21.1.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 21/56

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma”

KOM(2009) 490 lopullinen

2011/C 21/10

Esittelijä: Raymond HENCKS

Euroopan komissio päätti 30 päivänä syyskuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan mukaisesti pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

KOM(2009) 490 lopullinen.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 3 päivänä maaliskuuta 2009 antaa asian valmistelun ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaoston tehtäväksi.

Asian kiireellisen luonteen vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi työjärjestyksen 59 artiklan 1 kohdan nojalla 26–27 päivänä toukokuuta 2010 pitämässään 463. täysistunnossa (toukokuun 27. päivän kokouksessa) yleisesittelijäksi Raymond Hencksin ja hyväksyi seuraavan lausunnon äänin 175 puolesta ja 1 vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Euroopan väestöstä yli 60 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Käytännöllisesti katsoen kaikki nämä alueet kamppailevat samojen tieliikenteestä johtuvien ongelmien kanssa: ruuhkat, ympäristöhaitat, ilmansaasteet ja melusaasteet, liikenneonnettomuudet, terveysongelmat, logistiikkaketjun pullonkaulat jne.

1.2   ETSK kannattaakin täysin Euroopan komission kaupunkiliikennesuunnitelmassa paikallis-, alue- ja keskushallinnon viranomaisille esittämiä suuntaviivoja siitä, miten tarjota kaupunkialueilla mahdollisimman korkeatasoinen ja kestävä elämänlaatu.

1.3   ETSK on vakuuttunut siitä, että tietyillä kaupunkiliikenteen osa-alueilla yhteisön laajuisesti sovittu toiminta voi tuottaa selvää lisäarvoa. Komitea kehottaakin määrittelemään aiempaa selkeämmin osa-alueet, jotka toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaan kuuluvat unionin toimivaltaan ja vastuualaan.

1.4   On kuitenkin syytä todeta, etteivät komission toimintasuunnitelmassaan tekemät ehdotukset vastaa läheskään ETSK:n aiemmissa kaupunkiliikennettä käsitelleissä lausunnoissa antamia suosituksiin.

1.5   Näin ollen useimmat komission esittämät toimenpiteet jäävät pelkiksi hyvää tarkoittaviksi neuvoiksi, jotka sinänsä ovat erittäin kiitettäviä, mutta ne eivät ole millään tavoin sitovia eivätkä mullistavia.

1.6   Lisäksi se, että tämän lausunnon kohteena olevassa tiedonannossa on mukana useita sellaisia asioita ja ehdotuksia, jotka mainittiin jo vuonna 1998 annetussa tiedonannossa ”Kansalaisten verkon kehittäminen”, saa uskomaan, ettei tilanne juuri ole kohentunut noista ajoista. ETSK pahoitteleekin, ettei nyt ole selvitetty lyhyesti edellä mainitussa tiedonannossa tehtyjen aloitteiden edistymistä.

1.7   Tämän lausunnon kohteena olevaan toimintasuunnitelmaan olisi tällä kertaa sisällytettävä vähintäänkin tiettyihin indikaattoreihin perustuvia, havainnollistettavia määrällisiä tavoitteita, joihin kaupunkien ja niiden lähialueiden olisi pyrittävä toteuttamalla valitsemaansa kestävää liikennesuunnitelmaa.

1.8   ETSK:n mielestä tässä lausunnossa tarkasteltavaa toimintasuunnitelmaa on täydennettävä laatimalla toinen suunnitelma, jossa käsitellään yksityiskohtaisemmin muun muassa joukkoliikenteessä ilmenevää rikollisuutta, kevyttä liikennettä ja moottoripyöräliikennettä.

1.9   ETSK kannattaa neuvoston puheenjohtajavaltion Espanjan aikomusta luoda yleiseurooppalainen väline tai ohjelma, jonka avulla parannetaan etenkin liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia liikkua Euroopan kaupungeissa ja kunnissa. Komitea esittää toivomuksen, että sille tarjotaan tilaisuus osallistua aktiivisesti kyseiseen, kansalaisyhteiskunnan etuja palvelevaan aloitteeseen.

1.10   Lopuksi ETSK suosittaa, että unionin rakenne- ja koheesiorahastovarojen kohdentamista tehostetaan varsinkin luomalla erityinen kaupunkiliikenteen tukemiseen tarkoitettu rahoitusväline. Komitea ehdottaa, että varojen myöntämisen ehdoksi asetetaan kaupunkiliikennesuunnitelmien soveltaminen ja liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia koskevien edellytysten noudattaminen.

