52011PC0607

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Työttömyys ja laaja köyhyysongelma edellyttävät toimia EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Työttöminä on melkein 23 miljoonaa ihmistä, ja yli 113 miljoonan arvioidaan elävän köyhyysrajalla tai olevan syrjäytymisvaarassa. Sosiaali- ja työllisyysasiat ovat Euroopan kansalaisten päällimmäisiä huolenaiheita ja ala, jolla unionin odotetaan tekevän enemmän. Unionin kohtaamia lisähaasteita ovat taitotason puutteet, aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja koulutusjärjestelmien tavoitteiden saavuttamatta jääminen, marginalisoituneiden ryhmien sosiaalinen syrjäytyminen ja työvoiman alhainen liikkuvuus. Tarvitaan sekä poliittisia aloitteita että konkreettisia tukitoimia.

Rahoitus- ja talouskriisi, väestöön ja maahanmuuttoon liittyvät suuntaukset sekä teknologisen muutoksen kiivas tahti ovat lisänneet näiden ongelmien vakavuutta. Ellei niihin puututa tehokkaasti, ne heikentävät huomattavasti sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kilpailukykyä. Sen vuoksi infrastruktuureihin, alueelliseen kilpailukykyyn ja liiketoiminnan kehittämiseen tehtävien, kasvua edistävien investointien ohella tarvitaan kestävää työpaikkojen luomista tukevia toimenpiteitä työmarkkinapolitiikan, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, työntekijöiden mukautumiskyvyn, yritysten ja yrittäjyyden sekä hallinnollisten valmiuksien alalla.

Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä tuetaan politiikkaa ja prioriteetteja, joilla pyritään täystyöllisyyteen, työn laadun ja tuottavuuden parantamiseen, työntekijöiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseen unionissa, koulutusjärjestelmien parantamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, ja näin rahastolla edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Koska ESR:n olisi oltava täysin Eurooppa 2020 -strategian ja sen yleistavoitteiden mukainen, siitä olisi tuettava jäsenvaltioiden politiikkaa, jota ne harjoittavat perussopimuksen 121 artiklan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen yhdennettyjen suuntaviivojen ja kansallisia uudistusohjelmia koskevien suositusten nojalla. Yhtenä rakennerahastona ESR:lle asetettavilla vähimmäisosuuksilla ja -määrillä taataan, että unionin prioriteetit voidaan riittävällä tavalla ottaa huomioon suoraan Euroopan kansalaisiin kohdistuvien investointien määrässä.

ESR antaa arvokkaan panoksen myös muihin merkittäviin Eurooppa 2020 -strategian prioriteetteihin, joita ovat investointien lisääminen tutkimukseen ja innovointiin, tieto- ja viestintäteknologian saatavuuden ja käytön parantaminen, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn lisääminen, vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen, ympäristönsuojelu ja resurssien kestävän käytön edistäminen. ESR toimii yhdessä uuden sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan integroidun ohjelman kanssa synergiaetujen saamiseksi. Yhdessä ne muodostavat kattavan aloitteen Euroopan työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden alalla.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Tätä ehdotusta tehtäessä on otettu huomioon taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevään viidenteen välikertomukseen[1], EU:n talousarvion kokonaistarkasteluun[2] sekä monivuotisia rahoituspuitteita koskeviin ehdotuksiin[3] liittyvien julkisten kuulemisten tulokset.

Viidennen yhteenkuuluvuutta koskevan kertomuksen päätelmistä käytiin julkinen kuuleminen 12. marraskuuta 2010 ja 31. tammikuuta 2011 välillä, ja se päättyi koheesiofoorumiin. Kuuleminen tuotti yhteensä 444 kommenttia. Vastauksia saatiin jäsenvaltioilta, alue- ja paikallisviranomaisilta, työmarkkinaosapuolilta, Euroopan tason eturyhmiltä, kansalaisjärjestöiltä, kansalaisilta ja muilta sidosryhmiltä. Kuulemisessa esitettiin joukko kysymyksiä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Tiivistelmä tuloksista julkaistiin 13. toukokuuta 2011.[4]

Lisäksi järjestettiin erillisiä konferensseja ja seminaareja, joissa keskityttiin ESR:n tulevaisuuteen. Kesäkuussa 2010 järjestetty ESR:a ja Eurooppa 2020 -strategiaa käsitellyt konferenssi keräsi yhteen yli 450 EU:n ja jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan korkean tason edustajaa. Lisäksi joulukuussa 2010 järjestettiin kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa seminaari ESR:n tulevaisuudesta.

Euroopan parlamentti antoi 7. lokakuuta 2010 päätöslauselmat koheesiopolitiikan ja ESR:n tulevaisuudesta.[5] Euroopan komissio on lisäksi pyytänyt ja saanut valmistelevat lausunnot talous- ja sosiaalikomitealta[6] ja alueiden komitealta[7].

Asiantuntijaneuvoja saatiin Euroopan sosiaalirahaston tulevaisuutta käsittelevältä ESR-komitean tilapäistyöryhmältä, joka on epävirallinen jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten asiantuntijoista koostuva ryhmä. Tilapäistyöryhmä kokoontui seitsemän kertaa joulukuun 2009 ja maaliskuun 2011 välillä. Lisäksi perustettiin jäsenvaltioiden edustajista koostuva työryhmä pohtimaan yhteisiä indikaattoreita. Se kokoontui neljä kertaa ja laati perustan ehdotetuille indikaattoreille. ESR-komitea itse antoi lausuntoja ESR:n tulevaisuudesta 3. kesäkuuta 2010 ja 10. maaliskuuta 2011 pidetyissä kokouksissaan. Erityislausuntoja saatiin myös työllisyyskomitealta (tammikuussa 2011) ja sosiaalisen suojelun komitealta (maaliskuussa 2011).

Pohjana käytettiin myös vuosien 2000–2006 ohjelmille tehtyjä jälkiarviointeja ja useita eri tutkimuksia. ESR-asetukselle on tehty erillinen vaikutustenarviointi osana vaikutustenarviointipakettia, jonka muita osia ovat EAKR-asetuksen ja koheesiorahastoasetuksen vaikutustenarviointi sekä ESR:oon, EAKR:oon ja koheesiorahastoon sovellettavan yleisasetuksen vaikutustenarviointi.

