7.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 377/142

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tekemän yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan yleissopimuksen tekemisestä 18. toukokuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/515/EY (1),

—

ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (2),

—

ottaa huomioon Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013) 12. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1855/2006/EY (3),

—

ottaa huomioon Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007) 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1718/2006/EY (4),

—

ottaa huomioon 3. tammikuuta 2008 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle annetun komission tiedonannon luovasta verkkosisällöstä sisämarkkinoilla (KOM(2007)0836),

—

ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Europeana-hankkeen seuraavista vaiheista (5),

—

ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman osuus- ja yhteisötaloudesta (6),

—

ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (7),

—

ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuuriteollisuudesta (8),

—

ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta (9),

—

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät kulttuurista luovuuden ja innovoinnin katalysaattorina (10),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2010 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet" (KOM(2010)0352),

—

ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta (KOM(2010)0245/2),

—

ottaa huomioon 19. lokakuuta 2009 annetun komission tiedonannon tekijänoikeudesta osaamistaloudessa (KOM(2009)0532),

—

ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2010 annetun komission vihreän kirjan "Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön" (KOM(2010)0183),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0143/2011),

A.

ottaa huomioon, että kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle on tyypillistä kaksitahoinen, talouden kehitystä työllisyyden, talouskasvun ja vaurauden luomisen avulla edistävä luonne sekä kulttuurinen luonne, joka juontuu yksilöt yhteiskuntaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti integroivista toiminnoista ja osallistumisesta arvojen ja kulttuuri-identiteettien sekä Euroopan kulttuuriperinnön edistämiseen,

B.

katsoo, että tämä kaksitahoinen luonne poikkeaa muiden alojen luonteesta, mikä on otettava huomioon kyseisen politiikan ja erityistoimien täytäntöönpanossa,

C.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni on tunnustanut tämän erityisluonteen ja edistää sitä kansainvälisesti, sillä EU jatkaa kulttuuriyhteistyötään WTO:n kanssa ja on ratifioinut Unescon yleissopimuksen,

D.

katsoo, että palvelukauppaa koskeva yleissopimus (GATS) tarjoaa mahdollisuuden kulttuurin monimuotoisuutta suojelevan politiikan toteuttamiseen EU:n ja sen jäsenvaltioiden järjestelmällisesti noudattamalla tavalla,

E.

katsoo, että kulttuuriset näkökohdat on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan mukaisesti sisällytettävä kaikkeen muuhun Euroopan unionin sisäiseen ja ulkoiseen politiikkaan ja että tässä yhteydessä on nykyinen globalisaatio huomioon ottaen kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuri-ilmaisujen monimuotoisuuden suojelemiseen ja edistämiseen,

F.

ottaa huomioon, että Unescon yleissopimuksessa tunnustetaan kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tärkeä rooli laajan kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen kirjon tuottamisessa ja jakelussa ja niiden saatavuuden varmistamisessa ja kansainväliseen yhteistyöhön kannustamisessa,

G.

katsoo, että jäsenvaltioiden olisi oltava halukkaita tukemaan kulttuuria ja luovuutta kulttuuri- ja maisemaperinnön vaalimisen keskeisinä tekijöinä, joita on suojeltava ja hoidettava, jotta voidaan edistää identiteetin muodostumista ja lisätä kansalaisten tietoisuutta kulttuurista,

H.

ottaa huomioon, että kulttuuriteollisuudella ja luovan alan teollisuudella on Euroopan unionissa tärkeä tehtävä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, moniarvoisuuden ja sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä sekä kulttuurin saatavuuden demokratisoinnissa ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisessä koko EU:ssa,

I.

katsoo, että Euroopan kulttuurin monimuotoisuus ja etenkin sen alueellisten kielten ja kulttuurien rikas perintö luovat korvaamatonta raaka-ainemateriaalia kulttuurialalle ja luovalle alalle,

J.

katsoo, että kulttuurisiin ja kielellisiin erityispiirteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota luovan sisällön alan sisämarkkinoiden perustamisesta keskusteltaessa,

K.

katsoo, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat taiteellisen, teknisen ja hallintaa koskevan innovoinnin laboratorioita ja että ne mahdollistavat teosten ja taiteilijoiden laajemman markkinoinnin eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla,

L.

katsoo, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden asema on voimistunut ja että niiden näkyvyyttä on lisätty Euroopan parlamentin ja neuvoston eri aloitteilla, kuten Eurooppa-palkinnolla, LUX-palkinnolla ja Euroopan kulttuurireitit -ohjelmalla,

M.

ottaa huomioon, että kulttuuriteollisuudella ja luovan alan teollisuudella on oma roolinsa selvästi erottuvien, arvokkaiden ja ainutlaatuisten taitojen vaalimisessa yhdistämällä nykyinen luovuus ja pitkällä aikavälillä hankittu kokemus ja että tietyillä aloilla, kuten muodissa, kellojen valmistuksessa ja jalokivialalla, Euroopan teollisuuden menestyminen perustuu käsityötaitoihin sekä taiteilijoiden ja luovien yksilöiden asiantuntemukseen,

N.

katsoo, että taiteilijoilla ei nykyisin ole EU:n tasolla oikeudellista asemaa, jossa otettaisiin huomioon heidän työnsä ja uransa erityisluonne etenkin liikkuvuuden, työolojen ja sosiaaliturvan suhteen,

O.

katsoo, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus, joissa on viisi miljoonaa työpaikkaa ja joiden osuus on 2,6 prosenttia EU:n BKT:stä, ovat EU:n kasvun vetureita, koska ne luovat uusia työpaikkoja, niillä on keskeinen asema maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja koska ne edistävät innovointia ja tarjoavat lisäarvoa sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävinä tekijöinä sekä toimivat tehokkaina välineinä vallitsevan taantuman torjumisessa,

P.

katsoo, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus vaikuttavat lähestulkoon kaikkiin muihin talouden aloihin ja tuottavat niille innovaatioita, jotka ovat ratkaisevia kilpailukyvyn kannalta etenkin tieto- ja viestintätekniikan ollessa kyseessä,

Q.

katsoo, että nämä teollisuuden alat toimivat talouden vetureina digitaalisella aikakaudella, sillä niiden osuus uuden tieto- ja viestintätekniikan innovoinnissa ja kehityksessä on huomattava, ja että ne osaltaan tukevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumista,

R.

ottaa huomioon, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus voivat luoda vaurautta ja työpaikkoja, jos niille annetaan keinot säilyttää kilpailukykynsä EU:n ulkopuolisten maiden kulttuuriteollisuuteen ja luovan alan teollisuuteen nähden eurooppalaisen kansainvälisen kilpailustrategian yhteydessä,

S.

ottaa huomioon, että jotkut kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa toimivat ovat itsenäisiä yrittäjiä,

T.