2.   Toimintasuunnitelman taustaa

2.1   Euroopan komissio julkaisi 30 päivänä syyskuuta 2009 kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelman, jonka on määrä olla kestävä, vaikka asiaa ei otsikossa erikseen täsmennetä.

2.2   Edellä mainittu toimintasuunnitelma on Euroopan komission vastaus useiden toimijoiden, ennen kaikkea Euroopan parlamentin mutta myös ETSK:n pyyntöön. Komitea on peräänkuuluttanut kyseistä aloitetta valmistelevassa lausunnossaan ”Kaupunki- ja suurkaupunkialueiden liikenne” (1) sekä muissa lausunnoissaan (2). ETSK:n mielestä tämäntapaisen suunnitelman olisi sisällettävä elämänlaadun parantamiseen, ympäristönsuojeluun ja kaupunkien energiatehokkuuteen liittyviä määrällisiä tavoitteita.

2.3   Vihreällä kirjalla ”Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen” komissio käynnisti 25 päivänä syyskuuta 2007 julkisen kuulemisen. Kuuleminen vahvisti laajasti, että Euroopan unionilla on merkittävä rooli kestävän kaupunkiliikenteen edistämisessä.

2.4   Vaikka toimintasuunnitelma oli määrä julkistaa jo aiemmin (ja se sisältyi Euroopan komission lainsäädäntöohjelmaan 2008), sitä lykättiin useaan otteeseen tiettyjen tahojen vastustaessa sitä ja katsoessa, että kaikki komission asiassa tekemät aloitteet ovat toissijaisuusperiaatteen sekä paikallis- ja alueviranomaisten hallinnollisen vapauden vastaisia.

2.5   Kun komissio ei edellä mainituista syistä pystynyt julkaisemaan toimintasuunnitelmaansa suunnitelmien mukaisesti ennen vuoden 2008 loppua, Euroopan parlamentti tarttui aiheeseen peläten, että aloitteesta luovutaan kokonaan, ja antoi päätöslauselman kaupunkiliikennettä koskevasta toimintasuunnitelmasta (3) tukeakseen komissiota. Komissiota kehotettiin kokoamaan tietyistä vihreässä kirjassa esitetyistä viitteistä opaskirjanen alueviranomaisten käyttöön.

3.   Euroopan unionin rooli kaupunkiliikenteessä

3.1   Kestävästä kaupunkiliikenteestä on tosin annettu lukuisia poliittisia aiejulistuksia, mutta ne on vielä sovitettava konkreettisiin ratkaisuihin ja on päästävä sopimukseen siitä, millä tahoilla on parhaat valmiudet panne ne täytäntöön.

3.2   Kaupunkiliikennejärjestelmät ovat osa eurooppalaista liikennejärjestelmää, ja ne kuuluvat näin yhteisen liikennepolitiikan piiriin. Unionin liikenneministerit katsoivat 16. helmikuuta 2010 pidetyssä neuvoston epävirallisessa kokouksessa, että kuntien, alueiden, jäsenvaltioiden ja unionin on sovitettava toimintansa yhteen ja sisällytettävä lainsäädäntöön kaupunkiliikennesuunnitelmia, jotta liikenneinfrastruktuurit ja -palvelut integroituvat nykyistä tiiviimmin alue-, kaupunki- ja maaseutustrategioihin.

3.3   Monet direktiivit, asetukset, tiedonannot ja eurooppalaiset toimintaohjelmat vaikuttavat jo erittäin tuntuvasti kaupunkiliikenteeseen, liittyivätpä ne sitten ilmastonmuutokseen, terveydensuojeluun, ympäristöön, kestäväpohjaiseen energiankulutukseen, liikenneturvallisuuteen tai joukkoliikenteeseen ja sen hyödyntämiseen tehtäviin investointeihin.

3.4   Noudattaakseen toissijaisuusperiaatetta tinkimättä komissio ainoastaan kannustaa kaupunkeja ottamaan käyttöön toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä tehokkaiden ja kestävien liikennejärjestelmien luomiseksi yksinomaan vapaaehtoisten sitoumusten pohjalta.

3.5   ETSK muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että vaikka kaupungit ja niiden lähialueet ovat keskenään hyvin erilaisia, niillä on kuitenkin yhteisiä kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia, jotka eivät pääty kaupunkien rajoille ja jotka voidaan ratkaista vain toimimalla johdonmukaisesti unionitasolla, samaan tapaan kuin ilmanlaatua koskevissa yhteisön säädöksissä tai ympäristömelun hallinnassa (4).

