(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) edellytetään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamista yhteen unionissa, minkä olisi merkittävä seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen muodostivat alun perin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97 (2), liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 (3) ja vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Eurooppa-neuvoston päätöslauselma (4). Vuonna 2005 asetusta (EY) N:o 1466/97 muutettiin asetuksella (EY) N:o 1055/2005 ja asetusta (EY) N:o 1467/97 asetuksella (EY) N:o 1056/2005. Lisäksi neuvosto antoi 20 päivänä maaliskuuta 2005 kertomuksen vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamisesta.

(3)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä saavuttamaan rahoitusvakauden tukema ▐ vahva ja kestävä kasvu , millä tuetaan kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista .

(4)

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevässä osiossa jäsenvaltioita vaaditaan saavuttamaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite ja pysymään siinä sekä esittämään tätä varten vakaus- tai lähentymisohjelma.

(4 a)

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevälle osiolle olisivat hyödyksi entistä tiukemmat valvontamuodot, jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat julkista taloutta koskevaa koordinointikehystä.

(5)

Vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä sekä menettelyä niiden tutkimiseksi olisi edelleen kehitettävä niin kansallisella kuin unioninkin tasolla ottaen huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanosta saatu kokemus.

(5 a)

Vakaus- ja lähentymisohjelmien julkisen talouden tavoitteissa olisi nimenomaisesti otettava huomioon talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen, jäsenvaltioiden ja unionin työllisyyspolitiikkojen suuntaviivojen sekä yleensä kansallisten uudistusohjelmien mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet.

(5 b)

Vakaus- ja lähentymisohjelmat olisi esitettävä ja arvioitava ennen seuraavien vuosien kansallisia talousarvioita koskevien keskeisten päätösten tekemistä. Vakaus- ja lähentymisohjelmien esittämiselle olisi tämän vuoksi asetettava tietty määräaika. Yhdistyneen kuningaskunnan varainhoitovuoden erityispiirteet huomioon ottaen sen lähentymisohjelman esittämispäivästä olisi annettava erityissäännöksiä.

(5 c)

Komissiolla olisi oltava vahvempi asema tehostetussa valvontamenettelyssä jäsenvaltiokohtaisten arviointien, seurannan, valvontakäyntien, suositusten ja varoitusten suhteen.

(5 d)

Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset ja tehdyt virheet osoittavat, että unionissa tarvitaan parempaa talouden ohjausjärjestelmää, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden voimakkaampaan sitoutumiseen yhdessä sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin sekä entistä vankempaan unionin tason valvontakehykseen jäsenvaltioiden talouspolitiikalle.

(5 e)

Talouden ohjausta ja hallintaa koskevan parannetun kehyksen olisi nojauduttava useisiin toisiinsa liittyviin ja keskenään johdonmukaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimintalinjoihin, joihin kuuluvat erityisesti unionin kasvu- ja työllisyysstrategia, jossa olisi keskityttävä erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen ja vahvistamiseen ja kansainvälisen kaupan ja kilpailukyvyn edistämiseen, tehokas kehys julkisen talouden liiallisen alijäämän estämiseksi ja korjaamiseksi (kasvu- ja vakaussopimus), vankka kehys makrotalouden epätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi, kansallisten julkisen talouden kehysten vähimmäisvaatimukset, vahvistettu rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta, myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suorittama makrotason vakauden valvonta, ja uskottava pysyvä kriisinratkaisujärjestelmä.

(5 f)

Vakaus- ja kasvusopimus sekä talouden ohjausjärjestelmän kokonaisvaltainen kehys täydentävät ja tukevat unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Nämä eri osatekijöiden kytkökset eivät saisi merkitä sitä, että vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksistä poiketaan.

(5 g)

Talouden ohjausjärjestelmän lujittamisen pitäisi sisältää Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimpi ja oikea-aikaisempi osallistuminen. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota koskee 6 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettu suositus, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon.

(5 h)

Vakaus- tai lähentymisohjelmat ja kansalliset uudistusohjelmat olisi valmisteltava johdonmukaisesti ja niiden esittämisajankohta olisi koordinoitava. Ohjelmat olisi toimitettava neuvostolle ja komissiolle. Ohjelmat olisi julkaistava.

(5 i)

Talouspolitiikan seuranta ja koordinointi ohjausjaksolla alkaa vuoden alussa horisontaalisella arvioinnilla, jossa Eurooppa-neuvosto määrittelee komission ja neuvoston antamien tietojen perusteella unionin ja euroalueen tärkeimmät haasteet ja antaa politiikkoja koskevaa strategista ohjausta. Myös Euroopan parlamentissa keskustellaan asiasta vuosittaisen valvontajakson alussa hyvissä ajoin ennen kuin asiasta keskustellaan Eurooppa-neuvostossa. Jäsenvaltioiden on otettava Eurooppa-neuvoston horisontaalinen ohjeistus huomioon vakaus- ja lähentymisohjelmia ja kansallisia uudistusohjelmia laatiessaan.

