52011DC0214

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 15.4.2011

KOM(2011) 214 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

muuntogeenisten organismien viljelyn sosioekonomisista vaikutuksista jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella ympäristöneuvoston joulukuussa 2008 antamissapäätelmissä edellytetyllä tavalla

{SEK(2011) 481 lopullinen}

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

muuntogeenisten organismien viljelyn sosioekonomisista vaikutuksista jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella ympäristöneuvoston joulukuussa 2008 antamissapäätelmissä edellytetyllä tavalla

Geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön annetussa direktiivissä 2001/18[1] säädetään, että komissio laatii kolmen vuoden välein direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, johon sisältyy arviointi muuntogeenisten organismien tarkoituksellisen levittämisen ja markkinoille saattamisen sosioekonomisista vaikutuksista. Komissio totesi vuoden 2004 kertomuksen esittäessään, että tällaisen arvioinnin tekemistä varten ei ollut riittävästi kokemuksia.

Joulukuussa 2008 neuvosto kehotti komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään kysymystä uudelleen. Sen vuoksi komissio käynnisti jäsenvaltioiden kuulemisen muuntogeenisten organismien (GMO) viljelyn sosioekonomisista vaikutuksista ja lähetti niille sitä varten kyselylomakkeen.

Jäsenvaltioita kehotettiin

- raportoimaan jälkikäteen alueellaan viljeltyjen muuntogeenisten organismien sosioekonomisista vaikutuksista,

- arvioimaan ennakolta tulevaisuudessa viljeltävien muuntogeenisten organismien mahdollisia sosioekonomisia vaikutuksia.

Vain kaksi jäsenvaltiota (BG; IT[2]) ei toimittanut tietoja asiasta. Kaikki muut jäsenvaltiot tarkastelivat GMO-viljelyn vaikutuksia, mutta LT käsitteli ainoastaan rehussa ja elintarvikkeissa olevien muuntogeenisten organismien vaikutuksia. Myös Norja (NO) ja eräät sidosryhmät vastasivat kyselyyn.

Jäsenvaltiot korostivat yleisesti, että niiden toimittamat tiedot on koottu viranomaisten ja sidosryhmien näkemyksistä eikä niiden voida katsoa määräävän mahdollisia tulevia poliittisia linjauksia.

Ei-tyhjentävät koosteet kultakin jäsenvaltioilta saaduista vastauksista esitetään tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Kaikki toimitetut vastaukset ovat saatavissa täydellisinä komission internetsivuilla[3].

KUULEMISEN TULOKSET

Tietolähteet

Jäsenvaltioille toimitettiin ohjeellinen kyselylomake tietojen toimittamisen avuksi. Kyselylomake jakaantui seuraaviin osioihin:

(1) Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset

(2) Maataloudellinen kestävyys

(3) Ympäristövaikutukset

(4) Muut vaikutukset

Jäsenvaltioista 18 raportoi ohjeellisen kyselylomakkeen mukaisesti. Jäsenvaltioilla oli mahdollisuus lähettää vastauksensa myös muussa muodossa.

Toimitettujen tietojen mukaan suurin osa jäsenvaltioista kuuli virallisesti kansallisia viranomaisiaan ja sidosryhmiä vastauksensa valmistelemista varten. On kuitenkin syytä huomata, että vastausten määrissä oli paljon vaihtelua ja että saadut vastaukset eivät jakaudu tasaisesti kaikkien sidosryhmien kesken. Kuusi jäsenvaltiota[4] pahoittelikin nimenomaisesti, että heidän toimittamansa tiedot kattoivat vain osan asiaan liittyvistä sidosryhmistä.

Vastauksiin sisältyi ministeriöiltä, alueviranomaisilta, ammatillisilta järjestöiltä, yrityksiltä, kansalaisjärjestöiltä, tutkimuskeskuksilta ja yksittäisiltä kansalaisilta saatuja tietoja. Komission vastaanottamat vastaukset eivät olleet yhdenmukaisia, vaan ne sisälsivät joko kansallisen toimivaltaisen viranomaisen laatiman koosteen esitetyistä näkemyksistä tai eri sidosryhmiltä saadut lyhentämättömät vastaukset, jotka lähetettiin komissiolle sellaisenaan.