3.6   Lisäksi komissio toteaa tiedonannossaan ”Kestävä tulevaisuus liikenteelle: kohti yhtenäistä, teknologiavetoista ja käyttäjäystävällistä järjestelmää” (5) liikennepolitiikassa seuraavaa: ”Vähäisemmiksi ovat sen sijaan jääneet tulokset liittyen EU:n kestävän kehityksen strategiaan: vuoden 2007 edistymisraportin mukaan eurooppalainen liikennejärjestelmä ei monessakaan mielessä vielä ole kestävällä kehitysuralla.”

3.7   Hiljattain antamassaan valmistelevassa lausunnossa, jossa käsitellään Euroopan liikennepolitiikan lähtökohtia vuoden 2010 jälkeen (6), ETSK toteaa, että koska liikenne mahdollistaa monet vapauksistamme (vapauden työskennellä ja elää eri puolilla maailmaa, vapauden valita erilaisista tuotteista ja palveluista sekä vapauden käydä kauppaa ja luoda henkilösuhteita), politiikan keskeisenä tehtävänä on asettaa mainituille vapauksille selkeät puitteet ja jopa rajat, kun ne koskettavat tai peräti uhkaavat toisia vapauksia tai tarpeita, esimerkiksi jos kyse on ihmisten terveydestä, ympäristöstä ja/tai ilmastosta tai tulevien sukupolvien tarpeista.

3.8   Vaikka eräiden kestäväpohjaisen liikenteen edelläkävijäkaupunkien toteuttamat liikennepolitiikat ovat todisteena siitä, että halutessaan päättäjät voivat kääntää haitalliset suuntaukset päinvastaisiksi, pakottava tarve hillitä hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti osoittaa selvästi, että koko unionin on ehdottomasti sitouduttava päästöjen taltuttamiseen.

3.9   Maantieliikenteen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä 40 prosenttia ja muista epäpuhtauksista 70 prosenttia tulee kaupunkiliikenteestä ja etenkin moottoriajoneuvoliikenteestä. Unioni kykenee saavuttamaan omat ilmastonmuutostavoitteensa vain muuttamalla kaupunkiliikennepolitiikkojaan. Haasteisiin ei voida vastata kestävästi yksittäisin toimin, jotka jäävät yksinomaan kuntien tai alueiden täsmätoimiksi, vaikka ne sinänsä ovatkin kiitettäviä ja välttämättömiä.

3.10   On siis tärkeää mobilisoida kaikki unionin resurssit tukemaan kuntien ja alueiden toimia, jotta saavutetaan Euroopan unionin kokonaisstrategian mukaiset tavoitteet, joita ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen.

4.   Toimintasuunnitelman sisältö

4.1   Komission ehdottama toimintasuunnitelma koskee sekä kaupunkien ja niiden lähialueiden henkilö- että tavaraliikennettä. Se pohjautuu enimmäkseen 25 päivänä syyskuuta 2007 käynnistetyn julkisen kuulemisen tuloksiin.

4.2   Toimintasuunnitelman tarkoituksena on auttaa kuntien, alueiden ja jäsenvaltioiden viranomaisia edistämään kestävää kaupunkiliikennekäyttäytymistä varsinkin vähentämällä liikenteen määrää ja kaupunkien liikenneruuhkia sekä hillitsemällä näin liikenneonnettomuuksien määrää, ilmansaasteita ja energiankulutusta. Viranomaisille ei kuitenkaan anneta valmiita ratkaisuja toteutettaviksi.

4.3   Komission toimintasuunnitelma ei siis suinkaan korvaa ratkaisuja, joihin kuntien, alueiden ja jäsenvaltioiden viranomaiset ovat päätyneet kaupunkiliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Suunnitelman on tarkoitus olla kannustava. Se sisältää ehdotuksia kerätä, dokumentoida ja jakaa kokemuksia hyvien käytänteiden tunnetuksi tekemiseksi, auttaa hyödyntämään unionin rahoitus- tai osarahoitusmahdollisuuksia, tukea tutkimushankkeita ja laatia työasiakirjoja varsinkin rahtiliikenteestä tai älykkäistä liikennejärjestelmistä.

4.4   Toimintasuunnitelmassa määritellään 20 konkreettista toimenpidettä, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2012 ulottuvan aikataulun mukaisesti. Toimenpiteet on ryhmitelty kuuteen laajaan aihepiiriin, jotka jäljempänä esitellään lyhyesti.