ESR-asetuksen vaikutustenarvioinnissa käsiteltiin pääasiassa säädöksen soveltamisalaa ja yhtä yksinkertaistamisen erityisnäkökohtaa. Siinä käsitellään myös komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston (EMPL) käytettävissä olevien rahoitusvälineiden, varsinkin Euroopan sosiaalirahaston ESR:n, Euroopan globalisaatiorahaston, Progress-ohjelman, Eures-verkoston ja Progress-mikrorahoitusjärjestelyn välisiä kytkentöjä ja täydentävyyttä.

ESR:n rooli saa erittäin laajaa tukea. ESR:n katsotaan tuovan merkittävästi Euroopan tason lisäarvoa, koska se antaa jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden käsitellä keskeisiä eurooppalaisia prioriteetteja eurooppalaisen rahoituksen avulla. Sitä pidetään olennaisen tärkeänä osatekijänä käsiteltäessä niitä keskeisiä haasteita, joita Euroopan kansalaiset kohtaavat, ja pyrittäessä Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Keskeisiin haasteisiin ja neuvoston suosituksiin keskittymistä pidetään yleisesti tärkeänä ennakkoedellytyksenä tuen tehokkuudelle. Myös tuen monimutkaisuuden vähentämistä ja siihen liittyvien tarkastusten keventämistä, varsinkin pienempien edunsaajien osalta, pidetään tärkeinä seikkoina, joihin olisi puututtava.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Euroopan sosiaalirahasto ESR on perustettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn SEUT-sopimuksen 162 artiklan nojalla. Koheesion edistämiseksi tarkoitetun EU-rahoituksen tarkastelun ajoitus liittyy monivuotista rahoituskehystä koskevaan uuteen ehdotukseen, joka sisältyy komission työohjelmaan.

Tämä asetusehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 164 artiklaan. Neuvoston asetuksessa (EU) N:o […] vahvistetaan rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintapuitteet ja säädetään etenkin niiden temaattisista tavoitteista sekä suunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintoa ja valvontaa koskevista periaatteista ja säännöistä.

Näissä yleisissä puitteissa tässä asetuksessa määritellään ESR:n tehtävä ja toiminta-ala sekä niihin liittyvät investointiprioriteetit, joissa käsitellään temaattisia tavoitteita, ja annetaan erityissäännöksiä ESR:n osarahoittamista toimenpideohjelmista sekä tukikelpoisista menoista.

ESR toiminta perustuu SEUT-sopimuksen 174 artiklaan, jossa määrätään Euroopan unionin toimista taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja koko unionin sopusointuisen kehityksen edistämiseksi erityisesti vähentämällä alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä.

Kuten EU:n talousarvion kokonaistarkastelussa tuotiin esiin, EU:n talousarviosta olisi rahoitettava EU:n julkisia hyödykkeitä, toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty rahoittamaan, ja toimia, joissa EU:n rahoituksella voidaan varmistaa paremmat tulokset.[8] Tässä ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, koska ESR:n tehtävät vahvistetaan perussopimuksessa ja politiikka pannaan täytäntöön yhteistyössä toteutetun hallinnon periaatteen mukaisesti ja noudattaen jäsenvaltioiden ja alueiden institutionaalista toimivaltaa.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen sisältyy koheesiopolitiikkaan ehdotettu 376 miljardin euron summa kaudelle 2014–2020.

Vuosiksi 2014–2020 ehdotetut määrärahat || miljardia euroa || ESR:n vähimmäisosuus || ESR:n vähimmäissumma (miljardia euroa)

Vähemmän kehittyneet alueet Siirtymäalueet Kehittyneemmät alueet Alueellinen yhteistyö Koheesiorahasto Lisämäärärahat kaikkein syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille || 162,6 38,9 53,.1 11,7 68,7 0,926 || 25 % 40 % 52 % - - - || 40,7 15,6 27,6 - - -

”Verkkojen Eurooppa” ‑väline (liikenne, energia ja tieto- ja viestintätekniikka) || 40 miljardia euroa (lisäksi koheesiorahaston sisäinen erillinen 10 miljardin euron summa) || - ||

*Kaikki luvut ilmoitettu vuoden 2011 kiinteinä hintoina

Jotta lujitettaisiin rahastojen kykyä edistää Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden toteutumista, tässä ehdotuksessa vahvistetaan ESR:n vähimmäisosuudet kussakin alueiden luokassa, jotka on määritelty yleisasetusehdotuksessa. Tämän tuloksena saadaan ESR:n vähimmäisosuudeksi 25 prosenttia koheesiopolitiikkaan myönnetystä talousarviosta (pois lukien ”Verkkojen Eurooppa” ‑välineeseen myönnetyt määrärahat) eli 84 miljardia euroa. Alustavaan ESR:n vähimmäismäärärahaan sisältyy vähäosaisimmille tarkoitettua elintarviketukea koskevan komission tulevan ehdotuksen talousarvio (2,5 miljardia euroa).

5.           TIIVISTELMÄ ASETUKSEN SISÄLLÖSTÄ

Soveltamisalan osalta ESR-asetusluonnoksessa vuosiksi 2014–2020 ehdotetaan ESR:n kohteeksi neljää temaattista tavoitetta koko unionissa: i) edistetään työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, ii) investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen, iii) edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä ja iv) parannetaan institutionaalisia valmiuksia ja tehostetaan julkishallintoa. Kukin temaattinen tavoite jakautuu toimintaluokkiin eli investointiprioriteetteihin. Lisäksi ESR:sta olisi edistettävä myös muita temaattisia tavoitteita, jollaisia ovat vähähiiliseen, ilmastomuutokseen sopeutuvaan ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymisen tukeminen, tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen, tutkimuksen, teknisen kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn lisääminen.

Rahoituksen keskittäminen on tarpeen, jotta saadaan riittäviä ja näkyviä vaikutuksia. Rahoituksen keskittämiseksi ehdotetaan, että

– tukea hallinnollisten valmiuksien parantamiseen annetaan vain jäsenvaltioille, joissa on vähemmän kehittyneitä alueita tai jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen

– vähintään 20 prosenttia ESR:n määrärahoista kohdennetaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan

– toimenpideohjelmissa on keskitettävä rahoitus pieneen joukkoon investointiprioriteetteja.

