52009PC0531

FI

Bryssel 14.10.2009

KOM(2009) 531 lopullinen

2009/0150 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Armenialle

{SEC(2009)1324}

PERUSTELUT

Ehdotuksen tausta |

11 | Ehdotuksen perustelut ja tavoitteetKomissio ehdottaa, että Armenialle myönnetään makrotaloudellista rahoitusapua lainana ja avustuksena Armenian talouden sopeutumisen tukemiseksi sekä ulkoisen maksutaseen ja IMF:n määrittelemien budjettitarpeiden rahoittamiseksi. Ehdotetulla rahoitusavulla tuetaan viranomaisten talousohjelmaa, jonka tavoitteena on kestävä julkisen talouden rahoitusasema ja ulkoinen tase. Se auttaa Armeniaa selviytymään maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksista.Ehdotettu yhteisön makrotaloudellinen rahoitusapu täydentää tukea, jota IMF maksaa IMF:n johtokunnan 3. maaliskuuta 2009 hyväksymän valmiusluottojärjestelyn muutoksen mukaisesti, ja Maailmanpankin myöntämää budjettitukilainana maksettavaa tukea. Yhteisön makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellista ja määräaikaista, ja sen ehtoina ovat erityisesti edistyminen nykyisen IMF:n ohjelman toteuttamisessa sekä apuun liittyvien talouspoliittisten edellytysten täyttyminen.Vuoden 2010 rahoitustarpeet huomioon ottaen on tärkeää, että yhteisön makrotaloudellinen rahoitusapu maksettaisiin Armenialle vuosina 2010–2011. |

120 | Yleinen taustaTalouden maailmanlaajuinen laskusuhdanne ja varsinkin Venäjän talouden nopea heikkeneminen vaikuttivat voimakkaasti Armenian taloudelliseen toimintaan, joka alkoi supistua vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Kasvettuaan kuuden vuoden ajan kaksinumeroisin luvuin pääasiassa Venäjältä peräisin olevien rahalähetysten ja suorien ulkomaisten sijoitusten ansiosta Armenian talous kasvoi enää vain 6,8 prosentti vuonna 2008, kun kasvu oli vielä vuonna 2007 13,7 prosenttia. Kasvu rakennus-, metalli- ja timanttienjalostusteollisuuden kaltaisilla Armenian talouden avainaloilla kärsi, ja vientitulot laskivat. Tämän seurauksena vaihtotaseen alijäämä kasvoi 6,4 prosentista vuonna 2007 11,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008.Armenian valuutta pysyi suhteellisen vakaana vuonna 2008 osittain keskuspankin interventioiden ansiosta (joiden vuoksi varannot pienenivät 20 % tammikuuhun 2009 mennessä). Koska talous heikkeni kuitenkin edelleen vuonna 2009, viranomaiset ottivat maaliskuun alussa käyttöön täysin vapaasti kelluvien valuuttakurssien järjestelmän, jonka ansiosta Armenian dramin arvo aleni tosiasiassa noin 22 prosenttia suhteessa euroon ja Yhdysvaltain dollariin. Samaan aikaan IMF hyväksyi 540 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoisen 28 kuukauden valmiusluottojärjestelyn auttaakseen Armeniaa selviytymään taloudellisen tilanteen heikkenemisestä ja varmistaakseen sujuvan siirtymisen kelluvien valuuttakurssien järjestelmään. Vaikka devalvoinnin negatiiviset vaikutukset pystyttiin suurelta osin torjumaan ja pankkijärjestelmä säilyi vakaana, taloustilanne huononi vuoden 2009 ensimmäisellä puolivuotiskaudella huomattavasti ja BKT supistui 16,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teollisuustuotanto pieneni 11,5 prosenttia ja rakennussektori heikkeni 53,5 prosenttia. Talouden supistuminen aiheutti maalle suuria lisärahoitustarpeita, sillä tulot laskivat vuoden 2009 viiden ensimmäisen kuukauden aikana 33 prosenttia (edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna) eivätkä viranomaiset onnistuneet pitämään kiinni julkisen talouden alijäämätavoitteesta huolimatta siitä, että muita kuin keskeisiä menoja lykättiin. Tästä syystä vuoden 2009 julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan noin 6,5 prosenttia suhteessa BKT:hen huolimatta huomattavista budjettileikkauksista, ja on epätodennäköistä, että IMF:n alun perin tarkoittamat rahoituslähteet kattavat sen. Tämän perusteella IMF:n johtokunta korotti 22. kesäkuuta 2009 Armenian valmiusluottojärjestelyn mukaista rahoitusosuutta Armenian viranomaisten pyynnön mukaisesti noin 250 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla (180 % kiintiöstä). IMF:n valmiusluottojärjestelyn ensimmäisessä tarkastelussa (hyväksyttiin 22. kesäkuuta 2009) reaalisen BKT:n ennustetaan supistuvan kaiken kaikkiaan 9,5 prosenttia vuonna 2009 [1], mikä osoittaa huimaa käännettä edellisvuosien kasvulukuihin verrattuna ja myös Armenian talousnäkymien huomattavaa heikkenemistä verrattuna valmiusluottojärjestelyn hyväksymisen aikaan ennakoituihin näkymiin. Viimeisimpien, heinäkuun puolivälissä saatujen tietojen mukaan taantuma saattaa kuitenkin olla vielä tarkistetuissa kesäkuun arvioissakin esitettyä pahempi. Taantuma on myös kasvattanut ulkoista rahoitustarvetta huomattavasti maaliskuuhun 2009 verrattuna. Tämä johtuu vientitulojen, rahalähetysten ja suorien ulkomaisten sijoitusten paljon ennakoitua huomattavammasta vähentymisestä huolimatta siitä, että valuuttakurssi devalvoitiin maaliskuussa 2009. Vuoden 2009 ensimmäisellä puolivuotiskaudella ulkomaankauppa supistui 31,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna viennin vähentyessä 45,9 prosenttia ja tuonnin 27,5 prosenttia. Rahalähetykset vähenivät 30 prosenttia tammi- ja toukokuun 2009 välisenä aikana vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ja myöhemmin saadut tiedot osoittavat, että ne ovat todennäköisesti vähentyneet vieläkin enemmän. Viennin ja rahalähetysten odotetaan nyt vähenevän 10–20 prosenttia niin vuonna 2009 kuin vuonna 2010, minkä vuoksi vaihtotaseen alijäämän odotetaan kasvavan 13 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 valuuttakurssin devalvoinnista huolimatta. |