4.4.1   Yhdennettyjen politiikkojen kehittäminen

Tarkoituksena on kehittää yhdennetty lähestymistapa ja ottaa huomioon eri liikennemuotojen keskinäinen riippuvuussuhde, ympäristön asettamat tilavaatimukset ja kaupunkiliikennejärjestelmien tehtävä. Näin kaikki liikennemuodot pyritään yhdistämään entistä paremmin toisiinsa etenkin kaupunkiliikennesuunnitelmien puitteissa.

4.4.2   Keskipisteessä kansalaiset

On kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:

—	toimenpiteet (joiden kohteena on hinnoittelu, laatu, liikuntarajoitteisten mahdollisuudet käyttää palveluita, tiedotus, matkustajien oikeudet, vihreät vyöhykkeet jne.), joilla kansalaisia innostetaan käyttämään säännöllisesti joukkoliikennettä tai siirtymään kevyeen liikenteeseen

—	koulutus-, tiedotus- ja valistuskampanjat kestävän kehityksen mukaisen käyttäytymismallin omaksumiseksi

—	yksityis- ja ammattiautoilijoiden omaksuma energiaa säästävä ajotapa.

4.4.3   Ympäristöystävällinen kaupunkiliikenne

Toimintasuunnitelmalla pyritään tukemaan vähäpäästöisten tai päästöttömien ajoneuvojen sekä ”pehmeiden” liikennemuotojen tutkimusta ja kehittämistä. Komissio laatii internetpohjaisen oppaan, johon kerätään tietoja puhtaista ajoneuvoista, ja avustaa vaihdettaessa tietoja kaupunkiliikenteen hinnoittelujärjestelmistä. Komissio aikoo niin ikään tutkia tiemaksujen tehoa ja ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin.

4.4.4   Rahoituksen lisääminen

Komissio haluaa rationalisoida unionin nykyisiä rahoituslähteitä ja tutkia tulevia tarpeita. Komissio julkaisee työasiakirjan kestävästä kaupunkiliikenteestä ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen tähtäävästä politiikasta ja tutkii mahdollisia tapoja hinnoitella kaupunkiliikenteen maksut. Tavoitteena on lisätä unionin nykyisten rahoitusmahdollisuuksien tunnettuutta ja optimoida ne parantamalla rakennerahastojen ja tutkimusvarojen kaltaisten välineiden yhteentoimivuutta. Samoin pyritään hyödyntämään innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusvälineitä ja tutkimaan tarpeita hankkia kestävälle kaupunkiliikenteelle omaa rahoitusta.

4.4.5   Kokemusten ja tiedon jakaminen

Asianosaisten on voitava hyödyntää muiden hankkimaa kokemusta. Komissio laatiikin tietokannan, johon kerätään tietoja monenlaisista kokeilukäytössä olleista ja jo käyttöön otetuista ratkaisuista. Tietokanta sisältää myös yleiskatsauksen kaupunkiliikenteen kannalta merkitykselliseen EU:n lainsäädäntöön ja rahoitusvälineisiin, ja sen yhteydessä on virtuaalifoorumin muodossa toimiva kaupunkiliikenteen seurantakeskus.

4.4.6   Kaupunkiliikenteen optimointi

Helpottaakseen siirtymistä nykyistä ympäristömyötäisempiin liikennemuotoihin ja tehokkaampaan logistiikkaan komissio aikoo kiirehtiä kestävien kaupunkiliikennesuunnitelmien laatimista kaupungeissa ja alueilla. Tätä tarkoitusta varten komissio laatii työasiakirjoja kyseisten suunnitelmien keskeisistä näkökohdista, kuten kaupunkien tavaranjakelusta ja älykkäistä liikennejärjestelmistä.

4.5   Komissio aikoo laatia vuonna 2012 selonteon toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta ja arvioida lisätoimenpiteiden tarvetta.

5.   Yleistä

5.1   Joukkoliikenne on yleishyödyllistä, ja sen on oltava yleiskattavaa, kaikkien saatavilla, jatkuvaa, laadukasta ja kohtuuhintaista. ETSK kannattaakin kaikkia tarkasteltavana olevassa tiedonannossa kaavailtuja toimia, jotka ovat kaikki oikean suuntaisia.

