PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Komission ehdotuksessa vuosien 2014–2020 monivuotiseksi rahoituskehykseksi (monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus)[1] esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) talousarviokehys ja keskeiset suuntaviivat. Tämän pohjalta komissio esittelee asetukset, joissa vahvistetaan yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädäntökehys kaudeksi 2014–2020, sekä politiikan kehittämisen vaihtoehtoisia skenaarioita koskevan vaikutusten arvioinnin.

Nyt esitettävät uudistusehdotukset perustuvat vuoteen 2020 toteutettavaa maatalouspolitiikkaa koskevaan tiedonantoon[2], jossa hahmoteltiin politiikan laajat vaihtoehtoiset linjaukset, joita noudattaen voitaisiin vastata maataloutta ja maaseutualueita koskeviin tuleviin haasteisiin ja saavuttaa yhteiselle maatalouspolitiikalle asetetut tavoitteet eli 1) elinkelpoinen ruoan tuotanto; 2) luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet; ja 3) tasapainoinen aluekehitys. Tiedonannossa kuvattuja uudistussuuntia on tuettu laajasti sekä toimielinten välisessä keskustelussa[3] että vaikutusten arvioinnin yhteydessä järjestetyssä sidosryhmien kuulemisessa.

Yleisenä johtoajatuksena tässä prosessissa on noussut esille tarve edistää resurssitehokkuutta, jonka ansiosta voitaisiin saavuttaa EU:n maatalouden ja maaseutualueiden älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti. Yhteinen maatalouspolitiikka perustuisi edelleen kahteen pilariin, joissa pyritään toisiaan täydentäviä välineitä käyttäen samoihin tavoitteisiin. I pilari käsittää suorat tuet ja markkinatoimenpiteet, joilla turvataan EU:n viljelijöille perustulotuki sekä spesifisissä markkinahäiriötilanteissa annettava tuki, kun taas II pilari käsittää maaseudun kehittämisen, jonka yhteydessä jäsenvaltiot laativat ja yhteisrahoittavat monivuotisia ohjelmia yhteisen lainsäädäntökehyksen[4] mukaisesti.

Perättäisten uudistusten kautta YMP on lisännyt maatalouden markkinasuuntautuneisuutta tarjoten samalla tuottajille tulotukea, tehostanut ympäristövaatimusten sisällyttämistä politiikkaan ja lisännyt tukea maaseudun kehittämiseen yhdennettynä politiikkana maaseutualueiden kehittämiseksi koko EU:n alueella. Sama uudistusprosessi on kuitenkin tuonut esille vaatimuksia tuen paremmasta jakamisesta jäsenvaltioiden kesken ja niiden sisällä sekä toiveita ympäristöhaasteisiin liittyvien toimenpiteiden paremmasta kohdentamisesta ja puuttumisesta tehokkaammin markkinoiden suurempaan epävakaisuuteen.

Aiemmin uudistuksilla on lähinnä ratkottu alan sisäsyntyisiä ongelmia valtavista ylijäämistä elintarviketurvallisuuskriiseihin, ja ne ovat palvelleet EU:ta niin sisäisessä kuin kansainvälisessäkin toiminnassa. Nykyään kuitenkin useimpien haasteiden taustalla ovat maatalouden ulkopuoliset tekijät, minkä vuoksi niitä varten tarvitaan laaja-alaisempaa politiikkaa.

On odotettavissa, että maataloustuloon kohdistuva paine jatkuu, sillä viljelijät elävät tilanteessa, jossa riskejä on yhä enemmän ja tuotantopanosten hintojen nousu johtaa tuottavuuden heikkenemiseen ja epäsuhtaan tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen välillä. Sen vuoksi on tarpeen säilyttää tulotuki ja vahvistaa välineitä riskienhallinnan ja kriisitilanteisiin reagoimisen tehostamiseksi. Voimakas maatalous on elintärkeä EU:n elintarviketeollisuuden ja maailmanlaajuisen elintarviketurvan kannalta.

Samaan aikaan maatalousalaa ja maaseutualueita kehotetaan lisäämään ponnistelujaan Eurooppa 2020 ‑strategiaan sisältyvien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutumiseksi. Viljelijöitä, jotka yhdessä metsäammattilaisten kanssa ovat tärkeimpiä maankäyttäjiä, on tuettava, kun he ottavat käyttöön ja pitävät yllä ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kannalta erityisen suotuisia tuotantojärjestelmiä ja ‑käytäntöjä, koska tällaisten julkishyödykkeiden tuottaminen ei näy markkinahinnoissa. Olennaisen tärkeää on myös ottaa maaseutualueiden moninaiset mahdollisuudet käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla ja näin edistää osallistavaa kasvua ja koheesiota.

Sen vuoksi tuleva yhteinen maatalouspolitiikka ei palvele vain yhtä pientä, joskin tärkeää, EU:n talouden osaa, vaan se on strategisesti tärkeä politiikan ala myös elintarviketurvan, ympäristön ja alueellisen tasapainon näkökulmasta. Siihen sisältyy sellaisella aidosti yhteisellä politiikalla saavutettava EU:n lisäarvo, jossa rajallisia budjettivaroja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti kestävän maatalouden säilyttämiseksi EU:n koko alueella, ilmastonmuutoksen kaltaisten tärkeiden rajatylittävien kysymysten käsittelemiseksi ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun vahvistamiseksi ja jota myös voidaan toteuttaa joustavasti paikallisten tarpeiden huomioon ottamiseksi.

Monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen mukaan yhteisessä maatalouspolitiikassa olisi säilytettävä kahden pilarin rakenne, joiden kummankin määrärahat säilytetään nimellismääräisesti vuoden 2013 tasolla, ja keskityttävä selvästi saavuttamaan tuloksia EU:n keskeisten prioriteettien osalta. Suorien tukien olisi edistettävä kestävää tuotantoa siten, että 30 prosenttia niihin käytettävissä olevista määrärahoista osoitetaan pakollisiin toimenpiteisiin, joilla on suotuisa vaikutus ilmaston ja ympäristön kannalta. Tukitasot olisi asteittain yhdenmukaistettava, ja suurtuensaajille maksettaviin tukiin olisi sovellettava asteittaista tukikattoa. Maaseudun kehittämisvarat olisi sisällytettävä yhteiseen strategiakehykseen EU:n muiden yhteisesti hallinnoitavien varojen kanssa, ja niihin olisi sovellettava vahvistettua tulossuuntautunutta lähestymistapaa ja nykyistä selkeämpiä ja parempia ennakkoedellytyksiä. Markkinatoimenpiteiden osalta yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta olisi vahvistettava kahdella monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolisella välineellä, jotka ovat 1) hätäapuvaraus kriisitilanteisiin reagoimista varten; ja 2) Euroopan globalisaatiorahaston toiminta-alan laajentaminen.

Tältä pohjalta yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan lainsäädäntökehyksen tärkeimmät osat kaudella 2014–2020 esitetään seuraavissa asetuksissa:

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä (suoria tukia koskeva asetus);

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus);

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen (maaseudun kehittämisasetus);

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (horisontaalinen asetus);

– Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä;

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 muuttamisesta viljelijöille vuonna 2013 myönnettävien suorien tukien soveltamisen osalta;

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta tilatukijärjestelmän ja viininviljelijöille myönnettävän tuen osalta.

Maaseudun kehittämisasetus perustuu komission 6. lokakuuta 2011 esittämään ehdotukseen yhteisistä säännöistä, joita sovellettaisiin kaikkiin yhteisen strategiakehyksen alla toimiviin rahastoihin[5]. Jatkossa on tarkoitus antaa asetus vähävaraisimpia henkilöitä koskevasta järjestelmästä, jonka rahoitus nykyisin tapahtuu toisesta monivuotisen rahoituskehyksen budjettikohdasta.

Lisäksi parhaillaan laaditaan tuensaajia koskevien tietojen julkaisemiseen sovellettavia uusia sääntöjä. Tässä otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen esittämät vastaväitteet, ja tavoitteena on löytää soveltuvin tapa, jolla tuensaajien oikeus henkilötietojen suojaan voitaisiin sovittaa yhteen avoimuusperiaatteen kanssa.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan nykyisen politiikkakehyksen tarkastelun ja tulevia haasteita ja tarpeita koskevan analyysin pohjalta kolmen vaihtoehtoisen skenaarion vaikutuksia ja verrataan niitä toisiinsa. Arviointi on tulos huhtikuussa 2010 alkaneesta pitkästä prosessista, jota ohjasi yksiköiden välinen ryhmä. Ryhmä kokosi yhteen laajat laadulliset ja määrälliset analyysit ja vahvisti perustaksi maataloustuotteiden markkinoita ja maataloustuloa koskevat, vuoteen 2020 ulottuvat keskipitkän aikavälin ennusteet sekä laati mallinnuksen eri politiikkaskenaarioiden vaikutuksista alan taloudelle.

Vaikutusten arvioinnissa tarkastellut kolme skenaariota voidaan esittää seuraavasti: 1) mukautusskenaariossa säilytetään nykyinen politiikkakehys ja pyritään korjaamaan sen suurimmat ongelmat, kuten suorien tukien jako; 2) yhdentämisskenaariossa politiikkaa muutetaan huomattavasti lisäämällä suorien tukien kohdentamista ja viherryttämistä sekä tehostamalla maaseudun kehittämispolitiikan strategista kohdentamista parantaen koordinointia EU:n muiden politiikkojen kanssa. Oikeusperustaa laajennetaan tuottajien laaja-alaisemman yhteistyön mahdollistamiseksi; ja 3) uuden painotuksen skenaariossa politiikka suunnataan kokonaan ympäristöasioihin ja suorat tuet lakkautetaan asteittain. Oletetaan, että tuotantokyky voidaan säilyttää ilman tukia ja maaseutualueiden sosioekonomiset tarpeet voidaan tyydyttää muiden politiikkojen kautta.