130 | Voimassa olevat aiemmat säännöksetEi ole. |

140 | Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiinArmenia on yksi EU:n kumppanimaista Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa. EU:n ja Armenian välinen viisivuotinen Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelma hyväksyttiin marraskuussa 2006. Vakaammat olot, parempi hallintotapa ja talouskasvu unionin itärajoilla ovat mitä suurimmassa määrin Euroopan unionin etu. Tästä syystä Euroopan komissio on laatinut ehdotuksen itäisen kumppanuuden perustamisesta. EU ja kuusi kumppanimaata käynnistivät itäisen kumppanuuden virallisesti Prahan huippukokouksessa 7. toukokuuta 2009. |

Intressitahojen kuuleminen ja vaikutusten arviointi |

| Intressitahojen kuuleminen |

219 | Komission yksiköt olivat tätä komission ehdotusta valmisteltaessa yhteydessä Armenian viranomaisiin ja Kansainväliseen valuuttarahastoon, joiden kanssa keskusteltiin rahoitusavun tarpeesta. Ennen ehdotuksensa esittämistä komissio kuuli talous- ja rahoituskomiteaa, joka ei vastustanut aloitetta. Kun neuvosto on tehnyt päätöksensä, komission yksiköt neuvottelevat Armenian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan sekä avustus- ja lainasopimukset, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt rahoitusavun täytäntöönpanosta. |

| Asiantuntijatiedon käyttö |

229 | Operatiivinen arviointi, jossa tarkastellaan Armenian julkisten rahoitusketjujen ja hallinnollisten tarkastusten laatua ja luotettavuutta, valmistellaan komission nimittämien ulkopuolisten konsulttien avulla. |