Lisäksi asetusluonnoksella selkeytetään ja vahvistetaan ESR:n panosta unionin sitoutumiseen naisten ja miesten eriarvoisuuden poistamiseen ja syrjinnän torjumiseen. Jäsenvaltioiden olisi yhdistettävä yleinen valtavirtaistamispolitiikka ja erityistoimet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän torjumiseksi.

Samoin asetusluonnoksella pyritään vahvistamaan sosiaalisia innovaatioita ja kansainvälistä yhteistyötä ESR:n puitteissa; kannustimena on näihin toimiin kohdennettuihin toimintalinjoihin myönnettävä suurempi yhteisrahoitusosuus sekä erityiset suunnittelu- ja seurantajärjestelyt. Komissiolla on myös suurempi rooli hyvien toimintatapojen, yhteistoimien ja tulosten vaihdossa ja levittämisessä unionissa.

Seuranta- ja arviointijärjestelmien osalta asetusluonnoksessa ehdotetaan vähimmäislaatustandardeja ja pakollisia yhteisiä indikaattoreita. Tämän pitäisi taata, että seurannasta saadaan vankkoja ja luotettavia tietoja, jotka voidaan helposti yhdistää EU:n tasolla, ja että arvioinnissa keskitytään ESR:n tuen tehokkuuden ja vaikutuksen arviointiin.

Asetusluonnoksessa kiinnitetään paljon huomiota työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen osallistumiseen ESR:n prioriteettien ja toimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Tätä varten asetusluonnoksessa esitetään vähemmän kehittyneiden alueiden ja maiden osalta, että ESR:n resursseista osoitettaisiin asianmukainen summa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien parantamiseen. Myös työmarkkinaosapuolten toteuttamia yhteistoimia tuetaan, koska niillä on keskeinen asema työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden alalla.

Tähän liittyen asetusluonnoksessa ehdotetaan joukkoa erityisiä tukikelpoisuussääntöjä, joilla helpotettaisiin pienempien edunsaajien ja toimenpiteiden ESR-rahoituksen saantia ja otettaisiin huomioon ESR-toimenpiteiden erilainen luonne ja ESR-edunsaajien erot verrattuna muihin rahastoihin. Jotta yksinkertaistamisesta olisi hyötyä edunsaajille, asetusluonnoksessa ehdotetaan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön laajentamista ja niiden käytön tekemistä pakolliseksi pienemmissä toimenpiteissä. Näillä säännöksillä kevennetään edunsaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollista rasitetta, vahvistetaan ESR:n tulossuuntautuneisuutta ja alennetaan virheasteita.

Käyttöön otetaan myös rahoitusvälineisiin liittyviä erityissäännöksiä, joilla kannustetaan jäsenvaltioita ja alueita lisäämään ESR:n vipuvaikutusta ja parannetaan näin sen kapasiteettia rahoittaa työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta tukevia toimia.

2011/0268 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 164 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,[9]

sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[10],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[11],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Asetuksessa (EU) N:o […] vahvistetaan Euroopan sosiaalirahaston ESR:n, Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintapuitteet ja säädetään etenkin niiden temaattisista tavoitteista sekä suunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintoa ja valvontaa koskevista periaatteista ja säännöistä. Sen vuoksi on täsmennettävä Euroopan sosiaalirahaston tehtävät ja toiminta-ala sekä niihin liittyvät temaattisia tavoitteita koskevat investointiprioriteetit ja annettava erityissäännöksiä toimintatyypeistä, joita ESR:sta voidaan rahoittaa.

(2) ESR:n olisi parannettava työllisyysmahdollisuuksia, edistettävä koulutusta ja elinikäistä oppimista sekä kehitettävä aktiivista osallisuuspolitiikkaa sille perussopimuksen 162 artiklalla uskottujen tehtävien mukaisesti ja edistettävä näin taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti. Perussopimuksen 9 artiklan mukaan ESR:n on otettava huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(3) Eurooppa-neuvosto totesi 17 päivänä kesäkuuta 2010, että kaikessa yhteisessä politiikassa, myös koheesiopolitiikassa, olisi tuettava työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 ‑strategiaa.[12] Jotta ESR:n toiminta olisi täysin strategian tavoitteiden mukaista, etenkin työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan alalla, ESR:n olisi tuettava jäsenvaltioita jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista annettujen neuvoston suositusten sekä perussopimuksen 121 artiklan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen työllisyyspolitiikan suuntaviivoja koskevien neuvoston päätösten täytäntöönpanossa. Sen olisi myös edistettävä lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoa kiinnittäen erityishuomiota hankkeisiin ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”[13], ”Nuoret liikkeellä”[14] ja ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi”[15]. Siitä tuetaan myös aloitteisiin ”Euroopan digitaalistrategia”[16] ja ”Innovaatiounioni”[17] liittyviä toimia.

(4) Euroopan unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, teknologian muutoksista ja koko ajan ikääntyvästä työvoimasta sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla. Näitä haasteita on vielä pahentanut hiljattainen talous- ja rahoituskriisi, joka on lisännyt työttömyyttä etenkin nuorten ja muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten maahanmuuttajien, parissa. ESR:n pitäisi pyrkiä edistämään työllisyyttä ja tukemaan työvoiman liikkuvuutta, investoimaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen sekä edistämään sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjumista. Pyrkiessään edistämään työmarkkinoiden parempaa toimintaa lisäämällä työntekijöiden alueellista liikkuvuutta, ESR:n olisi erityisesti tuettava rekrytointia koskevia Euroopan työnvälityspalveluita (Eures-toimia) ja niihin liittyviä tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluja kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla.

(5) Näiden prioriteettien lisäksi – vähemmän kehittyneillä alueilla ja jäsenvaltioissa – on aiheellista talouskasvun ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämiseksi parantaa julkishallinnon tehokkuutta ja vahvistaa työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa toteuttavien sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia.

