52011PC0657

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Yleistä taustaa

Tämä aloite perustuu älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiaan[1], jossa digitaaliset infrastruktuurit asetetaan etusijalle osana lippulaiva-aloitetta ”Euroopan digitaalistrategia”[2]. Siinä korostetaan tarvetta varmistaa, että kaikille kansalaisille voidaan tarjota laajakaistayhteys ja suuremmat tiedonsiirtonopeudet sekä kiinteällä että langattomalla tekniikalla. Sen mukaan on myös helpotettava investointeja uusiin avoimiin ja kilpailtuihin erittäin nopeisiin internetverkkoihin, jotka ovat tulevaisuuden talouden valtasuonia. EU on itse asettanut kunnianhimoiset tavoitteet laajakaistayhteyksien tarjonnasta ja käyttöönotosta vuoteen 2020 mennessä.

Komissio antoi 29. kesäkuuta 2011 seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (2014–2020) tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[3], jossa ehdotetaan Verkkojen Eurooppa -välineen perustamista ensisijaisten energia-, liikenne- ja digitaali-infrastruktuurien loppuunsaattamisen edistämiseksi yhdellä 40 miljardin euron rahastolla, josta 9,2 miljardia osoitetaan digitaalisiin verkkoihin ja palveluihin.

Ehdotuksen tavoite

Tämän asetuksen tavoitteena on vahvistaa joukko suuntaviivoja, jotka koskevat Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä laajakaistaverkkoja ja digitaalipalvelujen infrastruktuureja koskevia tavoitteita ja painopisteitä televiestintäalalla.

Suuntaviivojen liitteessä määritellään yhteisen edun hankkeita laajakaistaverkkojen ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien käyttöönottamiseksi. Näillä hankkeilla edistetään osaltaan Euroopan talouden, myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), kilpailukykyä, edistetään kansallisten verkkojen yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta sekä pääsyä näihin verkkoihin ja tuetaan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä. Hankkeille voidaan myöntää EU:n rahoitustukea tämän asetuksen mukana olevan Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen nojalla käytettävissä olevista välineistä.

Tällä asetuksella pyritään poistamaan pullonkaulat, jotka haittaavat digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista, muun muassa tarjoamalla verkon saatavuus sekä pääsy julkisten digitaalipalvelujen infrastruktuuriin, myös yli rajojen. Televiestintäverkkojen operatiiviset esteet koskevat sekä tarjontaan että kysyntään liittyviä näkökohtia, päinvastoin kuin esimerkiksi liikennekäytävän sujuvuuden kannalta olennaisen pääkaupunkia ympäröivän kehätien rahoituksessa. Tarjonnan osalta ongelmat liittyvät markkinoiden toiminnan merkittäviin puutteisiin, joiden vuoksi investoinnit laajakaistaverkkoihin ja keskeisiin yleistä etua koskeviin palveluihin (esim. terveysalan sähköisiin palveluihin, sähköiseen henkilöllisyyteen, sähköisiin hankintoihin ja niiden yhteentoimivuuteen yli rajojen) ovat liiketaloudellisesti epäkiinnostavia. Kysynnän osalta digitaaliset sisämarkkinat merkittävine kasvunäkymineen perustuvat siihen, että kaikki kansalaiset ovat yhteydessä digitaalisiin verkkoihin.

Verkkojen Eurooppa -välineellä pyritään kannustamaan infrastruktuuri-investointeihin innovatiivisten rahoitusvälineiden avulla vähentämällä investointien riskejä ja tarjoamalla pidemmän ajanjakson rahoitusta niin vaihtoehtoisille kuin vakiintuneille sijoittajille. Innovatiiviset rahoitusvälineet tarjoavat merkittävän vipuvaikutuksen yksityisiin ja muihin julkisiin investointeihin, silti markkinamekanismeihin perustuen. Siellä missä infrastruktuuri-investointien liiketoiminnallinen kannattavuus on erityisen heikko, Verkkojen Eurooppa -välineestä tarjotaan myös yhteisrahoitusmahdollisuutta avustusten kautta.

Laajakaistaverkkojen alalla yleistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimista tuetaan investointeja verkkoihin, joilla voidaan saavuttaa Euroopan digitaalistrategian tavoitteet yleisestä kattavuudesta 30 Mbit/s:n tavoitenopeudella vuoteen 2020 mennessä tai siitä että 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista olisi internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s. Perustetaan tasapainoinen 30 ja 100 Mbit/s:n hankkeiden hankevalikoima, ja otetaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden investointitarpeet, joiden arvellaan alustavasti olevan jopa 270 miljardia euroa.

Digitaalisen palvelujen infrastruktuurin osalta palvelujen käyttöönottoa yhteentoimivissa puitteissa pyritään helpottamaan suorien avustusten järjestelmillä, joissa yhteisrahoituksen osuus voi tietyissä tapauksissa olla suuri, koska Euroopan yhteentoimivalla palveluinfrastruktuurilla ei ole luonnollista omistajaa. Yksikään yksittäinen jäsenvaltio tai yksityinen sijoittaja ei takaisi palvelujen käyttöönottoa yhteentoimivissa puitteissa. EU:n tuoma lisäarvo on siis suuri.

Digitaalipalvelujen infrastruktuurin alalla yleistä etua koskevat hankkeet, jotka luetellaan liitteessä, käsittävät Euroopan laajuiset hyvin nopeat runkoyhteydet julkishallintoa varten, sähköisen hallinnon palvelujen tarjoamisen yli rajojen yhteentoimivan tunnistamisen ja varmentamisen perusteella (esim. Euroopan laajuiset sähköiset menettelyt: yrityksen perustaminen, rajatylittävät hankinnat, sähköinen oikeudenkäyttö ja rajatylittävät sähköiset terveydenhuoltopalvelut), julkisen sektorin tietojen saatavuuden varmistamisen, myös eurooppalaisen kulttuuriperinnön digitaalisten resurssien, data.eu:n ja monikielisten resurssien saatavuuden, turvallisuuden (internetin käyttöturvallisuus ja kriittiset palveluinfrastruktuurit) sekä älykkäät energiapalvelut. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin voi myös sisältyä yhteisön muissa ohjelmissa, kuten ISA-ohjelmassa (yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille), täytäntöönpantujen sähköisten julkisten palvelujen toiminta.

Yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimille voidaan myöntää EU:n taloudellista tukea Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen[4] nojalla käytettävissä olevista välineistä. Tätä ehdotusta on tämän vuoksi tarkasteltava yhdessä kyseistä asetusta koskevan ehdotuksen kanssa. Asetuksessa säädetään myös uusien yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittämisen kriteerit komission muuttuvia poliittisia painopisteitä koskevan arvioinnin, teknisen kehityksen tai merkityksellisten markkinoiden tilanteen perusteella.

2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Laajakaistayhteyksien leviämisestä on toteutettu useita kuulemisia jäsenvaltioiden, teollisuuden ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Tällaisia kuulemisia ovat olleet erityisesti varapuheenjohtaja Kroesin pyöreän pöydän kokous sisällöntuottajien, laitevalmistajien, sijoittajien ja televiestintäoperaattoreiden toimitusjohtajien kanssa, jossa olivat edustettuina maailman johtavat yritykset, kuten Nokia, Alacatel Lucent, Google, Ericsson, News Corp, sekä Brysselissä 16. ja 17. kesäkuuta 2011 pidetty ensimmäinen digitaalistrategiaa koskenut yleiskokous, johon osallistui yli tuhat yksityisen ja julkisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan edustajaa. Näissä ja lukuisissa muissa yhteyksissä sidosryhmät jakoivat laajalti komission arvion, jonka mukaan nykyinen televiestintäalan investointimalli on riittämätön takaamaan kohtuuhintaisten ja laadukkaiden laajakaistainfrastruktuurien leviämisen kaikkien Euroopan kansalaisten ulottuville. Ne olivat myös tyytyväisiä komission suunnitelmiin käyttää kohdennettuja julkisia investointeja, esimerkiksi käyttämällä innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla lisätään tarvittavia infrastruktuuri-investointeja vaihtoehtoisten ja kestävämpien investointimallien tukemiseksi.

Euroopan parlamentti totesi tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa mietintöluonnoksessaan, että on tärkeää käyttää talousarviota laajakaistainvestointien lisäämiseksi.

Rajatylittävien digitaalipalvelujen infrastruktuurien osalta komissio on tehnyt työtä eri sidosryhmien kanssa jo useita vuosia. Nykyisten toimien, kuten Europeanan (kulttuuriperintö) tai internetin käyttöturvallisuutta koskevan ohjelman arvioinneissa ja asiantuntijalausunnoissa toivotaan yleensä toimintojen jatkamista ja laajentamista.