katsoo, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden markkinat kasvavat EU:ssa ja niillä on mahdollisuus saavuttaa johtava asema maailmanmarkkinoilla,

U.

katsoo, että kulttuurisia ja luovia hyödykkeitä ja palveluja koskevan kaupan kehittäminen muodostaa tärkeän kulttuuria, kehitystä ja demokratiaa koskevan pilarin,

V.

katsoo, että luovuuden edellytyksiä ovat mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevaa tietämystä, teoksia ja luovia sisältöjä,

W.

katsoo, että digitaalisen talouden kulttuurisisällön asema on ratkaiseva ja että Euroopan digitaalialan kasvu riippuu jatkossa laadukkaan kulttuurisisällön monimuotoisesta tarjonnasta,

X.

katsoo, että digitaalinen aikakausi avaa uusia näkymiä näille teollisuuden aloille sellaisten uusien taloudellisten mallien käyttöönoton myötä, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden hyödyntää monipuolista ja laadukasta tarjontaa,

Y.

katsoo, että sisältöteollisuudessa pyritään ponnekkaasti kehittämään laillista kulttuurisisältötarjontaa verkossa ja että kaikkien sidosryhmien olisi yhdessä pyrittävä tiedottamaan siitä,

Z.

katsoo, että sanoma- ja aikakauslehdet ovat kulttuuriteollisuuden sekä moniarvoisen ja monimuotoisen eurooppalaisen media-alan osatekijöitä,

AA.

katsoo, että digitaalinen aikakausi asettaa myös haasteita näiden perinteisten alojen kestävyydelle, mukaan luettuina kirjojen julkaiseminen ja myynti sekä painettu tiedotusmateriaali,

AB.

katsoo, että menestyäkseen Euroopan kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus vaatii nykyaikaista, helppokäyttöistä ja oikeudellisesti varmaa immateriaalioikeuksien suojelujärjestelmää,

AC.

katsoo, että on taattava kansalaisten taide- ja kulttuurikasvatus ja kunnioitettava luovaa työtä, jotta voidaan kehittää luovuutta ja taiteiden, kulttuurin, kulttuuriperinnön ja unionin kulttuurisen moninaisuuden tuntemusta, ja että koulutuksessa olisi opetettava digitaalisten oikeuksien ohella myös velvollisuuksia ja valistettava immateriaalioikeuksista sekä niillä suojattujen teosten kunnioittamisesta,

AD.

ottaa huomioon, ettei tieto- ja viestintäteknologian alalla saavutettu teknologinen edistys millään tavoin muuta immateriaalioikeuksien suojelemisen perustarvetta,

AE.

katsoo, että tarvitaan näitä oikeuksia suojelevan oikeudellisen kehyksen parempaa noudattamista sekä lisäksi uudistuksia, jotka koskevat muun muassa kulttuuriteollisuuden lupajärjestelmien yksinkertaistamista, jotta voidaan hyödyntää tarjoutuvia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti mutta samalla myös taata tasapuolinen oikeuksien suojelujärjestelmä, jossa otetaan huomioon sekä luovan työn tekijöiden että kuluttajien edut,

AF.

katsoo, että nykyaikainen unionin tavaramerkkijärjestelmä on tärkeä, jotta voidaan suojella eurooppalaisten yritysten muotoilun, luovan työn ja innovoinnin alalle tekemien investointien arvoa,

AG.

katsoo, että kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle on taattava strategisia investointeja, muun muassa tarjoamalla niiden erityispiirteisiin ja tarpeisiin soveltuvaa rahoitusta, jotta ne voivat osallistua täysipainoisesti EU:n talouden vauhdittamiseen,

AH.

ottaa huomioon kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tärkeän tehtävän paikallisten ja alueellisten luovien keskusten kehittämisessä, koska ne tekevät alueista houkuttelevampia ja mahdollistavat paikallisen ja alueellisen talousrakenteeseen nivoutuvien yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisen ja kehittämisen, uusien yritysten perustamiseen kannustamisen ja alueen profiilien kohottamisen, kulttuurialan ja luovan alan edistämisen sekä Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisen, edistämisen ja tehostamisen alue- ja paikallisviranomaisten kaltaisten toimijoiden avulla,

AI.

ottaa huomioon eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) ja sen alueellisen toimintasuunnitelman, joka on hyväksytty ja jolle annetaan rahoitusta 2011–2013,

AJ.

katsoo, että luovan teollisuuden yhteenliittymän roolia olisi tehostettava,

1.

korostaa, että on tarpeen analysoida kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta ja niiden toiminnan vaikutusta unionin taloudelle yksilöimällä, määrittelemällä ja arvioimalla ne aloittain, jotta voidaan nostaa esille niiden erityispiirteet, ymmärtää paremmin niiden tavoitteita ja ongelmia sekä toteuttaa tehokkaampia toimia;

2.

kehottaa komissiota pyrkimään kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden parempaan määrittelyyn, jotta voidaan analysoida perusteellisesti niiden vaikutusta pitkän aikavälin kasvuun ja kansainväliseen kilpailukykyyn ja edistää tehokkaammin alan erityispiirteiden tunnustamista;

3.

kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan vankasti oman kulttuuriperintönsä suojelemiseen ja tukemiseen ja tunnustamaan, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kehittäminen edellyttää kahtalaista taloutta, jossa hyödynnetään sekä julkisia että yksityisiä investointeja;

4.

katsoo, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden olisi oltava alan talouden tarpeisiin räätälöidyn uuden eurooppalaisen poliittisen ohjelman ja digitalisoinnin keskipisteessä ja että tulevassa kulttuuria koskevassa ohjelmassa olisi otettava pragmaattisempaa ja kattavampaa lähestymistapaa soveltaen huomioon kulttuurialan ja luovan alan tarpeet digitaalisella aikakaudella;

5.

toteaa, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus tuottavat huomattavasti synergiaa useiden muiden talouden alojen taloudellisten ja sosiaalisten innovaatioiden lähteenä;

6.

kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan kulttuurialan ja luovan alan puitteiden kehityksen tukemiseksi, edistämiseksi ja helpottamiseksi kehittämällä jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten välille edistyksellisemmän yhteistyöjärjestelmän, joka perustuu hyvien käytäntöjen jakamiseen; suosittelee, että komissio ottaa paikalliset ja alueelliset viranomaiset mukaan vihreän kirjan seurantaprosessiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

7.

kehottaa ottaen huomioon kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden alati kasvavan merkityksen ja niiden vahvistamistavoitteen komissiota laatimaan valkoisen kirjan, joka on strategisesti merkittävä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

8.

kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään taide- ja kulttuurikasvatuksen (jossa painotetaan erityisesti luovuutta) antamista kaiken ikäisille, perusopetuksesta korkea-asteen ja/tai ammatilliseen koulutukseen, ja kehittämään luovaa työtä tekevien yrittäjävalmiuksia myös elinikäisen oppimisen puitteissa etenkin kun otetaan huomioon sen asema luovuutta ja tietotekniikan hyvää käyttöä koskevassa valistamisessa ja immateriaalioikeuksien noudattamisessa;

