3.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 94/5

—

ottaa huomioon komission vihreän kirjan alv:n tulevaisuudesta (KOM(2010)0695),

—

ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2010)1455),

—

ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Pienet ensin -aloitteen (Small Business Act) (KOM(2008)0394),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta (KOM(2010)0245),

—

ottaa huomioon PWC:n toteutettavuustutkimuksen vaihtoehtoisista menetelmistä, joilla alv:n kantamista voitaisiin parantaa ja yksinkertaistaa käyttämällä nykyaikaista teknologiaa ja/tai rahoituksen välittäjiä,

—

ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1),

—

ottaa huomioon OECD:n ohjeet alv:n tasapuolisuudesta,

—

ottaa huomioon komission julkaisun "Taxation Trends in the EU" (2010 Edition),

—

ottaa huomioon OECD:n julkaisun "Consumption Tax Trends 2010",

—

ottaa huomioon vuonna 2008 laatimansa mietinnön koordinoidusta strategiasta veropetosten torjunnan tehostamiseksi,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 8/2007 hallinnollisesta yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla sekä komission vastaukset (2),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0318/2011),

A.

ottaa huomioon, että EU:n nykyistä alv-järjestelmää, joka on ollut voimassa 17 vuotta, on luonnehdittu väliaikaiseksi ja että toiveena on ollut siirtyä aikanaan uuteen järjestelmään; katsoo, että komission vihreään kirjaan sisältyvä uusi aloite on ainoastaan alkua menettelylle, josta odotetaan pitkää, vaikeata ja monimutkaista ja jonka menestys riippuu jäsenvaltioiden todellisesta tahdosta luoda entistä yksinkertaisempi, vankempi ja tehokkaampi järjestelmä, joka on entistä avoimempi ja perustuu jäsenvaltioiden tiiviiseen yhteistyöhön ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja jossa kunnioitetaan toissijaisuusperiaatetta;

B.

ottaa huomioon, että yhteisen alv-järjestelmän tarkoituksena on tehostaa entisestään sisämarkkinoiden toimintaa, mikä on EU:n kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta ratkaisevan tärkeää;

C.

ottaa huomioon, että Euroopan unionissa 99 prosenttia yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

D.

ottaa huomioon, että Pienet ensin -aloitteella Euroopan unioni pyrkii edistämään pk-yritysten kasvua hyödyntämällä yhteismarkkinoiden mahdollisuuksia ja etuja;

E.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioissa pk-yrityksiin sovellettavat alv-vapautuksen kynnysarvot vaihtelevat ja että nämä kynnysarvot koskevat vain maan sisäisiä liiketoimia;

F.

toteaa OECD:n panneen merkille, että yleisen suuntauksen mukaisesti suorasta verotuksesta siirrytään välilliseen verotukseen, jossa alv-järjestelmillä on entistä merkittävämpi rooli; toteaa myös itse panneensa merkille tämän suuntauksen, mutta korostaa samalla välittömän verotuksen merkitystä verojärjestelmän progressiivisuuden kannalta; toteaa OECD:n panneen lisäksi merkille, että alv:n tehokkuus vaihtelee OECD-maissa, ja katsoo, että alv:n tehokkuutta on mahdollista lisätä huomattavasti; katsoo, että alv:n tehokkuuden lisäämiseksi toteuttaviin toimiin olisi liitettävä myös petostentorjuntatoimia, ja olisi harkittava rahoitustapahtumien alv-vapautuksen poistamista, kunhan asiasta on tehty vaikutustenarviointi, ja otettava samalla huomioon ehdotus neuvoston direktiiviksi (2007/0267(CNS));

1.

panee tyytyväisenä merkille komission vihreän kirjan nykyisen alv-järjestelmän tarkistamisesta ja uudistamisesta ja on samaa mieltä siitä, että kattavan alv-järjestelmän olisi alennettava käyttäjille aiheutuvia toimintakustannuksia, kevennettävä viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja torjuttava petoksia, jotka ovat huomattava rasite julkiselle taloudelle ja kuluttajille;

2.

korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää suojata alv-järjestelmä petoksilta jäsenvaltioiden valtavien, mahdollisesti 100 miljardiin euroon nousevien tappioiden vuoksi; katsoo, että erityistä huomiota on syytä kiinnittää karusellipetoksiin; muistuttaa koordinoidusta strategiasta veropetosten torjunnan tehostamiseksi 2. syyskuuta 2008 antamaansa päätöslauselmaan (3) sisältyvistä yksityiskohtaisista ehdotuksista, jotka ovat edelleen päteviä ja jotka olisi pantava täytäntöön välittömästi;

3.

panee merkille, että määritelmät "sosiaalinen hyvinvointi" tai "sosiaalisten syiden periaatteet", joiden avulla määritetään sellaisia palveluja, jotka on vapautettu arvonlisäverosta tai joiden arvonlisäverokantaa on alennettu, ovat hyvin väljiä siitä syystä, että kansalliset tuomioistuimet ovat määrittäneet ne jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla, minkä vuoksi niihin liittyy jatkuva kilpailun vääristymisen riski;

4.

katsoo, että nykyinen alv-järjestelmä merkitsee jäsenvaltioille "vangin dilemmaa", koska vuonna 1993 toteutettua tullirajatarkastuksista luopumista ei ole korvattu jäsenvaltioiden riittävällä yhteistyöllä; panee merkille, että tämän seurauksena jäsenvaltiot ovat menettäneet huomattavasti potentiaalisia alv- ja muita verotuloja, koska osa laillisesta liiketoiminnasta saattaa jäädä tulematta sisämarkkinoille ja koska arvonlisäveropetosten tekijät hyödyntävät nykyistä hajanaista alv-järjestelmää;

5.

kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan luottamukseen, avoimuuteen ja jäsenvaltioiden verohallintojen väliseen yhteistyöhön perustuvien suhteiden rakentamista sekä muodostamaan yritysten kanssa verokumppanuuksia niiden toimiessa veroviranomaisten "palkattomina veronkantajina";

6.

kehottaa komissiota kehittämään koordinoidun strategian, jonka avulla tehostetaan veropetosten torjuntaa, sillä alv-petokset vahingoittavat unionin taloudellisia etuja;

7.

kehottaa jäsenvaltioita siirtymään kohti laajapohjaista alv-järjestelmää; korostaa, että nykyiseen finanssitilanteeseen sisältyy suuria haasteita ja että siirtyminen välittömästä verotuksesta välilliseen verotukseen ei yksin riitä turvaamaan taloudellista vakautta; kehottaa siksi etsimään oikeudenmukaisempia vaihtoehtoisia tulolähteitä;

8.

pitää tärkeänä tarkastella tiiviisti alueellisen autonomian seurauksia jäsenvaltioissa, kun keskustellaan siirtymisestä välittömästä verotuksesta välilliseen verotukseen;

9.

muistuttaa, että alv:n keskeisimpiä piirteitä on tasapuolisuuden periaate ja että sen vuoksi alv:n kantamisesta syntyvää rasitetta ei saisi sälyttää yritysten harteille; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että periaatteessa kaikkia kaupallisia liiketoimia verotetaan mahdollisuuksien mukaan ja että poikkeukset olisi ymmärrettävä suppeasti ja että samalla olisi varmistettava, että samat tavarat ja palvelut saavat saman alv-kohtelun; korostaa, että esimerkiksi kaikkia kirjoja, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä olisi niiden muodosta riippumatta kohdeltava täsmälleen samalla tavalla, mikä tarkoittaa, että ladattaviin ja sähköisiin kirjoihin, sanomalehtiin ja aikakauslehtiin olisi sovellettava samaa arvonlisäverokohtelua kuin paperimuodossa oleviin kirjoihin, sanomalehtiin ja aikakauslehtiin ja että erilaisiin rajatylittäviin kuljetuspalveluihin olisi käytetystä kuljetusmuodosta riippumatta sovellettava samanlaista arvonlisäverokohtelua; katsoo, että silloin kun vapautukset eivät häiritse sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus myöntää vapautuksia tiettyjen suppeasti ymmärrettävien sosiaalisten ja kulttuuristen kriteerien perusteella;

