This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011DC0596
COMMISSION OPINION on the requests for the amendment of the Statute of the Court of Justice of the European Union, presented by the Court
KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin tuomioistuimen esittämistä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön muutospyynnöistä
KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin tuomioistuimen esittämistä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön muutospyynnöistä
/* KOM/2011/0596 lopullinen */
KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin tuomioistuimen esittämistä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön muutospyynnöistä /* KOM/2011/0596 lopullinen */
KOMISSION LAUSUNTO annettu 30.9.2011, Euroopan unionin tuomioistuimen esittämistä
Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön muutospyynnöistä Komissio ottaa huomioon Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 257 artiklan ensimmäisen
kohdan ja 281 artiklan toisen kohdan, ja katsoo seuraavaa: 1.
Euroopan unionin tuomioistuin esitti 28.
maaliskuuta 2011 kaksi pyyntöä, jotka koskivat useita muutoksia sen
perussääntöön sekä asetuksen antamista Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen
määräaikaisista tuomareista. Ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentin ja
neuvoston on hyväksyttävä nämä säädökset tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen
mukaisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena. 2.
Ehdotetut muutokset vaikuttavat eriasteisesti Euroopan
unionin tuomioistuimen kolmeen osaan: unionin tuomioistuimeen, unionin yleiseen
tuomioistuimeen ja virkamiestuomioistuimeen. 3.
Unionin tuomioistuinta koskevilla muutoksilla
perustetaan varapresidentin virka ja määritetään virkaan kuuluvat tehtävät (uusi
9 a artikla ja 39 artiklan toinen kohta), muutetaan suuren jaoston kokoonpanoa
(16 artiklan toinen kohta), lisätään suuren jaoston ja täysistunnon päätösten
päätösvaltaisuuteen tarvittavan jäsenten määrää (17 artiklan kolmas ja neljäs
kohta) sekä poistetaan säännös, jonka mukaan esittelevä tuomari lukee
kertomuksen istunnossa (20 artiklan neljäs kohta). 4.
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien määrää
ehdotetaan nostettavaksi 39:ään, koska sen työmäärä on kasvanut ja asioiden
käsittelyajat ovat pidentyneet (48 artikla). 5.
Virkamiestuomioistuinta ehdotetaan täydennettäväksi
kolmella määräaikaisella tuomarilla, joita voidaan käyttää tuomarin ollessa
pitkään estyneenä (perussäännön 62 c artiklan ja liitteen I muutos sekä
erillisen virkamiestuomioistuinta koskevan asetuksen antaminen). 6.
Viimeinen ehdotettu muutos koskee samalla tavoin
kaikkia kolmea tuomioistuinta. Siinä poistetaan määräaikojen pidentäminen
pitkien etäisyyksien takia (45 artiklan ensimmäisen kohdan poistaminen). Tämä
merkitsisi konkreettisesti menettelylle asetetun määräaikaan lisättävän
kymmenen päivän mittaisen kiinteän määräajan poistamista. 7.
Euroopan unionin tuomioistuin ehdottaa, että monet
näistä muutoksista, erityisesti virkamiestuomioistuimen tuomarien määrän
lisääminen, tulevat voimaan välittömästi. Sen sijaan kolme tuomioistuinta
koskevaa muutosta, jotka ovat varapresidentin viran luominen, suuren jaoston
kokoonpanon muuttaminen ja päätösvaltaisuuden mukauttaminen, tulevat voimaan
vasta, kun tuomareiden osittainen vaihtuminen tapahtuu seuraavan kerran. 8.
Komissio pitää tervetulleena Euroopan unionin
tuomioistuimen aloitetta, jossa se toimittaa perussääntönsä muutokset
lainsäätäjälle. Sekä oikeudenkäyntien luonne että niiden määrä unionin
tuomioistuimissa on muuttunut perinpohjaisesti viime vuosien aikana erityisesti
siksi, että unionin oikeus on laajentunut uusille aloille ja unionin
jäsenvaltioiden määrä on kasvanut. Unionin laajentuminen on myös vaikuttanut
voimakkaasti tuomioistuinten sisäiseen rakenteeseen, sillä niissä on nyt
enemmän jäseniä, samoin kuin kieliä, joita oikeudenkäynneissä voidaan käyttää.
Ennustettavissa on myös muita lyhyen ja keskipitkän aikavälin muutoksia
eritoten Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena. Jotta tuomioistuimen
voisivat reagoida muutoksiin tehokkaasti, niiden organisaatiota, resursseja ja
toimintatapoja on mukautettava. 9.
Euroopan unionin tuomioistuin esittää pyyntöjensä
ohessa esitetyissä perusteluissa tarkan analyysin nykytilanteesta, esiin
tulleista uudistusvaatimuksista ja ratkaisuista, joilla vaatimukset voitaisiin
täyttää. Komissio yhtyy analyysiin hyvin pitkälti. 10.
Euroopan unionin tuomioistuimen ehdotukset
edellyttävät kuitenkin laajaa pohdintaa, sillä ne saattavat vaikuttaa pysyvästi
käsitykseen unionin oikeudesta. Tuomioistuimen perussääntöjen muutos ei ole
koskaan merkityksetön, sillä kyseisen tuomioistuimen legitimiteetti perustuu
siihen. Perussäännön on suojeltava tuomioistuimen riippumattomuutta,
puolueettomuutta ja auktoriteettia ja taattava samalla todellinen oikeussuoja
tehokkaan ja sujuvan toiminnan kautta. 11.
Komissio esittää seuraavassa lainsäätäjälle
tiedoksi yksityiskohtaisia näkemyksiä syistä, joiden perusteella se tukee
Euroopan unionin tuomioistuimen ehdotuksia tai mukauttaa ja täydentää tiettyjä
kohtia. 12.
Komissio on tietoinen Euroopan unionin
tuomioistuimen ehdotusten budjettivaikutuksesta. Se haluaa kuitenkin korostaa,
että toisaalta tehokkaan oikeusturvan takaaminen – johon kuuluu myös tuomioiden
antaminen kohtuullisessa ajassa – on ensisijaisen tärkeää, ja toisaalta tehoton
oikeus aiheuttaa kielteisiä taloudellisia seurauksia, jotka ovat
todennäköisesti kalliimpia kuin budjettimäärärahojen lisäys, vaikka eivät
olekaan yhtä näkyviä. Yhteisöjen tuomioistuimeen
liittyvät muutokset 13.
