52010DC0743

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 15.12.2010

KOM(2010) 743 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015:tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa

SEK(2010) 1539 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015:tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa

Euroopan digitaalistrategiassa[1] sähköinen hallinto sijoittuu kattavaan toimenpidekokonaisuutteen, jolla pyritään hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat edut eri puolilla Eurooppaa. Julkisen sektorin hyvin tiukassa resurssitilanteessa tieto- ja viestintätekniikka voi auttaa sitä luomaan innovatiivisia tapoja tarjota palveluja kansalaisille, saavuttaa tehokkuushyötyjä ja alentaa kustannuksia.

Euroopan sähköisen hallinnon ensimmäisen toimintasuunnitelman[2] puitteissa hallinnot kaikista jäsenvaltioista vaihtoivat keskenään tietoa hyviksi todetuista toimintamalleista. Suunnitelman myötä käynnistettiin joukko mittavia pilottihankkeita, joissa kehitetään käytännön ratkaisuja rajat ylittävien sähköisen hallinnon palvelujen käyttöönottoa varten[3]. Vuonna 2002 perustettu alan asiantuntijoiden verkkoyhteisö[4] on toiminut keskipisteenä sen 80 000 osallistujan keskusteluille mahdollisuuksista innovatiivisiin ratkaisuihin esimerkiksi sähköisen hallinnon, terveyspalvelujen ja osallisuuden aloilla. Edistystä on saavutettu myös julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytössä,[5] ja julkisia hankintoja varten on luotu sähköinen järjestelmä, jonka kautta eurooppalaiset yritykset voivat tarjota palvelujaan myös muiden kuin kotimaansa viranomaisille[6]. Syntymässä on EU:n laajuisia sähköisiä henkilöllisyysjärjestelmiä, joilla kansalaiset voivat käyttää verkon viranomaispalveluja eri puolilla EU:ta[7].

Uudet innovatiiviset teknologiat, kuten sosiaalinen media, ovat kasvattaneet kansalaisten odotuksia kaikenlaisten verkkopalvelujen vasteen laadun suhteen. Maiden rajat ylittäviä sähköisen hallinnon palveluja on kuitenkin vielä vähän, ja silloin kun niitä on tarjolla, enemmistö EU:n kansalaisista ei ole kovin halukkaita niitä käyttämään[8]. On selvästi tarpeen siirtyä avoimempaan verkkopalvelujen suunnittelu-, tuotanto- ja tarjontamalliin, jossa hyödynnetään kansalaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välisten yhteistyömuotojen tarjoamat mahdollisuudet. Yhdistelemällä uusia teknologioita, avoimia teknisiä spesifikaatioita, innovatiivisia arkkitehtuureja ja julkisen sektorin tiedon saatavuutta voidaan kansalaisille tuottaa nykyistä parempaa lisäarvoa entistä pienemmin resurssein.

Näistä syistä komissio ehdottaa toista sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään toteuttamaan sähköisen hallinnon viidennessä ministerikonferenssissa Malmössä annetun julistuksen (”Malmön julistus”[9]) kunnianhimoinen visio, joka sai myös elinkeinoelämän[10] ja kansalaispaneelin[11] tuen.

Vision tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on, että eurooppalaiset julkishallinnot toimivat ” tunnustetusti avoimesti, joustavasti ja yhteistyökykyisesti suhteissaan kansalaisiin ja yrityksiin . Sähköisen hallinnon avulla ne lisäävät tehokkuuttaan ja tuloksellisuuttaan ja parantavat jatkuvasti julkisia palveluja tavalla, joka vastaa käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tuottaa mahdollisimman suurta yhteiskunnallista arvoa tukien näin Euroopan siirtymistä johtavaksi osaamispohjaiseksi taloudeksi ” .

Malmön julistuksessa määritellään Euroopan kaikille julkishallinnoille neljä prioriteettia tuleviksi viideksi vuodeksi:

- Kansalaisia ja yrityksiä valtaistetaan sähköisen hallinnon palveluilla, jotka on suunniteltu käyttäjätarpeiden perusteella ja kehitetty yhteistyössä kolmansien osapuolten kanssa, sekä julkisen tiedon paremmalla saatavuudella, läpinäkyvyyden parantumisella ja tarjoamalla sidosryhmille toimivia tapoja osallistua politiikan laadintaprosessiin.

- Liikkuvuutta yhtenäismarkkinoilla helpotetaan saumattomilla sähköisen hallinnon palveluilla, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen ja toimintaan sekä opiskeluun, työskentelyyn, oleskeluun ja eläköitymiseen missä tahansa Euroopan unionissa.

- Tehokkuus ja tuloksellisuus mahdollistetaan pyrkimällä jatkuvasti sähköisen hallinnon avulla keventämään hallinnollista taakkaa, parantamaan organisatorisia prosesseja ja edistämään kestävää vähähiilistä taloutta.

- Poliittisten prioriteettien toteutus mahdollistetaan toteuttamalla tarvittavat keskeiset puitteet ja luomalla tarvittavat oikeudelliset ja tekniset edellytykset.

Valtioiden on pystyttävä tuottamaan parempia julkisia palveluja pienemmin resurssein. Kaikki edellä luetellut poliittiset prioriteetit tukevat tätä tavoitetta ja tarjoavat uusia ja parempia tapoja yhteydenpitoon kansalaisten kanssa. Innovatiiviset ratkaisut, kuten palvelusuuntautuneet arkkitehtuurit ja ns. pilvipalvelut, yhdessä yhteiskäyttöä, jälleenkäyttöä ja yhteentoimivuutta tukevien avoimempien teknisten spesifikaatioiden kanssa lisäävät tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia toimia keskeisenä tekijänä julkisen sektorin tehokkuuspyrkimyksissä.

