7.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 166/52

—

pahoittelee suuresti kolmipilarisen rakenteen yleistä epätasapainoa ehdotettujen toimenpiteiden lukumäärän, niiden luonteen ja sisällön yksityiskohtaisuuden sekä niiden täytäntöönpanon edistymisen osalta. Komitea kehottaa komissiota täsmentämään toisen ja kolmannen pilarin ehdotuksia antamalla esimerkiksi viitteitä lainsäädäntöehdotuksista, jotta voitaisiin saavuttaa ensimmäisen pilarin ehdotusten tarkkuus.

—

suosittaa, että komissio panee sisämarkkinoiden toimenpidepaketin puitteissa täytäntöön kaikki Lissabonin sopimukseen sisältyvät uudistukset, jotka voivat johtaa siihen, että unionin kansalaisten luottamus yhtenäismarkkinoihin palautuu. Niistä mainittakoon muun muassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla, jossa määrätään unionia koskevista uusista sosiaalisista tavoitteista sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumisen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen suojelun edistämisen, naisten ja miesten tasa-arvon, sukupolvien välisen yhteisvastuun ja lapsen oikeuksien suojelun osalta, perusoikeuskirja, horisontaalisen sosiaalilausekkeen täytäntöönpano sekä se, että keskeiset palvelut ovat yleisesti unionin kansalaisten saatavilla heidän asuinalueellaan (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artikla ja pöytäkirja N:o 26).

—

suosittaa, että Euroopan komissio lisää yleistajuisuutta erityisesti ”unionin kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi” ryhmittelemällä uudelleen ensimmäiseen toimenpidepakettiin kaikki keskeisten palveluiden saatavuuteen – joka on yksi näitä näiden päivittäisessä elämässä askarruttava kysymys – liittyvät ehdotukset Lissabonin sopimuksen tuomien uudistusten pohjalta. Komitea suosittaa siten, että ehdotukset, jotka koskevat perusoikeuskirjan täytäntöönpanoa (nro 29), ammatillisen koulutuksen tunnustamista koskevien järjestelmien uudistamista ja eurooppalaisen osaamispassin käyttöönottoa (nro 33 ja 35), työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin kehittämistä (nro 30), julkisiin hankintoihin ja yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin liittyvien sääntöjen yksinkertaistamista (nro 17 ja 25), sosiaalista yrittäjyyttä (nro 36), kansalaisia haittaavien veroesteiden poistamista (nro 42) ja peruspankkipalvelujen saatavuutta (nro 40), sisällytetään ensimmäiseen toimenpidepakettiin.

—

ehdottaa, että luodaan alueellisten sopimusten käytäntö, jossa joustavan aluekohtaisen menettelyn pohjalta alue- ja paikallisviranomaiset keskittävät toimintaansa ja rahoitusta Eurooppa 2020 -strategian ja lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoon. Erityisesti on painotettava hankkeita, joissa asianomaisella alueella edistetään yhteiskunnallisia innovaatioita ja joiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on mahdollisimman suuri. Alueellisten sopimusten käytäntö ja sopimusten sisältö ovat osa perusteita, joiden pohjalta EU-rahoitusta jaetaan hankkeille.

Esittelijä

Esittelijä: Jean-Louis DESTANS (FR, PSE), Euren lääninvaltuuston puheenjohtaja

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti”

KOM(2010) 608 lopullinen

1.

suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen käydä laaja julkinen keskustelu ehdotuksesta sisämarkkinoiden toimenpidepaketiksi, jonka lähtökohtana on erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden tavoite sekä tarve saada eurooppalaiset todella osallisiksi tähän hankkeeseen. Komitea katsoo, että kyseisen asiakirjan on tarkoitus olla etenemissuunnitelma komissiolle vuoteen 2014 asti unionin keskeisten sisäisten politiikkojen osalta ja että komission toimia tarkastellaan asiassa aikaansaatujen tulosten valossa.

2.

on samaa mieltä komission arviosta, joka perustuu Mario Montin selvityksen päätelmiin, että EU:n kansalaiset ovat huolestuttavasti yhä pettyneempiä sisämarkkinoihin. Komitea toteaa, että on ehdottoman välttämätöntä korjata tilanne varmistamalla yhtenäismarkkinoiden tehokas toteutuminen. Se ei ole tavoite sinänsä, vaan väline, jolla edistetään Lissabonin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

3.

tukee komission näkemystä, jonka mukaan sisämarkkinoiden on mahdollistettava se, että EU hyötyy maailmanlaajaistumisesta, avattava uusia digitaalitalouteen perustuvan osaamisen ja innovoinnin rajoja, mahdollistettava kestävä kasvu työpaikkojen luomiseksi kaikille sekä edistettävä sosiaalista hyvinvointia.

4.

pitää näin ollen soveliaana komission ehdotusta, jonka perustana on kokonaisvaltainen lähestymistapa yhtenäismarkkinoihin nähden, niin että mennään puutteiden korjaamista koskevaa yksinkertaista tavoitetta pidemmälle.