(5 j)

Vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvän kansallisen omavastuullisuuden tehostamiseksi, kansallisten julkisen talouden kehysten olisi oltava yhdenmukaisia unionin monenvälisen valvonnan tavoitteiden ja etenkin ohjausjakson kanssa.

(5 k)

Kansallisten parlamenttien olisi voitava kunkin jäsenvaltion lakisääteisten ja poliittisten järjestelyjen mukaan osallistua asianmukaisesti ohjausjaksoon sekä vakaus- ja lähestymisohjelmien ja kansallisten uudistusohjelmien valmisteluun päätöksiin liittyvän avoimuuden, omavastuullisuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi. Talous- ja rahoituskomiteaa, talouspoliittista komiteaa, työllisyyskomiteaa ja sosiaalisen suojelun komiteaa kuullaan ohjausjakson puitteissa tarvittaessa. Asianomaisia sidosryhmiä ja erityisesti työmarkkinaosapuolia kuullaan ohjausjakson puitteissa tarvittaessa pääasiallisista toimintapoliittisista kysymyksistä SEUT-sopimuksen määräysten sekä kansallisten lakisääteisten ja poliittisten järjestelyjen mukaisesti.

(6)

Pysyttelemisen julkisyhteisöjen rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteessa pitäisi tarjota jäsenvaltioille varmuusmarginaali 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen olevan viitearvon suhteen, jotta voidaan varmistaa kestävä julkinen talous tai nopea edistyminen kestävyyttä kohti jättäen samalla julkistalouden toimiin liikkumavaraa erityisesti, kun otetaan huomioon julkisten investointien tarve. Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle sellaisen yhteisesti sovitun menetelmän pohjalta, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon suorat ja epäsuorat rahoitusvelvoitteet vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

(7)

Velvoite saavuttaa julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite ja pysyä siinä on saatava toimimaan käytännössä määrittämällä periaatteet julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa varten . Näillä periaatteilla olisi muun muassa varmistettava, että odottamattomat tulot, eli talouskasvulta normaalisti odotetun määrän ylittävät tulot, suunnataan velan vähentämiseen.

(8)

Velvoitetta saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite ja pysyä siinä olisi yhtä lailla sovellettava osallistuviin jäsenvaltioihin ja muihin kuin osallistuviin jäsenvaltioihin ▐.

(9)

Arvioitaessa, onko julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa edistytty riittävästi, perustana olisi käytettävä rakenteelliseen rahoitusasemaan pohjautuvaa kokonaisarviota, johon sisältyy analyysi menoista, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet. Tältä osin ja niin kauan kuin julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitetta ei ole saavutettu, julkisten menojen kasvuvauhti ei tavallisesti saisi ylittää bruttokansantuotteen potentiaalisen kasvun keskipitkän aikavälin viitearvoa niin, että tätä suurempi kasvu korvataan julkisen talouden tulojen harkinnanvaraisella kasvattamisella ja että tulojen harkinnanvaraiset alennukset korvataan menojen vähennyksillä. Bruttokansantuotteen potentiaalisen keskipitkän aikavälin kasvuvauhdin viitearvon laskennassa olisi noudatettava yhteisesti sovittua menetelmää. Komissio julkistaa ennusteiden sekä niistä saatavan bruttokansantuotteen potentiaalisen kasvun keskipitkän aikavälin viitearvon laskentamenetelmän. Olisi otettava huomioon mahdollisesti erittäin suuri vaihtelu investointimenoissa erityisesti pienten jäsenvaltioiden ollessa kyseessä.

(9 a)

Jäsenvaltioilta, joiden velka on yli 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tai joiden yleiseen velanhoitokykyyn kohdistuu huomattavia riskejä, olisi vaadittava nopeampaa julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteisiin tähtäävää sopeutumisuraa.

(10)

Väliaikainen poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta olisi sallittava talouden elpymisen helpottamiseksi, jos se johtuu sellaisesta epätavallisesta tapahtumasta, johon kyseinen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja jolla on merkittävää vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan, tai jos euroalueen tai koko EU:n talous on vakavassa taantumassa edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkistalouden keskipitkän aikavälin kestävyyttä . Olisi myös otettava huomioon tärkeiden rakenneuudistusten toteuttaminen sallimalla väliaikainen poikkeaminen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä tarkoituksenmukaiselta sopeuttamisuralta edellyttäen, että säilytetään varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota eläkejärjestelmien uudistamiseen, jolloin poikkeamisen olisi vastattava suoria lisäkustannuksia, joita aiheutuu eläkemaksujen siirtämisestä julkisesti hallinnoidusta täysin rahastoivaan järjestelmään. Toimenpiteitä, joilla siirretään varoja täysin rahastoivasta järjestelmästä takaisin julkisesti hallinnoituun järjestelmään, olisi pidettävä kertaluonteisina ja tilapäisinä, eikä niitä näin ollen pitäisi ottaa huomioon rakenteellisessa rahoitusasemassa, jota käytetään arvioitaessa edistymistä julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi.