Taustana talouskriisi ja julkiseen talouteen kohdistuvat paineet, joihin EU on vastannut Eurooppa 2020 ‑strategialla ja monivuotista rahoituskehystä koskevalla ehdotuksella, kaikissa kolmessa skenaariossa painotetaan eri tavoin nykyistä kilpailukykyisempään ja kestävämpään maatalouteen ja elinvoimaiseen maaseutuun tähtäävän tulevan yhteisen maatalouspolitiikan kolmea keskeistä tavoitetta. Jotta pystyttäisiin paremmin noudattamaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa, erityisesti resurssitehokkuuden osalta, on jatkossa yhä tärkeämpää parantaa maatalouden tuottavuutta tutkimuksella, tietämyksen siirrolla ja yhteistyön ja innovoinnin edistämisellä (mm. maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden kautta). Vaikka EU:n maatalouspolitiikkaa ei enää toteuteta kauppaa vääristävässä politiikkaympäristössä, on odotettavissa, että yhä suurempi vapautuminen kohdistaa alalle uusia paineita, esimerkiksi Dohan kehitysohjelman tai Mercosurin kanssa tehtyjen vapaakauppasopimusten puitteissa.

Kolmea politiikkaskenaariota laadittaessa on otettu huomioon seikat, joita vaikutusten arvioinnin yhteydessä järjestetyssä kuulemisessa pidettiin tärkeimpinä. Intressitahoja pyydettiin esittämään kantansa 23. marraskuuta 2010 ja 25. tammikuuta 2011 välisenä aikana, ja neuvoa-antava komitea organisoitiin 12. tammikuuta 2011. Tärkeimmät kohdat voidaan tiivistää seuraavasti[6]:

– Sidosryhmät ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että elintarviketurvaa, luonnonvarojen kestävää hoitoa ja aluekehitystä koskeviin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan vahvaa, kahden pilarin rakenteeseen perustuvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa.

– Useimmat vastaajista katsovat, että yhteisellä maatalouspolitiikalla olisi oltava rooli markkinoiden ja hintojen vakauttamisessa.

– Sidosryhmillä on erilaisia näkemyksiä tuen kohdentamisesta (erityisesti suoran tuen uusista jakoperusteista ja tukikatosta).

– Yksimielisyys vallitsee siitä, että kummallakin pilarilla voi olla suuri merkitys lisättäessä ilmastotoimia ja ympäristötehokkuutta yhteiskunnan eduksi EU:ssa. Siinä, missä monet viljelijät uskovat, että I pilarin tukien käyttö on jo nykyisinkin tehokasta, suurempi yleisö vaatii lisää tehokkuutta kyseisten tukien käyttöön.

– Vastaajat haluavat, että EU:n kaikki osat, myös epäsuotuisat alueet, ovat mukana tulevassa kasvussa ja kehityksessä.

– Monet vastaajista painottivat yhteisen maatalouspolitiikan yhdentämistä muihin politiikkoihin, kuten ympäristö-, terveys-, kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaan.

– Innovointi, kilpailukykyisten yritysten perustaminen ja julkishyödykkeiden tuottaminen nähdään keinoiksi, joilla yhteinen maatalouspolitiikka voidaan mukauttaa Eurooppa 2020 ‑strategiaan.

Vaikutusten arvioinnissa verrattiin siis toisiinsa kolmea vaihtoehtoista skenaariota:

Uuden painotuksen skenaario jouduttaisi maatalousalan rakennesopeutusta siirtämällä tuotantoa kustannustehokkaimmille alueille ja kannattavimmille aloille. Samalla, kun rahoitus ympäristön hyväksi kasvaisi merkittävästi, ala joutuisi alttiiksi suuremmille riskeille markkinainterventioiden rajoitettujen mahdollisuuksien vuoksi. Lisäksi sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset nousisivat merkittäviksi heikosti kilpailukykyisillä alueilla tulojen vähenemisen ja ympäristön pilaantumisen seurauksena, kun politiikka menettäisi täydentäviä ehtoja koskeviin vaatimuksiin kytkettyjen suorien tukien vipuvaikutuksen.

Toisessa ääripäässä mukautusskenaario loisi parhaat mahdollisuudet politiikan jatkuvuudelle; se merkitsisi vähäisiä mutta kuitenkin selviä parannuksia sekä maatalouden kilpailukykyyn että ympäristötehokkuuteen. On kuitenkin vahvoja epäilyjä siitä, käsiteltäisiinkö tässä skenaariossa riittävästi tulevaisuuden merkittäviä ilmasto- ja ympäristöhaasteita maatalouden pitkän aikavälin kestävyyden tukemiseksi.

Yhdentymisskenaariossa uutuutena on suorien tukien parempi kohdentaminen ja viherryttäminen. Analyysin mukaan viherryttäminen on mahdollista niin, että viljelijöille aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina, vaikka hallinnollisen työn lisääntyminen jossain määrin onkin väistämätöntä. Samoin on mahdollista saada uutta pontta maaseudun kehittämiseen edellyttäen, että jäsenvaltiot ja alueet käyttävät uusia mahdollisuuksia tehokkaasti hyväkseen ja ettei yhteinen strategiakehys EU:n muiden varojen kanssa poista pilareiden välistä synergiaa eikä heikennä maaseudun kehittämisen erityisvahvuuksia. Jos saavutetaan oikea tasapaino, tämän skenaarion avulla voitaisiin parhaiten käsitellä maatalouden ja maaseutualueiden pitkän aikavälin kestävyyttä.

Edellä esitetyn perusteella vaikutusten arvioinnissa päädytään siihen, että yhteinen maatalouspolitiikka voidaan kaikkein tasapainoisimmin mukauttaa EU:n strategisiin tavoitteisiin yhdentymisskenaariossa ja että tämä tasapaino saavutetaan myös panemalla täytäntöön lainsäädäntöehdotusten eri osat. On myös tärkeää, että yhteisen maatalouspolitiikan saavutusten mittaamiseksi luodaan arviointikehys, johon sisältyvät politiikan tavoitteita vastaavat yhteiset indikaattorit.

Yksinkertaistaminen on ollut tärkeä näkökohta koko prosessin ajan, ja sitä olisi edistettävä eri tavoin, esimerkiksi täydentävien ehtojen ja markkinavälineiden selkeyttämisessä tai pienviljelijäohjelman suunnittelussa. Lisäksi suorien tukien viherryttäminen olisi suunniteltava sellaiseksi, että hallinnollinen työ ja tarkastusten kustannukset jäisivät mahdollisimman pieniksi.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ehdotetaan, että säilytetään yhteisen maatalouspolitiikan nykyinen kahden pilarin rakenne, joka käsittää I pilariin kuuluvat yleisesti sovellettavat vuotuiset pakolliset toimenpiteet, joita täydennetään II pilariin kuuluvan monivuotisen ohjelmasuunnittelun puitteissa kansallisia ja alueellisia erityispiirteitä paremmin vastaavilla vapaaehtoisilla toimenpiteillä. Suorien tukien uudella mallilla pyritään kuitenkin hyödyntämään synergiamahdollisuudet II pilarin kanssa aiempaa tehokkaammin, ja II pilari puolestaan sijoitetaan yhteiseen strategiakehykseen varojen koordinoimiseksi paremmin EU:n muiden yhteisesti hallinnoitavien varojen kanssa.

Tältä pohjalta säilytetään myös neljä perussäädöstä käsittävä rakenne, joskin rahoitusasetuksen soveltamisalaa laajennetaan lisäämällä siihen yhteisiä säännöksiä ja näin tulokseksi saatua asetusta kutsutaan nyt horisontaaliseksi asetukseksi.

Ehdotukset ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Yhteinen maatalouspolitiikka on aidosti yhteistä politiikkaa: Alalla toimivalta on jaettu EU:n ja jäsenvaltioiden kesken, ja sitä käytetään EU:n tasolla tavoitteena säilyttää kestävä ja monipuolinen maatalous kaikkialla EU:ssa ja käsitellä ilmastonmuutoksen kaltaisia tärkeitä rajojen yli vaikuttavia kysymyksiä sekä lujittaa yhteisvastuuta jäsenvaltioiden kesken. Elintarviketurvaa, ympäristöä ja alueellista tasapainoa koskevat tärkeät tulevat haasteet huomioon ottaen yhteinen maatalouspolitiikka pysyy strategisesti tärkeänä politiikan alana, kun pyritään reagoimaan näihin haasteisiin ja käyttämään budjettivaroja mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Lisäksi ehdotetaan, että välineet ryhmitellään nykyisen rakenteen mukaisesti kahdeksi pilariksi, jolloin jäsenvaltioilla on liikkumavaraa kehitellä omiin paikallisiin erityispiirteisiinsä sopivia ratkaisuja ja myös yhteisrahoittaa II pilaria. Uusi eurooppalainen innovaatiokumppanuus ja riskienhallinnan työkalupakki sijoitetaan myös II pilariin. Samanaikaisesti politiikka saatetaan vastaamaan paremmin Eurooppa 2020 -strategiaa (ml. yhteinen kehys EU:n muiden varojen kanssa) ja toteutettuja parannuksia ja yksinkertaistuksia. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä laadittu analyysi osoittaa selvästi, että toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen aiheuttaisi kustannuksia taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten seurausten vuoksi.