5.

kiirehtii esteiden poistamista digitaalisilta yhtenäismarkkinoilta. On pikaisesti mahdollistettava kasvavien, toimivien ja elinvoimaisten Euroopan laajuisten markkinoiden luominen laillisten digitaalisten sisältöjen ja online-palveluiden tuottamiselle ja levittämiselle. Tämä mahdollistaa uusien, maailmanlaajuisesti toimivien yritysten luomisen, jo olemassa olevien yritysten vahvistamisen ja siten eurooppalaiseen kulttuuriin ja osaamiseen perustuvien työpaikkojen nopean lisääntymisen ja eurooppalaisten yritysten kasvavan osuuden sisältöjen ja palveluiden globaaleilla digitaalisilla markkinoilla.

6.

kannattaa komission omaksumaa lähestymistapaa, jossa pyritään saattamaan yhtenäismarkkinat tasapainoon asettamalla niiden perustaksi kolme pilaria: taloudellinen osa-alue yritysten kasvun tukemiseksi, sosiaalinen osa-alue unionin kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi sekä hallintotavan parantamisen osa-alue.

7.

pahoittelee kuitenkin suuresti kolmipilarisen rakenteen yleistä epätasapainoa ehdotettujen toimenpiteiden lukumäärän, niiden luonteen ja sisällön yksityiskohtaisuuden sekä niiden täytäntöönpanon edistymisen osalta. Komitea kehottaa komissiota täsmentämään toisen ja kolmannen pilarin ehdotuksia antamalla esimerkiksi viitteitä lainsäädäntöehdotuksista, jotta voitaisiin saavuttaa ensimmäisen pilarin ehdotusten tarkkuus.

8.

toteaa, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja Eurooppa 2020 -strategia on sovitettava rakenteellisesti toisiinsa. Itse asiassa sisämarkkinoiden toimenpidepaketilla ei ole Eurooppa 2020 -strategian kaltaista asemaa ohjelmana, ja komissio pitää sitä yksinomaan Eurooppa 2020 -strategian pelkkänä vipuvälineenä samalla tavalla kuin kauppapolitiikkaa tai EU:n yleistä taloudellista tukea. On lisäksi valitettavaa todeta, että yrityksille asetetut kasvutavoitteet (vahva, kestävä ja tasapuolinen kasvu) eivät vastaa Eurooppa 2020 -strategian kasvutavoitteita.

9.

suosittaa, että komissio panee sisämarkkinoiden toimenpidepaketin puitteissa täytäntöön kaikki Lissabonin sopimukseen sisältyvät uudistukset, jotka voivat johtaa siihen, että unionin kansalaisten luottamus yhtenäismarkkinoihin palautuu. Niistä mainittakoon muun muassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla, jossa määrätään unionia koskevista uusista sosiaalisista tavoitteista sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumisen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen suojelun edistämisen, naisten ja miesten tasa-arvon, sukupolvien välisen yhteisvastuun ja lapsen oikeuksien suojelun osalta; perusoikeuskirja, horisontaalisen sosiaalilausekkeen täytäntöönpano sekä se, että keskeiset palvelut ovat yleisesti unionin kansalaisten saatavilla heidän asuinalueellaan (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artikla ja pöytäkirja N:o 26).

10.

on vakuuttunut siitä, että sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta edellyttää välttämättä kilpailukykyisiä yrityksiä ja yhteiskunnallisten hyötyjen aikaansaamista unionin kansalaisille.

11.

pahoittelee, että yritysten kasvua käsittelevässä tiedonannon osassa näkyy otettavan huomioon ainoastaan yksityiset yritykset, vaikka yhtenäismarkkinoiden uudelleenkäynnistäminen on erittäin tärkeää osuus- ja yhteisötaloudelle. Toimia suunniteltaessa on otettava huomioon sekä alue- ja paikallisviranomaisten lähtökohdat että paikallisten kunnallisten yritysten kehitysedellytykset.

12.

katsoo, että palvelusektori on EU:n talouden elpymisen kannalta ratkaisevan tärkeä; sen osuus työpaikkojen kokonaismäärästä ja työpaikkojen määrän nettokasvusta yhtenäismarkkinoilla on yli 70 prosenttia.

13.

painottaa, että palveludirektiivi edistää osaltaan yhtenäismarkkinoiden toteutumista mutta että sen täytäntöönpano on osoittautunut hankalaksi useissa jäsenvaltioissa. Komitea kehottaa komissiota jatkamaan keskinäistä arviointiprosessia ottamalla paikallis- ja alueviranomaiset, jotka ovat erittäin merkittäviä palveluiden organisoijia ja tarjoajia, tiiviisti mukaan toimintaan, ennen kuin alalla laaditaan mitään uusia lainsäädäntötoimia.

14.

muistuttaa paikallis- ja alueviranomaisten sekä eri kamareiden roolista keskitettyjen asiointipisteiden käyttöönotossa. Keskitetyt asiointipisteet ovat palveludirektiivin keskeinen osatekijä, jotta palveluntarjoajilla on mahdollisuus saada kaikki asiaankuuluvat tiedot ja hoitaa kaikki menettelyt yhden yhteyspisteen kautta.

15.

kehottaa komissiota ensi sijassa laatimaan laajan arvion palvelujen vapauttamisen seurauksista palvelujen ja työpaikkojen laadun, työturvallisuuden, henkilöstön pätevyystason, hinnan sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja saatavuuden osalta sekä tekemään arvion tuottamien päätelmien pohjalta esityksen toimintasuunnitelmaksi ottaen huomioon Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

16.

kannattaa komission ehdotusta eurooppalaisten säätiöiden perussäännön kehittämiseksi, kun otetaan huomioon säätiöiden erityinen rooli erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden tuloksekkaassa toteuttamisessa.

