
eurooppalaista politiikkaa aidoimmillaan. Jäsenvaltiot yhdistävät resurssinsa,
ja tuloksena on yksi ainoa eurooppalainen maatalouspolitiikka ja eurooppalainen
maatalousbudjetti 28 erillisen politiikan ja budjetin sijaan. Tämä tarkoittaa
luonnollisestikin sitä, että YMP:n osuus EU:n talousarviosta on huomattava. Se
on silti tehokkaampi ja taloudellisempi toimintapa kuin kansalliset, keskenään
koordinoimattomat toimintatavat. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset Vastaavista toimista saadut kokemukset Nykyisen politiikkakehyksen
arvioinnin, sidosryhmien laajan kuulemisen sekä tulevia haasteita ja tarpeita
koskevan analyysin pohjalta on laadittu kattava vaikutusten arviointi. Lisää
yksityiskohtaisia tietoja löytyy lainsäädäntöehdotuksiin liitetyistä
vaikutusten arvioinneista sekä perusteluista. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Lainsäädäntöehdotukset, joita tämä rahoitusselvitys koskee, olisi
nähtävä osana laajempaa kokonaisuutta, joka koostuu yhdestä puiteasetuksesta ja
yhteisen strategiakehyksen rahastoja (maaseuturahasto, EAKR, ESR,
koheesiorahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) koskevista yhteisistä
säännöistä. Kyseisen puiteasetuksen myötävaikutuksella hallinnollinen kuormitus
kevenee merkittävästi, EU:n varoja käytetään tehokkaasti ja menettelyjä
yksinkertaistetaan. Lisäksi se tarjoaa pohjan uusille käsitteille, joita ovat
kaikkien edellä mainittujen rahastojen yhteinen strategiakehys ja tulevat
kumppanuussopimukset, jotka niin ikään kattavat nämä rahastot. Myöhemmin luotavalla yhteisellä strategiakehyksellä muunnetaan
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja prioriteetit maaseuturahaston sekä
EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston
prioriteeteiksi, mikä takaa rahastojen yhdennetyn käytön yhteisten tavoitteiden
saavuttamiseksi. Yhteisellä strategiakehyksellä vahvistetaan myös mekanismit
toiminnan koordinoimiseksi muiden asiaa koskevien unionin politiikkojen ja
välineiden kanssa. Yhteisen maatalouspolitiikan alalla saadaan merkittäviä synergia- ja
yksinkertaistamisvaikutuksia, kun YMP:n ensimmäisen (maataloustukirahasto) ja
toisen (maaseuturahasto) pilarin hallinnointi- ja valvontasääntöjä
yhdenmukaistetaan. Maataloustukirahaston
ja maaseuturahaston välinen vahva yhteys ja jäsenvaltioissa jo käytössä olevat
rakenteet olisi säilytettävä ennallaan. 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kesto on rajattu (suoria tukijärjestelmiä, maaseudun kehittämistä ja
siirtymäkauden asetuksia koskevien luonnosten osalta) –
x Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa
1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020. –
x Rahoitusvaikutukset seuraavaksi monivuotisen
rahoituskehyksen kaudeksi. Maaseudun kehittämisen osalta vaikutukset maksuihin
vuoteen 2023 saakka. x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kestoa ei ole rajattu (YMJ-asetusta ja horisontaalista asetusta koskevien
luonnosten osalta) –
Täytäntöönpano vuodesta 2014. 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat)[6] x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti
¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ toimeenpanovirastoille –
¨ yhteisöjen perustamille elimille[7] –
¨ kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun
tehtäviä hoitaville elimille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä x hallinnointi yhteistyössä
jäsenvaltioiden kanssa ¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) Huomautukset: Ei
merkittävää muutosta nykytilanteeseen verrattuna, sillä suurinta osaa YMP:n
uudistusta koskeviin lainsäädäntöehdotuksiin liittyvistä menoista hallinnoidaan
yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio hallinnoi kuitenkin edelleen
suoraan keskitetysti hyvin pientä osaa menoista. 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt YMP:n seurannan ja arvioinnin osalta komissio esittää Euroopan
parlamentille ja neuvostolle joka neljäs vuosi kertomuksen. Ensimmäinen kertomus on määrä esittää
viimeistään vuoden 2017 lopussa. Tätä täydennetään erityisillä säännöksillä kaikilla YMP:n aloilla,
joilla sovelletaan monia perusteellisia täytäntöönpanosäännöissä täsmennettäviä
raportointi- ja ilmoitusvaatimuksia. Maaseudun kehittämisen alalla annetaan myös ohjelmatasolla
sovellettavia seurantasääntöjä, jotka mukautetaan muihin rahastoihin ja
yhdistetään ennakkoarviointeihin, jatkuviin arviointeihin ja
jälkiarviointeihin. 2.2. Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit Yli seitsemän miljoonaa yhteisen maatalouspolitiikan tuensaajaa saa
tukea monista eri tukijärjestelmistä, joista jokaisella on yksityiskohtaiset ja
joskus monimutkaiset tukikelpoisuusperusteet. Virheiden osuuden vähentymistä yhteisen maatalouspolitiikan alalla
voidaan pitää jo jatkuvana kehityssuuntauksena. Viime aikoina 2 prosentin
tuntumassa pysytellyt virhetaso vahvistaakin arvion edellisten vuosien
myönteisestä yleiskehityksestä. Tarkoituksena on jatkaa pyrkimyksiä alle 2
prosentin virhetason saavuttamiseksi. 2.2.2. Valvontamenetelmä(t) Lainsäädäntöpaketissa, erityisesti ehdotuksessa yhteisen
maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettavaksi
asetukseksi, pidetään tavoitteena säilyttää nykyinen asetuksella (EY) N:o
1290/2005 käyttöön otettu järjestelmä ja vahvistaa sitä. Siinä säädetään
jäsenvaltioiden tasolla käyttöön otettavasta pakollisesta hallintorakenteesta,