230 | Vaikutusten arviointi Makrotaloudellinen rahoitusapu vaikuttaa välittömästi Armenian maksutaseeseen ja lieventää siten osaltaan viranomaisten talousohjelman täytäntöönpanoon liittyviä rahoitusrajoitteita ja auttaa rahoittamaan julkisen talouden alijäämää. Makrotaloudellinen rahoitusapu tukee myös IMF:n kanssa sovitun vakautusohjelman yleisiä tavoitteita, joihin kuuluvat erityisesti ulkoisen sopeutuksen toteuttaminen, valuuttavarantojen vahvistaminen, luottamuksen säilyttäminen kotimaan valuuttaa ja pankkijärjestelmää kohtaan sekä köyhien suojeleminen. Ottaen huomioon finanssipolitiikan löyhentämisestä maksutaseeseen mahdollisesti kohdistuvat paineet osa makrotaloudellisesta rahoitusavusta myönnetään avustuksina.Hankerahoitus ja/tai tekninen apu ei soveltuisi näiden makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Maksutasetukena myönnettävät maksut, joita Armenian tapauksessa ehdotetaan, kasvattaisivat keskuspankin varantoja makrotalouden vakautusohjelman mukaisesti. Ottaen kuitenkin huomioon finanssipolitiikan löyhentämisestä maksutaseeseen mahdollisesti kohdistuvat paineet osa makrotaloudellisesta rahoitusavusta voidaan kanavoida myös julkisen talouden alijäämän rahoittamiseen.Yhteisön tuella autetaan viranomaisia myös toteuttamaan EU:n ja Armenian toimintaohjelmassa yksilöityä lyhyen ja keskipitkän aikavälin politiikkaa. |

Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat |

305 | Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Yhteisö antaa Armenialle makrotaloudellista rahoitusapua enintään 100 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon talouskriisin voimakkaat vaikutukset Armenian talouteen ja maan kelpoisuus edullisin ehdoin myönnettävään rahoitukseen (IDA) yhteisön rahoitusapu koostuu avustuksesta (35 miljoonaa euroa) ja lainasta (65 miljoonaa euroa). Lainaosuuden osalta komissiolle annetaan valtuudet lainata enintään 65 miljoonaa euroa pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksista. Rahoitusapu asetetaan saataville kahdessa erässä. Lainan keskimääräinen erääntymisaika saa olla enintään 15 vuotta. Rahoitusapua hallinnoi komissio, joka sopii viranomaisten kanssa talouspoliittisista ja rahoitusehdoista, joiden täyttäminen on edellytyksenä erien maksamiselle. EU:n varainhoitoasetuksen mukaiset petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevat erityissäännökset otetaan asianmukaisesti huomioon. Rahoitusapu on täysin linjassa niiden makrotaloudellisten tavoitteiden kanssa, jotka on jo asetettu Armenian talouspoliittisissa asiakirjoissa, kuten vuoden 2009 talous- ja finanssipolitiikan muistiossa ja IMF:n kanssa sovitussa teknisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa. Se on myös johdonmukainen suhteessa pitkän aikavälin poliittisiin tavoitteisiin, jotka on sisällytetty marraskuussa 2006 hyväksyttyyn EU:n ja Armenian toimintaohjelmaan. Avustus- ja lainaerien maksamiseen liittyviä erityisiä talouspoliittisia ehtoja asettaessaan komissio aikoo nostaa esiin tiettyjä kohteita, joihin kuuluu etenkin julkisten varojen hoito. Komissio harkitsee myös tavoitteiden asettamista joillekin erityisen tärkeille aloille, kuten EU:n ja Armenian toimintaohjelmassa ja vuoden 2009 edistymiskertomuksessa asetetuille painopistealoille tai edellä mainitun operatiivisen arvioinnin perusteella tarpeellisiksi katsotuille toimenpiteille. |

310 | OikeusperustaPerustamissopimuksen 308 artikla. |

329 | ToissijaisuusperiaateEhdotus kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Toissijaisuusperiaatetta ei sen vuoksi sovelleta. |

| SuhteellisuusperiaateEhdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: |

331 | Rahoitusavun määrä − enintään 100 miljoonaa euroa − vastaa 19:ää prosenttia siitä summasta, joka Armenian vuosien 2009–2010 rahoitustarpeesta jää täyttämättä IMF:n ohjelmassa, ja se maksetaan IMF:n, Maailmanpankin ja Aasian kehityspankin myöntämän makrotaloudellisen tuen lisäksi. Se ei vaikuta eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) maksettavaan budjettitukeen, joka on määrä maksaa samana vuonna (19,5 miljoonaa euroa vuonna 2010; ensimmäinen 12,3 miljoonan euron erä maksettiin vuonna 2009). Yhteisön huomattavan suuren tuen syynä on tämänhetkinen poikkeuksellinen taloussuhdanne ja se, että Armenian talous on kärsinyt voimakkaasti maailmanlaajuisesta kriisistä. |

| Sääntelytavan valinta |

341 | Ehdotettu sääntelytapa: muu. |

342 | Koska makrotaloudellisesta rahoitusavusta ei ole annettu puiteasetusta, EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan mukainen tapauskohtainen neuvoston päätös on ainoa käytettävissä oleva sääntelytapa. |

