52012PC0237

PERUSTELUT

1.           Ehdotuksen tausta

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämä ehdotus koskee polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11. kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009, jäljempänä ’perusasetus’, soveltamista muun muassa Intiasta peräisin olevan tietynlaisen polyeteenitereftalaatin tuontia koskevassa menettelyssä.

· Yleinen tausta

Ehdotus perustuu perusasetuksen soveltamiseen ja tutkimukseen, joka tehtiin perusasetuksessa säädettyjen sisältöä ja menettelyjä koskevien vaatimusten mukaisesti.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Lopulliset toimenpiteet ovat voimassa, ja ne annettiin lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta muun muassa Intiasta peräisin olevan tietynlaisen polyeteenitereftalaatin tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 2603/2000 muuttamisesta 6. lokakuuta 2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1645/2005.

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ei sovelleta.

2.           Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

· Intressitahojen kuuleminen

Asianomaisilla osapuolilla on perusasetuksen säännösten mukaisesti ollut tilaisuus puolustaa etujaan tämän tutkimuksen yhteydessä.

· Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisia asiantuntijoita ei tarvittu.

· Vaikutusten arviointi

Ehdotus perustuu perusasetuksen täytäntöönpanoon.

Perusasetuksessa ei säädetä yleisestä vaikutusten arvioinnista, mutta se sisältää tyhjentävän luettelon arvioitavista edellytyksistä.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Komissio käynnisti 2. huhtikuuta 2011 osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka koski muun muassa Intiasta peräisin olevan tietynlaisen polyeteenitereftalaatin tuontia.

Oheinen ehdotus neuvoston asetukseksi perustuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin tukea vain pyynnön esittäjän osalta.

Tutkimuksessa todettiin, että tuen taso on alhaisempi kuin viime tutkimuksessa, mutta että olosuhteiden muuttumisesta johtuva tukimarginaalin pieneneminen ei ole pysyvää.

Tämän vuoksi ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen välivaiheen tarkastelun päättämistä koskevaksi asetukseksi, joka olisi julkaistava viimeistään 1. heinäkuuta 2012.

· Oikeusperusta

Neuvoston asetus (EY) N:o 597/2009, annettu 11. kesäkuuta 2009, muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta.

· Toissijaisuusperiaate

Ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi siihen ei sovelleta toissijaisuusperiaatetta.

· Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Toimintatapa on kuvattu edellä mainitussa perusasetuksessa, eikä mahdollisuutta kansallisiin päätöksiin anneta.

Vaatimusta, jonka mukaan unionille, kansallisille viranomaisille, alue- ja paikallisviranomaisille, talouden toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen ja hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen, ei sovelleta.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut sääntelytavat eivät tule kyseeseen, sillä perusasetuksessa ei säädetä muista vaihtoehdoista.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutusta unionin talousarvioon.

2012/0121 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

muun muassa Intiasta peräisin olevan tietynlaisen polyeteenitereftalaatin tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009[1], jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 19 ja 24 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.           MENETTELY

1.1.        Aiempi tutkimus ja voimassa olevat tasoitustoimenpiteet

(1)       Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 2603/2000[2] käyttöön lopullisen tasoitustullin muun muassa Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaatin tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tukien vastainen tutkimus’. Perusasetuksen 20 artiklan mukaisen nopeutetun tarkastelun lopulliset havainnot ja päätelmät vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1645/2005[3]. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto otti käyttöön lopullisen tasoitustullin vielä viideksi vuodeksi asetuksella (EY) N:o 193/2007[4]. Tasoitustoimenpiteitä muutettiin osittaisen välivaiheen tarkastelun, jäljempänä ’edellinen tarkastelua koskeva tutkimus’, jälkeen neuvoston asetuksella (EY) N:o 1286/2008[5]. Tasoitustoimenpiteet muodostuvat erityistullista. Tullin määrä on 0–106,5 euroa tonnilta tiettyjen nimeltä mainittujen intialaisten tuottajien osalta, ja muiden tuottajien tuontiin sovelletaan jäännöstullia, joka on 69,4 euroa tonnilta.

(2)       Sen jälkeen kun yksi intialainen yritys, South Asian Petrochem Ltd, muutti nimeään, komissio totesi ilmoituksessa N:o 2010/C 335/07[6], että South Asian Petrochem Ltd -yritystä koskevia tukien vastaisen tutkimuksen päätelmiä pitäisi soveltaa Dhunseri Petrochem & Tea Limited -yritykseen.

