19.1.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 18/18

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti päätökseen omistaa vuosi 2010 ponnisteluille syrjäytymisen ja köyhyyden poistamiseksi ja korostaa perus- ja ammatillisen koulutuksen merkitystä tehokkaina välineinä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Peruskoulutuksen myönnetään olevan erittäin tärkeä väline köyhyydessä elävien ihmisten sopeuttamiseksi yhteiskuntaan.

1.2

Se, että EU 2020 -strategian painopisteisiin on sisällytetty koulutuksen lisääminen keinona torjua eriarvoisuutta ja köyhyyttä ja että EU:n kolmen peräkkäisen puheenjohtajavaltion eli Espanjan, Belgian ja Unkarin tavoitteisiin kuuluu ”koulutusta kaikille”, tarjoaa mahdollisuuden ehdottaa muutamia toimia, joilla perus- ja ammatillisesta koulutuksesta pyritään tekemään tehokkaita välineitä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

1.3

EU:n alkuajoista lähtien peruskoulutuksen on myönnetty olevan ihmisen perusoikeus. Mittavien ja myönteisiä tuloksia tuottaneiden ponnistelujen avulla tästä oikeudesta on pyritty tekemään kaikkien ulottuvilla oleva julkishyödyke. ETSK on antanut asiaan oman panoksensa lukuisilla lausunnoillaan. Niissä on kaikissa todettu, että peruskoulutuksen keskeisenä tavoitteena on edelleen kouluttaa kansalaisista vapaita, kriittisiä, itsenäisiä ja sellaisia, että he pystyvät omalla panoksellaan vaikuttamaan yhteiskuntansa kehitykseen, ja että heillä on runsaasti taitoja, joita tarvitaan uusien haasteiden kohtaamiseen erityisesti työelämässä. Heidän on kuitenkin myös tiedostettava, että maailmassa on muitakin arvoja ja kulttuureja ja että maapallo, jolla he asuvat, on säilytettävä tuleville sukupolville.

1.4

ETSK suosittaa, että otettaessa lähtökohdaksi osallisuuden edistäminen koulutuksen avulla EU ja jäsenvaltiot velvoitettaisiin tarkistamaan koulutuspolitiikkojensa sisältö, lähestymistavat, rakenteet ja resursointi. Samalla olisi tarkistettava ja/tai saatettava ajan tasalle politiikat, joilla on yhtymäkohtia työllisyyteen, laadukkaisiin julkisiin palveluihin, erityisryhmistä huolehtimiseen (lapset, erityistarpeita omaavat henkilöt, maahanmuuttajat jne.). Kaikkiin näihin politiikkoihin olisi lisäksi sisällytettävä sukupuolinäkökulma. Osallistava koulutus voidaan toteuttaa monella tapaa, virallisena ja epävirallisena oppimisena, perheissä ja yhteisössä, eikä koko painolastia pidä sälyttää koululle. Koska kyseessä ei suinkaan ole marginaalinen tai pelkästään köyhiin liittyvä kysymys, osallistavan koulutuksen on oltava avoin kaikille sitä tarvitseville yhteiskuntaryhmille. Komitea kannattaa osallistavaa koulutusta seuraavista syistä:

1.5

EU:ssa on jo useita vuosia keskusteltu epävirallisen oppimisen eli sellaisen oppimisen tulosten tunnustamisesta, joka tapahtuu perinteisten oppimisjärjestelmien ulkopuolella ja täydentää virallista oppimista opettamalla ihmisille käytännön osaamista, pehmeitä taitoja ja asenteita ja kannustamalla aktiiviseen kansalaisuuteen. Vaikka EU ei vielä ole päässyt keskusteluissa yhteisymmärrykseen, epävirallinen oppiminen on yleisesti saamassa työnsaantia helpottavaa tunnustusta. ETSK:n mielestä EU:n on syytä tutkia asiaa osallisuutta edistävää koulutusta ajatellen. Komitea suosittaakin seuraavia toimenpiteitä:

1.6

ETSK on aiemmissa lausunnoissa todennut, että laadukas, kaikkien ulottuvilla oleva yhteiskunnan varoin annettava opetus on väline, jolla edistetään tasavertaisuutta ja sosiaalista osallisuutta. Niinpä onkin olennaista, että enimmäkseen yhteiskunnan tarjoama (1), laadukas koulutus on kaikkien syrjäytyneiden ulottuvilla, avaa heille työmarkkinoiden ovet ja antaa heille mahdollisuuden tehdä ihmisarvoista ja hyvin palkattua työtä.

