11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 136/19

—

ottaa huomioon 25. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman Maailman kauppajärjestön viidennestä ministerikokouksesta Cancúnissa (1), 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa 1. elokuuta 2004 tehdyn päätöksen jälkeen (2), 1. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman Hongkongissa järjestettävän Maailman kauppajärjestön kuudennen ministerikokouksen valmisteluista (3), 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla (4), 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen (5), 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman kaupasta ja köyhyydestä: kauppapolitiikan suunnittelu kaupan myötävaikutuksen maksimoimiseksi köyhyyden lieventämisessä (6), 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen keskeyttämisestä (7), 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman talouskumppanuussopimuksista (8), 12. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman talouskumppanuussopimuksista (9), 5. kesäkuuta 2008 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 sekä asetusten (EY) N:o 552/97 ja (EY) N:o 1933/2006 ja komission asetusten (EY) N:o 964/2007 ja (EY) N:o 1100/2006 muuttamisesta (10) sekä 25. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman väliaikaisesta kumppanuussopimuksesta Tyynenmeren valtioiden ja Euroopan yhteisön välillä (11),

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Tyynenmeren valtioiden väliaikaisen kumppanuussopimuksen,

—

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus),

—

ottaa huomioon talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 (12),

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon talouskumppanuussopimuksista (KOM(2007)0635),

—

ottaa huomioon tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) ja erityisesti sen XXIV artiklan,

—

ottaa huomioon WTO:n neljännen ministerikokouksen julistuksen, joka hyväksyttiin Dohassa 14. marraskuuta 2001,

—

ottaa huomioon Hongkongissa 18. joulukuuta 2005 hyväksytyn WTO:n ministerikokouksen kuudennen kokouksen julistuksen,

—

ottaa huomioon ”Aid for Trade” -työryhmän kertomuksen ja suositukset, jotka WTO:n yleisneuvosto hyväksyi 10. lokakuuta 2006,

—

ottaa huomioon 8. syyskuuta 2000 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien Vuosituhannen julistuksen, jossa esitellään kansainvälisen yhteisön yhteisesti laatimat vuosituhannen kehitystavoitteet köyhyyden nujertamiseksi,

—

ottaa huomioon Kigalissa Ruandassa 22. marraskuuta 2007 kokoontuneen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen antaman julistuksen,

—

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2006 Fidžin tilanteesta antamansa päätöslauselman (13), jossa se tuomitsee ankarasti Fidžin asevoimien tekemän vallankaappauksen,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston laatiman 103 suosituksen luettelon, joka on julkaistu yleistä jaksottaista seurantaa käsittelevän työryhmän raportissa 23. maaliskuuta 2010, ja ottaa huomioon Fidžin hallituksen 10. kesäkuuta 2010 antaman vastauksen, jossa todetaan, että kauan vaaditut ja usein lykätyt yleiset vaalit on tarkoitus pitää vuonna 2014 ja että tästä ajankohdasta ei neuvoteltaisi,

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 komissiolle esitetyn kysymyksen Euroopan yhteisön ja Tyynenmeren valtioiden välisen väliaikaisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (O-0212/2010 – B7-0807/2010,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.

katsoo, että 1. tammikuuta 2008 lähtien EU:n aiemmat kauppasuhteet AKT-maiden kanssa – AKT-maat saivat yksipuolisen etuuskohtelun EU:n markkinoilla – eivät olleet WTO:n sääntöjen mukaiset,

B.

katsoo, että talouskumppanuussopimukset ovat WTO:n sääntöjen mukaisia sopimuksia, joilla pyritään tukemaan AKT-valtioiden alueellista yhdentymistä ja edistämään niiden asteittaista yhdentymistä maailmantalouteen, mikä edistää niiden yhteiskunnan ja talouden kestävää kehitystä ja tukee yleisiä pyrkimyksiä poistaa köyhyys AKT-valtioista,

C.

katsoo, että talouskumppanuussopimuksilla pitäisi pyrkiä rakentamaan pitkäaikaisia suhteita, joissa kaupalla tuetaan kehitystä,

D.

ottaa huomioon, että peräkkäisten Lomén yleissopimusten mukainen sokeria koskeva pöytäkirja ja Cotonoun sopimus tuottivat ennakoituja tuloja pienille Tyynenmeren saarille, joiden maatalousalan monipuolistumismahdollisuudet ovat rajalliset,

E.

ottaa huomioon, että väliaikaiset talouskumppanuussopimukset (IEPA) ovat tavaroiden kauppaa koskevia sopimuksia, joilla on tarkoitus välttää keskeytykset AKT-maiden ja Euroopan unionin välisessä kaupassa,