jossa painopiste on hyväksytyissä maksajavirastoissa, jotka vastaavat
lopullisen tuensaajan tasolla 2.3 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti
toteutettavista tarkastuksista. Kunkin maksajaviraston päällikön on
toimitettava vuotuinen tarkastuslausuma, joka koskee tilien täydellisyyttä,
täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä, sisäisten valvontajärjestelmien
moitteetonta toimintaa sekä tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja
asianmukaisuutta. Riippumattoman tarkastuselimen edellytetään antavan
lausuntonsa näistä kaikista kolmesta osatekijästä. Komissio jatkaa maatalousmenojen tarkastamista käyttäen riskeihin
perustuvaa lähestymistapaa varmistaakseen, että sen tarkastukset kohdennetaan
suurimman riskin aloille. Jos näissä tarkastuksissa havaitaan, että menoja on
syntynyt unionin sääntöjen vastaisesti, komissio jättää asianomaiset määrät
unionin rahoituksen ulkopuolelle sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen
järjestelmän mukaisesti. Lainsäädäntöehdotuksiin liitetyn vaikutusten arvioinnin liitteessä 8
esitetään yksityiskohtainen analyysi tarkastusten kustannuksista. Tämän lisäksi maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuensaajia
koskevien tietojen julkaiseminen parantaa varojen käytön julkista valvontaa ja
lisää YMP:n näkyvyyttä ja sen parempaa ymmärtämistä. 2.3. Toimenpiteet petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Lainsäädäntöpaketissa, erityisesti ehdotuksessa yhteisen maatalouspolitiikan
rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettavaksi asetukseksi,
pidetään tavoitteena säilyttää nykyiset yksityiskohtaiset, maksajavirastojen
soveltamat valvonta- ja seuraamusjärjestelmät, jotka perustuvat kutakin
tukijärjestelmää varten luotuihin yhteisiin peruspiirteisiin ja
erityissääntöihin, sekä vahvistaa niitä. Järjestelmissä säädetään yleensä
tukihakemusten kattavista 100-prosenttisista hallinnollisista tarkastuksista,
muiden tietokantojen kanssa tehtävistä ristiintarkastuksista silloin, kun niitä
pidetään asianmukaisina, sekä tiettyä tukiennakoihin liittyvien toimien
vähimmäismäärää koskevista paikalla tehtävistä tarkastuksista riippuen
kyseiseen järjestelmään liittyvästä riskistä. Jos näissä paikalla tehtävissä
tarkastuksissa havaitaan suuri määrä sääntöjenvastaisuuksia, on tehtävä
lisätarkastuksia. Tältä osin selkeästi tärkein järjestelmä on yhdennetty
hallinto- ja valvontajärjestelmä, joka kattoi varainhoitovuonna 2010 noin 80
prosenttia maataloustukirahaston ja maaseuturahaston kokonaismenoista.
Komissiolla on valta sallia paikalla tehtävien tarkastusten vähentämisen
jäsenvaltioissa, joissa on asianmukaisesti toimivat valvontajärjestelmät ja
pieni virhemarginaali. Lisäksi paketissa asetetaan tavoitteeksi, että jäsenvaltiot ehkäisevät,
havaitsevat ja oikaisevat sääntöjenvastaisuudet ja petokset, määräävät unionin
tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja tehokkaita, varoittavia ja
oikeasuhtaisia seuraamuksia ja perivät takaisin sääntöjenvastaisesti suoritetut
maksut korkoineen. Siinä esitetään sääntöjenvastaisiin maksuihin sovellettavaa
automaattista tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmää, jonka mukaan
asianomaisen jäsenvaltion on vastattava takaisin perimättä jääneistä määristä,
jos perintää ei ole toteutettu neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivästä
tai kahdeksan vuoden kuluessa oikeuskäsittelyn tapauksessa. Tämä järjestelmä
luo jäsenvaltioille voimakkaan kannustimen periä sääntöjenvastaiset maksut
takaisin mahdollisimman nopeasti. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET Tässä rahoitusselvityksessä esitetyt määrät
ilmoitetaan käypinä hintoina ja sitoumuksina, Jäljempänä olevissa taulukoissa lueteltujen
lainsäädäntöehdotuksista johtuvien muutosten lisäksi lainsäädäntöehdotukset
edellyttävät muitakin muutoksia, joilla ei ole taloudellista vaikutusta. Rahoituskurin soveltamista ei voida tässä
vaiheessa sulkea pois minkään vuoden osalta kaudella 2014–2020. Tämä ei
kuitenkaan riipu itse uudistusehdotuksista vaan muista tekijöistä, kuten
suorien tukien toteutuksesta tai maatalousmarkkinoiden tulevaisuuden
kehityksestä. Suorien tukien soveltamista siirtymävuonna 2013
koskevassa komission ehdotuksessa (KOM(2011)630)[8] esitetyt
suorien tukien nettoenimmäismäärät, jotka olisi ulotettava vuoteen 2014
(kalenterivuosi 2013), ovat suuremmat kuin liitteenä olevissa taulukoissa
ilmoitetut suoriin tukiin myönnettävät määrät. Tämän ehdotuksen tarkoituksena
on varmistaa nykyisen lainsäädännön soveltamisen jatkaminen tilanteessa, jossa
kaikki muut osat säilyisivät muuttumattomina, sulkematta kuitenkaan pois
rahoituskurimekanismin soveltamistarpeen mahdollisuutta. Uudistusehdotukset sisältävät säännöksiä,
joilla jäsenvaltioille annetaan tietty joustovara suorien tukien tai maaseudun
kehittämistuen myöntämisen suhteen. Jos jäsenvaltiot päättävät hyödyntää
kyseistä joustovaraa, tällä on myönnettyihin rahamääriin taloudellisia
seurauksia, joita ei voida tässä vaiheessa määrittää. Suoria tukia koskeva uudistusehdotus sisältää
suorien tukien asteittaista vähentämistä ja tukikaton asettamista koskevan
säännöksen. Suorien tukien nettoenimmäismäärien määrittelemiseksi on arvioitu
tukikaton asettamisesta johtuva, maaseudun kehittämiseen siirrettävä tulos
(ehdotuksen liite III). Tämä arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan
jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä.
Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta
johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat.
Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että
tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota
tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla. Tässä rahoitusselvityksessä ei oteta huomioon
kriisivarauksen mahdollista käyttöä. Olisi korostettava, että markkinoihin
liittyvien menojen osalta huomioon otetut määrät eivät millään alalla perustu
julkisiin interventio-ostoihin tai kriisitilanteeseen liittyviin muihin
toimenpiteisiin. 3.1. Kyseeseen tulevat
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat Taulukko 1: YMP:hen myönnettävät
määrät, mukaan lukien monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa ja
YMP:n uudistusehdotuksissa esitetyt täydentävät määrät miljoonaa euroa (käypinä hintoina) Varainhoitovuosi || 2013 || 2013 mukautettuna (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen sisällä || || || || || || || || || || Otsake 2 || || || || || || || || || || Suorat tuet ja markkinoihin liittyvät menot (2) (3) (4) (5) || 44 939 || 45 304 || 44 956 || 45 199 || 45 463 || 45 702 || 45 729 || 45 756 || 45 783 || 318 589 Arvioidut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 4 704 || || || || || || || || || || P1 Suorat tuet ja markkinoihin liittyvät menot (mukaan lukien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot) (5) || 45 611 || 45 976 || 45 628 || 45 871 || 46 135 || 46 374 || 46 401 || 46 428 || 46 455 || 323 293 || || || || || || || || || || P2 Maaseudun kehittäminen (4) || 14 817 || 14 451 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 14 784 || 103 488 || || || || || || || || || || Yhteensä || 60 428 || 60 428 || 60 412 || 60 655 || 60 919 || 61 159 || 61 186 || 61 212 || 61 239 || 426 781 Otsake 1 || || || || || || || || || || Yhteinen strategiakehys: maataloustutkimus ja innovointi || Ei ole || Ei ole || 682 || 696 || 710 || 724 || 738 || 753 || 768 || 5 072 Vähävaraisimmat henkilöt || Ei ole || Ei ole || 379 || 387 || 394 || 402 || 410 || 418 || 427 || 2 818 Yhteensä || Ei ole || Ei ole || 1 061 || 1 082 || 1 104 || 1 126 || 1 149 || 1 172 || 1 195 || 7 889 Otsake 3 || || || || || || || || || || Elintarvikkeiden turvallisuus || Ei ole || Ei ole || 352 || 352 || 352 || 352 || 352 || 352 || 352 || 2 465 || || || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella || || || || || || || || || || Maatalousalan kriisivaraus || Ei ole || Ei ole || 531 || 541 || 552 || 563 || 574 || 586 || 598 || 3 945 Euroopan globalisaatiorahasto || || || || || || || || || || josta maatalouteen käytettävissä enintään: (6) || Ei ole || Ei ole || 379 || 387 || 394 || 402 || 410 || 418 || 427 || 2 818 || || || || || || || || || || YHTEENSÄ || || || || || || || || || || Komission ehdotukset (monivuotisen rahoituskehyksen sisä- ja ulkopuolella) + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot YHTEENSÄ || 60 428 || 60 428 || 62 735 || 63 017 || 63 322 || 63 602 || 63 671 || 63 740 || 63 810 || 443 898 Monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotukset (lukuun ottamatta kriisivarausta ja globalisaatiorahastoa) + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot YHTEENSÄ || 60 428 || 60 428 || 61 825 || 62 089 || 62 376 || 62 637 || 62 686 || 62 736 || 62 786 || 437 136 Huomautukset: (1) Ottaen huomioon jo sovitut
lainsäädännölliset muutokset, eli tukien vapaaehtoinen mukauttaminen
Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 136 artiklan mukaiset "käyttämättömät
määrät", joiden soveltaminen päättyy vuoden 2013
loppuun mennessä. (2) Määrät koskevat
ensimmäisen pilarin osalta ehdotettua vuotuista enimmäismäärää. Olisi kuitenkin
huomattava, että negatiiviset menot ehdotetaan siirrettäviksi tilien
tarkastamis- ja hyväksymismenettelystä (nykyisestä alamomentista 05 07 01 06)
käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin (alamomenttiin 67 03).
Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavan sivun arvioituja tuloja koskevassa
taulukossa. (3) Vuoden 2013 luvut sisältävät
eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteisiin sekä kalatalousalan
markkinatoimenpiteisiin myönnetyt määrät. (4) Edellä olevassa
taulukossa esitetyt määrät ovat linjassa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020
-strategiaa koskeva talousarvio” (KOM(2011) 500, 29. kesäkuuta 2011) ja vuosien
2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission muutetussa
ehdotuksessa (COM(2012)388, 6. heinäkuuta 2012) esitettyjen määrien kanssa.