Osana koko komission laajuisia pyrkimyksiä edistää Eurooppa 2020 -strategian[12] mukaisesti älykästä, kestävää ja osallistavaa taloutta Euroopan unionissa tällä toimintasuunnitelmalla tuetaan Euroopan digitaalistrategian kahta keskeistä tavoitetta:

- Vuoteen 2015 mennessä verkossa on saatavilla joukko keskeisiä rajat ylittäviä palveluja, joiden avulla yrittäjät voivat perustaa yrityksen ja toimia yrittäjänä kaikkialla Euroopassa alkuperäpaikasta riippumatta ja kansalaiset opiskella, työskennellä, asua ja viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionin alueella.

- Vuoteen 2015 mennessä puolet EU:n kansalaisista on käyttänyt sähköisen hallinnon palveluja.

Koska sähköisen hallinnon palvelut ovat erittäin tärkeitä myös yrityksille, tällä toimintasuunnitelmalla pyritään lisäksi siihen, että vuoteen 2015 mennessä 80 prosenttia yrityksistä on käyttänyt viranomaisten verkkopalveluja.

TOIMINTASUUNNITELMAN LAAJUUS

Tässä toimintasuunnitelmassa pyritään siihen, että kansalliset ja EU-tason poliittiset toimintavälineet täydentäisivät toisiaan mahdollisimman hyvin. Sillä tuetaan siirtymistä nykyisestä sähköisestä hallinnosta avointen, joustavien, yhteistoiminnallisten, saumattomien sekä kansalaisia ja yrityksiä valtaistavien palvelujen uuteen sukupolveen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla.

Sähköistä hallintoa koskevan eurooppalaisen yhteistyön tukemiselle on vankat poliittiset ja taloudelliset perusteet. Yhteinen toiminta asiassa voi auttaa pääsemään nykyisestä talouskriisistä, kun julkiset voimavarat voidaan käyttää tehokkaammin ja julkisia menoja saadaan pienennettyä. Sähköisen hallinnon palveluja voidaan kehittää taloudellisemmin koordinoimalla ja kokoamalla yhteen julkisen ja yksityisen sektorin resursseja.

Koska toimintasuunnitelman toteutuksessa keskeisellä sijalla ovat kansalliset hallinnot, Euroopan komission päävastuualueena on parantaa edellytyksiä rajat ylittäville palveluille, joita tarjotaan kansalaisille ja yrityksille näiden kotimaasta riippumatta. Tähän kuuluu muun muassa yhteentoimivuuden, sähköisten allekirjoitusten ja sähköisen tunnistautumisen kehittäminen. Tällaiset palvelut vahvistavat sisämarkkinoita ja täydentävät EU-lainsäädäntöä[13] ja sen vaikuttavuutta useilla aloilla, joilla tieto- ja viestintätekniikka voi parantaa palvelutuotantoa. Näin on esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, oikeusasioissa, terveydenhuollossa, ympäristöalalla, liikkuvuuskysymyksissä ja sosiaaliturvassa. Myös kansalaisaloitteita[14] voidaan tukea tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Komissio pyrkii johtamaan kehitystä omalla esimerkillään.

PRIORITEETIT JA TOIMET

Seuraavassa ehdotetaan aikatauluineen erilaisia toimia, jotka liittyvät määriteltyihin neljään poliittiseen prioriteettiin. Toimet voidaan jakaa kolmeen ryhmään toimijoiden ja perussopimuksessa määritellyn toimivallan perusteella:

- Silloin kun jäsenvaltiot ovat vetovastuussa ja toimivat omien resurssiensa varassa, komissio avustaa toimintaa tuki- ja koordinointitoimilla. Ehdotetuissa toimissa keskitytään tavoitteiden asettamiseen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sekä siihen, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. Tätä varten esimerkiksi vaihdetaan tietoa hyviksi todetuista toimintamalleista, tehdään selvityksiä ja suoritetaan vertailuanalyysejä.

- Silloin kun komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä kehittämään, ottamaan käyttöön tai parantamaan rajat ylittäviä palveluja , komissio ottaa vetovastuun toimissa, joissa käytetään yhteisiä resursseja, ja jäsenvaltiot kantavat lopullisen vastuun omilla resursseillaan toteutettavien toimien loppuun viemisestä. Ehdotettaviin toimiin kuuluu muun muassa tutkimusta ja kehitystä, pilottihankkeita, jäsenvaltioiden yhteistä palvelukehitystä ja tietämyksen siirtoa markkinoille.

- Silloin kun komissio voi luoda mahdollistavia edellytyksiä , ehdotettavissa toimissa muun muassa laaditaan lainsäädäntöä, asetetaan standardeja, muotoillaan yhteisiä puitteita, toteutetaan yleiskäyttöisiä välineitä, tuotetaan (uudelleen käytettävissä olevia) teknisiä rakenneosia ja turvataan yhteentoimivuutta.

Käyttäjien valtaistaminen

Valtaistamisella tarkoitetaan pyrkimystä lisätä kansalaisten sekä yritysten ja muiden organisaatioiden valmiuksia toimia yhteiskunnassa aktiivisesti käyttämällä uusia teknologian tarjoamia välineitä. Julkisia palveluja voidaan tehostaa ja käyttäjätyytyväisyyttä lisätä, kun palvelut saadaan vastaamaan paremmin käyttäjien odotuksia ja ne suunnitellaan käyttäjien tarpeiden pohjalta ja, jos mahdollista, yhteistyössä heidän kanssaan. Valtaistaminen edellyttää myös, että julkinen sektori tuo julkisen tiedon helposti saataville, lisää läpinäkyvyyttä ja luo kansalaisille ja yrityksille todellisia mahdollisuuksia osallistua politiikan laadintaan.

Käyttäjien tarpeista lähtevät palvelut ja osallistavat palvelut

Tuloksellisen sähköisen hallinnon lisääminen tarkoittaa, että palvelut suunnitellaan käyttäjien tarpeiden pohjalta ja ne tarjoavat joustavia ja personoituja tapoja viestiä ja asioida julkishallinnon kanssa: esimerkiksi hankkia tietoa tukien ja etuisuuksien myöntämisestä, kirjautua kouluihin ja yliopistoihin, pyytää ja vastaanottaa väestörekisteriotteita, jättää veroilmoitus jne. Palvelujen käytettävyyttä ja saatavuutta voitaisiin parantaa myös tarjoamalla niitä useampien kanavien kautta (esimerkiksi internet, televisio, puhelin, matkaviestimet ja mahdollisuuksien mukaan erilaiset välityspalvelut).