1.2.        Voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet

(3)       Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 2604/2000[7] käyttöön lopullisen polkumyyntitullin muun muassa Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaatin tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen polkumyyntitutkimus’. Seuraavaksi toteutettiin neuvoston asetuksen N:o 1225/2009[8], jäljempänä ’polkumyynnin vastainen perusasetus’, 11 artiklan 4 kohdan mukainen tarkastelu, jäljempänä ’uutta viejää koskeva tarkastelu’, joka koski South Asian Petrochem Ltd -yritystä ja jonka lopulliset havainnot ja päätelmät esitettiin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1646/2005[9]. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto otti käyttöön lopullisen polkumyyntitullin vielä viideksi vuodeksi asetuksella (EY) N:o 192/2007[10]. Polkumyyntitoimenpiteitä muutettiin osittaisen välivaiheen tarkastelun, jäljempänä ’edellinen polkumyynnin uudelleentarkastelua koskeva tutkimus’, jälkeen neuvoston asetuksella (EY) N:o 1286/2008. Toimenpiteet asetettiin vahingon korjaavalle tasolle, ja ne koostuivat yksilöllisistä polkumyyntitulleista. Tullin määrä on 87,5–200,9 euroa tonnilta tiettyjen nimeltä mainittujen intialaisten viejien osalta, ja kaikkien muiden tuottajien tuontiin sovelletaan jäännöstullia, joka on 153,6 euroa tonnilta, jäljempänä ’nykyiset polkumyyntitullit’.

(4)       Sen jälkeen kun yksi intialainen yritys, South Asian Petrochem Ltd, muutti nimeään, komissio totesi ilmoituksessa N:o 2010/C 335/06[11], että South Asian Petrochem Ltd -yritystä koskevia polkumyyntitutkimuksen päätelmiä pitäisi soveltaa Dhunseri Petrochem & Tea Limited -yritykseen.

(5)       Komissio hyväksyi päätöksellä 2005/697/EY[12] South Asian Petrochem Ltd -yrityksen tarjoamat sitoumukset asettaen vähimmäistuontihinnan, jäljempänä ’sitoumus’. Yrityksen nimenmuutoksen jälkeen komissio totesi ilmoituksessa N:o 2010/C 335/05, että South Asian Petrochem Ltd -yrityksen tarjoamaa sitoumusta pitäisi soveltaa Dhunseri Petrochem & Tea Limited -yritykseen.

1.3.        Osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepano

(6)       Perusasetuksen 19 artiklan mukaista osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön esitti intialainen polyeteenitereftalaatin vientiä harjoittava tuottaja Dhunseri Petrochem & Tea Limited, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’. Pyyntö rajoittui tukiin ja pyynnön esittäjään. Pyynnön esittäjä pyysi samanaikaisesti myös nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelua. Pyynnön esittäjän tuottamien tuotteiden tuontiin sovelletaan jäännöspolkumyyntitullia ja jäännöstasoitustulleja, ja pyynnön esittäjän myynti unioniin kuuluu sitoumuksen piiriin.

(7)       Pyynnön esittäjä toimitti alustavan näytön siitä, että tasoitustoimenpiteiden alaisten tukien vaikutusten korjaaminen ei enää edellyttänyt nykytasoisen toimenpiteen soveltamista. Pyynnön esittäjä toimitti alustavaa näyttöä siitä, että sen saaman tuen määrä on laskenut huomattavasti alle siihen tällä hetkellä sovellettavan tullin. Tuen kokonaistason aleneminen johtuisi pääasiassa siitä, että sen asema vientiin suuntautuneena yksikkönä on päättynyt. EOU-järjestelmästä saatu tuki oli 13,5 prosenttia, ja se muodosti näin ollen huomattavan suuren osan nopeutetun tarkastelun aikana vahvistetusta 13,9 prosentin kokonaistuesta.

(8)       Neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio tuli siihen tulokseen, että pyyntöön sisältyi riittävä alustava näyttö, ja ilmoitti 2 päivänä huhtikuuta 2011 perusasetuksen 19 artiklaan perustuvan osittaisen välivaiheen tarkastelun, jäljempänä ’tämä tarkastelu’, vireillepanosta Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla menettelyn aloittamista koskevalla ilmoituksella[13]. Tarkastelu rajattiin koskemaan pyynnön esittäjän saamia tukia.

1.4.        Tutkimuksen osapuolet

(9)       Komissio ilmoitti pyynnön esittäjälle, viejämaan edustajille ja unionin tuottajien järjestölle virallisesti tarkastelun vireillepanosta. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(10)     Yksi asianomainen osapuoli pyysi ja sai tilaisuuden tulla kuulluksi.

(11)     Saadakseen tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio lähetti pyynnön esittäjälle ja Intian viranomaisille kyselylomakkeen ja sai siihen vastaukset asetetussa määräajassa.

(12)     Komissio hankki ja tarkisti kaikki tuen määrittämisen kannalta tarpeellisina pidetyt tiedot. Komissio teki tarkastuskäyntejä pyynnön esittäjän toimitiloihin Kolkatassa, Intiassa, ja Intian viranomaisten toimitiloihin New Delhissä (ulkomaankaupan pääosasto ja kauppaministeriö) ja Kolkatassa (Länsi-Bengalin osavaltion kauppa- ja teollisuusministeriö).