Jäsenvaltioiden tuottamat tiedot olivat peräisin useista eri lähteistä, muun muassa vertaisarvioiduista tutkimuksista, mielipidekyselyistä, kenttäkokeista, kansallisista valvontatuloksista, laadituista skenaarioista ja niiden analysoinnista sekä sidosryhmien ja kansalaisten olettamuksista.

Toimitettujen tietojen mukaan ainoastaan seitsemässä jäsenvaltiossa[5] on kokemusta tuholaisia kestävän (Bt) maissin MON 810 kaupallisesta viljelystä aikaisemmin tai nykyisin. RO:ssa viljeltiin rikkakasvien torjunta-aineita sietävää (HT) soijapapua ennen maan liittymistä EU:hun, ja geenimuunnellun Amfora-perunan viljely oli aloitettu kolmessa jäsenvaltiossa[6].

Vastausten tarkastelu

Jäsenvaltioilta, NO:lta ja sidosryhmiltä saatuja vastauksia tarkastellessaan komissio havaitsi seuraavat pääpiirteet:

- Eri jäsenvaltiot ja sidosryhmät käsittävät eri tavoin, mitä muuntogeenisten organismien viljelyn sosioekonomisella ulottuvuudella tarkoitetaan ja mitä kaikkea se koskee. Kyselylomake ohjasi ajatuksia oikeaan suuntaan, mutta useat vastaajat harmittelivat sitä, että käsitteitä, indikaattoreita ja vertailulähtökohtia (tavanomainen ja/tai luonnonmukainen tuotanto) ei ollut riittävällä tavalla määritelty. Myös moniin muihin aiheisiin viitattiin, kuten eettisiin kysymyksiin (käsitteen merkityksestä ja laajuudesta on useita tulkintoja – joissakin siihen sisällytetään muuntogeenisistä organismeista koko yhteiskunnalle koituva lisäarvo taikka vaikutukset kolmansiin maihin).

- Monet vastaukset vaikuttivat muokkaamattomilta luetteloilta kyseisessä maassa kerätyistä hyvin moninaisista GMO-viljelyä koskevista mielipiteistä, joita jäsenvaltiot eivät olleet ennen komissiolle toimittamista suodattaneet tai analysoineet millään tavalla niiden merkittävyyden tai laadun perusteella. Sen vuoksi oli vaikeaa ja usein mahdotonta määrittää selkeitä kansallisia tai Euroopan tason tilanteita tai suuntauksia ja raportoida niistä tilastollisesti merkittävällä tavalla.

- Yleisesti ottaen vastaukset tuntuivat heijastelevan kahtiajakoisia näkemyksiä, joiden tosiasiaperusta Euroopan tilanteen osalta oli suppea ja joihin vaikuttivat vastaajien aikaisemmat myönteiset tai kielteiset käsitykset Bt-maissin ja HT-soijapavun viljelystä Euroopassa ja koko maailmassa. Eniten käsitellään muuntogeenisten ja tavanomaisten/luonnonmukaisten kasvien rinnakkaiseloa pellolta kaupan hyllylle ulottuvassa ketjussa (naapuripelloilla satunnaisesti esiintyvien muuntogeenisten organismien valvonta, muuntogeenisten ja ei-muuntogeenisten tuotteiden erottelemiseen elintarvike- ja rehuketjussa liittyvät hankaluudet, kuluttajien valinnat), vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, viljelykäytäntöjen muuttumista ja tuotteiden markkinoitavuutta, ja kaikista näistä seikoista esitetään hyvin monenlaisia näkemyksiä.

- Vastaukset kattoivat kaikki kyselylomakkeella esille otetut asiat, mutta suuri osa kommenteista koski GMO-viljelyn sosioekonomisia vaikutuksia pellolta kauppaan -ketjun alkuvaiheissa (siementuotanto, viljely, mehiläishoito ja karjan ruokinta).