Vaikutustenarviointiraportissa tarkastellaan kahta vaihtoehtoa. Ensimmäiseen perusvaihtoehtoon ei sisälly EU:n rahoitusta laajakaistalle, paitsi mahdollisesti rakennerahastojen kautta ja jatkamalla kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmaa digitaalipalvelujen infrastruktuurin osalta ainoastaan pilottihankkein. Tässä skenaariossa ei saavutettaisi kriittistä massaa eikä digitaalipalvelujen käyttöönottoa, ja laajakaistainvestoinnit olisivat monilla alueilla edelleen riittämättömiä kilpailupaineiden puuttumisen ja suuren kaupallisen riskin vuoksi. Myös sähköisten julkisten palvelujen voitaisiin odottaa jäävän alikehittyneiksi, eikä niistä tulisi yhteentoimivia yli rajojen riittämättömien ponnistusten ja teknisten ratkaisujen hajanaisuuden vuoksi, kriittisen massan puuttuessa ja koska kustannukset olisivat suuria niin palvelun tarjoajille kuin palvelujen kohderyhmille. Tämä vaihtoehto ei siis edistäisi digitaalisten sisämarkkinoiden aikaansaamista, ja lukuisat eurooppalaiset jäisivät edelleen vaille digitaalisia mahdollisuuksia.

Toisessa vaihtoehdossa ehdotetaan rahoitusvälinettä, jolla täydennettäisiin ensimmäisen vaihtoehdon tarjoamia rahoitusvaroja. Tämä toimintalinja sisältyi Euroopan komission 29. kesäkuuta 2011 esittämään monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen, jossa perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline infrastruktuurin rahoittamiseksi. Uudesta välineestä rahoitettaisiin suuren eurooppalaisen lisäarvon infrastruktuurihankkeita, ei pelkästään ”kovaa” infrastruktuuria vaan myös ”pehmeää ja älykästä” infrastruktuuria sekä hallintorakenteita koskevia hankkeita liikenteen ydinverkon, energia-alan ensisijaisten käytävien sekä digitaalisen infrastruktuurin toteuttamiseksi. Välineestä tuetaan infrastruktuurihankkeita, joihin liittyy suuri eurooppalainen lisäarvo, kuten rajatylittäviä yhteenliittymiä tai EU:n laajuisten järjestelmien käyttöönottoa, jotka on toteutettava vuoteen 2020 mennessä. Vaikutusten optimoimiseksi varmistetaan asianmukaisilla säännöksillä markkinaperusteisten välineiden ja EU:n suoran tuen yhdistäminen, jotta voitaisiin houkutella infrastruktuuriin erikoistuneita sijoittajia. Avustusten osalta komissio olisi edelleen vastuussa yleisestä suunnittelusta ja hankkeiden valinnasta tukenaan mahdollisesti toimeenpanovirasto, ja varsinaisen täytäntöönpanon kentällä hoitavat hankkeiden toteuttajat. Rahoitusvälineiden osalta täytäntöönpano delegoidaan erikoistuneille rahoituslaitoksille, mutta tukikelpoisuuden määrittää komissio. Jäsenvaltiot osallistuvat pyrkimykseen laatimalla nopeaa internetyhteyttä koskevia laajakaistatavoitteiden mukaisia kansallisia suunnitelmia, ja laajakaistainfrastruktuurin ja -palvelujen kartoituksella (EU:n ja kansallisella/alueellisella tasolla) selvitetään puutteet kattavuudessa ja kannustetaan yksityisiä ja julkisia sijoittajia tekemään runsaasti aloitteita.

3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Oikeusperusta

Ehdotetulla asetuksella kumotaan ja korvataan Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista 17 päivänä kesäkuuta 1997 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1336/1997/EY.

Ehdotettu toimi on SEUT-sopimuksen 172 artiklan mukainen. Kyseinen artikla muodostaa oikeusperustan EU:n toimille Euroopan laajuisten verkkojen perustamisen ja kehittämisen tukemiseksi liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien aloilla.

Toissijaisuus ja suhteellisuus

Euroopan laajuisen televiestintäverkon koordinoitu kehittäminen laajakaistainfrastruktuurien käyttöönoton tukemiseksi ja palveluiden edistämiseksi Euroopan sisämarkkinoilla sekä taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio edellyttävät unionin tason toimia, koska yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa näitä toimia.

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, ja se pysyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 170 artiklassa määritetyllä Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen toiminta-alalla.

Sääntelytavan valinta

Nämä televiestinnän suuntaviivat esitettiin ja hyväksyttiin nimenomaisesti jäsenvaltioille osoitettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksenä, mikä tekee suuntaviivoista kokonaisuudessaan kaikkia jäsenvaltioita sitovat.

Tällä välineellä kuitenkin helpotetaan televiestintäinfrastruktuurien käyttöönottoa ja palveluiden edistämistä yksityisten toimijoiden (kuten operaattorien, yhtiöiden ja laitevalmistajien) sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskuudessa. Kun digitaalisten televiestintäverkkojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toimintaan osallistuu jäsenvaltioiden lisäksi muitakin toimijoita, on tärkeää varmistaa, että suuntaviivat sitovat kaikkia. Tämän vuoksi komissio on valinnut tälle ehdotukselle sääntelykeinoksi asetuksen.

Rahoitus

Yhteistä etua koskeville hankkeille voidaan myöntää EU:n taloudellista tukea Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen [XX/20012] nojalla käytettävissä olevista välineistä. Rahoitustukea myönnetään unionin asiaa koskevien sääntöjen ja menettelyjen, rahoituksen painopisteiden ja resurssien saatavuuden mukaisesti.

Säädösvallan siirtäminen

Televiestintäverkot kehittyvät nopeasti, ja luetteloa yhteistä etua koskevista hankkeista voidaan tulevaisuudessa joutua tarkistamaan nopean kehityksen huomioimiseksi. Jotta näin voidaan toimia, ehdotetaan säädösvallan siirtämistä komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

Ehdotus asetukseksi Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen täytäntöönpanoa koskevista suuntaviivoista liittyy Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta annettuun asetusehdotukseen, jossa säädetään oikeus- ja rahoituskehyksestä. Verkkojen Eurooppa -välineestä osoitetaan 9,2 miljardia euroa[5] televiestintään.

2011/0299 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevista suuntaviivoista ja päätöksen 1336/97/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[6],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[7],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1. Televiestintäverkoista ja -palveluista tulee jatkuvasti yhä enemmän internetpohjaisia infrastruktuureja, ja laajakaistaverkot ja digitaalipalvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa. Internetistä tulee määräävä foorumi viestinnälle, palveluille ja liiketoiminnalle. Nopeiden internetyhteyksien ja digitaalisten julkisen palvelun velvoitteen mukaisten palvelujen saatavuus kaikkialla Euroopassa on olennaista talouskasvun ja sisämarkkinoiden kannalta.

2. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen Eurooppa 2020 -strategian käynnistämisestä. Yksi Eurooppa 2020 -strategian kolmesta painopisteestä on älykäs kasvu osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittämisen avulla. Investoinnit televiestintään, erityisesti laajakaistaverkkoihin ja digitaalipalvelujen infrastruktuuriin, ovat välttämätön edellytys unionin älykkäälle mutta myös kestävälle ja osallistavalle talouskasvulle.

3. Eurooppa-neuvosto vahvisti 17 päivänä kesäkuuta 2010 Euroopan digitaalistrategian[8] ja kehotti kaikkia toimielimiä sitoutumaan sen täysimääräiseen täytäntöönpanoon. Digitaalistrategian tarkoituksena on viitoittaa tie, jotta tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnalliset ja taloudelliset mahdollisuudet voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti, erityisesti ottamalla käyttöön nopeat laajakaistaverkot sen varmistamiseksi, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien eurooppalaisten saatavilla on nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s:n internetyhteys ja vähintään 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista on internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s. Digitaalistrategialla pyritään tarjoamaan vakaat oikeudelliset puitteet, jotka kannustavat investoimaan avoimeen ja kilpailukykyiseen nopeaan internetinfrastruktuuriin ja siihen liittyviin palveluihin, luomaan verkkosisällöille ja palveluille todelliset sisämarkkinat, tukemaan aktiivisesti Euroopan rikkaan kulttuuriperinnön digitointia ja edistämään internetin saamista kaikkien Euroopan kansalaisten ulottuville ja käyttöön, erityisesti toteuttamalla toimia digitaalisen lukutaidon ja esteettömyyden tukemiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden on laadittava nopeita internetyhteyksiä koskevia toimintastrategioita ja kohdistettava julkisia varoja alueille, joille ei saada nopeita yhteyksiä yksityisin investoinnein, ja edistettävä nykyaikaisten helppopääsyisten verkkopalvelujen käyttöä.

4. Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Laajakaista Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun”[9] todetaan, että internetin kriittisen roolin vuoksi näyttää siltä, että nopeampien verkkojen yhteiskunnalliset kokonaishyödyt olisivat suuremmat kuin yksityisomistajien kannustimet investoida niihin. Julkinen tuki on siis alalla tarpeen, mutta se ei saa kohtuuttomasti vääristää kilpailua.

5. Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[10] vahvistetaan, että monivuotisen rahoituskehyksen yhteyteen perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline, jonka avulla pyritään vastaamaan infrastruktuuritarpeisiin liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Synergia näiden sektoreiden kesken sekä unionin muiden investointiohjelmien välillä on tärkeää, sillä sektoreilla ilmenee samankaltaisia haasteita, jotka edellyttävät kasvupotentiaalin vapauttamista, erojen vähentämistä, koheesion vahvistamista, innovatiivisten rahoitusvälineiden käytön suosimista ja markkinahäiriöihin puuttumista sekä sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien pullonkaulojen poistamista.

6. Edellytykset, menetelmät ja menettelyt, jotka liittyvät unionin rahoitustuen myöntämiseen Euroopan laajuisille verkoille hankkeiden tukemiseksi liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurien alalla, määritellään Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […/…][11].

7. Laajakaistaverkkojen alalla toimet ovat unionin politiikan, säännösten ja ohjeiden mukaisia. Tähän sisältyvät televiestintämarkkinoiden säännöt ja suuntaviivat sekä erityisesti vuonna 2009 hyväksytty sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmä, jossa tarjotaan johdonmukainen, luotettava ja joustava lähestymistapa sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sääntelyyn nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Sääntöjen täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset sääntelyviranomaiset sekä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC). Vuonna 2010 annetulla seuraavan sukupolven liityntäverkkoja (Next Generation Access, NGA) koskevalla suosituksella[12] pyritään edistämään sisämarkkinoiden kehitystä vahvistamalla oikeusvarmuutta ja edistämällä investointeja, kilpailua ja innovointia laajakaistapalvelujen markkinoilla erityisesti siirryttäessä seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin (NGA).

8. Toimet ovat myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101, 102 ja 106 artiklan mukaisia sekä valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä vuonna 2009 hyväksyttyjen yhteisön suuntaviivojen mukaisia, ja niissä esitetään sidosryhmille ja jäsenvaltioille kehys laajakaistan käyttöönoton nopeuttamiseksi ja laajentamiseksi. EU:n hallintovirkamiehille ja muille asianomaisille virastoille annetuissa seuraavan sukupolven liityntäverkkojen investointimalleja koskevissa EU:n ohjeissa (julkaistu lokakuussa 2011) esitetään erilaisten mallien täytäntöönpanoon asteittainen lähestymistapa, jolla varmistetaan kaikkien toimittajien välinen oikeudenmukainen kilpailu ja pyritään koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen.

9. Avointen ja kilpailukykyisten markkinoiden järjestelmässä unionin toimet ovat tarpeen markkinahäiriöiden poistamiseksi. Tarjoamalla taloudellista tukea ja ylimääräistä taloudellista vipuvoimaa infrastruktuurihankkeille unioni voi osaltaan edistää Euroopan laajuisten verkkojen perustamista ja kehittämistä televiestinnän alalla, jolloin saadaan aikaan suurempia hyötyjä markkinoihin kohdistuvien vaikutusten, hallinnon tehokkuuden ja resurssien käytön osalta.

10. Nopeampiin laajakaistayhteyksiin liittyy merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia etuja, joita sijoittajat eivät kykene hyödyntämään tai muuttamaan rahaksi. Nopea ja ultranopea laajakaistayhteys on ratkaiseva infrastruktuuri, joka mahdollistaa digitaalipalvelujen kehittämisen ja käyttöönoton, sillä ne ovat riippuvaisia fyysisten verkkojen saatavuudesta, nopeudesta, luotettavuudesta ja kestävyydestä. Nopeampien verkkojen käyttöönotto antaa mahdollisuuden suurempia nopeuksia hyödyntäville innovatiivisille palveluille. Unionin tason toimet ovat tarpeen näiden kahden digitaalisten televiestintäverkkojen osatekijän synergioiden ja vuorovaikutusten maksimoimiseksi.

11. Ultranopean laajakaistayhteyden käyttöönotosta on hyötyä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), jotka eivät usein voi hyödyntää etäresurssipalvelujen kaltaisia verkkopohjaisia palveluja nykyisten laajakaistayhteyksien yhteenliitettävyyteen ja nopeuteen liittyvien puutteiden vuoksi. Tämä avaa pk-yrityksille mahdollisuuden lisätä tuottavuuttaan merkittävästi.

12. Laajakaistaverkkojen ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien käyttöönotto edistää uusien työpaikkojen syntymistä unionissa luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Laajakaistaverkkojen rakentamisella on myös välitön työllisyysvaikutus erityisesti maarakennusalalla.

13. Laajakaistaverkkojen ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien kehittäminen edistää osaltaan unionin tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarjoamalla energiatehokkaita ratkaisuja monille Euroopan talouden aloille. Tätä myönteistä vaikutusta rajoittaa vain jossain määrin pääasiassa laajakaistaverkkojen rakentamiseen ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien toimintaan liittyvä kasvava energia- ja resurssikysyntä.

14. Energiaverkkoihin liittyvien laajakaistaverkkojen ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien yhteentoimivuus mahdollistaa yhdentyneen viestinnän energiatehokkaiden, luotettavien ja kustannustehokkaiden digitaalisten verkkojen käyttöönottamiseksi. Lisäksi lähentymistä laajennetaan yhteenliitettävyyden lisäksi siten, että energian ja televiestintäpalvelujen tarjoajat voivat tarjota energia- ja televiestintäpalveluja ”pakettina”.

15. Yhteentoimivien rajatylittävien sähköisten viranomaispalvelujen kehittäminen, käyttöönotto ja pitkäaikainen tarjoaminen vahvistavat sisämarkkinoiden toimintaa. Viranomaisia kannustetaan tarjoamaan sähköisiä julkisia palveluja, jotka edistävät julkisen ja yksityisen sektorin vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

16. Syyskuun 16 päivänä 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 922/2009/EY[13] mukaisesti täytäntöönpantujen yhteisten sähköisten julkisten palvelujen toiminta tähtää siihen, että saatavilla on yhteisiä palveluja, jotka tukevat maiden ja hallinnonalojen rajatylittävää vuorovaikutusta Euroopan julkishallintojen välillä.

17. Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/24/EU[14] esitetään oikeudelliset puitteet rajatylittävien terveydenhuollon palvelujen, myös sähköisten terveyspalvelujen tarjonnalle. Niiden käyttöönoton odotetaan parantavan hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, vähentävän sairaanhoitokuluja, edistävän osaltaan kansallisten terveydenhoitojärjestelmien nykyaikaistamista ja lisäävän niiden tehokkuutta sekä tekevän niistä paremmin mukautettuja kansalaisten, potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten yksittäisiin tarpeisiin sekä ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin.

18. Lisäämällä ja säilyttämällä julkisen sektorin elinten hallussa olevan Euroopan rikkaan ja moninaisen kulttuurisisällön ja tietojen saatavuutta ja avaamalla ne uudelleen käyttöä varten tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien rajoissa ruokitaan luovuutta sekä edistetään innovointia ja yrittäjyyttä. Esteetön pääsy uudelleen käytettäviin monikielisiin resursseihin auttaa ylittämään kieliesteet, jotka vaarantavat sähköisten palvelujen sisämarkkinat ja rajoittavat tiedonsaantia.

19. Turvallisuuden ja turvatoimien alalla EU:n laajuinen foorumi resurssien, tietojärjestelmien ja ohjelmistojen jakamiseen verkkoturvallisuuden edistämiseksi edesauttaa turvallisen ympäristön luomista internetiä käyttäville lapsille. Se tarjoaa keskuksille, jotka käsittelevät vuosittain satoja tuhansia pyyntöjä ja ilmoituksia, mahdollisuuden toimia kaikkialla Euroopassa. Kriittiset tietoinfrastruktuurit vahvistavat valmiuksia, tietojen jakoa, koordinointia ja tietoverkkojen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin vastaamista koko unionin alueella.

20. Digitaalipalvelujen infrastruktuurissa toimivia luonteeltaan kaupallisia innovatiivisia sovelluksia odotetaan syntyvän. Niiden tutkimukseen ja testaukseen voidaan myöntää yhteisrahoitusta osana Horizon 2020 -ohjelman tutkimus- ja innovaatiohankkeita ja niiden käyttöönottoa koheesiopolitiikan puitteissa.

21. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteen tarkistamisen osalta tieto- ja viestintätekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaisia kuulemisia myös asiantuntijatasolla. Säädösvallan siirtämisellä pyritään ottamaan huomioon tekniikan ja markkinoiden kehitys, esiin nousevat uudet poliittiset painopisteet tai mahdollisuudet hyödyntää eri infrastruktuurien välisiä synergioita, myös liikenteen ja energian aloilla. Säädösvallan siirron laajuus rajoitetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden kuvauksen tarkistamiseen, uuden yhteistä etua koskevan hankkeen lisäämiseen tai vanhentuneen yhteistä etua koskevan hankkeen poistamiseen ennalta vahvistettujen, selkeiden ja avointen kriteerien mukaisesti.

22. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

23. Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista 17 päivänä kesäkuuta 1997 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1336/97/EY[15] koskee Euroopan laajuisten verkkojen teleliikenteen perusrakenteiden alalla toteutettavien toimenpiteiden tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita. Viimeaikaisen kehityksen perusteella kyseinen päätös olisi korvattava.

24. Sen vuoksi päätös 1336/97/EY olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan suuntaviivat niiden Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen määrittelemiseksi, joiden kehittämiseen, täytäntöönpanoon, käyttöönottoon, yhteenliittämiseen ja yhteentoimivuuteen myönnetään tukea asetuksen XXX (Verkkojen Eurooppa -välineestä annettu asetus) mukaisesti.

Näissä suuntaviivoissa esitetään yhteistä etua koskevien hankkeiden tavoitteet ja painopisteet, määritellään yhteistä etua koskevat hankkeet ja esitetään arviointiperusteet uusien yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelemiseksi.

2 artikla Tavoitteet

Yhteistä etua koskevat hankkeet

25. edistävät talouskasvua ja tukevat sisämarkkinoiden kehitystä, minkä seurauksena Euroopan talouden, myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), kilpailukyky paranee;

26. tuovat parannuksia niin kansalaisten, yritysten kuin viranomaisten arkeen edistämällä kansallisten televiestintäverkkojen yhteenliitettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta;

27. lisäävät nopeiden ja ultranopeiden laajakaistaverkkojen Euroopan laajuista käyttöönottoa, mikä vuorostaan helpottaa Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa;

28. helpottavat Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien kestävää käyttöönottoa, yhteentoimivuutta ja koordinointia Euroopan tasolla, ylläpitoa ja päivittämistä;

29. edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä ympäristön suojelua ja sen tilan parantamista.

3 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

30. ’televiestintäverkoilla’ laajakaistaverkkoja ja digitaalipalvelujen infrastruktuureja,

31. ’laajakaistaverkoilla’ kiinteitä ja langattomia liityntäverkkoja (satelliittiverkko mukaan lukien), täydentävää infrastruktuuria ja runkoverkkoja, jotka pystyvät tarjoamaan hyvin nopeat yhteydet,

32. ’digitaalipalvelujen infrastruktuureilla’ sähköisesti, tavallisesti internetissä tarjottuja verkotettuja palveluja, jotka tarjoavat Euroopan laajuisia yhteentoimivia yleishyödyllisiä palveluja ja jotka ovat kansalaisten, yritysten ja/tai hallitusten kannalta luonteeltaan mahdollistavia, ja

33. ’eurooppalaisella lisäarvolla’ EU:n toimista seuraavaa arvoa yksinään tai ryhmässä toimivien jäsenvaltioiden toimista seuraavan arvon lisäksi.Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o XXXX (Verkkojen Eurooppa -välineestä annettu asetus) määritelmiä.

4 artikla Yhteistä etua koskevien hankkeiden painopisteet

Yhteistä etua koskevien hankkeiden painopisteet, ottaen huomioon 2 artiklassa luetellut tavoitteet, ovat seuraavat:

34. vähintään 100 Mbit/s:n tiedonsiirtonopeuden takaavien ultranopeiden laajakaistaverkkojen käyttöönotto;

35. vähintään 30 Mbit/s:n tiedonsiirtonopeuden takaavan laajakaistan käyttöönotto saarialueiden, sisämaan liikenteellisesti eristyksissä olevien alueiden ja syrjäseutualueiden liittämiseksi unionin keskusalueisiin;

36. tuki digitaalipalvelujen infrastruktuurien ydinpalvelualustoille;

37. toimet synergian ja yhteentoimivuuden aikaansaamiseksi televiestintäalan yhteistä etua koskevien eri hankkeiden välillä, erityyppisiä infrastruktuureja koskevien yhteistä etua koskevien hankkeiden välillä myös liikenteen ja energian aloilla, televiestintäalan yhteistä etua koskevien hankkeiden sekä rakenne- ja koheesiorahastoista tuettujen hankkeiden välillä, sekä alaa koskevien tutkimusinfrastruktuurien kanssa.

5 artikla Yhteistä etua koskevat hankkeet

38. Liitteessä esitetyillä yhteistä etua koskevilla hankkeilla on edistettävä 2 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista.

39. Yhteistä etua koskeva hanke voi sisältää hankkeen koko elinkaaren, myös toteutettavuustutkimukset, täytäntöönpanon, jatkuvan toiminnan, koordinoinnin ja arvioinnin.

40. Jäsenvaltioiden ja/tai muiden yhteistä etua koskevien hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavien tai niiden täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen on toteutettava tarvittavat oikeudelliset, hallinnolliset, tekniset ja rahoitusta koskevat toimenpiteet vastaavien, tässä asetuksessa säädettyjen eritelmien mukaisesti.

41. Unioni voi helpottaa yhteistä etua koskevien hankkeiden täytäntöönpanoa sääntelytoimenpitein, tarvittaessa koordinoinnin, tukitoimenpiteiden ja rahoitustuen kautta, kannustaakseen niiden käyttöönottoon sekä houkuttaakseen julkisia ja yksityisiä investointeja.

42. Yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimille voidaan myöntää EU:n rahoitustukea Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen edellytysten mukaisesti ja siinä säädetyistä välineistä [VIITE]. Rahoitustukea myönnetään unionin asiaa koskevien sääntöjen ja menettelyjen, rahoituksen painopisteiden ja resurssien saatavuuden mukaisesti.

43. Siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 8 artiklan mukaisesti liitteeseen sisällytettyjen yhteistä etua koskevien hankkeiden kuvauksen tarkistamiseksi, uusien yhteistä etua koskevien hankkeiden lisäämiseksi liitteeseen tai vanhentuneiden yhteistä etua koskevien hankkeiden poistamiseksi liitteestä 7, 8 ja 9 kohtien mukaisesti.

44. Edellä olevassa 6 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä antaessaan komissio arvioi, vastaako yhteistä etua koskevan hankkeen kuvauksen tarkistaminen tai uuden yhteistä etua koskevan hankkeen lisääminen tarpeeseen, joka johtuu

45. teknologian tai markkinoiden kehityksestä; tai

46. esiin nousevista uusista poliittisista painopisteistä; tai

47. uusista mahdollisuuksista hyödyntää eri infrastruktuurien, myös liikenne- ja energia-alan infrastruktuurien välisiä synergioita.

48. Jos delegoitu säädös koskee uuden yhteistä etua koskevan hankkeen lisäämistä, komissio arvioi 7 kohdassa vahvistettujen kriteerien lisäksi, onko tällainen hanke myös seuraavien kriteerien mukainen:

49. se edistää 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista;

50. se perustuu valmiiseen teknologiaan, joka on valmis otettavaksi käyttöön; ja

51. sillä on eurooppalaista lisäarvoa.

52. Antaessaan delegoituja säädöksiä vanhentuneen yhteistä etua koskevan hankkeen poistamiseksi liitteestä komissio arvioi, eikö kyseinen hanke enää vastaa 7 kohdassa säädettyjä tarpeita tai täytä 8 kohdassa säädettyjä kriteerejä.

6 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

53. Unioni voi olla yhteydessä, keskustella, vaihtaa tietoja ja tehdä yhteistyötä kolmansien maiden julkisten viranomaisten tai muiden järjestöjen kanssa saavuttaakseen näissä suuntaviivoissa asetettuja tavoitteita, kun tällaisesta yhteistyöstä syntyy eurooppalaista lisäarvoa. Muiden tavoitteiden lisäksi tällaisella yhteistyöllä pyritään edistämään Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen ja kolmansien maiden televiestintäverkkojen yhteentoimivuutta.

54. Unioni voi myös olla yhteydessä, keskustella, vaihtaa tietoja ja tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien kanssa saavuttaakseen näissä suuntaviivoissa asetettuja tavoitteita.

7 artikla Tietojen vaihto, seuranta ja tarkistaminen

55. Jäsenvaltiot ja komissio vaihtavat Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta annetun asetuksen XXX 21 artiklan nojalla saatujen tietojen perusteella tietoja näiden suuntaviivojen täytäntöönpanon edistymisestä.

56. Komissiota avustaa näiden suuntaviivojen täytäntöönpanon seurannassa asiantuntijaryhmä, jossa on edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta, joka auttaa suunnittelussa nopeaa internetiä koskevien kansallisten strategioiden ja infrastruktuurikartoitusten kautta sekä tietoja vaihtamalla. Asiantuntijaryhmä voi myös tarkastella muita Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen kehittämiseen liittyviä aiheita.