17.

on tyytyväinen, että komissio aikoo ottaa erityisesti huomioon talouskasvua ja työllisyyttä luovien sekä työpaikkoja monipuolistavien pk-yritysten tarpeet. Komitea kehottaa kuitenkin komissiota vahvistamaan uusien, erityisesti innovatiivisten ja teknologian alan yritysten luomiseen kannustavia välineitä sekä pk-yrityksille suunnattuja rahoitusvälineitä ja varmistamaan, että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan perustuva takausjärjestelmä säilytetään nykyisen rahoituskauden jälkeen.

18.

painottaa, ettei hallinnollisen taakan vähentämistä koskevan tavoitteen tule hyödyttää yksinomaan yrityksiä, vaan myös paikallis- ja alueviranomaisia. Komitea pyytää Euroopan komissiota ottamaan tämän tavoitteen kaikilta osin huomioon laatiessaan säädösehdotuksiaan erityisesti yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden sekä julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien menettelyjen osalta paikallisviranomaisten hallinnollisen autonomian sekä suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisesti. Ehdotuksia julkisten hankintamenettelyjen hallinnollisesta yksinkertaistamisesta esitetään AK:n vastauksessa komission vihreään kirjaan EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta.

19.

on tyytyväinen erityisesti korkean tason ryhmän työskentelyn – jota johti Edmund Stoiber ja johon AK osallistui – avulla aikaansaatuihin sääntelyn parantamista ja yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen rasituksen vähentämistä koskeviin komission aloitteisiin. Komitea toteaa kuitenkin, että sääntelyn parantaminen ei tarkoita välttämättä sääntelyn purkamista ja että kyseisten toimien ei tule korvata demokraattista prosessia.

20.

esittää, että eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act, SBA) arviointiin osallistuvat tiiviisti taloudelliset toimijat, työmarkkinaosapuolet sekä paikallis- ja alueviranomaiset, jotta voidaan tuoda esiin paikallis- ja aluetasolla kehitetyt parhaimmat käytänteet. Komitea suosittaa, että niiden tuella laaditaan kokonaisvaltainen etenemissuunnitelma sekä tarkka aikataulu ja käyttöön otettava keinot, jotta varmistetaan SBA:n tehokas toteuttaminen sen oikeudellisesti sitomattomasta luonteesta huolimatta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Komitea korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön yksityisen eurooppayhtiön säännöt pk-yritysten integroimiseksi käytännössä sisämarkkinoihin.

21.

kehottaa komissiota etenemään päättäväisesti EU:n verotuksen alalla, joka on yhtenäismarkkinoita koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja EU:n jatkokehityksen kannalta olennainen osatekijä, erityisesti selkiyttämällä sovellettavia puitteita alv:n osalta ja ehdottamalla yhteisen yhtiöveropohjan käyttöönottoa yritysten toiminnan yksinkertaistamiseksi. Komitea on tyytyväinen komission aikomukseen esittää aihetta käsittelevä ehdotus vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla.

22.

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on toimivien yhtenäismarkkinoiden keskeinen osatekijä. Tehokas teollis- ja tekijänoikeuksien suoja edistää innovointia ja luovuutta, kilpailukykyä sekä työpaikkojen luomista. Komitea kehottaa komissiota esittämään teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan kokonaisvaltaisen strategian, jonka avulla on varmistettava tuotteiden ja tietämyksen nykyistä laajempi levittäminen tekijöiden laillisia oikeuksia kunnioittaen. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tarkastella esimerkiksi digitaalimaailmassa ja luovissa piireissä kehittyvää Creative Commons -järjestelmää ja siihen sisältyvää lisensointijärjestelyä.

23.

kannattaa Euroopan komission joulukuussa 2010 esittämää ehdotusta siirtyä mahdollisimman monien jäsenvaltioiden väliseen tehostettuun yhteistyöhön yhtenäisen patentin luomiseksi EU:ssa. Tämän yhtenäisen suojan järjestelmän avulla halukkaat jäsenvaltiot voivat luoda patentin, jonka saamiseen riittää yksi ainut hakemus ja joka on voimassa kaikissa järjestelmään osallistuvissa jäsenvaltioissa. Komitea on tyytyväinen neuvoston 10. maaliskuuta 2011 tekemään päätökseen sallia tiiviimmän yhteistyön käynnistäminen tällä alalla.

24.

korostaa, että on tärkeää perustaa vaiheittain ympäristöystävälliset yhtenäismarkkinat uusille vähähiilisille ympäristötekniikoille, -palveluille ja -tuotteille kehittämällä EU:n laajuisia normeja hiilidioksidipäästöjä varten. Komitea painottaa, että energiatehokkaita tuotteita koskevista selkeistä standardeista ja merkinnöistä on tehtävä vähitellen pakollisia koko EU:ssa. EU:n laajuisia standardeja laadittaessa on otettava huomioon pk-yrityksille mahdollisesti aiheutuva kustannusten lisääntyminen.