2011–2013 | Komissio tukee jäsenvaltioita käyttäjälähtöisten sähköisen hallinnon palvelujen kehittämisessä sekä osallistavuuden ja esteettömyyden varmistamisessa sopimalla jäsenvaltioiden kanssa yhteisistä tavoitteista ja arviointiperusteista, järjestämällä käyttöönoton edistämiseksi mahdollisuuksia levittää kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason asiantuntemusta, tukemalla demonstrointihankkeiden avulla toimivia ja käytännöllisiä esteettömyysratkaisuja, jotka vastaavat soveltuvia eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja, jos sellaisia on. |

2013 | Jäsenvaltiot luovat personoituja verkkopalveluja, joissa on esimerkiksi mahdollisuus seurata asiointitapahtuman etenemistä hallinnossa. |

Palvelujen yhteistuotanto

- Sosiaaliseen verkostoitumiseen ja yhteistoiminnallisuuteen perustuvat välineet (esim. Web 2.0 -teknologia) antavat käyttäjille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti julkisten palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon. Olemassa on jo pieni mutta kasvava määrä kansalaisten tarpeisiin kohdennettuja palveluja, jotka ovat usein kansalaisjärjestöjen kehittämiä ja perustuvat yksityisen ja julkisen sektorin toimivaan yhteistyöhön[15]. On kuitenkin vielä selvitettävä, mitkä ovat kaikkein sopivimpia välineitä ja miten niitä voitaisiin parhaiten käyttää yritysten, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten saamiseksi mukaan toimintaan.

Aluksi on suoritettava analyysi tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvista yhteistuotantotekniikoista sekä niiden kustannustehokkuudesta ja kyvystä tuottaa laadukkaita ja luotettavia julkisia palveluja. Kun nämä asiat ovat selvillä, olisi pyrittävä saamaan kolmansia osapuolia mukaan palvelujen kehittämiseen.

2011 | Komissio arvioi ensiksi selvityksen pohjalta, miten käyttäjät saataisiin aktiivisesti mukaan sähköisen hallinnon palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon, ja kehittää edelleen jäsenvaltioiden kanssa jäsenvaltioille suunnattuja suosituksia/ohjeistoja. |

2011–2013 | Komissio helpottaa tiedon ja kokemusten vaihtoa sidosryhmien välillä ja sopii jäsenvaltioiden kanssa yhteisistä tavoitteista yhteistoiminnallisten palvelujen käyttöönotolle. |

Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttö

Julkinen sektori on todellinen informaation kultakaivos[16]. Suuri osa viranomaisten keräämästä datasta jää käyttämättä tai palvelee vain hyvin kapeaa tarkoitusta. Henkilöimättömän julkisen datan (paikkatieto, väestötiedot, tilastotieto, ympäristötieto jne.) julkistaminen, varsinkin konekielisessä muodossa, antaa kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden löytää sille uusia käyttötarkoituksia ja luoda uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja.

Komissio ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet maksimoimaan julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä saatavan arvon esimerkiksi asettamalla raakadatan ja asiakirjat uudelleenkäytettäviksi erilaisissa formaateissa (myös konekielisissä) ja eri kielillä, sekä luomalla julkisen sektorin tietoja kokoavia ja keskitetysti tarjoavia verkkoportaaleja[17]. Tämän alan toimet liittyvät julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä annetun direktiivin[18] täytäntöönpanoon ja uudelleentarkasteluun, komission tiedon uudelleenkäyttöä koskevan komission päätöksen[19] uudelleentarkasteluun ja tulokselliseen yhteistyöhön PSI Group -yhteistyöelimessä[20].

2011 | Jäsenvaltiot sopivat julkisen sektorin tiedon uudelleenkäyttöä kuvaavista yhteisistä indikaattoreista. |

2011 | Komissio tekee selvityksen siitä, missä määrin jäsenvaltioissa on kehitetty ja toteutettu avoimia datakokoelmia tai alan verkkoportaaleja (esim. data.gov.uk). |

2011–2013 | Komissio edistää tiedonvaihtoa hyvistä käytänteistä ja tukee tiedotustoimintaa sekä laatii oman tietonsa uudelleenkäyttöä koskevan strategian asiaa koskevan päätöksen uudelleentarkastelun pohjalta. |

2011–2012 | Komissio tarkastelee julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä annettua direktiiviä Euroopan digitaalistrategian mukaisesti ja harkitsee mahdollisuuksia laatia eurooppalaista julkisen sektorin tietoa koskeva laajempi strategia. |

Läpinäkyvyyden lisääminen

Läpinäkyvyys valtiollisessa päätöksenteossa ja siinä, miten se käyttää henkilötietoja, auttaa lujittamaan kansalaisten luottamusta ja parantamaan päätöksentekijöiden vastuuvelvollisuutta. Moni jäsenvaltio on jo asettanut läpinäkyvyyteen liittyviä tavoitteita, mutta yhteiseurooppalaisia tavoitteita ei vielä ole.

Tutkimukset osoittavat, että uudet teknologiat ja palvelut, joiden avulla käyttäjät voivat seurata henkilötietojensa käyttöä hallinnossa ja saada selville, kuka heidän hallinnollisia tietojaan on käynyt katsomassa, ja jotka antavat käyttäjille tarkemman kuvan päätöksentekoprosesseista, kuuluvat halutuimpiin sähköisen hallinnon palveluihin. Tämän alan toimissa on noudatettava tietosuojadirektiiviä (direktiivi 95/46/EY).