F.

katsoo, että tämänhetkinen rahoitus- ja talouskriisi tekee kauppapolitiikasta kehitysmaille tärkeämpää kuin koskaan,

G.

ottaa huomioon, että Tyynenmeren AKT-valtiosta tähän mennessä ainoastaan Papua-Uusi-Guinea ja Fidži ovat allekirjoittaneet väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen vuoden 2009 lopulla; ottaa huomioon, että muilla Tyynenmeren AKT-valtioilla on tulli- ja kiintiövapaa pääsy EU:n markkinoille joko Everything But Arms -aloitteen tai yleisen tullietuusjärjestelmän perusteella,

H.

ottaa huomioon, että sopimuksen väliaikainen soveltaminen Papua-Uuden-Guinean osalta alkoi 20. joulukuuta 2009; ottaa huomioon, että Fidžisaarten tasavallassa soveltamisen ehtona on Fidžisaarten tasavallan ilmoitus joko väliaikaisesta soveltamisesta tai ratifioimisesta,

I.

ottaa huomioon, että neuvottelut kattavasta talouskumppanuussopimuksesta ovat käynnissä kaikkien 14 Tyynenmeren AKT-valtion kanssa,

J.

ottaa huomioon, että väliaikainen talouskumppanuussopimus kattaa kaikki tavarakauppasopimuksen asiat,

K.

katsoo, että sopimukseen sisältyvien sitoumusten vaikutukset maille ja Tyynenmeren alueelle voisivat olla merkittävät,

L.

ottaa huomioon, että väliaikainen talouskumppanuussopimus vaikuttaa Papua-Uuden-Guinean ja Fidžisaarten tasavallan sekä muiden kauppakumppaneiden välisten tulevien sopimusten laajuuteen ja sisältöön ja alueen neuvotteluasemaan,

M.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Tyynenmeren valtioiden välinen kilpailu on vähäistä, koska suurin osa EU:n viennistä koostuu pääasiassa tuotteista, joita Tyynenmeren valtiot eivät tuota mutta joita ne tarvitsevat usein joko suoraan kulutukseen tai kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi,

N.

ottaa huomioon, että kalastuksen ja siihen liittyvän toiminnan sekä kalatalousteollisuuden aloilla on parhaat mahdollisuudet kasvattaa vientiä tulevaisuudessa edellyttäen, että kalastusta harjoitetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla,

O.

katsoo, että uudet kauppasäännöt on laadittava niin, että niillä tuetaan kotimaisen teollisuuden kehittämistä ja suojaudutaan luonnonvarojen ehtymistä ja ilmastonmuutosta vastaan ja niiden myötä on annettava enemmän tukea kauppaan liittyvälle avulle,

P.

ottaa huomioon, että kaupan kehittämiseksi annettavalla avulla (Aid for Trade) pyritään kehittämään kehitysmaiden valmiuksia hyötyä uusista kauppamahdollisuuksista,

Q.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja AKT-maiden kesken on neuvoteltu uudet, entistä joustavammat ja paremmat alkuperäsäännöt, joista tulee olemaan huomattavaa etua, jos ne pannaan moitteettomasti täytäntöön sopimuksen tarkoitusta täysimääräisesti noudattaen ja alhaisempi suoritustaso otetaan asianmukaisesti huomioon,

R.

ottaa huomioon, että väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen alkuperäsäännöistä myönnettäviin poikkeuksiin sisältyy koko tuotantoketju raaka-aineiden hankinnasta niiden jalostukseen, kaupan pitoon ja vientiin,

S.

ottaa huomioon, että tonnikalatuotteiden suuren kysynnän vuoksi niillä on erityispiirteitä, muun muassa niiden nopea reagointi hintojen vaihteluun, minkä vuoksi ne luetteloidaan ”aroiksi tuotteiksi” kansainvälisillä markkinoilla, mikä on otettava huomioon kaikissa kauppaneuvotteluissa,

T.

ottaa huomioon, että Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio (WCPFC), joka on Tyynenmeren alueellinen kalastusjärjestö, jonka tehtävänä on valvoa kalavarojen kestävyyttä tällä alueella, on julkaissut tietoja, joiden mukaisesti kolmannet maat, erityisesti Kiina, jotka ovat investoineet suuriin teollisuushankkeisiin Papua-Uudessa-Guineassa uusien alkuperäsääntöjen olemassaolosta alkaen, ovat kasvattaneet valtavasti kalastuskapasiteettiaan alueella ja pyrkivät kasvattamaan sitä edelleen, mikä lisää kalavarojen liikakalastuksen riskiä,

