This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011PC0654
Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on criminal sanctions for insider dealing and market manipulation
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista
/* KOM/2011/0654 lopullinen - 2011/0297 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista /* KOM/2011/0654 lopullinen - 2011/0297 (COD) */
PERUSTELUT
1.
EHDOTUKSEN TAUSTA
Alkuvuonna 2003 hyväksyttiin markkinoiden
väärinkäyttöä koskeva direktiivi 2003/6/EY. Direktiivillä luotiin kattavat
puitteet, joilla voidaan puuttua markkinoiden väärinkäyttöön eli
sisäpiirikauppoihin ja markkinoiden manipulointiin. Direktiivillä pyritään
lisäämään sijoittajien luottamusta ja markkinoiden luotettavuutta. Siinä
kielletään sisäpiiritiedon haltijoita käymästä kauppaa rahoitusvälineillä,
joihin tieto liittyy. Lisäksi kielletään manipuloimasta rahoitusmarkkinoita
senkaltaisilla käytännöillä kuten väärien tietojen tai huhujen levittäminen ja
kauppojen toteuttaminen niin, että varmistetaan hintojen asettuminen
epänormaalille tasolle. Varmistaakseen direktiivin 2003/6/EY
täytäntöönpanon jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kyseisen direktiivin
nojalla annettuja säännöksiä ei noudateta, tästä vastuussa olevien henkilöiden
suhteen voidaan niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti toteuttaa
aiheellisia hallinnollisia toimenpiteitä tai määrätä hallinnollisia seuraamuksia.
Tämä vaatimus ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta määrätä rikosoikeudellisia
seuraamuksia. EU:n rahoitusvalvontaa käsittelevän korkean tason
asiantuntijaryhmän raportissa[1]
suositeltiin, että rahoitusalan moitteettomien vakavaraisuus- ja liiketoimintapuitteiden
on perustuttava vahvoihin valvonta- ja seuraamusjärjestelmiin. Tätä varten
asiantuntijaryhmä katsoi, että valvontaviranomaisille on annettava riittävät
toimivaltuudet, viranomaisten olisi voitava soveltaa tasapuolisia, tiukkoja ja
ennaltaehkäiseviä seuraamusjärjestelmiä kaikkien rahoitusalan rikosten
tapauksessa ja seuraamukset olisi pantava tehokkaasti täytäntöön. Tehokas täytäntöönpano edellyttää, että
toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä on direktiivin 2003/6/EY 14
artiklan mukaisesti seuraamuksia, jotka ovat ”tehokkaita, oikeasuhteisia ja
varoittavia”. Tehokas täytäntöönpano riippuu myös toimivaltaisten viranomaisten
resursseista, toimivaltuuksista ja halukkuudesta ryhtyä tutkimaan markkinoiden
väärinkäyttötapauksia ja paljastaa ne. Korkean tason asiantuntijaryhmä
kuitenkin katsoo, etteivät nämä edellytykset nykyisin täyty, ja jäsenvaltioiden
seuraamusjärjestelmiä pidetään yleisesti ottaen heikkoina ja epäyhtenäisinä. Tämän vuoksi komissio on julkaissut tiedonannon[2] finanssipalvelujen alan
seuraamusjärjestelmistä. Tiedonannossa todetaan yleensä katsottavan, että
rikosoikeudelliset seuraamukset ja erityisesti vankeusrangaistukset antavat
vakavan viestin, joka voi lisätä seuraamusten varoittavuutta, jos seuraamuksia
sovelletaan asianmukaisesti rikosoikeusjärjestelmässä. Rikosoikeudelliset
seuraamukset eivät kuitenkaan sovi kaikkiin rikkomuksiin eivätkä kaikkiin
tapauksiin. Lopuksi tiedonannossa todetaan, että komissio aikoo selvittää, onko
EU:n finanssipalvelulainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi
tarpeellista ottaa käyttöön rikosoikeudellisia seuraamuksia ja vahvistaa
rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt ja millä aloilla
näitä toimia voidaan tarvita. Ehdotuksessa noudatetaan lähestymistapaa, jonka
komissio esitti 20. syyskuuta 2011 antamassaan tiedonannossa ”Kohti EU:n
kriminaalipolitiikkaa: EU:n politiikkojen tehokkaan täytäntöönpanon
varmistaminen rikosoikeuden keinoin”[3].