1.5.        Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

(13)     Tukea koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2010 ja 31 päivän maaliskuuta 2011 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

1.6.        Rinnakkainen polkumyynnin vastainen tutkimus

(14)     Komissio ilmoitti 2 päivänä huhtikuuta 2011[14] käynnistävänsä nykyisiä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja menettely rajoitettiin koskemaan polkumyynnin tarkastelua pyynnön esittäjän osalta.

(15)     Rinnakkaisessa polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että polkumyyntiin vaikuttavat olosuhteet ovat muuttuneet pysyvästi ja merkittävästi, joten pyynnön esittäjään sovellettavia nykyisiä polkumyyntitoimenpiteitä muutettiin.

2.           TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1.        Tarkasteltavana oleva tuote

(16)     Tarkasteltavana oleva tuote on Intiasta peräisin oleva polyeteenitereftalaatti, jonka viskositeettiluku on ISO-standardin 1628-5 mukaan vähintään 78 ml/g ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 3907 60 20, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

2.2.        Samankaltainen tuote

(17)     Tutkimuksessa kävi ilmi, että Intiassa tuotetulla ja unioniin myydyllä tarkasteltavana olevalla tuotteella on samanlaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin Intiassa tuotetulla ja Intian kotimarkkinoilla myydyllä tuotteella. Tämän vuoksi päätellään, että koti- ja vientimarkkinoilla myydyt tuotteet ovat perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.           TUTKIMUKSEN TULOKSET

3.1.        Tuet

(18)     Komissio tutki Intian viranomaisten ja pyynnön esittäjän toimittamien tietojen sekä komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella seuraavia järjestelmiä, joista esitettyjen väitteiden mukaan myönnetään tukea:

Kansalliset järjestelmät:

a)       Tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPBS)

b)      Vientiin suuntautuneet yksiköt (Export Oriented Units, EOU) / vientiteollisuuden vapaa-alueet (Export Processing Zones, EPZ) / erityistalousalueille sijoittautuneet yritykset (Special Economic Zones, SEZ)

c)       Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

d)      Tärkeimmille markkinoille vientiä varten tarkoitettu järjestelmä (Focus Market Scheme, FMS)

e)       Vientiluottojärjestelmä (Export Credit Scheme, ECS)

f)       Tuloverosta vapauttamista koskeva järjestelmä (Income Tax Exemption Scheme, ITES).

Alueelliset järjestelmät:

g)       Länsi-Bengalin kannustinjärjestelmä (West Bengal Incentive Scheme).

(19)     Edellä a–d alakohdassa mainitut järjestelmät perustuvat 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade Act 1992) nro 22/1992, jäljempänä ’ulkomaankauppalaki’. Ulkomaankauppalailla Intian viranomaiset valtuutetaan antamaan vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevia tiedonantoja. Nämä tiedonannot esitetään tiivistelmänä ulkomaankauppapolitiikkaa, jäljempänä ’FTP’, koskevissa asiakirjoissa, jotka kauppaministeriö julkaisee viiden vuoden välein ja joita päivitetään säännöllisesti. Tämän tapauksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kannalta merkityksellisiä ovat kaksi ulkomaankauppapolitiikkaa käsittelevää asiakirjaa eli FTP 04–09 ja FTP 09–14. Jälkimmäinen tuli voimaan elokuussa 2009. Lisäksi Intian viranomaiset esittelevät FTP 04–09- ja FTP 09–14-asiakirjoja koskevia menettelyjä käsikirjassa ”Handbook of Procedures – Volume I”, jäljempänä ’HOP I 04–09’ ja ’HOP I 09–14’. Myös kyseinen menettelykäsikirja saatetaan ajan tasalle säännöllisesti.

(20)     Edellä e alakohdassa tarkoitettu järjestelmä perustuu vuoden 1949 pankkivalvontalain (Banking Regulation Act) 21 ja 35A §:ään, joiden mukaan Intian keskuspankki (Reserve Bank of India, RBI) voi ohjata kaupallisten pankkien vientiluottotoimintaa.

(21)     Luettelon f alakohdassa mainittu järjestelmä perustuu vuoden 1961 tuloverolakiin (Income Tax Act), jota muutetaan vuosittain annettavalla varainhoitolailla (Finance Act).

(22)     Luettelon g alakohdassa tarkoitettua järjestelmää hallinnoi Länsi-Bengalin osavaltion hallitus, ja se on perustettu Länsi-Bengalin kauppa- ja teollisuusministeriön 22 päivänä kesäkuuta 1999 antamalla tiedonannolla nro 580-CI/H (WBIS 1999), joka on korvattu 24 päivänä maaliskuuta 2004 annetulla tiedonannolla nro 134-CI/O/Incentive/17/03/I (WBIS 2004).