1.7

ETSK suosittaa lopuksi, että mahdollisilla toimilla, joiden on vastattava jo määriteltyjä poliittisia painopisteitä, pannaan alulle ja edistetään entistä rohkeampia ja kunnianhimoisempia koulutussitoumuksia ja että toimet ovat erilaisten yhteiskunnan instituutioiden ja toimijoiden ulottuvilla.

1.8

20–22 toukokuuta 2010 Firenzessä järjestettävä ETSK:n konferenssi ”Sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen koulutuksen avulla” liittyy mainiosti edellä tarkoitettuun suuntaukseen. Konferenssi on näet lähtökohtaisesti poikkialainen, ja siihen osallistuu lukuisia alan toimijoita.

2.1

Oikeus yleissivistävään koulutukseen on tunnustettu perusihmisoikeudeksi, ja se on kirjattu alusta pitäen kaikkiin Euroopan unionin hyväksymiin välineisiin. Mittavien ja myönteisiä tuloksia tuottaneiden ponnistelujen avulla Eurooppa on tehnyt tästä oikeudesta kaikkien ulottuvilla olevan julkishyödykkeen (2). Tietyt väestönosat eivät kuitenkaan edelleenkään nauti kyseisiä oikeuksia. Tämä kärjistää köyhyyttä, jota ei ole vielä kitketty. Unionin jäsenvaltiot, Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat ehdottaneet ja hyväksyneet merkittäviä toimenpiteitä, joilla köyhyyttä pyritään torjumaan edistämällä osallisuutta yhteiskunnan tarjoaman, kaikkien ulottuvilla olevan laadukkaan peruskoulutuksen avulla. Tämän suuntaisesti EU on päättänyt, että vuosi 2010 on köyhyyden torjumisen eurooppalainen teemavuosi (3).

2.2

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjuminen liittyvät kiinteästi myös Euroopan unionin kasvu- ja työllisyystavoitteisiin. Sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevia jäsenvaltioiden politiikkoja koordinoidaan vaihto- ja oppimisprosessin avulla, joka tunnetaan nimellä avoin koordinointimenetelmä ja jota sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla eräiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien kansallisten politiikkojen lähentämiseksi toisiinsa. Avoin koordinointimenetelmä auttaa sovittamaan yhteen sosiaalipolitiikkoja etenkin uudistetun Lissabonin strategian puitteissa.

2.3

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat avaintekijöitä edistettäessä yhteiskuntien taloudellista kehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Epäonnistuminen köyhyyden vähentämistavoitteiden saavuttamisessa sekä nykyisen talouskriisin ja työttömyyden kasvun seuraukset syrjäytymistä ajatellen lisäävät kiinnostusta löytää välineitä, joiden avulla voidaan edetä aktiivista osallistamista koskevan tavoitteen saavuttamisessa.

2.4

EU 2020 -strategian (4) ensimmäinen painopistealue on ”lisäarvon tuottaminen käyttämällä osaamista kasvun perustana”. Näin myönnetään, että osaaminen on kestävän kasvun liikkeelle paneva voima ja että joukosta erottuvat nimenomaan peruskoulutus, tutkimus, innovointi ja luovuus. Prahassa toukokuussa 2009 pidetyssä työelämän huippukokouksessa tehtiin samansuuntaisia päätelmiä. On pidettävä mielessä, että vallitseva talouskriisi vaikuttaa tuntuvasti työntekijöihin ja yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, ja että työttömyys on yltänyt historiallisiin lukemiin, lähes 20,2 prosenttiin, joskin työttömyysaste vaihtelee EU:ssa suuresti maasta toiseen. Näin ollen on tarpeen vahvistaa kaikkia toimia – aivan erityisesti koulutuspoliittisia toimia –, jotka ovat omiaan luomaan työpaikkoja ja joilla samalla lisätään eurooppalaisten yhdenvertaisuutta.