- Tieteelliset julkaisut ja tutkimukset, joihin vastaajat viittasivat, koskivat enimmäkseen GMO-viljelyn taloudellisia vaikutuksia maatilatasolla. Selkeä havainto on, että vastaajat tavallisesti perustivat muuntogeenisten kasvien viljelyn todennäköisiä vaikutuksia koskevat arvionsa kirjallisuuden avulla tehtyihin ekstrapolaatioihin ja kolmansissa maissa saatuihin kokemuksiin. Tästä poikkeuksena olivat niistä jäsenvaltioista, joilla on kokemusta GMO-viljelystä, peräisin olevat vastaajat, jotka viittasivat myös omissa maissaan tehtyihin jälkiarviointeihin. Näistä kansallisista tutkimuksista käyvät ilmi seuraavat tulokset:

- Bt-maissin sadot näyttävät paranevan maissikoisan saastuttamilla alueilla. Esimerkiksi ES mainitsi yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) suorittaman tutkimuksen[7], jonka mukaan joissakin tuholaisen saastuttamissa maakunnissa Espanjassa Bt-maissin kasvattajat saivat kolmen vuoden aikana keskimäärin runsaampia satoja kuin perinteisen maissin viljelijät (ero enimmillään 11,8 % Zaragozan maakunnassa[8]) ja heidän bruttokatteensa kasvoi. Myös PT[9], RO[10] ja CZ[11] raportoivat keskisatojen kasvaneen Bt-maissin viljelyssä 7–12,5 %.

- RO raportoi, että Romanian alueella vuoteen 2007 viljelty HT-soijapapu tuotti keskimäärin 31 % suurempia satoja.[12]

- Myös muita sosioekonomisia vaikutuksia siemenestä kauppaan -ketjun muihin osiin ja yhteiskuntaan laajemmin (esim. liikenteeseen, vakuutuksiin, elintarviketeollisuuteen, testauslaboratorioihin, työllisyyteen/työaikamalleihin, hallinnollisiin toimiin, kuluttajien valintoihin) kommentoitiin yleisesti niin GMO-viljelyä harjoittavissa kuin sitä harjoittamattomissa jäsenvaltioissa. Esitetyille näkemyksille ei kuitenkaan mainittavasti esitetä tieteellisiä ja tilastollisia perusteltuja.

- Vastauksissa, joita AT, BE, DE, FR, NL ja UK toimittivat, oli yksityiskohtaisia ehdotuksia siitä, millä tavalla sosioekonomisia tekijöitä olisi analysoitava – jos se on tarpeen – ja miten ne olisi otettava huomioon GMO-viljelyn hallinnoinnissa Euroopassa. Useat jäsenvaltiot viittasivat myös Norjan lainsäädäntöön ja kokemuksiin sosioekonomisten tekijöiden huomioon ottamisesta muuntogeenisten organismien hyväksymismenettelyssä.

- Monissa vastauksissa korostettiin, että jos sosioekonomisia tekijöitä tulevaisuudessa arvioidaan, olisi otettava huomioon myös eettiset kysymykset sekä muu Euroopan tason politiikka (sisämarkkinat, yhteinen maatalouspolitiikka, ympäristönsuojelu) samoin kuin kansainvälisen tason määräyksiin perustuvat mahdollisuudet ja rajoitukset (jotka liittyvät etenkin WTO-sopimusten ja Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan noudattamiseen).

MUITA MUUNTOGEENISIIN ORGANISMEIHIN LIITTYVIÄ SOSIOEKONOMISIA NÄKÖKOHTIA

Ennen tässä kertomuksessa lyhyesti esitettyä kuulemista ja sen aikana komissio arvioi eri lähteiden – muun muassa eurooppalaisten ja kansainvälisten tutkimusohjelmien ja tieteellisten julkaisujen – perusteella, miten hyvin Euroopassa ja muualla maailmassa viljeltävien muuntogeenisten organismien sosioekonomiset vaikutukset tunnetaan.

GMO-viljelyn sosioekonominen ulottuvuus kolmansissa maissa

Koska ehdottomasti suurin osa muuntogeenisten viljelykasvien viljelystä tapahtuu EU:n ulkopuolella, komission yksiköt kokosivat ja arvioivat tämänhetkisestä tieteellisestä kirjallisuudesta saatavat tiedot, jotka koskevat GMO-viljelyn sosioekonomista ulottuvuutta. Luettelo tarkastelluista julkaisuista esitetään tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

Kyseisten lähteiden perusteella tärkeimpien käytettävissä olevien muuntogeenisten viljelykasvityyppien (Bt-maissi ja HT-soija) vaikutuksista on olemassa lukuisia tutkimuksia. Eniten on tutkimuksia vaikutuksista maatiloihin. Yleensä ne perustuvat maanviljelijöille kehitys- ja teollisuusmaissa tehtyihin satunnaiskyselyihin.