3.2.        Tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPBS)

a)      Oikeusperusta

(23)     DEPBS-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FTP 04–09 -asiakirjan ja FTP 09–14 -asiakirjan 4.3 kohdassa sekä HOP I 04–09 -käsikirjan ja HOP I 09–14 -käsikirjan 4 kohdassa.

b)      Tukikelpoisuus

(24)     Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

c)      DEPBS-järjestelmän käytännön toteutus

(25)     Tukikelpoinen viejä voi hakea DEPBS-hyvityksiä, jotka lasketaan prosenttiosuutena järjestelmän puitteissa vietyjen tuotteiden arvosta. Intian viranomaiset ovat vahvistaneet tällaiset DEPBS-prosenttiosuudet useimmille tuotteille, myös tarkasteltavana olevalle tuotteelle. Ne ovat vahvistettuja riippumatta siitä, onko tuontitulleja tosiasiallisesti maksettu. DEPB-prosentti tarkasteltavana olevalle tuotteelle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 8 prosenttia FOB-arvosta ja enimmäisarvo 58 INR/kg. Näin ollen enimmäisetuus oli 4,64 INR/kg.

(26)     Yrityksen on tämän järjestelmän eduista hyötyäkseen harjoitettava vientiä. Vientihetkellä viejän on ilmoitettava Intian viranomaisille, että vienti tapahtuu DEPBS-järjestelmän mukaisesti. Tavaroiden vientiä varten Intian tulliviranomaiset antavat lähetysmenettelyn aikana viennin lähetysasiakirjan. Asiakirjasta käy ilmi muun muassa kyseiselle vientitapahtumalle myönnettävä DEPBS-hyvitys. Tässä vaiheessa viejä tietää, kuinka suuren edun se saa. Sen jälkeen kun tulliviranomaiset ovat antaneet kyseisen asiakirjan, Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa DEPBS-hyvityksen myöntämiseen. DEPBS-prosenteista sovelletaan etua laskettaessa sitä, joka oli voimassa vienti-ilmoituksen tekohetkellä. Tämän vuoksi edun määrää ei ole mahdollista muuttaa takautuvasti.

(27)     Intian kirjanpitonormien mukaisesti DEPBS-hyvitykset on vientivelvoitteen täytyttyä mahdollista kirjata tileihin suoriteperusteisena tulona. Näitä hyvityksiä voidaan käyttää minkä tahansa tuontirajoitusten alaan kuulumattomien tavaroiden myöhemmin tapahtuvan tuonnin tullien maksamiseen, tuotantohyödykkeitä lukuun ottamatta. Hyvityksiä käyttäen tuodut tavarat voidaan myydä kotimarkkinoilla (jolloin niihin sovelletaan liikevaihtoveroa) tai käyttää muutoin. DEPBS-hyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä ja voimassa 24 kuukauden ajan niiden myöntämisestä.

(28)     DEPBS-hyvityksiä koskevat hakemukset tehdään sähköisesti, ja ne voivat kattaa rajattoman määrän vientitapahtumia. DEPBS-hyvityksiin ei tosiasiassa sovelleta tiukkoja määräaikoja. DEPBS-hyvitysten sähköinen hallintajärjestelmä ei automaattisesti hylkää vientitapahtumia, jotka ylittävät HOP I 04–09 -käsikirjan ja HOP I 09–14-asiakirjan 4.47 kohdassa mainitut hakemusten jättämisen määräajat. Lisäksi HOP I 04–09 - ja 09–14 -käsikirjan 9.3 kohdassa esitetään selvästi, että määräajan jälkeen jätetyt hakemukset voidaan aina hyväksyä pienellä virhemaksulla (10 prosenttia hyvityksestä).

(29)     Pyynnön esittäjän todettiin käyttäneen tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d)      DEPBS-järjestelmää koskevat päätelmät

(30)     DEPBS-järjestelmästä myönnetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. DEPBS-hyvityksissä on kyse Intian viranomaisten antamasta taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. DEPBS-hyvityksestä koituu etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(31)     Lisäksi DEPBS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista.

(32)     Järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä, kuten pyynnön esittäjä väitti. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tarkkojen edellytysten mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa, eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei myöskään ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i alakohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Viejä voi saada DEPBS-järjestelmän edut, vaikkei se toisi maahan lainkaan tuotantopanoksia. Edun saamiseen riittää pelkästään se, että kyseinen viejä vie tavaroita, eikä sen tarvitse osoittaa, että tuotantopanoksia on tuotu maahan. Näin ollen myös viejät, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimarkkinoilta eivätkä tuo maahan mitään tuotantopanoksina käytettäviksi kelpaavia tuotteita, voivat saada DEPBS-järjestelmän etuuksia.

e)      DEPBS-järjestelmän purkaminen

(33)     DEPBS-järjestelmää jatkettiin viimeisen kerran kolmella kuukaudella 30 päivään syykuuta 2011 saakka julkisella ilmoituksella N:o 54 (RE-2010) /2009–2014, joka julkaistiin 17 päivänä kesäkuuta 2011. Koska sen jälkeen ei julkaistu järjestelmän jatkamista koskevia ilmoituksia, DEPBS-järjestelmä on tosiasiallisesti peruutettu 30 päivästä syyskuuta 2011. Näin ollen pyynnön esittäjä ei saa tästä järjestelmästä etuja 30 päivän syyskuuta 2011 jälkeen. Siksi tutkittiin perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, pitäisikö ottaa käyttöön tähän järjestelmään kohdistuvia toimenpiteitä.