9.

korostaa sellaisen koulutuksen etuja, jossa kulttuurin ja taiteen historian teoreettinen tietämys yhdistyy soveltavaan taiteelliseen työhön ja kulttuuristen hyödykkeiden hallintaan, esimerkiksi yrityksissä ja työpajoissa, ja jonka avulla pyritään lisäämään sekä teoreettisia että käytännön taitoja;

10.

pitää tärkeänä koulutusohjelmia, joissa keskitytään ammatilliseen koulutukseen, ideoiden kehittämiseen ja tarinankerrontaan, e-taitoihin, teknisiin taitoihin sekä yrittäjä- ja markkinointitaitoihin, mukaan luettuna sosiaalisten verkostojen käyttö, sekä työntekijöiden taitoihin;

11.

korostaa kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten, taidekoulujen ja taidealan laitosten läheisen yhteistyön ja vuoropuhelun potentiaalia yhteisten koulutusohjelmien ja elinikäisten oppimismahdollisuuksien tarjoamisen yhteydessä;

12.

muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa hankitut pätevyydet on tunnustettava pikaisesti, jotta voidaan edistää opiskelijoiden ja luennoitsijoiden liikkuvuutta ja kehittää edelleen taiteilijoiden ja luovaa työtä tekevien koulutus- ja työssä oppimisen mahdollisuuksia;

13.

kehottaa komissiota kääntymään jäsenvaltioiden puoleen, jotta ammattitutkintojen ja koulutusohjelmien vastavuoroista tunnustamista laajennetaan kattamaan erityisesti kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden edellyttämä uusi osaaminen;

14.

pyytää komissiota edistämään kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden sekä koulutuksen ja jatkokoulutuksen (mukaanlukien työssä oppiminen) yhteisiä tutkimuksia ja kumppanuusohjelmia siten, että kansalaisille tarjotaan luovia taitoja ja monikulttuurisuustaitoja, edistetään uusien luovien menetelmien ja työkalujen käyttöä koulutuksessa, vahvistetaan elinikäistä koulutusta erityisesti Euroopan sosiaalirahaston kautta ottaen huomioon tämän alan nopeat teknologiset muutokset, ja toisaalta uudistamaan kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta tutkimuksen ja koulutuksen avulla;

15.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden ammattihenkilöille erityisesti räätälöityä johtaja-, liiketoiminta- ja yrittäjäkoulutusta siten, että he saavat viestintä- ja yrittäjyystaidot, joita vaaditaan kaiken aikaa kehittyvässä sosioekonomisessa ympäristössä; ottaa huomioon audiovisuaalisella alalla toteutetusta Media-ohjelmasta saadut myönteiset koulutusta ja johtamista koskevat kokemukset ja toivoo, että kulttuuria koskeva ohjelma varustettaisiin samoilla välineillä;

16.

ehdottaa Erasmus- ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmissa toteutettavia pilottihankkeita, joilla mahdollistetaan yliopistojen ja yritysten tiiviimpi yhteistyö kulttuurialalla ja luovalla alalla;

17.

korostaa, että on tarpeen välittää tekniikoita ja taitotietoa ja että on hyödyllistä tehostaa oppimista, perustaa kulttuurialan ja luovan alan ammattikoulutusohjelmia, käyttää paremmin nykyisiä ohjelmia ja opetusohjelmia ja tarjota niissä monialaista opetusta, siten että painotetaan oppilaitosten, opiskelijoiden, kulttuurialan ja luovan alan ammattilaisten sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimivien kaikenkokoisten yritysten, käsityöläisten sekä rahoituslaitosten yhteistyötä ja kumppanuuksia;

18.

tunnustaa kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden merkityksen eurooppalaisen sisällön kehittymisen edistämisessä ja jäsenvaltioiden kulttuurisen lähentymisen ja niiden kansojen tiiviimpien suhteiden edistämisessä;

19.

korostaa, että kulttuurienvälinen oppiminen ja monikulttuurisuustaidot auttavat ihmisiä ymmärtämään muita kulttuureja ja edistävät siten sosiaalista osallisuutta;

20.

tunnustaa kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden vaikutuksen, kilpailukyvyn ja tulevan potentiaalin Euroopan unionin kestävää kasvua edistävänä tekijänä, jolla saattaa olla ratkaiseva rooli EU:n talouden elvyttämisessä;

21.

kehottaa komissiota tunnustamaan kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden eurooppalaisen talouden tuottavana osana ja etenkin niiden kyvyn tehdä talouden muista aloista kilpailukykyisempiä;

22.

tähdentää, että on välttämätöntä tarkastella näiden alojen työolosuhteita sekä taloudellisia, sosiaalisia, oikeudellisia ja verotuksellisia näkökohtia ja erityisesti kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden yrittäjyysnäkökohtia sekä työoloja;

23.

korostaa tässä yhteydessä, että on torjuttava palkkasyrjintää ja parannettava työpaikkojen ja pätevyyksien välistä vastaavuutta;

24.

kehottaa siksi komissiota analysoimaan kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden vaikutuksia EU:n talouteen ja julkaisemaan suorituskyvyn arviointia koskevan oppaan molempien alojen työllisyyden ja vaurauden luomista varten;

25.

korostaa, että on kehitettävä vahva kulttuurialan ja luovan alan yrittäjyyden henki paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla;

26.

tähdentää, että on luotava optimaaliset olosuhteet nuorten vastavalmistuneiden ja ammattilaisten työllistymiselle alalla, edistettävä heidän mahdollisuuksiaan toimia yrittäjinä ja annettava heille koulutusta kulttuurimaailman ja luovan alan taloudellisista, verotuksellisista, rahoituksellisista ja teknisistä erityispiirteistä sekä viestinnän ja markkinoinnin, immateriaalioikeuksien sekä sukupolvien välisen tietämyksen siirron alalla;

27.

kehottaa komissiota perustamaan monikielisen foorumin, jonka avulla kaikki kulttuurialan ja luovan alan ammattilaiset voivat verkostoitua unionin tasolla, jakaa kokemuksiaan, parhaita käytäntöjään ja asiantuntemustaan, toteuttaa ylikansallisia tai rajat ylittäviä yhteisiä hankkeita tai pilottihankkeita sekä saada kattavaa tietoa voimassa olevasta lainsäädännöstä (esimerkiksi tekijänoikeuksista ja sosiaalisista oikeuksista) ja rahoitusmahdollisuuksista;

28.