1.

katsoo, että tämän alueen ja EU:n välisillä kauppasuhteilla olisi edistettävä ja tehostettava kauppaa, kestävää kehitystä, alueellista yhdentymistä ja samalla edistettävä talouden monipuolistamista ja köyhyyden vähentämistä; huomauttaa, että väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen on autettava saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet;

2.

korostaa, että Papua-Uuden-Guinean ja Fidžin kanssa käytävien väliaikaista talouskumppanuussopimusta koskevien neuvotteluiden saattaminen myönteiseen päätökseen osoittaa, että Euroopan unioni on erittäin kiinnostunut jatkamaan läheisiä korkean tason taloussuhteita Tyynenmeren valtioiden kanssa; toivoo, että tällainen väliaikainen talouskumppanuussopimus, joka rajoittuu nyt kahteen maahan, voisi avata tietä entistä laajemmalle sopimukselle, johon sisältyisi muita Tyynenmeren alueen maita;

3.

korostaa, että väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen tarkoituksena on pitää markkinat avoinna Papua-Uuden-Guinean ja Fidžin vientituotteille ja mahdollistaa neuvottelut kattavasta talouskumppanuussopimuksesta, jos asianomaiset maat näin haluavat;

4.

huomauttaa, että Papua-Uusi-Guinea ja Fidžisaarten tasavalta – ainoat Tyynenmeren AKT-valtiot, joilla on edes jossain määrin merkittävää vientiä Euroopan unioniin – ovat tähän mennessä olleet ainoat Tyynenmeren alueryhmittymän jäsenet, jotka ovat tehneet sopimuksen, ja että muut ryhmittymän jäsenet ovat päättäneet olla allekirjoittamatta, koska niillä on vähemmän tavaroiden kauppaa Euroopan unionin kanssa;

5.

muistuttaa, että vaikka väliaikainen sopimus voidaan katsoa sopimusprosessin ensimmäiseksi vaiheeksi, se on oikeudellisesti täysin erillinen kansainvälinen sopimus, joka ei automaattisesti johda kattavaan talouskumppanuussopimukseen eikä siihen, että väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen kaikki alkuperäiset allekirjoittajat allekirjoittaisivat kattavan talouskumppanuussopimuksen;

6.

muistuttaa EU:n toimielimiä ja hallituksia siitä, että talouskumppanuussopimuksen tekeminen tai siitä luopuminen ei saisi johtaa tilanteeseen, jossa AKT-valtio voi joutua epäsuotuisampaan asemaan kuin se oli Cotonoun sopimukseen sisältyneitä kauppaa koskevia määräyksiä sovellettaessa;

7.

korostaa, että vaikka parlamentti antaisi puoltavan lausunnon väliaikaisesta talouskumppanuussopimuksesta, tämä ei määrittele ennakkoon parlamentin kantaa kattavan talouskumppanuussopimuksen hyväksymiseen, koska menettelyssä on kyse kahdesta erillisestä kansainvälisestä sopimuksesta;

8.

muistuttaa, että aidot alueelliset markkinat ovat väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen – samoin kuin tulevien kattavien talouskumppanuussopimusten – menestyksellisen täytäntöönpanon välttämätön perusta ja että alueellinen yhdentyminen ja yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä Tyynenmeren valtioiden sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle; katsoo, että tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota täytäntöönpanon aikana;

9.

korostaa, että kalatuotteiden alkuperäsääntöjä koskevien erityissäännösten tarkoituksena on Tyynenmeren alueen AKT-valtioiden kalatuotteiden jalostuskapasiteetin kehittäminen maissa paikallisen työllisyyden ja tulonhankinnan edistämiseksi;

10.

toteaa, että väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen avulla Papua-Uudessa-Guineassa on voitu kehittää teollisuushankkeita kuten PMIZ (Pacific Marine Industrial Zone) Madanginlahdella, jonka on ennakoitu tuottavan kahdessa vuodessa yli 400 000 tonnia tonnikalasäilykkeitä;

11.

ilmaisee tässä suhteessa myös huolensa Papua-Uuden-Guinean viranomaisten toteuttamista toimista, kuten ympäristölainsäädännön tarkistaminen, jonka mukaan tämäntyyppisistä hankkeista ei käytännössä tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia ja jotka vaikeuttavat korvausmenettelyitä;