(34)     Tässä yhteydessä vahvistettiin, että pyynnön esittäjä vastaanotti samankaltaisia etuuksia rinnakkaisesta tullinpalautusjärjestelmästä. Polyeteenitereftalaatin osalta tullinpalautustaso oli 5,5 prosenttia FOB-arvosta ja enimmäismäärä 5,50 INR/kg. Koska tullinpalautusjärjestelmää ei kuitenkaan käytetty tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, tämän järjestelmän mukaista tukimäärää ei voida laskea.

(35)     Pyynnön esittäjä väitti, että tullinpalautusjärjestelmä on perusasetuksen liitteessä II esitettyjen tuotantopanosten tuotantoprosessissa käyttämistä koskevien ohjeiden ja etenkin kyseisen liitteen ensimmäisen kappaleen mukainen. Samoin kuin DEPBS-järjestelmän, myös tämän järjestelmän osalta kuitenkin todettiin, että tullinpalautuksen määrä vahvistetaan riippumatta siitä, onko tuontitullit tosiasiallisesti maksettu.

f)       Tuen määrän laskeminen

(36)     Perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä katsottiin, että etu koituu vastaanottajalle sillä hetkellä, kun vientitapahtuma suoritetaan järjestelmän mukaisesti. Kyseisellä hetkellä Intian viranomaisten on siis luovuttava tulleista, ja luopuminen on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea.

(37)     Edellä esitetyn perusteella on asianmukaista pitää DEPBS-järjestelmästä saatua etua kaikista järjestelmän mukaisista vientitapahtumista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana hankittujen hyvitysten summana.

(38)     Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tuen saamisesta väistämättä aiheutuvat kustannukset vähennettiin näin määritellyistä hyvityksistä, jos oli esitetty perusteltu pyyntö, ja näin saatiin tuen määrä (osoittaja).

(39)     Tuen määrä on jaettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona saadulle viennin kokonaisliikevaihdolle (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(40)     Edellä esitetyn perusteella tämän järjestelmän osalta pyynnön esittäjälle vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 6,7 prosenttia.

3.3.        Vientiin suuntautuneet yksiköt (Export Oriented Units, EOU) / vientiteollisuuden vapaa-alueet (Export Processing Zones, EPZ) / erityistalousalueille sijoittautuneet yritykset (Special Economic Zones, SEZ)

(41)     Tutkimuksen aikana todettiin, ettei pyynnön esittäjä saanut etuuksia EOU-, EPZ- tai SEZ-järjestelmistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa ei pidetty tarpeellisena tutkia näitä järjestelmiä yksityiskohtaisemmin.

3.4.        Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

a)      Oikeusperusta

(42)     EPCGS-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FTP 04–09 -asiakirjan ja FTP 09–14 -asiakirjan 5 luvussa sekä HOP I 04–09 -käsikirjan ja HOP I 09–14 -käsikirjan 5 luvussa.

b)      Tukikelpoisuus

(43)     Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ”sidoksissa” valmistajiin ja palveluntarjoajiin.

c)      Käytännön toteutus

(44)     Tiettyihin vientivelvoitteisiin sitoutunut yritys voi tuoda (uusia ja käytettyjä, enintään kymmenen vuotta vanhoja) tuotantohyödykkeitä alennetulla tullilla. Intian viranomaiset antavat tätä varten pyynnöstä maksullisen EPCGS-lisenssin. Järjestelmässä on sovellettu kaikkiin sen mukaisesti tuotuihin tuotantohyödykkeisiin alennettua 5 prosentin tuontitullia. Maahantuotuja tuotantohyödykkeitä on vientivelvoitteen täyttämiseksi käytettävä tietyn vientituotteiden määrän tuottamiseen tiettynä aikana. FTP 09–14 -asiakirjan mukaan tuotantohyödykkeitä voi tuoda nollatullilla EPCGS-järjestelmän nojalla, mutta tällöin ajanjakso vientivelvoitteen täyttämistä varten on lyhyempi.

(45)     EPCGS-lisenssin haltija voi hankkia tuotantohyödykkeet myös kotimarkkinoilta. Tällöin tuotantohyödykkeiden kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi tuoda tullitta maahan kyseisten tuotantohyödykkeiden valmistuksessa tarvittavia aineksia. Vaihtoehtoisesti kotimarkkinoilla toimiva valmistaja voi saada vientiin rinnastettavassa toiminnassa saatavat edut toimittaessaan tuotantohyödykkeitä EPCGS-lisenssin haltijalle.