(11)

Jos julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poiketaan merkittävästi, komission olisi annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle varoitus, minkä jälkeen neuvoston olisi kuukauden kuluessa tarkasteltava tilannetta ja annettava suositus tarvittaviksi sopeuttamistoimiksi . Suosituksessa olisi asetettava korkeintaan viiden kuukauden määräaika poikkeaman korjaamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion olisi raportoitava neuvostolle toteutetuista toimista. Jos asianomainen jäsenvaltio ei toteuta asianmukaisia toimia neuvoston asettamassa määräajassa, neuvoston olisi hyväksyttävä päätös, jossa todetaan, että tuloksellisia toimia ei ole toteutettu, ja ilmoitettava asiasta Eurooppa-neuvostolle. Päätös olisi katsottava neuvoston hyväksymäksi, jollei se päätä määräenemmistöllä ehdotuksen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen. Komissio voi samaan aikaan suositella neuvostolle tarkistettujen suositusten hyväksymistä. Komissio voi pyytää EKP:tä osallistumaan euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden ja tarvittaessa ERM II -valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta tarkkailukäynnille. Komissio raportoi neuvostolle käynnin tuloksista ja voi tarvittaessa päättää julkistaa havaintonsa.

(12)

Jotta varmistettaisiin, että osallistuvat jäsenvaltiot noudattavat unionin luomaa finanssipolitiikan valvontakehystä, käyttöön olisi SEUT-sopimuksen 136 artiklan nojalla otettava erityinen täytäntöönpanon valvontamekanismi niitä tapauksia varten, joissa julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poiketaan merkittävällä tavalla.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1466/97 sisältämissä viittauksissa olisi otettava huomioon SEUT-sopimuksen uusi artiklanumerointi.

(14)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1466/97 olisi muutettava vastaavasti,

-1.

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

"1 artikla

Tällä asetuksella vahvistetaan säännökset, jotka koskevat vakausohjelmien ja lähentymisohjelmien sisältöä, esittämistä, arviointia ja seurantaa osana monenvälistä valvontaa, jota neuvosto ja komissio suorittavat estääkseen aikaisessa vaiheessa julkisyhteisöjen liiallisten alijäämien syntymisen ja edistääkseen talouspolitiikan valvontaa ja yhteensovittamista sekä tukevat näin kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista.".

1.

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

"2 artikla

Tässä asetuksessa

1 a.

Lisätään jakso seuraavasti:

"1 A     JAKSO

TALOUSPOLITIIKAN KOORDINOINNIN EUROOPPALAINEN OHJAUSJAKSO

2 a artikla

1.     Turvatakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen neuvosto suorittaa monenvälistä valvontaa olennaisena osana talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaista ohjausjaksoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti.

2.     Ohjausjakso sisältää seuraavaa:

3.     Neuvosto antaa ohjausjakson aikana näiden ohjelmien arvioinnin jälkeen ja komission suositusten perusteella jäsenvaltioille ohjausta käyttäen täysimääräisesti SEUT-sopimuksen 121 ja 148 artiklassa, tässä asetuksessa sekä [makrotalouden epätasapainon ehkäisemisestä ja korjaamisesta annetussa] asetuksessa (EU) No …/2011 (7) esitettyjä oikeudellisia välineitä, jotta annettaisiin oikea-aikaisia ja yhtenäisiä ohjeita makrotalouden ja finanssipolitiikan sekä rakennepolitiikan toimintapoliittisista tavoitteista.

Jäsenvaltiot ottavat niille annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä ennen keskeisten päätösten tekemistä seuraavien vuosien kansallisista talousarvioistaan. Komission olisi valvottava edistymistä.

Jos jäsenvaltio ei toimi saamansa ohjauksen mukaisesti,

Toimien toteuttaminen edellyttää komission suorittamaa lisävalvontaa ja saattaa sisältää asetuksen -11 artiklassa tarkoitettuja valvontakäyntejä.

4.     Euroopan parlamentin osallistuu ohjausjaksoon asianmukaisesti etenkin asetuksen 2 a b artiklan mukaisesti toteutetun taloudellisen vuoropuhelun kautta päätöksiin liittyvän avoimuuden, omavastuullisuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi. Talous- ja rahoituskomiteaa, talouspoliittista komiteaa, työllisyyskomiteaa ja sosiaalisen suojelun komiteaa kuullaan ohjausjakson puitteissa tarvittaessa. Asianomaisia sidosryhmiä ja erityisesti työmarkkinaosapuolia kuullaan ohjausjakson puitteissa tarvittaessa pääasiallisista toimintapoliittisista kysymyksistä SEUT-sopimuksen määräysten sekä kansallisten lakisääteisten ja poliittisten järjestelyjen mukaisesti.

Neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja – sekä tarvittaessa Euroryhmän puheenjohtaja – antavat SEUT-sopimuksen 121 artiklan mukaisesti vuosittain kertomuksen Euroopan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle monenvälisen valvonnan tuloksista. Näiden kertomusten olisi oltava osa asetuksen 2 a b artiklassa tarkoitettua taloudellista vuoropuhelua.

1 b.

Lisätään jakso seuraavasti:

"1 A a     JAKSO

TALOUDELLINEN VUOROPUHELU

2 a b artikla

2.     Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota koskee 6 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettu suositus, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon.

3.     Komissio ja neuvosto tiedottavat Euroopan parlamentille säännöllisesti tämän asetuksen soveltamisesta.".

1 c.

Korvataan 2 a artikla seuraavasti:

"Kullakin jäsenvaltiolla on oltava rahoitusasemaansa koskeva eriytetty keskipitkän aikavälin tavoite. Nämä valtiokohtaiset julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet voivat poiketa vaaditusta lähellä tasapainoa olevasta tai ylijäämäisestä rahoitusasemasta, ja niillä on samalla taattava varmuusmarginaali suhteessa julkistalouden alijäämän viitearvoon, joka on 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteilla on varmistettava julkistalouden kestävä kehitys tai nopea eteneminen kohti tällaista kestävää kehitystä ja samalla annettava finanssipoliittista liikkumavaraa, ottaen erityisesti huomioon julkisten investointien tarve.

Nämä tekijät huomioon ottaen maakohtaiset julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet määritellään euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden ja ERM II -valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta ottamalla käyttöön tietty vaihteluväli, joka on suhdannekorjattuna ja kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien [-1 prosentista suhteessa bruttokansantuotteeseen tasapainossa olevaan tai ylijäämäiseen rahoitusasemaan].

Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet on tarkistettava kolmen vuoden välein. Jäsenvaltion julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitetta voidaan edelleen tarkistaa sellaisen rakenneuudistuksen täytäntöönpanon yhteydessä, jolla on huomattava vaikutus julkistalouden kestävyyteen.

Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen noudattamisen on sisällyttävä kansallisiin julkistalouden keskipitkän aikavälin kehyksiin jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun neuvoston direktiivin 2011/…/EU  (9) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti (10).

2.

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

3.

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

"4 artikla

1.   Vakausohjelmat on toimitettava vuosittain huhtikuussa, mieluiten huhtikuun puoleenväliin mennessä ja viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. ▐

2.   Jäsenvaltioiden on julkistettava vakausohjelmansa.".

4.

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

"5 artikla

1.   Komission ja talous- ja rahoituskomitean arvioiden perusteella neuvosto tutkii osana SEUT-sopimuksen 121 artiklassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa kyseisten jäsenvaltioiden vakausohjelmissaan esittämien julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet, arvioi, ovatko ohjelman perustana olevat taloutta koskevat oletukset uskottavia, onko julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävä sopeuttamisura asianmukainen – ottaen huomioon myös velkasuhdetta koskevan kehitysuran – ja ovatko toteutettavat tai ehdotetut toimenpiteet kyseisen sopeuttamisuran noudattamiseksi riittäviä julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi suhdannekierron aikana.

Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa neuvosto ja komissio tutkivat , pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio parantamaan vuosittain suhdannekorjattua rahoitusasemaansa, pois lukien kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet, vuosittain tavalla, joka on tarkoituksenmukainen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, ja käyttämällä vertailuarvona 0,5:tä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos jäsenvaltion velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta tai jos sen yleiseen velanhoitokykyyn kohdistuu huomattavia riskejä , neuvosto ja komissio tutkivat , onko suhdannekorjatun rahoitusaseman vuotuinen parannus, pois lukien kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet, yli 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Neuvosto ja komissio ottavat huomioon, toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina, kun taas taloudellisesti huonoina aikoina sopeutustoimia voidaan puolestaan toteuttaa rajoitetummin. Erityisesti otetaan huomioon odottamattomat tulot ja tulovajeet.

Sitä, onko julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa edistytty riittävästi, arvioidaan rakenteellista rahoitusasemaa viitearvona käyttävän kokonaisarvion perusteella, johon sisältyy analyysi menoista, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet. Tämän vuoksi neuvosto ja komissio arvioivat, onko julkisten menojen kasvu-ura yhdistettynä tulopuolella toteutettavien tai suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukseen seuraavien ehtojen mukaista ▐:

Kokonaismenoihin eivät kuulu korkomenot, EU:n ohjelmista aiheutuvat menot, jotka korvataan täysin EU:n varoista saatavilla tuloilla, ja muut kuin harkinnanvaraiset muutokset työttömyysetuusmenoissa.

Menojen kasvua, joka ylittää keskipitkän aikavälin viitearvon, ei katsota vertailuarvon rikkomiseksi niiltä osin kuin se korvataan kokonaan lakisääteisillä tulojen lisäyksillä.