5.2   Vaikka ETSK onkin ilahtunut siitä, että tarkastelun kohteena olevan tiedonannon taustalla olevien lausuntojen joukossa mainitaan kaupunkiliikennettä käsitelleestä vihreästä kirjasta annettu komitean lausunto, sen on kuitenkin todettava, että komission ehdotukset eivät vastaa läheskään edellä mainitussa lausunnossa eivätkä muissa asiasta annetuissa lausunnoissa (7) esitettyjä ETSK:n suosituksia.

5.3   Kyseenalaistamatta toissijaisuusperiaatetta ja unionin rajattua toimivaltaa tässä asiassa ETSK pahoittelee, ettei komitean valmistelevassa lausunnossa (8) (”Liikenne- ja maankäyttöpolitiikkojen yhtenäistäminen kaupunkiliikenteen ekologisen kestävyyden parantamiseksi”) annettuihin suosituksiin unionin roolin vahvistamisesta ole reagoitu myönteisesti.

5.4   Komissio pitää huolen siitä, ettei toissijaisuusperiaatetta vain loukata, ja asettuu edistäjän tai avustajan tehtävään pikemminkin kuin sääntelijän tai palveluntarjoajan rooliin. Useimmat komission esittämät toimenpiteet jäävät pelkiksi hyvää tarkoittaviksi neuvoiksi, jotka sinänsä ovat erittäin kiitettäviä, mutta ne eivät ole millään tavoin sitovia eivätkä mullistavia.

5.5   Lisäksi tarkasteltavana olevaa tiedonantoa lukiessa on todettava, että kyseessä on – jos ei nyt aivan sananmukainen niin ainakin sisältönsä puolesta – kopio tiedonannosta ”Kansalaisten verkon kehittäminen”, KOM(1998) 431 lopullinen.

5.6   Yksitoista vuotta vuonna 1998 ilmestyneen tiedonannon jälkeen ikään kuin keppi- ja porkkanamaisesti (keppiä yksityisautoilulle ja porkkanaa joukkoliikenteelle) on palattu jälleen samoihin teemoihin eli kannustetaan vaihtamaan tietoja ja vertaamaan tuloksia, otetaan käyttöön asianmukainen poliittinen kehys ja hyödynnetään Euroopan unionin rahoitusvälineitä.

5.7   ETSK pahoittelee, ettei nyt esitellä lyhyesti, miten vuonna 1998 julkaistussa tiedonannossa tehdyt aloitteet ovat edistyneet. Niistä mainittakoon esimerkiksi Euroopan paikallisliikenteen tietopalvelu (ELTIS), paikallis- ja alueviranomaisten verkosto (POLIS), jäsenvaltioiden pyörätieverkoston yhdistäminen, laadun itsearviointijärjestelmän kehittäminen, kokeiluhanke, jossa paikallisten henkilöliikennejärjestelmien tuloksia arvioidaan esikuva-analyysin pohjalta, liikenteen hallintaa ja esteiden analysointia koskeva opas, sähköiset matkalippujärjestelmät, ammattikuljettajien koulutus, vuonna 2000 laadittavaksi suunniteltu tiedonanto liikenteen hallinnasta sekä lukuisat kaavaillut tutkimushankkeet.

5.8   ETSK olisi toivonut, että tämän lausunnon kohteena olevaan toimintasuunnitelmaan olisi tällä kertaa sisällytetty vähintäänkin tiettyihin indikaattoreihin perustuvia, havainnollistettavia määrällisiä tavoitteita, joihin kaupunkien ja niiden lähialueiden olisi pyrittävä toteuttamalla valitsemaansa kestävää liikennesuunnitelmaa (ks. lausunto CESE 1196/2009).

5.9   Tulosten esittämisen puuttuminen on valitettavaa myös siksi, että komissio pahoittelee tiedonannossaan ”Kestävä tulevaisuus liikenteelle: kohti yhtenäistä, teknologiavetoista ja käyttäjäystävällistä järjestelmää” KOM(2009) 279, ettei liikenteen ekologiselle kestävyydelle asetettuja tavoitteita ole läheskään saavutettu, ja toteaa, että suuntausta on muutettava perusteellisesti.

5.10   Sellaisiin seikkoihin kuin sosiaaliset kysymykset, kulutusyhteiskunnan ympäristölle asettamat paineet, kevyt liikenne, moottoripyörät ja ajoneuvoliikenteen välttämiseksi toteutettavat toimet on jokseenkin sivuutettu. Samoin on käynyt rajaseutuyhteistyölle, maankäyttöön liittyville ongelmille, kaupunkisuunnittelulle ja kaupunkirakenteen hajauttamiselle, joka lisää liikenneinfrastruktuurien tarvetta.