Talousarviovaikutukset |

401 | Rahoitusavun avustusosuus (35 miljoonaa euroa) on tarkoitus rahoittaa vuoden 2009 maksusitoumusmäärärahoista budjettikohdasta 01 03 02 (Makrotaloudellinen apu). Maksut suoritetaan aikaisintaan vuonna 2010.Takuurahastoasetuksen [2] mukaisesti vuonna 2010 maksettavan 65 miljoonan euron lainan rahoitettava määrä maksettaisiin vuonna 2012 ja olisi enintään 5,85 miljoonaa euroa. |

Lisätiedot |

| Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke |

533 | Ehdotuksessa vahvistetaan rajallinen ajanjakso, jonka ajan laina on saatavilla. |

E-11287 | |

2009/0150 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Armenialle

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [3],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [4],

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Armenian ja Euroopan unionin suhteita kehitetään Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa. EU ja Armenia sopivat 14 päivänä marraskuuta 2006 Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelmasta, jossa yksilöidään keskipitkän aikavälin painopisteet EU:n ja Armenian välisissä suhteissa ja asiaan liittyvässä politiikassa, minkä odotetaan syventävän taloudellista lähentymistä. Uusi itäinen kumppanuus parantaa EU:n ja Armenian välisten suhteiden puitteita.

(2) Kansainvälinen finanssikriisi on ravistellut pahoin Armenian taloutta vuoden 2008 jälkipuoliskolta lähtien. Tuotanto on vähentynyt, verotulot ovat laskeneet ja ulkoiset rahoitustarpeet ovat kasvaneet.

(3) Armenian talouden sopeuttamista ja elvyttämistä tuetaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitusavulla. Maaliskuussa 2009 Armenian viranomaiset sopivat IMF:n kanssa 540 miljoonan Yhdysvaltain dollarin valmiusluottojärjestelystä Armenian talouden sopeutumisen tukemiseksi talouskriisin vuoksi.

(4) Talouden tilanne kuitenkin jatkoi heikkenemistään, ja ohjelman taustalla olevia talouden ennusteita piti muuttaa ja ulkoisia rahoitustarpeita korottaa. Tämän seurauksena Armenia ja IMF tekivät sopimuksen IMF:n rahoitusosuuden korottamisesta 250 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. IMF:n johtokunta hyväksyi sopimuksen 22 päivänä kesäkuuta 2009.

(5) Yhteisö aikoo myöntää vuosina 2009 ja 2010 eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) budjettitukiavustukset, joiden määrä on yhteensä 32 miljoonaa euroa.

(6) Armenia on pyytänyt yhteisöltä lisää makrotaloudellista rahoitusapua heikkenevän taloustilanteen ja synkeiden talousnäkymien vuoksi.

(7) Vuoden 2010 maksutaseessa on edelleen rahoitusvaje, joten makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tarkoituksenmukaisena vastauksena Armenian pyyntöön saada tukea nykyisen IMF:n ohjelman mukaiseen talouden vakauttamiseen. Käsiteltävänä olevan rahoitusavun odotetaan myös lievittävän julkisen talouden rahoitustarpeita.

(8) Jotta rahoitusapuun liittyvät yhteisön taloudelliset edut voidaan suojata tehokkaasti, on tarpeen säätää Armenialta edellytettävistä asianmukaisista toimenpiteistä petosten, korruption ja muiden tähän rahoitusapuun liittyvien väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi sekä komission valvonnasta ja tilintarkastustuomioistuimen tilintarkastuksista.

(9) Yhteisön rahoitusavun maksaminen ei rajoita budjettivallan käyttäjän valtuuksia.

(10) Komission olisi hallinnoitava tätä rahoitusapua ja kuultava sitä varten talous- ja rahoituskomiteaa.

(11) Perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän päätöksen tekemiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Yhteisö myöntää Armenialle makrotaloudellista rahoitusapua lainana ja avustuksena tukeakseen Armenian talouden sopeutumista ja lieventääkseen nykyisessä IMF:n ohjelmassa määriteltyjä maksutase- ja budjettitarpeita.