Vielä on kuitenkin päätettävä, otetaanko monivuotisessa rahoituskehyksessä
huomioon siirto, joka ehdotetaan tehtäväksi vuodesta 2014 alkaen yhden
jäsenvaltion puuvilla-alan kansallisen rakenneuudistusohjelman määrärahoista
maaseudun kehittämiseen ja joka edellyttää sekä maataloustukirahastoa koskevan
enimmäismäärän että toisen pilarin määrien mukauttamista (4 miljoonaa euroa
vuodessa). Jäljempänä olevissa taulukoissa määrät on siirretty riippumatta
siitä, otetaanko ne monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon vaiko ei. (5) Se sisältää
Kroatialle myönnettävän miinanraivausta koskevan erityisvarauksen
enimmäismäärät. (6) Komission
tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva talousarvio” (KOM(2011) 500
lopullinen, 29. kesäkuuta 2011) mukaisesti Euroopan globalisaatiorahaston
käytettävissä on enintään 2,5 miljardin euron kokonaismäärä (vuoden 2011
hintoina) lisätuen myöntämiseksi globalisaation vaikutuksista kärsiville
viljelijöille. Edellä olevassa taulukossa käypinä hintoina esitetty
vuosittainen jakautuminen on ainoastaan alustava. Ehdotuksessa Euroopan
parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi
budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (KOM(2011) 403
lopullinen, 29. kesäkuuta 2011) vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahaston
varojen vuotuiseksi enimmäismääräksi 429 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. 3.2. Arvioidut vaikutukset
menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin Taulukko 2: Arvioidut tulot sekä
menot otsakkeeseen 2 kuuluvan toimintalohkon 05 osalta miljoonaa euroa (käypinä hintoina) Varainhoitovuosi || 2013 (1) || 2013 mukautettuna (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEENSÄ TULOT || || || || || || || || || || 123 – Sokerin tuotantomaksu (omat varat) || 123 || 123 || 125 || 125 || || || || || || 250 || || || || || || || || || || 67 03 – Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot || 672 || 672 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 5 187 josta ex 05 07 01 06 – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || 0 || 0 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483 Yhteensä || 795 || 795 || 866 || 866 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 5 437 MENOT || || || || || || || || || || 05 02 - Markkinat (2) || 3 311 || 3 311 || 2 652 || 2 671 || 2 700 || 2 729 || 2 752 || 2 740 || 2 729 || 18 974 05 03 - Suorat tuet (ennen tukikaton asettamista) (3) || 42 170 || 42 535 || 42 970 || 43 193 || 43 428 || 43 637 || 43 641 || 43 678 || 43 715 || 304 261 05 03 - Suorat tuet (tukikaton asettamisen jälkeen) (3) (4) || 42 170 || 42 535 || 42 970 || 43 028 || 43 256 || 43 453 || 43 455 || 43 492 || 43 530 || 303 184 || || || || || || || || || || 05 04 – Maaseudun kehittäminen (ennen tukikaton asettamista) || 14 817 || 14 451 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 14 788 || 103 516 05 04 - Maaseudun kehittäminen (tukikaton asettamisen jälkeen) (4) || 14 817 || 14 451 || 14 788 || 14 952 || 14 960 || 14 973 || 14 974 || 14 974 || 14 974 || 104 594 05 07 01 06 - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || -69 || -69 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Yhteensä || 60 229 || 60 229 || 60 410 || 60 652 || 60 916 || 61 155 || 61 181 || 61 207 || 61 232 || 426 751 NETTOBUDJETTI käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen jälkeen || || || 59 669 || 59 911 || 60 175 || 60 414 || 60 440 || 60 466 || 60 491 || 421 564 Huomautukset: (1) Vertailun vuoksi vuoden 2013
luvut ovat samat kuin komission 12. lokakuuta 2011 esittämissä alkuperäisissä
ehdotuksissa olevat luvut. (2) Vuoden 2013 osalta vuoden
2012 talousarvioesitykseen perustuva alustava arvio, jossa otetaan huomioon
vuodeksi 2013 jo sovitut lainsäädännölliset mukautukset (esim. viiniä koskeva
enimmäismäärä, perunatärkkelyspalkkion poistaminen, kuivarehu) sekä joitakin
suunniteltuja muutoksia. Kaikkien vuosien osalta arvioissa oletetaan, että
markkinahäiriöiden tai kriisien johdosta toteutettaviin tukitoimenpiteisiin ei
ole tarpeen myöntää lisärahoitusta. (3) Vuoden 2013 määrä sisältää
arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä.
Taulukossa 2 esitetyt vuosien 2014–2020 määrät eivät sisällä Kroatialle
myönnettävää miinanraivausta koskevaa erityisvarausta, kun taas vastaavat
taulukossa 1 esitetyt määrät sisältävät kyseisen erityisvarauksen. (4) Tukikaton asettamisesta
johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan
jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä.
Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta
johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat.
Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että
tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota
tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla. Taulukko 3: YMP:n uudistusehdotusten
vaikutuslaskelma talousarvion luvuittain tulojen ja YMP-menojen osalta miljoonaa euroa (käypinä hintoina) Varainhoitovuosi || 2013 (1) || 2013 mukautettuna (1) || || 2014-2020 YHTEENSÄ || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || TULOT || || || || || || || || || || 123 – Sokerin tuotantomaksu (omat varat) || 123 || 123 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || || || || || || || || || 67 03 – Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot || 672 || 672 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483 josta ex 05 07 01 06 – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || 0 || 0 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483 Yhteensä || 795 || 795 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483 MENOT || || || || || || || || || || 05 02 - Markkinat (2) || 3 311 || 3 311 || -659 || -640 || -611 || -582 || -559 || -571 || -582 || -4 203 05 03 - Suorat tuet (ennen tukikaton asettamista) (3) || 42 170 || 42 535 || -460 || -492 || -534 || -577 || -617 || -617 || -617 || -3 913 05 03 – Suorat tuet – Tukikaton asettamisen arvioitu, maaseudun kehittämiseen siirrettävä tulos (4) || || || 0 || -164 || -172 || -185 || -186 || -186 || -186 || -1 078 05 04 - Maaseudun kehittäminen (ennen tukikaton asettamista) (5) || 14 817 || 14 451 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 28 05 04 - Maaseudun kehittäminen – Tukikaton asettamisen arvioitu, suorista tuista siirrettävä tulos (4) || || || 0 || 164 || 172 || 185 || 186 || 186 || 186 || 1 078 05 07 01 06 - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || -69 || -69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483 Yhteensä || 60 229 || 60 229 || -1 046 || -1 059 || -1 072 || -1 085 || -1 103 || -1 114 || -1 126 || -7 605 NETTOBUDJETTI käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen jälkeen || || || -1 115 || -1 128 || -1 141 || -1 154 || -1 172 || -1 183 || -1 195 || -8 088 Huomautukset: (1) Vertailun vuoksi vuoden 2013
luvut ovat samat kuin komission 12. lokakuuta 2011 esittämissä alkuperäisissä
ehdotuksissa olevat luvut. (2) Vuoden 2013 osalta vuoden
2012 talousarvioesitykseen perustuva alustava arvio, jossa otetaan huomioon
vuodeksi 2013 jo sovitut lainsäädännölliset mukautukset (esim. viiniä koskeva
enimmäismäärä, perunatärkkelyspalkkion poistaminen, kuivarehu) sekä joitakin
suunniteltuja muutoksia. Kaikkien vuosien osalta arvioissa oletetaan, että
markkinahäiriöiden tai kriisien johdosta toteutettaviin tukitoimenpiteisiin ei
ole tarpeen myöntää lisärahoitusta. (3) Vuoden 2013 määrä sisältää
arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä.
Taulukossa 3 esitetyt vuosien 2014–2020 määrät eivät sisällä Kroatialle
myönnettävää miinanraivausta koskevaa erityisvarausta, kun taas vastaavat
taulukossa 1 esitetyt määrät sisältävät kyseisen erityisvarauksen. (4) Tukikaton asettamisesta
johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan
jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä.
Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta
johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat.
Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että
tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota
tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla. (5) Muutos vuoteen 2013
verrattuna johtuu yksinomaan puuvilla-alan kansallisten määrärahojen
ehdotetusta siirtämisestä maaseudun kehittämiseen (4 miljoonaa euroa vuodessa).
Tämän lisäksi monivuotista rahoituskehystä koskevissa päivitetyissä
ehdotuksissa (COM(2012)388) esitetään 333 miljoonan euron vuosittaista
lisämäärää. Taulukko 4: YMP:n uudistusehdotusten
vaikutuslaskelma markkinoihin liittyvinä YMP:n menoina miljoonaa euroa (käypinä hintoina) VARAINHOITOVUOSI || || Oikeusperusta || Arvioidut tarpeet || Muutokset vuoteen 2013 || || || || 2013 (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEENSÄ Poikkeukselliset toimenpiteet: virtaviivaistettu ja laajennettu oikeusperustan soveltamisala || || 154, 155 ja 156 art. || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm Durumvehnän ja durran intervention lopettaminen || || ent. 10 art. || pm || - || - || - || - || - || - || - || - Vähävaraisimpien elintarvikeapuohjelmat || (2) || asetuksen 1234/2007 ent. 27 art. || 500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -500.0 || -3 500.0 Yksityinen varastointi (kuitupellava) || || 16 art. || Ei ole || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || Pm Puuvillatuki - rakenneuudistus || (3) || asetuksen 637/2008 ent. 5 art. || 10.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -4.0 || -28.0 Hedelmien ja vihannesten tuottajaryhmien perustamistuki || || ent. 117 art. || 30.0 || 0.0 || 0.0 || 0.0 || -15.0 || -15.0 || -30.0 || -30.0 || -90.0 Kouluhedelmäjärjestelmä || || 21 art. || 90.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 60.0 || 420.0 Humalan tuottajaorganisaatioiden lakkauttaminen || || ent. 111 art. || 2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -2.3 || -15.9 Rasvattoman maitojauheen vapaaehtoinen yksityinen varastointi || || 16 art. || Ei ole || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm Rasvattoman maidon/rasvattoman maitojauheen käyttöön rehuna / kaseiinille ja kaseiinin käyttöön myönnettävän tuen lakkauttaminen || || ent. 101 ja 102 art. || pm || - || - || - || - || - || - || - || - Voin vapaaehtoinen yksityinen varastointi || (4) || 16 art. || 14.0 || [-1.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-14.0] || [-85.0] Maidon menekinedistämismaksun lakkauttaminen || || ent. 309 art. || pm || - || - || - || - || - || - || - || - 05 02 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || Uudistusehdotusten nettovaikutus (5) (6) || || || || -446.3 || -446.3 || -446.3 || -461.3 || -461.3 || -476.3 || -476.3 || -3 213.9 Huomautukset: (1) Vuoden 2013 tarpeet
arvioidaan komission vuoden 2012 talousarvioesityksen perusteella lukuun
ottamatta (a) hedelmä- ja vihannesaloja, joilla tarpeet arvioidaan
asianomaisten uudistusten rahoitusselvitysten perusteella ja (b) jo sovittuja
lainsäädännöllisiä muutoksia. (2) Vuoden
2013 määrä vastaa asetuksessa (EU) N:o 121/2012 asetettua enimmäismäärää.