10.

pyytää yhdenmukaistamaan vakio- tai alennetut alv-kannat kaikessa EU:n sisäisessä rajatylittävässä liikenteessä liikennemuodosta riippumatta sekä yhdenmukaistamaan säännöt alv:n vähennyskelpoisuudesta;

11.

katsoo, että kulttuurituotteiden alv-kantojen olisi oltava aina samat tuotteiden myyntimenetelmästä riippumatta (verkossa tai muulla tavalla); katsoo, että tämä yhdenmukaistaminen tukisi sähköisen kaupankäynnin kehittymistä ja tuottaisi kuluttajille samat kulttuuriin ja opetukseen liittyvät edut edistäen samalla voimakkaasti kasvavan digitaalialan kehitystä;

12.

panee merkille, että liikennealalla on markkinoiden vääristymiä, koska joihinkin liikennemuotoihin, kuten bussi- ja junaliikenteeseen, sovelletaan arvonlisäveroa, kun taas toiset on vapautettu arvonlisäverosta; katsoo, että tämä luo eriarvoiset toimintaedellytykset, koska kaikki liikennemuodot kilpailevat samoista rajat ylittävistä liikennepalveluista;

13.

kehottaa laatimaan vihreän alv-strategian, jossa keskitytään energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen alennettuihin verokantoihin sekä tasapainotetaan epäreilua kilpailua, joka on seurausta ulkoisvaikutuksista, joita ei huomioida tuotteen tai palvelun hinnassa;

14.

korostaa, että jotta varmistetaan, että verotettaviin taloudellisiin toimiin käytettävistä tavaroista ja palveluista kannettava alv on tasapuolinen, sen on oltava vähennyskelpoinen; panee merkille, että tällä hetkellä tuotantopanoksista maksettavaa veroa koskevat säännöt ovat monimutkaisia ja aiheuttavat yrityksille ongelmia, jotka johtuvat niiden toiminnan kohteesta (toimiala), palvelun tyypistä (vapautukset) tai palvelujen luonteesta (vähennyskelpoisuus);

15.

panee merkille, että rajat ylittävien yhteisöliiketoimien osalta nykyisessä alv-järjestelmässä on etäännytty alkuperäperiaatteen täytäntöönpanoa koskevista jäsenvaltioiden alun perin tekemistä sitoumuksista, mikä johtuu siitä, että jäsenvaltioiden keskuudesta ei löydy poliittista tukea yhteistyölle kyseisen periaatteen noudattamiseksi;

16.

yhtyy siksi komission ehdotukseen, että nykytila on tunnustettava ja että on siirryttävä kohti kohdemaan periaatetta; katsoo, että sekä tavaroita että palveluja koskeva kulutuspaikkaan perustuva alv-järjestelmä vaikuttaa lupaavimmalta keinolta, jota olisi analysoitava lisää ja jota olisi tuettava ottamalla jäsenvaltioissa käyttöön hyvin toimivat keskitetyt palvelupisteet; korostaa, että keskitettyjen alv-palvelupisteiden käyttöönotto 1. tammikuuta 2015 mennessä olisi oltava edelleen EU:n ensisijainen painopistealue;

17.

kehottaa jäsenvaltioita kaventamaan entisestään yleisen verokannan vaihteluväliä ottaen huomioon alv:n yleisten verokantojen lähentymistrendin; katsoo, että jäsenvaltioille on annettava joustovaraa omien alv-kantojen asettamisessa, koska arvonlisävero on tärkeä talousarvioväline;

18.

kehottaa komissiota esittämään joulukuun 2012 loppuun mennessä ehdotuksen rajat ylittävän verotuksen yksinkertaistamisesta;

19.

korostaa, että voittoa tavoittelemattomilla järjestöillä on elintärkeä ja hyödyllinen rooli Euroopan demokratian, kasvun ja vaurauden edistämisessä; kehottaa komissiota ehdottamaan mekanismia, jonka myötä kansalaisyhteiskunnan vahvistamista haluavat jäsenvaltiot saavat yleisesti vapauttaa arvonlisäverosta kaikki tai useimmat tällaisten järjestöjen toteuttamat toimet ja tapahtumat; painottaa, että tällaista mekanismia olisi sovellettava ainakin pienimpiin voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin;