2. Rahoitusavun lainaosuuden pääoma on enintään 65 miljoonaa euroa ja pisin mahdollinen erääntymisaika 15 vuotta. Tätä varten komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat Euroopan yhteisön puolesta.

3. Rahoitusavun avustusosuus on enintään 35 miljoonaa euroa.

4. Komissio hallinnoi yhteisön rahoitusavun maksamista tiiviissä yhteistyössä talous- ja rahoituskomitean kanssa IMF:n ja Armenian välisten sopimusten kanssa yhteensopivalla tavalla.

5. Yhteisön rahoitusapu on saatavilla kahden vuoden ajan ensimmäisestä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä alkaen. Komissio voi talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan kuitenkin päättää jatkaa kyseistä aikaa enintään yhdellä vuodella, jos olosuhteet niin vaativat.

2 artikla

1. Komissio sopii talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan Armenian viranomaisten kanssa yhteisön makrotaloudelliseen rahoitusapuun liitettävistä talouspoliittisista ehdoista, jotka on vahvistettava yhteisymmärryspöytäkirjassa sekä avustus- ja lainasopimuksissa. Näiden ehtojen on oltava IMF:n ja Armenian välisten sopimusten mukaisia. Avun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Armenian viranomaisten välisissä avustus- ja lainasopimuksissa.

2. Yhteisön rahoitusavun täytäntöönpanon aikana komissio seuraa, että rahoitusavun kannalta merkitykselliset rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit ovat luotettavia Armeniassa.

3. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että Armenian talouspolitiikka on yhteisön rahoitusavun tavoitteiden mukaista ja että sovitut talouspoliittiset ehdot täytetään. Näin tehdessään komissio koordinoi toimintaansa tiiviisti Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin ja tarvittaessa talous- ja rahoituskomitean kanssa.

3 artikla

1. Komissio asettaa yhteisön rahoitusavun Armenian saataville kahdessa erässä edellyttäen, että 2 kohdan edellytykset täyttyvät. Erien koko vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa.

2. Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, onko yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittuja talouspoliittisia ehtoja sekä avustus- ja lainasopimuksissa sovittuja rahoitusehtoja noudatettu. Toinen erä voidaan maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

3. Yhteisön varat maksetaan Armenian keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, niiden vasta-arvo paikallisena valuuttana voidaan siirtää Armenian valtionkassaan, joka on lopullinen edunsaaja.

4 artikla

1. Lainanotto- ja lainanantotoimet tehdään euromääräisinä, ja niissä käytetään samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua yhteisölle eräpäivän muutoksia, valuuttakurssi- tai korkoriskejä eikä muita kaupallisia riskejä.

2. Komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin Armenian niin pyytäessä sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisältyy aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että sitä voidaan myös käyttää.

3. Mikäli olosuhteet sallivat lainan koron parantamisen, komissio voi Armenian pyynnöstä jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisen lainan keskimääräistä erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää.

4. Armenian on maksettava kaikki kulut, joita yhteisölle aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista.

5. Talous- ja rahoituskomitealle tiedotetaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä.

5 artikla

Yhteisön rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [5] ja sen täytäntöönpanosääntöjä [6]. Armenian viranomaisten kanssa tehtävässä yhteisymmärryspöytäkirjassa ja avustus/lainasopimuksessa määrätään erityisesti Armenialta edellytettävistä asianmukaisista toimenpiteistä petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun vaikuttavien väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi. Niissä määrätään myös komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston valvonnasta, johon sisältyy oikeus suorittaa tarkastuksia paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen tilintarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa suorittaa paikalla.

6 artikla

Komissio antaa joka vuosi viimeistään 31 päivänä elokuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää arvion tämän päätöksen täytäntöönpanosta edellisenä vuonna. Kertomuksessa on osoitettava yhteys 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen, yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen poliittisten ehtojen, Armenian talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä rahoitusapuerien maksamista koskevien komission päätösten välillä.

7 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Makrotaloudellinen rahoitusapu Armenialle

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Osasto 01 − Talous- ja rahoitusasiat, 03 − Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

01 03 02 momentti – Makrotaloudellinen apu01 04 01 14 Takuurahaston rahoittaminen

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Ohjelma aloitetaan vuonna 2010, ja kaikki maksut on tarkoitus suorittaa vuoden 2010 aikana kahdessa erässä. Viivästyksiin, jotka pidentävät toiminnan kestoa, on kuitenkin varauduttava.