Sekä kehitys- että teollisuusmaissa on yleensä selvää näyttöä siitä, että nykyisin kaupan pidettävät Bt-kasvit voivat hyödyttää viljelijöitä taloudellisesti, sillä ne vaativat vähemmän torjunta-aineita ja/tai kasvattavat satoja. Maanviljelijöiden saaman hyödyn suuruus vaihtelee kuitenkin alueittain ja vuosittain (tuholaiskantojen voimakkuuden mukaan). Pientilallisten Bt-kasveista saama hyöty näyttää olevan vastaava tai suurempi kuin suurviljelijöiden.

HT-kasveja viljelevät yleensä suurviljelijät, eivät pientilalliset. Useiden tutkimusten mukaan HT-soijapavun ja tavanomaisen soijapavun sadoissa on vain vähän tai ei lainkaan eroa (lukuun ottamatta tilanteita, joissa tavanomainen rikkakasvintorjunta oli hyvin tehotonta, kuten tavanomaisen soijapavun kohdalla Romaniassa). Yleisesti ottaen HT-teknologia vähentää tuotantokustannuksia, mutta HT-siementen korkeamman hinnan vuoksi viljelijöiden taloudellinen bruttohyöty saattaa jäädä pieneksi tai sitä ei saada lainkaan (USA:ssa ja Kanadassa tehtyjen tutkimusten mukaan). Näissä tapauksissa syynä viljelijöiden nopeaan HT-teknologian omaksumiseen eivät ole vaikutukset maatilan tuloihin vaan rikkakasvintorjunnan paraneminen, viljelytoimien yksinkertaistuminen, kyntämättä viljelyn helpottuminen ja viljelijöiden maatilan ulkopuolella hankkimien tulojen lisääntyminen ajansäästön myötä. Joissakin tapauksissa (Argentiina) HT-soijan edullisempi siemenhinta vaikuttaa kuitenkin myönteisesti maanviljelijöiden bruttokatteeseen.

Laajempia mikroekonomisia vaikutuksia (vaikutukset muihin viljelijöihin, maaseudun työllisyyteen, köyhyyteen ja kotitalouksien tuloihin) kehitysmaissa koskevia tutkimuksia on hyvin vähän (muutama tapaustutkimus Intiassa).

Makrotalouden tasolla alakohtaisia tutkimuksia, joissa tarkastellaan muuntogeenisten viljelykasvien taloudellisia kokonaisvaikutuksia ja niiden jakaantumista siemenestä kauppaan -ketjun taloudellisten toimijoiden kesken (siemenyritykset, GMO-viljelijät, muut viljelijät, elintarvike- ja rehutuottajat, kuluttajat), on vähemmän kuin analyysejä maatilatason vaikutuksista. Alakohtaiset tutkimukset perustuvat taloudelliseen mallintamiseen, ja mallien parametrien vuoksi tuloksissa on suurta vaihtelua. Muuntogeenisten viljelykasvien siementen korkeampi hinta on yksi ratkaisevista tekijöistä, jotka määräävät GMO-viljelyn tuoman hyvinvoinnin jakaantumista eri toimijoille siemenestä kauppaan -ketjussa.

Lisäksi voidaan todeta, että uuden sukupolven muuntogeenisten viljelykasvien (kuivuutta kestävät ja ravintoarvoltaan parannetut viljelykasvit), joita ei vielä ole markkinoilla, taloudellisista näkökohdista on tehty vain vähän ennakoivia analyysejä. On todennäköistä, että kyseisten viljelykasvien ominaisuuksien vuoksi sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointia varten on kehitettävä erilaisia menetelmiä.

Taloudelliset analyysit ovat antaneet hyvän kuvan viljelijöihin maailmanlaajuisesti kohdistuvista talousvaikutuksista mutta ei niinkään sosiaalisista vaikutuksista.