Vuodesta 2014 lähtien toimenpide rahoitetaan otsakkeesta 1. (3) Kreikan puuvilla-alan
rakenneuudistusohjelman määrärahat (4 miljoonaa euroa vuodessa) siirretään
maaseudun kehittämiseen vuodesta 2014 alkaen. Espanjan määrärahat (6,1
miljoonaa euroa vuodessa) siirretään tilatukijärjestelmään vuodesta 2018 alkaen
(jo päätetty). (4) Arvioitu
vaikutus toimenpiteen soveltamatta jättämisen tapauksessa. (5) Lukuihin 05 02 ja
05 03 otettujen menojen lisäksi odotetaan, että lukuihin 05 01, 05 07 ja
05 08 otetut menot rahoitetaan maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa
sidotuilla tuloilla. (6) Taulukossa 4 esitetään
uudistusehdotusten nettovaikutus vaikutusalaan kuuluvien markkinatoimenpiteiden
osalta, kun taas taulukossa 3 olevat lukua ”05 02 Markkinat” koskevat
numerotiedot osoittavat eron vuoden 2013 mukautetun määrän ja niiden määrien
välillä, joiden arvioidaan olevan käytettävissä markkinoihin liittyviin
menoihin vuosina 2014–2020. Taulukko 5: YMP:n uudistusehdotusten
vaikutuslaskelma suorien tukien osalta miljoonaa euroa (käypinä hintoina) VARAINHOITOVUOSI || || Oikeusperusta || Arvioidut tarpeet || Muutokset vuoteen 2013 || || || 2013 (1) || 2013 mukautettuna (2) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || Suorat tuet (3) || || || 42 169.9 || 42 535.4 || 434.2 || 493.0 || 720.1 || 917.2 || 919.7 || 957.0 || 994.3 || 5 435.6 - Muutokset, joista on jo päätetty: || || || || || || || || || || || || Asteittainen käyttöönotto EU-12:ssa || || || || || 875.0 || 1 133.9 || 1 392.8 || 1 651.6 || 1 651.6 || 1 651.6 || 1 651.6 || 10 008.1 Puuvilla-alan rakenneuudistus || || || || || 0.0 || 0.0 || 0.0 || 0.0 || 6.1 || 6.1 || 6.1 || 18.4 Terveystarkastus || || || || || -64.3 || -64.3 || -64.3 || -90.0 || -90.0 || -90.0 || -90.0 || -552.8 Aiemmat uudistukset || || || || || -9.9 || -32.4 || -32.4 || -32.4 || -32.4 || -32.4 || -32.4 || -204.2 || || || || || || || || || || || || - Asteittainen käyttöönotto Kroatiassa (3) || || || || || 93.3 || 111.9 || 130.6 || 149.2 || 186.5 || 223.8 || 261.1 || 1 156.3 || || || || || || || || || || || || - Uusista YMP:n uudistusehdotuksista johtuvat muutokset || || || -459.8 || -656.1 || -706.5 || -761.3 || -802.2 || -802.2 || -802.2 || -4 990.3 joista: tukikaton asettaminen (4) || || || || || 0.0 || -164.1 || -172.1 || -184.7 || -185.6 || -185.6 || -185.6 || -1 077.7 || || || || || || || || || || || || 05 03 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || Uudistusehdotusten nettovaikutus || || || || || -459.8 || -656.1 || -706.5 || -761.3 || -802.2 || -802.2 || -802.2 || -4 990.3 KOKONAISMENOT || || || 42 169.9 || 42 535.4 || 42 969.7 || 43 028.4 || 43 255.6 || 43 452.6 || 43 455.2 || 43 492.5 || 43 529.8 || 303 183.6 Huomautukset: (1) Vuoden
2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä
määristä. (2) Ottaen
huomioon jo sovitut lainsäädännölliset muutokset, eli tukien vapaaehtoinen mukauttaminen
Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 136 artiklan mukaiset "käyttämättömät
määrät", joiden soveltaminen päättyy vuoden 2013
loppuun mennessä. (3) Se
ei sisällä Kroatialle myönnettävää miinanraivausta koskevaa erityisvarausta. (4) Tukikaton asettamisesta
johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan
jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä.
Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta
johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat.
Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että
tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota
tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla. Taulukko 6: Suorien tukien osat miljoonaa euroa (käypinä hintoina) VARAINHOITOVUOSI || || || || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2015-2020 YHTEENSÄ Liite II || || || || || 42 519.1 || 42 754.0 || 42 963.3 || 42 966.8 || 43 004.1 || 43 041.4 || 257 248.6 Tuki ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytänteisiin (30 %) || || || || || 12 900.1 || 12 894.5 || 12 889.0 || 12 890.0 || 12 901.2 || 12 912.4 || 77 387.2 Enimmäismäärä, joka voidaan osoittaa nuorille viljelijöille myönnettävään tukeen (2 %) || || || || || 860.0 || 859.6 || 859.3 || 859.3 || 860.1 || 860.8 || 5 159.1 Perustukijärjestelmä, tuki alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, vapaaehtoinen tuotantoon sidottu tuki || || || || || 28 759.0 || 28 999.9 || 29 215.1 || 29 217.4 || 29 242.8 || 29 268.1 || 174 702.2 Enimmäismäärä, joka voidaan irrottaa edellä mainituista tuista pienviljelijöiden järjestelmän rahoittamiseen (10 %) || || || || || 4 300.0 || 4 298.2 || 4 296.3 || 4 296.7 || 4 300.4 || 4 304.1 || 25 795.7 Liitteeseen II sisältyvät viinialan määrärahojen siirrot (1) || || || || || 159.9 || 159.9 || 159.9 || 159.9 || 159.9 || 159.9 || 959.1 Tukikaton asettaminen (2) || || || || || -164.1 || -172.1 || -184.7 || -185.6 || -185.6 || -185.6 || -1 077.7 Puuvilla || || || || || 256.0 || 256.3 || 256.5 || 256.6 || 256.6 || 256.6 || 1 538.6 POSEI-ohjelma/Egeanmeren pienet saaret || || || || || 417.4 || 417.4 || 417.4 || 417.4 || 417.4 || 417.4 || 2 504.4 (1) Kautta 2014–2020 koskevat
suorat tuet sisältävät jäsenvaltioiden vuoden 2013 osalta tekemiin päätöksiin
perustuvan arvion viinialan määrärahojen siirroista tilatukijärjestelmään.