kehottaa jälleen kerran komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden otsakkeeseen voittoa tuottamattomat järjestöt ja yhteiskunnallisen talouden toimijat – kuten osuus- ja yhteisötaloudesta 19. helmikuuta 2009 annetussa parlamentin päätöslauselmassa määritellään – koska ne toimivat kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kannalta merkittävillä aloilla ja mahdollistavat veroetuuksien hyväksymisen, lainojen helpon saatavuuden ja työllisyysturvan;

29.

pyytää komissiota vaalimaan ja kannattamaan kulttuuripalveluiden ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toimia sekä yksityisiä aloitteita, joilla kehitetään luovaa ja solidaarista taloutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja vakiinnuttamaan hyviä käytänteitä, kuten alennetut hinnat, kulttuurisetelit ja ilmainen kulttuuritoiminta, joilla pyritään helpottamaan nuorten, näiden asemasta riippumatta (opiskelija, oppisopimuskoulutuksessa oleva, harjoittelija, työnhakija jne.), ja heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia päästä osalliseksi kulttuurista ja hyödyntää luovia sisältöjä;

30.

toistaa, että on vahvistettava eurooppalaisten taiteilijoiden asema, jotta taiteilijoille saataisiin tyydyttävät työskentelyolosuhteet, ja että on toteutettava asianmukaisia verotusjärjestelmiä, työn tekemisen oikeutta, sosiaaliturvaoikeuksia ja immateriaalioikeutta koskevia toimia, jotta taiteilijoiden liikkuvuus koko Euroopan unionissa toteutuu paremmin;

31.

kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä toimineet Unescon antaman taiteilijan asemaa koskevan suosituksen mukaisesti, toimimaan kyseisen suosituksen mukaisesti;

32.

muistuttaa, että taideammatit ovat eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja talouden pilareita, minkä vuoksi niiden säilyminen on varmistettava asianmukaisin järjestelyin osaamisen ja taitojen siirtämiseksi, kuten Euroopan kulttuuriteollisuutta koskevassa 10. huhtikuuta 2008 annetussa parlamentin päätöslauselmassa korostetaan;

33.

toistaa, että tavoitteena on eräiden alojen erityisluonteen ja osaamisen siirtämisen varmistaminen erityisesti kulttuurialalla, luovalla alalla ja käsityöammattien alalla ja tietämyksen siirtämistä koskevien mekanismien varmistaminen; ehdottaa, että paikallisella, alueellisella ja territoriaalisella tasolla kannustetaan tietämyksen siirtämistä koskevien työpajojen perustamiseen erityisesti perinteisellä luovalla alalla;

34.

korostaa, että kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta koskeva taloudellinen malli, mukaan luettuina sitä edustavat luksustuotteet, perustuu innovoinnille, jatkuvalle luovuudelle, kuluttajien tuntemalle luottamukselle ja investoinnille usein laadukasta ja ainutlaatuista osaamista edellyttäviin työpaikkoihin; kehottaa komissiota tukemaan tämän taloudellisen mallin kestävyyttä kulttuuriteollisuuteen ja luovan alan teollisuuteen vaikuttavissa ehdotuksissaan kehittämällä niiden erityispiirteisiin mukautettua sääntelykehystä etenkin teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen alalla;

35.

korostaa, että vaarana on työvoimapula erityisosaamista edellyttävillä aloilla tai hyvin erityisillä aloilla, joilla edistetään Euroopan unionin kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden säilymistä, ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan yhteistyössä yritysten kanssa tarvittavat toimet, joilla varmistetaan näiden ainutlaatuisten taitojen vaaliminen ja helpotetaan näille aloille erikoistuvien uusien taiteilijoiden ja työntekijöiden kouluttamista;

36.

kannustaa jäsenvaltioita edistämään teosten levittämistä ja kiertoa koko EU:ssa;

37.

myöntää, että teknologisen tuotannon ohella on edistettävä myös hallinnointiprosessien ja itse hankkeiden kehittämistä, jakelua ja markkinointia koskevia innovaatioita;

38.

pyytää komissiota harkitsemaan, voitaisiinko ottaa käyttöön erityistoimia ja asianmukaisia välineitä, joilla tuettaisiin ja kehitettäisiin eurooppalaista kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta, erityisesti pk-yrityksiä, ja joiden avulla voitaisiin parantaa kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen luomista, tuotantoa, edistämistä ja jakelua;

39.

tähdentää, että internet saattaa tarjota todellisen mahdollisuuden eurooppalaisten teosten ja erityisesti audiovisuaalisten teosten parempaan levittämiseen ja jakamiseen terveen kilpailun olosuhteissa, joissa torjutaan tehokkaasti suojeltujen teosten laitonta tarjontaa ja joissa voidaan palkita rahallisesti uusin tavoin luovan työn tekijöitä siten, että he pääsevät osallisiksi teostensa menestymisestä;

40.

kehottaa komissiota varmistamaan, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (11) 13 artikla pannaan tinkimättä täytäntöön, koska siinä säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilattavilla audiovisuaalisilla mediapalveluilla edistetään eurooppalaisten teosten tuotantoa ja saatavuutta ja että jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle tämän säännöksen täytäntöönpanosta viimeistään vuoteen 2012 mennessä;

41.

korostaa, että eurooppalaisten teosten ja ohjelmistojen levittämisen ja liikkuvuuden parantamiseksi on otettava käyttöön aloitteita, joilla pyritään parantamaan ja edistämään eurooppalaisten kulttuuriteosten kääntämistä, jälkiäänitystä, tekstitystä ja digitalisointia, ja kehitettävä näiden alojen erityistoimia uuden sukupolven MEDIA- ja Kulttuuri-ohjelmien puitteissa kaudella 2014–2020;

42.

kehottaa komissiota kannustamaan kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kasvuun, etenkin internetissä, ja toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla varmistetaan, että kaikki sidosryhmät jakavat yhtäläisesti vastuun tuotteiden ja palvelujen suojelemisesta digitaalisessa ympäristössä, jotta kuluttajat luottaisivat paremmin reaaliaikaisiin palveluihin;

43.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön oikeudellisen kehyksen, jolla varmistetaan, että kaupallista ja epäkaupallista digitaalista maailmaa kohtaan tunnetaan lujaa luottamusta siten, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus sekä kuluttajat voivat hyödyntää täysipainoisesti digitaalisen jakelun kanavia pelkäämättä joutumista harhaanjohtavien tai vilpillisten käytäntöjen uhreiksi;

44.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan erityisesti kirjastojen roolia kulttuurin levittämisen instituutioina ja vuoropuhelun foorumeina; katsoo, että kirjastoille ja koulutus- ja kulttuurialalle olisi annettava vastuu digitaaliseen aikakauteen siirtymisestä ja resurssit tämän toteuttamiseen; muistuttaa, että tässä on kyse kiireellisestä prosessista, koska nykyisellään eurooppalaisilla kirjastoilla on hyvin rajalliset resurssit siirtyä tyydyttävästi digitaalisten tiedotusvälineiden käyttöön;