Koska suoria tukia koskevaa asetusta aletaan soveltaa 1. tammikuuta 2014, tässä asetuksessa vahvistetaan suorien tukien nettoenimmäismäärät kalenterivuodeksi 2013 luomalla tukien mukauttamista vastaava mukautusmekanismi, jolla varmistetaan tukitasojen jatkuvuus ottaen huomioon tukien asteittainen käyttöönotto uusissa jäsenvaltioissa.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen mukaan merkittävä osa EU:n talousarviosta osoitettaisiin edelleen maatalouteen, joka on strategisesti tärkeää yhteistä politiikkaa. Niinpä ehdotetaan, että kauden 2014–2020 aikana yhteinen maatalouspolitiikka keskittyisi ydintoimintoihinsa I pilariin kohdennetuilla 317,2 miljardilla eurolla ja II pilariin kohdennetuilla 101,2 miljardilla eurolla.

I pilarin ja II pilarin rahoitusta täydennetään 17,1 miljardin euron lisärahoituksella, josta 5,1 miljardia euroa kohdennetaan tutkimukseen ja innovointiin, 2,5 miljardia euroa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja 2,8 miljardia euroa kaikkein vähävaraisimpien henkilöiden elintarvikeapuun monivuotisen rahoituskehyksen muissa budjettikohdissa sekä 3,9 miljardia euroa maatalousalan uuteen kriisivaraukseen ja enimmillään 2,8 miljardia euroa Euroopan globalisaatiorahastoon monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella. Näin talousarvion kokonaismäärä kaudella 2014–2020 olisi 435,6 miljardia euroa.

Mitä tulee tuen jakamiseen jäsenvaltioiden kesken, ehdotetaan, että kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joilla suorien tukien määrä on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, kyseistä eroa kavennetaan yhdellä kolmanneksella. Suoria tukia koskevassa asetuksessa tarkoitetut kansalliset enimmäismäärät lasketaan tältä pohjalta.

Maaseudun kehittämistuki jaetaan politiikan tavoitteisiin liittyvien puolueettomien perusteiden mukaisesti ottaen huomioon tukien nykyinen jako. Kuten nykyisin, vähemmän kehittyneillä alueilla olisi sovellettava suurempaa yhteisrahoitusastetta, jota on tarkoitus soveltaa myös tiettyihin toimenpiteisiin, kuten tietämyksen siirtoon, tuottajaryhmiin, yhteistyöhön ja Leader-toimiin.

Pilarien välisiin siirtoihin tuodaan jonkin verran joustoa (enimmillään 5 % suorista tuista): siirrot I pilarista II pilariin, jotta jäsenvaltiot voisivat voimistaa maaseudun kehittämispolitiikkaansa, ja siirrot II pilarista I pilariin niiden jäsenvaltioiden osalta, joilla suorien tukien määrä on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.

Yksityiskohdat yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta koskevien ehdotusten rahoitusvaikutuksista esitetään ehdotuksiin liitetyssä rahoitusselvityksessä.

2011/0286 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 muuttamisesta viljelijöille vuonna 2013 myönnettävien suorien tukien soveltamisen osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[7],

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[8],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[9],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti myönnettävien suorien tukien järjestelmiä koskevista säännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o[10] [uusi YMP-asetus] säädettyjä tukijärjestelmiä on määrä soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2014. Tämä tarkoittaa, että yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009[11] olisi kalenterivuonna 2013 muodostettava edelleenkin perusta viljelijöiden tulotuen myöntämiselle.

(2) Asetuksella (EY) N:o 73/2009 on luotu kalenterivuoteen 2012 saakka sovellettava pakollinen järjestelmä suorien tukien vähentämiseksi asteittain (tukien mukauttaminen), mukaan lukien enintään 5 000 euron suuruisia suoria tukiosuuksia koskeva poikkeus. Tämän johdosta suorien tukien kokonaisnettomäärät (nettoenimmäismäärät), jotka voidaan myöntää jäsenvaltiossa tukien mukauttamisen soveltamisen jälkeen, on vahvistettu kalenterivuoteen 2012 saakka. Jotta suorien tukien määrä säilyisi kalenterivuonna 2013 vuoden 2012 määrää vastaavalla tasolla ottaen kuitenkin asianmukaisesti huomioon tukien asteittainen käyttöönotto uusissa jäsenvaltioissa, on aiheellista luoda vuodeksi 2013 mukautusmekanismi, jonka vaikutus vastaa tukien mukauttamisen ja nettoenimmäismäärien vaikutusta. Syrjäisimmillä alueilla yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti myönnettävän tuen erityispiirteiden vuoksi tällaista mukautusmekanismia ei pitäisi soveltaa kyseisten alueiden viljelijöihin.

(3) Jotta voidaan varmistaa suorien tukien moitteeton toiminta kalenterivuonna 2013, on tarpeen ulottaa kalenterivuodeksi 2012 vahvistetut nettoenimmäismäärät vuoteen 2013 ja mukauttaa niitä tarvittaessa ottaen erityisesti huomioon suorien tukien asteittaisesta käyttöönotosta uusissa jäsenvaltioissa johtuvat lisäykset sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen suorien tukien vapaaehtoista mukauttamista koskevista säännöistä 27 päivänä maaliskuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 378/2007[12] säädetyn tukien vapaaehtoisen mukauttamisen lakkauttaminen.

(4) Bulgariassa ja Romaniassa sovellettujen suorien tukien taso on vuoden 2005 liittymisasiakirjassa määrätyn asteittaisen käyttöönottomenettelyn mukaisesti vuonna 2013 edelleen muissa jäsenvaltioissa sovellettujen suorien tukien tasoa alhaisempi sen jälkeen, kun siirtymäkaudella on sovellettu viljelijöille myönnettävien tukien mukauttamista. Sen vuoksi mukautusmekanismia ei pitäisi soveltaa Bulgarian ja Romanian viljelijöihin.

(5) Asetuksen (EY) N:o 73/2009 134, 135 ja 136 artiklassa säädetyt Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle tehtävät määrärahojen siirrot liittyvät kautta 2007–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Kalenterivuosi 2013 vastaa kuitenkin varainhoitovuotta 2014, joka sisältyy seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen, jossa vahvistetaan maaseudun kehittämisohjelmissa pysyvästi käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi tällaiset määrärahojen siirrot olisi poistettava.

(6) Asetus (EY) N:o 73/2009 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 73/2009 seuraavasti:

(1) Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.     Suorien tukien kokonaisnettomäärät, jotka voidaan myöntää jäsenvaltiossa minä tahansa vuotta 2013 edeltävänä kalenterivuonna tämän asetuksen 7 ja 10 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 378/2007 1 artiklan soveltamisen jälkeen, tai kalenterivuonna 2013 tämän asetuksen 10 a artiklan soveltamisen jälkeen, ja lukuun ottamatta asetusten (EY) N:o 247/2006 ja (EY) N:o 1405/2006 mukaisesti myönnettäviä suoria tukia, eivät saa ylittää tämän asetuksen liitteessä IV esitettyjä enimmäismääriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 11 artiklan soveltamista. Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen liitteessä IV esitettyjen enimmäismäärien noudattamiseksi tarvittaessa vähennettävä lineaarisesti niiden suorien tukien määriä, joihin sovelletaan minkä tahansa vuotta 2013 edeltävän kalenterivuoden osalta tämän asetuksen 7 ja 10 artiklassa sekä asetuksen (EY) N:o 378/2007 1 artiklassa tai kalenterivuoden 2013 osalta tämän asetuksen 10 a artiklassa säädettyä vähennystä.”

b)      Poistetaan 2 kohdan d alakohta.

(2) Lisätään 10 a artikla seuraavasti:

”10 a artikla

Suorien tukien mukautus vuonna 2013

1.      Kaikkia viljelijälle kalenterivuonna 2013 myönnettäviä suoria tukia, joiden määrä ylittää 5 000 euroa, vähennetään 10 prosenttia.

2.      Edellä 1 kohdassa säädettyä vähennystä korotetaan 4 prosenttiyksiköllä, jos määrä on yli 300 000 euroa.

3.      Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta Bulgarian ja Romanian, Ranskan merentakaisten departementtien, Azorien ja Madeiran, Kanariansaarten eikä Egeanmeren saarten viljelijöille myönnettävään suoraan tukeen.

4.      Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, mainitussa kohdassa tarkoitetuksi vähennykseksi vahvistetaan 0 prosenttia muiden uusien jäsenvaltioiden kuin Bulgarian ja Romanian osalta.”

(3) Lisätään 11 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu mukautus määritetään kuitenkin varainhoitovuonna 2014 ottaen huomioon ennusteet ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toimielinten välisen sopimuksen liitteessä I olevan otsakkeen 2 mukaisten toimenpiteiden rahoittamiseksi ennen 10 a artiklassa säädettyä suorien tukien mukauttamista mutta ottamatta huomioon 300 000 000 euron marginaalia.”

(4) Lisätään 11 a artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.     Jotta voidaan varmistaa suorien tukien mukautuksen optimaalinen täytäntöönpano vuonna 2013 sekä rahoituskuri, komissio voi delegoiduilla säädöksillä antaa säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden viljelijöihin soveltamien, 10 a ja 11 artiklassa säädetystä tukien mukautuksesta vuonna 2013 ja rahoituskurista johtuvien vähennysten laskentaperustetta.”

(5) Poistetaan 134, 135 ja 136 artikla.