Talousvaikutusten mittaamismenetelmiä olisi kehitettävä; etenkin vaikutusten ennakkoarviointimenetelmät olisivat EU:n tilanteen kannalta erityisen tarpeellisia. Nykyiset rajoitukset johtuvat pääasiassa tutkittujen viljelijöiden pienestä määrästä, osittaisten budjetointimenetelmien käytöstä monitahoisempien ekonometristen analyysien sijaan ja laajempia mikroekonomisia vaikutuksia koskevien tutkimusten vähäisestä määrästä. Vaikutuksia tuotantoketjun alkupäässä (siemenala) ja loppupäässä (elintarvikkeet/rehu/kuluttajat) on tutkittu hyvin vähän. Sama voidaan todeta erillään pitämistä koskevista säännöistä (merkintöjä ja rinnakkaiseloa koskevat säännöt). Menetelmiä on kehitettävä edelleen näiden aiheiden tarkastelemista varten.

GMO-viljelyn sosioekonomisia näkökohtia koskevat EU:n rahoittamat tutkimushankkeet

Komissio on myöntänyt rahoitusta muuntogeenisten organismien tutkimusohjelmille jo yli kymmenen vuoden ajan tutkimuksen viidennestä ja kuudennesta puiteohjelmasta.[13] Jotkin kyseisistä hankkeista ovat erityisen merkityksellisiä Euroopan unionin GMO-viljelyn sosioekonomisten vaikutusten arvioinnin kannalta.

- Results and perspectives on the coexistence and traceability of GM and non-GM supply chains (CO-EXTRA – 2005–2009)[14]

CO-EXTRA-hankkeessa käsitellään koko laajaa kysymystä muuntogeenisten ja ei-muuntogeenisten toimitusketjujen rinnakkaiselosta siementuotannosta vähittäismyyntiin. Tärkeimmät sosioekonomisia vaikutuksia koskevat havainnot ovat seuraavat:

- Teknisin keinoin voidaan varmistaa, että hybridimaissin rinnakkaiselo 0,9 prosentin merkitsemisraja-arvon mukaisesti on toteutettavissa pitkällä aikavälillä, edellyttäen että siemenerät ovat riittävän puhtaita.

- Rinnakkaiseloa pelloilla pidetään mahdollisena, mutta suuresti riippuvaisena paikallisista ympäristöoloista ja käytännöistä.

- Rinnakkaiselo toimitusketjussa katsotaan mahdolliseksi toteuttaa, jos ketju organisoidaan asianmukaisesti. Se aiheuttaa kustannuksia, jotka johtuvat tuotteiden pitämisestä erillään maatilalta tehtaaseen, määritystestien tekemisestä ja tuotteiden jäljitettävyyden varmistamisesta.

- Mitä tulee kuluttajien suhtautumiseen muuntogeenisten tuotteiden merkintöihin, 40–70 prosenttia kuluttajista tutkituissa maissa haluaa pystyä valitsemaan, osatavatko ja syövätkö he muuntogeenisiä elintarvikkeita.

- Sustainable introduction of GM crops to European agriculture (SIGMEA – 2004–2007)[15]

SIGMEA-hankkeen tavoitteena oli laatia tiedeperustainen järjestelmä, jonka avulla päättäjille välitetään tietoa muuntogeenisiä viljelykasveja koskevista asianmukaisista rinnakkaiselo- ja jäljitettävyystoimenpiteistä.

Hankkeessa muun muassa kehitettiin laadullinen monikriteerinen malli ympäristö- ja talousvaikutusten arviointia varten.

Saadut tulokset osoittivat yleisesti, että rinnakkaiselon kustannukset riippuvat maatalousolosuhteista (maisemat, satojärjestelmät, ilmasto, käytännöt), GMO-viljelyn osuudesta suhteessa viljelyalaan ja viljelijöiden yhteistyöhalukkuudesta. Lisäksi SIGMEA-tutkimuksista käy ilmi, että eri toimenpiteiden kustannukset ja soveltuvuus määräytyvät pääasiassa peltojen ja viljelykasvien alueellisen ja ajallisen jakautumisen mukaan. Tämä osoittaa, että rinnakkaiselon hallintaan liittyvien toimenpiteiden olisi oltava mahdollisimman joustavia ja niiden olisi perustuttava paikallisiin tietoihin peltojen ominaisuuksista, ja alueellisten ja kansallisten viranomaisten tehtävänä olisi vain yleisten ohjeiden ja sääntöjen antaminen.