57. Komissio julkaisee kertomuksen näiden suuntaviivojen täytäntöönpanon edistymisestä Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta annetun asetuksen XXX väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin yhteydessä ja asiantuntijaryhmää kuultuaan. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

58. Näissä kertomuksissa komissio myös arvioi, vastaavatko yhteistä etua koskevien hankkeiden laajuudet edelleen poliittisia painopisteitä, teknologian kehitystä tai tilannetta merkityksellisillä markkinoilla. Suurten hankkeiden osalta näihin kertomuksiin sisältyy myös ympäristövaikutusten analyysi, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä aiheutuvat tarpeet sekä katastrofivalmius ja -palautuvuus. Tällainen tarkastelu voidaan toteuttaa tarpeen vaatiessa myös muulloin.

8 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

59. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

60. Siirretään 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

61. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

62. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

63. Edellä olevan 5 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

9 artikla Kumoaminen

Kumotaan päätös 1336/97/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 1376/2002/EY.

10 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

YHTEISTÄ ETUA KOSKEVAT HANKKEET

Yhteistä etua koskevilla hankkeilla pyritään poistamaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumista haittaavat pullonkaulat eli tarjota verkon saatavuus sekä pääsy julkisten digitaalipalvelujen infrastruktuureihin, myös yli rajojen.

Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen (laajakaistaverkkojen ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien) käyttöönotto ja parantaminen edistävät osaltaan talouskasvua, auttavat luomaan uusia työpaikkoja ja saamaan aikaan toimivat digitaaliset sisämarkkinat. Niiden käyttöönotto mahdollistaa erityisesti internetin nopeamman käytön, saa aikaan tietoteknologiapohjaisia parannuksia kansalaisten, myös lasten ja nuorten, yritysten ja viranomaisten arkeen, lisää yhteentoimivuutta ja helpottaa yhteisesti hyväksyttyjen standardien yhdenmukaistamista tai lähentymistä.

1 jakso. Horisontaaliset painopisteet

Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen käyttöönottoa, joka auttaa poistamaan digitaalisten sisämarkkinoiden nykyiset pullonkaulat, täydennetään tutkimuksilla ja ohjelmatukitoimilla. Niitä ovat seuraavat:

64. Innovatiivinen hallinnointi, kartoitus ja palvelut. Käyttöönottoa ja hallinnointia varten tarvittavat teknisen avun toimet sisältävät hanke- ja investointisuunnittelun sekä toteutettavuustutkimukset investointitoimenpiteiden ja rahoitusvälineiden tukemiseksi. Euroopan laajuisen laajakaistainfrastruktuurin kartoituksessa kehitetään kohteiden jatkuva yksityiskohtainen fyysinen seuranta ja dokumentointi, asennusoikeuksien analysointi, nykyisten laitteistojen mahdolliset päivittämismahdollisuudet jne. Yleiseurooppalaisen laajakaistainfrastruktuurin kartoittamisen avulla kehitetään jatkuvaa yksityiskohtaista olennaisten sivustojen tarkastelua ja dokumentointia, käyttöoikeuksien analysointia, olemassa olevien toimintojen parantamismahdollisuuksien arviointia jne. Tässä on noudatettava direktiivin 2007/2/EY (INSPIRE-direktiivi) periaatteita ja siihen liittyviä standardointitoimia. Teknisen avun toimenpiteillä voidaan myös tukea menestyksekkäitten investointien ja käyttöönottomallien replikointia.Toimiin voi sisältyä myös ilmastokestävyyden varmistaminen ilmastoon liittyvien riskien arvioimiseksi ja infrastruktuurin katastrofivalmiuden ja palautuvuuden varmistamiseksi EU:n lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

65. Tukitoimet ja muuta teknistä apua koskevat toimenpiteet. Näitä toimia tarvitaan yhteistä etua koskevien hankkeiden täytäntöönpanon valmistelemiseksi tai tukemiseksi tai niiden käyttöönoton nopeuttamiseksi. Digitaalipalvelujen alalla tukitoimilla vauhditetaan ja edistetään sellaisten uusien digitaalipalvelujen infrastruktuurien käyttöönottoa, jotka saattavat olla tarpeellisia tai hyödyllisiä teknologian kehityksen, merkityksellisten markkinoiden muutosten tai esiin nousevien uusien poliittisten painopisteiden vuoksi.

2 jakso. Laajakaistaverkot

Kaikki unionin alueella tehtävät laajakaistainvestoinnit laajentavat verkon kapasiteettia ja niistä koituu hyötyä kaikille potentiaalisille käyttäjille myös muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, jossa investoinnit toteutetaan. Investoinnit näihin verkkoihin lisäävät kilpailua ja innovointia taloudessa, auttavat tuottamaan entistä tehokkaampia ja toimivampia julkisia palveluja ja edistävät vähähiilistä taloutta koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamista sekä parantavat EU:n yleistä kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Investointeja laajakaistainfrastruktuuriin ovat tehneet pääasiassa yksityiset sijoittajat, ja näin odotetaan olevan jatkossakin. Digitaalistrategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin myös investointeja alueille, joilla ne eivät ole liiketaloudellisesti yksiselitteisen kannattavia tai joilla investointien kannattavuutta on tuettava tavoitteiden edellyttämässä aikataulussa pysymiseksi. Investointien todennäköisyyden perusteella voidaan jaotella seuraavat aluetyypit:

Taajama-alueilla / keskitiheään asutuilla alueilla on tavallisesti tarjolla keskinopeita yhteyksiä, mutta nopeat yhteydet puuttuvat. Kun todetaan, että edistyneeseen teknologiaan tehtävien investointien kannattavuus on lyhyellä aikavälillä yksityisille sijoittajille riittämätön, rahoitustuella voidaan kannattavuusvaje poistamalla saada aikaan kannattavia pitkän ajanjakson investointeja ja lisätä kilpailua.

Maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla yhteydet ovat tavallisesti hitaita, eikä niitä aina ole ollenkaan. Investointien kannattavuus on epätodennäköistä, eikä eurooppalaisia tavoitteita todennäköisesti saavuteta vuoteen 2020 mennessä. Näillä alueilla investoinnit edellyttävät enemmän rahoitustukea avustuksina, mahdollisesti yhdistettyinä rahoitusvälineisiin. Tällaisia alueita ovat syrjäiset ja harvaan asutut seudut, joilla joko investointikustannukset ovat hyvin korkeita tai tulot matalia. Näillä alueilla Verkkojen Eurooppa -välineen tuki todennäköisesti täydentää koheesiorahastosta tai maaseudun kehittämisrahastosta saatavilla olevaa tukea tai muuta suoraa julkista tukea.

Tiheään asutuilla alueilla / kaupunkialueilla – joitakin matalatuloisia alueita lukuun ottamatta – on tavallisesti parhaiten tarjolla keskinopeita ja nopeita yhteyksiä, joita tarjoavat usein kilpailukykyiset kaapeli- ja televiestintäoperaattorit. Kuitenkin juuri suhteellisen tyydyttävän tilanteen vuoksi markkinakannustimet kuitu kotiin -yhteyksien (fibre to the home, FTTH) kaltaisiin hyvin nopeisiin verkkoihin tehtäviin investointeihin ovat rajallisia. Rahoitustukea voidaan siis suunnitella myös tiheästi asutuille kaupunkialueille, jotka eivät houkuttele riittäviä investointeja niistä koituvista yhteiskunnallisista hyödyistä huolimatta, kunhan se tapahtuu täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101, 102 ja 106 artiklan mukaisesti, sekä tarvittaessa valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä annettujen yhteisön suuntaviivojen mukaisesti.

Vähemmän kehittyneillä alueilla tukea laajakaistaverkkojen käyttöönottoa varten on tarjottava pääasiassa rakenne- ja koheesiorahastojen välineiden kautta. Verkkojen Eurooppa -välineen avustuksilla ja/tai rahoitusvälineillä voidaan tarvittaessa täydentää tätä tukea tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mainituilla alueilla toteutettavien Verkkojen Eurooppa -välineeseen liittyvien toimien ja rakenne- ja koheesiorahastoista myönnettävän tuen välillä syntyvien synergioiden edistämiseksi voidaan käyttää asianmukaista koordinointimekanismia[16].

Alueiden luokittelu edellä esitettyihin luokkiin esitetään alustavasti seuraavassa kartassa.

[pic]

Laajakaistaverkkojen alalla yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvät toimet muodostavat tasapainoisen hankevalikoiman, joka käsittää digitaalistrategian 30 Mbit/s:n ja 100 Mbit/s:n tavoitteita edistäviä toimia erityisesti taajama- ja maaseutualueilla ja alueilla kaikkialla Euroopan unionissa.