(6) Lisätään liitteeseen IV sarake seuraavasti:

”2013

569

903

964,3

5 372,2

101,2

1 255,5

2 344,5

5 055,2

7 853,1

4 128,3

53,5

146,4

379,8

34,7

1 313,1

5,5

830,6

715,7

3 043,4

566,6

144,3

385,6

539,2

717,5

3 650”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan [seitsemäntenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

-        Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä;

-        Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus);

-        Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen;

-        Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta;

-        Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 muuttamisesta viljelijöille vuonna 2013 myönnettävien suorien tukien soveltamisen osalta;

-        Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä;

-        Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta tilatukijärjestelmän ja viininviljelijöille myönnettävän tuen osalta.

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[13]

Toimintalohko Otsakkeen 2 osasto 05

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne (YMP:tä koskeva lainsäädäntökehys vuoden 2013 jälkeen)

x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[14]

x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

x Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Jotta edistettäisiin resurssitehokkuutta, jonka ansiosta voitaisiin saavuttaa EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti, YMP:n tavoitteita ovat

- elinkelpoinen ruoan tuotanto;

- luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet;

- tasapainoinen aluekehitys.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoitteet toimintalohkossa 05:

Erityistavoite nro 1:

Tuottaa julkisia ympäristöhyödykkeitä

Erityistavoite nro 2:

Kompensoida tuotannon vaikeutta alueilla, joilla on tiettyjä luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita

Erityistavoite nro 3:

Toteuttaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

Erityistavoite nro 4:

Hoitaa EU:n varoja (YMP) korkeimpien varainhoidon vaatimusten mukaisesti

Erityistavoite ABB:ssä 05 02 - Maatalousmarkkinoiden interventiot:

Erityistavoite nro 5:

Parantaa maatalousalan kilpailukykyä ja lisätä sen arvo-osuutta elintarvikeketjussa

Erityistavoite ABB:ssä 05 03 - Suorat tuet:

Erityistavoite nro 6:

Myötävaikuttaa maataloustuloon ja rajoittaa sen vaihtelua

Erityistavoitteet ABB:ssä 05 04 – Maaseudun kehittäminen:

Erityistavoite nro 7:

Edistää vihreää kasvua innovoinnilla

Erityistavoite nro 8:

Tukea maaseudun työllisyyttä ja maaseutualueiden yhteiskuntarakenteen säilymistä

Erityistavoite nro 9:

Parantaa maaseudun elinkeinoelämää ja edistää monipuolistumista

Erityistavoite nro 10:

Mahdollistaa maatalousjärjestelmien rakenteellinen moninaisuus

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Tässä vaiheessa ei ole mahdollista asettaa vaikutusindikaattoreille määrällisiä tavoitteita. Vaikka politiikka voi ohjata tiettyyn suuntaan, tällaisilla indikaattoreilla mitattavat laaja-alaiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset riippuvat lopulta myös erilaisista ulkoisista tekijöistä, jotka ovat viimeaikaisten kokemusten perusteella muuttuneet merkittäviksi ja ennalta arvaamattomiksi. Lisäanalyysi on käynnissä, ja sen on määrä valmistua vuoden 2013 jälkeiselle kaudelle.

Jäsenvaltioilla on suorien tukien suhteen mahdollisuus päättää rajoitetusti suorien tukijärjestelmien tiettyjen osien täytäntöönpanosta.

Maaseudun kehittämisen alalla odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset riippuvat maaseudun kehittämisohjelmista, jotka jäsenvaltiot toimittavat komissiolle. Jäsenvaltioita pyydetään asettamaan ohjelmissaan tavoitteita.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Ehdotuksissa esitetään yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen luomista yhteisen maatalouspolitiikan saavutusten mittaamiseksi. Kehys pitää sisällään kaikki välineet, jotka liittyvät YMP:n toimenpiteiden ja erityisesti suorien tukien, markkinatoimenpiteiden, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen soveltamisen seurantaan ja arviointiin.

Näiden YMP:n toimenpiteiden vaikutusta mitataan suhteessa seuraaviin tavoitteisiin:

a)       elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen ja hintatason vakauteen;

b)       luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, jossa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen;

c)       tasapainoinen aluekehitys, jossa keskitytään maaseudun työllisyyteen ja kasvuun sekä köyhyyteen maaseutualueilla.

Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä indikaattorit näitä tavoitteita ja alueita varten.

Lisäksi maaseudun kehittämisen alalle ehdotetaan vahvempaa yhteistä seuranta- ja arviointijärjestelmää. Järjestelmän tavoitteena on a) osoittaa maaseudun kehittämispolitiikan edistyminen ja saavutukset sekä arvioida maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyvien toimien vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, b)    edistää paremmin kohdennetun tuen myöntämistä maaseudun kehittämiseen ja c) tukea seurantaan ja arviointiin liittyvää yleistä oppimisprosessia. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä luettelon poliittisiin prioriteetteihin liittyvistä yhteisistä indikaattoreista.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Jotta voidaan saavuttaa YMP:n monivuotiset strategiset tavoitteet, jotka on siirretty suoraan Euroopan maaseutualueita koskevasta Eurooppa 2020 ‑strategiasta, sekä täyttää asiaa koskevat perussopimuksen vaatimukset, ehdotuksilla pyritään vahvistamaan yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädäntökehys vuoden 2013 jälkeiseksi kaudeksi.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Tuleva yhteinen maatalouspolitiikka ei palvele vain yhtä pientä, joskin tärkeää, EU:n talouden osaa, vaan se on strategisesti tärkeä politiikan ala myös elintarviketurvan, ympäristön ja alueellisen tasapainon näkökulmasta. Aidosti yhteisenä politiikkana YMP hyödyntää rajallisia budjettivaroja mahdollisimman tehokkaasti kestävän maatalouden säilyttämiseksi EU:n koko alueella, ilmastonmuutoksen kaltaisten tärkeiden rajatylittävien kysymysten käsittelemiseksi ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun vahvistamiseksi.

Kuten komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 ‑strategiaa koskeva talousarvio”[15] todetaan, YMP on eurooppalaista politiikkaa aidoimmillaan. Jäsenvaltiot yhdistävät resurssinsa, ja tuloksena on yksi ainoa eurooppalainen maatalouspolitiikka ja eurooppalainen maatalousbudjetti 27 erillisen politiikan ja budjetin sijaan. Tämä tarkoittaa luonnollisestikin sitä, että YMP:n osuus EU:n talousarviosta on huomattava. Se on silti tehokkaampi ja taloudellisempi toimintapa kuin kansalliset, keskenään koordinoimattomat toimintatavat.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Nykyisen politiikkakehyksen arvioinnin, sidosryhmien laajan kuulemisen sekä tulevia haasteita ja tarpeita koskevan analyysin pohjalta on laadittu kattava vaikutusten arviointi. Lisää yksityiskohtaisia tietoja löytyy lainsäädäntöehdotuksiin liitetyistä vaikutusten arvioinneista sekä perusteluista.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Lainsäädäntöehdotukset, joita tämä rahoitusselvitys koskee, olisi nähtävä osana laajempaa kokonaisuutta, joka koostuu yhdestä puiteasetuksesta ja yhteisen strategiakehyksen rahastoja (maaseuturahasto, EAKR, ESR, koheesiorahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) koskevista yhteisistä säännöistä. Kyseisen puiteasetuksen myötävaikutuksella hallinnollinen kuormitus kevenee merkittävästi, EU:n varoja käytetään tehokkaasti ja menettelyjä yksinkertaistetaan. Lisäksi se tarjoaa pohjan uusille käsitteille, joita ovat kaikkien edellä mainittujen rahastojen yhteinen strategiakehys ja tulevat kumppanuussopimukset, jotka niin ikään kattavat nämä rahastot.

Myöhemmin luotavalla yhteisellä strategiakehyksellä muunnetaan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet ja prioriteetit maaseuturahaston sekä EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston prioriteeteiksi, mikä takaa rahastojen yhdennetyn käytön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteisellä strategiakehyksellä vahvistetaan myös mekanismit toiminnan koordinoimiseksi muiden asiaa koskevien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa.

Yhteisen maatalouspolitiikan alalla saadaan merkittäviä synergia- ja yksinkertaistamisvaikutuksia, kun YMP:n ensimmäisen (maataloustukirahasto) ja toisen (maaseuturahasto) pilarin hallinnointi- ja valvontasääntöjä yhdenmukaistetaan. Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välinen vahva yhteys ja jäsenvaltioissa jo käytössä olevat rakenteet olisi säilytettävä ennallaan.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu (suoria tukijärjestelmiä, maaseudun kehittämistä ja siirtymäkauden asetuksia koskevien luonnosten osalta)

– x   Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020

– x   Rahoitusvaikutukset seuraavaksi monivuotisen rahoituskehyksen kaudeksi. Maaseudun kehittämisen osalta vaikutukset maksuihin vuoteen 2023 saakka.

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu (YMJ-asetusta ja horisontaalista asetusta koskevien luonnosten osalta)

– Täytäntöönpano vuodesta 2014.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[16]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[17]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

x hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

Ei merkittävää muutosta nykytilanteeseen verrattuna, sillä suurinta osaa YMP:n uudistusta koskeviin lainsäädäntöehdotuksiin liittyvistä menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio hallinnoi kuitenkin edelleen suoraan keskitetysti hyvin pientä osaa menoista.

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

YMP:n seurannan ja arvioinnin osalta komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka neljäs vuosi kertomuksen. Ensimmäinen kertomus on määrä esittää viimeistään vuoden 2017 lopussa.

Tätä täydennetään erityisillä säännöksillä kaikilla YMP:n aloilla, joilla sovelletaan monia perusteellisia täytäntöönpanosäännöissä täsmennettäviä raportointi- ja ilmoitusvaatimuksia.