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoituskehyksen otsake |

01.04.01.14 | Pakoll. | Jaksotetut määrärahat | EI | EI | EI | nro 4 |

01. 03. 02 | Ei pakoll. | Jaksotetut määrärahat | EI | EI | EI | nro 4 |

3.4. Rahoitusavun lainaosuus

01 04 01 14 − Takuurahaston rahoittaminen

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoa on rahoitettava rahastoasetuksen (sellaisena kuin se on muutettuna) mukaisesti. Asetuksen mukaan lainoja ei enää rahoiteta sen mukaan, mikä oli koko lainamäärä päätöksentekohetkellä, vaan sen mukaan, mikä on jäljellä oleva määrä vuoden lopussa. Rahoitettava määrä lasketaan vuoden ”n” alussa tavoitesumman ja rahaston vuoden ”n-1” lopun nettovarojen erotuksena. Rahoitettava määrä otetaan vuonna ”n” vuoden ”n+1” alustavaan talousarvioon ja maksetaan tosiasiallisesti yhtenä suorituksena vuoden ”n+1” alussa budjettikohdasta ”takuurahaston rahoittaminen” (01 04 01 14).

Tämän seurauksena 9 prosenttia (enintään 5,85 miljoonaa euroa) tosiasiallisesti maksetusta määrästä otetaan huomioon tavoitesummassa vuoden ”n-1” lopussa laskettaessa takuurahastoon maksettavaa maksua.

01 04 01 04 – Euroopan yhteisön takaus yhteisön lainoille, jotka on otettu makrotaloudellisen avun antamiseksi yhteisön ulkopuolisille maille.

Lainan (65 miljoonaa euroa) talousarviotakuuta vastaava erä (”p.m.”) otetaan käyttöön ainoastaan, jos takuun maksua todella vaaditaan. Talousarviotakauksen maksua ei todennäköisesti normaalitilanteessa vaadita.

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | | 2009 | 2010 | | | Yht. |

Toimintamenot [7] | | | | | | | | |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | 99 000 | 107 000 [8] | | | |

Maksumäärärahat (MM) | | b | 110 000 | 111 0008 | | | |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot [9] | | | | |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c | 0 | 0 | | | |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ | | | | | | | |

Maksusitoumusmäärärahat | | a+c | 0 | 0 | | | |

Maksumäärärahat | | b+c | 0 | 0 | | | |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään [10] | | |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | 0 | 0 | | | |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | 0 | 0 | | | |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | | a+c+d+e | 99 000 | 107 0008 | | | |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | | b + c + d + e | 110 000 | 111 0008 | | | |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen [11] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve | 2009 | 2010 | | | | |

Henkilöstön määrä yhteensä | 1/3 | 1/3 | | | | |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi on ravistellut pahoin Armenian taloutta. Talouskasvu alkoi hidastua vuoden 2008 toisella puoliskolla, ja tuotannon odotetaan supistuvan 9,5 prosenttia vuonna 2009. Huolimatta siitä, että valuuttakurssi devalvoitiin maaliskuussa 2009 vaihtotaseen alijäämän ei odoteta pienenevän rahalähetysten ja ulkomaisten suorien sijoitusten vähennyttyä huomattavasti, ja ulkoinen rahoitustarve on edelleen olemassa. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan ulkoinen rahoitusvaje, joka IMF:n, Maailmanpankin ja virallisten lahjoittajien pitäisi täyttää, on 1 113 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2009 ja 549 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2010. Ohjelma saadaan nykyisten ennusteiden mukaan rahoitettua kokonaan vuosina 2009 ja 2011, mutta vuodelle 2010 jää rahoitusvaje IMF:n ja Maailmanpankilta odotetun tuen jälkeen. IMF arvioi vajeen suuruudeksi noin 140 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa ehdotetun EU:n rahoitusavun määrää.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Yhteisön rahoitusapu perustuu maan strategiseen asemaan Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden kumppanimaana. Makrotaloudellinen rahoitusapu on sopiva väline täydentämään muuta yhteisön apua, ja se tuo puuttuvan osuuden IMF:n tukeman talouden sopeutusohjelman rahoitukseen. Tästä syystä on mahdollista saavuttaa huomattavia synergiavaikutuksia, jotka edistävät talouden uudistamista ja vakauttamista.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Talouden ja rahoituksen pääosaston ”Kansainvälinen talous ja rahoitus” -toiminnon tavoitteena on antaa makrotaloudellista rahoitusapua kolmansille maille maksutaseongelmien ratkaisemiseksi ja ulkoisen velan kestävyyden palauttamiseksi. Se liittyy yleiseen tavoitteeseen, joka on hyvinvoinnin edistäminen EU:n rajojen ulkopuolella.