Bruttokansantuotteen potentiaalisen kasvun keskipitkän aikavälin viitearvo määritetään ennusteiden ja takautuvien arvioiden perusteella. Ennusteet päivitetään säännöllisin väliajoin. Komissio julkistaa ennusteiden sekä niistä saatavan bruttokansantuotteen potentiaalisen kasvun keskipitkän aikavälin viitearvon laskentamenetelmän.

Kun neuvosto määrittelee julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät ole vielä saavuttaneet kyseistä tavoitetta, ja sallii niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo saavuttaneet kyseisen tavoitteen, poiketa siitä tilapäisesti, edellyttäen että säilytetään tarkoituksenmukainen varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon ja että rahoitusaseman odotetaan palaavan ohjelmakauden aikana julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen, neuvosto ja komissio ottavat huomioon myös sellaisten suurten rakenneuudistusten täytäntöönpanon, joilla on välittömiä pitkän aikavälin myönteisiä talousarviovaikutuksia , mukaan lukien kestävän potentiaalisen kasvun paraneminen, ja joilla sen vuoksi on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen.

Erityistä huomiota kiinnitetään eläkeuudistuksiin, joilla otetaan käyttöön pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältävä monipilarinen järjestelmä. Näitä uudistuksia toteuttavien jäsenvaltioiden sallitaan poiketa niiden julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavalta sopeuttamisuralta tai itse keskipitkän aikavälin tavoitteesta siten, että poikkeama vastaa uudistuksen suoraa lisävaikutusta julkistalouden rahoitusasemaan , edellyttäen että ▐ säilytetään tarkoituksenmukainen varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon.

Neuvosto ja komissio tutkivat edelleen, helpottaako vakausohjelman sisältö kestävän ja aidon lähentymisen saavuttamista euroalueella, talouspolitiikan kiinteämpää yhteensovittamista ja onko asianomaisen jäsenvaltion talouspolitiikka jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen mukaista.

Jäsenvaltioiden voidaan sallia tilapäisesti poiketa kolmannessa alakohdassa tarkoitetulta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta sellaisen epätavallisen tapahtuman vuoksi, johon kyseinen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja jolla on merkittävää vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan, tai euroalueen tai koko EU:n talouden vakavassa taantumassa edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkistalouden keskipitkän aikavälin kestävyyttä .

2.   Neuvosto ja komissio tutkivat vakausohjelman viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ohjelma on sille toimitettu. Komission suosituksesta ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan neuvosto antaa tarvittaessa lausunnon ohjelmasta. Jos neuvosto SEUT-sopimuksen 121 artiklan mukaisesti katsoo, että ohjelman tavoitteita ja sisältöä on lujitettava erityisesti julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävän sopeuttamisuran suhteen, neuvosto kehottaa antamassaan lausunnossa kyseistä jäsenvaltiota mukauttamaan ohjelmaansa.".

5.

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

"6 artikla

1.   Osana SEUT-sopimuksen 121 artiklan 3 kohdan mukaista monenvälistä valvontaa neuvosto ja komissio seuraavat vakausohjelmien toteuttamista osallistuvien jäsenvaltioiden antamien tietojen sekä komission ja talous- ja rahoituskomitean arvioiden perusteella erityisesti havaitakseen ▐ toteutuneet tai ennakoidut merkittävät poikkeamat julkisyhteisöjen rahoitusasemalle asetetusta julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä tarkoituksenmukaisesta sopeuttamisurasta.

2.   Jos tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavasta sopeuttamisurasta havaitaan poiketun merkittävästi, komissio antaa liiallisen alijäämän syntymisen estämiseksi ▐ asianomaiselle jäsenvaltiolle varoituksen SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Neuvosto tarkastelee tilannetta kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun komission ennakkovaroituksen antamisesta ja antaa perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti komission suosituksen perusteella suosituksen tarvittaviksi toimiksi. Suosituksessa asetetaan korkeintaan viiden kuukauden määräaika poikkeuksen korjaamiseksi. Määräaika lyhennetään kolmeen kuukauteen, jos komission varoituksessa katsotaan, että tilanne on erityisen vakava ja vaatii kiireellisiä toimia. Komission ehdotuksesta neuvosto julkistaa suosituksen.

Asianomaisen jäsenvaltion on raportoitava neuvostolle kyseisen suosituksen perusteella toteutetuista toimista määräajassa, jonka neuvosto on asettanut SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisessa suosituksessa.

Jos asianomainen jäsenvaltio ei toteuta asianmukaisia toimia neuvoston suosituksen toisessa alakohdassa asetetun määräajan puitteissa, komissio suosittelee välittömästi neuvostolle, että se hyväksyy päätöksen, jossa vahvistetaan, että tuloksellisia toimia ei ole toteutettu. Päätös katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä sen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen. Komissio voi samaan aikaan suositella neuvostolle tarkistetun suosituksen hyväksymistä tarvittavista toimista 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Neuvosto antaa tehdyistä päätöksistä virallisen kertomuksen Eurooppa-neuvostolle.