12.

painottaa, että kalastusala on ensisijainen ja erityisesti naisten työllistäjä Tyynenmeren alueella; katsoo, että komission olisi tarjottava poliittista, taloudellista ja teknistä apua naisten työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi Tyynenmeren alueen valtioissa;

13.

panee huolestuneena merkille WCPFC:n tiedot, joiden mukaan kolmansien maiden kalastuskapasiteetti on kasvanut kyseisillä Tyynenmeren alueilla ja että tämän vuoksi vaarana on LIS-kalastus (laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön kalastus) ja liikakalastus, mikä ei suinkaan edistä paikallisen kalatalousalan kestävää kehitystä;

14.

korostaa, että vaikka Papua-Uudella-Guinealla ja Fidžillä on rajallinen kalastuskapasiteetti ja sen vuoksi rajallinen koko pyynnin määrä ja jalostuskapasiteetti maissa, jalostettujen kalastustuotteiden alkuperäsääntöjä koskeva poikkeuslupa, jota Papua-Uusi-Guinea aktiivisesti käyttää, on tehnyt maasta varsinaisen kauttakulkupisteen, jossa jalostetaan valtavia määriä tonnikalaa eri alkuperämaista (Filippiinit, Thaimaa, Kiina, Yhdysvallat, Australia jne.); kiinnittää huomiota siihen, että alkuperäsäännöistä poikkeamisella voi olla horjuttava vaikutus EU:n kalanjalostusteollisuuteen ja säilyketeollisuuteen;

15.

kehottaa komissiota esittämään parlamentille mahdollisimman pian kertomuksen näistä Tyynenmeren valtioiden kalatalousalan erityisistä näkökohdista samoin kuin kalavarojen hoidosta Tyynellämerellä ja kestävän kehityksen menetelmistä; kehottaa komissiota aloittamaan viipymättä väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan II 6 artiklan 6 kohdan a alakohdassa säädetyt kuulemiset ja keskeyttämään alkuperäsääntöjä koskevat poikkeusjärjestelyt, mikäli arviointikertomuksissa osoitetaan EU:n jalostus- ja säilyketeollisuuteen kohdistuva horjuttava vaikutus;

16.

huomauttaa, että tällainen erityisiä alkuperäsääntöjä koskevien säännösten täytäntöönpanoa koskeva kertomus on laadittava vuoden 2011 aikana, eli kolme vuotta sen jälkeen, kun Papua-Uudelle-Guinealle ilmoitettiin asetuksen (EY) N:o 1528/2007 sääntöjen hyväksymisestä, ja että siinä olisi tarkasteltava yleisen hankintoja koskevan poikkeuksen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia Papua-Uuden-Guinean asukkaille ja erityisesti rannikkoyhteisöille; pyytää tässä yhteydessä välittömästi tietoja kertomuksen viitekehyksestä ja siitä, kuullaanko kaikkia sidosryhmiä ja osapuolia, mukaan lukien Papua-Uuden-Guinean kansalaisjärjestöjä, kertomuksen valmistelun aikana;

17.

kannustaa Fidžiä noudattamaan kansainvälisen yhteisön suosituksia ja panemaan täytäntöön hyvän hallintotavan käytäntöjä; katsoo, että tällaisten toimien pitäisi johtaa sokerialalle annettavan taloudellisen tuen vapauttamiseen; tunnustaa, että näitä varoja tarvitaan kipeästi sokerialan tukemiseen, sillä se on keskeinen työllistäjä Fidžillä;

18.

korostaa, että kaikkien alueellisten talouskumppanuussopimusten ehtona olisi oltava, että kaikki Fidžin tasavallan asianosaiset poliittiset ryhmittymät hyväksyvät demokraattisiin vaaleihin tähtäävän etenemissuunnitelman;

19.

suosittelee joustavaa, epäsymmetristä ja käytännöllistä lähestymistapaa käynnissä olevissa neuvotteluissa kattavasta talouskumppanuussopimuksesta; vaatii kehitysyhteistyötä koskevan luvun sisällyttämistä kattavaan talouskumppanuussopimukseen;

20.

huomauttaa, että sopimuksella saattaa myös olla vaikutuksia Tyynenmeren alueen suhteisiin sen läheisimpien ja suurimpien kauppakumppaneiden, Australian ja Uuden-Seelannin, kanssa ja että on varmistettava, että nykyisen sopimuksen määräykset eivät ole este tuleville kauppasopimuksille näiden maiden kanssa;

21.