Maaseudun kehittämisen alalla annetaan myös ohjelmatasolla sovellettavia seurantasääntöjä, jotka mukautetaan muihin rahastoihin ja yhdistetään ennakkoarviointeihin, jatkuviin arviointeihin ja jälkiarviointeihin.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Yli seitsemän miljoonaa yhteisen maatalouspolitiikan tuensaajaa saa tukea monista eri tukijärjestelmistä, joista jokaisella on yksityiskohtaiset ja joskus monimutkaiset tukikelpoisuusperusteet.

Virheiden osuuden vähentymistä yhteisen maatalouspolitiikan alalla voidaan pitää jo jatkuvana kehityssuuntauksena. Viime aikoina 2 prosentin tuntumassa pysytellyt virhetaso vahvistaakin arvion edellisten vuosien myönteisestä yleiskehityksestä. Tarkoituksena on jatkaa pyrkimyksiä alle 2 prosentin virhetason saavuttamiseksi.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Lainsäädäntöpaketissa, erityisesti ehdotuksessa yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettavaksi asetukseksi, pidetään tavoitteena säilyttää nykyinen asetuksella (EY) N:o 1290/2005 käyttöön otettu järjestelmä ja vahvistaa sitä. Siinä säädetään jäsenvaltioiden tasolla käyttöön otettavasta pakollisesta hallintorakenteesta, jossa painopiste on hyväksytyissä maksajavirastoissa, jotka vastaavat lopullisen tuensaajan tasolla 2.3 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti toteutettavista tarkastuksista. Kunkin maksajaviraston päällikön on toimitettava vuotuinen tarkastuslausuma, joka koskee tilien täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä, sisäisten valvontajärjestelmien moitteetonta toimintaa sekä tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta. Riippumattoman tarkastuselimen edellytetään antavan lausuntonsa näistä kaikista kolmesta osatekijästä.

Komissio jatkaa maatalousmenojen tarkastamista käyttäen riskeihin perustuvaa lähestymistapaa varmistaakseen, että sen tarkastukset kohdennetaan suurimman riskin aloille. Jos näissä tarkastuksissa havaitaan, että menoja on syntynyt unionin sääntöjen vastaisesti, komissio jättää asianomaiset määrät unionin rahoituksen ulkopuolelle sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen järjestelmän mukaisesti.

Lainsäädäntöehdotuksiin liitetyn vaikutusten arvioinnin liitteessä 8 esitetään yksityiskohtainen analyysi tarkastusten kustannuksista.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Lainsäädäntöpaketissa, erityisesti ehdotuksessa yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettavaksi asetukseksi, pidetään tavoitteena säilyttää nykyiset yksityiskohtaiset, maksajavirastojen soveltamat valvonta- ja seuraamusjärjestelmät, jotka perustuvat kutakin tukijärjestelmää varten luotuihin yhteisiin peruspiirteisiin ja erityissääntöihin, sekä vahvistaa niitä. Järjestelmissä säädetään yleensä tukihakemusten kattavista 100-prosenttisista hallinnollisista tarkastuksista, muiden tietokantojen kanssa tehtävistä ristiintarkastuksista silloin, kun niitä pidetään asianmukaisina, sekä tiettyä tukiennakoihin liittyvien toimien vähimmäismäärää koskevista paikalla tehtävistä tarkastuksista riippuen kyseiseen järjestelmään liittyvästä riskistä. Jos näissä paikalla tehtävissä tarkastuksissa havaitaan suuri määrä sääntöjenvastaisuuksia, on tehtävä lisätarkastuksia. Tältä osin selkeästi tärkein järjestelmä on yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, joka kattoi varainhoitovuonna 2010 noin 80 prosenttia maataloustukirahaston ja maaseuturahaston kokonaismenoista. Komissiolla on valta sallia paikalla tehtävien tarkastusten vähentämisen jäsenvaltioissa, joissa on asianmukaisesti toimivat valvontajärjestelmät ja pieni virhemarginaali.

Lisäksi paketissa asetetaan tavoitteeksi, että jäsenvaltiot ehkäisevät, havaitsevat ja oikaisevat sääntöjenvastaisuudet ja petokset, määräävät unionin tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhtaisia seuraamuksia ja perivät takaisin sääntöjenvastaisesti suoritetut maksut korkoineen. Siinä esitetään sääntöjenvastaisiin maksuihin sovellettavaa automaattista tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmää, jonka mukaan asianomaisen jäsenvaltion on vastattava takaisin perimättä jääneistä määristä, jos perintää ei ole toteutettu neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivästä tai kahdeksan vuoden kuluessa oikeuskäsittelyn tapauksessa. Tämä järjestelmä luo jäsenvaltioille voimakkaan kannustimen periä sääntöjenvastaiset maksut takaisin mahdollisimman nopeasti.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Tässä rahoitusselvityksessä esitetyt määrät ilmoitetaan käypinä hintoina ja sitoumuksina,

Jäljempänä olevissa taulukoissa lueteltujen lainsäädäntöehdotuksista johtuvien muutosten lisäksi lainsäädäntöehdotukset edellyttävät muitakin muutoksia, joilla ei ole taloudellista vaikutusta.

Rahoituskurin soveltamista ei voida tässä vaiheessa sulkea pois minkään vuoden osalta kaudella 2014–2020. Tämä ei kuitenkaan riipu itse uudistusehdotuksista vaan muista tekijöistä, kuten suorien tukien toteutuksesta tai maatalousmarkkinoiden tulevaisuuden kehityksestä.

Siirtymäkautta koskevassa ehdotuksessa esitetyt suorien tukien nettoenimmäismäärät, jotka olisi ulotettava vuoteen 2014 (kalenterivuosi 2013), ovat suuremmat kuin jäljempänä olevissa taulukoissa ilmoitetut, suoriin tukiin myönnettävät määrät. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa nykyisen lainsäädännön soveltamisen jatkaminen tilanteessa, jossa kaikki muut osat säilyisivät muuttumattomina, sulkematta kuitenkaan pois rahoituskurimekanismin soveltamistarpeen mahdollisuutta.

Uudistusehdotukset sisältävät säännöksiä, joilla jäsenvaltioille annetaan tietty joustovara suorien tukien tai maaseudun kehittämistuen myöntämisen suhteen. Jos jäsenvaltiot päättävät hyödyntää kyseistä joustovaraa, tällä on myönnettyihin rahamääriin taloudellisia seurauksia, joita ei voida tässä vaiheessa määrittää.

Tässä rahoitusselvityksessä ei oteta huomioon kriisivarauksen mahdollista käyttöä. Olisi korostettava, että markkinoihin liittyvien menojen osalta huomioon otetut määrät eivät millään alalla perustu julkisiin interventio-ostoihin tai kriisitilanteeseen liittyviin muihin toimenpiteisiin.

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Taulukko 1: YMP:hen myönnettävät määrät, mukaan lukien monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa ja YMP:n uudistusehdotuksissa esitetyt täydentävät määrät

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

Varainhoitovuosi || 2013 || 2013 mukau-tettuna (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN-SÄ

|| || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen sisällä || || || || || || || || || ||

Otsake 2 || || || || || || || || || ||

Suorat tuet ja markkinoihin liittyvät menot (2) (3) (4) || 44 939 || 45 304 || 44 830 || 45 054 || 45 299 || 45 519 || 45 508 || 45 497 || 45 485 || 317 193

Arvioidut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 672 || 4 704

P1 Suorat tuet ja markkinoihin liittyvät menot (mukaan lukien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot) || 45 611 || 45 976 || 45 502 || 45 726 || 45 971 || 46 191 || 46 180 || 46 169 || 46 157 || 321 897

P2 Maaseudun kehittäminen (4) || 14 817 || 14 451 || 14 451 || 14 451 || 14 451 || 14 451 || 14 451 || 14 451 || 14 451 || 101 157

Yhteensä || 60 428 || 60 428 || 59 953 || 60 177 || 60 423 || 60 642 || 60 631 || 60 620 || 60 608 || 423 054

Otsake 1 || || || || || || || || || ||

Yhteinen strategiakehys: maataloustutkimus ja innovointi || N.A. || N.A. || 682 || 696 || 710 || 724 || 738 || 753 || 768 || 5 072

Vähävaraisimmat henkilöt || N.A. || N.A. || 379 || 387 || 394 || 402 || 410 || 418 || 427 || 2 818

Yhteensä || N.A. || N.A. || 1 061 || 1 082 || 1 104 || 1 126 || 1 149 || 1 172 || 1 195 || 7 889

Otsake 3 || || || || || || || || || ||

Elintarvikkeiden turvallisuus || N.A. || N.A. || 350 || 350 || 350 || 350 || 350 || 350 || 350 || 2 450

|| || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella || || || || || || || || || ||

Maatalousalan kriisivaraus || N.A. || N.A. || 531 || 541 || 552 || 563 || 574 || 586 || 598 || 3 945

Euroopan globalisaatiorahasto || || || || || || || || || ||

josta maatalouteen käytettävissä enintään: (5) || N.A. || N.A. || 379 || 387 || 394 || 402 || 410 || 418 || 427 || 2 818

|| || || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || || || || || || || || || ||

Komission ehdotukset (monivuotisen rahoituskehyksen sisä- ja ulkopuolella) + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot YHTEENSÄ || 60 428 || 60 428 || 62 274 || 62 537 || 62 823 || 63 084 || 63 114 || 63 146 || 63 177 || 440 156

Monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotukset (lukuun ottamatta kriisivarausta ja globalisaatiorahastoa) + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot YHTEENSÄ || 60 428 || 60 428 || 61 364 || 61 609 || 61 877 || 62 119 || 62 130 || 62 141 || 62 153 || 433 393

Huomautukset:

(1)           Ottaen huomioon jo sovitut lainsäädännölliset muutokset, eli tukien vapaaehtoinen mukauttaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 136 artiklan mukaiset ”käyttämättömät määrät”, joiden soveltaminen päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä.