(6) Samalla on keskeisen tärkeää tukea Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä ja kilpailukykyä ja taata, että ihmiset voivat mukautua asianmukaisten taitojen hankkimisen ja elinikäisen koulutuksen tarjoamien mahdollisuuksien kautta uusiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi siirtyminen osaamistalouteen, digitaalistrategia ja siirtyminen vähähiiliseen ja energiatehokkaampaan talouteen. Pyrkiessään ensisijaisten temaattisten tavoitteidensa saavuttamiseen ESR:n pitäisi osaltaan auttaa näihin haasteisiin vastaamisessa. Tähän liittyen ESR:sta olisi tuettava työvoiman siirtymistä vihreämmille aloille ja ammatteihin, etenkin energiatehokkuuden, uudistuvan energialähteiden ja kestävän kuljetuksen alalla, ottaen huomioon unionin pyrkimys lisätä EU:n budjetin osuutta ilmastotoimiin liittyvän valtavirtaistamisen alalla vähintään 20 prosenttia, eri politiikanalojen osallistumisen kautta.

(7) ESR:n pitäisi edistää Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista keskittämällä tukea Euroopan unionin prioriteetteihin. ESR:n pitäisi erityisesti lisätä tukeaan sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen varaamalla siihen vähimmäismäärärahat. ESR-tukea saavien investointiprioriteettien valintaa ja lukumäärää olisi rajoitettava tuettujen alueiden kehitystason mukaan.

(8) Jotta ESR:n tukemilla toimilla Euroopan tasolla saavutettuja tuloksia pystyttäisiin seuraamaan tiiviimmin ja arvioimaan paremmin, olisi laadittava yhteinen tuotos- ja tulosindikaattorien joukko.

(9) ESR:sta tuettavien toimien tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta alueellisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on kannustettava työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan ESR:n täytäntöönpanoon.

(10) Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että ESR:sta rahoitettujen prioriteettien täytäntöönpanolla edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa perussopimuksen 8 artiklan mukaisesti. Arvioinnit ovat osoittaneet, että on tärkeää ottaa tasa-arvonäkökohdat huomioon kaikessa ohjelman toiminnassa ja varmistaa, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi toteutetaan erityistoimia.

(11) Perussopimuksen 10 artiklan mukaisesti ESR:n rahoittamien prioriteettien täytäntöönpanolla olisi torjuttava sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. ESR:sta olisi tuettava vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämistä muun muassa koulutuksen, työn ja työllisyyden ja esteettömien mahdollisuuksien osalta. ESR:sta olisi myös tuettava siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon.

(12) Tuki sosiaalisiin innovaatioihin on ratkaisevan tärkeää, jotta politiikalla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin muutoksiin ja kannustamaan ja tukemaan innovatiivisia sosiaalisia yrityksiä. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa politiikan tehokkuutta, ja tämän vuoksi on perusteltua myöntää erityistukea ESR:sta.

(13) Kansainvälinen yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa ja on välttämätöntä komission aseman vahvistamiseksi kokemusten vaihdon välittäjänä ja asiaan liittyvien aloitteiden täytäntöönpanon koordinoijana.

(14) Alueellisten ja paikallisten sidosryhmien aktivointi on välttämätöntä Eurooppa 2020 ‑strategian ja sen yleistavoitteiden toteuttamisen kannalta. Jotta alue- ja paikallisviranomaiset, kaupungit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt saataisiin osallistumaan aktiivisemmin ohjelmien täytäntöönpanoon, voidaan käyttää ja tukea alueellisia sopimuksia, paikallisia työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevia aloitteita, yhteisöjohtoisia paikallisia kehittämisstrategioita sekä kestävää kaupunkikehitystä koskevia strategioita.

(15) Asetuksessa (EU) N:o […] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR:n osalta.

(16) ESR:n käytön yksinkertaistamiseksi ja virheiden riskin vähentämiseksi sekä rahastosta tuettavien toimien erityispiirteiden huomioon ottamiseksi on asianmukaista antaa säännöksiä, jotka täydentävät asetuksen (EU) N:o […] 57 ja 58 artiklaa.

(17) Jäsenvaltioita ja alueita olisi kannustettava hyödyntämään ESR:n vipuvaikutusta rahoitusvälineiden kautta, jotta voidaan tukea esimerkiksi opiskelijoita, työpaikkojen luomista, työntekijöiden liikkuvuutta, sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista yrittäjyyttä.

(18) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten määritelmien vahvistamista sekä niiden enimmäismäärien vahvistamista eri toimenpidetyyppien mukaan sekä politiikkaan perustuviin takuisiin sovellettavien erityissääntöjen ja ‑edellytysten määrittämistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(19) Tällä asetuksella korvataan Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta 5 päivänä heinäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1081/2006[18]. Kyseinen asetus olisi näin ollen kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku Yleiset säännökset

1 artikla Sisältö

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävät, sen tuen soveltamisala, erityissäännökset ja tukikelpoiset menolajit.

2 artikla Tehtävä

1. ESR:sta edistetään korkeaa työllisyystasoa ja työpaikkojen korkeaa laatua, tuetaan työntekijöiden alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, helpotetaan heidän sopeutumistaan muutoksiin, edistetään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen korkeaa tasoa, edistetään sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa, vahvistetaan sosiaalista osallisuutta sekä torjutaan köyhyyttä ja edistetään näin unionin prioriteetteja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen alalla.

2. Tätä varten ESR tukee jäsenvaltioita niiden pyrkiessä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian prioriteettien ja yleistavoitteiden saavuttamiseen. ESR tukee politiikan ja toimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa ottaen huomioon jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikan yhdennetyt suuntaviivat[19] ja neuvoston suositukset kansallisista uudistusohjelmista.

3. ESR:n tuesta hyötyvät ihmiset, mukaan lukien heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten pitkäaikaistyöttömät, vammaiset, maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt, marginalisoituneet yhteisöt ja syrjäytymässä olevat ihmiset. ESR:sta annetaan tukea myös yrityksille, järjestelmille ja rakenteille uusiin haasteisiin mukautumisen helpottamiseksi, hyvän hallintotavan edistämiseksi ja uudistusten täytäntöön panemiseksi etenkin työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan alalla.