Kroatian osalta arvion laatiminen ei ollut mahdollista, koska viinialan
kansallista ohjelmaa ei toteuteta vuonna 2013 eikä Kroatia ole ilmoittanut
tässä vaiheessa mistään siirroista. (2) Tukikaton asettamisesta
johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan jäsenvaltiot
ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä. Lisäksi Kroatian
osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta johtuvaa tulosta
tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat. Ensimmäinen alustaviin
tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että tukikaton asettamisesta saatava
tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota tarkistetaan, kun tietoja on
saatavilla. Taulukko 7: YMP:n uudistusehdotusten
vaikutuslaskelma suorien tukien myöntämistä koskevien vuonna 2014 sovellettavien
siirtymäkauden toimenpiteiden osalta miljoonaa euroa (käypinä hintoina) VARAINHOITOVUOSI || || Oikeusperusta || Arvioidut tarpeet || Muutokset vuoteen 2013 || || || 2013 (1) || 2013 mukautettuna || 2014 (2) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 liite IV || || || 40 165.0 || 40 530.5 || 541.9 Asteittainen käyttöönotto EU-12:ssa || || || || || 616.1 Terveystarkastus || || || || || -64.3 Aiemmat uudistukset || || || || || -9.9 05 03 YHTEENSÄ || || || || || KOKONAISMENOT || || || 40 165.0 || 40 530.5 || 41 072.4 Huomautukset: (1) Vuoden
2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä
määristä. (2) Vuoteen
2014 ulotetut nettoenimmäismäärät sisältävät jäsenvaltioiden vuoden 2013 osalta
tekemiin päätöksiin perustuvan arvion viinialan määrärahojen siirroista
tilatukijärjestelmään. Taulukko 8: YMP:n uudistusehdotusten
vaikutuslaskelma maaseudun kehittämisen osalta miljoonaa euroa (käypinä hintoina) VARAINHOITOVUOSI || || Oikeusperusta || Maaseudun kehittämismäärärahat || Muutokset vuoteen 2013 || || || || 2013 || 2013 mukautettuna (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEENSÄ Maaseudun kehittämisohjelmat || || || 14 788.9 || 14 423.4 || || || || || || || || Puuvillatuki - rakenneuudistus || (2) || || || || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 4.0 || 28.0 Suoria tukia koskevan tukikaton asettamisen tulos || (3) || || || || || 164.1 || 172.1 || 184.7 || 185.6 || 185.6 || 185.6 || 1 077.7 Maaseudun kehittämisen määrärahat lukuun ottamatta teknistä apua || (4) || || || || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -9.3 || -65.2 Tekninen apu || (4) || || 27.6 || 27.6 || 9.3 || 4.3 || 4.3 || 4.3 || 4.3 || 4.3 || 4.3 || 35.2 Paikallisista innovatiivisista yhteistyöhankkeista maksettava palkinto || (5) || || Ei ole || Ei ole || 0.0 || 5.0 || 5.0 || 5.0 || 5.0 || 5.0 || 5.0 || 30.0 Maaseudun kehittämiseen myönnettävä lisämäärä (ehdotuksen COM(2012)388 mukaisesti) || || || Ei ole || Ei ole || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 333.0 || 2 331.0 05 04 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || Uudistusehdotusten nettovaikutus || || || || || 4.0 || 168.1 || 176.1 || 188.7 || 189.6 || 189.6 || 189.6 || 1 105.7 KOKONAISMENOT (ennen tukikaton asettamista) || || || 14 816.6 || 14 451.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 14 788.1 || 103 516.5 KOKONAISMENOT (tukikaton asettamisen jälkeen) || || || 14 816.6 || 14 451.1 || 14 788.1 || 14 952.2 || 14 960.2 || 14 972.8 || 14 973.7 || 14 973.7 || 14 973.7 || 104 594.2 Huomautukset: (1) Nykyisen
lainsäädännön mukaisia mukautuksia sovelletaan vain varainhoitovuoden 2013
loppuun asti. (2) Taulukossa 1 (3.1 jakso)
esitetyt määrät ovat linjassa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020
-strategiaa koskeva talousarvio” (KOM(2011)500 lopullinen) ja vuosien 2014–2020
monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission muutetussa ehdotuksessa
(COM(2012)388, 6. heinäkuuta 2012) esitettyjen määrien kanssa. Vielä on
kuitenkin päätettävä, otetaanko monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon
siirto, joka ehdotetaan tehtäväksi vuodesta 2014 alkaen yhden jäsenvaltion
puuvilla-alan kansallisen rakenneuudistusohjelman määrärahoista maaseudun
kehittämiseen ja joka edellyttää sekä maataloustukirahastoa koskevan
enimmäismäärän että toisen pilarin määrien mukauttamista (4 miljoonaa euroa
vuodessa). Edellä olevassa taulukossa 8 määrät on siirretty riippumatta siitä,
otetaanko ne monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon vaiko ei. (3) Tukikaton asettamisesta
johtuvan tuloksen arviointi perustui suorien tukien täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa koskeviin oletuksiin, joten sitä tarkistetaan, kunhan
jäsenvaltiot ovat antaneet tiedoksi täytäntöönpanoa koskevat päätöksensä.