Tuloksia mitataan seuraavilla indikaattoreilla: ”vaihtotase prosenttiosuutena suhteessa BKT:hen”, ”ulkomaanvelka prosenttiosuutena suhteessa BKT:hen” ja ”viralliset varannot tavaroiden ja palvelujen kuukausituontina”.

5.4. Toteutustapa (alustava)

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

hallinnointivastuu siirretään

toimeenpanovirastoille

varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

jäsenvaltioiden kanssa

kolmansien maiden kanssa

Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Komission yksiköt valvovat toimintaa niiden makrotaloudellisten ja rakennepoliittisten toimenpiteiden perusteella, joista sovitaan Armenian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa. Viranomaisten on säännöllisesti raportoitava sovittujen toimenpiteiden edistymisestä komission yksiköille. Euroopan komission lähetystö Jerevanissa raportoi myös asioista, jotka liittyvät rahoitusavun seurantaan. Komission yksiköt ylläpitävät tiiviitä yhteyksiä Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Maailmanpankkiin ja hyödyntävät niiden asiantuntemusta.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Komission yksiköt (talouden ja rahoituksen pääosaston D3-yksikkö) tekivät ennakkoarvioinnin.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Armenialle myönnetystä aiemmasta makrotaloudellista rahoitusapuoperaatiosta tehtiin jälkiarviointi vuonna 2004. Jälkiarviointeja on tehty myös toisesta entisen Neuvostoliiton itsenäisestä valtiosta (Tadžikistan) ja muista Länsi-Balkanin maista (Albania, Bosnia ja Hertsegovina ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia). Arviointien tuloksista saatiin hyödyllistä oppia tätä Armenian operaatiota varten.

Tähän mennessä tehtyjen arviointien mukaan makrotaloudellisen rahoitusavun toimet edistävät osaltaan – vaikkakin toisinaan vaatimattomasti ja epäsuorasti – ulkoisen kestävyyden parantamista, makrotalouden vakautta ja rakenneuudistusten toteuttamista avunsaajamaassa. Useimmissa tapauksissa makrotaloudellisen rahoitusavun toimet vaikuttivat myönteisesti avunsaajamaan maksutaseeseen ja hellittivät budjettirajoitteita. Niiden ansiosta talouskasvu oli myös hieman nopeampaa.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Armenialle myönnettävän rahoitusavun riippumaton jälkiarviointi sisältyy talouden ja rahoituksen pääosaston monivuotiseen arviointiohjelmaan. Jälkiarviointi tehdään 1–2 vuotta toteutuksen päättymisen jälkeen.

7. Petostentorjunta

Komission yksiköt ovat aloittaneet jatkuvan ohjelman, jossa arvioidaan rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen toimintaa kaikissa yhteisön makrotaloudellista rahoitusapua saavissa kolmansissa maissa. Näin täytetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen vaatimukset.

Armeniassa komission yksiköt tekivät vuonna 2004 asianmukaisesti valtuutettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella arvion tällaiseen apuun liittyvien rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen luotettavuudesta. Arvion mukaan olemassa oleva fidusiaarinen toimintaympäristö on pääpiirteittäin tyydyttävä. Samalla arvioinnissa yksilöitiin myös joitakin parannuskohteita esimerkiksi sisäisen valvonnan ja tietoturvallisuuden alalla. Euroopan komissio aikoo tilata uuden operatiivisen arvioinnin. Sen tuloksia käytetään avuksi määriteltäessä erityisiä poliittisia toimenpiteitä, jotka asetetaan avun maksamisen ehdoksi ja joiden tarkoituksena on parantaa Armenian julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta.