2.5

Yhteiskunnan varoin annettava opetus on yksi tärkeimmistä yhdenvertaisuutta edistävistä välineistä. Sillä on nykyisin edessään monenlaisia, uusia haasteita yhä globalisoituvassa maailmassa, joka on samalla entistä eriarvoisempi, jakautuneempi ja epäsymmetrisempi. Viranomaiset ja kansainväliset tai alueelliset järjestöt painottavat ensisijaisesti kaikkien oppilaiden integroitumista kouluun ja yhteiskuntaan. Osallisuuden edistäminen koulutuksen avulla liittyy siihen, että tyydytetään kaikkien lasten, nuorten ja aikuisten sekä erityisesti syrjinnästä, marginalisoitumisesta, köyhyydestä tai sosiaalisesta syrjäytymisestä pahiten kärsivien väestönosien oppimistarpeet.

2.6

Perus- ja ammatillinen koulutus voivat olla tehokkaita välineitä torjuttaessa köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Nuorilla, joilla on yhteiskunnassa muita vähemmän mahdollisuuksia, on erityisvaikeuksia sen vuoksi, että he kuuluvat koulutuksen, sosioekonomisten tai maantieteellisten syiden vuoksi epäedulliseen ympäristöön tai heillä on jokin vamma.

2.7

Osallisuutta edistävää koulutusta koskevien Unescon pääperiaatteiden mukaan tällaisen koulutuksen katsotaan olevan prosessi, jossa on tarkoitus huomioida kaikkien oppilaiden erilaiset tarpeet ja vastata niihin aktivoimalla heitä osallistumaan koulutukseen ja kulttuuritoimintaan sekä omaksumaan yhteisön arvot. Näin pyritään vähentämään sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä. Osallisuutta edistävä koulutus edellyttää sisältöjen, lähestymistapojen, rakenteiden ja koulutusstrategioiden muuttamista, opettajakoulutuksen kehittämistä vastaavasti sekä lisäresursseja. Näkemyksen on katettava kaikki oppilaat, ja on oltava vakuuttuneita siitä, että yleinen koulutusjärjestelmä on vastuussa kaikkien ihmisten kouluttamisesta. Osallisuutta edistävän koulutuksen tavoitteena on antaa osuvia vastauksia yhteiskuntaryhmien erilaisiin oppimistarpeisiin, mikä voidaan toteuttaa virallisen ja epävirallisen oppimisen avulla.

2.8

Kysymys on kaikkea muuta kuin marginaalinen, eikä se liity ainoastaan kaikkein köyhimpiin ihmisiin. Ei siis ole kyse siitä, miten tietyt oppilaat integroidaan yleiseen opetukseen, vaan osallisuutta edistävässä koulutuksessa on lähdettävä liikkeelle siitä, että koulutusjärjestelmiä ja muita oppimispuitteita on kehitettävä mukauttamalla ne erilaisten oppilaiden tarpeisiin ja tehtävä niistä tehokas väline köyhyyden torjumiseksi. Osallisuutta edistävän koulutuksen on annettava sekä opettajille että oppilaille tilaisuus nauttia erilaisuudesta ja nähdä siinä ongelman sijaan pikemminkin oppimisympäristöön liittyvä haaste ja sitä rikastuttava mahdollisuus.

2.9

Suurtyöttömyyden ilmestyminen kuvaan aiheuttaa ennennäkemätöntä köyhyyttä. Maailmanlaajuinen talouskriisi vain kärjistää tilannetta kipeästi (5). Köyhyys ei ole nykypäivänä pelkästään sitä, etteivät tulot riitä. Se voi ilmetä siten, että terveys- ja koulutuspalveluita on vaikea tai mahdoton saada; sen ilmenemismuotoja voivat olla vaarallinen ympäristö, koettu syrjintä tai ennakkoluulot ja sosiaalinen syrjäytyminen. Jos työpaikka ei ole laadukas, se ei enää itsessään anna riittävää suojaa köyhyyttä vastaan. Äärimmäinen köyhyys on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa: Euroopan unionissa äärimmäisen köyhyyden riski on naisilla huomattavasti suurempi kuin miehillä seitsemässätoista jäsenvaltiossa. Yksinhuoltajaperheet, joiden perheenpää on nainen, ovat suuremmassa vaarassa ajautua köyhyyteen. Maailman väestöstä 60 prosenttia elää vain 6 prosentilla koko maailman tuloista, 50 prosentin on tultava toimeen vain 2 dollarilla päivässä ja yli miljardi ihmistä ansaitsee alle dollarin päivässä. Eurooppa ei voi muuttua linnoitukseksi, joka ei tiedosta ympäröivää maailmaa.