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tosiseikkoihin perustuvan selkeän näytön
pohjalta on arvioitu käytössä olevia kansallisia täytäntöönpanojärjestelmiä ja
rikosoikeutta koskevien EU:n yhteisten vähimmäisnormien lisäarvoa. Samalla on
otettu huomioon tarpeellisuuden, suhteellisuuden ja toissijaisuuden
periaatteet. Tukholman ohjelman mukaisesti ja niiden päätelmien
perusteella, jotka oikeus- ja sisäasioiden neuvosto antoi 22. huhtikuuta 2010
talouskriisin torjunnasta ja taloudellisen toiminnan tukemisesta[4], Euroopan komissio on arvioinut
markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettuja
kansallisia sääntöjä ja havainnut joitakin ongelmia, jotka vaikuttavat
kielteisesti markkinoiden luotettavuuteen ja sijoittajansuojaan. Yksi
vaikutusten arvioinnissa esille tullut ongelma on se, että seuraamukset, joilla
nykyisin torjutaan markkinoiden väärinkäyttöön liittyviä rikoksia, ovat
tehottomia ja niiden varoittava vaikutus ei ole riittävä, mikä johtaa
direktiivin tehottomaan täytäntöönpanoon. Sen lisäksi eri jäsenvaltioiden
välillä on huomattavasti eroa sen määrittelyssä, mitkä sisäpiirikauppoihin tai
markkinoiden manipulointiin liittyvät teot ovat rikoksia. Esimerkiksi viidessä
jäsenvaltiossa ei säädetä rikosoikeudellisista seuraamuksista, jos ensisijaiset
sisäpiiriläiset ilmaisevat sisäpiiritietoa, ja kahdeksassa jäsenvaltiossa ei
tehdä näin, jos toissijaiset sisäpiiriläiset ilmaisevat sisäpiiritietoa.
Yhdessä jäsenvaltiossa ei nykyisin myöskään säädetä rikosoikeudellisista
seuraamuksista, jos ensisijainen sisäpiiriläinen tekee sisäpiirikauppaa, ja
neljässä jäsenvaltiossa ei tehdä niin, jos kyseessä on markkinoiden
manipulointi. Koska markkinoiden väärinkäyttö voi tapahtua yli rajojen, edellä
mainitut erot heikentävät sisämarkkinoita ja antavat markkinoiden
väärinkäyttöön syyllistyville pelivaraa harjoittaa tällaista väärinkäyttöä
sellaisilla lainkäyttöalueilla, joilla ei säädetä jonkin tietyn rikoksen
rikosoikeudellisista seuraamuksista. Kun markkinoiden väärinkäyttöön liittyvistä
rikoksista ja määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista annetaan
vähimmäissäännöt, jotka on sitten saatettava osaksi kansallista rikosoikeutta
ja joita jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmissä on sovellettava, voidaan
parantaa unionin politiikan tehokkuutta osoittamalla yhteiskunnan paheksuntaa,
joka on laadultaan erilaista verrattuna hallinnollisiin seuraamuksiin tai
yksityisoikeudellisiin korvausjärjestelmiin. Markkinoiden väärinkäyttöön
liittyvistä rikoksista määrättävät tuomiot saavat usein laajalti huomiota
tiedotusvälineissä. Näin pelotevaikutus kasvaa, sillä mahdolliset lainrikkojat
huomaavat, että viranomaiset ottavat täytäntöönpanotoimet vakavasti ja
tuloksena voi olla vankeutta tai muita rikosoikeudellisia seuraamuksia ja
rikosrekisteri. Yhteiset vähimmäissäännöt, jotka koskevat kaikkein vakavimpien
markkinoiden väärinkäyttöön liittyvien rikosten määrittelyä, helpottavat
lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä unionissa, varsinkin kun otetaan
huomioon, että rikoksia tehdään usein yli rajojen. Vaikka EU:ssa on jo vuodesta 2003 ollut käytössä
markkinoiden väärinkäyttöön liittyvien rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa
koskevat säännöt, kokemus on osoittanut, että nykyisellä järjestelmällä ei ole
saavutettu haluttua vaikutusta eli rahoitusmarkkinoiden suojan tehostamista.
Ehdotuksessa sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista annettavaksi
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EU) N:o… pyritään varmistamaan
hallinnollisten seuraamusten johdonmukaisuus ja lisäämään sitä sekä korjaamaan
muita merkittäviä nykyisen järjestelmän ongelmia. Tässä ehdotuksessa puolestaan
vaaditaan jäsenvaltioita vahvistamaan vähimmäissäännöt, jotka koskevat
markkinoiden väärinkäyttöön liittyvien kaikkein vakavimpien rikosten
määrittelyä ja näistä rikoksista määrättävien rikosoikeudellisten seuraamusten
vähimmäistasoja.
2.
INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET
Tämä aloite perustuu kuulemisiin, joihin ovat
osallistuneet kaikki tärkeimmät sidosryhmät, kuten viranomaiset (ministeriöt ja
arvopaperimarkkinavalvojat), liikkeeseenlaskijat, välittäjät ja sijoittajat. Siinä otetaan huomioon Euroopan
arvopaperimarkkinavalvojien komitean (CESR) raportti, joka koskee markkinoiden
väärinkäyttöä koskevan direktiivin nojalla jäsenvaltioiden käytettävissä olevia
hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia sekä rikosoikeudellisia seuraamuksia[5]. Siinä otetaan myös huomioon
komission tiedonannossaan ”Seuraamusjärjestelmien lujittaminen
finanssipalvelujen alalla” käynnistämän kuulemisen tulokset. Euroopan komissio järjesti 12. marraskuuta 2008
yleisen konferenssin markkinoiden väärinkäyttöä koskevan järjestelmän
tarkistamisesta[6].
Komissio esitti 20. huhtikuuta 2009 kannanottopyynnön markkinoiden
väärinkäyttöä koskevan direktiivin tarkistamisesta. Komission yksiköt saivat
siihen 85 vastausta. Kaikki kannanotot, jotka eivät ole luottamuksellisia,
ovat nähtävissä komission verkkosivustolla[7]. Komissio käynnisti 28. kesäkuuta 2010 julkisen
kuulemisen direktiivin tarkistamisesta. Kuuleminen päättyi 23. heinäkuuta 2010[8]. Komission yksiköt saivat
siihen 96 vastausta. Kaikki kannanotot, jotka eivät ole luottamuksellisia,
ovat nähtävissä komission verkkosivustolla[9].
Yhteenveto esitetään vaikutustenarviointiraportin[10] liitteessä 2. Komissio
järjesti vielä 2. heinäkuuta 2010 toisen yleisen konferenssin markkinoiden
väärinkäyttöä koskevan järjestelmän tarkistamisesta[11]. Komissio arvioi eri toimintavaihtoehtojen
vaikutuksia parempaa lainsäädäntöä koskevan politiikan mukaisesti. Tämän
valmistelutyön yhteydessä tarkasteltiin myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin
liittyviä toimintavaihtoehtoja. Vaikutusten arvioinnissa todettiin tämän seikan
osalta, että on olennaisen tärkeää vaatia jäsenvaltioita ottamaan käyttöön
rikosoikeudelliset seuraamukset kaikkein vakavimmille markkinoiden
väärinkäyttöön liittyville rikoksille, jotta varmistettaisiin markkinoiden
väärinkäyttöön liittyvän unionin politiikan tehokas toteuttaminen. Yhdessä
niiden parhaina pidettyjen vaihtoehtojen kanssa, joita käsitellään ehdotuksessa
sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista annettavaksi Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EU) N:o…, tällä on myönteinen vaikutus
sijoittajien luottamukseen ja näin edistetään rahoitusmarkkinoiden vakautta.
3.
EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
3.1.
Oikeusperusta
Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 83 artiklan 2
kohtaan.
3.2.
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate
Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti
(SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohta) EU:n tasolla olisi toteutettava toimia
vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa
suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan
laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Markkinoiden väärinkäyttöä voi esiintyä rajat
ylittävällä tasolla, mikä vahingoittaa rahoitusmarkkinoiden luotettavuutta,
sillä rahoitusmarkkinat ovat unionissa yhä integroituneemmat. Jäsenvaltioiden
erilaiset lähestymistavat markkinoiden väärinkäyttöön liittyvistä teoista
määrättävien rikosoikeudellisten seuraamusten asettamiseen antavat rikosten
tekijöille tiettyä pelivaraa, sillä he voivat usein hyödyntää lievintä
seuraamusjärjestelmää. Tämä heikentää niin kansallisten seuraamusjärjestelmien
pelotevaikutusta kuin markkinoiden väärinkäyttöä koskevan unionin
lainsäädäntökehyksen tehokasta täytäntöönpanoa. Tätä ongelmaa voidaan poistaa
antamalla EU:n tasolla vähimmäissäännöt siitä, minkätyyppistä markkinoiden
väärinkäyttöä pidetään rikoksena. Tämän vuoksi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti
vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta toteuttaa toimenpiteitä EU:n tasolla. Suhteellisuusperiaate edellyttää, että kaikki
toimet ovat kohdennettuja eivätkä ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden
saavuttamiseksi. Suhteellisuusperiaate on ohjannut koko prosessia eri
toimintavaihtoehtojen määrittämisestä ja arvioinnista tämän ehdotuksen
laatimiseen asti.
3.3.
Ehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut
3.3.1.