Varapresidentin tehtävän perustaminen varsinaiseen unionin tuomioistuimeen vaikuttaa perustellulta. Kuten
tuomioistuin toteaa, sen presidentin työmäärä on ajan myötä lisääntynyt
voimakkaasti. Olisikin hyödyllistä, jos varapresidentti voisi toimia
presidentin sijaisena tai avustaa tätä tehtävän hoidossa. 14.
Unionin tuomioistuimen presidentillä on monia
tehtäviä, joiden hoitaminen on keskeisen tärkeää tuomiovallan moitteettomalle
toiminnalle. Komissio haluaa korostaa, että on hyvin tärkeää on hoitaa
sujuvasti välitoimimenettelyt ja välitoimimenettelyllä tapahtuvat muutoksenhaut,
joista unionin tuomioistuimen presidentti on päävastuussa. Lykkäyspyynnöt tai
muut väliaikaiset toimenpiteet on hoidettava mahdollisimman nopeasti, oli
kyseessä ensimmäinen oikeusaste tai muutoksenhaku. Jos näin ei tapahdu,
taloudellisten toimijoiden, jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten toiminta
saattaa häiriytyä. Aiemmin on käynyt niin, että tietyt välitoimia koskevista
määräyksistä tehdyt muutoksenhaut on ratkaistu vasta pitkän ajan, jopa vuoden,
kuluttua. Tällaiset viiveet sopivat huonosti yhteen tehokasta väliaikaista
oikeussuojaa koskevan periaatteen kanssa. Varapresidentin viran perustaminen
helpottanee tätä tilannetta. 15.
Eräitä huomioita on esitettävä olosuhteista, joissa
tuomioistuimen presidentillä voisi olla sijainen. Tuomioistuimen ehdotuksen
mukaan sijaista voidaan käyttää ”presidentin ollessa estynyt, presidentin
toimen ollessa avoinna tai presidentin pyynnöstä”. Tämä 9 a artiklan muotoilu
tarkoittaa, että sen lisäksi, että presidentti on estynyt, hänellä on
harkintavalta pyytää sijaista tapauskohtaisesti kaikkiin eri tehtäviinsä, niin
lainkäytöllisiin, muodollisiin kuin hallinnollisiinkin. Sen sijaan
välitoimimenettelyn osalta tuomioistuimen ehdottamassa uudessa 39 artiklan
toisessa kohdassa mainitaan sijaisen käyttö ainoastaan ”presidentin ollessa
estynyt”, ei hänen pyynnöstään. Tämä 39 artiklan erityissäännös lienee syytä
tulkita poikkeukseksi 9 a artiklan yleissääntöön, jonka mukaan varapresidentti
toimii sijaisena myös presidentin pyynnöstä. 16.
Komissio katsoo, että väliaikaisen oikeussuojan
takaamisesta vastuussa olevan tuomarin olisi edelleen syytä olla presidentti,
paitsi tämän ollessa estynyt. Presidentin ei pitäisi voida päättää omasta
tahdostaan ja tapauskohtaisesti, että hänellä voisi olla välitoimimenettelyissä
sijainen. Komissio katsoo samalla, että tämä perustelu pätee kaikkiin
presidentin lainkäytöllisiin tehtäviin (eikä siis pelkästään tuomiovaltaan
välitoimimenettelyssä ja siihen liittyvissä muutoksenhauissa, vaan myös
istuntojen sekä täysistunnon ja suuren jaoston puheenjohtajana toimimiseen).
Oikeuden puolueettomuuden kannalta olisi lisäksi suotavaa, että käsiteltävät
asiat jaettaisiin presidentin tai varapresidentin hoidettaviksi ennalta
päätettyjen abstraktien ja yleisten perusteiden mukaan (laillisen
tuomioistuimen periaate), eikä siten, että asioiden jaosta päätetään
tapauskohtaisesti. Komissio suosittaa siis, että presidentillä käytettäisiin
sijaista ”presidentin pyynnöstä” ainoastaan muodollisissa ja hallinnollisissa
tehtävissä (esimerkiksi unionin tuomioistuimen yleiskokouksen puheenjohtajana).
Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että 9 a artiklan toinen kohta muotoillaan
seuraavasti: Varapresidentti avustaa unionin
tuomioistuimen presidenttiä. Varapresidentti toimii presidentin sijaisena
presidentin ollessa estynyt tai presidentin toimen ollessa avoinna.
Varapresidentti toimii presidentin sijaisena myös presidentin pyynnöstä lukuun
ottamatta täysistunnon ja suuren jaoston puheenjohtajuutta ja 39 artiklassa
tarkoitettuja tehtäviä. 17.
Komissio kannattaa varapresidentin nimittämisen
osalta unionin tuomioistuimen ehdotusta eli valintaa kolmeksi vuodeksi siten,
että tehtävään voidaan valita uudelleen. Varapresidentin toimikausi olisi näin
ollen sama kuin unionin tuomioistuimen presidentin. 18.
Unionin tuomioistuimen toinen ehdotus koskee suuren
jaoston kokoonpanoa, joka laajennettaisiin kolmestatoista jäsenestä
viiteentoista. Jaostojen puheenjohtajat eivät enää kuuluisi automaattisesti
suureen jaostoon. 19.
Komission mielestä unionin tuomioistuimen
oikeuskäytännön vakaalle kehittymiselle on keskeisen tärkeää, että unionin
tuomioistuimessa on suuri jaosto, joka vastaa monimutkaisten asioiden
käsittelemisestä ja tuo esiin tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä. Sen
ansiosta ratkaisuissa otetaan huomioon useiden unionin tuomioistuimen tuomareiden
mielipide ja oikeuskäytännölle syntyy jatkuvuutta. Lisäksi viiden tuomarin
jaostojen puheenjohtajien jatkuva osallistuminen samaan aikaan sekä suureen
jaostoon että johtamiinsa jaostoihin helpottaa yhtenäisen oikeuskäytännön
linjan ylläpitämistä eri tuomarikokoonpanojen välillä. 20.