2011 | Komissio ja jäsenvaltiot asettavat yhteiset vapaaehtoiset läpinäkyvyystavoitteet ja vaihtavat tietoa jo saaduista kokemuksista. |

2013 | Jäsenvaltiot ja komissio tarjoavat verkossa tietoa hallinnon laeista ja määräyksistä, periaatteista ja rahoituksesta. |

2014 | Jäsenvaltiot tarjoavat tietosuojadirektiiviä 95/46/EY noudattaen kansalaisilleen mahdollisuuden tutustua verkon välityksellä heitä koskeviin viranomaisten hallussa oleviin tietoihin, jos ne ovat saatavilla sähköisessä muodossa. Ne myös ilmoittavat kansalaisille selkeästi ja yksiselitteisesti aina kun kyseisiä tietoja käsitellään automatisoidusti. |

Kansalaisten ja yritysten osallistuminen politiikan laadintaan

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kehittämään ja edistämään tieto- ja viestintäteknisiin ratkaisuihin perustuvia hyödyllisempiä ja parempia keinoja, joilla yritykset ja kansalaiset voisivat osallistua yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa koskeviin kuulemisiin, keskusteluihin ja prosesseihin. Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännessä puiteohjelmassa[21] kehitteillä olevat uudet hallinnon ja politiikan mallinnustyökalut tulevat auttamaan hallintoja luomaan älykkäämpää, kohdennetumpaa ja mukautuvampaa politiikkaa ja samalla saamaan paremman kuvan vaikutuksista sekä kustannusten ja vaikuttavuuden suhteesta.

Kaavailluilla toimilla parannetaan ihmisten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin ja ehdottaa poliittisia toimenpiteitä jäsenvaltioissa ja koko Euroopan unionissa. Aiotut toimet perustuvat osallistavuuteen liittyviin hankkeisiin, joita on jo käynnistetty kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa (esim. verkkovetoomussovellusten käyttö kansalaisaloitteiden[22] tukena), tai uusiin ehdotuspyyntöihin, joita on tarkoitus julkaista seitsemännessä puiteohjelmassa.

2011 | Komissio kehittää jäsenvaltioiden kanssa verkkopalvelua kansalaisaloitteiden (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla) tueksi. |

2011 | Komissio arvioi meneillään olevat tutkimushankkeet ja käynnistää uusia osana seitsemännen puiteohjelman vuosien 2011–2012 työohjelmaan kuuluvaa osiota ”Tieto- ja viestintäteknologia hallinnon ja politiikan mallintamista varten”, sekä varmistaa edelleen tiedonvaihdon ja yhteydenpidon toimivista ratkaisuista. |

2011–2015 | Jäsenvaltioiden, komission ja edustuksellisten laitosten, kuten parlamenttien, olisi pilotti- ja demonstrointihankkeiden pohjalta kehitettävä palveluja, joilla sidosryhmät saadaan mukaan julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoprosesseihin. |

Sisämarkkinat

Useimmat viranomaisten verkkopalvelut eivät toimi rajojen yli tai niiden käyttöön tarvitaan monimutkaisia menettelyjä. EU-maan kansalaiset eivät voi helposti käyttää toisen maan kuin sijoittautumismaansa julkisia palveluja esimerkiksi kansallisen sähköisen henkilökortin avulla. Tämä vähentää merkittävästi yritysten ja kansalaisten liikkuvuutta. Valtioiden olisi sisämarkkinoiden tukemiseksi luotava saumattomia palveluja, joiden avulla yrittäjät voisivat perustaa yrityksen ja harjoittaa liiketoimintaa missä tahansa Euroopassa ja kansalaiset voisivat opiskella, työskennellä, oleskella, käyttää terveyspalveluja ja viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionissa.

Saumattomat palvelut yrityksille

Yritysten olisi voitava myydä ja tarjota palveluja ja tuotteita kaikkialla EU:ssa. Tähän tarvitaan helppoja sähköisiä palveluja julkisiin hankintamenettelyihin osallistumista varten. Lisäksi yrityksille on tarjottava keskitettyjä asiointipisteitä yhteydenpitoon viranomaisten kanssa. Näillä aloilla on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana toteutettu kaksi merkittävää aloitetta:

- SPOCS-hankkeessa[23] pyritään poistamaan hallinnollisia esteitä, joihin eurooppalaiset yritykset törmäävät halutessaan tarjota palvelujaan ulkomailla, tukemalla seuraavan sukupolven keskitettyjen asiointipisteiden ja niihin liittyvien sähköisten menettelyjen toteuttamista.

- PEPPOL-hankkeessa[24] pyritään pilotoimaan EU:n laajuista yhteentoimivaa sähköisten julkisten hankintamenettelyjen ratkaisua, jonka avulla yritykset voivat hoitaa koko tarjontasyklin verkossa aina tilausten hallinnasta laskutukseen ja tuoteluettelointiin saakka. Tämä tulee keventämään hallinnollista taakkaa. Toteutettuna ratkaisun odotetaan myös lisäävän läpinäkyvyyttä ja johtavan mahdollisesti suuriin kustannussäästöihin.

Näiden aloitteiden pohjalta kaavaillaan seuraavia toimenpiteitä: rajat ylittävä ja yhteentoimiva sähköisten hankintojen infrastruktuuri, joka perustuu laajan mittakaavan PEPPOL-pilottihankkeeseen, sekä ”toisen sukupolven” keskitettyjen asiointipisteiden luominen ja palveludirektiivin laajentaminen muillekin aloille. Tämä merkitsisi, että vuoteen 2015 mennessä yritykset Euroopassa voisivat myydä tuotteita ja tarjota palveluja julkishallinnoille muissa maissa yhtä helposti kuin nykyään kotimaassaan. Yritystoiminnan laajentaminen muihin maihin ja rekisteröityminen onnistuisi etäältäkin, eli omasta toimistosta käsin.