45.

pitää erityisen tärkeänä laajentaa Euroopan digitaalista kirjastoa ja kehittää siitä Euroopan kulttuuriperinnön, kollektiivisen muistin ja luovuuden polttopiste sekä lähtökohta koulutukseen, kulttuuriin, innovaatioon ja yrittäjyyteen liittyvälle toiminnalle; muistuttaa, että taidetta koskeva vaihtotoiminta on yksi eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja talouden peruspilareista ja että sen jatkuvuus on siksi varmistettava asianmukaisin järjestelyin osaamisen ja taitojen siirtämiseksi;

46.

korostaa, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden perinteisen toiminnan, kuten kirjojen julkaisemisen, myynnin ja painettujen tiedotusvälineiden, haasteisiin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota;

47.

kehottaa komissiota toteuttamaan aloitteita digitaalisen lukutaidon edistämiseksi ja lisäämiseksi ottaen huomioon, että julkaisutoiminnassa on siirrytty enenevässä määrin digitaalisen sisällön tuotantoon ja jakeluun; korostaa, että julkaisijat olisi otettava tiiviisti mukaan digitaalisen median lukutaitoa koskeviin aloitteisiin;

48.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota luomaan eurooppalaiset digitaalialan sisämarkkinat ja mekanismeja, joilla annetaan kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle teknistä ja taloudellista tukea, jotta kulttuuriperintö voidaan saattaa digitaaliseen muotoon, sekä ottamaan käyttöön yhteiset unionin standardit;

49.

korostaa, että digitaalistrategian pikainen täytäntöönpano ja menestys ovat tärkeitä, jotta kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus voivat hyötyä täysimääräisesti laajat alueet kattavien nopeiden laajakaistapalvelujen ja uuden langattoman tekniikan tarjoamista mahdollisuuksista ja mukautua niihin;

50.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin kulttuurialan ja luovan alan verkkosisältöjen sisämarkkinoiden perustamiseksi unioniin ja takaamaan näiden sisältöjen saatavuuden unionin kansalaisille ja oikeuksien haltijoiden suojan ja kohtuulliset korvaukset sekä luovan työn kaikkien rahoituskanavien vahvistamisen;

51.

kehottaa komissiota tukemaan kulttuurialalla ja luovalla alalla uusia ja innovoivia taloudellisia malleja, jotka on mukautettu globalisaation vaikutuksiin ja digitaalisesta aikakaudesta johtuviin haasteisiin, erityisesti mitä tulee sisältöteollisuuteen;

52.

korostaa, että yhteentoimivuus ja standardit ovat tärkeitä uusien järjestelmäalustojen ja laitteistojen tasa-arvoisten käyttömahdollisuuksien luomisen kannalta; kehottaa komissiota edistämään järjestelmäalustojen välistä yhteentoimivuutta, kehittämään standardeja, joilla autetaan luomaan innovointia suosivat markkinat, sekä välttämään järjestelmiä, joilla saatetaan rajoittaa monipuolisen sisällön käyttömahdollisuuksia;

53.

kehottaa komissiota edistämään avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja avointen standardien käyttöä, levittämistä ja kehittämistä ottaen huomioon, että niihin liittyy innovointia, luovuutta, tiedonlevitystä ja työpaikkojen luomista koskevia mahdollisuuksia;

54.

panee merkille, että kulttuurialan ja luovan alan markkinoiden pirstaleisuus johtuu osittain kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja kuluttajien kielimieltymyksistä;

55.

korostaa, että on pohdittava parasta tapaa, jolla sääntelykehys, erityisesti kilpailusäännöt, olisi sovitettava kulttuurialan erityispiirteisiin, jotta taataan kulttuurinen moninaisuus ja monipuolisten ja laadukkaiden kulttuurisisältöjen ja -palvelujen saatavuus kuluttajille;

56.

huomauttaa, että verkkokauppa ja Internet kehittyvät sellaista tahtia että "teknologiasukupolvet" ovat aina vain lyhyempiä; uskoo tämän vuoksi, että olisi yritettävä varmistaa, että EU:n lainsäädäntö vastaisi nykyisiä yhteiskunnallisia ja kaupallisia vaatimuksia, jotta lainsäädännöstä ei tulisi hyödytöntä siksi, että se laahaa jäljessä, ja jotta se ei estäisi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien hyödyntämistä täysimääräisesti;

57.

korostaa, että olisi tutkittava optimaalisia edellytyksiä tämän alan sisämarkkinoiden kehittämiseksi, eritoten verotukselliselta kannalta, esimerkiksi tekijänoikeustulojen ennakonpidätysten osalta sallimalla alennetun alv-kannan soveltaminen verkossa tai sen ulkopuolella tarjottaviin kulttuurihyödykkeisiin ja -palveluihin, jotta edistetään niiden leviämistä;

58.

korostaa, että alv-säännöt ja helposti käytettävien maksumenetelmien puute verkkomyynnissä ovat myös esteenä sisämarkkinoiden tarkoituksenmukaiselle toiminnalle ja niihin on puututtava kiireesti;

59.

kehottaa siksi komissiota esittämään mahdollisimman pian konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia näiden kysymysten ratkaisemiseksi, jotta sisämarkkinoiden kehityksen ja etenkin sähköistä ympäristöä koskevat nykyiset esteet voidaan purkaa siten, että otetaan samalla huomioon kuluttajien kysyntä ja kulttuurinen monimuotoisuus;

60.

kehottaa eurooppalaisen digitaalistrategian lippulaivahankkeeseen viitaten harkitsemaan, olisiko Euroopan sähköistä julkaisutoimintaa mukautettava kilpailusta aiheutuviin haasteisiin luomalla olosuhteet, jotka ovat otolliset järjestelmien ja laitteiden yhteentoimivuudelle ja oikeudenmukaiselle kilpailulle;

61.

korostaa, että immateriaalioikeudet ovat luovan alan yritysten keskeinen pääoma ja kannustin yksilölliseen luovuuteen sekä investointi luovaan työhön; kehottaa siksi perustamaan ohjelmia, joilla kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta autetaan mukautumaan digitaaliseen muutokseen uusilla verkkopalveluilla, jotka perustuvat tekijänoikeuksien edistämisen uusiin muotoihin; kehottaa lisäksi kehittämään tasapainoisen sääntelykehyksen, joka kattaa immateriaalioikeuksien suojelun ja täytäntöönpanon;

62.

korostaa tarvetta varmistaa immateriaalioikeuksien tehokas täytäntöönpano sekä sähköisessä että muussa ympäristössä ja painottaa, että tässä yhteydessä kaikkia toimenpiteitä olisi arvioitava huolellisesti, jotta voidaan taata niiden tehokkuus, oikeasuhteisuus ja yhdenmukaisuus Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa;

63.