Rikokset
Ehdotuksen 3 artiklassa yhdessä 2 artiklan kanssa
määritellään markkinoiden väärinkäyttöön liittyvät teot, jotka jäsenvaltioiden
olisi katsottava rikoksiksi ja joista olisi määrättävä rikosoikeudellinen
seuraamus. Kaksi markkinoiden väärinkäytön muotoa, eli sisäpiirikaupat ja markkinoiden
manipulointi, olisi katsottava rikoksiksi, jos teot ovat tahallisia.
Sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin yritys olisi myös katsottava
rikokseksi, josta on määrättävä rangaistus. Sisäpiiritietoon olisi katsottava liittyvän rikos,
jos henkilöt, joilla kyseinen sisäpiiritieto on, tietävät tiedon olevan
sisäpiiritietoa. Markkinoiden manipulointiin liittyvään rikokseen voi
syyllistyä kuka tahansa.
3.3.2.
Yllyttäminen, avunanto ja yritys
Ehdotuksen 4 artiklassa varmistetaan, että määritettyihin
rikoksiin yllyttäminen ja avunanto niissä on jäsenvaltioissa säädetty
rangaistavaksi. Yritys tehdä jokin 3 tai 4 artiklassa määritellyistä
rikoksista kuuluu myös direktiivin soveltamisalaan. Poikkeuksena ovat yritys
ilmaista sisäpiiritietoa sääntöjenvastaisella tavalla ja yritys levittää
tietoja, jotka antavat vääriä tai harhaanjohtavia signaaleja, sillä ei vaikuta
tarkoituksenmukaiselta määrittää yritystä tehdä tällaisia tekoja rikokseksi.
3.3.3.
Rikosoikeudelliset seuraamukset
Ehdotuksen 5 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on
toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 3 ja 4 artiklassa
tarkoitetuista rikoksista määrätään rikosoikeudelliset seuraamukset. Näiden
seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
3.3.4.
Oikeushenkilöiden vastuu
Ehdotuksen 6 artiklassa edellytetään
jäsenvaltioiden varmistavan, että oikeushenkilöt voidaan asettaa vastuuseen 3
ja 4 artiklassa määritellyistä rikoksista.
4.
TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin
talousarvioon. 2011/0297 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden
manipuloinnista määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA ottavat
huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen
83 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[12], noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1)
Yhdentyneet ja tehokkaat rahoitusmarkkinat
edellyttävät, että markkinat ovat luotettavat. Arvopaperimarkkinoiden häiriötön
toiminta ja yleinen luottamus markkinoihin ovat taloudellisen kasvun ja
vaurauden ennakkoehtoja. Markkinoiden väärinkäyttö vahingoittaa
rahoitusmarkkinoiden luotettavuutta ja yleistä luottamusta arvopapereihin ja
johdannaisiin. (2)
Sisäpiirikaupoista ja markkinoiden
manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) annetussa Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivissä 2003/6/EY[13]
vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että toimivaltaisilla viranomaisilla on
valtuudet tutkia markkinoiden väärinkäyttötapauksia ja paljastaa ne.
Direktiivissä 2003/6/EY vaaditaan myös jäsenvaltioita varmistamaan, että jos
kyseisen direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia säännöksiä
rikotaan, rikkomisesta vastuussa olevien henkilöiden suhteen voidaan toteuttaa
aiheellisia hallinnollisia toimenpiteitä tai määrätä hallinnollisia
seuraamuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määrätä
rikosoikeudellisia seuraamuksia. (3)
EU:n rahoitusvalvontaa käsittelevän korkean tason
asiantuntijaryhmän raportissa suositeltiin, että rahoitusalan moitteettomien
vakavaraisuus- ja liiketoimintapuitteiden on perustuttava vahvoihin valvonta-
ja seuraamusjärjestelmiin. Tätä varten asiantuntijaryhmä katsoi, että
valvontaviranomaisille on annettava riittävät toimivaltuudet, kaikkiin
rahoitusalan rikoksiin olisi sovellettava tasapuolisia, tiukkoja ja
ennaltaehkäiseviä seuraamusjärjestelmiä ja seuraamukset olisi pantava
tehokkaasti täytäntöön. Asiantuntijaryhmä totesi lopuksi, että jäsenvaltioiden
seuraamusjärjestelmät ovat yleisesti ottaen heikkoja ja epäyhtenäisiä. (4)
Markkinoiden väärinkäyttöä koskeva hyvin toimiva
lainsäädäntökehys edellyttää tehokasta täytäntöönpanoa. Arvioitaessa
direktiivin 2003/6/EY mukaisia hallinnollisia seuraamuksia varten luotuja
kansallisia järjestelmiä on käynyt ilmi, ettei kaikilla kansallisilla
toimivaltaisilla viranomaisilla ole täysiä toimivaltuuksia sen varmistamiseksi,
että ne voivat määrätä markkinoiden väärinkäytöstä tarkoituksenmukaisen