2.10

Köyhyyden lisääntyminen kaupungeissa, väestön muutto maaseudulta teollisuusalueille ja suuret muuttoliikkeet ovat alueille sosiaalipoliittinen haaste. Eurostatin vuonna 2009 keräämien tietojen mukaan 16 prosenttia Euroopan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, yksi kymmenestä eurooppalaisesta elää kodissa, jossa yhdelläkään perheenjäsenellä ei ole työtä. Monissa jäsenvaltioissa lapset ovat muuta väestöä alttiimpia köyhyydelle: laskelmien mukaan köyhyys uhkaa heistä 19:ää prosenttia (eli 19:ää miljoonaa lasta). On ehdottomasti autettava rikkomaan oravanpyörä, joka ajaa niin monet ihmiset köyhyyteen. On luotava vakaa ja turvallinen koulunkäyntiympäristö, joka pystyy takaamaan kaikille oppilaille mahdollisuuden nauttia täysimääräisesti perusoikeuksiaan ja kehittää valmiuksiaan sekä tarjoamaan heille tulevaisuuden mahdollisuuksia.

3.1

Köyhyyden torjuminen on EU:n ja jäsenvaltioiden sopeuttamis- ja työllisyyspolitiikoissa keskeisellä sijalla. Köyhyyden torjumisesta, jonka aiemmin katsottiin olevan köyhäinhoitoa, on tullut syrjäytymisen torjumista. Enää ei ole kyse siitä, että yhteiskuntaa suojataan köyhyyden pelottavilta seurauksilta, vaan köyhyyden koettelemille ihmisille pyritään takaamaan heidän ihmisoikeutensa. Kun vuonna 2007 päätettiin, että vuonna 2010 asetettaisiin tavoitteeksi ”köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen”, Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto totesivat, että EU:ssa on nykyisin noin 78 miljoonaa ihmistä, jotka ovat vaarassa ajautua köyhyyteen, ja luku kasvaa kasvamistaan. Koska tilanne on räikeästi ristiriidassa unionin tärkeimpien yhteisten arvojen kanssa, sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden on puututtava asiaan.

3.2

Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2000 vuosituhannen kehitystavoitteet, joilla pyritään erityisesti puolittamaan äärimmäinen köyhyys. Tavoitteet – joita on tarkkaan ottaen kahdeksan – on määrä saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Talouden nykytilanteessa todetaan kuitenkin olevan hyvin vaikea päästä siihen, että kaikki tavoitteet saavutetaan annetussa määräajassa. EU on päättänyt omistaa vuoden 2010 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiselle, ja se aikoo ponnistella lujasti saavuttaakseen kehitystavoitteet.

3.3

ETSK on toistuvasti ottanut yhtenäisen kannan osaamisyhteiskuntaan. Se on yksi keskeisistä välineistä kaikkien kansalaisten – eikä vain eliitin – täysipainoiseksi integroimiseksi, ja se on aivan erityisesti yksi keino saavuttaa Lissabonin huippukokouksessa asetetut tavoitteet.

3.4

ETSK on hiljattain todennut (6), että juuri huonosti koulutetut ihmiset ovat suuremmassa vaarassa syrjäytyä kuin muut ja että oikeuden koulutukseen on annettava heille mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan ja työllistymistään. On niin ikään otettava huomioon, että taloudelliset, sosiaaliset ja tekniset muutokset edellyttävät koulutuksen sisällön tarkistamista, varsinkin jos aiotaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin. Tältä osin ETSK ehdottaa, että sekä koulu- että yliopisto-opetusta muutetaan siten, että opintojen mahdollisesti keskeytyessä niitä voidaan täydentää työllistymistä helpottavilla ammattikoulutusohjelmilla (7). Tarkoituksena on ehkäistä ja korjata sosiaalisen syrjäytymisen aiheuttamia vahinkoja.

3.5

ETSK on niin ikään antanut lausunnon (8), jossa komitea suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Uudet taidot uusia työpaikkoja varten”. Lausunnon päätelmistä kannattaa mainita seuraava kehotus: ”Lyhyen aikavälin talouselvytyksen perusedellytyksenä on pätevyyden lisääminen kaikilla tasoilla. Pitkällä aikavälillä se on myös kehityksen, paremman tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden, yhtäläisten mahdollisuuksien takaamisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusedellytys.”