Kun tuomioistuimessa on 27 jäsentä, 15:n tuomarin
muodostama suuri jaosto pystyy helpommin vastaamaan edellä kuvattuihin
tavoitteisiin. Sama koskee varapresidentin automaattista läsnäoloa. Näitä
muutoksia on tästä syystä kannatettava. 21.
Sen sijaan on hankalampaa arvioida
kokonaisvaltaisesti lisäarvoa muutokselle, jonka mukaan viiden tuomarin
jaostojen puheenjohtajat eivät enää osallistuisi järjestelmällisesti suureen
jaostoon. Tämä muutos helpottaisi tietysti osittain kyseisten tuomarien suurta
työtaakkaa. Lisäksi muut tuomarit voisivat osallistua useammin suuren jaoston
työhön, minkä ansiosta jäsenvaltioiden keskinäinen erilaisuus ja kansallisten
oikeusjärjestelmien moninaisuus pystyttäisiin huomioimaan paremmin. Toisaalta
uudistuksen myötä suuren jaoston kokoonpano vaihtelisi aiempaa enemmän
(ainoastaan kaksi jäsentä 15:stä olisi pysyviä, kun nyt näitä on viisi 13:sta),
jolloin sen vahvistaman oikeuskäytännön yhtenäisyys ja vakaus saattaisi kärsiä.
Viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajille ei myöskään enää tiedotettaisi
täysin suuren jaoston päätöksistä silloin, kun nämä eivät ole sen kokoonpanossa
mukana. 22.
Komission mielestä unionin tuomioistuimen ehdotusta
voitaisiin muuttaa tältä osin hieman siten, että säilytetään suuren jaoston
kokoonpanon vakaus, mutta samalla voidaan kuitenkin saavuttaa uudistuksen
tavoitteet. 23.
Tässä muutoksessa säilytettäisiin unionin
tuomioistuimen ehdottama kokoonpano, mutta sovellettaisiin uutta sääntöä, jonka
mukaan viiden tuomarin jaoston puheenjohtajista kolmen olisi aina kuuluttava
suureen jaostoon. 24.
Työjärjestykseen sisältyisi ehtoja tuomarien
osallistumisesta kunkin asian käsittelyyn. Todennäköisesti laadittaisiin kaksi
vuorotteluluetteloa (nykyään käytössä on yksi), joista toisessa olisivat viiden
tuomarin jaostojen puheenjohtajat ja toisessa muut tuomarit. Näin ollen 16
artiklan toinen kohta olisi seuraava: Suureen jaostoon kuuluu viisitoista
tuomaria. Suuren jaoston puheenjohtajana toimii unionin tuomioistuimen
presidentti. Suureen jaostoon kuuluvat lisäksi varapresidentti ja kolme viiden
tuomarin jaoston puheenjohtajaa sekä muita tuomareita. Kolmen viidestä
tuomarista koostuvan jaoston puheenjohtajan ja muiden tuomareiden nimeämistä
koskevat säännöt vahvistetaan työjärjestyksessä. 25.
Komissio kannattaa suuren jaoston (11 tuomaria) ja
täysistunnon (17 tuomaria) päätöksiin tarvittavan päätösvaltaisen
kokoonpanon jäsenten määrän lisäämistä unionin tuomioistuimen ehdottamalla
tavalla. 26.
Perussäännön 20 artiklan muutoksessa ainoastaan
poistetaan säännös, jonka mukaan esittelevä tuomari lukee kertomuksen
istunnossa. Tämä sääntö on jo ennestään tarpeeton, eikä sen poistaminen
aiheuttane vastustusta. 27.
Komissio tukee näin ollen kaikkia unionin
tuomioistuinta koskevia ehdotuksia, mutta ehdottaa, että · selkiytetään tilanteita, joissa varapresidentti voi toimia
tuomioistuimen presidentin sijaisena, · laajennetun suuren jaoston kokoonpano pidetään vakaampana. Unionin yleiseen
tuomioistuimeen liittyvät muutokset 28.
Euroopan unionin tuomioistuin on tietoinen siitä,
että unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävänä olevien asioiden suureen
määrään on puututtava nopeasti ja käsittelyaikaa on lyhennettävä. Kuten
tuomioistuin toteaa perusteluissaan, sen on pitänyt valita kahdesta
perussopimuksissa määrätystä uudistusvaihtoehdosta, jotka ovat tuomarien
lukumäärän lisääminen ja yhden tai useamman erityistuomioistuimen perustaminen.
Se on päätynyt ehdottamaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien lukumäärän
lisäämistä 39:ään. 29.
Komissio on unionin tuomioistuimen kanssa samaa mieltä
valinnasta seuraavassa esitettävistä syistä. Toisaalta unionin yleisessä
tuomioistuimessa käsiteltävänä olevien keskeneräisten asioiden huomattava määrä
edellyttää kiireellistä ratkaisua. Ainoastaan lisäämällä välittömästi
tuomareiden määrää olemassa olevien hallintorakenteiden mukaisesti voidaan
hillitä uusien asioiden tulvaa samalla kun puretaan tehokkaasti keskeneräisten
tapausten ruuhkaa. Yhden tai usean erityistuomioistuimen perustaminen tuottaisi
tulosta vasta merkittävän viiveen jälkeen.[1]
Toisaalta unionin yleisen tuomioistuimen vastuulla olevien asioiden määrän
vaihtelu edellyttää joustavaa ratkaisua. Johdetun oikeuden kehitys tuottaa
jatkuvasti uusia riita-asioiden tyyppejä, joiden merkitystä ja pysyvyyttä on
vaikea ennustaa etukäteen. Esimerkiksi REACH-lainsäädäntöä on viime vuosina
pidetty mahdollisena merkittävänä riita-asioiden aiheuttajana, mutta eniten
ovatkin lisääntyneet kanteet, jotka koskevat yhteisen ulko- ja
turvallisuuspolitiikan osana henkilöihin tai yhteisöihin kohdistuvia pakotteita.
Samoin on vaikea ennakoida mahdollisia keskipitkän aikavälin vaikutuksia, joita
useiden uusien virastojen perustamisella on erityisesti talouden alalla. Kun
otetaan huomioon tämä epävakaisuus, erityistuomioistuinten perustamisella ei
pystyttäisi vastaamaan nykytilanteen haasteisiin ainakaan juuri nyt.