seuraamuksen. Kaikissa jäsenvaltioissa ei varsinkaan ole käytössä
sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista määrättäviä hallinnollisia
taloudellisia seuraamuksia, ja näiden seuraamusten tasossa on suuria eroja eri
jäsenvaltioiden välillä. (5)
Se, että jäsenvaltiot määräävät hallinnollisia
seuraamuksia, on osoittautunut riittämättömäksi varmistamaan, että markkinoiden
väärinkäytön ehkäisemiseen ja torjumiseen liittyviä sääntöjä noudatetaan. (6)
On olennaisen tärkeää, että sääntöjen noudattamista
voidaan parantaa siten, että käytössä on rikosoikeudellisia seuraamuksia osoittamassa
yhteiskunnan paheksuntaa, joka on laadultaan erilaista verrattuna
hallinnollisiin seuraamuksiin. Kun kaikkein vakavimmat markkinoiden
väärinkäytön muodot määritellään rikoksiksi, lainsäädännössä asetetaan selkeät
rajat sille, ettei tällaista käyttäytymistä katsota hyväksyttäväksi, ja
viestitetään suurelle yleisölle ja mahdollisille lainrikkojille, että
toimivaltaiset viranomaiset suhtautuvat näihin rikoksiin hyvin vakavasti. (7)
Kaikki jäsenvaltiot eivät ole säätäneet
rikosoikeudellisista seuraamuksista tietyntyyppisille direktiivin 2003/6/EY
täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön vakaville rikkomisille.
Tällaiset erilaiset lähestymistavat heikentävät toimintaedellytysten
yhdenmukaisuutta sisämarkkinoilla ja saattavat tarjota henkilöille kannustimen toteuttaa markkinoiden väärinkäyttöä sellaisissa
jäsenvaltioissa, joissa ei ole säädetty rikosoikeudellisista seuraamuksista
tällaisille rikoksille. Lisäksi tähän
mennessä unionin tasolla ei ole ollut yhteistä näkemystä siitä, millainen käyttäytyminen
katsotaan vakavaksi rikkomiseksi. Sen vuoksi olisi vahvistettava
vähimmäissäännöt, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden
tekemien rikosten ja niistä määrättävien seuraamusten määrittelyä. Yhteiset
vähimmäissäännöt antaisivat myös mahdollisuuden käyttää tehokkaampia
tutkintamenetelmiä ja tehokkaita yhteistyömenettelyjä jäsenvaltioissa ja niiden
välillä. Markkinoiden väärinkäyttöön liittyvistä rikoksista rikosoikeuden
mukaisesti määrättävät tuomiot saavat usein laajalti huomiota
tiedotusvälineissä. Tämä lisää mahdollisiin lainrikkojiin kohdistuvaa
pelotevaikutusta, sillä se kiinnittää suuren yleisön huomion siihen, miten
sitoutuneita toimivaltaiset viranomaiset ovat torjumaan markkinoiden
väärinkäyttöä. (8)
Markkinoiden väärinkäyttöön liittyvistä
vakavimmista rikoksista määrättävien rikosoikeudellisten seuraamusten
käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa on olennaisen tärkeää, jotta
varmistettaisiin markkinoiden väärinkäytön torjuntaa koskevan unionin
politiikan tehokas täytäntöönpano, kuten edellytetään tiedonannossa ”Kohti EU:n
kriminaalipolitiikkaa: EU:n politiikkojen tehokkaan täytäntöönpanon
varmistaminen rikosoikeuden keinoin”[14]. (9)
Jotta tämän direktiivin soveltamisala
sovitettaisiin yhteen sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o… soveltamisalan
kanssa, tätä direktiiviä ei tulisi soveltaa kaupankäyntiin omilla osakkeilla
vakauttamistarkoituksissa tai takaisinosto-ohjelmien mukaisesti eikä
rahapolitiikan toteuttamiseen tai julkisen velan hoitoon liittyviin
liiketoimiin, toimeksiantoihin tai toimintaan eikä toimiin, jotka liittyvät
päästöoikeuksiin ja jotka toteutetaan osana unionin ilmastopolitiikkaa. (10)
Jäsenvaltiot olisi velvoitettava määräämään
sisäpiirikauppoihin ja markkinoiden manipulointiin liittyvistä rikoksista tämän
direktiivin mukaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia ainoastaan, jos on kyse
tahallisista teoista. (11)
Koska sisäpiirikauppojen yritys tai markkinoiden
manipuloinnin yritys vaikuttaa kielteisesti rahoitusmarkkinoiden
luotettavuuteen ja sijoittajien luottamukseen näillä markkinoilla, tällainen
käyttäytyminen olisi myös säädettävä rangaistavaksi. (12)
Tällä direktiivillä olisi vaadittava jäsenvaltioita
varmistamaan, että rikoksiin yllyttäminen ja avunanto niissä on myös säädetty
rangaistavaksi. Sisäpiirikauppaan yllyttämiseksi olisi tässä yhteydessä
katsottava se, että toinen henkilö saadaan sisäpiiritiedon perusteella
hankkimaan tai luovuttamaan sellaisia rahoitusvälineitä, joihin kyseinen tieto
liittyy. (13)
Tätä direktiiviä olisi sovellettava ottaen huomioon
sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista annetulla Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o … ja sen