25.

tähdentää, ettei liikennealaa koskevissa komission ehdotuksissa, ennen kaikkea seuraavassa liikennepolitiikkaa käsittelevässä valkoisessa kirjassa, tule rajoittua kansallisten liikennemuotojen ja liikennejärjestelmien välillä havaittujen jäljellä olevien esteiden poistamiseen. Niihin on aiheellista sisällyttää ympäristötavoite sekä koko alueen kulkuyhteyksiä ja verkottumista koskeva kysymys kiinnittäen erityistä huomiota syrjäisimpien alueiden tilanteeseen, sillä kyseisten alueiden yhteydet Euroopan pääasiallisiin keskuksiin sekä niiden verkkojen yhteentoimivuus ja liittäminen euroopanlaajuiseen verkkoon ovat keskeisiä kysymyksiä todellisten ja tehokkaiden yhtenäismarkkinoiden luomisen kannalta. Erityisesti on edistettävä digitaalitekniikkaa hyödyntäviä älyliikenteen uusia innovaatioita sekä niiden pilotointia ja tulosten perusteella tapahtuvaa laajaa käyttöönottoa.

26.

korostaa, että Euroopan laajuiset infrastruktuurit ovat useimmiten jäsenvaltioiden kansallisissa puitteissa ajamien politiikkojen ja suunnitelmien tulos ja siten liikaa sidoksissa maantieteellis-kansalliseen viiteympäristöön.

27.

pitää erittäin tärkeänä mahdollisuutta ottaa käyttöön eurooppalaisia obligaatiolainoja hankkeita varten (project bonds) sellaisten suurten projektien rahoittamiseksi, joiden taloudelliset vaikutukset näkyvät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kyseinen mekanismi voi lisätä EU:n toimien keräämää huomiota, mutta ennen kaikkea niiden tehokkuutta. Sillä voi olla merkittävä myönteinen vipuvaikutus sisämarkkinoiden dynamiikkaan, ja se voi osaltaan vahvistaa alueellista yhteenkuuluvuutta.

28.

korostaa kuitenkin, että hankkeiden rahoittamiseen tarkoitetuilla joukkovelkakirjalainoilla ei pidä korvata rakennerahastoja vaan täydentää niitä.

29.

kehottaa komissiota antamaan viipymättä ehdotuksen, kuinka voidaan toteuttaa yhteenkytketty EU:n laajuinen energianjakeluverkko, jotta voidaan varmistaa luotettava energiahuolto EU:n kaikille kansalaisille. Olisi toivottavaa, että ehdotuksessa otetaan huomioon myös maantieteellisesti epäsuotuisassa asemassa olevat EU:n alueet, muun muassa saaret ja vuoristoalueet.

30.

pyytää tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin ajatusta eurolainoista (Eurobonds), jotka julkisten velkojen osittaisen yhdistämisen ansiosta mahdollistaisivat sen, että kaikki euroalueeseen kuuluvat valtiot voisivat hyötyä korkotasoista, jotka olisivat lähellä ”luokan nykyisten priimusten” korkotasoa, vähentäisivät jäsenvaltioiden lainoihin kohdistuvaa keinottelua ja merkitsisivät laadullista edistysaskelta budjettipolitiikkojen koordinoinnissa.

31.

katsoo, että sähköistä kaupankäyntiä ja sähköisiä julkisia hankintoja koskeviin ehdotuksiin on sisällytettävä kysymys nopeista ja ultranopeista yhteyksistä sekä infrastruktuurien rahoittamisesta koko EU:n alueella. Tällöin on huolehdittava erityisesti siitä, että toimenpiteet kattavat myös maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevat alueet, sillä kyseisten verkkojen kehittämisen voidaan odottaa hyödyttävän etenkin näiden alueiden talouskasvua.

32.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyö voi olla erittäin tehokasta, mistä on hyötyä kansalaisille. Komitea esittää Euroopan komissiolle, että paikallis- ja alueviranomaisten hallinnollisessa yhteistyössä noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen periaatteita; yhteistyö tulisi nähdä lähinnä siten, että siinä on kyse julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön soveltamisalaan kuulumattomista valtionsisäisistä organisointipäätöksistä.

33.

toteaa, että julkisia hankintoja koskevalla yhteisön lainsäädännöllä on tärkeä merkitys erityisesti paikallis- ja alueyhteisöille. Komitea pahoittelee, että selittävä tiedonanto säädettyjen kynnysarvojen alapuolelle jäävistä julkisista hankinnoista valitettavasti osoittaa, ettei komissio ota paikallis- ja alueyhteisöjen intressejä huomioon kyseisessä asiassa. Komitea painottaa, että aihetta vastaisuudessa käsiteltäessä on löydettävä ratkaisuja, joilla taataan oikeusvarmuus alueiden ja paikallisviranomaisten kannalta sekä valinta- ja sopimuksentekomenettelyjen mahdollisimman suuri avoimuus ja yksinkertaistaminen etenkin silloin, kun hankintaviranomaiset haluavat käyttää mahdollisuutta rajoittaa tarjouksen esittävien hakijoiden määrää.

34.

katsoo, että on tärkeää vahvistaa yhtenäismarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta vastavuoroisuuden periaatteen pohjalta, jotta siitä voitaisiin luoda perusta maailmanlaajaistumisen haasteisiin vastaamiseksi ja yritysten valmistamiseksi kansainväliseen kilpailuun. Komitea tukee näin ollen kaikkia komission aloitteita, joilla pyritään mukauttamaan kansainvälisiä normeja, erityisesti sosiaali- ja ympäristönormeja, EU:n normeihin; muussa tapauksessa jälkimmäisten voitaisiin katsoa heikentävän EU:n talouden kilpailukykyä.