5.11   ETSK:n mielestä tässä lausunnossa tarkasteltavaa toimintasuunnitelmaa on siis täydennettävä laatimalla toinen suunnitelma, jossa käsitellään yksityiskohtaisemmin muun muassa kevyttä liikennettä ja moottoripyöräliikennettä.

5.12   Toimintasuunnitelmassa kannetaan ennen kaikkea huolta yksityisautoilun ”optimoinnista” ja hallitsemisesta pikemminkin kuin sen välttämisestä. Autoilua pyritään rajoittamaan myönteisillä toimilla, kuten edistämällä auton yhteiskäyttöä, tai hillitsevillä toimenpiteillä (liittymäliikenteen pysäköintialueet, tiemaksut, sakot), mutta kummassakin tapauksessa tyydytään vain toteamaan, että erilaisten vihreiden vyöhykkeiden kulkuyhteyksiä koskevia määräyksiä ryhdytään selvittämään.

5.13   Toimintasuunnitelmassa kaavaillut selvitykset etenkin kaupunkien tiemaksujen suosiosta ihmisten keskuudessa, energiaa säästävän ajotavan omaksumisesta, ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin sekä käytettävissä olevista teknisistä ratkaisuista ja siitä, miten niiden aiheuttamat kustannukset katetaan, tuovat luonnollisesti lisäarvoa, mutta niiden edellyttämiä toimia ei pitäisi uhrata keskusteluun toissijaisuusperiaatteesta.

5.14   Toimintasuunnitelmassa ei myöskään kiinnitetä huomiota siihen, miten kansalaisyhteiskunta voisi olla aktiivisemmin mukana edistämässä ekologisesti kestävää liikennettä, vaikka kansalaisyhteiskunta kykenee kokoamaan yhteen toimijat ja poliittiset päättäjät ja herättämään koko yhteiskunnan tarkistamaan ja muuttamaan liikkumistottumuksiaan.

6.   Erityistä

Edellä esitettyjen yleisten huomioiden lisäksi ETSK poimii 20 erityistoimenpiteestä muutaman ja kommentoi niitä.

Toimenpide 1 -   Vauhditetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien käyttöönottoa

Toimenpide 6 -   Parannetaan matkustustietoja

6.1   ETSK kannattaa sitä, että komissio aikoo vastaisuudessa auttaa paikallisviranomaisia käynnistämään tavara- ja henkilöliikennettä koskevia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia.

6.2   Toimintasuunnitelmassa tähdennetään, että pitemmällä aikavälillä komissio voisi ryhtyä lisätoimiin esimerkiksi ottamalla käyttöön kannustimia ja antamalla suosituksia.

6.3   ETSK toistaa ehdotuksensa asettaa kunnille myönnettävien yhteisön tukimäärärahojen saannin ehdoksi velvollisuuden laatia liikennesuunnitelmia. Kaupunkien on kuitenkin luonnollisesti voitava vapaasti mukauttaa suunnitelmat paikallisiin erityisoloihin sopiviksi.

6.4   Suunnitelmiin olisi kuitenkin sisällytettävä velvoittava tavoite siirtyä käyttämään unionin vähimmäisvaatimuksia vastaavia ympäristömyötäisiä kulkuvälineitä, jotta

—	kaikki asukasryhmät, kaupungissa kävijät ja ammattilaiset hyötyvät ekologisesti kestävistä kuluvälineistä ja poistetaan sosiaalista eriarvoisuutta aiheuttavat liikennetekijät

—	vähennetään hiilidioksidipäästöjä, saasteita, meluhaittoja ja energiankulutusta

—	parannetaan henkilö- ja tavaraliikenteen tehokkuutta ja tuloksellisuutta ottamalla huomioon ulkoiset kustannukset.

6.5   Edellä mainittujen kriteerien noudattaminen olisi asetettava ehdoksi myönnettäessä komission kaavailemaa kaupunkiliikenteen erityispalkintoa. ETSK kannustaa lämpimästi ottamaan sen käyttöön pikimmiten.

Toimenpide 4 -   Keskustelu matkustajien oikeuksista

6.6   ETSK pahoittelee, ettei sen ehdotusta koota kaikki joukkoliikenteen käyttäjien oikeudet ”oikeuksien peruskirjaan”, ole otettu huomioon.