täytäntöönpanotoimenpiteillä vahvistettu lainsäädäntökehys. (14)
Jotta varmistettaisiin sisäpiirikaupoista ja
markkinoiden manipuloinnista annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksella (EU) N:o … vahvistetun, rahoitusmarkkinoiden luotettavuuden
varmistavan eurooppalaisen politiikan tehokas toteuttaminen, jäsenvaltioiden
olisi myös ulotettava vastuu oikeushenkilöihin, mukaan lukien mahdollisuuksien
mukaan oikeushenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu. (15)
Koska tässä
direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä, jäsenvaltiot voivat vapaasti
toteuttaa tai ylläpitää markkinoiden väärinkäyttöä koskevia tiukempia
rikosoikeuden sääntöjä. (16)
Tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten
toteutettavassa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava yksilöiden
suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta
liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiiviä 95/46/EY[15]. (17)
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla
saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli sen varmistamista, että kaikkein
vakavimmista markkinoiden väärinkäyttöön liittyvistä rikoksista määrätään
rikosoikeudelliset seuraamukset kaikkialla unionissa, vaan se voidaan
direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla,
joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa
vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa
vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä
sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (18)
Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin
perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä
tunnustettuja periaatteita, siten kuin perussopimuksessa on määrätty. Sen
soveltamisessa olisi erityisesti otettava asianmukaisella tavalla huomioon
elinkeinovapaus (16 artikla), oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja
puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla), syyttömyysolettama ja oikeus
puolustukseen (48 artikla), laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävien
rangaistusten oikeasuhteisuuden periaate (49 artikla) sekä kielto syyttää ja
rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta (50 artikla). (19)
Komission olisi arvioitava tämän direktiivin
täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja samalla myös sitä, olisiko
rikosoikeudellisten seuraamusten tyyppien ja tasojen yhdenmukaistamisesta
mahdollisesti annettava tulevaisuudessa vähimmäissäännöt. (20)
[Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta
vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn, perussopimukseen
liitetyn pöytäkirjan (N:o 21) 1, 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti Yhdistynyt
kuningaskunta on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän direktiivin
hyväksymiseen ja soveltamiseen] TAI [Yhdistynyt kuningaskunta ei aio osallistu
tämän direktiivin hyväksymiseen, joten direktiivi ei sido sitä eikä sitä
sovelleta siihen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Yhdistyneen kuningaskunnan
asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn,
perussopimukseen liitetyn pöytäkirjan (N:o 21) 4 artiklan soveltamista]. (21)
[Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta
vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn, perussopimukseen
liitetyn pöytäkirjan (N:o 21) 1, 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti Irlanti on
ilmoittanut haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja
soveltamiseen] TAI [Irlanti ei aio osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen,
joten direktiivi ei sido sitä eikä sitä sovelleta siihen, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen
osalta tehdyn, perussopimukseen liitetyn pöytäkirjan (N:o 21) 4 artiklan
soveltamista]. (22)
Tanskan asemasta tehdyn, perussopimukseen liitetyn
pöytäkirjan (N:o 22) 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän
direktiivin hyväksymiseen, joten direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta
Tanskassa, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla
Sisältö ja soveltamisala 1.
Tässä direktiivissä vahvistetaan vähimmäissäännöt
rikosoikeudellisille seuraamuksille, jotka määrätään kaikkein vakavimmista
markkinoiden väärinkäyttöön liittyvistä rikoksista eli sisäpiirikaupoista ja
markkinoiden manipuloinnista. 2.