2011 | Jäsenvaltiot ja komissio arvioivat PEPPOLin ja SPOCSin tulokset ja varmistavat kestävän jatkotoiminnan. |

2011 | Komissio julkistaa valkoisen kirjan käytännön toimista sähköisten hankintamenettelyjen yhteenliittämiseksi sisämarkkinoilla[25]. |

2012–2014 | Jäsenvaltioiden olisi toteutettava rajat ylittäviä palveluja PEPPOLin ja SPOCSin tulosten pohjalta. |

2013 | Jäsenvaltiot varmistavat, että ”toisen sukupolven” keskitetyt asiointipisteet toimivat täysimittaisina sähköisen hallinnon keskuksina myös palveludirektiivin vaatimuksia ja aloja laajemmin[26]. |

Henkilökohtainen liikkuvuus

Euroopan kansalaisten tulisi voida liikkua ja oleskella vapaasti eri puolilla Eurooppaa[27]. Jäsenvaltiot ja komissio kehittävät tällä alalla yhdessä palveluja sellaisten ihmisten liikkuvuuden lisäämiseksi, jotka haluavat muuttaa Euroopan maiden välillä esimerkiksi opiskelua, työntekoa, terveyspalvelujen hyödyntämistä, asumista ja/tai eläkepäivien viettämistä varten.

Kaavailluilla toimilla on tarkoitus varmistaa, että kehitetään yhteentoimivia palveluja, joiden avulla kansalaiset voivat viestiä, hoitaa asioitaan sekä lähettää ja vastaanottaa sähköisiä asiakirjoja ja tietoa julkishallintojen kanssa kaikkialla EU:ssa. Niillä mahdollistetaan sähköisen tiedon suojattu tallentaminen ja siirto rajojen yli (asiakirjojen ja tiedon toimittaminen sähköisesti). Ihmiset tulevat pääsemään käsiksi henkilökohtaisiin asiakirjoihinsa, kuten syntymätodistuksiin, mistä tahansa Euroopassa, heillä on eläkeoikeus viettäessään eläkepäiviään muualla kuin työskentelymaassaan tai he voivat kirjautua sähköisesti mihin tahansa eurooppalaiseen yliopistoon.

2012–2014 | Komissio tukee tiedonvaihtoa toimivista ratkaisuista ja koordinoi jäsenvaltioiden pyrkimyksiä kehittää ja perustaa yhteentoimivia sähköisen jakelun palveluja. |

2015 | Jäsenvaltiot tarjoavat kansalaisille rajat ylittäviä ja yhteentoimivia sähköisen jakelun palveluja niin, että he voivat opiskella, työskennellä, oleskella, käyttää terveyspalveluja ja viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionissa. |

Rajat ylittävien palvelujen EU:n laajuinen toteutus

Komissio ja jäsenvaltiot jakavat keskenään tietoa laajamittaisissa pilottihankkeissa kehitetyistä onnistuneista ratkaisuista[28], jotta voidaan määritellä ja sopia keskeiset rajat ylittävät palvelut, jotka ovat valmiita toteutettaviksi kestävällä tavalla koko EU:ssa. Jäsenvaltiot ja komissio arvioivat palvelujen kypsyyden analysoimalla organisatoriset, oikeudelliset, tekniset ja kielelliset esteet, jotka voisivat haitata niiden lopullista käyttöönottoa.

Rajat ylittävien palvelujen saatavuutta EU:ssa lisätään alkuvaiheessa tukemalla uusia laajamittaisia pilottihankkeita, jotka vastaavat tarkoin määriteltyihin tarpeisiin (esim. oikeusasioiden ja ympäristön alalla) ja perustuvat jo olemassa olevan infrastruktuurin uudelleenkäyttöön. Kaavailluilla toimilla pitäisi luoda jäsenvaltioille edellytykset rajat ylittävien palvelujen täysimittaiseen käyttöönottoon kaikkialla EU:ssa sekä uusien käynnistämiseen.

.

2011 | Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa selvityksen rajat ylittävien palvelujen kysynnästä ja arvioi organisatoriset, oikeudelliset, tekniset ja kielelliset esteet. |

2011 | Jäsenvaltiot sopivat keskeisistä rajat ylittävistä julkisista palveluista, jotka toteutetaan vuosina 2012–2015, ja määrittelevät käytännön osatavoitteet/vaiheet[29]. |

2012–2015 | Komissio tukee ja koordinoi jäsenvaltioiden pyrkimyksiä viedä eteenpäin laajamittaisia pilottihankkeita ja käynnistää uusia, sekä kannustaa jäsenvaltioita koordinoimaan ja jakamaan tuloksia ja ratkaisuja keskenään. |

2012–2015 | Komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toteuttamaan rajat ylittäviä ympäristöalan sähköisiä palveluja[30]. |

Viranomaisten ja hallintojen tehokkuus ja tuloksellisuus

Tämän prioriteetin toimissa keskitytään tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja organisatoristen muutosten mahdollistamiseen, jotta voidaan tarjota parempia, virtaviivaisempia, kestävämpiä ja nopeampia julkisia palveluja keventämällä hallinnollista taakkaa, parantamalla organisatorisia prosesseja ja edistämällä kestävää vähähiilitaloutta.

Organisatoristen prosessien parantaminen

Sähköinen hallinto toimii muutoksen välineenä parannettaessa organisatorisia prosesseja hallinnoissa ja rajoitettaessa kustannuksia. Esimerkiksi laskutuksen kustannuksia voidaan alentaa sähköisissä julkisissa hankintaprosesseissa ja parantaa samalla tuloksellisuutta muun muassa lyhentämällä käsittelyaikoja. Virkamiehet hyötyvät tietoteknisten taitojensa kehittymisestä ja oppiessaan muualla Euroopassa saaduista kokemuksista, jotka koskevat eri tapoja parantaa organisaation prosesseja. ePractice.eu-verkkoportaali tulee olemaan tässä tärkeässä asemassa.

Lisäksi komissio johtaa kehitystä esimerkillään ja soveltaa uudenaikaisimpia ja parhaiten soveltuvia sähköisen hallinnon teknologioita ja periaatteita omassa organisaatiossaan. eCommission-toimintasuunnitelma vuosille 2011–2015 tulee tukemaan hallintoprosessien sujuvoittamista, helpottamaan tiedon jakamista ja yksinkertaistamaan yhteydenpitoa komission kanssa.