kehottaa komissiota mukauttamaan tekijänoikeuksia digitaaliseen aikakauteen, jotta kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa voidaan hyödyntää digitaalisen teknologian ja tiedotusvälineiden lähentymisestä saatavia etuja, harkitsemaan erityisiä tapoja luovan sisällön ja arkistoidun materiaalin käytön helpottamiseksi ja yksinkertaisia yhden luukun järjestelmiä oikeuksien selvittämistä varten;

64.

korostaa tässä yhteydessä Euroopan luovaa alaa ja digitaalista taloutta kehittävien keräysyhteisöjen keskeistä roolia ja kehottaa oikeuksien yhteishallinnointia koskevan puitedirektiivin yhteydessä komissiota ottamaan käyttöön oikeudellisen kehyksen yhteisvalvontajärjestöjä ja tekijänoikeuksien muodostaman kokonaisuuden uudelleenjärjestelyä varten;

65.

kehottaa komissiota mahdollistamaan sellaisen yleiseurooppalaisen lisensointijärjestelmän, joka perustuu nykyisille monialaisille mallien lisensiointia koskeville yksittäisille ja kollektiivisille oikeuksille ja jolla helpotetaan sisällöltään laajojen palvelujen käynnistämistä ja tehostetaan siten laillista reaaliaikaisten kulttuurisisältöjen saatavuutta;

66.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään parhaiden käytänteiden vaihtoa sellaisten tehokkaiden menetelmien osalta, joilla annetaan yleisölle lisätietoa immateriaalioikeuksien rikkomisen vaikutuksista;

67.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä sidosryhmien kanssa järjestämään Euroopan tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla erityisesti Euroopan nuorille kuluttajille suunnatun valistuskampanjan immateriaalioikeuksista;

68.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan vilpillisiä kaupallisia käytänteitä ja immateriaalioikeuksien loukkauksia, joiden uhreiksi kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa toimivat voivat sekä reaalitaloudessa että digitaalisessa taloudessa joutua;

69.

korostaa, että on tarpeen viimein puuttua näkörajoitteisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden kirjapulaan; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita niiden vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisesta velvoitteesta toteuttaa kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kulttuuriaineistot ovat vammaisten henkilöiden saatavilla käyttökelpoisessa muodossa, ja varmistaa, että immateriaalioikeuksia suojaava lainsäädäntö ei muodosta kohtuutonta tai syrjivää kulttuuriaineistojen saatavuuden estettä vammaisille henkilöille;

70.

pyytää komissiota työskentelemään aktiivisesti ja myönteisessä hengessä Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) kanssa, jotta päästäisiin sopimukseen sitovasta oikeusnormista Maailman sokeain unionin laatiman ja WIPOssa vuonna 2009 esitetyn sopimusehdotuksen pohjalta;

71.

korostaa, että orpoteoksia koskeva kysymys on ratkaistava; pitää myönteisenä komission ilmaisemaa aikomusta esittää tätä koskevia ehdotuksia; panee merkille, että orpoteoksia koskeva ongelma ja digitoinnin "1900-luvun musta aukko" eivät koske vain painettuja teoksia kuten kirjoja ja aikakauslehtiä, vaan kaikentyyppisiä teoksia, myös valokuvia, musiikkia ja audiovisuaalisia teoksia;

72.

pyytää komissiota edistämään taloudellisen tuen antamista yksityisen sektorin aloitteille musiikkiteoksia, audiovisuaalisia teoksia ja muuta ohjelmistoa koskevien, laajalti käytettävissä olevien oikeuksien ja ohjelmistojen tietokantojen luomiseksi; katsoo, että tällaiset tietokannat lisäisivät avoimuutta ja tehostaisivat oikeuksien selvitysmenettelyjä;

73.

pyytää komissiota edistämään kaikkia sidosryhmiä koskevien oikeudenmukaisten, puolueettomien ja tehokkaiden vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien luomista;

74.

katsoo, että komission olisi otettava immateriaalioikeuksia vahvistettaessa huomioon pk-yritysten erityisongelmat noudattamalla "pienet ensin" -periaatetta, joka on vahvistettu eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa ("Small Business Act"), muun muassa soveltamalla syrjimättömyysperiaatetta pk-yrityksiin;

75.

pitää myönteisenä komission esittämää EU:n tavaramerkkijärjestelmän tarkistamista ja kannustaa komissiota huolehtimaan, että asiaankuuluvat toimet toteutetaan, jotta voidaan varmistaa, että tavaramerkit voivat hyötyä samantasoisesta suojelusta sekä sähköisessä että muussa ympäristössä;

76.

muistuttaa, että kaikissa kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta edistävissä toimintapolitiikoissa ja tuki- ja rahoitustoimissa on otettava huomioon kullekin kulttuurialan ja luovan alan sektorille ominaiset piirteet;

77.

kehottaa komissiota myöntämään kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden pk-yrityksille oman aseman, joka koskee kaikkia luoton saatavuutta koskevia järjestelyjä, yritystoiminnan perustamiseen myönnettävää tukea ja työttömyysturvaa ja joka on mukautettu alan erityispiirteisiin, erityisesti alhaiseen pääoma-asteeseen, tuotemerkin mieltämiseen varallisuudeksi, varhaisen vaiheen suuriin riskeihin, tieto- ja viestintätekniikan suureen vaikutukseen, työllistymisen epäsäännöllisyyteen ja keskitettyjen palvelujen tarpeeseen;

78.

kehottaa kaikkia asiaan kuuluvia toimijoita harkitsemaan sekä Euroopan laajuisten että kansallisten uusien innovoivien ja näiden alojen erityistarpeisiin soveltuvien rahoitusvälineiden, kuten pankkitakuujärjestelmien, takaisin maksettavien ennakkojen ja riskipääomarahastojen sekä paikallisten kumppanuuksien luomista koskevien kannustimien, käyttöönottoa, joissa otetaan huomioon näiden alojen tarpeet ja etenkin se seikka, että luovaa työtä tekevien ainoa pääoma perustuu useissa tapauksissa aineettomiin arvoihin;

79.

kehottaa Euroopan unionin nykyisten rahastojen ja ohjelmien (esimerkiksi mikrorahoitusjärjestelyn) käyttöön pienyritysten ja mikroyritysten kehittämiseksi kulttuurialalla ja luovalla alalla, jotta yrityksille myönnettävä tuki voidaan optimoida helpottamalla rahoitusmahdollisuuksia koskevan tiedon saatavuutta;

80.

ehdottaa, että otetaan käyttöön lyhytkestoinen mikrorahoitus kulttuurialan ja luovan alan innovoivien hankkeiden kehittämistä ja kokeiluja varten;

81.