35.

esittää, että Euroopan unionin oikeudessa otettaisiin huomioon markkinoille pääsyn velvoitteet, jotka EU on hyväksynyt julkisia hankintoja koskevan Maailman kauppajärjestön sopimuksen puitteissa. Tuloksena olisi säädösten selkeys ja oikeusvarmuus, jotka ovat hankintaviranomaisten kannalta välttämättömiä asioita.

36.

muistuttaa, että yhtenäismarkkinat tarjoavat – etenkin palvelukaupan – työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn kannalta mahdollisuuksia ja että niiden hyödyntämiseksi täysipainoisesti on tärkeää ottaa käyttöön tehokkaita täydentäviä rakennepolitiikkoja. Komitea tähdentää painokkaasti, että kyseinen näkökohta on viipymättä sisällytettävä yhtenäismarkkinoiden uudelleenkäynnistämistä koskevaan toimenpidepakettiin hyödyntämällä vahvistettua koheesiopolitiikkaa, jolla tuetaan myös EU:n kilpailukykyä. Kyseinen politiikka on yhtenäismarkkinoiden välitön seuraus, elintasojen nostamisen ja lähentämisen väline sekä keskeinen työkalu, jonka avulla alueiden kehitysstrategiat sovitetaan yhteen Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyjen unionin poliittisten painopisteiden kanssa.

37.

korostaa teollisuuden merkitystä EU:n taloudelle; teollisuuden osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista on 85 prosenttia, ja se on palvelujen kysynnän tärkein ylläpitäjä. Komitea pyytää komissiota vahvistamaan tätä näkökohtaa lopullisessa ehdotuksessaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketiksi sekä luomaan asianmukaisen yhteyden lippulaivahankkeeseen ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka”.

38.

katsoo lisäksi, että kilpailupolitiikalla on ratkaiseva rooli, kun kyse on EU:n yritysten valmiudesta vastata globalisaation haasteisiin, esimerkiksi yritysfuusioiden ja -keskittymien, yritysten välisen yhteistyön, taitotiedon ja teknologisen osaamisen siirtämisen, vienti- ja innovointitukien sekä pk-yrityksiin kohdistuvan byrokratian ja hallinnollisen rasitteen osalta. Komitea pahoittelee, ettei tiedonannossa viitata millään tavoin kilpailupolitiikkaan eikä nivota millään lailla yhteen kilpailupolitiikan tavoitteita ja sisämarkkinoiden toimenpidepakettia. Komitea painottaa, että on välttämätöntä asettaa kilpailupolitiikka erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden käyttöön.

39.

katsoo, etteivät sisämarkkinoiden hyödyt jakaudu tasaisesti EU:n eri alueille. Tästä ovat esimerkkinä syrjäisimmät alueet, joiden on niihin vaikuttavien merkittävien haittatekijöiden johdosta vaikeampi hyödyntää sisämarkkinoiden etuja. Siksi komitea kannattaa sisämarkkinoita koskevien unionin politiikkojen suunnittelun mukauttamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan pohjalta etenkin siltä osin kuin on kyse yleishyödyllisten palvelujen tuottamisesta ja sovellettavan alv-kehyksen selventämisestä.

40.

pahoittelee, ettei tällä tiedonannon osa-alueella kohdisteta riittävästi huomiota EU:n kansalaisten arkipäivän huolenaiheisiin heidän elinalueillaan (työllisyys, asuminen, koulutus, terveys, liikenne jne.). Komitea pitää valitettavana, ettei Euroopan komissio hyödynnä kaikkia Lissabonin sopimukseen sisältyviä uudistuksia.

41.

katsoo, että eurooppalainen malli on etenkin sosiaalisen ulottuvuutensa osalta pitkän aikavälin kilpailukyvyn lähde: innovointiin ja laatuun perustuvan pitkäkestoisen kilpailukyvyn avaintekijä on yhä useammin ammattitaitoisten, motivoituneiden ja terveiden työntekijöiden sekä yrittäjien, työnantajien ja tutkijoiden mobilisoiminen.

42.

tiedostaa, että koulutuksella ja pätevöitymisellä on suuri merkitys kasvua luomaan kykenevien yritysten perustamiselle, uusien työpaikkojen luomiselle ja sosiaaliselle osallisuudelle, jotka ovat yhtenäismarkkinoiden onnistumisen edellytys.

43.

kannattaa ehdotusta laatia laatukehys harjoittelujaksoille, jotka voivat edistää ratkaisevalla tavalla nuorten pääsyä työelämään ja heidän liikkuvuuttaan Euroopassa. Tämän yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa laadittavan kehyksen tulisi muodostaa vähimmäistason tarjoava perusta työehtoja ja sosiaalista suojelua koskeville oikeuksille ja velvollisuuksille ja siihen tulisi sisältyä palkkausta tai harjoittelijoille tarkoitettuja muita korvauksia koskevia määräyksiä, jotka olisi mukautettu kunkin jäsenvaltion tulotasoon.