3 artikla Tuen soveltamisala

4. Jäljempänä lueteltujen temaattisten tavoitteiden ja asetuksen (EU) N:o […] 9 artiklan mukaisesti ESR:sta tuetaan seuraavia investointiprioriteetteja:

(a) Edistetään työllisyyttä ja tuetaan työvoiman liikkuvuutta seuraavin toimin:

i)        työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin, myös paikallisten työllisyysaloitteiden kautta, ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen

ii)       työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kestävä integroituminen työmarkkinoille

iii)      itsenäinen ammatinharjoittaminen, yrittäjyys ja yritysten perustaminen

iv)      naisten ja miesten tasa-arvo ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen

v)       työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin

vi)      aktiivisena ja terveenä ikääntyminen

vii)     työmarkkinainstituutioiden nykyaikaistaminen ja vahvistaminen, myös työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseen tähtäävät toimet.

(b) Investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen seuraavin toimin:

i)        vähennetään koulupudokkaiden määrää ja edistetään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen esiopetukseen sekä ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen

ii)       parannetaan kolmannen asteen ja vastaavan koulutuksen laatua, tehokkuutta ja avoimuutta tavoitteena lisätä siihen osallistumista ja kohottaa koulutustasoa

iii)      parannetaan pääsyä elinikäiseen oppimiseen, kohennetaan työvoiman ammattitaitoa ja pätevyyttä ja lisätään koulutusjärjestelmien relevanttiutta työmarkkinoiden kannalta.

(c) Edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä seuraavin toimin:

i)        aktiivinen osallisuus

ii)       marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, integroituminen

iii)      sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuminen

iv)      kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palveluiden, mukaan lukien terveydenhuoltopalvelut ja yleishyödylliset sosiaalipalvelut, saannin parantaminen

v)       osuus- ja yhteisötalouden ja sosiaalisten yritysten edistäminen

vi)      yhteisöjohtoiset paikalliset kehittämisstrategiat.

(d) Parannetaan institutionaalisia valmiuksia ja tehostetaan julkishallintoa seuraavin toimin:

i)        investoinnit institutionaalisten valmiuksien parantamiseen ja julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehostamiseen uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan edistämiseksi Tätä investointiprioriteettia sovelletaan vain niiden jäsenvaltioiden alueella, joilla on vähintään yksi NUTS 2 -tason alue, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (EU) N:o […] 82 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, tai jäsenvaltioissa, jotka voivat saada koheesiorahaston tukea.

ii)       Työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa toteuttavien sidosryhmien valmiuksien parantaminen; alakohtaiset ja alueelliset sopimukset kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason uudistusten aktivoimiseksi.

5. ESR edistää 1 kohdassa lueteltujen investointiprioriteettien kautta myös muita temaattisia tavoitteita, jotka on lueteltu asetuksen (EU) N:o [...] 9 artiklassa ensisijaisesti seuraavin toimin:

(e) tuetaan siirtymistä vähähiiliseen, ilmastomuutokseen sopeutuvaan, resurssitehokkaaseen ja ympäristön kannalta kestävään talouteen uudistamalla koulutusjärjestelmiä, mukauttamalla tarvittavia taitoja ja pätevyyksiä, parantamalla työvoiman ammattitaitoa ja luomalla uusia työpaikkoja ympäristöön ja energiaan liittyville sektoreille

(f) parannetaan tieto- ja viestintäteknologian saatavuutta, käyttöä ja laatua kehittämällä digitaalista lukutaitoa ja investoimalla tietoyhteiskuntaan osallistumiseen, tietoteknisiin taitoihin sekä niihin liittyviin yrittäjyystaitoihin

(g) vahvistetaan tutkimusta, teknistä kehittämistä ja innovaatioita kehittämällä tutkinnon jälkeisiä opintoja, kouluttamalla tutkijoita ja toteuttamalla verkottumis- ja kumppanuustoimia korkeakoululaitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten sekä yritysten välillä

(h) parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä edistämällä yritysten ja työntekijöiden mukautumiskykyä ja lisäämällä investointeja inhimilliseen pääomaan.

4 artikla Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimenpideohjelmissa esitetty strategia ja toimet ovat johdonmukaisia ja niissä keskitytään kansallisissa uudistusohjelmissa ja perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehdyissä asiaa koskevissa neuvoston suosituksissa kartoitettujen haasteiden käsittelemiseen, jotta voitaisiin edistää Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä koskevien yleistavoitteiden saavuttamista.

2. Vähintään 20 prosenttia ESR:n kokonaisresursseista kussakin jäsenvaltiossa on kohdennettava asetuksen (EU) N:o […] 9 artiklan 9 kohdassa säädettyyn temaattiseen tavoitteeseen ”edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä”.

3. Jäsenvaltioiden on pyrittävä temaattiseen keskittämiseen seuraavien sääntöjen mukaisesti:

(a) kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä 80 prosenttia kunkin toimenpideohjelman määrärahoista enintään neljään 3 artiklan 1 kohdassa säädettyyn investointiprioriteettiin

(b) siirtymäalueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä 70 prosenttia kunkin toimenpideohjelman määrärahoista enintään neljään 3 artiklan 1 kohdassa säädettyyn investointiprioriteettiin

(c) vähemmän kehittyneillä alueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä 60 prosenttia kunkin toimenpideohjelman määrärahoista enintään neljään 3 artiklan 1 kohdassa säädettyyn investointiprioriteettiin.

5 artikla Indikaattorit

1. Tämän asetuksen liitteessä esitettyjä yhteisiä indikaattoreita ja ohjelmakohtaisia indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) N:o […] 24 artiklan 3 kohdan ja 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Kaikki indikaattorit on ilmaistava absoluuttisina lukuina.           Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattoreiden on liityttävä osittain tai kokonaan toteutettuihin toimenpiteisiin. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella vuodeksi 2022 on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset tavoitearvot. Perusindikaattorit asetetaan nollaan.       Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden on liityttävä toimintalinjoihin tai toimintalinjojen mukaisesti vahvistettuihin osaprioriteetteihin. Perusindikaattoreissa on käytettävä tuoreimpia saatavilla olevia tietoja. Kumulatiiviset määrälliset tavoitearvot on asetettava vuodeksi 2022.