Joustavampi ratkaisu olisi perustaa unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen
erityisjaostoja. Tätä aihetta käsitellään tuonnempana. Erityistuomioistuimen
perustaminen ei myöskään liene kestävä ratkaisu yleisen tuomioistuimen
ylikuormitukseen, joka ei koske pelkästään tiettyjä kapeita aloja, vaan
aiheutuu ennen kaikkea monimutkaisista asioista esimerkiksi kilpailun tai
valtiontukien valvonnan alalla. 30.
Uusien tuomareiden tarpeellisen määrän arviointi on
vääjäämättä vaikeaa. Ehdotuksen mukaan uusia tuomareita olisi 12 ja uusia
jaostoja neljä, minkä pitäisi riittää lisäämään huomattavasti asioiden
käsittelykapasiteettia unionin yleisessä tuomioistuimessa. 31.
Perussäännön 48 artiklan ehdotettu muutos
edellyttää myös 47 artiklan muuttamista. Nykyinen 47 artikla aiheuttaa sen,
että unionin yleiseen tuomioistuimeen ja sen jäseniin sovelletaan useita
perussäännön säännöksiä. Erityisesti tämä koskee 9 artiklan ensimmäistä kohtaa,
jonka mukaan ”Osa tuomareista vaihtuu joka kolmas vuosi. Tämä koskee vuoroin
neljäätoista ja vuoroin kolmeatoista tuomaria”. Kun unionin yleisen
tuomioistuimen tuomarien määrä ei enää ole sama kuin unionin tuomioistuimen,
säännöstä ei voida soveltaa sellaisenaan yleiseen tuomioistuimeen. Tämän vuoksi
komissio ehdottaa, että unionin tuomioistuimen ehdotusta mukautetaan
seuraavasti: –
Lisätään 6 a kohta seuraavasti: Korvataan 47 artiklan
ensimmäinen kohta seuraavasti: ”Tämän perussäännön 9 a[2], 14 ja 15 artiklaa, 17
artiklan ensimmäistä, toista, neljättä ja viidettä kohtaa ja 18 artiklaa
sovelletaan unionin yleiseen tuomioistuimeen ja sen jäseniin.” –
Muotoillaan 7 kohta seuraavasti: Korvataan 48 artikla
seuraavasti: Unionin yleisessä
tuomioistuimessa on 39 tuomaria. Osa tuomareista vaihtuu joka
kolmas vuosi. Tämä koskee vuoroin 20:tä ja vuoroin 19:ää tuomaria.” 32.
Tämän teknisen mukautuksen lisäksi 12 uuden
tuomarin mukaantulo tuo esiin kaksi tärkeää kysymystä: 39 tuomarin laajennetun
yleisen tuomioistuimen organisoinnin ja tuomareiden nimittämisen. Näitä kahta
osittain toisiinsa liittyvää kysymystä käsitellään jäljempänä. 33.
Komissio katsoo, että unionin yleisen
tuomioistuimen sisäisen organisoinnin yhteydessä perussääntöä on muutettava
lisää siten, että voimistetaan vaikutusta, joka tuomareiden määrän lisäämisellä
on yleisen tuomioistuimen toiminnan tehoon. Lisäksi nämä muutokset aiheuttavat
asianmukaiset muutokset unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestykseen. 34.
Unionin yleisen tuomioistuimen toiminta perustuu
nykyään eri jaostojen tiukkaan yhdenvertaisuuteen, ja jaostot käsittelevät
kaikenlaisia asioita kukin vuorollaan. Unionin yleisen tuomioistuimen
presidentti voi muuttaa näitä vuoroja ainoastaan poikkeuksellisesti. Tämä
toimintatapa tarkoittaa, että kaikkien tuomareiden on hallittava hyvin
erilaisia oikeudenaloja kuten kilpailuoikeus, teollis- ja tekijänoikeudet ja
maatalouteen liittyvät asiat. Muutoksenhakujaoston kokoonpano perustuu
kiertoon. 35.
Komission mielestä näitä toimintatapoja ei voida
jatkaa 39 tuomarista koostuvassa tuomioistuimessa. Jaostojen suuri määrä
johtaisi asiatyyppien jakautumiseen vielä pirstoutuneemmiksi. Unionin yleiseen
tuomioistuimeen tulee käsiteltäviksi vuosittain yli 600 asiaa, joten jokainen
esittelijätuomari saisi esiteltäväkseen noin 15 asiaa mitä moninaisimmilta
aloilta. 36.
Lienee siis tarpeen, että useat unionin yleisen
tuomioistuimen jaoston erikoistuvat tiettyihin aloihin, jotta asiat saataisiin
käsiteltyä tehokkaammin ja nopeammin, ja samalla säilytettäisiin tarvittava
jousto mukautua uudenlaisten riita-asioiden käsittelyyn. 37.
Vaikka unionin yleisen tuomioistuimen onkin itse
vahvistettava tämän erikoistumisen yksityiskohdat työjärjestyksessään, periaate
olisi jatkuvuuden varmistamiseksi kirjattava myös itse perussääntöön. Siinä
voitaisiin konkreettisesti määrätä, että unionin yleinen tuomioistuin perustaa
asianmukaisen määrän erityisjaostoja, vähintään niitä on oltava kaksi. Tämän
vuoksi perussäännön 50 artiklaan voitaisiin lisätä seuraava uusi kohta
ensimmäisen ja toisen kohdan väliin: ”Sellaisten alojen käsittelyä varten, joihin
liittyy huomattavasti riita-asioita, unionin yleisessä tuomioistuimessa on
asianmukainen määrä erityisjaostoja, joille ohjataan kyseisiä aloja koskevat
asiat. Näitä erityisjaostoja ei voi olla vähempää kuin kaksi.” 38.
Unionin yleisen tuomioistuimen presidentti on
nykyisessä järjestelmässä sidottu pitkälti väliaikaisia toimenpiteitä koskevien
pyyntöjen käsittelyyn eikä hän pysty käyttämään tarpeeksi aikaa riita-asioiden
yleiseen hallinnointiin. Hänellä ei myöskään ole tähän tarpeeksi toimivaltaa. 39.