2011 | Komissio helpottaa kokemustenvaihtoa kannustamalla onnistuneiden ratkaisujen ja sovellusten uudelleenkäyttöä ja kartoittamalla uusia tapoja auttaa jäsenvaltioita parantamaan organisaatioprosessejaan. |

2011–2012 | Komissio kehittää ePractice.eu-verkkoportaalista jäsenvaltioiden sähköisen hallinnon asiantuntijoille toimivan välineen kokemusten- ja tiedonvaihtoon. |

2011–2015 | Komissio toteuttaa vuosille 2011–2015 kunnianhimoisen eCommission-toimintasuunnitelman, joka kattaa täysin sähköiset hankinnat, julkisen sektorin tietostrategian ja läpinäkyvyyspolitiikan[31]. |

2013 | Komissio perustaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jäsenvaltioiden hallintojen välisen henkilöstövaihto-ohjelman. |

Hallinnollisen taakan keventäminen

Monille ihmisille ja yrityksille parasta hallintoa edustaa sellainen joka ei näy. Käytännössä monet menettelyt ja vaatimukset tekevät kuitenkin viranomaisasioinnista työlästä niin ajallisesti kuin resurssienkin näkökulmasta. Näin ollen hallinnollisten prosessien yksinkertaistamisen tai poistamisen tulisi olla tärkeä tavoite, kuten toimintaohjelmassa hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa[32] todetaan.

Kaavailluilla toimilla on määrä auttaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomat hallinnolliset rasitteet. Tähän voidaan päästä esimerkiksi siten, että viranomaiset käyttävät kansalaisista saatavilla olevia tietoja järkevästi ja noudattavat tietojen kertarekisteröinnin periaatetta, jolloin kansalaisista tarvittava tieto kerätään vain kerran. Tämä edellyttää luonnollisesti tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvien vaatimusten täyttymistä.

2011–2013 | Komissio organisoi jäsenvaltioiden kanssa kokemustenvaihdon kertarekisteröintiperiaatteen toteuttamisesta, ja kun sähköisistä menettelyistä ja sähköisestä viestinnästä on tullut sähköisen hallinnon palvelujen tärkein kanava, laatii kustannus-hyötyanalyysin ja etenemissuunnitelman jatkoa varten. |

Vihreä hallinto

Komission suositus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä siirtymisessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen kattaa myös julkiset organisaatiot[33]. Sähköiseen hallintoon liittyviä erityistavoitteita ei kuitenkaan ole, joten ne on asetettava ja arvioitava.

Alla kuvailluilla toimilla pyritään pienentämään jäsenvaltioiden hallintojen hiilijalanjälkeä esimerkiksi sähköisellä arkistoinnilla, videoneuvotteluilla jne.

2012 | Komissio tekee selvityksen sähköisen hallinnon mahdollisuuksista pienentää hallintojen hiilijalanjälkeä, sekä nostaa esiin asiaan liittyviä hyviä toimintamalleja. |

2013 | Jäsenvaltioiden olisi laadittava ja sovittava indikaattorit ja arviointimenettelyt, joilla mitataan sähköisen hallinnon palveluilla aikaansaatua niiden hallintojen hiilijalanjäljen pienentymistä. |

Sähköisen hallinnon kehittymisen edellytykset

Jotta sähköisen hallinnon palveluja Euroopassa lisäävät toimet voidaan toteuttaa, on luotava joukko teknisiä ja oikeudellisia edellytyksiä. Näihin kuuluu rajat ylittävän yhteentoimivuuden edistäminen, mikä mahdollistaisi muun muassa tiedonvaihdon, keskitetyn palvelun periaatteen toteutukset, (kansallisten) sähköisten tunnistautumisratkaisujen Euroopan laajuisen käytön ja maksujärjestelmät. Yhteentoimivuutta tuetaan avoimilla teknisillä spesifikaatioilla ja kehittämällä keskeisiä mahdollistavia tekijöitä, kuten sähköisen identiteetin hallintaa, ja aikaansaamalla sähköisen hallinnon innovaatioita.

Avoimet tekniset eritelmät ja yhteentoimivuus

Yhteentoimivuus tarkoittaa järjestelmien ja koneiden kykyä vaihtaa, käsitellä ja tulkita oikein informaatiota. Kyseessä ei ole pelkästään tekninen haaste, koska siihen liittyy myös tiedonkäsittelyn oikeudellisia, organisatorisia ja semanttisia näkökohtia. Yhteentoimivuus on olennainen edellytys sähköisen hallinnon palvelujen avoimelle ja joustavalle tarjonnalle ja se mahdollistaa Euroopan hallintojen yhteistoiminnan. Erityisesti on huomionarvoista, että standardit ja avoimet toteutusalustat tarjoavat mahdollisuuksia kustannustehokkaampaan resurssien käyttöön ja palveluntarjontaan.

Kaavailluilla toimilla päästään kehittämään yhteistä strategiaa yhteentoimivuuden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä Euroopan tasolla.

2011–2015 | Komissio toteuttaa (ISA-ohjelman kautta) Euroopan yhteentoimivuuspuitteita (EIF) ja Euroopan yhteentoimivuusstrategiaa (EIS) (molemmat on määrä hyväksyä vuonna 2010). |

2012 | Komissio organisoi osaamisvaihtoa ja edistää ratkaisujen uudelleenkäyttöä ja jakamista yhteentoimivien sähköisen hallinnon palvelujen toteuttamiseksi. Tähän sisältyy rajapintojen luominen alkuperäisten kansallisten lähteiden kanssa. |

2013 | Jäsenvaltioiden kansallisten yhteentoimivuuspuitteiden tulisi olla linjassa EIF:n kanssa[34]. |

Keskeiset mahdollistajat

Monissa verkkopalveluissa on välttämätöntä yksilöidä ja tunnistaa henkilö tai oikeussubjekti, jolle palvelu tuotetaan. Sähköiset yksilöintitekniikat ja tunnistamispalvelut ovat olennaisen tärkeitä sähköisten asiointitapahtumien tietoturvan kannalta (sekä julkisella että yksityisellä sektorilla). Nykyään yleisin tunnistautumistapa ovat salasanat, mutta yksityisyyden suojaksi tarvitaan yhä useammin turvallisempia ratkaisuja. Eurooppa tarvitsee parempaa hallinnollista yhteistyötä rajat ylittävien julkisten verkkopalvelujen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi, mihin kuuluvat myös käytännön yksilöimis- ja tunnistamisratkaisut. Käynnissä on jo alan aloitteita, kuten laajan mittakaavan STORK-pilottihanke, jossa pyritään luomaan tunnistautumiselle eurooppalainen yhteentoimivuusperusta, jonka ansiosta kansalaiset voivat käyttää sähköisen hallinnon palveluja kotimaassaan ja ulkomailla kansallisella sähköisellä henkilötunnisteellaan.