3.6

Joka tapauksessa on välttämättä täsmennettävä, millaisesta osallisuutta edistävän koulutuksen käsitteestä lähdetään liikkeelle, sillä se on sekä strategia että prosessi, joka velvoittaa tarkistamaan koulutuspolitiikkojen lisäksi seuraavat seikat: työllisyystoimet, laadukkaiden julkisten palveluiden tarjoamisen ja oppilasaineksen monimuotoisuuden huomioon ottamisen, sillä maailmassa on miehiä ja naisia, tyttö- ja poikalapsia, nuoria ja ikäihmisiä, siirtolaisia, työttömiä, ihmisiä, joilla on jokin vamma tai HI-virus/aids, jne. Osallisuutta edistävän koulutuksen perimmäisenä tavoitteena on ylipäätään poistaa kaikkinainen syrjäytyminen, johtuipa se kielteisistä asenteista tai monimuotoisuuden arvostuksen puutteesta. Koulutus voidaan toteuttaa monella tapaa, virallisena ja epävirallisena oppimisena, perheissä ja yhteisössä, eikä koko painolastia pidä sälyttää koululle.

3.7

Epävirallisen oppimisen koulutusohjelmat perustuvat erittäin usein epähierarkkisiin pedagogisiin malleihin ja työskentelymenetelmiin, ja niillä on tiiviit yhteydet kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot myös järjestävät tällaista opetusta. Koska epävirallinen oppiminen on luonteeltaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa, se on ollut tehokas keino torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. ETSK korostaakin, että epävirallisella oppimisella voi olla hyvin tärkeä rooli EU 2020 -strategian täytäntöönpanossa.

3.8

”Elinikäisen oppimisen onnistumista vahvistaa virallista oppimista täydentävä ja tukeva epävirallinen oppiminen. Tällä yhteydellä voi olla esimerkiksi tärkeä merkitys pyrittäessä lisäämään oppimisen houkuttavuutta nuorten silmissä ja siten ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä siten, että otetaan käyttöön uusia menetelmiä, helpotetaan siirtymiä virallisen ja epävirallisen oppimisen välillä ja tunnustetaan hankittuja taitoja (9).”

3.9

OECD on kiinnittänyt arkioppimiseen erityistä huomiota useilla tutkimuksilla ja hankkeilla (10). Vielä ei ole sovittu yleisesti siitä, missä määrin ja millä tavoin epävirallisen oppimisen, saati sitten arkioppimisen, kautta hankitut tiedot on tunnustettava. Tämä merkitsee muiden, virallisen koulujärjestelmän ulkopuolisten sidosryhmien ja henkilöiden, esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, opetuskyvyn tunnustamista ja tällä tavoin hankitun osaamisen arviointiin sovellettavien kriteereiden luomista. Näin hankittua pätevyyttä ja taitoja on ryhdytty monissa jäsenvaltioissa tunnustamaan elinikäisen oppimisen strategioiden avulla. Eräissä jäsenvaltioissa tutkitaan menettelyjä, joilla kyseinen pätevyys ja taidot voidaan tunnustaa laillisesti nykyisissä kansallisissa arviointipuitteissa, mikä puolestaan antaa pätevyyden siirtyä työmarkkinoille. ETSK:n mielestä EU:n on syytä tutkia asian edistymistä jäsenvaltioissa. Komitea suosittaa, että jäsenvaltiot vaihtavat kokemuksia ja esimerkkejä onnistumisista.

3.10

On tärkeää välttää vaara, että osallisuutta edistävää koulutusta koskevat strategiat suunnattaisiin vain köyhille, maahanmuuttajille tai jostakin syystä koulujärjestelmän ulkopuolelle suistuneille. Näin osallistujat eristetään integroinnin ja osallistamisen sijaan. Yksi mahdollinen vaihtoehto on jättää järjestelmien ovi avoimeksi muille koulutusta mahdollisesti tarvitseville ryhmille (11). Toisaalta epävirallinen oppiminen ei korvaa virallista oppimista, vaan tunnustettaessa näin hankitut tiedot se täydentää virallista oppimista, kun toimenpiteiden kohderyhmä saa pätevyyden siirtyä halutessaan ja tarvittaessa takaisin virallisen opetuksen piiriin.