Tämän vuoksi komissio suosittaa, että unionin
yleisen tuomioistuimen presidentin rinnalla toimisi varapresidentti, kuten
unionin tuomioistuimessakin. Tätä varten uusi 9 a artikla voitaisiin laajentaa
sovellettavaksi myös unionin yleiseen tuomioistuimeen. Perussäännön 47 artiklan
ensimmäiseen kohtaan olisi siis lisättävä viittaus tähän säännökseen. Samalla
unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestystä olisi muutettava siten, että
vahvistetaan presidentin toimivaltaa asioiden hallinnoinnissa, erityisesti
asioiden jakamisessa tuomareiden kesken. 40.
Jotta tämä muutos olisi tehokkaampi,
varapresidentti voisi täyttää väliaikaisia toimenpiteitä koskevien pyyntöjen
käsittelytehtävän yhdessä presidentin kanssa. Tällöin 47 artiklan ensimmäisessä
kohdassa viitattaisiin vain 9 a artiklan ensimmäiseen kohtaan, ja perussääntöön
lisättäisiin uusi 48 a artikla seuraavasti: Varapresidentti avustaa unionin yleisen
tuomioistuimen presidenttiä. Varapresidentti toimii presidentin sijaisena
presidentin ollessa estynyt tai presidentin toimen ollessa avoinna.
Varapresidentti myös toimii presidentin sijaisena 39 artiklassa tarkoitetuissa
tehtävissä työjärjestyksessä vahvistetuissa olosuhteissa. 41.
Käytännön tasolla komissio katsoo myös, että kun
tuomarien määrän lisäämisestä on sovittu periaatteen tasolla, unionin yleisen
tuomioistuimen olisi saatava tarvittavat budjettivarat, joilla voidaan palkata
huomattava määrä lakimiesavustajia ilman, että täytyy odottaa perussäännön
muutosten hyväksymistä ja voimaantuloa. Nykyisten tuomareiden alaisina toimivien
lakimiesavustajien ansiosta tuomarit voisivat alkaa käsitellä keskeneräisiä
asioita jo odotettaessa uusien tuomareiden virkaanastumista. Lakimiesavustajat
voisivat myöhemmin siirtyä uusien tuomareiden alaisuuteen. 42.
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden määrän
lisäämisen jälkeen seuraava kysymys on tuomareiden nimittämisjärjestelmä.
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden nimittämistä koskevat säännöt
vahvistetaan suoraan perussopimuksissa. Kuten unionin tuomioistuimeenkin,
tuomarit nimitetään yleiseen tuomioistuimeen kuudeksi vuodeksi kerrallaan
jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella (Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklan 2 kohta ja 254 artiklan toinen
kohta). SEUT-sopimuksen 254 artiklassa määrätään myös, että osa jäsenistä
vaihtuu joka kolmas vuosi. Ainoa asia, joka voidaan vahvistaa perussäännön
nojalla, on tuomarien määrä (SEUT-sopimuksen 254 artiklan ensimmäinen kohta),
sillä edellytyksellä, että unionin yleisessä tuomioistuimessa on vähintään yksi
tuomari jäsenvaltiota kohden (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan
2 kohta). 43.
Koska lainsäätäjällä ei ole toimivaltaa täydentää
näitä sääntöjä, jäsenvaltioiden on sovittava nimittämisjärjestelmästä
epävirallisesti. Koska tuomarien määrä ei vastaa jäsenvaltioiden määrää eikä
ole jäsenvaltioiden määrällä jaollinen, tällainen järjestelmä on käytännössä
pakollinen, jotta nimityksistä voidaan sopia nopeasti ja sovussa. 44.
Tämän vuoksi komissio pyytää, että samaan aikaan,
kun lainsäätäjä hyväksyy perussäännön muutokset, jäsenvaltiot antaisivat
yhteisen julistuksen sopimastaan nimittämisjärjestelmästä. Tämä julistus
voitaisiin julkaista tiedoksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 45.
Komissio katsoo, että jäsenvaltioiden olisi
otettava huomioon useita perustavoitteita nimittämisjärjestelmää
vahvistaessaan. Ensinnäkin on varmistuttava, että tehtäviin nimitetään
soveltuvimmat ja pätevimmät henkilöt. Tämän tavoitteen saavuttamisesta on jo
osittain huolehdittu SEUT-sopimuksen 255 artiklalla perustetun komitean
lausunnoilla. Unionin yleisen tuomioistuimen kokoonpanoon on lisäksi
varmistettava tietty vakaus, mutta toisaalta on huolehdittava myös tuomareiden
vaihtumismahdollisuuksista. Koska unionin yleisen tuomioistuimen käsittelemät
alat ovat varsin teknisiä ja edellyttävät asiantuntemusta, on tärkeää, että
työnsä tehokkaasti hoitaneet tuomarit voivat jatkaa tehtävässään. Jos tuomarien
määrän muuttaminen 27:stä 39:ään haittaa tätä mahdollisuutta, uudistuksen
asianmukaisuutta on pohdittava vakavasti. Komissio tietää myös jäsenvaltioiden
toivovan järjestelmää, joka takaa mahdollisimman hyvin kaikkien kansallisten
oikeusjärjestelmien edustuksen unionin yleisen tuomioistuimen kokoonpanossa. 46.
Näin tavoitteiden samanaikainen saavuttaminen on
epäilemättä hankalampaa, kun tuomareita ei ole 27 vaan 39, ja näistä joka
kolmas vuosi vaihtuu 20 tai 19 tuomaria. 47.
Komissio kuitenkin katsoo, että tasapainoisen
ratkaisun löytäminen on mahdollista, ja pyytää jäsenvaltioita tarkastelemaan
seuraavassa esitettäviä kahta vaihtoehtoista järjestelmää. 48.
Ensimmäisen mallin tavoitteena on noudattaa
tiukasti jäsenvaltioiden välistä yhdenvertaisuutta vuorottelulla, jossa
kuitenkin pyrittäisiin säilyttämään vaihtumismahdollisuudet. Kahden
perusperiaatteen mukaan unionin tuomioistuimeen on kuuluttava vähintään yksi ja
enintään kaksi tuomaria, joilla on kunkin jäsenvaltion kansalaisuus. Mikäli
kahdella tuomarilla on sama kansalaisuus, heidän toimikautensa on porrastettava
kolmen vuoden ajalle. (Jos toimikaudet olisivat ajallisesti samat, tuomarien
riippumattomuus saattaisi vaarantua, sillä he joutuisivat kilpailemaan
seuraavasta toimikaudesta.) Näiden periaatteiden mukaan tuomarit nimitettäisiin
seuraavasti: · Laaditaan vuorotteluluettelo, joka kattaa kaikki 27 jäsenvaltiota.