Kaavailluilla toimilla autetaan rakentamaan yleiseurooppalaisia puitteita yhteisesti tunnustetulle sähköiselle tunnisteelle[35], jolla kansalaiset ja yritykset voivat tunnistautua sähköisesti koko Euroopassa. Lähestymistavan olisi rakennuttava edellä kuvattujen aloitteiden, erityisesti STORKin, tuloksille ja perustuttava henkilöllisyyden todentamiseen tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevien säännösten mukaisesti. Toiminnassa otetaan huomioon jo olemassa oleva sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä tunnistusta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma[36] sekä vuodelle 2011 kaavailtu sähköisistä allekirjoituksista annetun direktiivin tarkistus, ja täydennetään näitä.

2011 | Komissio ehdottaa sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktiivin tarkistusta, jotta saataisiin oikeudellinen kehys turvallisten sähköisten todentamisjärjestelmien rajat ylittävälle tunnustamiselle ja yhteentoimivuudelle[37]. |

2012 | Komissio ehdottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä sähköisen tunnistamisen ja todentamisen vastavuoroisesta tunnustamisesta koko EU:ssa perustuen verkkotodentamispalveluihin, jotka on määrä ottaa käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa (jotka voivat käyttää soveltuvimpia joko julkisen tai yksityisen tahon myöntämiä virallisia henkilötodistuksia)[38]. |

2012–2014 | Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön sähköiset tunnistamisratkaisut STORK-hankkeen ja muiden asiaan liittyvien hankkeiden tulosten pohjalta. |

Innovatiivinen sähköinen hallinto

Sähköisten viranomaispalvelujen uuden sukupolven on käytettävä perustana ja hyödynnettävä innovatiivisia teknisiä lähestymistapoja, kuten julkisia ”palvelupilviä” ja palvelusuuntautuneita arkkitehtuureja, jotta voidaan luoda avoimia, joustavia ja yhteistoiminnallisia sähköisen hallinnon palveluja ja alentaa samalla tieto- ja viestintätekniikkakustannuksia. Uusissa pilottihankkeissa tullaan edistämään sähköisen hallinnon palvelujen tarjonnassa tarvittavien yhteisten resurssien ja palvelujen vaivatonta ja tarvelähtöistä saatavuutta ja käyttöä. Lisäksi hallintojen on päivitettävä infrastruktuurinsa (portaalit, sivustot, sovellukset jne.) ja yleishyödylliset verkkopalvelunsa IPv6-yhteensopiviksi, kun IPv4-osoitteet alkavat ehtyä. IPv6-osoitteisiin siirtyminen auttaa jäsenvaltioiden viranomaisia edistämään innovatiivisia, tehokkaita ja helposti saatavilla olevia sovelluksia ja palveluja[39].

Kaavailluissa toimissa pyritään löytämään ja jakamaan testattuja ja turvallisia ratkaisuja julkisiin palvelupilviin, palvelusuuntautuneisiin arkkitehtuureihin ja IPv4/IPv6-siirtymästrategioihin.

2011 | Komissio käynnistää selvityksen ja antaa toimenpidesuosituksia uusien teknologioiden ja toteutusmallien (kuten palvelusuuntautuneet arkkitehtuurit ja julkiset palvelupilvet) soveltamisesta julkisella sektorilla. |

2011 | Komissio käynnistää kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa toimia, joissa tuetaan hallintoja IPv6-päivitykseen liittyvissä pilottihankkeissa. Näin voidaan luoda esimerkkitoteutuksia ja antaa uutta pontta laajamittaiselle siirtymiselle IPv6-osoitteisiin. |

2012 | Komissio käynnistää pilottihankkeita, joissa esitellään sitä, miten julkishallinto voi tuottaa sähköisen hallinnon palveluja joustavammin ja tehokkaammin käyttämällä innovatiivisia arkkitehtuureja ja teknologioita. |

TOIMINNAN OHJAUS

Jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita Malmön julistuksen poliittisiin prioriteetteihin. Ne ovat myös pyytäneet Euroopan komissiota järjestämään tämän toimintasuunnitelman yhteishallinnoinnin niin, että jäsenvaltiot voivat aktiivisesti osallistua sen toteuttamiseen.

Tätä varten Euroopan komissio perustaa kansallisista sähköisen hallinnon strategioista vastaavista jäsenvaltioiden edustajista koostuvan korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka puheenjohtajana se myös toimii. Tämä korkean tason asiantuntijaryhmä raportoi digitaalistrategian korkean tason ryhmälle ja koordinoi toimintaansa suhteessa ISA:n ohjelmakomiteaan. Myös muunlaista yhteistyötä tullaan kannustamaan.

Tarvitaan yhtenäiset puitteet poliittisia keskusteluja, toimintasuunnitelman seurantaa ja arviointia sekä kokemustenvaihtoa varten. Toimintasuunnitelman toteutuksesta tehdään väliarviointi vuonna 2013. Arvioinnissa selvitetään, missä määrin toimintasuunnitelman tavoitteet on saavutettu, miten asiassa on edistytty ja mitä mahdollisia vaikeuksia on kohdattu. Jos toimintasuunnitelman tavoitteisiin ja toimiin tarvitaan väliarvioinnin tulosten perusteella muutoksia, näitä tarkastellaan ehdotetussa korkean tason asiantuntijaryhmässä.