3.11

ETSK:n mielestä on olennaista, että enimmäkseen yhteiskunnan tarjoama (12), laadukas koulutus on kaikkien syrjäytyneiden ulottuvilla, avaa heille työmarkkinoiden ovet ja antaa heille mahdollisuuden tehdä ihmisarvoista ja hyvin palkattua työtä. Yhtä tärkeää on, että koulutuksessa välitetään sellaisia perusarvoja kuin kansalaisuus, naisten ja miesten todellinen tasa-arvo ja aktiivinen osallistuminen demokratian käyttöön. ETSK kannattaa koulutusta, jolla tuetaan oppilaan henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä ja jota ei mielletä pelkästään taitojen ja tietojen siirroksi (utilitaristinen käsitys koulutuksesta). Koulutuksen on tuotettava avoimia, kriittisiä ihmisiä, jotka pystyvät osallistumaan aktiivisesti sosiaalisesti yhä oikeudenmukaisempien ja poliittisesti yhä kypsempien yhteiskuntien toimintaan.

3.12

ETSK katsoo, että osallisuus merkitsee koulutuksessa kriittisen analyysikyvyn lisäämistä, ja se auttaa omalta osaltaan parantamaan oppilaiden koulutuksellista ja sosiaalista viitekehystä ja vastaamaan työmarkkinoiden ja yhteiskunnan uusiin vaatimuksiin. Koulutuksen yhdistäminen sosiaaliseen osallisuuteen edellyttää kaiken kaikkiaan sitä, että koulutus liitetään yhteiskunnan ja koulutuksen järjestävän alueen kehitystavoitteisiin. Tällä tavoin koulutus toimii välineenä, jonka avulla köyhyys poistetaan asteittain.

3.13

Osallistavaa koulutusta on suosittava seuraavista syistä:

4.1

Köyhyyden torjumisen eurooppalaisella teemavuodella on neljä erityistavoitetta:

—   Tunnustaminen: tavoitteena on tunnustaa köyhyydessä elävien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden henkilöiden oikeus elää ihmisarvoista elämää ja toimittaa tiettyä tehtävää yhteiskunnassa.

—   Mukaan liittyminen: teemavuoden tavoitteena on myös lisätä yleisen mielipiteen sitoutumista sosiaaliseen osallisuuteen tähtääviin politiikkoihin ja toimiin painottamalla kaikkien vastuuta puuttua köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

—   Koheesio: pyritään tiivistämään yhteiskunnan koheesiota lisäämällä tietoisuutta siitä, miten kaikki hyötyvät yhteiskunnasta, josta köyhyys on kitketty ja jossa ketään ei tuomita syrjäytymään.

—   Sitoutuminen: teemavuoden tavoitteena on muistuttaa EU:n voimakkaasta poliittisesta sitoutumisesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja edistää sitoumuksen toteutumista hallinnon kaikilla tasoilla.

4.2

Vuoden ensisijaisia teemoja ovat

4.3

Vuosi 2010 tarjoaa siis Euroopalle ainutlaatuisen tilaisuuden saada moninainen suuri yleisö sankoin joukoin liikkeelle ja tiedostamaan köyhyyden torjuminen sekä koulutuksen mahdollinen osuus asiaan, jotta köyhyyden poistamisessa edistytään. Tämä kunnianhimoinen tavoite voidaan toteuttaa vain, jos välitetty viesti on voimakas ja selkeä eikä monisyinen ja sekava. Niinpä ETSK ehdottaa, että toiminta keskitetään otsikolla ”Osallisuuden edistäminen koulutuksen avulla: tehokas väline köyhyyden torjumiseksi – Tavoitteena sosiaalisen syrjäytymisen kitkeminen Euroopasta”.

4.4

Espanja toimii Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona vuoden 2010 alkupuoliskolla. Espanja on viime vuosina ollut erityisen kiinnostunut köyhyyden torjumiseen liittyvistä seikoista, sosiaalisen syrjäytymisen kitkemisestä ja osallisuutta edistävästä koulutuksesta. Espanjan puheenjohtajuuskausi avaa aiheelle omistetun eurooppalaisen teemavuoden. Avajaiset järjestettiin Madridissa 21. tammikuuta 2010 ja kesäkuun lopussa pidetään Eurooppa-neuvoston tavanomainen huippukokous, jossa Espanja luovuttaa vaihtuvan puheenjohtajuuden Belgialle. Espanjan osoittama kiinnostus ja sitoutuminen teemaan ”koulutusta kaikille” vaikuttaa erinomaiselta mahdollisuudelta toteuttaa monenlaisia toimia, jotta teemavuosi jäisi elämään, tuottaisi poliittisia päätöksiä, joiden ansiosta toivotun tavoitteen saavuttaminen eli köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistaminen, olisi entistä lähempänä.