(46)     Pyynnön esittäjän todettiin käyttäneen tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d)      EPCGS-järjestelmää koskevat päätelmät

(47)     EPCGS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Tullinalennus on Intian viranomaisten antamaa taloudellista tukea, koska kyseinen etu vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. Lisäksi tullinalennuksesta koituu etua viejälle, koska tullien kantamatta jättäminen tuonnin yhteydessä lisää yrityksen maksuvalmiutta.

(48)     EPCGS-järjestelmä on myös oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, koska lisenssejä ei voi saada ilman sitoumusta viedä tuotteita. Tämän vuoksi sen katsotaan olevan perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista tukea. Pyynnön esittäjä väitti, että EPCGS-tukea, joka liittyy tuotantohyödykkeiden ostoihin tapauksissa, joissa vientivelvoite täytettiin ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa, ei pitäisi enää käsitellä vientituloksesta riippuvaisena. Sen vuoksi sitä ei myöskään pitäisi pitää erityistukena eikä tasoitustoimenpiteiden alaisena tukena. Tämä väite on kuitenkin hylättävä. On syytä korostaa, että tuki itsessään on vientituloksesta riippuvainen eli sitä ei olisi myönnetty, ellei yritys olisi hyväksynyt tiettyä vientivelvoitetta.

(49)     EPCGS-järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa säädetään, tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen järjestelmien piiriin, koska niitä ei kuluteta vientituotteiden tuotannossa.

e)      Tuen määrän laskeminen

(50)     Tuen määrä laskettiin perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuotantohyödykkeiden tuonnissa kantamattomien tullien perusteella jakamalla se ajanjaksolle, joka vastaa näiden tuotantohyödykkeiden tavanomaista poistoaikaa – 18,93 vuotta – kyseisellä teollisuudenalalla. Määrään on lisätty korko, jotta se vastaisi paremmin ajan myötä saavutetun edun koko arvoa. Intiassa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana käytettyä kaupallista paikallisia valuuttalainoja koskevaa korkoa pidettiin soveltuvana korkona tähän tarkoitukseen.

(51)     Tuen määrä on jaettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson viennin liikevaihdolle (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta.

(52)     Tämän järjestelmän osalta pyynnön esittäjälle vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 0,6 prosenttia.

3.5.        Tärkeimmille markkinoille vientiä varten tarkoitettu järjestelmä (Focus Market Scheme, FMS)

a)      Oikeusperusta

(53)     FMS on kuvailtu yksityiskohtaisesti FTP 04-09 -asiakirjan 3.9.1–3.9.2.2 kohdassa ja FTP 09-14 -asiakirjan 3.14.1–3.14.3 kohdassa sekä HOP I 04-09 -käsikirjan 3.20–3.20.3 kohdassa ja HOP I 09-14 -käsikirjan 3.8–3.8.2 kohdassa.

b)      Tukikelpoisuus

(54)     Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

c)      Käytännön toteutus

(55)     Tässä järjestelmässä kaikkien tuotteiden vientiin HOP I 04–09 -käsikirjan ja HOP I 09–14 -käsikirjan liitteessä 37-C mainittuihin maihin voidaan myöntää tullihyvitystä, jonka suuruus on 2,5 prosenttia järjestelmän mukaan vietyjen tuotteiden FOB-arvosta. Järjestelmään eivät sisälly tietyntyyppiset vientitapahtumat, esimerkiksi tuotujen tai kauttakuljetettujen tavaroiden vienti, vientiin rinnastettavat toimitukset, palvelujen vienti sekä erityistalousalueilla toimivien yksikköjen ja vientiin suuntautuneiden yksikköjen viennin liikevaihto. Järjestelmään eivät myöskään kuulu tietyntyyppiset tuotteet, esimerkiksi timantit, jalometallit, malmit, viljat, sokeri sekä öljytuotteet.

(56)     FMS-järjestelmän tullihyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä, ja ne ovat voimassa 24 kuukautta hyvitykseen oikeuttavan todistuksen myöntämispäivästä. Niitä voidaan käyttää minkä tahansa myöhemmin tapahtuvan tuotantopanosten tai hyödykkeiden tuonnin tullien maksamiseen, tuotantohyödykkeet mukaan lukien.

(57)     Hyvitykseen oikeuttava todistus annetaan satamasta, josta tavarat on viety, sen jälkeen kun vienti on toteutunut tai tavarat lähetetty. Intian viranomaiset eivät vaikuta tullihyvitysten myöntämiseen, kunhan hakija toimittaa viranomaisille kopiot kaikista asiaan liittyvistä vientiasiakirjoista (esim. vientitilauksesta, laskuista, lähetysasiakirjoista ja pankkitositteista).