Toimintasuunnitelman ja yleensäkin sähköisen hallinnon edistymistä mitataan vuosittain asianmukaisella yhdistelmällä eri välineitä (vertailuanalyysit, vertailuoppiminen, itsearvioinnit jne.) ja menetelmiä (verkossa tehtävä tutkimus, julkisen datan analysointi, käyttäjätestaus, haastattelut jne.). Jäsenvaltiot tiedottavat asiaan liittyvistä vertailuhankkeistaan Euroopan komissiolle ja muille jäsenvaltioille, jotta eri intressitahojen kesken voidaan kehittää yhteisiä mittauksia.

2011 | Komissio perustaa jäsenvaltioiden edustajista koostuvan korkean tason asiantuntijaryhmän ja ehdottaa sille toimeksiantoa. |

2012 | Jäsenvaltiot tiedottavat komissiolle ja korkean tason asiantuntijaryhmälle siitä, miten Malmön ministerijulistuksen poliittiset prioriteetit näkyvät tai tulevat näkymään niiden kansallisissa sähköisen hallinnon strategioissa. |

2013 | Kaikki jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet Malmön julistuksen poliittiset prioriteetit kansallisiin strategioihinsa. |

2013 | Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma arvioidaan ja päivitetään arvioinnin tulosten mukaisesti. |

2015 | Kaikki jäsenvaltiot raportoivat komissiolle ja korkean tason asiantuntijaryhmälle siitä, miten Malmön julistuksen poliittiset prioriteetit on saavutettu. |

[1] KOM(2010) 245.

[2] Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2006, KOM(2006) 173, 25.4.2006, http://ec.europa.eu/information_society/activities/egovernment/library/index_en.htm.

[3] CIP ICT PSP: http://ec.europa.eu/information_society/activities/egovernment/implementation/ict_psp/index_en.htm.

[4] http://www.epractice.eu/.

[5] Direktiivi 2003/98/EY julkisten sektorin tiedon uudelleenkäytöstä, 17.11.2003, EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.

[6] http://www.peppol.eu.

[7] http://www.eid-stork.eu.

[8] Raportti EU:n digitaalisesta kilpailukyvystä 2010, s. 88.Ks. http://intra.infso.cec.eu.int/C4/docs/main%20page/european_competitiveness_report_2010.pdf.

[9] Vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on, että eurooppalaiset julkishallinnot toimivat ”tunnustetusti avoimesti, joustavasti ja yhteistyökykyisesti suhteissaan kansalaisiin ja yrityksiin. Sähköisen hallinnon avulla ne lisäävät tehokkuuttaan ja tuloksellisuuttaan ja parantavat jatkuvasti julkisia palveluja tavalla, joka vastaa käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tuottaa mahdollisimman suurta yhteiskunnallista arvoa tukien näin Euroopan siirtymistä johtavaksi osaamispohjaiseksi taloudeksi”. Ks. http://www.egov2009.se/wp-content/uploads/Ministerial-Declaration-on-eGovernment.pdf. Tämä asiakohta määritellään Euroopan digitaalistrategiassa ja se rakentuu kahden vuoden välein järjestetyille aiemmille ministerikokouksille (Bryssel 2001, Como 2003, Manchester 2005 ja Lissabon 2007). Ks. http://ec.europa.eu/information_society/activities/egovernment/library/index_en.htm. Kokonaisuuteen kuuluu sitoumus myös jäsenehdokas- ja EFTA-mailta.

[10] DigitalEurope -ryhmän julistus, ks. 2010http://www.digitaleurope.org/index.php?id=106809:37 id_article=3902010 [pic]http://www.digitaleurope.org/index.php?id=1068&id_article=390.

[11] Open declaration on public services 2.0 , http://eups20.wordpress.com/the-open-declaration.

[12] KOM(2010) 2020.

[13] Tällaista EU-lainsäädäntöä ovat muun muassa seuraavat: palveludirektiivi (2006/123/EY), sähköisiä allekirjoituksia koskeva direktiivi (1999/93/EY), hankintadirektiivit (2004/17/EY ja 2004/18/EY), tietosuojadirektiivi (95/46/EY), direktiivi julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä (2003/98/EY), Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri (INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY) sekä ympäristötiedon julkista saatavuutta koskeva direktiivi (2003/4/EY).

[14] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artikla.

[15] Esim. fixmystreet.com.

[16] Komissio ja jäsenvaltiot ovat jo monen vuoden ajan tunnustaneet tämän arvon ja antaneet asiasta myös direktiivin (direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä).

[17] Esim. data.gov.uk.

[18] Direktiivi 2003/98/EY julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä, 17.11.2003, EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.

[19] Komission päätös 2006/291/EY komission hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä, 7.4.2006.

[20] PSI Group koostuu jäsenvaltioiden valtion-, alue- tai paikallishallinnon virkamiehistä sekä yksityisen sektorin organisaatioiden edustajista, jotka kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan tietoa julkisen tiedon uudelleenkäytössä toimivista ratkaisuista ja sitä tukevista aloitteista sekä keskustelemaan asiaa koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevista käytännön kysymyksistä.

[21] EU:n seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma http://ec.europa.eu/informhttp://ec.europa.eu/information_society/activities/egovernment/research/fp7/index_en.htmation_society/policy/psi/index_en.htm.

[22] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artikla.

[23] SPOCS ( Simple Procedures Online for Cross-border Services ) (http://www.eu-spocs.eu).

[24] PEPPOL ( Pan-European Public Procurement Online ) (http://www.peppol.eu).

[25] Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa.

[26] Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa.

[27] Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella sekä henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin täytäntöönpano.

[28] STORK ( Secure identiTy acrOss boRders linKed ) (https://www.eid-stork.eu/). epSOS ( Smart Open Services for European Patients ) (http://www.epsos.eu).

[29] Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa.

[30] Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa.

[31] Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa.

[32] KOM(2007) 23.

[33] KOM(2009) 111.

[34] Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa.

[35] Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa.

[36] KOM(2008) 798.

[37] Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa.

[38] Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa.

[39] Tiedonannon KOM(2008) 313 mukaisesti komissio laatii vuonna 2011 valmisteluasiakirjan, jossa kuvataan mahdollisesti tarvittavat jatkotoimet.