Luettelo voitaisiin laatia arpomalla tai seuraamalla perussopimusten
pöytäkirjassa nro 36 olevan 3 artiklan 3 kohdassa vahvistettua järjestystä. · Kunkin tuomareiden osittaisen uusimisen yhteydessä yksilöidään ensin ne
jäsenvaltiot, joiden kansalaista ei ole niiden 20 (tai 19) jäsenvaltion
joukossa, jotka ovat puolessavälissä toimikauttaan, ja nimitetään
ensisijaisesti tuomareita, joiden kansallisuudet vastaavat yksilöityjä
jäsenvaltioita. Kyseessä voivat olla tuomarit, joiden toimikausi on päättynyt
(edellyttäen, että tällaisia on yksilöityjen kansallisuuksien joukossa), tai
uudet tuomarit. · Tämän jälkeen nimitettävinä olevien tuomareiden kansallisuuden
määrittämisessä käytetään ennalta laadittua vuorotteluluetteloa ja noudatetaan
sääntöä, jonka mukaan kustakin jäsenvaltiosta voi olla enintään kaksi tuomaria.
Jälleen kyseessä voivat olla tuomarit, joiden toimikausi on päättynyt
(edellyttäen, että tällaisia on yksilöityjen kansallisuuksien joukossa), tai
uudet tuomarit. · Seuraavan osittaisen vaihtumisen aikaan toimitaan samoin ja seurataan
vuorotteluluetteloa (eli aloitetaan jäsenvaltiosta, joka on heti seuraava
edellisellä kerralla nimitetyn tuomarin jäsenvaltion jälkeen). · SEUT-sopimuksen 255 artiklassa tarkoitettu komitea tarkastelee kaikki
näin esitetyt ehdokkaat. Nimittämisjärjestelmästä ei poiketa riippumatta siitä,
mikä on komitean lausunnon sisältö. Jos yksittäisen ehdokkaan sopivuutta
epäillään, on siis jäsenvaltion vastuulla esittää uusi ehdokas. 49.
Toisella komission ehdottamalla mallilla pyritään
saamaan aikaan tasapaino eri tavoitteiden välillä: toisaalta pyritään siihen,
että kaikki kansalliset oikeusjärjestelmät ovat paremmin edustettuina, ja
toisaalta unionin yleisen tuomioistuimen olisi jakauduttava useisiin
erikoistuneisiin jaostoihin. Tätä varten puolet uusista tuomareista (eli kuusi
tuomaria) nimitettäisiin menettelyllä, jolla vastataan tähän
erikoistumistarpeeseen. 50.
Kuten ensimmäisessäkin mallissa, perusperiaate
olisi, että unionin yleiseen tuomioistuimeen olisi kuuluttava vähintään yksi
tuomari ja enintään kaksi tuomaria, joilla on kunkin jäsenvaltion kansalaisuus.
Tuomarit nimitettäisiin seuraavasti: ·
Kunkin osittaisen vaihtumisen yhteydessä valitaan
kolme tuomaria siten, että otetaan huomioon oikeudellinen pätevyys, jota
vaaditaan unionin yleiseen tuomioistuimeen perustettavien erityisjaostojen
jäseniltä. Kukin jäsenvaltio voi esittää tätä varten yhden ehdokkaan. Valinnan
ehdokkaiden välillä tekevät jäsenvaltiot SEUT-sopimuksen 255 artiklassa
tarkoitetun komitean ennakkolausunnon perusteella. Jäsenvaltiot pyytävät
komiteaa ottamaan huomioon lausunnossaan ehdokkaiden pätevyyden kyseisen
erityisjaoston käsittelemällä alalla ja esittämään paremmuusjärjestyksessä
ehdokkaat, joiden soveltuvuus tehtävään on vahvistettu. Jotta vältetään esteet
ja viiveet nimityksissä, jäsenvaltioiden olisi sovittava etukäteen kannasta,
joka hyväksytään komitean lausunnon jälkeen. ·
Loput 16 tai 17 tuomaria nimitettäisiin
ensimmäisessä mallissa esitetyn vuorottelujärjestelmän mukaan erästä pientä
eroa lukuun ottamatta. Jäsenvaltio, jonka kansalainen nimitetään osittain vaihtumisen
yhteydessä siten, että erikoistuminen on otettu huomioon valinnassa, ei voi
saman tuomareiden vaihtumiskauden aikana käyttää oikeuttaan nimittää tuomaria,
vaikka vuorotteluluettelon mukaan se voisi näin tehdä. 51.
Myös 12 uuden tuomarin ensimmäisen nimittämisen
yksityiskohdat olisi tarkennettava. Kun otetaan huomioon nykytilanteen
aiheuttama kiireellisyys, kahden kuusihenkisen tuomariryhmän perustamisessa ei
ole järkevää odottaa siihen asti kun unionin yleisen tuomioistuimen tuomareita
vaihdetaan osittain vuosina 2013 ja 2016. Uudet 12 tuomaria on sen sijaan
nimitettävä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun perussäännön muutos on tullut
voimaan. Samaan aikaan näiden uusien tuomareiden toimikaudet on
yhdenmukaistettava virassa olevien tuomareiden toimikausien kanssa. Näin
voidaan noudattaa SEUT-sopimuksen 254 artiklaa, jossa määrätään osittaisesta
vaihtumisesta joka kolmas vuosi. Komissio ehdottaa, että tätä varten uusien
tuomareiden tehtävän pituus yhdenmukaistetaan unionin yleisen tuomioistuimen
tuomareiden vaihtumisaikataulun kanssa jatkamalla tehtävien kestoa tarpeen mukaan.
Kaikkien vaatimusten noudattaminen tarkoittaa vääjäämättä sitä, että
ensimmäisten uusien tuomarien on toimittava tehtävässä aika, joka ei vastaa
perussopimuksissa määrättyä kuuden vuoden toimikautta. 52.