Menettely toisessa alakohdassa tarkoitetusta neuvoston suosituksesta neuvoston päätökseen ja neljännessä alakohdassa tarkoitettuun Eurooppa-neuvostolle annettavaan kertomukseen saa kestää enintään kuusi kuukautta.

3.     Poikkeamista julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä tarkoituksenmukaiselta sopeuttamisuralta arvioidaan 5 artiklan 1 kohdassa määritellyn, rakenteellista rahoitusasemaa viitearvona käyttävän kokonaisarvion perusteella, johon sisältyy analyysi menoista, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet.

Arvioitaessa, onko poikkeama merkittävä, käytetään erityisesti seuraavia perusteita:

Jos jäsenvaltio ei ole saavuttanut julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitetta rahoitusaseman muutosta arvioitaessa selvitetään, onko poikkeama vähintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen yhden vuoden aikana tai vähintään 0,25 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen kahden peräkkäisen vuoden aikana; arvioitaessa muutoksia menoissa, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet, jos kokonaisvaikutus julkistalouden rahoitusasemaan on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen yhden vuoden aikana tai kumulatiivisesti kahden peräkkäisen vuoden aikana.

Poikkeamaa menomuutoksissa ei pidetä merkittävänä , jos asianomainen jäsenvaltio on päässyt julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitetta ▐ parempaan tulokseen ottaen huomioon merkittävien odottamattomien tulojen mahdollisuus ja jos vakausohjelmassa esitetyt talousarviosuunnitelmat eivät vaaranna tätä tavoitetta ohjelmakaudella.

Poikkeama voidaan myös jättää ottamatta huomioon, jos se johtuu sellaisesta epätavallisesta tapahtumasta, johon kyseinen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja jolla on merkittävää vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan, tai jos euroalueen tai koko EU:n talous on vakavassa taantumassa edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkistalouden keskipitkän aikavälin kestävyyttä .".

6.

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

7.

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

"8 artikla

1.   Lähentymisohjelmat on toimitettava vuosittain huhtikuussa, mieluiten huhtikuun puoleenväliin mennessä ja viimeistään 30 päivänä huhtikuuta ▐.

2.   Jäsenvaltioiden on julkistettava lähentymisohjelmansa.".

8.

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

"9 artikla

1.   Komission ja talous- ja rahoituskomitean arvioiden perusteella neuvosto tutkii osana SEUT-sopimuksen 121 artiklassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa kyseisten jäsenvaltioiden lähentymisohjelmissaan esittämien julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet, arvioi, ovatko ohjelman perustana olevat taloutta koskevat oletukset uskottavia, onko julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävä sopeuttamisura asianmukainen – ottaen huomioon myös velkasuhdetta koskevan kehitysuran – ja ovatko toteutettavat ja/tai ehdotetut toimenpiteet kyseisen sopeuttamisuran noudattamiseksi riittäviä julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi suhdannekierron aikana ja kestävään lähentymiseen pääsemiseksi.

Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa neuvosto ja komissio ottavat huomioon, toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina, kun taas sopeutustoimia voidaan toteuttaa rajoitetummin taloudellisesti huonoina aikoina. Erityisesti otetaan huomioon odottamattomat tulot ja tulovajeet. Jos jäsenvaltion velkataso on yli 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tai jos sen yleiseen velanhoitokykyyn kohdistuu huomattavia riskejä , neuvosto tutkii, onko suhdannekorjatun rahoitusaseman vuotuinen parannus, pois lukien kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet, yli 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta neuvosto ja komissio tutkivat , pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio suhdannekorjatun rahoitusasemansa tarkoituksenmukaiseen vuotuiseen parannukseen, kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, saavuttaakseen julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa, käyttämällä vertailuarvona 0,5:tä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Sitä, onko julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa edistytty riittävästi, arvioidaan rakenteellista rahoitusasemaa viitearvona käyttävän kokonaisarvion perusteella, johon sisältyy analyysi menoista, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet. Tämän vuoksi neuvosto ja komissio arvioivat, onko julkisten menojen kasvu-ura yhdistettynä tulopuolella toteutettavien tai suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukseen seuraavien ehtojen mukaista ▐:

Kokonaismenoihin eivät kuulu korkomenot, EU:n ohjelmista aiheutuvat menot, jotka korvataan täysin EU:n varoista saatavilla tuloilla, ja muut kuin harkinnanvaraiset muutokset työttömyysetuusmenoissa.

Menojen kasvua, joka ylittää keskipitkän aikavälin viitearvot, ei katsota vertailuarvon rikkomiseksi niiltä osin kuin se korvataan kokonaan lakisääteisillä tulojen lisäyksillä.