suosittelee, että komissio arvioi rakennerahastojen tarvetta sekä nykyisiä ja tulevia kulttuuria, audiovisuaalisia tiedotusvälineitä, nuorisoa ja koulutusta koskevia ohjelmia, jotta niiden potentiaalia voidaan hyödyntää paremmin luovalla alalla, ja että komissio laatii päätelmiä ja panee ne täytäntöön kohentaakseen tukipolitiikkaa;

82.

toteaa myös, että innovointia ja kilpailukykyä koskevan ohjelman kaltaiset EU:n ohjelmat ovat tehokas keino auttaa pk-yrityksiä saamaan rahoitusta, ja ehdottaa, että komissio arvioi mahdollisuutta laatia vastaavia erityisohjelmia kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle;

83.

kehottaa komissiota harkitsemaan digitaalista ohjelmaa koskevan lippulaiva-aloitteen mukaisen erityisen budjettikohdan perustamista, jolla tuetaan Euroopan elokuvateattereiden siirtymistä digitaaliseen aikakauteen, jotta voidaan varmistaa, että Euroopan eri identiteettejä heijastavat sisällöt ovat kaikkien EU:n kansalaisten ulottuvilla ja että Euroopan elokuva-alasta tulee kilpailukykyisempi;

84.

painottaa sponsorisopimusten ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien merkitystä kulttuurialan ja luovan toiminnan rahoittamisessa ja tukemisessa ja kehottaa parantamaan lainojen saatavuutta näillä aloilla sekä kartoittamaan verohuojennusten ja -kannustimien kaltaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja yritysten sponsoroinnin edistämiseksi;

85.

korostaa sellaisten pankkialan ammattilaisten merkitystä, jotka on koulutettu konsultoimaan kulttuurialan ja luovan alan rahoitusta koskevissa hankkeissa, jotta luottolaitoksilta saadaan paremmin luottoa;

86.

korostaa, että on kehitettävä rahoitusalan ja yritysjohtamisen konsultointi- ja neuvontapalveluja, jotta kulttuurialalla ja luovalla alalla työskentelevät ja etenkin pk-yritykset ja mikroyritykset voivat hahmottaa hyvään yritysjohtamiseen tarvittavat välineet ja parantaa siten kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen luomista, tuotantoa, markkinointia ja jakelua;

87.

korostaa, että on koulutettava ammattilaisia, jotka kykenevät varmistamaan kulttuurialan ja luovan alan hankkeiden talouden ja rahoituksen kestävyyden, jotta saadaan helpommin luottoa rahoituslaitoksilta ja pankeilta, jotka eivät yleisesti ottaen ole perehtyneet näiden alojen erityispiirteisiin;

88.

kehottaa komissiota avustamaan digitaalistrategian puitteissa kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa toimivia pk-yrityksiä niiden pyrkiessä löytämään kilpailukykyisiä ja kuluttajaystävällisiä innovatiivisia verkkoliiketoiminnan muotoja, jotka perustuvat kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden sekä välittäjien yhteiseen rahoitukseen ja riskinottoon;

89.

kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkiset hankintamenettelyt eivät aiheuta pk-yrityksille tarpeettomia kustannuksia ja byrokratiaa;

90.

kehottaa joulukuussa 2011 käynnistettävän tutkimuksen kahdeksannen puiteohjelman perusteella komissiota järjestämään rahoituksen, jonka turvin voidaan toteuttaa yrittäjyyshankkeita ja alle 35-vuotiaiden käynnistämää yritystoimintaa kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa;

91.

edellyttää, että eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen alueohjelmaa 2011–2013 koskevassa rahoituksessa painotetaan kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta, erityisesti audiovisuaalista alaa ja Euro–Välimeri-alueen audiovisuaalisten teosten tuotantoa ja jakelua;

92.

ehdottaa, että Euroopan luovan alan elinkeinojen liittoa (ECIA) käytetään foorumina, jonka kautta on saatavilla investointivalmiuksia ja pitkän ajan liiketoimintamalleja, luotonsaantia, takuurahastoja ja rajat ylittäviä yksityisiä sijoituksia koskevia tietoja ja neuvoja, ja kehottaa selvittämään mahdollisuutta perustaa luovan alan elinkeinojen pankki;

93.

kannustaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia luomaan suotuisat olosuhteet kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle, jotta ne voivat solmia yhteyksiä organisaatioihin, joilta ne saavat todennäköisesti rahoitusta, ja kehottaa kyseisiä viranomaisia valistamaan rahoitusalan organisaatioita kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden erityistilanteesta, jotta nämä organisaatiot investoisivat näille aloille ja etenkin pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin vahvaa taloudellista potentiaalia omaavien kulttuurihankkeiden perusteella;

94.

kannustaa alue- ja paikalliselimiä valistamaan rahoituslaitoksia kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden erityispiirteistä, jotta näitä laitoksia voidaan motivoida investoimaan kyseisille aloille ja erityisesti pk-yrityksiin;

95.

korostaa, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus myötävaikuttavat usein taantuvien paikallistalouksien siirtymiseen uusiin tuotantoaloihin, uuden taloudellisen toiminnan syntymiseen, uusien ja pysyvien työpaikkojen luomiseen ja eurooppalaisten alueiden ja kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseen, minkä seurauksena sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus kasvaa;

96.

korostaa, että kulttuurilla on olennainen rooli rajatylittävien alueiden kestävässä kehityksessä, ja on tietoinen siitä, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden infrastruktuurit ja palvelut voivat osaltaan vaikuttaa alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseen; uskoo, että kulttuurin ja luovuuden edistäminen on alueellisen yhteistyön olennainen osa, jota olisi vahvistettava;

97.

kehottaa kaikkia paikallisella tasolla mukana olevia elimiä hyödyntämään alueellisia yhteistyöohjelmia, jotta voidaan hyödyntää ja siirtää parhaita käytäntöjä kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kehittämiseksi;

98.

suosittaa vielä perusteellisemman tutkimuksen toteuttamista kulttuuritarjonnan ja kulttuurialan ja luovan alan yritysten sijainnin keskinäisestä riippuvuudesta sekä kulttuurin merkityksestä koko EU:ssa yhtiöiden sijoittautumispäätöksiä ohjaavina tekijöinä; suosittaa myös sellaisen akateemisen tutkimuksen tukemista, jolla selvitetään, miten kulttuurialan ja luovan alan yritykset vaikuttavat sijoittautumispaikkoihinsa;

99.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan saatavilla olevat tiedot rajatylittävän ja alueellisen kulttuuriyhteistyön ja luovan alan yhteistyön käytännöistä, tarpeista ja hyvistä kokemuksista ja hankkimaan erityistä asiantuntemusta kulttuurista, luovuudesta ja rajatylittävistä alueista (varsinkin vähän tutkituilla aloilla, kuten kulttuurin, luovuuden ja talouden välinen yhteys) sekä kehittämään rajatylittäviä strategioita kulttuuriperinnön ja -resurssien hallintaa varten;

100.