6.7   Sitä vastoin komitea kannattaa komission aikomusta täydentää sääntelylähestymistapaa yhteisillä laatuindikaattoreilla matkustajien ja liikuntarajoitteisten oikeuksien suojelemiseksi sekä yhteisesti sovituilla valitusmenettelyillä ja raportointimekanismeilla.

6.8   ETSK pahoittelee sitä, että tarkasteltavana olevassa tiedonannossa käsitellä yhtä joukkoliikenteen käytön tiellä olevista suurimmista esteistä eli turvallisuuden puutetta, joka ilmenee varsinkin vähemmän käytetyillä reiteillä sekä ilta- tai yöliikenteessä. Kuitenkin kulkuvälineissä matkustajia palveleva hyvin koulutettu ja riittävä henkilökunta sekä videokameravalvonta ovat joukkoliikenteen rikollisuuden torjunnassa tehokkaita ennaltaehkäisyvälineitä.

6.9   Kun toimijoita on paljon, toimet ovat toteutukseltaan ja sisällöltään hyvin erilaisia. Siksi toimintaa on tarpeen arvioida säännöllisesti, jotta voidaan päätellä, vastaako toimenpide tai politiikka käyttäjien tarpeita, ja tarpeen vaatiessa mukauttaa tai muuttaa toimintaa tai lopettaa se kokonaan. Komission toimintasuunnitelmassa ei asiasta kuitenkaan mainita mitään.

Toimenpide 5 -   Parannetaan liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia käyttää palveluja

6.10   ETSK:n tietojen mukaan liikuntarajoitteisia (iäkkäitä ihmisiä, invalideja, vammaisia ja raskaana olevia naisia tai lastenvaunujen kanssa liikkuvia) on pitkälti yli sata miljoonaa.

6.11   On totta, että eräät kaupungit ovat tehneet liikuntarajoitteisten hyväksi esimerkillistä työtä, mutta tällaiset aloitteet ovat edelleen yksittäisiä toimenpiteitä. Liikuntarajoitteiset törmäävät liian usein ylitsepääsemättömiin esteisiin julkisia liikennevälineitä käyttäessään (pääsy kulkuvälineisiin ja niiden varustetaso) tai kulkiessaan jalan (hankalat risteykset, kapeat jalkakäytävät tai jalkakäytäville sijoitetut kahviloiden ja ravintoloiden ulkoterassit). Tähän on lisättävä vielä muiden kansalaisten holtiton käyttäytyminen (autojen pysäköiminen miten sattuu ja piittaamattomuus vammaisille varatuista pysäköintipaikoista). ETSK kannattaa neuvoston puheenjohtajavaltion Espanjan aikomusta luoda yleiseurooppalainen väline tai ohjelma, jonka avulla parannetaan mahdollisuuksia liikkua Euroopan kaupungeissa ja kunnissa. Komitea esittää toivomuksen, että sille tarjotaan tilaisuus osallistua aktiivisesti kyseiseen, kansalaisyhteiskunnan etuja palvelevaan aloitteeseen.

6.12   Todellisia tarpeita palvelevien apuvälineiden kehittely ei ole edennyt tarpeeksi pitkälle, koska markkinat ovat suppeat. Tämä jarruttaa investointeja ja innovointia.

6.13   ETSK antaakin täyden tukensa sille, että Euroopan vammaisstrategiaan 2010–2020 sisällytetään liikuntarajoitteisten mahdollisuudet käyttää palveluita ja että määritellään laatuindikaattorit ja asianmukaiset raportointimekanismit.

6.14   Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien sekä varsinkin EU:n olisi varattava tarkoitukseen unionin määrärahoista asianmukaiset rahoitusvälineet.

Toimenpide 8 -   Kestävän liikennekäyttäytymisen kampanjat

6.15   Komissio aikoo harkita erityistä palkintoa kannustaakseen kestäväpohjaisen kaupunkiliikenteen suunnitelmien tekemistä.

6.16   ETSK kannattaa erityispalkinnon myöntämistä. Komitea mainitsi jo kansalaisten verkkoa käsittelevästä vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa (CES 324/99), että laatumerkkien ja/tai palkintojen myöntäminen kannustaa todella panostamaan laatuun.