Bruttokansantuotteen potentiaalisen kasvun keskipitkän aikavälin viitearvo määritetään ennusteiden ja takautuvien arvioiden perusteella. Ennusteet päivitetään säännöllisin väliajoin. Komissio julkistaa ennusteiden sekä niistä saatavan bruttokansantuotteen potentiaalisen kasvun keskipitkän aikavälin viitearvon laskentamenetelmän.

Kun neuvosto määrittelee julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät ole vielä saavuttaneet kyseistä tavoitetta, ja sallii niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo saavuttaneet kyseisen tavoitteen, poiketa siitä tilapäisesti, edellyttäen että säilytetään tarkoituksenmukainen varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon ja että rahoitusaseman odotetaan palaavan ohjelmakauden aikana julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen, neuvosto ja komissio ottavat huomioon myös sellaisten suurten rakenneuudistusten täytäntöönpanon, joilla on välittömiä pitkän aikavälin myönteisiä talousarviovaikutuksia , mukaan lukien kestävän potentiaalisen kasvun paraneminen, ja joilla sen vuoksi on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen.

Erityistä huomiota kiinnitetään eläkeuudistuksiin, joilla otetaan käyttöön pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältävä monipilarinen järjestelmä. Näitä uudistuksia toteuttavien jäsenvaltioiden sallitaan poiketa niiden julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavalta sopeuttamisuralta tai itse keskipitkän aikavälin tavoitteesta siten, että poikkeama vastaa uudistuksen suoraa lisävaikutusta julkistalouden rahoitusasemaan , edellyttäen että ▐ säilytetään tarkoituksenmukainen varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon.

Neuvosto ja komissio tutkivat edelleen, helpottaako lähentymisohjelman sisältö kestävän ja aidon lähentymisen saavuttamista, talouspolitiikan kiinteämpää yhteensovittamista ja onko asianomaisen jäsenvaltion talouspolitiikka jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen mukaista. ERM2-valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta neuvosto tutkii, varmistaako lähentymisohjelman sisältö toimivan osallistumisen valuuttakurssimekanismiin.

Jäsenvaltioiden voidaan sallia tilapäisesti poiketa kolmannessa alakohdassa tarkoitetulta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta sellaisen epätavallisen tapahtuman vuoksi, johon kyseinen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja jolla on merkittävää vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan, tai euroalueen tai koko EU:n talouden vakavassa taantumassa edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkistalouden keskipitkän aikavälin kestävyyttä .

Neuvosto ja komissio tutkivat lähentymisohjelman viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ohjelma on sille toimitettu. Komission suosituksesta ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan neuvosto antaa tarvittaessa lausunnon ohjelmasta. Jos neuvosto SEUT-sopimuksen 121 artiklan mukaisesti katsoo, että ohjelman tavoitteita ja sisältöä on lujitettava erityisesti julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävän sopeuttamisuran suhteen, neuvosto kehottaa antamassaan lausunnossa kyseistä jäsenvaltiota mukauttamaan ohjelmaansa.".

9.

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

"10 artikla

1.   Osana SEUT-sopimuksen 121 artiklan 3 kohdan mukaista monenvälistä valvontaa neuvosto ja komissio seuraavat vakausohjelmien toteuttamista osallistuvien jäsenvaltioiden ▐ antamien tietojen sekä komission ja talous- ja rahoituskomitean arvioiden perusteella erityisesti havaitakseen ▐ toteutuneet tai ennakoidut merkittävät poikkeamat julkisyhteisöjen rahoitusasemalle asetetusta julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä tarkoituksenmukaisesta sopeuttamisurasta.

Lisäksi neuvosto ja komissio seuraavat muiden kuin osallistuvien jäsenvaltioiden ▐ talouspolitiikkaa lähentymisohjelman tavoitteiden pohjalta varmistaakseen, että niiden politiikalla pyritään vakauteen, ja näin vältetään reaalisten valuuttakurssien vääristymät ja nimellisten valuuttakurssien liialliset vaihtelut.

2.   Jos tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavasta sopeuttamisurasta havaitaan poiketun merkittävästi, komissio antaa liiallisen alijäämän syntymisen estämiseksi ▐ asianomaiselle jäsenvaltiolle varoituksen SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Neuvosto tarkastelee tilannetta kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun komission ennakkovaroituksen antamisesta ja antaa perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti komission suosituksen perusteella suosituksen tarvittaviksi toimiksi. Suosituksessa asetetaan korkeintaan viiden kuukauden määräaika poikkeuksen korjaamiseksi. Määräaika lyhennetään kolmeen kuukauteen, jos komission varoituksessa katsotaan, että tilanne on erityisen vakava ja vaatii kiireellisiä toimia. Komission ehdotuksesta neuvosto julkistaa suosituksen.

Asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä neuvostolle selkoa kyseisen suosituksen perusteella toteutetuista toimista määräajassa, jonka neuvosto on asettanut SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisessa suosituksessa.