44.

katsoo, että on välttämätöntä edistää yhteyksiä ja tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioiden välillä etenemättä kuitenkaan kohti yhtenäistä eurooppalaista koulutusmallia. Komitea on kuitenkin sitä mieltä, että Euroopan komission tavoite ryhtyä ajanmukaistamaan ammattipätevyydestä annettua direktiiviä 2005/36/EY olisi toteutettava vasta nykyisen järjestelmän perustellun arvioinnin jälkeen. Tavoitteena tulee olla yksinkertaistaa nykyisiä säännöksiä ja integroida ammatit entistä paremmin yhtenäismarkkinoiden piirissä.

45.

muistuttaa tässä yhteydessä, että maailmanlaajuinen kilpailu sekä suuntautuminen osaamis- ja palvelutalouteen synnyttävät uusia haasteita osaamisen kehittämiselle ja koulutukselle. Vähän ammattitaitoa vaativaa, huonosti palkattua työtä tekevistä ei saa muodostua uutta ”työtätekevien köyhien” ryhmää. Niinpä on välttämätöntä kohdistaa sosiaalipoliittiset toimet eritoten asianosaisten avustamiseen koulutuksen keinoin. Lisäksi on taattava kaikille kohtuullinen palkka ja kunnolliset työolot sekä mahdollistettava sosiaalisen liikkuvuuden lisääntyminen.

46.

korostaa, että on ehdottoman välttämätöntä ottaa huomioon julkisten palvelujen tehtävien erityisluonne. Yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen, sosiaalipalvelut mukaan luettuina, ensisijaisuus on julkisten hyödykkeiden ominaisuudessa vahvuus erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden menestymistä ajatellen. Komitea tähdentää, että paikallis- ja aluetasolla on strateginen tehtävä Euroopan talouskasvukehityksessä etenkin, kun otetaan huomioon hajautetun julkisen vallan rooli: sen osuus unionin BKT:sta on 17,2 prosenttia ja investoinneista 221 miljardia euroa. Tästä syystä Euroopan unionin on tuettava yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen kehittämistä.

47.

muistuttaa, että yleistä taloudellista etua koskevassa pöytäkirjassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklassa tunnustetaan yleishyödyllisten palvelujen, myös yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen, erityisluonne ja moninaisuus sekä se, että niiden tarjonta, tilaaminen ja järjestäminen kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Komitea tähdentää kuitenkin, että alue- ja paikallisviranomaisille Lissabonin sopimuksen nojalla kuuluvan laajan harkintavallan toteutuminen edellyttää johdetussa oikeudessa vahvistettavaa oikeusperustaa, jossa määritellään vuorovaikutus unionin muiden politiikanalojen kanssa. Komitea pahoitteleekin, ettei komissio ole vielä esittänyt tämänsuuntaista aloitetta EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan nojalla, vaan antaa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaista asioita, jotka demokraattisen vastuun periaatteen mukaan kuuluisivat lainsäätäjän määriteltäviksi.

48.

muistuttaa, että EU:n lainsäädäntö vaikuttaa jäsenvaltioiden sosiaalietuusjärjestelmiin monin eri tavoin. Lisäksi aiemmin on ollut havaittavissa, että unioni puuttuu hankinta-, kilpailu- ja tukisäädöksillään tuntuvasti myös kunnallisten peruspalveluiden järjestämiseen. Palvelujen toimittajille ja käyttäjille ei ole kuitenkaan taattu todellista oikeusvarmuutta.

49.

muistuttaa, että EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian järjestämässä kolmannessa yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja käsittelevässä foorumissa esitettiin 25 käytännön ehdotusta unionin oikeuden mukauttamiseksi yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden järjestämistä ja rahoittamista koskeviin erityispiirteisiin erityisesti valtiontukien valvonnan ja sopimusmenettelyiden osalta. Komitea kehottaa komissiota omaksumaan kyseiset ehdotukset erityisesti Mario Montin ja Neelie Kroesin paketin tarkistamisen yhteydessä ja ottamaan unionin sovellettavan lainsäädännön yksinkertaistamista silmällä pitäen huomioon kyseisten palvelujen olennaisella tavalla paikallisen luonteen sekä niiden paikallisesta edistämisestä ja paikallisväestölle suuntaamisesta vastuussa olevien toimijoiden erittäin tiheän verkoston.

50.

pahoittelee sitä, ettei sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa mainita lainkaan yhdistysten eurooppalaista perussääntöä, vaikka yhdistykset ovat keskeisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia toimijoita varsinkin yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen alalla.

51.

painottaa, että EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan palveluhankintoja koskevat käyttöoikeussopimukset eivät kuulu julkisista hankinnoista annettujen direktiivien soveltamisalaan, mutta niissä on noudatettava EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen yleisperiaatteita (syrjinnän kielto, yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuus), ja että julkisilla hankintaviranomaisilla on oikeus varmistaa palveluiden hankinta konsessiosopimuksella, jos ne katsovat, että kyseessä on paras tapa varmistaa kyseinen yleishyödyllinen palvelu ja että toimintaan liittyvä riski – vaikka se olisi pienikin – siirtyy kuitenkin kokonaisuudessaan (1). Komitea katsoo, että kyseinen oikeuskäytäntö tarjoaa tarvittavan perustan nykyisen käytännön vakiinnuttamiselle lainsäädännöllä. Komitea vastustaa yhteistä käyttöoikeussopimusten myöntämismenettelyä, joka olisi esteenä paikallisyhteisöjen organisatoriselle ja hallinnolliselle vapaudelle erityisesti etukäteen annettavaa asianmukaista ilmoitusta koskevan EU:n vaatimuksen johdosta.