- Do Europeans buy GMO foods? (CONSUMERCHOICE – 2006–2008)[16]

CONSUMERCHOICE-hankkeessa oli tavoitteena muun muassa vertailla kymmenessä jäsenvaltiossa[17] mitattua kuluttajien suhtautumista muuntogeenisiin elintarvikkeisiin ja heidän tosiasiallista ostokäyttäytymistään, kun heille annettiin mahdollisuus valita muuntogeenisen ja ei-muuntogeenisen elintarvikkeen välillä. Tältä osin tutkimuksessa todettiin seuraavaa:

- Kuluttajien kyselyissä antamat vastaukset muuntogeenisiä elintarvikkeita koskeviin kysymyksiin eivät luotettavasti kerro sitä, miten he toimivat ruokakaupassa.

- Eurooppalaiset ostavat muuntogeenisiä elintarvikkeita, jos niitä on tarjolla kaupan hyllyllä.

JATKOTOIMET

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella on käynyt selväksi, missä on jo nyt saatavilla tilastollisesti merkityksellisiä tietoja Euroopan GMO-viljelyn sosioekonomisista vaikutuksista (pääasiassa maanviljelyyn kohdistuvista talousvaikutuksista). Muilta osin Euroopan tilanteen kannalta merkitykselliset tiedot ja tilastot, jotka tukisivat vastaajien ilmaisemia näkemyksiä, puuttuvat. Näin ollen toimitetut vastaukset kertovat selvästi sen, että tällä hetkellä Euroopan GMO-viljelyn nykyisiä tai tulevia sosioekonomisia vaikutuksia koko elintarvikeketjuun ja koko yhteiskuntaan ei useinkaan voida analysoida objektiivisesti.

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tässä kertomuksessa olisi epäasianmukaista tehdä tarkempaa analyysiä jäsenvaltioiden toimittamissa yksittäisissä vastauksissa esille tuoduista erityiskysymyksistä.

Komissio uskoo kuitenkin, että keskustelua tästä arkaluonteisesta aiheesta olisi syvennettävä, jotta kahtiajakoisten näkemysten sijasta saataisiin käyttökelpoisempia ja objektiivisempia tuloksia. Sen vuoksi komissio ehdottaa, että tästä kuulemisesta saatuja selkeimpiä tuloksia tarkastellaan yhdessä muiden GMO-viljelyn sosioekonomisia vaikutuksia koskevien aloitteiden (esim. tutkimuksen kuudennen puiteohjelman alaisten tutkimusohjelmien sekä tapauksen mukaan kolmansia maita koskevien havaintojen) kanssa ja käynnistetään Euroopan tasolla perusteellinen pohdinta, jolla on vankat tieteelliset perusteet ja jonka tavoitteet ovat seuraavat:

- Määritellään luotettavat tekijät, joiden avulla voidaan saada asianmukaista tietoa ennakoivasti ja jälkikäteen GMO-viljelyn todellisista sosioekonomisista vaikutuksista siementuotannosta kuluttajiin koko Euroopan unionissa. Olisi laadittava menetelmäkehys niiden täsmällisten sosioekonomisten indikaattoreiden määrittämiseksi, joita seurataan pitkällä aikavälillä, sekä tiedonkeruuta koskevat säännöt. Kuulemisten piiriin olisi sisällytettävä kaikki siemenestä kauppaan -ketjun sääntely- ja taloustoimijat sekä koko yhteiskunta.

- Tutkitaan erilaisia lähestymistapoja, joiden avulla näiden moniulotteisten sosioekonomisten tekijöiden parempaa ymmärtämistä voidaan hyödyntää GMO-viljelyn hallinnassa Euroopan unionissa. Näiden kysymysten pohdinnan jo aloittaneiden jäsenvaltioiden asiantuntemus olisi otettava huomioon.

Jäsenvaltioiden ja komission olisi yhdessä käynnistettävä ja toteutettava asiaa koskeva keskustelu. Myös sidosryhmien olisi osallistuttava siihen aktiivisesti hankkeen onnistumisen varmistamiseksi.