Jos asianomainen jäsenvaltio ei toteuta asianmukaisia toimia neuvoston suosituksen toisessa alakohdassa asetetun määräajan puitteissa, komissio suosittelee välittömästi neuvostolle, että se hyväksyy päätöksen, jossa vahvistetaan, että tuloksellisia toimia ei ole toteutettu. Neuvosto tekee päätöksensä ottamatta lukuun sitä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä, jota asia koskee. Komissio voi samaan aikaan suositella neuvostolle tarkistetun suosituksen hyväksymistä tarvittavista toimista 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Neuvosto antaa tehdyistä päätöksistä virallisen kertomuksen Eurooppa-neuvostolle.

Menettely toisessa alakohdassa tarkoitetusta neuvoston suosituksesta neuvoston päätökseen ja neljännessä alakohdassa tarkoitettuun Eurooppa-neuvostolle annettavaan kertomukseen saa kestää enintään kuusi kuukautta.

3.     Poikkeamista julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä tarkoituksenmukaiselta sopeuttamisuralta arvioidaan 9 artiklan 1 kohdassa määritellyn, rakenteellista rahoitusasemaa viitearvona käyttävän kokonaisarvion perusteella, johon sisältyy analyysi menoista, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet.

Arvioitaessa, onko poikkeama merkittävä, käytetään erityisesti seuraavia perusteita :

Jos jäsenvaltio ei ole saavuttanut julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitetta, rakenteellisen rahoitusaseman muutosta arvioitaessa merkittävänä pidetään poikkeamaa, joka on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen yhden vuoden aikana tai vähintään keskimäärin 0,25 prosenttia vuodessa suhteessa bruttokansantuotteeseen kahden peräkkäisen vuoden aikana; arvioitaessa muutoksia menoissa, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet, jos kokonaisvaikutus julkistalouden rahoitusasemaan on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen yhden vuoden aikana tai kumulatiivisesti kahden peräkkäisen vuoden aikana.

Poikkeamaa menomuutoksissa ei pidetä merkittävänä , jos asianomainen jäsenvaltio päässyt julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitetta ▐ parempaan tulokseen ottaen huomioon merkittävien odottamattomien tulojen mahdollisuus ja jos vakausohjelmassa esitetyt talousarviosuunnitelmat eivät vaaranna tätä tavoitetta ohjelmakaudella.

Poikkeama voidaan myös jättää ottamatta huomioon, jos se johtuu sellaisesta epätavallisesta tapahtumasta, johon kyseinen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja jolla on merkittävää vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan, tai jos euroalueen tai koko EU:n talous on vakavassa taantumassa edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkistalouden keskipitkän aikavälin kestävyyttä .".

9 a.

Lisätään jakso seuraavasti:

"3 A     JAKSO

TILASTOLLISEN RIIPPUMATTOMUUDEN PERIAATE

10 a artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisten tilastoviranomaisten ammatillinen riippumattomuus yhteisön tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009 vahvistettujen Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen mukaisesti sen varmistamiseksi, että monenvälinen valvonta perustuu moitteettomiin ja riippumattomiin tilastoihin. Vähimmäistapauksessa tämä edellyttää:  (11)

9 b.

Lisätään artikla seuraavasti:

"-11 artikla

1.     Komissio varmistaa pysyvän vuoropuhelun jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten komissio tekee erityisesti valvontakäyntejä, arvioidakseen jäsenvaltion senhetkistä taloudellista tilannetta ja määrittääkseen mahdolliset riskit tai vaikeudet noudattaa tämän asetuksen tavoitteita.

2.     Jäsenvaltioita, joista on annettu 6 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan mukaisia suosituksia, voidaan valvoa tehostetusti ja paikan päällä. Kyseisten jäsenvaltioiden on annettava kaikki tarvittavat tiedot käynnin valmistelua ja toteutusta varten.

3.     Kun valvontakäynti kohdistuu euroa rahayksikkönään käyttävään tai ERM II -valuuttakurssimekanismiin osallistuvaan jäsenvaltioon, komissio voi kutsua Euroopan keskuspankin edustajia tarvittaessa osallistumaan valvontakäynteihin.

4.     Komissio tekee neuvostolle selkoa 2 kohdassa tarkoitetun valvontakäynnin tuloksista ja voi tarvittaessa päättää julkistaa havaintonsa.

5.     Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja valvontakäyntejä järjestäessään komissio toimittaa alustavat havaintonsa asianomaisille jäsenvaltioille niiden kommentoitavaksi.".

9 c.

Lisätään artikla seuraavasti:

"12 a artikla

Uudelleentarkastelu

1.     Komissio julkaisee kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen asetuksen soveltamisesta.

Kertomuksessa arvioidaan muun muassa

2.     Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi.

3.     Kertomus toimitetaan edelleen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.".

10.

Korvataan kaikki viittaukset "perustamissopimuksen 99 artiklaan" koko asetuksessa viittauksilla "perussopimuksen 121 artiklaan".

(+)

(++)

(+)

(+)