(58)     Pyynnön esittäjän todettiin käyttäneen tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d)      FMS-järjestelmää koskevat päätelmät

(59)     FMS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. FMS-tullihyvityksissä on kyse Intian viranomaisten antamasta taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. Lisäksi FMS-tullihyvityksestä koituu etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(60)     Lisäksi FMS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista.

(61)     Järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i alakohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tarkkojen edellytysten mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa, eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i alakohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Viejä voi saada FMS-järjestelmän edut, vaikkei se toisi maahan lainkaan tuotantopanoksia. Edun saamiseen riittää pelkästään se, että kyseinen viejä vie tavaroita, eikä sen tarvitse osoittaa, että tuotantopanoksia on tuotu maahan. Näin ollen myös viejät, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimarkkinoilta eivätkä tuo maahan mitään tuotantopanoksina käytettäviksi kelpaavia tuotteita, voivat saada FMS-järjestelmän mukaisia etuja. Viejä voi käyttää FMS-tullihyvityksiä tuodakseen tuotantohyödykkeitä, vaikkakaan tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen tullinpalautusjärjestelmien piiriin, kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa i alakohdassa säädetään, koska niitä ei kuluteta vientituotteiden tuotannossa.

e)      Tuen määrän laskeminen

(62)     Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin sen edun perusteella, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, siten kuin pyynnön esittäjä oli sen kirjannut suoritusperusteella tulona tileihin vientihetkellä. Tuen määrä (osoittaja) on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson viennin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(63)     Tämän järjestelmän osalta pyynnön esittäjälle vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli alle 0,1 prosenttia.

3.6.        Vientiluottojärjestelmä (Export Credit Scheme, ECS).

(64)     Todettiin, että pyynnön esittäjä sai vientirahoituksen korkotukea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 30 päivään kesäkuuta 2011 saakka. Vientiluottojärjestelmän oikeusperusta kuvataan yksityiskohtaisesti Intian keskuspankin rupia-/valuuttamääräisiä vientiluottoja ja viejille suunnattuja asiakaspalveluja koskevassa Master Circular DBOD -yleiskirjeessä nro DIR.(Exp).BC 07/04.02.02/2009–10, joka on osoitettu kaikille Intian kaupallisille pankeille.

(65)     ECS-järjestelmän ehtoja tarkistettiin 1 päivänä heinäkuuta 2011 annetulla rupia-/valuuttamääräisiä vientiluottoja ja viejille suunnattuja asiakaspalveluja koskevalla Master Circular DBOD -yleiskirjeellä nro DIR (Exp).BC.04/04.02.002/2011-12. Tarkistettujen ehtojen mukaan pyynnön esittäjä ei saa tästä järjestelmästä etuja. Perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämä järjestelmä ei siis anna aihetta tasoitustulliin.

3.7.        Tuloverosta vapauttamista koskeva järjestelmä (Income Tax Exemption Scheme, ITES)

(66)     Tutkimuksen aikana todettiin, ettei pyynnön esittäjä saanut mitään etuuksia ITES-järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa ei pidetty tarpeellisena tutkia järjestelmää yksityiskohtaisemmin.

3.8.        Länsi-Bengalin kannustinjärjestelmä 1999 (West Bengal Incentive Scheme, WBIS 1999)

(67)     Länsi-Bengalin osavaltio myöntää tukikelpoisille teollisuusyrityksille kannustimia useiden erilaisten etuuksien muodossa, joita ovat muun muassa valmiiden tuotteiden myynnin vapauttaminen paikallisesta ja valtakunnallisesta liikevaihtoverosta; tavoitteena on kannustaa teollisuuden kehittämistä taloudeltaan kehittymättömillä alueilla.

a)      Oikeusperusta

(68)     Länsi-Bengalin osavaltion hallituksen soveltama järjestelmä kuvataan yksityiskohtaisesti Länsi-Bengalin osavaltion kauppa- ja teollisuusministeriön 22 päivänä kesäkuuta 1999 antamassa ilmoituksessa N:o 580-CI/H.

b)      Tukikelpoisuus

(69)     Järjestelmästä voidaan myöntää tukia yrityksille, jotka perustavat kehittymättömälle alueelle uuden teollisuuslaitoksen tai laajentavat merkittävästi tällaisella alueella sijaitsevaa olemassa olevaa teollisuuslaitosta. On kuitenkin olemassa kattava ei-tukikelpoisten tuotannonalojen luettelo, jonka perusteella tiettyjen toiminta-alojen yritykset eivät voi hyötyä kannustinjärjestelmistä.

c)      Käytännön toteutus

(70)     Järjestelmässä edellytetään, että yritysten on investoitava kehittymättömille alueille. Länsi-Bengalin osavaltion kehittymättömät alueet luokitellaan eri luokkiin niiden taloudellisen kehittyneisyyden mukaan, kehittyneet alueet sen sijaan eivät voi saada lainkaan etuja näistä kannustejärjestelmistä. Kannustimien määrää laskettaessa tärkeimpänä perusteena käytetään investoinnin kokoa ja aluetta, jolle yritys sijoittautuu tai on sijoittautunut.

d)      Päätelmä

(71)     Järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Ne ovat Länsi-Bengalin osavaltion taloudellista tukea, koska kannustimet eli tässä tapauksessa valmiiden tuotteiden myynnin vapauttaminen paikallisesta ja valtakunnallisesta liikevaihtoverosta vähentävät tuloja veroista, jotka muutoin kannettaisiin. Lisäksi näistä kannustimista koituu etua yritykselle, sillä ne parantavat sen taloudellista tilannetta, koska muutoin kannettavat verot jäävät maksamatta.