Armenialle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun ehdotetussa oikeusperustassa säädetään myös petostentorjuntatoimista. Näitä toimia tarkennetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa ja avustus/lainasopimuksissa. Rahoitusapuun aiotaan liittää poliittisia ehtoja, jotka liittyvät etenkin julkisen talouden hoitoon ja joilla on tarkoitus lisätä avun tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta. Makrotaloudellisen rahoitusavun käyttöön sovelletaan todentamis-, valvonta- ja tilintarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen vastuulla.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) | Tuotoksen tyyppi | Keskim. Kustannukset | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

| | | Tuotos-ten määrä | Kus-tan-nukset yht. | Tuotos-ten määrä | Kus-tan-nukset yht. | Tuotos-ten määrä | Kus-tan-nukset yht. | Tuotos-ten määrä | Kus-tan-nukset yht. | Tuotos-ten määrä | Kus-tan-nukset yht. | Tuotos-ten määrä | Kus-tan-nukset yht. | Tuotos-ten määrä | Kus-tan-nukset yht. |

TOIMINTA-TAVOITE 1 | | | | | | | | | | | | | | | | |

Toimi 1 Maksutase-/budjettituki Armenialle | | | | | | | | | | | | | | | | |

- Tuotos 1 | Takuurahaston rahoittaminen | 0 | 0 | .0 | | | | | | 5,85 | | | | | | |

- Tuotos 2 | | | | | | | | | | | | | | | | |

Toimi 2 Operatiivisen arvioinnin päivitys | | | | | | | | | | | | | | | | |

- Tuotos 1 | Raportti | | 1 | 0,05 | | | | | | | | | | | | |

Välisumma tavoite 1 | | | | 0,05 | | | | | | 5,.85 | | | | | | |

TOIMINTATAVOITE 2 1… | | | | | | | | | | | | | | | | |

Toimi 1…. | | | | | | | | | | | | | | | | |

- Tuotos 1 | | | | | | | | | | | | | | | | |

Välisumma tavoite 2 | | | | | | | | | | | | | | | | |

TOIMINTATAVOITE n1 | | | | | | | | | | | | | | | | |

Välisumma tav. n | | | | | | | | | | | | | | | | |

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ | | | | 0,05 | | | | | | 5,85 | | | | | | |

8.2. Hallintomenot

8.2.1. Henkilöstön määrä ja jakautuminen

Laji | | Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna) |

| | Vuosi 2009 | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt [12] (XX 01 01) | A*/AD | 1/3 | 1/3 | | | | |

| B*, C*/AST | | | | | | |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö [13] | | | | | | |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö [14] | | | | | | |

YHTEENSÄ | 1/3 | 1/3 | | | | |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Esim. yhteisymmärryspöytäkirjan ja avustus/lainasopimusten laatiminen/neuvotteleminen, yhteydet viranomaisiin ja kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, avunsaajamaan talous- ja rakennepolitiikan seuraaminen, tarkastusmatkoille osallistuminen, komission kertomusten laatiminen, rahoitusavun hallinnointiin liittyvien komission menettelyjen valmisteleminen.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

X Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta 01 03 02Makrotaloudellinen rahoitusapu | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuodet | YHT. |

1 Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökust. mukaan luettuina) | | | | | | | |

Toimeenpanovirastot [15] | | | | | | | |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu | | | | | | | |

- sisäinen | | | | | | | |

- ulkoinen1) Operatiivinen arviointi 2) Jälkiarviointi | 0,050 | 0,250 | | | | | |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 0,050 | 0,250 | | | | | |

| | | | | | | |

| | | | | | | |

| | | | | | | |

| | | | | | | |

| | | | | | | |

| | | | | | | |

| | | | | | | |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5ja myöh. vuodet |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0,030 | 0,030 | | | | |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.)(budjettikohta ilmoitettava) | | | | | | |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,030 | 0,030 | | | | |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1. |

Ei sovelleta |

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1. |

Ei sovelleta |

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemääräänmilj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

| Vuosi 2009 | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5ja myöh. vuodet | YHT. |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,020 | 0,010 | | | | | 0,030 |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | | | | | | | |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset [16] | | | | | | | |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | | | | | | | |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | | | | | | | |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | | | | | | | |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | | | | | | | |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,020 | 0,010 | | | | | 0,030 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

Kolme yhden/kahden hengen virkamatkaa |

[1] Tuoreempien tietojen mukaan BKT supistuu todennäköisesti yli 10 % vuonna 2009.

[2] Takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 (kodifioitu toisinto) 5 artikla. Rahoitettava määrä otetaan kohdan ”takuurahaston rahoittaminen” (budjettikohta 01 04 01 14) määrärahoista.

[3] EUVL C […], […], s. […].

[4] EUVL C […], […], s. […].

[5] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

[6] Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1).

[7] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[8] Alustava esitys talousarvioksi 2010.

[9] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[10] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[11] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[12] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[13] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[14] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[15] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[16] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

--------------------------------------------------