Käytetystä teknologiasta riippumatta laajakaistaverkkojen alan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvillä toimilla

66. tuetaan laajakaistainvestointeja, joiden avulla voidaan saavuttaa digitaalistrategiassa esitetty tavoite yleisestä kattavuudesta 30 Mbit/s:n nopeudella vuoteen 2020 mennessä; tai

67. tuetaan laajakaistainvestointeja, joiden avulla voidaan saavuttaa digitaalistrategiassa esitetty tavoite, jonka mukaan 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista olisi oltava internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s; ja

68. noudatetaan sovellettavaa lainsäädäntöä, erityisesti kilpailulainsäädäntöä,

ja ne käsittävät vähintään yhden seuraavista toimista:

69. passiivisen fyysisen infrastruktuurin tai yhdistetyn passiivisen ja aktiivisen infrastruktuurin ja niihin liittyvien infrastruktuurielementtien käyttöönotto infrastruktuurin toiminnassa tarvittavine palveluineen;

70. näihin liittyvät toiminnot ja palvelut, kuten rakennusten kaapelointi, antennit, tornit ja muut tukirakennelmat, kanavat, kourut, mastot, kaapelikaivot ja jakamot;

71. mahdollisten synergioiden hyödyntäminen laajakaistaverkkojen ja muiden yleishyödyllisten verkkojen (energia-, liikenne-, vesijohto- ja viemäriverkot) käyttöönoton välillä, erityisesti älykkäiden sähkönjakeluverkkojen yhteydessä.

Laajakaistaverkkojen käyttöönottoa saarialueiden, sisämaan liikenteellisesti eristyksissä olevien alueiden ja syrjäseutualueiden liittämiseksi unionin keskusalueisiin tarvittaessa merenalaisin kaapelein tuetaan, jos se on tarpeen vähintään 30 Mbit/s:n laajakaistan takaamiseksi eristyksissä oleville yhteisöille. Tuen olisi täydennettävä muita EU:n tai kansallisia varoja, jotka ovat käytettävissä tähän tarkoitukseen.

Selvyyden vuoksi olisi korostettava, että sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen avulla siirretyn sisällön toimituksellista valvontaa tarjoavat tai harjoittavat palvelut ja direktiivin 98/34/EY 1 artiklassa määritellyt tietoyhteiskunnan palvelut, jotka eivät muodostu kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa, eivät kuulu laajakaistaverkkojen alan yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämisen soveltamisalaan.

Laajakaista-alan yhteistä etua koskeville hankkeille myönnettävän EU:n tuen edunsaajia ovat muun muassa mutta eivät yksinomaan seuraavat:

72. teleoperaattorit (vakiintuneet, joko suoraan tai tytäryhtiön tai uusien tulokkaiden kautta investoivat), jotka aloittavat investointeja nopeisiin tai ultranopeisiin laajakaistaverkkoihin;

73. yleishyödylliset laitokset (esim. vesi- ja viemäröinti-, energia- ja liikennelaitokset), joiden odotetaan investoivan passiivisiin laajakaistaverkkoihin joko yksinään tai operaattorien kumppaneina;

74. alueelliset päätöksentekijät, myös kunnat, jotka tekevät laajakaistainfrastruktuureja koskevia käyttöoikeussopimuksia. Laitetoimittajat voivat olla kiinnostuneita tällaisesta järjestelystä erityisesti tarkoitusta varten perustettujen yhtiöiden kautta;

75. useiden kiinteiden ja langattomien verkkojen markkinoilla aktiivisten toimijoiden kumppanuudet uuden sukupolven infrastruktuurien rakentamista varten.

Hankevalikoimaa laadittaessa on otettava asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden investointitarpeet niiden kotitalouksien määrän osalta, jotka on määrä kytkeä Verkkojen Eurooppa -välineen tuella.

Lisäksi tuetaan nopeita yhteyksiä julkisiin internet-yleisöpäätteisiin erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, sairaaloissa, paikallishallinnon toimistoissa ja kirjastoissa.

3 jakso. Digitaalipalvelujen infrastruktuurit

Digitaalipalvelujen infrastruktuurien toteuttaminen edistää osaltaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumista poistamalla nykyisiä pullonkauloja palvelujen käyttöönoton osalta. Tämä saavutetaan luomalla uusia ja/tai vahvistamalla olemassa olevia yhteentoimivia digitaalipalvelujen infrastruktuurien alustoja, joihin liittyvät digitaalipalvelujen olennaiset perusinfrastruktuurit. Se perustuu kaksiosaiseen lähestymistapaan:

76. Ydinpalvelualustat ovat digitaalipalvelujen infrastruktuurien keskeisiä osatekijöitä tai solmukohtia, jotka ovat olennaisia Euroopan laajuisen liitettävyyden, saatavuuden ja yhteentoimivuuden kannalta. Tämä voi käsittää myös fyysiset laitteet, kuten palvelimet, erikoistuneet verkot ja ohjelmistotyökalut. Ydinpalvelualustat ovat avoimia asianomaisille tahoille kaikissa jäsenvaltioissa.

77. Yleisluonteiset palvelut mahdollistavat digitaalipalvelujen infrastruktuurien toiminnallisuuden ja sisällön. Ne voidaan liittää yhteen ydinpalvelualustan kautta.

Digitaalipalvelujen infrastruktuurien alan yhteistä etua koskevat hankkeet ovat seuraavat:

Julkishallinnon Euroopan laajuiset hyvin nopeat runkoverkkoyhteydet

Julkishallinnon Euroopan laajuinen palveluinfrastruktuurin runkoverkko tarjoaa suuren nopeuden ja yhteenliitettävyyden EU:n julkisten elinten välille julkishallinnon, kulttuurin, koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaisilla aloilla. Tämä runkoverkkoinfrastruktuuri tukee palveluiden laadunvalvonnan ja varmistetun käytön avulla julkisia palveluja, joilla on eurooppalaista lisäarvoa. Sen avulla varmistetaan julkisten palvelujen tarjonnan digitaalisen jatkumo kansalaisten, yritysten ja hallinnon eduksi. Se mahdollistaa liitettävyyttä koskevan kysynnän kasvun, kriittisen massan saavuttamisen ja kustannusten vähentämisen.

Ydinpalvelualusta:

Infrastruktuuri perustuu olemassa olevaan internetin runkoverkkoon, ja tarvittaessa otetaan käyttöön uusia verkkoja. Yhteydet muodostetaan joko suoraan tai alueellisesti tai kansallisesti hallinnoitujen infrastruktuurien kautta. Se tarjoaa erityisesti yhteenliitettävyyden muihin, muun muassa tässä liitteessä mainittuihin Euroopan laajuisiin palveluihin. Infrastruktuuri integroidaan kokonaisuudessaan internetiin Euroopan laajuisten julkisten palvelujen keskeisenä kapasiteettina, ja se tukee tulevien standardien omaksumista (esim. IP-yhteyskäytännön version 6 kaltaiset internetin yhteyskäytännöt[17]). Julkishallintojen välisiin yhteyksiin voidaan turvallisuussyistä tarvittaessa harkita erillisiä infrastruktuurialustoja.

Yleisluonteiset palvelut:

Ydinpalvelualustan integroimista Euroopan julkisiin palveluihin helpotetaan ottamalla käyttöön yleisluonteisia palveluja: valtuutus, todentaminen, verkkoalueiden välinen turvallisuus ja tarpeeseen perustuva kaistanleveys, palvelujen yhteinen käyttäjäntunnistus, liikkuvuudenhallinta, laadun- ja suorituskyvyn valvonta ja kansallisten infrastruktuurien integroiminen.

Yhteentoimivat etäresurssipalvelut (pilvipalvelut) tarjoavat runkoverkkoinfrastruktuuri-toiminnon, jolla voidaan tarjota Euroopan laajuisten julkisten palveluiden etäresurssipalveluita. Tähän sisältyvät verkkotyyppiset Euroopan laajuiset palvelut, kuten videokonferenssit, virtuaalivarastointi ja suurta laskentatehoa vaativien sovellusten tukeminen, myös muiden yhteistä etua koskevien hankkeiden osalta.

Rajatylittävät sähköisen hallinnon palvelut

Sähköisellä hallinnolla tarkoitetaan digitaalista vuorovaikutusta julkisviranomaisten ja kansalaisten välillä, julkisviranomaisten ja yritysten ja järjestöjen välillä sekä eri valtioiden julkisviranomaisten kesken. Standardoiduilla, rajatylittävillä ja käyttäjäystävällisillä vuorovaikutusalustoilla edistetään tehokkuutta niin koko taloudessa kuin julkisella sektorilla, ja se edistää sisämarkkinoita.

Ydinpalvelualusta:

Yhteentoimivat sähköiset tunnistus- ja varmennusmenettelyt kaikkialla Euroopassa. Otetaan käyttöön yhteenliitettyjä ja turvallisia varmennuspalvelimia ja -protokollia, joilla varmistetaan Euroopassa käytössä olevien eri tunnistus-, varmennus- ja lupajärjestelmien yhteentoimivuus. Alusta tarjoaa kansalaisille ja yrityksille pääsyn tarvittaviin sähköisiin palveluihin esimerkiksi ulkomailla tapahtuvaa opiskelua, työskentelyä, matkustamista, terveydenhuoltopalvelujen saamista tai liiketoimintaa varten. Se muodostaa ydinkerroksen kaikille niille digitaalisille palveluille, jotka edellyttävät sähköistä tunnistusta ja varmennusta: esim. sähköiset hankinnat, sähköiset terveydenhuoltopalvelut, standardoitu yritysten raportointi, oikeudellisten tietojen sähköinen vaihtaminen, Euroopan laajuinen yritysten sähköinen rekisteröiminen, yritysten sähköiset hallinnointipalvelut, mukaan lukien yritysrekisterien välinen kommunikointi rajatylittävien sulautumisten ja ulkomaisten sivuliikkeiden osalta. Alustassa voidaan käyttää myös monikielisen alustan resursseja ja välineitä.