Lisäksi Kroatian osalta ei ole mahdollista arvioida tukikaton asettamisesta
johtuvaa tulosta tässä vaiheessa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat.
Ensimmäinen alustaviin tietoihin perustunut karkea arvio osoitti, että
tukikaton asettamisesta saatava tulos olisi Kroatian osalta nolla. Arviota
tarkistetaan, kun tietoja on saatavilla. (4) Vuonna
2013 tekniseen apuun myönnettävä määrä vahvistettiin maaseudun kehittämisen
alustavien määrärahojen perusteella (ottamatta huomioon ensimmäisestä pilarista tehtäviä siirtoja). Kaudella 2014–2020 tekniseen apuun myönnettäväksi
määräksi vahvistetaan 0,25 prosenttia maaseudun kehittämisen
kokonaismäärärahoista. (5) Katetaan
tekniseen apuun käytettävissä olevasta määrästä. Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Huom. Lainsäädäntöehdotuksilla ei
arvioida olevan mitään vaikutuksia hallintomäärärahoihin, eli tarkoituksena on,
että lainsäädäntökehys voidaan panna täytäntöön nykyisin henkilöresurssein ja
hallintomenoin. Jäljempänä esitetyissä luvuissa ei ole vielä otettu huomioon
Kroatian liittymisen vaikutusta. || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ PÄÄOSASTO: AGRI || Henkilöresurssit || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 958.986 Muut hallintomenot || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 67.928 AGRI-PÄÄOSASTO YHTEENSÄ || Määrärahat || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 1 026.914 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 1 026.914 miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi N[9] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || || || || || || || Maksut || || || || || || || || 3.2.2. Arvioidut vaikutukset
toimintamäärärahoihin –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
x Ehdotus/aloite edellyttää
toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ TUOTOKSET Tyyppi || Keskimääräiset kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Tuotosten lukumäärä yhteensä || Kustan-nukset yht. || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || || Huom. Tuotokset ovat
vielä määrittämättä erityistavoitteiden osalta (ks. edellä oleva 1.4.2 jakso). 3.2.3. Arvioidut vaikutukset
hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
x Ehdotus/aloite edellyttää
hallintomäärärahoja seuraavasti: miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHT. Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || || Henkilöresurssit[10] || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 136.998 || 958.986 Muut hallintomenot || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 9.704 || 67.928 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät || || || || || || || || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || YHTEENSÄ || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 146.702 || 1 026.914 3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu
tarve –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja
seuraavasti: Huom. Lainsäädäntöehdotuksilla ei arvioida olevan mitään vaikutuksia
hallintomäärärahoihin, eli tarkoituksena on, että lainsäädäntökehys voidaan
panna täytäntöön nykyisin henkilöresurssein ja hallintomenoin. Kaudeksi 2014–2020 esitetyt luvut perustuvat vuoden 2011
tilanteeseen. Jäljempänä esitetyissä luvuissa ei ole vielä otettu huomioon
Kroatian liittymisen vaikutusta. Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden
desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[11] XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 78 || 78 || 78 || 78 || 78 || 78 || 78 XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || XX 01 04 yy || - päätoimipaikassa || || || || || || || - lähetystöissä || || || || || || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || YHTEENSÄ[12] || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 XX viittaa
kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien
tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä
ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka
toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ulkopuolinen henkilöstö || 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
x Ehdotus/aloite on monivuotista
rahoituskehystä kaudeksi 2014–2020 koskevien EHDOTUSTEN mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön
ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista. 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen
rahoitukseen –
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu
ulkopuolisia tahoja. X Maaseudun kehittämistä koskevan
ehdotuksen (maaseuturahasto) rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja
seuraavasti (arvio): määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || JV || JV || JV || JV || JV || JV || JV || JV Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ[13] || Päätetään myöhemmin || Päätetään myöhemmin || Päätetään myöhemmin || Päätetään myöhemmin || Päätetään myöhemmin || Päätetään myöhemmin || Päätetään myöhemmin || Päätetään myöhemmin 3.3. Arvioidut vaikutukset
tuloihin –
x Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia
tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: x vaikutukset omiin varoihin x vaikutukset sekalaisiin tuloihin
miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[14] Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa
sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa: Ks. 3.2.1 jaksossa olevat taulukot 2 ja 3. [1] EUVL L 112, 24.4.2012. [2] KOM(2012) 388, 6.7.2012. [3] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen
budjetointi. [4] Sellaisina kuin nämä on määritelty
varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa. [5] KOM(2011) 500 lopullinen, 29. kesäkuuta 2011. [6] Kuvaukset eri
hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla
budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [7] Sellaisina kuin nämä on määritelty
varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. [8] Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan hyväksyvän
asetuksen syksyllä 2012. [9] Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen
aloitusvuosi. [10] Henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkamiesten ja
väliaikaisten toimihenkilöiden viroista ja toimista aiheutuvien 127 000
euron keskimääräisten kustannusten perusteella. [11] CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT =
vuokrahenkilöstö; JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n
ulkopuolisissa edustustoissa, LA =
paikalliset toimihenkilöt; SNE =
kansalliset asiantuntijat. [12] Tämä ei sisällä budjettikohdan 05.010404
enimmäismäärää. [13] Nämä vahvistetaan jäsenvaltioiden toimittamissa
maaseudun kehittämisohjelmissa. [14] Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on
ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja
vastaava 25 prosentin osuus.