52.

katsoo, ettei työntekijöiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden pidä johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin. Yhtenäismarkkinoiden neljä vapautta on sovitettava yhteen Lissabonin sopimuksella (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla) käyttöön otetun horisontaalisen sosiaalilausekkeen kanssa.

53.

pyytää komissiota analysoimaan viipymättä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklaa noudattaen ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotuksen nro 29 mukaisesti yhtenäismarkkinoita koskevien kaikkien lainsäädäntöehdotusten sosiaaliset vaikutukset syvällisesti ennakolta. Komitea ilmoittaa olevansa valmis avustamaan komissiota alueasiantuntemuksen lisäämiseksi vaikutusten arvioinneissa erityisesti Eurooppa 2020 -seurantafoorumin ja toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkoston mobilisoinnin avulla.

54.

toteaa, että se, miten työntekijöiden lähettämistä koskevaa direktiiviä nykyisin tulkitaan ja sovelletaan, on ongelmallista perusoikeuksien kunnioittamisen ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatteen kannalta. Komitea pitää ilahduttavana, että komission yksiköt ovat muodostaneet tämän direktiivin täytäntöönpanoa pohtivan korkean tason asiantuntijaryhmän, johon osallistuu myös jäsenvaltioiden edustajia ja työmarkkinaosapuolten edustajia tarkkailijan ominaisuudessa ja jossa käsitellään nykyisiä ongelmia. Komitea katsoo, että direktiiviä tarkistettaessa olisi otettava huomioon korkean tason asiantuntijaryhmän päätelmät ja sen avulla olisi voitava selkiyttää riittäväksi katsottua suojelun tasoa sekä työmarkkinaosapuolille ja jäsenvaltioille jätettävää liikkumavaraa tapauksissa, joissa on kyse työntekijöiden väliaikaisesta liikkuvuudesta.

55.

pitää hyvin valitettavana ristiriitaa, joka vallitsee hyvää hallintotapaa koskevan esiin tuodun tavoitteen ja niiden ehdotettujen toimenpiteiden välillä. Koordinoidussa työssä sisämarkkinoiden vahvistamiseksi tulee luonnollisesti ottaa huomioon suhde paikallis- ja aluetasoon eikä keskittyä lähinnä kansallisen ja EU:n tason hallintokokonaisuuksien suhteisiin.

56.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli yhtenäismarkkinoilla on kahdenlainen: valtuuksiensa, toimivaltansa ja politiikkojensa osalta niillä on ensinnäkin huomattava asema yhtenäismarkkinoiden toteuttamisessa. Ne toimivat lisäksi erittäin lähellä unionin kansalaisia väestölle takaamiensa erilaisten palveluiden ansiosta. Ne kykenevät näin ollen yksilöimään yhtenäismarkkinoista syntyvät väärinymmärrykset ja välittämään eteenpäin kansalaisten odotukset. Paikallis- ja alueviranomaisia ei näin ollen tule pitää yksinomaan yhtenäismarkkinoiden välittäjätahona alaspäin (yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen). Niiden on toimittava myös välittäjätahon roolissa ylöspäin (kansalaisten odotusten välittäminen eteenpäin) osallistuakseen yhtenäismarkkinoiden tasapainopisteen määrittelyyn ja varmistaakseen kansalaisten tuen. Edellä todettu on otettava huomioon yhtenäismarkkinoiden uudelleenkäynnistämistä koskevan kokonaisvaltaisen strategian määrittelyssä sekä tarkasteltaessa myöhemmin kutakin 50 ehdotuksesta, jotka komissio on sitoutunut esittelemään.

57.

katsoo, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin kokonaisuus tarjoaa osallistuvien eri hallintotasojen toimijoiden moninaisuuden ja sääntelyvälineiden monimuotoisuuden johdosta sopivan poliittisen perustan monitasoisen hallinnon periaatteiden tehokasta täytäntöönpanoa varten.

58.

tukee Euroopan komissiota sen pyrkimyksessä ulottaa palveludirektiivin keskinäinen arviointiprosessi koskemaan muita keskeisiä sisämarkkinasäädöksiä ja täsmentää, että ollakseen tehokas se on järjestelmällisesti ulotettava koskemaan sidosryhmiä, paikallis- ja alueviranomaiset mukaan luettuina niitä koskevien alojen osalta, jotta siitä tehtäisiin monenvälinen prosessi. Komitea suosittaa, että kyseinen prosessi ulotetaan ensi sijassa koskemaan kaikkia komission aloitteita, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin, palveluhankintoja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, yleishyödyllisiin palveluihin, perusoikeuskirjan tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja työntekijöiden liikkuvuuteen.

59.

ehdottaa, että järjestetään alueellisia sisämarkkinafoorumeita, joissa keskitytään eurooppalaisten keskeisiin tarpeisiin ja edellytyksiin niiden tyydyttämiseksi heidän elinalueillaan sekä heitä eniten askarruttaviin seikkoihin liittyviin palveluihin: työllisyys, koulutus, asuminen, koulutus, liikenne, terveys jne.