Yleisluonteiset palvelut:

78. Sähköiset menettelyt yrityksen perustamiseksi ja yritystoiminnan harjoittamiseksi toisessa Euroopan valtiossa : Palvelu mahdollistaa kaikkien tarvittavien hallinnollisten menettelyjen hoitamisen sähköisesti yli rajojen yhden yhteyspisteen kautta. Myös palveluista sisämarkkinoilla annettu direktiivi 2006/123/EY edellyttää tällaista palvelua.

79. Yhteentoimivat rajatylittävät sähköiset hankintapalvelut : Palvelulla tarjotaan EU:ssa toimiville yrityksille mahdollisuus vastata minkä tahansa jäsenvaltion julkisiin tarjouspyyntöihin niin hankintasopimuksen tekemistä edeltävissä kuin sen jälkeisissä sähköisissä hankintatoiminnan vaiheissa, ja siinä yhdistyvät tarjouksen sähköisen lähettämisen, virtuaalisen yritysasiakirja-aineiston (Virtual Company Dossier – VCD), sähköisten luetteloiden, sähköisten tilausten ja sähköisten laskujen kaltaiset toiminnot.

80. Yhteentoimivat rajatylittävät sähköisen oikeudenkäytön palvelut: Palvelu tarjoaa kansalaisille, yrityksille, järjestöille ja oikeusalan toimijoille mahdollisuuden tutustua sähköisesti oikeudellisiin keinoihin/asiakirjoihin ja oikeusmenettelyihin. Se mahdollistaa sähköisen rajatylittävän vuorovaikutuksen (sähköisen tietojen ja asiakirjojen vaihdon avulla) eri jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välillä ja parantaa näin valmiuksia käsitellä rajatylittäviä oikeustapauksia.

81. Yhteentoimivat rajatylittävät sähköiset terveyspalvelut : Palvelu mahdollistaa kansalaisten/potilaiden ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien välisen vuorovaikutuksen, laitosten välisen ja järjestöjen välisen tiedonsiirron tai kansalaisten/potilaiden ja/tai terveydenhuollon ammattilaisten ja laitosten vertaisviestinnän. Käyttöönotettava infrastruktuuri on erityisesti direktiiveissä 95/46/EY ja 2002/58/EY esitettyjen tietosuojaperiaatteiden mukainen, ja siinä noudatetaan kansainvälisiä ja kansallisia potilaiden terveystietoja ja muuta henkilökohtaista tietoa koskevia eettisiä sääntöjä.Palvelu tarjoaa rajatylittävän pääsyn sähköisiin terveystietoihin ja sähköisiin reseptilääkepalveluihin sekä tietotekniikka-avusteista terveydenhuoltoa ja asumista koskeviin etäpalveluihin, rajatylittäviin monikielisiin semanttisiin palveluihin, jotka ovat yhteydessä monikieliseen toiminta-alustaan, sosiaaliturvatietojen saatavuuden EESSI:n (Electronic Exchange of Social Security Information, sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä) infrastruktuurin kautta jne.

82. Eurooppalainen keskusalusta Euroopan yritysrekistereiden yhteenliittämiseksi: Alusta tarjoaa keskeisiä välineitä ja palveluja, joiden avulla kaikkien jäsenvaltioiden yritysrekisterit voivat vaihtaa tietoja rekisteröidyistä yrityksistä ja niiden sivukonttoreista, sulautumista ja lakkauttamisista. Se tarjoaa myös monta valtiota kattavan monikielisen hakupalvelun Euroopan oikeusportaalin keskusyhteyspisteen käyttäjille.

Julkisen sektorin tiedon ja monikielisten palvelujen saatavuus

Eurooppalaisen kulttuuriperinnön digitaalisten resurssien saatavuus

Tämän infrastruktuurin tavoitteena on asettaa saataville eurooppalaisten kulttuuriresurssien laajat kokoelmat digitaalisessa muodossa ja edistää niiden uudelleenkäyttöä kolmansien osapuolten toimesta täysin tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien rajoissa.

Ydinpalvelualusta:

Ydinpalvelualusta kehitetään nykyisen Europeana-portaalin pohjalta. Alusta edellyttää hajautetun tietojenkäsittelyn, tietojen tallennuksen ja ohjelmistojen kehittämistä, toimintaa ja hallinnointia, ja se toimii yhteyspisteenä eurooppalaista kulttuuriperintöä koskevaan sisältöön. Lisäksi se sisältää rajapinnan määrittelyt infrastruktuurin vuorovaikutusta varten (tiedonhaku, tietojen lataaminen), tuen metatietojen muokkaamiselle ja uuden sisällön tallentamiselle sekä tietoja infrastruktuurin kautta saatavan sisällön uudelleenkäytön edellytyksistä.

Se tarjoaa myös keinot sisällöntuottajien, käyttäjien (portaalia käyttävien kansalaisten) ja uudelleenkäyttäjien (luovan teollisuuden) väliselle vuorovaikutukselle, palvelualustan tunnetuksi tekemiselle sekä siihen liittyvien verkkojen koordinoinnille ja tiedonvaihdolle.

Yleisluonteiset palvelut:

83. kulttuuri-instituutioiden ja yksityisten sisällönhaltijoiden sisällön yhdistäminen jäsenvaltioissa;

84. interaktiivisuuteen rohkaisevat joukkoistamispalvelut ja käyttäjien aktiivisen osallistumisen mahdollistaminen;

85. portaalin käyttäjäystävälliset palvelut, jotka koskevat hakujen ja selaamisen parantamisen kaltaisia seikkoja sekä kieltenvälisiä hakuja;

86. oikeuksien vaihtoon liittyvät tiedot ja infrastruktuurin toimilupien myöntäminen,;

87. digitalisoinnin osaamiskeskukset ja digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttäminen;

88. kulttuurilaitosten sisältökokoelmat ja käyttäjien luomat sisällöt ja niiden pitkäaikainen säilyttäminen.

Julkisen sektorin uudelleen käytettävissä olevan tiedon saanti

Tämä digitaalisen palvelun infrastruktuuri sisältää EU:n julkisen sektorin julkisia tietoja uudelleenkäyttöä varten.

Ydinpalvelualusta:

Hajautettu tietojenkäsittely, tietojen tallennus ja ohjelmistot tarjoavat yhteyspisteen monikielisiin (kaikki EU:n viralliset kielet) EU:n julkisten elinten tietoihin Euroopan, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; tietojen haku- ja visualisointivälineet; varmuuden siitä, että saatavilla olevat tiedot saa julkaista ja jakaa, mukaan luettuna tietojen alkuperän jäljitysketju; sovellusohjelmointiliittymät ohjelmistoasiakkaille infrastruktuurivuorovaikutusta varten (tiedonhaku, tilastojen kerääminen, tietojen lataaminen) kolmansien osapuolien sovellusten kehittämiseksi. Se tarjoaa myös mahdollisuuden tilastojen keräämiseen ja julkaisemiseen portaalin toiminnasta sekä tietojen ja sovellusten saatavuudesta ja käyttötavoista.

Yleisluonteiset palvelut:

Käytännöllisesti katsoen kaikkien EU:n julkishallintojen hallussa olevien ja julkaisemien kaikkien tietokokonaisuuksien saatavuuden asteittainen laajentaminen, mukaan lukien monikieliset haut, seuraavin keinoin:

89. kansainvälisten, EU:n, kansallisten, alueellisten tai paikallisten tietokokonaisuuksien yhdistäminen;

90. tietokokonaisuuksien yhteentoimivuus entistä paremman uudelleenkäytön mahdollistamiseksi, mukaan luettuina oikeudelliset asiat ja lupa-asiat;

91. rajapinnat kolmansien maiden avoimiin tietoinfrastruktuureihin;

92. tietokokoelmat ja pitkän ajanjakson säilytyspalvelut.

Sähköisten palvelujen monikielinen saatavuus

Tämä infrastruktuuri tarjoaa nykyisille ja tuleville sähköisten palvelujen tarjoajille mahdollisuuden tarjota sisältöään ja palvelujaan kaikilla EU:n kielillä mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.