(2)           Määrät koskevat ensimmäisen pilarin osalta ehdotettua vuotuista enimmäismäärää. Olisi kuitenkin huomattava, että negatiiviset menot ehdotetaan siirrettäviksi tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelystä (nykyisestä alamomentista 05 07 01 06) käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin (alamomenttiin 67 03). Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavan sivun arvioituja tuloja koskevassa taulukossa.

(3)           Vuoden 2013 luvut sisältävät eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteisiin sekä kalatalousalan markkinatoimenpiteisiin myönnetyt määrät.

(4)           Edellä olevassa taulukossa esitetyt määrät ovat linjassa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 ‑strategiaa koskeva talousarvio” (KOM(2011) 500 lopullinen, 29. kesäkuuta 2011) esitettyjen määrien kanssa. Vielä on kuitenkin päätettävä, otetaanko monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon siirto, joka ehdotetaan tehtäväksi vuodesta 2014 alkaen yhden jäsenvaltion kansallisen puuvilla-alan rakenneuudistusohjelman määrärahoista maaseudun kehittämiseen ja joka edellyttää sekä maataloustukirahastoa koskevan enimmäismäärän että toisen pilarin määrien mukauttamista (4 miljoonaa euroa vuodessa). Jäljempänä olevissa taulukoissa määrät on siirretty riippumatta siitä, otetaanko ne monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon vaiko ei.

(5)           Komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 ‑strategiaa koskeva talousarvio” (KOM(2011) 500 lopullinen, 29. kesäkuuta 2011) mukaisesti Euroopan globalisaatiorahaston käytettävissä on enintään 2,5 miljardin euron kokonaismäärä (vuoden 2011 hintoina) lisätuen myöntämiseksi globalisaation vaikutuksista kärsiville viljelijöille. Edellä olevassa taulukossa käypinä hintoina esitetty vuosittainen jakautuminen on ainoastaan alustava. Ehdotuksessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (KOM(2011) 403 lopullinen, 29. kesäkuuta 2011) vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahaston varojen vuotuiseksi enimmäismääräksi 429 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina.

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Taulukko 2: Arvioidut tulot sekä menot otsakkeeseen 2 kuuluvan toimintalohkon 05 osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

Varainhoitovuosi || 2013 || 2013 mukau-tettuna || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN-SÄ

TULOT || || || || || || || || || ||

123 – Sokerin tuotantomaksu (omat varat) || 123 || 123 || 123 || 123 || || || || || || 246

|| || || || || || || || || ||

67 03 – Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot || 672 || 672 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 5 187

joista: ex 05 07 01 06 – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || 0 || 0 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

Yhteensä || 795 || 795 || 864 || 864 || 741 || 741 || 741 || 741 || 741 || 5 433

MENOT || || || || || || || || || ||

05 02 - Markkinat (1) || 3 311 || 3 311 || 2 622 || 2 641 || 2 670 || 2 699 || 2 722 || 2 710 || 2 699 || 18 764

05 03 - Suorat tuet (ennen tukikaton asettamista) (2) || 42 170 || 42 535 || 42 876 || 43 081 || 43 297 || 43 488 || 43 454 || 43 454 || 43 454 || 303 105

05 03 - Suorat tuet (tukikaton asettamisen jälkeen) || 42 170 || 42 535 || 42 876 || 42 917 || 43 125 || 43 303 || 43 269 || 43 269 || 43 269 || 302 027

|| || || || || || || || || ||

05 04 - Maaseudun kehittäminen (ennen tukikaton asettamista) || 14 817 || 14 451 || 14 455 || 14 455 || 14 455 || 14 455 || 14 455 || 14 455 || 14 455 || 101 185

05 04 - Maaseudun kehittäminen (tukikaton asettamisen jälkeen) || 14 817 || 14 451 || 14 455 || 14 619 || 14 627 || 14 640 || 14 641 || 14 641 || 14 641 || 102 263

|| || || || || || || || || ||

05 07 01 06 - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || -69 || -69 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Yhteensä || 60 229 || 60 229 || 59 953 || 60 177 || 60 423 || 60 642 || 60 631 || 60 620 || 60 608 || 423 054

NETTOBUDJETTI käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen jälkeen || || || 59 212 || 59 436 || 59 682 || 59 901 || 59 890 || 59 879 || 59 867 || 417 867

Huomautukset:

(1)           Vuoden 2013 osalta vuoden 2012 talousarvioesitykseen perustuva alustava arvio, jossa otetaan huomioon vuodeksi 2013 jo sovitut lainsäädännölliset mukautukset (esim. viiniä koskeva enimmäismäärä, perunatärkkelyspalkkion poistaminen, kuivarehu) sekä joitakin suunniteltuja muutoksia. Kaikkien vuosien osalta arvioissa oletetaan, että markkinahäiriöiden tai kriisien johdosta toteutettaviin tukitoimenpiteisiin ei ole tarpeen myöntää lisärahoitusta.

(2)           Vuoden 2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä.

Taulukko 3: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma talousarvion luvuittain tulojen ja YMP-menojen osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

Varainhoitovuosi || 2013 || 2013 mukau-tettuna || || 2014-2020 YHTEEN-SÄ

|| || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 ||

TULOT || || || || || || || || || ||

123 – Sokerin tuotantomaksu (omat varat) || 123 || 123 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| || || || || || || || || ||

67 03 – Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot || 672 || 672 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

joista: ex 05 07 01 06 – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || 0 || 0 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

Yhteensä || 795 || 795 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

MENOT || || || || || || || || || ||

05 02 - Markkinat (1) || 3 311 || 3 311 || -689 || -670 || -641 || -612 || -589 || -601 || -612 || -4 413

05 03 - Suorat tuet (ennen tukikaton asettamista) (2) || 42 170 || 42 535 || -460 || -492 || -534 || -577 || -617 || -617 || -617 || -3 913

05 03 – Suorat tuet – Tukikaton asettamisen arvioitu, maaseudun kehittämiseen siirrettävä tulos || || || 0 || -164 || -172 || -185 || -186 || -186 || -186 || -1 078

05 04 - Maaseudun kehittäminen (ennen tukikaton asettamista) || 14 817 || 14 451 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || 28

05 04 - Maaseudun kehittäminen – Tukikaton asettamisen arvioitu, suorista tuista siirrettävä tulos || || || 0 || 164 || 172 || 185 || 186 || 186 || 186 || 1 078

05 07 01 06 - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen || -69 || -69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 69 || 483

Yhteensä || 60 229 || 60 229 || -1 076 || -1 089 || -1 102 || -1 115 || -1 133 || -1 144 || -1 156 || -7 815

NETTOBUDJETTI käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen jälkeen || || || -1 145 || -1 158 || -1 171 || -1 184 || -1 202 || -1 213 || -1 225 || -8 298

Huomautukset:

(1)           Vuoden 2013 osalta vuoden 2012 talousarvioesitykseen perustuva alustava arvio, jossa otetaan huomioon vuodeksi 2013 jo sovitut lainsäädännölliset mukautukset (esim. viiniä koskeva enimmäismäärä, perunatärkkelyspalkkion poistaminen, kuivarehu) sekä joitakin suunniteltuja muutoksia. Kaikkien vuosien osalta arvioissa oletetaan, että markkinahäiriöiden tai kriisien johdosta toteutettaviin tukitoimenpiteisiin ei ole tarpeen myöntää lisärahoitusta.

(2)           Vuoden 2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä.

Taulukko 4: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma markkinoihin liittyvinä YMP:n menoina

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || Oikeusperusta || Arvioidut tarpeet || Muutokset vuoteen 2013 ||

|| || || 2013 (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN-SÄ

Poikkeukselliset toimenpiteet: virtaviivaistettu ja laajennettu oikeusperustan soveltamisala || || 154, 155 ja 156 art. || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm

Durumvehnän ja durran intervention lopettaminen || || ent. 10 art. || pm || - || - || - || - || - || - || - || -

Vähävaraisimpien elintarvikeapuohjelmat || (2) || asetuksen 1234/2007 ent. 27 art. || 500,0 || -500,0 || -500,0 || -500,0 || -500,0 || -500,0 || -500,0 || -500,0 || -3 500,0

Yksityinen varastointi (kuitupellava) || || 16 art. || N.A. || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || Pm

Puuvillatuki - rakenneuudistus || (3) || asetuksen 637/2008 ent. 5 art. || 10,0 || -4,0 || -4,0 || -4,0 || -4,0 || -4,0 || -4,0 || -4,0 || -28,0

Hedelmien ja vihannesten tuottajaryhmien perustamistuki || || ent. 117 art. || 30,0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || -15,0 || -15,0 || -30,0 || -30,0 || -90,0

Kouluhedelmäjärjestelmä || || 21 art. || 90,0 || 60,0 || 60,0 || 60,0 || 60,0 || 60,0 || 60,0 || 60,0 || 420,0

Humalan tuottajaorganisaatioiden lakkauttaminen || || ent. 111 art. || 2,3 || -2,3 || -2.3 || -2,3 || -2,3 || -2,3 || -2,3 || -2,3 || -15,9

Rasvattoman maitojauheen vapaaehtoinen yksityinen varastointi || || 16 art. || N.A. || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm || pm

Rasvattoman maidon/rasvattoman maitojauheen käyttöön rehuna / kaseiinille ja kaseiinin käyttöön myönnettävän tuen lakkauttaminen || || ent. 101 ja 102 art. || pm || - || - || - || - || - || - || - || -

Voin vapaaehtoinen yksityinen varastointi || (4) || 16 art. || 14,0 || [-1,0] || [-14,0] || [-14,0] || [-14,0] || [-14,0] || [-14,0] || [-14,0] || [-85,0]

Maidon menekinedistämismaksun lakkauttaminen || || ent. 309 art. || pm || - || - || - || - || - || - || - || -

05 02 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || ||

Uudistusehdotusten nettovaikutus (5) || || || || -446,3 || -446,3 || -446,3 || -461,3 || -461,3 || -476,3 || -476,3 || -3 213,9

Huomautukset:

(1)           Vuoden 2013 tarpeet arvioidaan komission vuoden 2012 talousarvioesityksen perusteella lukuun ottamatta (a) hedelmä- ja vihannesaloja, joilla tarpeet arvioidaan asianomaisten uudistusten rahoitusselvitysten perusteella ja (b) jo sovittuja lainsäädännöllisiä muutoksia.