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia perustamaan kohtaamispaikkoja ja luomaan edellytykset paikallisten verkostojen luomiselle, jotta saadaan asiantuntemuksen, kokemuksen ja taitojen kartuttamisen vaihdolla ja uutta teknologiaa, kuten digitaalista teknologiaa, koskevalla koulutuksella alalla työskentelevät ja suuri yleisö tietoisiksi kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta koulutuksen, keskustelujen sekä taide- ja kulttuuritapahtumien avulla, ja kehittämään luovuuskeskuksia ja yrityshautomoja, joiden avulla nuoret luovan työn tekijät ja yritykset voivat verkostoitua, edistää innovointia ja lisätä alan näkyvyyttä;

101.

kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia perustamaan verkostoja, joissa vaihdetaan tietoja hyvistä käytänteistä ja käynnistetään rajat ylittäviä ja ylikansallisia pilottihankkeita;

102.

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaiset voivat edistää merkittävästi kulttuurihyödykkeiden parempaa jakelua ja kiertoa järjestämällä, tukemalla ja edistämällä kulttuuritapahtumia;

103.

toteaa, että kulttuurialan ja luovan alan infrastruktuureilla ja palveluilla on tärkeä rooli kaupunkien ja suurkaupunkien fyysisen ympäristön kehityksessä, kun luodaan houkuttelevaa investointiympäristöä, ja erityisesti entisten teollisuusalueiden kunnostamisessa ja elävöittämisessä; toteaa, että kulttuuriperintö tuo lisäarvoa ja uutta yksilöllisyyttä maaseutualueiden kehittämiseen erityisesti vaikuttamalla maaseutumatkailuun ja ehkäisemällä näiden alueiden autioitumista;

104.

pitää kulttuurialaa ja luovaa alaa myös erittäin merkittävinä tekijöinä entisten teollisuusalueiden kunnostamisstrategioiden yhteydessä sekä politiikoissa, joilla pyritään määrittelemään matkailun nousevia osa-alueita sekä määrittelemään uudelleen perinteinen matkailu;

105.

katsoo näin ollen, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden elinkeinojen luomista ja olemassa olevien elinkeinojen kehittämistä on tuettava kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla kehitysstrategioilla yhteistyössä eri politiikanaloista vastaavien julkisten viranomaisten, pk-yritysten ja asianomaisten kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa;

106.

rohkaisee sen vuoksi jäsenvaltioita luomaan mahdollisuuksia tällaista yhteistyötä varten ja kehittämään politiikkoja, joissa infrastruktuuri-investoinnit ja henkiseen pääomaan tehtävät investoinnit yhdistyvät, sekä hyödyntämään innovaatiosetelijärjestelmiä, joilla autetaan kulttuurialalla ja luovalla alalla toimivia pk-yrityksiä ja ihmisiä ammattitaidon saavuttamisessa;

107.

uskoo, että komissio voisi kiinnittää enemmän huomiota kaupunkien, kuntien ja alueiden ystävyystoimintaan, sillä tämä on jo monien vuosien ajan tarjonnut erinomaisen foorumin kulttuurialan ja luovan alan yhteistyölle ja tiedonvaihdolle; kehottaa komissiota edistämään yhdessä eurooppalaisten paikallis- ja alueviranomaisten liittojen kanssa nykyaikaisia, korkealaatuisia ystävyyskaupunkialoitteita ja -vaihtoa, joihin kaikki yhteiskunnan osapuolet osallistuvat;

108.

ehdottaa, että osana Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta perustetaan rajat ylittävää kulttuurin edistämistä ja kulttuuriyhteistyötä koskeva toimintaohjelma;

109.

painottaa Euroopan kulttuuripääkaupunki -aloitteen laajaa tunnustamista kulttuurin kautta tapahtuvan kaupunkikehityksen "laboratoriona" ja kehottaa komissiota edistämään tätä aloitetta sekä varmistamaan oikeat edellytykset parhaiden käytäntöjen vaihdolle, kulttuuriyhteistyölle ja sellaisten verkostojen perustamiselle, joissa vaihdetaan kokemuksia kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden mahdollisuuksista, jotta näiden alojen täysi potentiaali voidaan hyödyntää;

110.

kehottaa sisällyttämään Euroopan kulttuuripääkaupunkeja juhlistavien tapahtumien ohjelmaan keskusteluja kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden potentiaalista;

111.

katsoo, että kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta koskevaan vihreään kirjaan sisältyvään luetteloon on lisättävä muoti ja kestävä kulttuurimatkailu, koska molemmille aloille on tyypillistä voimakas luovuus ja yrittäjyys, jotka ovat merkittäviä EU:n taloudelle ja sen kansainväliselle kilpailukyvylle;

112.

korostaa matkailun huomattavaa merkitystä kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle ja suosittelee, että komissio kannustaa kaupunkeja ja alueita hyödyntämään suuremmassa määrin kulttuuria ainutlaatuisena voimavarana, tekemään tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä kulttuurimatkailun saralla, kehittämään kulttuuri- ja matkailualan yhteistyömuotoja ja tukemaan kumpaakin alaa yhteisissä markkinointipyrkimyksissä;

113.

painottaa edellä mainittua Unescon yleissopimusta olennaisena välineenä, jolla varmistetaan, että kulttuurialaa koskeva poikkeus säilyy kulttuuriin ja luovaan toimintaan liittyvien hyödykkeiden ja palveluiden kansainvälisessä kaupassa WTO:n puitteissa;

114.

toteaa, että kulttuurivaihdon ja monimuotoisuuden edistämisessä kolmansien maiden markkinoille pääsemiseen sovelletaan monia tariffipohjaisia ja muita rajoituksia, jotka yhdessä jakelu- ja hyödyntämisverkostoa koskevan epävarmuuden kanssa hankaloittavat eurooppalaisen kulttuurin aitoa läsnäoloa;

115.

korostaa kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden suuria mahdollisuuksia kansainvälisessä kaupassa ja otaksuu, että niiden merkitystä aliarvioidaan siksi, että tietoja on vaikea kerätä;

116.

kehottaa kahdenvälisten kauppasopimusten yleistymisen perusteella komissiota esittämään parlamentille selkeän ja kattavan strategian kulttuurialan yhteistyötä koskevista pöytäkirjoista, jotka on liitetty kyseisiin sopimuksiin, ja pyrkimään sopeuttamaan eurooppalaisen yhteistyön tarjontaa kumppanimaiden kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tarpeisiin ja erityispiirteisiin WTO:ssa tehtyjen sitoumusten ja Unescon yleissopimuksen hengen ja kirjaimen mukaisesti;

117.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään kulttuurihyödykkeiden ja luovan alan hyödykkeiden ja palvelujen vientiä ja pyrkimään Euroopan kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden profiilin kohottamiseen EU:n ulkopuolella;

118.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.