Ydinpalvelualusta:

Palvelualusta mahdollistaa elävän kielitiedon suurten kokoelmien ja uudelleen käytettävien kielenkäsittelyvälineiden keräämisen, säilyttämisen ja saataville tarjoamisen. Se kattaa kaikki EU:n kielet ja noudattaa asianmukaisia standardeja ja sovittuja palveluun liittyviä ja lakisääteisiä vaatimuksia. Palvelualusta mahdollistaa osallistujille kielitietojen ja välineiden joustavan lisäämisen, tiedonhoidon ja hiomisen sekä takaa helpon, tasapuolisen ja turvallisen pääsyn niihin ja tällaisten resurssien mukauttamisen kielen sovelluksia käyttäviä palveluja tarjoaville tai kehittäville organisaatioille. Palvelualusta tukee myös yhteistyötä ja yhteistoimintaa nykyisten tai tulevien vastaavanlaisten aloitteiden ja tietokeskusten kanssa EU:n sisällä ja sen ulkopuolella.

Yleisluonteiset palvelut:

Palvelualusta sisältää suuren määrän uudelleenkäytettäviä tieto- ja ohjelmistoresursseja, jotka kattavat kaikki EU:n kielet. Siihen kerätään, yhdenmukaistetaan ja integroidaan tällaista tietoa ja ohjelmistoelementtejä jaetussa palveluinfrastruktuurissa. Se tarjoaa saataville ja joillakin aloilla kehittää tai laajentaa tieto- ja ohjelmistoresursseja, joita voidaan käyttää rakennuspalikoina monikielisten palvelujen tai sähköisten palvelujen monikielisten portaalien kehittämiseksi, räätälöimiseksi ja tarjoamiseksi.

Turvallisuus ja turvatoimet

Safer Internet -palveluinfrastruktuuri

Tuella tarjotaan Euroopan tasolla yhdennettyjä ja yhteentoimivia palveluja, jotka perustuvat yhteiseen tietoisuuteen, resursseihin, välineisiin ja käytäntöihin. Sillä pyritään antamaan lapsille sekä heidän vanhemmilleen, hoitajilleen ja opettajilleen mahdollisuus hyödyntää internetiä parhaalla mahdollisella tavalla.

Ydinpalvelualusta:

Ydinpalvelualusta mahdollistaa yhteisten tietojenkäsittelylaitteiden, tietokantojen ja ohjelmistotyökalujen hankkimisen, toiminnan ja ylläpidon jäsenvaltioiden Safer Internet -keskuksissa. Se kattaa myös tukitoiminnot seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta sisällöstä tehtyjen ilmoitusten käsittelemisessä, sisältää yhteyden asiaa käsitteleviin viranomaisiin sekä Interpolin kaltaisiin kansainvälisiin organisaatioihin ja mahdollistaa tarvittaessa tämän sisällön poistamisen kyseisiltä sivustoilta. Tätä tuetaan yhteisillä tietokannoilla.

Yleisluonteiset palvelut:

93. Lapsille, vanhemmille ja hoitajille suunnatut palvelulinjat, joissa kerrotaan parhaista tavoista, joilla internetiä käyttävä lapsi voi välttää haitallisen ja laittoman sisällön ja käytöksen uhkaa, sekä tätä tukeva tukitoimintoinfrastruktuuri.

94. Vihjelinjat, joihin voi ilmoittaa laittomasta lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta sisällöstä internetissä.

95. Välineet, joilla taataan pääsy ikään sopiviin sisältöön ja palveluihin.

96. Ohjelmistot, joiden avulla voi helposti ja nopeasti ilmoittaa laittomasta sisällöstä ja poistaa sen sekä ilmoittaa houkutteluista ja kiusaamisesta.

97. Ohjelmistojärjestelmät, jotka mahdollistavat entistä paremman lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän (raportoimattoman) sisällön tunnistamisen, sekä teknologian poliisitutkimusten tukemiseksi, erityisesti lapsiuhrien, rikoksentekijöiden ja tällaisella sisällöllä tapahtuvan kaupankäynnin tunnistamiseksi.

Kriittiset tietoinfrastruktuurit

Kehitetään ja otetaan käyttöön viestintäkanavia ja alustoja, joilla vahvistetaan unionin laajuisia valmiuksia, tietojen jakoa, koordinointia ja toimintaa.

Ydinpalvelualusta:

Ydinpalvelualusta muodostuu kansallisten tietotekniikan kriisiryhmien (CERT-ryhmät) verkostosta ja perustuu perusvalmiuksien vähimmäistasoon. Verkosto muodostaa rungon kansalaisille ja pk-yrityksille suunnatulle eurooppalaiselle tiedonjako- ja hälytysjärjestelmälle (EISAS).

Yleisluonteiset palvelut:

98. ennakoivat palvelut: teknologian seuranta sekä turvallisuuteen liittyvän tiedon levittäminen ja jakaminen; turvallisuusarvioinnit; suuntaviivojen laatiminen turvallisuuskonfiguraatioista; murtojenhavaintopalvelujen tarjoaminen;

99. reaktiiviset palvelut: reagointijärjestelmät ja -valmiudet, hälytysten ja varoitusten antaminen, haavoittuvuusanalyysit ja niiden käsittely, artefaktien käsittely (korkealaatuiset hälytykset uusista haittaohjelmista ja muista artefakteista).

Tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen hyödyntäminen älykkäissä energiaverkoissa ja älykkäiden energiapalveluiden tarjoamisessa

Älykkäissä energiapalveluissa käytetään nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa kansalaisten (jotka voivat olla energian tuottajia tai sen kuluttajia), energiantoimittajien ja viranomaisten tarpeisiin vastaamiseksi. Älykkäät energiapalvelut kattavat kansalaisten ja energiantoimittajien välisen vuorovaikutuksen, tiedonsiirron organisaatioiden kesken ja kansalaisten välisen vertaisviestinnän. Ne avaavat uusia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille toimijoille sekä televiestintä- että energiamarkkinoilla (esim. energiapalveluyhtiöt, ESCOt). Ne voivat myös antaa yrityksille ja kansalaisille mahdollisuuden jäljittää ostopäätöstensä kasvihuonekaasupäästöt.

Ydinpalvelualustat

Viestintäinfrastruktuuri, tavallisesti laitosten kumppanuudessa teleoperaattorien kanssa käyttämä, sekä tarvittava tietotekniikkalaitteisto energiaan liittyviin osiin (esim. muuntoasemat). Niihin sisältyvät myös keskeiset palvelut, jotka mahdollistavat omaisuuden seurannan, virranhallinnan valvonnan, automaation ja tiedonhallinnan sekä eri toimijoiden välisen viestinnän (palveluntarjoajat, verkkojen ja muiden julkisten palvelujen operaattorit, kuluttajat jne.).

Yleisluonteiset palvelut

Yleisluonteisia palveluita tarjoavat tavallisesti monenlaiset uudet ja innovatiiviset toimijat, kuten energiapalveluyhtiöt ja energian yhteisostoryhmät, jotka erityisesti helpottavat erilaisten paikallisten pk-yritysten ilmaantumista ja estävät vähittäismyyntimarkkinoiden monopolisoitumista.

Ne mahdollistavat kuluttajille energiakysyntänsä, uusiutuvien energialähteidensä ja varastointikapasiteettinsa hallitsemisen, jolla pyritään optimoimaan energiankäyttöä, pienentämään energialaskuja ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä turvaten samalla tietosuoja ja tietoturva.

100. Älykkäiden mittarien infrastruktuuri energiankulutuksen mittaamiseksi ja sitä koskevan tiedon viestittämiseksi. Yleisluonteisiin palveluihin sisältyvät myös asiakkaan tiloissa olevat energianhallintalaitteet, toisin sanoen tietotekniikkalaitteet, jotka yhdistävät kotien paikallisverkot älykkäisiin mittareihin;

101. Ohjelmistoagentit, jotka voivat päättää, koska energiaa myydään/ostetaan, koska laitteet kytketään päälle tai pois päältä energiantoimittajan hintasignaalien mukaisesti, sääennustetiedot, tiedonhallinta ja viestintä sekä valvonta- ja automaatiolaitteet ja niiden verkkoratkaisut.

[1] KOM(2010) 2020.

[2] KOM(2010) 245.

[3] KOM(2011) 500/I lopullinen ja KOM(2011) 500/II lopullinen (Politiikan alat).

[4] Lisää viite.

[5] Luvut esitetty vuoden 2011 kiinteissä hinnoissa.

[6] EUVL C , , s. .

[7] EUVL C , , s. .

[8] KOM(2010) 245 lopullinen/2.

[9] KOM(2010) 472.

[10] KOM(2011) 500 lopullinen

[11] EUVL , , s. .

[12] L 251, 25.9.2010, s. 35.

[13] EUVL L 260, 3.10.2009, s. 20.

[14] EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45.

[15] EYVL L 183, 11.7.1997, s. 12.

[16] Kuten Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 11 artiklan e alakohdassa säädetään, KOM(2011)615 lopullinen.

[17] Viite internetin IP-yhteyskäytännön versioon 6: KOM(2008) 313, Internetiä kehittämässä, Toimintasuunnitelma internetin IP-yhteyskäytännön version 6 (IPv6) käyttöönottamiseksi Euroopassa.