Tätä direktiiviä ei sovelleta kaupankäyntiin omilla
osakkeilla takaisinosto-ohjelmien mukaisesti tai rahoitusvälineen
vakauttamiseksi, kun tällainen kaupankäynti tapahtuu sisäpiirikaupoista ja
markkinoiden manipuloinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EU) N:o…3 artiklan mukaisesti, eikä rahapolitiikan toteuttamiseen
tai julkisen velan hoitoon liittyviin liiketoimiin, toimeksiantoihin tai
toimintaan eikä toimiin, jotka liittyvät päästöoikeuksiin ja jotka toteutetaan
osana unionin ilmastopolitiikkaa, kuten sisäpiirikaupoista ja markkinoiden
manipuloinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o… 4
artiklassa säädetään. 3.
Tätä direktiiviä sovelletaan myös toimintaan tai
liiketoimiin, mukaan lukien tarjoukset, jotka liittyvät päästöoikeuksien tai
muiden niihin perustuvien huutokaupattavien tuotteiden komission asetuksen (EU)
N:o 1031/2010 mukaiseen huutokauppaan. Kauppaa koskeviin toimeksiantoihin
liittyviä tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan huutokaupan yhteydessä jätettyihin
tarjouksiin.[16] 2 artikla
Määritelmät Tässä direktiivissä tarkoitetaan 1.
’rahoitusvälineellä’ kaikkia rahoitusvälineiden
markkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o … 2
artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa tarkoitettuja välineitä; 2.
’sisäpiiritiedolla’ kaikkea sisäpiirikaupoista ja
markkinoiden manipuloinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EU) N:o … 6 artiklassa tarkoitettua tietoa. 3 artikla
Sisäpiirikaupat Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat
toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraavat teot ovat tahallisina
rikoksia: a) sisäpiiritiedon käyttäminen sellaisten
rahoitusvälineiden, joihin kyseinen tieto liittyy, hankkimiseksi tai
luovuttamiseksi omaan tai kolmannen osapuolen lukuun. Tähän sisältyy myös
sisäpiiritiedon käyttäminen sellaista rahoitusvälinettä, johon kyseinen tieto
liittyy, koskevan toimeksiannon peruuttamiseksi tai muuttamiseksi, kun
toimeksianto annettiin ennen kuin hallussa oli kyseinen sisäpiiritieto; tai b) sisäpiiritiedon ilmaiseminen toiselle
henkilölle, jollei tämä tapahdu osana kyseisen henkilön työhön tai ammattiin
liittyvien tehtävien tavanomaista suorittamista. 4 artikla
Markkinoiden manipulointi Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat
toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraavat teot ovat tahallisina
rikoksia: a) väärien tai harhaanjohtavien signaalien
antaminen rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan
spot-sopimuksen tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta; b) sen varmistaminen, että yhden tai
useamman rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan
spot-sopimuksen hinta asettuu epänormaalille tai keinotekoiselle tasolle; c) liiketoimeen ryhtyminen, kauppaa koskevan
toimeksiannon antaminen tai muu toiminta rahoitusmarkkinoilla, joka vaikuttaa
yhden tai useamman rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan
spot-sopimuksen hintaan ja jossa käytetään kuvitteellisia keinoja taikka
muunlaista vilpillistä menettelyä tai järjestelyä; d) sellaisen tiedon levittäminen, joka antaa
vääriä tai harhaanjohtavia signaaleja rahoitusvälineistä tai niihin liittyvistä
hyödykkeitä koskevista spot-sopimuksista, kun kyseisen tiedon levittämisestä
koituu henkilölle itselleen tai toiselle henkilölle etua tai hyötyä. 5 artikla
Yllyttäminen, avunanto ja yritys 1.
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat
toimenpiteet varmistaakseen, että yllyttäminen 3 ja 4 artiklassa
tarkoitettuihin rikoksiin ja avunanto niissä on säädetty rangaistavaksi. 2.
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat
toimenpiteet varmistaakseen, että yritys tehdä jokin 3 artiklan a
alakohdassa ja 4 artiklan a, b ja c alakohdassa artiklassa tarkoitettu rikos on
säädetty rangaistavaksi. 6 artikla
Rikosoikeudelliset seuraamukset Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat
toimenpiteet varmistaakseen, että 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista
rikoksista on säädetty rangaistukseksi tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat
rikosoikeudelliset seuraamukset. 7 artikla
Oikeushenkilöiden vastuu 1.