60.

katsoo, että eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY) soveltuvat erityisesti sisämarkkinoiden ja eurooppalaisten keskeisten tarpeiden tyydyttämisen kannalta innovatiivisten käytänteiden kokeilemiseen raja-alueilla.

61.

muistuttaa, että ristiriitojen epävirallisten ratkaisukeinojen – erityisesti SOLVIT-verkoston – tunnettuus on vielä vähäistä yrityksissä ja kansalaisten keskuudessa. Onkin aiheellista käynnistää järjestelmällinen viestintäkampanja kyseisten mekanismien ja niiden tarjoamien tuomioistuinkäsittelyyn perustumattomien ratkaisujen tekemiseksi tunnetuksi pk-yrityksille ja kansalaisille sekä osoittaa niitä varten lisäresursseja ja -henkilöstöä.

62.

kehottaa kaikkia paikallis- ja alueviranomaisia liittymään sisämarkkinoiden tiedotusjärjestelmään, joka edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa tarjoamalla yhteistyön ja vaihdannan foorumin eri jäsenvaltioiden viranomaisille, ja kannustaa komissiota ulottamaan kyseisen järjestelmän sovellukset palveludirektiiviä ja ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä laajemmalle.

63.

katsoo, että nykyisten haasteiden strategisen luonteen johdosta on mentävä komission ehdotuksia pidemmälle ja – kuten Mario Monti ehdottaa komission puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle laatimassaan selvityksessä – solmia kaikkien EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten sekä unionin kansalaisten ja heidän liikeyritystensä välillä sopimus, jotta yhdessä toteutettaisiin erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, joka ainoana voi tarjota pysyviä ratkaisuja.

64.

ehdottaa, että kyseinen sopimus voitaisiin solmia ottamalla lähtökohdaksi perussopimuksissa vahvistetut periaatteet tasapainosta yhtenäismarkkinoiden perusvapauksien tehokkaan toteutumisen, unionin kansalaisten perusoikeuksien takaamisen, Euroopan kansojen välisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun periaatteiden kunnioittamisen sekä julkisen vallan – alue- ja paikallisyhteisöt mukaan luettuina – osoittamien sellaisten yleishyödyllisiä palveluita koskevien tehtävien asianmukaisen täyttämisen välillä, joilla varmistetaan keskeisten palveluiden saatavuus kaikille.

65.

katsoo, että sopimuksen on oltava unionin kansalaisille ja pk-yrityksille ymmärrettävä ja että siinä tarkoituksessa komission on yksilöitävä 50 ehdotuksen paketissaan suppea määrä lippulaivahankkeita lisätäkseen niiden tunnettuutta unionin kansalaisten ja pk-yritysten keskuudessa erityisesti, kun kyse on niiden käytännön vaikutuksista päivittäisiin elin- ja työoloihin elin- ja toiminta-alueilla.

66.

ehdottaa, että kyseiset lippulaivahankkeet otetaan toteuttamisen sekä unionin kansalaisten elämään ja pk-yrityksiin kohdistuvien reaalisten vaikutusten osalta erityisseurantaan ja että suurelle yleisölle suunnataan viestintäkampanja, joka on sopimuksen ja sen täytäntöönpanon keskeisten suuntaviivojen ymmärtämisen kannalta välttämätön.

67.

suosittaa, että Euroopan komissio lisää yleistajuisuutta erityisesti ”unionin kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi” ryhmittelemällä uudelleen ensimmäiseen toimenpidepakettiin kaikki keskeisten palveluiden saatavuuteen – joka on yksi näitä näiden päivittäisessä elämässä askarruttava kysymys – liittyvät ehdotukset Lissabonin sopimuksen tuomien uudistusten pohjalta. Komitea suosittaa siten, että ehdotukset, jotka koskevat perusoikeuskirjan täytäntöönpanoa (nro 29), ammatillisen koulutuksen tunnustamista koskevien järjestelmien uudistamista ja eurooppalaisen osaamispassin käyttöönottoa (nro 33 ja 35), työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin kehittämistä (nro 30), julkisiin hankintoihin ja yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin liittyvien sääntöjen yksinkertaistamista (nro 17 ja 25), sosiaalista yrittäjyyttä (nro 36), kansalaisia haittaavien veroesteiden poistamista (nro 42) ja peruspankkipalvelujen saatavuutta (nro 40), sisällytetään ensimmäiseen toimenpidepakettiin.

68.

ehdottaa, että edellä kuvatun kaikkia toimijoita koskevan sopimuskäytännön rinnalle luodaan alueellisten sopimusten käytäntö, jossa joustavan aluekohtaisen menettelyn pohjalta alue- ja paikallisviranomaiset keskittävät toimintaansa ja rahoitusta Eurooppa 2020 -strategian ja lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoon. Erityisesti on painotettava hankkeita, joissa asianomaisella alueella edistetään yhteiskunnallisia innovaatioita ja joiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on mahdollisimman suuri. Alueellisten sopimusten käytäntö ja sopimusten sisältö ovat osa perusteita, joiden pohjalta EU-rahoitusta jaetaan hankkeille.

69.

katsoo, että komission tulisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan perusteella pohtia asiaa vielä realistisesti, niin että otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden haitat ja vaikeudet niiden osallistuessa Euroopan sisämarkkinoille ja pyrkiessä hyötymään näiden markkinoiden eduista ja jotta voitaisiin täyttää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.