2. Hallintoviranomaisten on toimitettava sähköisesti jäsennellyt tiedot kustakin investointiprioriteetista samaan aikaan kuin vuotuiset täytäntöönpanoraportit. Tietojen on katettava luokittelu sekä tuotos- ja tulosindikaattorit.

II luku Suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevat erityissäännökset

6 artikla Kumppaneiden osallistuminen

1. Työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien, varsinkin kansalaisjärjestöjen, osallistuminen toimenpideohjelmien täytäntöönpanoon asetuksen (EU) N:o [...] 5 artiklan mukaisesti voidaan toteuttaa asetuksen (EU) N:o […] 112 artiklan 7 kohdassa määriteltyjen yleisten tukien muodossa. Tällöin toimenpideohjelmassa on yksilöitävä se ohjelman osa, jota yleinen tuki koskee, mukaan lukien kustakin toimintalinjasta siihen alustavasti myönnetyt määrärahat.

2. Jotta työmarkkinaosapuolet osallistuisivat riittävästi ESR:sta tuettuihin toimiin, toimenpideohjelman hallintoviranomaisten on asetuksen (EU) N:o […] 82 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyillä alueilla tai koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltiossa varmistettava, että asianmukainen määrä ESR:n resursseista osoitetaan valmiuksia parantaviin toimiin, jotka toteutetaan koulutuksen, verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa, sekä työmarkkinaosapuolten yhdessä toteuttamiin toimiin.

3. Jotta kansalaisjärjestöt osallistuisivat riittävästi ESR:sta tuettuihin toimiin, etenkin sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien alalla, toimenpideohjelman hallintoviranomaisten on asetuksen (EU) N:o […] 82 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyillä alueilla tai koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltiossa varmistettava, että ESR:n resursseista osoitetaan asianmukainen määrä kansalaisjärjestöjen valmiuksia parantaviin toimiin.

7 artikla Naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen

Jäsenvaltiot ja komissio edistävät naisten ja miesten tasa-arvoa asetuksen (EU) N:o [...] 7 artiklassa tarkoitetuilla valtavirtaistamistoimilla (”mainstreaming”) ja 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuilla kohdennetuilla erityistoimilla, joilla pyritään erityisesti lisäämään naisten kestävää osallistumista työelämään ja siellä etenemistä, vähentämään sukupuoleen perustuvaa eriytymistä työmarkkinoilla, torjumaan sukupuolistereotypioita koulutuksessa sekä edistämään naisten ja miesten työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista.

8 artikla Yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjinnän torjumisen edistäminen

Jäsenvaltiot ja komissio edistävät kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia, mukaan lukien vammaisten esteettömät mahdollisuudet, ottamalla kaikessa toiminnassa huomioon asetuksen (EU) N:o […] 7 artiklassa tarkoitetun syrjimättömyyden periaatteen ja toteuttamalla erityistoimia 3 artiklassa ja etenkin sen 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen investointiprioriteettien puitteissa. Tällaiset toimet kohdennetaan syrjäytymisvaarassa oleviin ihmisiin ja vammaisiin, ja niillä pyritään lisäämään heidän työvoimaosuuttaan, lujittamaan sosiaalista osallisuutta, vähentämään eriarvoisuutta koulutustason ja terveystilanteen osalta sekä helpottamaan siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon.

9 artikla Sosiaaliset innovaatiot

1. ESR:sta edistetään sosiaalisia innovaatioita kaikilla tämän asetuksen 3 artiklassa määritellyillä ESR:n toiminta-alaan kuuluvilla alueilla; tavoitteena on erityisesti testata ja laajentaa innovatiivisia ratkaisuja sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

2. Jäsenvaltioiden on kartoitettava toimenpideohjelmissaan sosiaalisia innovaatioita varten teemoja, jotka vastaavat niiden erityistarpeisiin.

3. Komissio edistää valmiuksien parantamista sosiaalisia innovaatioita varten etenkin tukemalla vastavuoroista oppimista, perustamalla verkostoja sekä levittämällä hyviä toimintatapoja ja menetelmiä.

10 artikla Kansainvälinen yhteistyö

1. Jäsenvaltioiden on tuettava kansainvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on vastavuoroisen oppimisen edistäminen ja jolla lisätään ESR:n tukeman politiikan tehokkuutta. Kansainvälisessä yhteistyössä on oltava kumppaneita ainakin kahdesta jäsenvaltiosta.

2. Jäsenvaltiot voivat valita kansainvälisen yhteistyön teemat komission ehdottamasta ja ESR-komitean vahvistamasta luettelosta.

3. Komissio edistää kansainvälistä yhteistyötä 2 kohdassa tarkoitettujen teemojen osalta vastavuoroisen oppimisen sekä koordinoitujen tai yhteisten toimien kautta. Komissio huolehtii erityisesti EU-tason foorumista, jolla helpotetaan kokemusten vaihtoa, valmiuksien parantamista ja verkottumista sekä asiaan liittyvien tulosten levittämistä. Lisäksi komissio laatii koordinoidut täytäntöönpanopuitteet, joihin sisältyvät yhteiset tukikelpoisuuskriteerit, toimien tyyppi ja ajoitus sekä yhteiset seuranta- ja arviointimenetelmät, jotta helpotetaan kansainvälistä yhteistyötä.

11 artikla Toimenpideohjelmien rahoitusta koskevat erityissäännökset

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o [...] 87 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimenpideohjelmissa voidaan vahvistaa toimintalinjoja 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen sosiaalisten innovaatioiden ja kansainvälisen yhteistyön täytäntöönpanoa varten.

2.           Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o […] 109 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimintalinjan yhteisrahoituksen enimmäismäärää kohotetaan kymmenellä prosenttiyksiköllä, jos koko toimintalinja kohdistuu sosiaalisiin innovaatioihin tai kansainväliseen yhteistyöhön tai näiden yhdistelmään; yhteisrahoituksen enimmäismäärä ei kuitenkaan saa olla yli 100 prosenttia.

3.           Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) N:o […] 87 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimenpideohjelmissa on myös vahvistettava suunniteltujen ESR:sta tuettujen toimien panos

(a) temaattisiin tavoitteisiin, jotka luetellaan asetuksen (EU) N:o […] 9 artiklan 1–7 kohdassa tapauksen mukaan toimintalinjoittain

(b) 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuihin sosiaalisiin innovaatioihin ja kansainväliseen yhteistyöhön, jos niitä ei kateta niihin kohdistuvasta toimintalinjasta.