(72)     Lisäksi järjestelmä on perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla alueellisesti erityinen, koska sitä voivat käyttää ainoastaan tietyt yritykset, jotka ovat investoineet tietyille asianomaisen osavaltion lainkäyttövaltaan kuuluville maantieteellisille alueille. Kyseisen alueen ulkopuolelle sijoittautuneet yritykset eivät voi hyödyntää sitä, ja edun taso vaihtelee lisäksi alueittain.

(73)     WBIS 1999 -järjestelmä on siis tasoitustullin alainen.

e)      Tuen määrän laskeminen

(74)     Tuen määrä on laskettu sellaisen valmiiden tuotteiden myyntiin sovellettavan liikevaihtoveron määrän perusteella, joka tavanomaisesti olisi kertynyt tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, mutta jota ei tämän järjestelmän mukaisesti kannettu. Tukien määrät (osoittaja) on jaettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kokonaismyynnille; se on nimittäjä, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. Tukiprosentti oli 1,4 prosenttia.

3.9.        Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

(75)     Perusasetuksen säännösten mukaisten tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien kokonaismäärä arvon perusteella ilmaistuna on pyynnön esittäjän osalta 8,7 prosenttia. Tuen määrä ylittää perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisen vähimmäistason.

(76)     Tässä menettelyssä pyynnön esittäjän osalta vahvistettu tuen taso on seuraava:

Järjestelmä || DEPBS || EPCGS || FMS || WBIS || Yhteensä

Dhunseri Tea & Petrochem || 6,7 % || 0,6 % || < 0,1 % || 1,4 % || 8,7 %

(77)     Tästä syystä katsotaan, että tuen antaminen jatkui perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

3.10.      Tukeen liittyvien muuttuneiden olosuhteiden pysyvyys

(78)     Perusasetuksen 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti tutkittiin myös, voidaanko muuttuneita olosuhteita pitää perustellusti pysyvinä.

(79)     Kävi ilmi, että pyynnön esittäjä sai tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona edelleen Intian viranomaisilta tasoitustoimenpiteiden alaista tukea. Nykyisessä tarkastelussa selvitetty tukiaste oli kuitenkin alhaisempi kuin edellisessä tarkastelussa määritetty. Lisäksi todettiin, että edellä 7 kappaleessa esitetyt pyynnön esittäjän mainitsemat muutokset olivat tosiasiallisesti tapahtuneet. Kuten edellä 41 kappaleessa todettiin, pyynnön esittäjä ei tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana enää hyötynyt EOU-järjestelmästä saatavasta edusta.

(80)     Todettiin kuitenkin myös, että tärkein pyynnön esittäjän tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hyödyntämä järjestelmä (DEBPS) lakkautettiin 30 päivänä syyskuuta 2011 ja että pyynnön esittäjä hyödyntää nyt toista järjestelmää (tullinpalautusta), jota ei käytetty tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi on ilmeistä, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vallinnut tilanne ei ole luonteeltaan pysyvä, koska se on muuttunut jo tässä vaiheessa huomattavasti.

(81)     Näin ollen päätellään, että osittainen välivaiheen tarkastelu tulisi päättää muuttamatta voimassa olevia tasoitustoimenpiteitä. Pyynnön esittäjälle sekä muille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin ehdottaa menettelyn päättämistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Päätetään muun muassa Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaatin, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 3907 60 20, tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden osittainen välivaiheen tarkastelu muuttamatta voimassa olevia toimenpiteitä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.

[2]               EYVL L 301, 30.11.2000, s. 1.

[3]               EUVL L 266, 11.10.2005, s. 1.

[4]               EUVL L 59, 27.2.2007, s. 34.

[5]               EUVL L 340, 19.12.2008, s. 1.

[6]               EUVL C 335, 11.12.2010, s. 7.

[7]               EYVL L 301, 30.11.2000, s. 21.

[8]               EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

[9]               EUVL L 266, 11.10.2005, s. 10.

[10]             EUVL L 59, 27.2.2007, s. 1.

[11]             EUVL C 335, 11.12.2010, s. 6.

[12]             EUVL L 266, 11.10.2005, s. 62.

[13]             EUVL C 102, 2.4.2011, s. 15.

[14]             EUVL C 102, 2.4.2011, s. 18.