20.

kehottaa jäsenvaltioita sopimaan tammikuuhun 2012 mennessä sellaisten yleisten tavaroiden ja palvelujen luettelosta, joille olisi myönnettävä arvonlisäverovapautus tai -alennus;

21.

kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään tiiviisti arvonlisäverokomitean kanssa, jotta päästäisiin sopimukseen tässä yhteydessä olennaisten oikeudellisten termien yleisestä tulkinnasta, jolloin tämä merkitsisi vastakkaisesta näkökulmasta, että kaikki muut tavarat ja palvelut Euroopan unionin tasolla olisi jätettävä etuuskohtelun ulkopuolelle;

22.

kehottaa komissiota toimittamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2013 loppuun mennessä kertomuksen, johon sisältyy jäsenvaltioiden ja arvonlisäverokomitean havaintoihin perustuva sitova luettelo yleisistä tavaroista ja palveluista, joihin voidaan soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa tai jotka voidaan vapauttaa arvonlisäverosta alv-direktiivin nojalla;

23.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan hallintomenettelyjen koordinointia ja yhdenmukaistamaan niitä parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla ja toteuttamaan komission vuonna 2009 ehdottamat toimenpiteet, joilla karsitaan hallinnollisia rasitteita EU:n alv-lainsäädännöstä erityisesti harventamalla alv-ilmoitusten antoväliä, yksinkertaistamalla viennin alv-vapautukseen tarvittavia todisteita, poistamaan EU:n sisäistä myyntiä koskevat "tyhjät" ilmoitukset, lisäämällä sähköisen hallinnon ratkaisujen käyttöä Euroopan digitaalistrategian suuntaviivojen mukaisesti – erityisesti alv-ilmoitusten ja -luetteloiden toimittamista sähköisessä muodossa – poistamalla muotovirheisiin liittyvät alv:tä koskevat korko- ja rangaistusmaksut, jos yksittäinen oikeushenkilö ei ole aiheuttanut kyseiselle jäsenvaltiolle alv-tulojen puuttumisesta johtuvaa haittaa, sekä harkitsemalla koko unionin yhtenäisen alv-palautusmenettelyn, alv-tunnuksen ja alv-tietojen sähköisen tallennusjärjestelmän käyttöönottoa;

24.

pitää myönteisenä tutkimusta sähköisistä sisämarkkinoista; kehottaa komissiota parantamaan sähköisten allekirjoitusten yhteentoimivuutta, jotta voidaan luoda oikeudellinen kehys varmojen sähköisten todentamisjärjestelmien tunnustamiselle, ja harkitsemaan sähköisestä allekirjoituksesta annetun direktiivin tarkistamista ja laajentamista, jotta voidaan vähentää yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallinnollisia rasitteita; painottaa, että sähköinen tunnistaminen ja varmentaminen olisi tunnustettava vastavuoroisesti koko EU:ssa;

25.

pitää myönteisenä, että EU:ssa otettiin vuonna 2010 käyttöön uusi sähköinen alv-hyvitysjärjestelmä; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille viimeistään heinäkuussa 2012 uuden järjestelmän tuloksista, vahvuuksista ja heikkouksista; korostaa, että uusia sääntöjä on aina tarkistettava sen varmistamiseksi, että ne antavat asianmukaisen suojan petosyrityksiä vastaan;

26.

kehottaa komissiota esittämään kohtuullisen ajan kuluessa ehdotuksen sellaisen vakiomuotoisen eurooppalaisen sähköisen ja paperilaskun käyttöönottamisesta, joka perustuu kielellisesti neutraaliin malliin ja jossa olisi esimerkiksi täydellinen nimi ja osoite, alv-tunnuksen rekisteröinti- ja päättämispäivämäärä ja alv-ryhmän tiedot, jotta voidaan helpottaa rajat ylittäviä liiketoimia ja alentaa yritysten kustannuksia;