(2)           Vuoden 2013 määrät vastaavat komission ehdotusta KOM(2010) 486. Vuodesta 2014 lähtien toimenpide rahoitetaan otsakkeesta 1.

(3)           Kreikan puuvilla-alan rakenneuudistusohjelman määrärahat (4 miljoonaa euroa vuodessa) siirretään maaseudun kehittämiseen vuodesta 2014 alkaen. Espanjan määrärahat (6,1 miljoonaa euroa vuodessa) siirretään tilatukijärjestelmään vuodesta 2018 alkaen (jo päätetty).

(4)           Arvioitu vaikutus toimenpiteen soveltamatta jättämisen tapauksessa.

(5)           Lukuihin 05 02 ja 05 03 otettujen menojen lisäksi odotetaan, että lukuihin 05 01, 05 07 ja 05 08 otetut menot rahoitetaan maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

Taulukko 5: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma suorien tukien osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || Oikeus-perusta || Arvioidut tarpeet || Muutokset vuoteen 2013 ||

|| || 2013 (1) || 2013 mukau-tettuna (2) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN-SÄ

|| || || || || || || || || || || ||

Suorat tuet || || || 42 169,9 || 42 535,4 || 341,0 || 381,1 || 589,6 || 768,0 || 733,2 || 733,2 || 733,2 || 4 279,3

- Muutokset, joista on jo päätetty || || || || || || || || || || || ||

Asteittainen käyttöönotto EU-12:ssa || || || || || 875,0 || 1 133,9 || 1 392,8 || 1 651,6 || 1 651,6 || 1 651,6 || 1 651,6 || 10 008,1

Puuvilla-alan rakenneuudistus || || || || || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 6,1 || 6,1 || 6,1 || 18,4

Terveystarkastus || || || || || -64,3 || -64,3 || -64,3 || -90,0 || -90,0 || -90,0 || -90,0 || -552,8

Aiemmat uudistukset || || || || || -9,9 || -32,4 || -32,4 || -32,4 || -32,4 || -32,4 || -32,4 || -204,2

|| || || || || || || || || || || ||

- Uusista YMP:n uudistusehdotuksista johtuvat muutokset || || || -459,8 || -656,1 || -706,5 || -761,3 || -802,2 || -802,2 || -802,2 || -4 990,3

joista: tukikaton asettaminen || || || || || 0,0 || -164,1 || -172,1 || -184,7 || -185,6 || -185,6 || -185,6 || -1 077,7

|| || || || || || || || || || || ||

05 03 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || ||

Uudistusehdotusten nettovaikutus || || || || || -459,8 || -656,1 || -706,5 || -761,3 || -802,2 || -802,2 || -802,2 || -4 990,3

KOKONAISMENOT || || || 42 169,9 || 42 535,4 || 42 876,4 || 42 916,5 || 43 125,0 || 43 303,4 || 43 268,7 || 43 268,7 || 43 268,7 || 302 027,3

Huomautukset:

(1)           Vuoden 2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä.

(2)           Ottaen huomioon jo sovitut lainsäädännölliset muutokset, eli tukien vapaaehtoinen mukauttaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 136 artiklan mukaiset "käyttämättömät määrät", joiden soveltaminen päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä.

Taulukko 6: Suorien tukien osat

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || || || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN-SÄ

Liite II || || || || || 42 407,2 || 42 623,4 || 42 814,2 || 42 780,3 || 42 780,3 || 42 780,3 || 256 185,7

Tuki ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytänteisiin (30 %) || || || || || 12 866,5 || 12 855,3 || 12 844,3 || 12 834,1 || 12 834,1 || 12 834,1 || 77 068,4

Enimmäismäärä, joka voidaan osoittaa nuorille viljelijöille myönnettävään tukeen (2 %) || || || || || 857,8 || 857,0 || 856,3 || 855,6 || 855,6 || 855,6 || 5 137,9

Perustukijärjestelmä, tuki alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, vapaaehtoinen tuotantoon sidottu tuki || || || || || 28 682,9 || 28 911,1 || 29 113,6 || 29 090,6 || 29 090,6 || 29 090,6 || 173 979,4

Enimmäismäärä, joka voidaan irrottaa edellä mainituista tuista pienviljelijöiden järjestelmän rahoittamiseen (10 %) || || || || || 4 288,8 || 4 285,1 || 4 281,4 || 4 278,0 || 4 278,0 || 4 278,0 || 25 689,3

Liitteeseen II sisältyvät viinialan määrärahojen siirrot[18] || || || || || 159,9 || 159,9 || 159,9 || 159,9 || 159,9 || 159,9 || 959,1

Tukikaton asettaminen || || || || || -164,1 || -172,1 || -184,7 || -185,6 || -185,6 || -185,6 || -1 077,7

Puuvilla || || || || || 256,0 || 256,3 || 256,5 || 256,6 || 256,6 || 256,6 || 1 538,6

POSEI-ohjelma/Egeanmeren pienet saaret || || || || || 417,4 || 417,4 || 417,4 || 417,4 || 417,4 || 417,4 || 2 504,4

Taulukko 7: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma suorien tukien myöntämistä koskevien vuonna 2014 sovellettavien siirtymäkauden toimenpiteiden osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || Oikeus-perusta || Arvioidut tarpeet || Muutokset vuoteen 2013

|| || || 2013 (1) || 2013 mukau-tettuna || 2014 (2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 liite IV || || || 40 165,0 || 40 530,5 || 541,9

Asteittainen käyttöönotto EU-12:ssa || || || || || 616,1

Terveystarkastus || || || || || -64,3

Aiemmat uudistukset || || || || || -9,9

05 03 YHTEENSÄ || || || || ||

KOKONAISMENOT || || || 40 165,0 || 40 530,5 || 41 072,4

Huomautukset:

(1)           Vuoden 2013 määrä sisältää arvion viinitarhojen raivaukseen vuonna 2012 myönnettävistä määristä.

(2)           Vuoteen 2014 ulotetut nettoenimmäismäärät sisältävät jäsenvaltioiden vuoden 2013 osalta tekemiin päätöksiin perustuvan arvion viinialan määrärahojen siirroista tilatukijärjestelmään.

Taulukko 8: YMP:n uudistusehdotusten vaikutuslaskelma maaseudun kehittämisen osalta

miljoonaa euroa (käypinä hintoina)

VARAINHOITOVUOSI || || Oikeus-perusta || Maaseudun kehittämis-määrärahat || Muutokset vuoteen 2013 ||

|| || || 2013 || 2013 mukau-tettuna (1) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2014-2020 YHTEEN-SÄ

Maaseudun kehittämisohjelmat || || || 14 788,9 || 14 423,4 || || || || || || || ||

Puuvillatuki - rakenneuudistus || (2) || || || || 4,0 || 4,0 || 4,0 || 4,0 || 4,0 || 4,0 || 4,0 || 28,0

Suoria tukia koskevan tukikaton asettamisen tulos || || || || || || 164,1 || 172,1 || 184,7 || 185,6 || 185,6 || 185,6 || 1 077,7

Maaseudun kehittämisen määrärahat lukuun ottamatta teknistä apua || (3) || || || || -8,5 || -8,5 || -8,5 || -8,5 || -8,5 || -8,5 || -8,5 || -59,4

Tekninen apu || (3) || || 27,6 || 27,6 || 8,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 29,4

Paikallisista innovatiivisista yhteistyöhankkeista maksettava palkinto || (4) || || N.A. || N.A. || 0,0 || 5,0 || 5,0 || 5,0 || 5,0 || 5,0 || 5,0 || 30,0

05 04 YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || ||

Uudistusehdotusten nettovaikutus || || || || || 4,0 || 168,1 || 176,1 || 188,7 || 189,6 || 189,6 || 189,6 || 1 105,7

KOKONAISMENOT (ennen tukikaton asettamista) || || || 14 816,6 || 14 451,1 || 14 455,1 || 14 455,1 || 14 455,1 || 14 455,1 || 14 455,1 || 14 455,1 || 14 455,1 || 101 185,5

KOKONAISMENOT (tukikaton asettamisen jälkeen) || || || 14 816,6 || 14 451,1 || 14 455,1 || 14 619,2 || 14 627,2 || 14 639,8 || 14 640,7 || 14 640,7 || 14 640,7 || 102 263,2

Huomautukset:

(1)           Nykyisen lainsäädännön mukaisia mukautuksia sovelletaan vain varainhoitovuoden 2013 loppuun asti.