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat
toimenpiteet varmistaakseen, että oikeushenkilö voidaan saattaa vastuuseen 3, 4
ja 5 artiklassa tarkoitetuista rikoksista, kun rikoksen on oikeushenkilön
hyväksi tehnyt oikeushenkilössä johtavassa asemassa oleva henkilö, joka on
toiminut joko yksin tai oikeushenkilön organisaation jäsenenä ja jonka asema
perustuu: a) valtaan edustaa oikeushenkilöä; b) valtuuteen tehdä päätöksiä oikeushenkilön
puolesta; tai c) valtuuteen harjoittaa valvontaa
oikeushenkilössä. 2.
Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava tarvittavat
toimenpiteet varmistaakseen, että oikeushenkilö voidaan saattaa vastuuseen, jos
1 kohdassa tarkoitetun henkilön harjoittaman ohjauksen tai valvonnan
puutteellisuus on mahdollistanut sen, että oikeushenkilön alaisena toimiva
henkilö on voinut tehdä 3, 4 tai 5 artiklassa tarkoitetun rikoksen
kyseisen oikeushenkilön hyväksi. 3.
Se, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään oikeushenkilön
vastuusta, ei estä rikosoikeudenkäyntiä sellaista luonnollista henkilöä
vastaan, joka on mukana tekijänä, yllyttäjänä tai avunantajana 3, 4 tai 5
artiklassa tarkoitetussa rikoksessa. 8 artikla
Oikeushenkilöille koituvat seuraamukset Jäsenvaltioiden on
toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 7 artiklan
mukaisessa vastuussa olevaa oikeushenkilöä voidaan rangaista tehokkailla,
oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla. 9 artikla
Kertomus Komissio antaa
viimeistään [4 vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] kertomuksen Euroopan
parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin soveltamisesta mahdollisine
ehdotuksineen direktiivin tarkistamisesta erityisesti siltä osin, olisiko
aiheellista ottaa käyttöön yhteiset vähimmäissäännöt rikosoikeudellisten
seuraamusten tyypeistä ja tasoista. Komissio esittää
kertomuksen ohella mahdollisen lainsäädäntöehdotuksen. 10 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 1.
Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän
direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset
määräykset viimeistään [24 kuukauden kuluttua tämän direktiivin
voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina
nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva
vastaavuustaulukko. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä
[24 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja sisäpiirikaupoista
ja markkinoiden manipuloinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EU) N:o….voimaantulopäivästä edellyttäen, että asetus tulee voimaan.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on
viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun
ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten
viittaukset tehdään. 2.
Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä
tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset sekä
kyseisten säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko
kirjallisina komissiolle. 12 artikla
Voimaantulo Tämä direktiivi tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. 13 artikla
Osoitus Tämä direktiivi
on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja [1] EU:n rahoitusvalvontaa käsittelevän korkean tason
asiantuntijaryhmän raportti, Bryssel, 25.2.2009, s. 23. [2] Euroopan komission tiedonanto Seuraamusjärjestelmien
lujittaminen finanssipalvelujen alalla, KOM(2010) 716, 8.12.2010. [3] KOM(2011) 573 lopullinen. [4] Eurooppa-neuvosto tähdensi 2. joulukuuta 2009
antamassaan asiakirjassa ”Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa
kansalaisia ja heidän suojeluaan varten”, että on tarpeen säännellä
finanssimarkkinoita ja ehkäistä väärinkäytöksiä. Samalla se kehotti
jäsenvaltioita ja komissiota parantamaan markkinoiden väärinkäytön ja varojen
väärinkäytön havaitsemista. Talouskriisin torjuntaa ja taloudellisen toiminnan
tukemista koskevissa oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmissä tähdennetään
puolestaan olevan aiheellista harkita, onko mahdollista tai tapauskohtaisesti
tarkoituksenmukaista lähentää rikosoikeudellisia säännöksiä, jotka koskevat
pörssikurssien vakavaa manipulointia ja muita arvopaperimarkkinoihin liittyviä
lainvastaisuuksia. Ks. asiakirjat 8920/10, 22.4.2010, ja 7881/10, 29.3.2010. [5] CESR/08-099, helmikuu 2008. [6] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/securities/abuse/12112008_conference_en.htm [7] Ks.
http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2009/market_abuse_en.htm [8] Ks.
http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/docs/2010/mad/consultation_paper.pdf [9] Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2010/mad_en.htm [10] Vaikutustenarviointiraportti on internetsivustolla http://ec.europa.eu/internal_market/securities/abuse/index_en.htm [11] Ks. yhteenveto keskusteluista vaikutustenarviointiraportin
liitteessä 3. [12] EUVL C , , s. . [13] EUVL L 16, 12.4.2003, s. 16. [14] KOM(2011) 573 lopullinen. [15] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31. [16] Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu
12 päivänä marraskuuta 2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien
kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien
huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista, EUVL L 302,
18.11.2010, s. 1.