muistuttaa, että talouskumppanuussopimuksen on paitsi rakenteeltaan ja sisällöltään, myös täytäntöönpanotavaltaan ja -hengeltään oltava sellainen, että se tukee Tyynenmeren valtioiden kehitystavoitteita, -politiikkaa ja -painopisteitä;

22.

muistuttaa, että lokakuussa 2007 hyväksyttiin EU:n ”Aid for Trade” -strategia, jossa EU:n kollektiivista kauppaan liittyvää apua sitouduttiin kasvattamaan vuoteen 2010 mennessä 2 miljardiin euroon vuodessa (1 miljardi euroa yhteisöltä, 1 miljardi euroa jäsenvaltioilta); vaatii, että Tyynenmeren alueelle annetaan asiaankuuluva ja oikeudenmukainen osuus tästä avusta;

23.

kehottaa määrittelemään ja varaamaan varhaisessa vaiheessa Tyynenmeren alueen osan ”Aid for Trade” -varoista; korostaa, että tämän tuen olisi oltava lisäresurssi eikä vain Euroopan kehitysrahaston tukea uudessa paketissa, että sen olisi sovittava Papua-Uuden-Guinean ja Fidžin tasavallan sekä laajemmin Tyynenmeren alueen ensisijaisiin tavoitteisiin ja että se olisi maksettava oikea-aikaisesti, ennakoitavasti ja linjassa kansallisten ja alueellisten strategisten kehityssuunnitelmien toteuttamisaikataulujen kanssa;

24.

kehottaa komissiota, ottaen huomioon neuvoston syyskuussa 2007 antamat sitoumukset, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS) tehtyä sopimusta ja lääkkeiden saatavuutta, olemaan neuvottelematta lääkkeisiin liittyvistä TRIPS+-määräyksistä, joilla on vaikutuksia kansanterveyteen ja lääkkeiden saatavuuteen talouskumppanuussopimuksessa, pidättäytymään patenttiyhteistyösopimukseen ja patenttilakisopimukseen liittymisestä tai niissä asetettujen velvoitteiden hyväksymisestä, pidättäytymään direktiivin 2004/48/EY (14) säännösten sisällyttämisestä sopimuksiin ja olemaan ottamatta talouskumppanuussopimuksiin muun kuin alkuperäisen tietokantasuojauksen kaltaisia sääntöjä;

25.

kannattaa edelleen kattavaa talouskumppanuussopimusta Euroopan yhteisön ja Tyynenmeren alueen välillä; on yhtä mieltä siitä, että tärkeimpiin neuvoteltaviin asioihin kuuluvat

26.

pyytää kuitenkin komissiota jatkamaan työtä entistä kattavamman sopimuksen puolesta ja etsimään mahdollisia käyttökelpoisia vaihtoehtoja, joilla taataan WTO:n sääntöjen mukainen markkinoillepääsy ja käytetään luovasti kaikkea sääntöjen sallimaa joustoa, mukaan lukien poikkeuksia, niille maille, jotka eivät halua sitoutua väliaikaiseen tai kattavaan talouskumppanuussopimukseen;

27.

katsoo, että kattavassa talouskumppanuussopimuksessa sen täytäntöönpanoa valvomaan olisi asetettava parlamentaarinen valiokunta ja että sen kokoonpanon EP:n osalta pitäisi olla samanlainen kuin Cariforum-valtioiden ja EU:n parlamentaarisessa sekavaliokunnassa;

28.

korostaa, että sekä väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen että kattavan talouskumppanuussopimuksen pitäisi sisältää tarkistuslauseke, jossa säädetään vaikutusten yleisarvioinnista, mukaan luettuina taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset sekä kustannukset ja täytäntöönpanon seuraukset, jotka pitäisi toteuttaa 3–5 vuoden kuluessa niiden allekirjoittamisesta; korostaa, että väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen ja sen jälkeen talouskumppanuussopimuksen tarkistuslausekkeen olisi sisällettävä määräys siitä, että kaikilla allekirjoittajilla on mahdollisuus vedota tarkistuslausekkeeseen edellä mainitun vaikutusten arvioinnin perusteella; pyytää Euroopan parlamentin ja Tyynenmeren valtioiden parlamenttien ottamista mukaan sopimuksen tarkistamiseen;

29.

kannattaa tässä yhteydessä komission kompromissia, jonka mukaan kyseinen yleinen poikkeaminen alkuperäsäännöistä on poikkeus eikä sääntö tulevissa talouskumppanuussopimuksissa;

30.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT:n ja EU:n neuvostolle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.