27.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota yhteistyössä yritysten kanssa tarkastelemaan kriittisesti komission toimintasuunnitelmaa, jotta voitaisiin saavuttaa parempaa sääntelyä koskevan strategian ensisijainen tavoite eli hallinnollisen taakan vähentäminen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä; pitää selvänä, että komission toimintaohjelmaan sisältyvät arvonlisäveroa koskevat toimenpiteet, joilla on suurin mahdollinen vaikutus, on jo joko hyväksytty neuvostossa tai niistä keskustellaan parhaillaan; katsoo, että jäljellä olevat toimenpiteet voivat vähentää joidenkin yritysten hallinnollista taakkaa Euroopan unionissa, mutta edut eivät ehkä näy kaikkialla Euroopan unionissa;

28.

korostaa, että on tärkeää lisätä ja tukea sähköisen hallinnon ratkaisujen käyttöä erityisesti alv-palautusten ja luetteloiden sähköistä toimittamista varten;

29.

kehottaa jäsenvaltioita sopimaan unionin tasolla siitä, että laaditaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä kattava luettelo vakiomuotoisista alv-velvoitteista, joita jäsenvaltiot voivat asettaa yrityksille; kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä yritysten kanssa tarkastelemaan alv-velvoitteita ja hallinnollisia käytäntöjä ja määrittelemään nykyisen alv-järjestelmän keskeiset yrityksiä häiritsevät seikat sekä vaihtamaan ajatuksia ja parhaita käytäntöjä järjestelmän yksinkertaistamiseksi, sen selkeyden parantamiseksi sekä hallinnollisen taakan ja kaupan esteiden vähentämiseksi;

30.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan pk-yrityksiä koskevan alv-vapautuksen kynnysarvon vahvistamista niin, että se koskisi koko Euroopan unionin aluetta, jotta rasitteita ja kustannuksia voitaisiin vähentää ja helpottaa siten pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille;

31.

kehottaa komissiota tarkastelemaan huolellisesti voittoa tavoittelemattomien järjestöjen alv-byrokratian vähentämistä entisestään; korostaa, että alv-järjestelmän olisi tarjottava enemmän joustoa jäsenvaltioille, jotka haluavat ryhtyä kunnianhimoisiin toimenpiteisiin keventääkseen tällaisten järjestöjen arvonlisäveroon liittyvää hallinnollista rasitetta;

32.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että alv:n kantamisen tehokkuutta on parannettava alv-vajeen ja petosten mahdollisuuden vähentämiseksi sekä vilpittömässä mielessä toimivien kauppiaiden suojelemiseksi alv-petoksilta; korostaa, että veropetosten torjunta Euroopan unionissa on ensisijainen tavoite, ja kannustaa jäsenvaltioita, Europolia, Eurojustia ja OLAFia tiivistämään alan yhteistyötään; kehottaa myös selventämään käsitteitä ja määritelmiä, kuten kulutusmaa ja sijoittautumismaa;

33.

korostaa, että on tehostettava syytteen nostamista jäsenvaltioissa useita jäsenvaltioita koskevissa alv-petostapauksissa sekä lisättävä vastuuvelvollisuutta ja tietoisuutta riskeistä tällä alalla;

34.

korostaa, että EU:n lainsäädännössä on määriteltävä kattavasti ja yhtenäisesti arvonlisäveroon liittyvät petosjärjestelmät ja karusellipetokset, jotka ovat yleisimmin käytetty alv-petosten muoto, sekä yhdenmukaistettava hallinnolliset seuraamukset, jotta näitä petoksia voidaan tutkia tehokkaasti ja syytteitä nostaa yli valtiorajojen;

35.

toteaa, ettei saatavilla ole tarkkoja arvioita alv-karusellipetosten laajuudesta; pyytää kehittämään alv-petosten tarkan arviointivälineen, jolla voitaisiin myös tehdä asiaa koskevia jäsenvaltioiden välisiä vertailuja;

36.

korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää toimia tehostetussa ja nopeammassa yhteistyössä, tietojenvaihtoa on seurattava paremmin ja paikallisten verotoimistojen välille on luotava suorempia yhteyksiä verkossa toimivan yhteisen tietoportaalin avulla, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden toisilleen antama tehokas tuki; pyytää tehostamaan jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten, Eurojustin, Europolin ja OLAFin välistä yhteistyötä;

37.

kehottaa komissiota ehdottamaan unionin petostentorjuntalainsäädännön yksinkertaistamista ja lujittamista ja käsittelemään komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön heikkouksia osana tätä prosessia;

38.

kehottaa komissiota varmistamaan, että hiljattain (marraskuussa 2010) perustettu EUROFISC-järjestelmä tuottaa käytännön lisäarvoa jäsenvaltioille niiden tutkiessa useita jäsenvaltioita koskevia alv-petoksia, ja raportoimaan sen toiminnasta säännöllisesti parlamentille sekä julkistamaan nämä raportit;

39.

korostaa, että tilaisuuksia tehdä alv-petoksia voidaan vähentää merkittävästi lisäämällä uuden teknologian ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöä; kehottaa komissiota lujittamaan edelleen alv-tietojen vaihtojärjestelmää (VIES) lyhentämällä tietojen keruun ja tallentamisen määräaikaa ja tarjoamalla laajemman oikeuden päästä tutustumaan tietoihin suoraan;

40.

katsoo kuitenkin, että alv:n kantamismenetelmiä koskeva keskustelu on toissijaista verrattuna nykyisiin sääntöihin ja menettelyihin sisältyvien puutteiden ja ongelmien ratkaisemiseen ja että tässä vaiheessa tärkeintä olisi ratkaista yhdenmukaisuuden puute, standardoida menettelyjä ja vähentää kielellisiä esteitä ja samalla järjestelmän alttiutta petoksille;

41.

korostaa, että Euroopan unioniin tarvitaan tulkintaelin, jolta jäsenvaltiot voivat saada sitovia vastauksia yleisestä verometodologiasta ja alv-sääntöjen tasapuolisesta soveltamisesta;

42.

muistuttaa, että vaikka kansainväliset toimijat pystyvät usein käsittelemään ongelmia, joita syntyy liiketoiminnan harjoittamisesta kansainvälisellä tasolla, verohallinnoilla ei useinkaan ole samantasoista kokemusta; korostaa tästä syystä, että yhteistyö on toteutettava siten, että voidaan auttaa erottamaan rehelliset huijareista ja tekemään järjestelmä molemmille osapuolille ymmärrettäväksi;

43.

katsoo, että rajoitettu tietovarastomalli (johon sisältyy standardoitu tarkastusasiakirja (4)) yhdessä sertifioidun verovelvollisen mallin kanssa ovat tällä hetkellä lupaavimpia alv:n kantamista koskevia malleja, joita komissio tutkii, koska ne on jo pantu menestyksekkäästi täytäntöön joissakin jäsenvaltioissa ja koska ne ovat todistetusti lisänneet alv:n kantamisen tehokkuutta;

44.

katsoo, että yritysmaailma vaatii selkeitä alv-sääntöjä, joilla lisätään oikeusvarmuutta ja yhdenmukaisen tulkinnan todennäköisyyttä jäsenvaltioissa; katsoo lisäksi, että nykyisiin neuvoston direktiiveihin sisältyy epäselviä säännöksiä, joilla lisätään erilaisten tulkintojen mahdollisuutta, ja että tästä johtuva monimutkainen alv-järjestelmä haittaa rajat ylittävää toimintaa ja aiheuttaa tarpeettomia hallinnollisia rasitteita; katsoo, että alv-säännöillä ei saisi viedä pohjaa EU:n muilta politiikoilta, esimerkiksi kestävyyteen tähtääviltä toimintalinjoilta;

45.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yhdenmukaisuutta

46.

katsoo, että yritykset tarvitsevat selkeitä ja yksiselitteisiä unionin tason alv-sääntöjä, jotta voidaan tukea rajat ylittävää toimintaa ja minimoida hallinnollinen taakka ja näin ollen yrityksille aiheutuvat kustannukset; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään laatua ja selkeyttä

47.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.