Toimenpide 12 -   Tutkimus ulkoisten kustannusten hinnoittelusta kaupunkiliikenteessä

Toimenpide 13 -   Kaupunkien hinnoittelujärjestelmiä koskeva tietojenvaihto

6.17   On kiistaton tosiasia, että kohtuuhintainen julkinen liikenne on sosiaalisesti kannattavaa, mutta on myös selvää, että se on taloudellisesti pakostakin tappiollista. Käyttäjiltä perityt maksut eivät kata kaikkia käyttökustannuksia ja vielä vähemmän investointeja, joten julkiset tuet ovat edelleen välttämättömiä.

6.18   ETSK kannattaa komission aikomusta teettää menetelmätutkimus ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin kaupunkialueilla, sillä näin alan kustannusten laskenta on vastaisuudessa entistä avoimempaa. Komitea muistuttaa, että ulkoiset kustannukset olivat jo esillä vuonna 1998 annetussa tiedonannossa, samoin kuin mahdollisuus investoida tieliikenteen hinnoittelusta saadut tulot takaisin kuntatasolle, etenkin julkiseen liikenteeseen sekä kävely- ja pyöräteiden kunnostamiseen. Kumpaakaan ongelmaa ei vielä ole ratkaistu.

Toimenpide 15 -   Tulevien rahoitustarpeiden analysointi

6.19   Vain 9 % rakennerahastojen liikennemäärärahoista kanavoidaan kaupunkiliikenteeseen, kun taas käytännöllisesti katsoen kaikilla kaupungeilla ja alueilla on (toisistaan hyvin poikkeavasti) pulaa riittäviin kaupunkiliikenneinvestointeihin tarvittavista varoista.

6.20   Vaikka komissio ilmoittaa etenemissuunnitelmassaan aikovansa analysoida vuoden 2010 jälkeisiä rahoitustarpeita ja tukevansa samalla edelleen CIVITAS-ohjelman (9) rahoitusta, ETSK toivoisi virallisempaa sitoumusta lisämäärärahojen myöntämisestä. Samalla on kuitenkin pidettävä edelleen mielessä mahdollisuudet rahoittaa kaupunkiliikennettä – ainakin osittain – kaupungeissa perittävistä tiemaksuista tai pysäköintimaksuista saatavilla varoilla. ETSK ehdottaa, että luodaan erityinen kaupunkiliikenteen tukemiseen tarkoitettu rahoitusväline.

6.21   Vuonna 1998 kansalaisten verkon kehittämisestä antamassaan tiedonannossa komissio ilmoitti ryhtyvänsä tukemaan ensisijaisesti kuntien ja alueiden kestäviä liikennejärjestelmiä. Komissio aikoi tutkia keinoja valvoa sitä, että kyseisten liikennejärjestelmien ylläpitäjät huomioivat palveluiden käyttömahdollisuuksiin liittyvät ehdot. ETSK olisi halukas tutustumaan tutkimuksen tuloksiin.

6.22   ETSK katsoo, että kun yhteisön rahastoja koskevia tulevia säännöksiä tarkistetaan suunnitelmien mukaan vuonna 2013, priorisoinnin sijaan olisi pikemminkin asetettava julkiseen kaupunkiliikenteeseen myönnettävän yhteisön rahoituksen ehdoksi kaupunkiliikennesuunnitelmien soveltaminen ja liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia koskevien edellytysten noudattaminen kaikilta osin.

Toimenpide 17 -   Kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen perustaminen

6.23   ETSK suhtautuu myönteisesti virtuaalifoorumin muodossa toimivan liikenteen seurantakeskuksen perustamiseen. Hyviä käytänteitä on luonnollisesti vaihdettava kaikista kaupunkiliikenteeseen liittyvistä seikoista, myös liikuntarajoitteisten mahdollisuuksista käyttää palveluita.

---

(1)  EYVL C 168, 20.7.2007, s. 77.

(2)  EYVL C 224, 30.8.2008, s. 39; EYVL C 317, 23.12.2009, s. 1.

(3)  (2008/2217(INI)), esittelijä: Gilles Savary.

(4)  Direktiivi 2008/50/EY ilmanlaadusta ja sen parantamisesta; direktiivi 2002/49/EY ympäristömelun hallinnasta.

(5)  KOM(2009) 279 lopullinen.

(6)  EYVL C 255, 27.9.2010, s. 110.

(7)  EYVL C 255, 27.9.2010, s. 110; EYVL C 224, 30.8.2008, s. 39; EYVL C 168, 20.7.2007, s. 77.

(8)  EYVL C 317, 23.12.2009, s. 1.

(9)  CIVITAS (City Vitality Sustainability) kaupunkiliikenteen tutkimusta ja innovointia tukeva yhteisön ohjelma.

---