12 artikla Alueellisten erityispiirteiden kohtelua koskevat erityissäännökset

1.           ESR:sta voidaan tukea asetuksen (EU) N:o […] 28 artiklassa tarkoitettuja työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevia yhteisöjohtoisia paikallisia kehittämisstrategioita, alueellisia sopimuksia ja paikallisaloitteita sekä asetuksen (EU) N:o […] 99 artiklassa tarkoitettuja integroituja alueellisia investointeja.

2.           ESR:sta voidaan tukea asetuksen (EU) N:o [EAKR] 7 artiklassa tarkoitettujen EAKR-toimien täydennykseksi kestävää kaupunkikehitystä strategioilla, joissa esitetään integroituja toimia taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten haasteiden torjumiseksi kaupunkialueilla kaupungeissa, jotka luetellaan kumppanuussopimuksessa.

III luku Rahoitushallintoa koskevat erityissäännökset

13 artikla Menojen tukikelpoisuus

1. ESR:sta myönnetään tukea tukikelpoisiin menoihin, joihin voi – sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o […] 109 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään – kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä kokoamia varoja.

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o […] 60 artiklan 2 kohdassa säädetään, ESR:sta voidaan antaa tukea sellaisten toimenpiteiden yhteydessä syntyneisiin menoihin, jotka toteutetaan ohjelma-alueen ulkopuolella mutta unionissa, edellyttäen että seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

(a) toimenpide hyödyttää ohjelma-aluetta

(b) ohjelman viranomaisten velvoitteista toimenpiteen hallinnon, valvonnan ja tilintarkastuksen suhteen huolehtivat siitä ohjelmasta vastaavat viranomaiset, jonka osana toimintaa tuetaan, tai ne tekevät sopimuksen viranomaisten kanssa siinä jäsenvaltiossa, jossa toimenpide pannaan täytäntöön, edellyttäen että 2 kohdan a alakohdan edellytykset sekä toiminnan hallintoa, valvontaa ja tilintarkastusta koskevat velvoitteet täyttyvät.

3. Asetuksen (EU) N:o […] 59 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen menojen lisäksi ESR:sta ei voida tukea infrastruktuurien, maan ja kiinteistöjen ostoja.

4. Kolmannen osapuolen toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset palkkioiden tai palkkojen muodossa voivat olla oikeutettuja ESR:n rahoitusosuuteen, jos niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia ja jos ne ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti.

14 artikla Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot

1. Asetuksen (EU) N:o […] 57 artiklassa tarkoitettujen menetelmien lisäksi komissio voi korvata jäsenvaltioiden maksamia menoja komission määrittämien vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten perusteella. Tällä perusteella laskettuja määriä pidetään edunsaajille maksettuna julkisena tukena ja asetuksen (EU) N:o […] mukaisena tukikelpoisena menona.

Tätä varten komissiolle siirretään valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat katettujen toimenpiteiden tyyppiä sekä vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten määritelmiä ja niiden enimmäismääriä, joita voidaan mukauttaa yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti.

Tilintarkastuksella pyritään yksinomaisesti varmentamaan, että edellytykset, joiden mukaisesti komissio suorittaa korvauksen vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten perusteella, täyttyvät.

Jos näitä rahoitusmuotoja käytetään, jäsenvaltiot voivat soveltaa omia tilintarkastuskäytäntöjään toimenpiteiden tueksi. Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o […] mukaisesti näihin tilintarkastuskäytäntöihin ja tulokseksi saatuihin summiin ei kohdistu tilintarkastusviranomaisen tai komission tekemiä tarkastuksia.

2. Asetuksen (EU) N:o […] 57 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 4 kohdan d alakohdan mukaisesti kiinteämääräistä summaa, joka on enintään 40 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, voidaan käyttää toimen jäljellä olevien tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi.

3. Toimen tukikelpoisten kustannusten perusteella maksettavat avustukset, jotka määritetään asetuksen (EU) N:o […] 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kiinteämääräisen rahoituksen, vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten muodossa, voidaan laskea tapauskohtaisesti viittaamalla talousarvioluonnokseen, jonka hallintoviranomainen on hyväksynyt ennalta, jos julkinen tuki ei ole yli 100 000 euroa.

4. Avustukset, joiden julkinen tuki ei ole yli 50 000 euroa, maksetaan kertakorvausten tai vakioyksikkökustannusten muodossa, lukuun ottamatta toimia, jotka saavat tukea valtiontukijärjestelmän puitteissa.         

15 artikla Rahoitusvälineet

1. Asetuksen (EU) N:o [...] 32 artiklan mukaisesti ESR voi tukea sen toiminta-alaan kuuluvia toimia ja politiikkaa rahoitusvälineiden, kuten riskinjakojärjestelyjen, pääoman ja velan, takuurahastojen, holdingrahastojen ja lainarahastojen, kautta.

2. ESR:a voidaan käyttää parantamaan ESR:n toiminta-alaan ja toimenpideohjelmaan kuuluvia toimia ja politiikkaa toteuttavien kansallisen ja alueellisen tason julkisten ja yksityisten tahojen pääsyä pääomamarkkinoille ESR:n politiikkaan perustuvien takuiden kautta, edellyttäen että komissio antaa hyväksyntänsä.

Komissiolle siirretään valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden hakemuksiin sovellettavien erityissääntöjen ja -edellytysten määrittelemistä, mukaan luettuna politiikkaan perustuvien takuiden enimmäisrajat; erityisesti on varmistettava, että niiden käyttö ei johda julkisten elinten kohtuuttomaan velkaantumiseen.

Komissio arvioi jokaisen hakemuksen ja hyväksyy jokaisen ESR:n politiikkaan perustuvan takuun, edellyttäen että se kuuluu asetuksen (EU) N:o [...] 87 artiklassa tarkoitetun toimenpideohjelman soveltamisalaan ja että se on vahvistettujen erityissääntöjen ja -edellytysten mukainen.         