LIITE

Taustatietoja GMO-viljelystä EU:n 27 jäsenvaltiossa

Kaupallinen GMO-viljely | Tapahtumat | Viljelty ala (Bt-maissi 2008) | Suojalauseke | Rinnakkaiselotoimenpiteet (huhtikuu 2009) |

AT | Ei | 0 | Maissi – Peruna | Kyllä |

BE | Ei | 0 | Ei | Kyllä |

BG | Ei | 0 | Ei | Ei |

CY | Ei | 0 | Ei | Ei |

CZ | Kyllä | Bt-maissi Tärkkelysperuna | 8 400 ha | Ei | Kyllä |

DE | Kyllä vuoteen 2008 asti | Bt-maissi Tärkkelysperuna | 3 371 ha | Maissi | Kyllä |

DK | Ei | 0 | Ei | Kyllä |

EE | Ei | 0 | Ei | Ei |

EL | Ei | 0 | Maissi | Ei |

ES | Kyllä | Bt-maissi | 79 269 ha | Ei | Ei |

FI | Ei | 0 | Ei | Ei |

FR | Kyllä vuoteen 2007 asti | Bt-maissi | 0 | Maissi | Kyllä |

HU | Ei | 0 | Maissi – Peruna | Kyllä |

IE | Ei | 0 | Ei | Ei |

IT | Ei | 0 | Ei | Ei |

LT | Ei | 0 | Ei | Kyllä |

LU | Ei | 0 | Maissi – Peruna | Kyllä |

LV | Ei | 0 | Ei | Kyllä |

MT | Ei | 0 | Ei | Ei |

NL | Ei | 0 | Ei | Kyllä |

PL | Ei virallista tietoa | 0 | Ei | Ei |

PT | Kyllä | Bt-maissi | 4 851 ha Heinäkuuhun 2008 mennessä rekisteröity pinta-ala) | Ei | Kyllä |

RO | Kyllä | Bt-maissi Soija vuoteen 2007 asti | 7 146 ha | Ei | Kyllä |

SI | Ei | 0 | Ei | Ei |

SK | Kyllä | Bt-maissi | 1 940 ha | Ei | Kyllä |

SE | Kyllä | Tärkkelysperuna | 0 | Ei | Kyllä |

UK | Ei | 0 | Ei | Ei |

Tarkempia tietoja on saatavilla komission 2. huhtikuuta 2009 julkaisemassa kertomuksessa muuntogeenisten sekä tavanomaisten ja luonnonmukaisten viljelykasvien rinnakkaiselosta (http://ec.europa.eu/agriculture/gmo/coexistence/index_en.htm).

[1] EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1.

[2] Jäsenvaltioiden lyhenteet: http://publications.europa.eu/code/en/en-370100.htm

[3] http://ec.europa.eu/food/food/biotechnology/index_en.htm

[4] BE, CZ, ES, PL, RO, UK.

[5] CZ, DE, ES, FR, PT, RO, SK.

[6] CZ, DE, SE.

[7] Gomez-Barbero et al . (2008). Bt corn in Spain – the performance of the EU's first GM crop. Nature Biotechnology 26, 384–386.

[8] Runsaammat sadot olivat tilastollisesti merkittäviä ainoastaan yhdessä kolmesta tutkitusta maakunnasta.

[9] Brookes, G. (2008). The impact of using GM insect resistant maize in Europe since 1998. International Journal of Biotechnology 10 (2/3), 148–166.

[10] Brookes, G., and Barfoot, P. (2009). Global impact of biotech crops: Income and production effects 1996–2007. AgBioForum, 12(2), 184–208.

[11] CZ:n tekemä kysely MON810:n kasvattajille.

[12] Brookes, G. (2005a) The farm-level impact of herbicide-tolerant soybean in Romania. AgBioForum. 8, 235–241.

[13] Tarkempia tietoja saatavilla EU:n rahoittaman muuntogeenisiä viljelykasveja koskevan tutkimustyön tulosten koosteessa (”A decade of EU-funded GMO research (2001-2010)”): ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/fp7/kbbe/docs/a-decade-of-eu-funded-gmo-research_en.pdf

[14] http://www.coextra.eu/

[15] http://sigmea.group.shef.ac.uk/

[16] http://www.kcl.ac.uk/schools/biohealth/research/nutritional/consumerchoice

[17] CZ, DE, EE, EL, ES, NL, PL, SE, SI, UK.