(2)           Taulukossa 1 (3.1 jakso) esitetyt määrät ovat linjassa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 ‑strategiaa koskeva talousarvio” (KOM(2011) 500 lopullinen) esitettyjen määrien kanssa. Vielä on kuitenkin päätettävä, otetaanko monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon siirto, joka ehdotetaan tehtäväksi vuodesta 2014 alkaen yhden jäsenvaltion puuvilla-alan kansallisen rakenneuudistusohjelman määrärahoista maaseudun kehittämiseen ja joka edellyttää sekä maataloustukirahastoa koskevan enimmäismäärän että toisen pilarin määrien mukauttamista (4 miljoonaa euroa vuodessa). Edellä olevassa taulukossa 8 määrät on siirretty riippumatta siitä, otetaanko ne monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon vaiko ei.

(3)           Vuonna 2013 tekniseen apuun myönnettävä määrä vahvistettiin maaseudun kehittämisen alustavien määrärahojen perusteella (ottamatta huomioon ensimmäisestä pilarista tehtäviä siirtoja).

Kaudella 2014–2020 tekniseen apuun myönnettäväksi määräksi vahvistetaan 0,25 prosenttia maaseudun kehittämisen kokonaismäärärahoista.

(4)           Katetaan tekniseen apuun käytettävissä olevasta määrästä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Huom.   Lainsäädäntöehdotuksilla ei arvioida olevan mitään vaikutuksia hallintomäärärahoihin, eli tarkoituksena on, että lainsäädäntökehys voidaan panna täytäntöön nykyisin henkilöresurssein ja hallintomenoin.

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

PO: AGRI ||

Ÿ Henkilöresurssit || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 958,986

Ÿ Muut hallintomenot || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 67,928

PO AGRI YHTEENSÄ || Määrärahat || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 1 026,914

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 1 026,914

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi N[19] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || || || || || || ||

Maksut || || || || || || || ||

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– x   Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyp-pi || Keski-määr. kustan-nukset || Tuotosten määrä || Kustan-nukset || Tuotosten määrä || Kustan-nukset || Tuotosten määrä || Kustan-nukset || Tuotosten määrä || Kustan-nukset || Tuotosten määrä || Kustan-nukset || Tuotosten määrä || Kustan-nukset || Tuotosten määrä || Kustan-nukset || Tuotos-ten luku-määrä yht. || Kustan-nukset yht.

ERITYISTAVOITE 5: Parantaa maatalousalan kilpailukykyä ja lisätä sen arvo-osuutta elintarvikeketjussa || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Hedelmät ja vihannekset: Kaupan pitäminen tuottaja-organisaatioiden välityksellä[20] || Tuotta-jaorga-nisaa-tioiden kautta kaupan pidetyn tuotan-non arvon osuus koko tuotan-non arvosta || || || 830,0 || || 830,0 || || 830,0 || || 830,0 || || 830,0 || || 830,0 || || 830,0 || || 5 810,0

- Viini: Kansalliset määrärahat – Rakenneuudistus20 || Hehtaa-rimäärä || || 54 326 || 475,1 || 54 326 || 475,1 || 54 326 || 475,1 || 54 326 || 475,1 || 54 326 || 475,1 || 54 326 || 475,1 || 54 326 || 475,1 || || 3 326,0

- Viini: Kansalliset määrärahat – Investoinnit20 || || || 1 147 || 178,9 || 1 147 || 178,9 || 1 147 || 178,9 || 1 147 || 178,9 || 1 147 || 178,9 || 1 147 || 178,9 || 1 147 || 178,9 || || 1 252,6

- Viini: Kansalliset määrärahat – Sivutuotteiden tislaus20 || Hehto-litraa || || 700 000 || 98,1 || 700 000 || 98,1 || 700 000 || 98,1 || 700 000 || 98,1 || 700 000 || 98,1 || 700 000 || 98,1 || 700 000 || 98,1 || || 686,4

- Viini: Kansalliset määrärahat – Juotavaksi tarkoitettu alkoholi20 || Hehtaa-rimäärä || || 32 754 || 14,2 || 32 754 || 14,2 || 32 754 || 14,2 || 32 754 || 14,2 || 32 754 || 14,2 || 32 754 || 14,2 || 32 754 || 14,2 || || 14,2

- Viini: Kansalliset määrärahat – Tiivistetyn rypäleen puristemehun käyttö20 || Hehto-litraa || || 9 || 37,4 || 9 || 37,4 || 9 || 37,4 || 9 || 37,4 || 9 || 37,4 || 9 || 37,4 || 9 || 37,4 || || 261,8

- Viini: Kansalliset määrärahat – menekine-distäminen20 || || || || 267,9 || || 267,9 || || 267,9 || || 267,9 || || 267,9 || || 267,9 || || 267,9 || || 1 875,3

- Muut || || || || 720,2 || || 739,6 || || 768,7 || || 797,7 || || 820,3 || || 808,8 || || 797,1 || || 5 452,3

Välisumma erityistavoite 5 || || 2 621,8 || || 2 641,2 || || 2 670,3 || || 2 699,3 || || 2 721,9 || || 2 710,4 || || 2 698,7 || || 18 763,5

ERITYISTAVOITE 6: Myötävaikuttaa maataloustuloon ja rajoittaa sen vaihtelua || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Suora tulotuki[21] || Hehtaa-rimäärä, jolle tukea on makset-tu (miljoo-nina) || || 161,014 || 42 876,4 || 161,014 || 43 080,6 || 161,014 || 43 297,1 || 161,014 || 43 488,1 || 161,014 || 43 454,3 || 161,014 || 43 454,3 || 161,014 || 43 454,3 || 161,014 || 303 105,0

Välisumma erityistavoite 6 || || 42 876,4 || || 43 080,6 || || 43 297,1 || || 43 488,1 || || 43 454,3 || || 43 454,3 || || 43 454,3 || || 303 105,0

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

Huom. Tuotokset ovat vielä määrittämättä erityistavoitteiden 1–4 ja 7–10 osalta (ks. edellä oleva 1.4.2 jakso).

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHT.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit[22] || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 136,998 || 958,986

Muut hallintomenot || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 9,704 || 67,928

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 146,702 || 1 026,914

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– x   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Huom. Lainsäädäntöehdotuksilla ei arvioida olevan mitään vaikutuksia hallintomäärärahoihin, eli tarkoituksena on, että lainsäädäntökehys voidaan panna täytäntöön nykyisin henkilöresurssein ja hallintomenoin. Kaudeksi 2014–2020 esitetyt luvut perustuvat vuoden 2011 tilanteeseen.

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034 || 1 034

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[23] ||

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 78 || 78 || 78 || 78 || 78 || 78 || 78

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy || - päätoimi-paikassa || || || || || || ||

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ[24] || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115 || 1 115

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– x   Ehdotus/aloite on monivuotista rahoituskehystä kaudeksi 2014–2020 koskevien EHDOTUSTEN mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– X  Maaseudun kehittämistä koskevan ehdotuksen (maaseuturahasto) rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || JV || JV || JV || JV || JV || JV || JV || JV

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ[25] || Pääte-tään myö-hemmin || Pääte-tään myö-hemmin || Pääte-tään myö-hemmin || Pääte-tään myö-hemmin || Pääte-tään myö-hemmin || Pääte-tään myö-hemmin || Pääte-tään myö-hemmin || Päätetään myö-hemmin

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– x   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– x   vaikutukset omiin varoihin

– x   vaikutukset sekalaisiin tuloihin

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito-vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[26]

Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

|| || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Ks. 3.2.1 jaksossa olevat taulukot 2 ja 3.

[1]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppa 2020 –strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[2]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet?, KOM(2010) 672 lopullinen, 18.11.2010.

[3]               Ks. erityisesti 23. kesäkuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma 2011/2015 (INI) sekä 18. maaliskuuta 2011 annetut puheenjohtajan päätelmät.

[4]               Nykyisin voimassa olevaan lainsäädäntökehykseen kuuluvat neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (suorat tuet), neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (markkinavälineet), neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 (maaseudun kehittäminen) ja neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (rahoitus).

[5]               Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta, KOM(2011)615, annettu 6.10.2011.

[6]               Yleisesitys vastaanotetuista 517 kannanotosta ks. vaikutusten arvioinnin liite 9.

[7]               EUVL C , , s. .

[8]               EUVL C , , s. .

[9]               EUVL C , , s. .

[10]             EUVL C , , s. .

[11]             EUVL L 30, 31.01.2009, s. 16.

[12]             EUVL L 95, 5.4.2007, s. 1.

[13]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[14]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[15]             KOM(2011) 500 lopullinen, 29. kesäkuuta 2011.

[16]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[17]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[18]             Kautta 2014–2020 koskevat suorat tuet sisältävät jäsenvaltioiden vuoden 2013 osalta tekemiin päätöksiin perustuvan arvion viinialan määrärahojen siirroista tilatukijärjestelmään.

[19]             Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[20]             Aiemman toteutuman ja vuotta 2012 koskevassa talousarvioesityksessä esitettyjen arvioiden perusteella. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden osalta määrät ovat kyseisen alan uudistuksen mukaisia, ja kuten vuotta 2012 koskevan talousarvioesityksen toimintokohtaisissa selvityksissä todetaan, tuotokset saadaan selville vasta vuoden 2011 lopulla.

[21]             Vuonna 2009 mahdollisesti tukikelpoisten alojen perusteella.

[22]             Henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden viroista ja toimista aiheutuvien 127 000 euron keskimääräisten kustannusten perusteella.

[23]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat

[24]             Tämä ei sisällä budjettikohdan 05.010404 enimmäismäärää.

[25]             Nämä vahvistetaan jäsenvaltioiden toimittamissa maaseudun kehittämisohjelmissa.

[26]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.