Komissio arvioi näissä olosuhteissa, että
oikeusturvan vuoksi tuomioistuimen ehdotukseen on lisättävä siirtymäsäännös.
Toisaalta olisi syytä todeta, että uudet tuomarit astuvat virkaan välittömästi,
jo ennen kuin heidän kuuden vuoden toimikautensa alkaa virallisesti. Toisaalta
olisi määriteltävä uusien tuomareiden tehtävien kestot. Tämä sääntö voitaisiin
esittää uutena 3 artiklan 3 kohtana seuraavasti: 3. Ne kaksitoista tuomaria, jotka
nimitetään tämän asetuksen voimaantulon seurauksena, aloittavat tehtävässään
välittömästi tuomarinvalan vannomisen jälkeen. Heidän keskuudestaan valitaan
arpomalla kuusi, joiden toimikausi päättyy kuusi vuotta sen jälkeen, kun
unionin yleisen tuomioistuimen tuomarit vaihdetaan osittain ensimmäisen kerran tämän
asetuksen voimaantulon jälkeen. Kuuden muun tuomarin toimikausi päättyy kuusi
vuotta sen jälkeen, kun unionin yleisen tuomioistuimen tuomarit vaihdetaan
osittain toisen kerran tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. 53.
Komissio ehdottaa, että ensimmäisten 12 uuden
tuomarin kansallisuus päätetään arpomalla tai perussopimusten pöytäkirjassa nro
36 olevan 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetun järjestyksen mukaisesti. Euroopan unionin
virkamiestuomioistuinta koskevat muutokset 54.
Euroopan unionin tuomioistuin ehdottaa, että
perussääntöön lisätään mahdollisuus täydentää erityistuomioistuimia
määräaikaisilla tuomareilla niiden poissa olevien tuomareiden korvaamiseksi,
jotka ovat pitkäaikaisesti estyneet osallistumasta asioiden käsittelyyn.
Käytännössä tätä mahdollisuutta voitaisiin käyttää ainoastaan unionin
virkamiestuomioistuimen suhteen. Tästä ehdotetaankin erityistä asetusta.
Ehdotuksen mukaan neuvosto nimittäisi määräaikaiset tuomarit Euroopan unionin
tuomioistuimen entisistä jäsenistä. Heistä yksi kutsuttaisiin tehtäviin, kun
virkamiestuomioistuimen tuomari on estynyt tai todennäköisesti estyy
osallistumasta asioiden käsittelyyn vähintään kolmen kuukauden ajan. 55.
Komissio on tietoinen siitä, että kun
tuomioistuimeen kuuluu pieni määrä tuomareita, yhden tai usean tuomarin
pitkittynyt poissaolo saattaa aiheuttaa huomattavia käytännön ongelmia.
Ehdotettu ratkaisu ongelmaan vaikuttaa asianmukaiselta. 56.
Virkamiestuomioistuimen työjärjestystä on
muutettava tämän asetuksen antamisen jälkeen erityisesti, jotta voidaan
mukauttaa jaostojen kokoonpanoa ja asioiden jakamista koskevia sääntöjä.
Määräaikaiset tuomarit käyttävät oikeuksiaan ainoastaan niissä asioissa, joista
päättämiseen heidät on nimitetty. Tämä tarkoittaa, etteivät he osallistu
työjärjestyksessä vahvistettuun vuorottelujärjestelmään. 57.
Asetusehdotuksen 2 ja 5 artiklaa on syytä
kommentoida. 58.
Asetuksen 2 artiklassa olisi määritettävä
järjestys, jonka mukaisesti kolme määräaikaista tuomaria kutsutaan tehtäviin,
kun tietyn varsinaisen tuomarin estyneeksi katsomisen edellytykset ovat
täyttyneet. Komissio suosittaa, että kysymys määritellään neuvoston
päätöksessä, jossa vahvistetaan määräaikaisten tuomarien luettelo. Tämä voisi
tapahtua lisäämällä 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan loppuun seuraava
virke: Tässä luettelossa määritetään järjestys,
jonka mukaan määräaikaiset tuomarit kutsutaan 2 kohdan toisessa alakohdassa
tarkoitettuihin tehtäviin. 59.
Lisäksi lisätään 2 artiklan 2 kohdan toisessa
alakohdassa ilmaisun ”virkamiestuomioistuimen presidentti kutsuu tehtäviinsä”
jälkeen ilmaisu ”järjestyksen mukaisesti”. 60.
Asetuksen 5 artiklassa tarkoitetaan määräaikaisen
tuomarin tehtävien hoitamisen päättymisellä itse asiassa kahta täysin erilaista
tilannetta: ensimmäisessä ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetaan lopullista
poistamista luettelosta ja toisessa alakohdassa kyseessä on määräaikaisen
tuomarin tehtävien hoitamisen päättyminen, joka johtuu siitä, että estynyt
tuomari tulee takaisin, ja jonka jälkeen tuomari pysyy luettelossa. Komissio
ehdottaa, että nämä kaksi tilannetta erotetaan paremmin toisistaan ja niistä
tehdään kaksi erillistä artiklaa. 61.
Lisäksi jos estynyt tuomari tulee takaisin,
virkamiestuomioistuin (kaikki virkamiestuomioistuimen pysyvät tuomarit yhdessä
vai ne, jotka kuuluvat kyseiseen ratkaisukokoonpanoon?) voi päättää harkintansa
mukaan, hoitaako määräaikainen tuomari tehtäviään siihen saakka, kunnes asiat,
joiden käsittelyyn hän on osallistunut, on käsitelty loppuun (kokonaan vai
osittain?). Tätä lähestymistapaa voidaan arvostella, sillä se saattaa heikentää
määräaikaisten tuomareiden riippumattomuutta, kun heidän toimintansa jatkuminen
riippuisi niiden pysyvien tuomareiden mielipiteestä, joiden kanssa he
työskentelevät. Komissio katsoo tämän vuoksi, että olisi syytä vahvistaa
objektiivinen peruste niiden asioiden määrittämiseksi, joiden osalta
määräaikainen tuomari jää tehtäviinsä vielä sen jälkeen, kun se tuomari, jonka
sijaisena hän toimii, ei ole enää estynyt. Esimerkiksi voitaisiin määrät, että
määräaikainen tuomari pysyy tehtävissään siihen asti, kunnes kaikki asiat,
joiden käsittelyyn hän on osallistunut, on saatettu päätökseen. Näin
tuomarikokoonpanot pysyisivät useammin samoina. Komissio suosittaakin, että
asetuksen 5 artikla muotoillaan uudelleen seuraavasti: 5 artikla Määräaikaisen tuomarin nimi poistetaan 2
artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta luettelosta, jos hän
kuolee tai eroaa taikka jos hänet päätetään vapauttaa tehtävästään perussäännön
6 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan mukaisesti. Jos määräaikaisen tuomarin nimi on poistettu
2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta luettelosta, hänen tilalleen valitaan
kyseisessä säännöksessä säädettyä menettelyä noudattaen toinen määräaikainen
tuomari luettelon jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi. 5 a artikla Määräaikaisen tuomarin tehtävien
hoitaminen päättyy, kun sen tuomarin, jonka tilalle hänet on otettu, este
lakkaa. Määräaikainen tuomari kuitenkin hoitaa tehtäviään siihen saakka, kunnes
asiat, joiden käsittelyyn hän on osallistunut, on käsitelty loppuun. Kaikkia tuomioistuimia koskevat muutokset 62.