IV luku Toimivallan siirto ja loppusäännökset

16 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 14 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai päätöksessä mainittuna myöhempänä päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 14 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

17 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1081/2006 1 päivästä tammikuuta 2014 lähtien.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

18 artikla Uudelleentarkastelua koskeva lauseke

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 perussopimuksen 164 artiklan mukaisesti.

19 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE Yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit ESR-investoinneissa

(1) Yhteiset tuotosindikaattorit osallistujille

Osallistujilla[20] tarkoitetaan henkilöitä, jotka saavat suoraan etua ESR:n investoinnista ja jotka voidaan tunnistaa ja joilta voidaan kysyä heidän ominaisuuksistaan ja joita varten on varattu erityismäärärahoja. Muita edunsaajia ei pidä pitää osallistujina.

· työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät*

· pitkäaikaistyöttömät*

· työmarkkinoiden ulkopuolella olevat*

· työelämän ulkopuolella olevat, eivät ole yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa*

· työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat*

· alle 25-vuotiaat*

· yli 54-vuotiaat*

· alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutus*

· keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*

· korkea-asteen koulutus (ISCED 5 to 8)*

· maahanmuuttajat, ulkomaalaistaustaiset henkilöt, vähemmistöt (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit)**

· vammaiset**

· muut heikommassa asemassa olevat**

Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti tuotosindikaattoreiden perusteella.

ESR:n tukemiin toimenpiteisiin osallistuvia koskevat tiedot on toimitettava asetuksen (EU) N:o […] 44 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 101 artiklan 1 kohdassa säädetyissä vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissa. Kaikki tiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan.    

(2) Yhteiset tuotosindikaattorit yhteisöille

· työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen täysin tai osittain toteuttamien hankkeiden lukumäärä

· julkishallintoon tai julkisiin palveluihin kohdistuvien hankkeiden lukumäärä

· tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten lukumäärä.

Nämä tiedot on toimitettava asetuksen (EU) N:o […] 44 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 101 artiklan 1 kohdassa säädetyissä vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissa. 

(3) Yhteiset välittömiä tuloksia koskevat indikaattorit osallistujille

· työelämän ulkopuolella olevat osallistujat, jotka ovat juuri ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimenpiteen

· osallistujat yleissivistävässä/ammatillisessa koulutuksessa jättäessään toimenpiteen

· osallistujat saavat ammattipätevyyden jättäessään toimenpiteen

· osallistujat työelämässä jättäessään toimenpiteen.

Nämä tiedot on toimitettava asetuksen (EU) N:o […] 44 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 101 artiklan 1 kohdassa säädetyissä vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissa. Kaikki tiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan.  

(4) Yhteiset pitkän aikavälin tuloksia koskevat indikaattorit osallistujille

· osallistujat työelämässä 6 kuukautta lähtemisen jälkeen

· osallistujat itsenäisinä ammatinharjoittajina 6 kuukautta lähtemisen jälkeen

· osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut 6 kuukautta lähtemisen jälkeen.

Nämä tiedot on toimitettava asetuksen (EU) N:o […] 44 artiklan 4 kohdassa säädetyissä vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissa. Ne on kerättävä edustavasta otoksesta osallistujia kustakin toimintalinjasta tai osaprioriteetista. Otoksen sisäinen validiteetti on varmistettava niin, että tiedot voidaan yleistää toimintalinjan tai osaprioriteetin tasolla. Kaikki tiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan.

[1]               Viides kertomus taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta, marraskuu 2010.

[2]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja kansallisille parlamenteille: ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu”, KOM(2010) 700, 19.10.2010.

[3]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500, 29.6.2011.

[4]               Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Results of the public consultation on the conclusions of the fifth report on economic, social and territorial cohesion, SEC(2011) 590 lopullinen, 13.5.2011.

[5]               Euroopan parlamentin päätöslauselma, 7. lokakuuta 2010, Euroopan sosiaalirahaston tulevaisuudesta, P7_TA(2010)0357;           Euroopan parlamentin päätöslauselma, 7. lokakuuta 2010, EU:n koheesio- ja aluepolitiikasta vuoden 2013 jälkeen, P7_TA(2010)0356.

[6]               EUVL C 132, 3.5.2011, s. 8.

[7]               EUVL C 166, 7.6.2011, s. 59.

[8]               KOM(2010) 700, 19.10.2010.

[9]               EUVL C , s...

[10]             EUVL C , s...

[11]             EUVL C , s...

[12]             KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[13]             KOM(2010) 682 lopullinen, 23.11.2010.

[14]             KOM(2010) 477 lopullinen, 15.9.2010.

[15]             KOM(2010) 758 lopullinen, 16.12.2010.

[16]             KOM(2010) 245 lopullinen/2, 26.8.2010.

[17]             KOM(2010) 546 lopullinen, 6.10.2010.

[18]             EUVL L 210, 31.7.2006, s. 12.

[19]             Jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista 13 päivänä heinäkuuta 2010 annettu neuvoston suositus (EUVL L 191, 23.7.2010, s. 28–34) ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 21 päivänä lokakuuta 2010 annettu neuvoston päätös (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46–51).

[20]             Jäsenvaltioiden käytössä olevien tietojenkäsittelyjärjestelyjen on oltava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun direktiivin 95/46/EY säännösten ja erityisesti 7 ja 8 artiklan mukaiset.               Indikaattoreiden osana toimitettavat asteriskilla (*) merkityt tiedot ovat henkilötietoja edellä mainitun direktiivin 7 artiklan mukaisesti. Niiden käsittely on tarpeen rekisterinpitäjälle asetetun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi (7 artiklan c alakohta). Direktiivin 2 artiklassa esitetään rekisterinpitäjän määritelmä.      Indikaattoreiden osana toimitettavat kahdella asteriskilla (**) merkityt tiedot ovat erityisiä tietoryhmiä edellä mainitun direktiivin 8 artiklan mukaisesti. Ottaen huomioon tarvittavat suojatoimet jäsenvaltiot voivat, tärkeää yleistä etua koskevasta syystä, toteuttaa muita kuin 8 artiklan 2 kohdassa säädettyjä poikkeuksia joko kansallisella lailla tai valvontaviranomaisen päätöksellä (8 artiklan 4 kohta).