Unionin tuomioistuin ehdottaa, että määräaikojen
pidentäminen pitkien etäisyyksien vuoksi lopetetaan, sillä tämä ei ole
nykyteknologian aikakaudella enää perusteltua. 63.
On totta, ettei kymmenen päivän kiinteä määräaika
ei nykyään täytä sille asetettua tehtävää, sillä sitä tarvittiin alun perin
postilähetyksen kulkuun unionin tuomioistuimeen. Tämä lisäaika on kuitenkin
osoittautunut toisinaan arvokkaaksi osapuolille ja muille asianosaisille, jotta
ne ehtivät toimittaa vastineensa ja huomautuksensa ajoissa. 64.
Komissio katsoo, ettei muutos ole ensisijaisen
tärkeä, ja se voisi itse tyytyä nykyiseen järjestelyyn. Toisaalta se voi myös
mukautua määräajan poistamiseen, mikäli näin päätetään. 65.
Komissio suosittelee kuitenkin, että tiettyjä
perussäännössä vahvistettuja erityisiä määräaikoja pidennetään, jos tämä
kymmenen päivän määräaika poistetaan.[3] ·
Kahden kuukauden määräaika toimittaa
ennakkoratkaisuja koskevia kirjallisia huomautuksia (perussäännön 23 artiklan
toinen kohta) olisi pidennettävä kymmeneksi viikoksi, sillä näiden huomautusten
valmistelu on monimutkaista erityisesti jäsenvaltioille ja toimielimille. ·
Kymmeneksi viikoksi olisi pidennettävä myös kahden
kuukauden määräaikaa, joka on asetettu tiettyjen unionin yleisen tuomioistuimen
(56 artiklan ensimmäinen kohta) tai virkamiestuomioistuimen (liitteessä I
olevan 9 artiklan ensimmäinen kohta) päätöksiä koskevien muutostenhakujen
tekemiseen, sillä tässä ajassa asianomaisten osapuolten on ensin hyväksyttävä
periaatepäätös muutoksenhaun tekemisestä (mikä saattaa kestää sisäisten
menettelyjen vuoksi) ja sitten laatia varsinainen muutoksenhaku. ·
Unionin yleisen tuomioistuimen (57 artiklan
ensimmäinen alakohta) tai virkamiestuomioistuimen (liitteessä I olevan 10
artiklan ensimmäinen alakohta) tekemään väliintulohakemusta koskevaan
hylkäyspäätökseen on haettava muutosta kahden viikon kuluessa. Tämä määräaika
olisi pidennettävä kolmeksi viikoksi. 66.
Myös muita tuomioistuinten työjärjestyksissä
vahvistettuja määräaikoja olisi jatkettava. Tällaisia ovat seuraavat: ·
Seitsemän päivän määräaika esittää pyyntö, jolla
vastavalitukseen annettuun vastaukseen esitetään vastaus tai täydentävä
kirjelmä (unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 117 artiklan 1 ja 2 kohdan
viimeinen virke ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 143 artiklan
1 ja 2 kohdan viimeinen virke). ·
Kuukauden määräaika esittää huomautuksia
uudelleenkäsittelystä (unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 123 e artiklan
toinen kohta). ·
Kahden kuukauden määräaika esittää huomautuksia
EFTA:a koskevasta ennakkoratkaisupyynnöstä (unionin tuomioistuimen
työjärjestyksen 123 g artiklan kolmas kohta). 67.
Olisi myös toivottavaa, että pitkistä etäisyyksistä
johtuvan määräajan lopettamisen vuoksi käsittelyn määräaika keskeytettäisiin
elokuun ensimmäisten kahden viikon ajaksi sekä 20. joulukuuta ja 3. tammikuuta
väliseksi ajaksi. Näiden lomakausien aikana olisi erityisen vaikeaa noudattaa
kymmenellä päivällä lyhennettyjä määräaikoja. Päätelmät Komissio antaa
myönteisen lausunnon unionin tuomioistuimen esittämästä perussäännön muuttamisesta
edellyttäen, että tämän lausunnon 16, 23 ja 24, 31, 37, 40, 52, 58, 59, 61 ja
65 kohdassa esitetyt muutokset tehdään ja jäsenvaltiot hyväksyvät järjestelmän
unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden nimittämiseksi. Tämä lausunto toimitetaan Euroopan
parlamentille ja neuvostolle. [1] Esimerkiksi virkamiestuomioistuimen perustamisesta
esitettiin ehdotus (KOM(2003) 705, 19.10.2003) jo kaksi vuotta ennen kuin se
aloitti toimintansa (yhteisöjen tuomioistuimen presidentin päätös, jossa
todetaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuin asianmukaisesti perustetuksi,
EUVL L 325, 12.12.2005). [2] Viittauksen lisääminen 9 a artiklaan, ks. tämän
lausunnon 39 kohta. [3] Suoraan perussopimuksissa vahvistettuja määräaikoja ei
voida muuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kumoamiskanteen nostamista koskeva
kahden kuukauden määräaika (SEUT-sopimuksen 263 artikla) ja SEUT-sopimuksen 269
artiklassa tarkoitettu kuukauden määräaika.