52009PC0439

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 1.9.2009

KOM(2009) 439 lopullinen

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2010

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

110

- Ehdotuksen tavoitteet

Tämän ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa Itämeren kaupallisesti tärkeimpien kalakantojen kalastusmahdollisuudet jäsenvaltioille vuodeksi 2010.

120

- Yleinen tausta

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 mukaisesti yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on varmistaa elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden kannalta kestävin edellytyksin. Tärkeä väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kalastusmahdollisuuksien vuosittainen vahvistaminen suurimpien sallittujen saaliiden (TACit), kiintiöiden ja pyyntiponnistusrajoitusten muodossa.

Vuosittain tehtävien TACeja ja kiintiöitä koskevien päätösten yksinkertaistamiseksi ja selventämiseksi on Itämeren kalastusmahdollisuudet vahvistettu vuodesta 2006 alkaen erillisellä asetuksella eli neuvoston asetuksella (EY) N:o 52/2006, annettu 22 päivänä joulukuuta 2005, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) antoi vuoden 2010 kalastusmahdollisuuksia Itämerellä koskevan tieteellisen lausuntonsa toukokuussa 2009 ja tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) kesäkuussa 2009.

Ehdotuksessa on kolme osaa, jotka ovat tärkeitä Itämeren kalastuksen hoidossa vuonna 2010: TACien ja kiintiöiden vahvistamista koskeva osa, pyyntiponnistusrajoituksia koskeva osa ja teknisiä liitännäistoimenpiteitä koskeva osa.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Kalastusmahdollisuuksista ja niiden jakamisesta jäsenvaltioille annetaan vuosittain asetus. Viimeisin tällainen asetus on eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2009 28 päivänä marraskuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1322/2008.

Kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta 21 päivänä joulukuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005 on niin ikään merkityksellinen Itämeren kalastuksenhoidon kannalta.

Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 779/97 kumoamisesta 18 päivänä syyskuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1098/2007 esitetään kyseisten turskakantojen elvyttämiseksi sovellettavia valvonta- ja seurantatoimenpiteitä. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt läntistä ja itäistä turskakantaa koskevien TACien ja pyyntiponnistusrajoitusten vahvistamiseksi.

- Johdonmukaisuus suhteessa EU:n muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotetut toimenpiteet ovat yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisia ja yhdenmukaisia kestävää kehitystä koskevan yhteisön politiikan kanssa.

2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

- Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu

Tieteellisistä järjestöistä on kuultu kansainvälistä merentutkimusneuvostoa (ICES) ja tieteellis-teknis-taloudellista kalatalouskomiteaa (STECF).

Yhteisö pyytää vuosittain ICES:ltä ja STECF:ltä tieteelliset lausunnot tärkeiden kalakantojen tilasta. Saadut lausunnot kattavat kaikki Itämeren kannat, joille TACeja ehdotetaan, paitsi punakampelan ja silakan osa-alueella 31, josta ei tänä vuonna anneta lausuntoa. Ehdotetut TACit perustuvat lausuntoihin mutta eivät välttämättä noudata niitä kirjaimellisesti. Koska komission tavoitteena on varmistaa kalavarojen kestävä käyttö samalla kun ylläpidetään vakaita kalastusmahdollisuuksia, TACeja voi muuttaa ainoastaan 15 prosenttia yhdestä vuodesta toiseen, ellei kannan tila edellytä tiukempia toimenpiteitä. Kun kantaan sovelletaan hoitosuunnitelmaa, ehdotetun TACin on oltava suunnitelman mukainen.

Turskakannoille ehdotetut TACit ovat Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevassa monivuotisessa suunnitelmassa sovellettavan asteittaisen lähestymistavan mukaisia. Suunnitelman keskeisenä osana on pyyntiponnistuksen asteittainen vähentäminen kestävälle tasolle pitkällä aikavälillä niin, että varmistetaan kantojen elpyminen ja saadaan korkea ja vakaa tuotto.

Itämeren lohikannat edellyttävät lisää meri- ja sisävesillä toteutettavia hoitotoimenpiteitä, joiden avulla kantojen tehokasta elpymistä voidaan tarvittaessa helpottaa. Lohikantojen hoitosuunnitelma on valmisteilla.

- Sidosryhmien kuuleminen

Pyyntiponnistusrajoituksia koskeva osa ja teknisiä liitännäistoimenpiteitä koskeva osa noudattavat neuvoston joulukuussa 2006 tekemiä päätöksiä, jotka koskevat eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 11 päivänä joulukuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1941/2006 sekä Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta 18 päivänä syyskuuta 2007 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1098/2007. Kummastakin asetuksesta kuultiin vuosina 2005 ja 2006 alan toimijoita eli kalastuselinkeinon edustajia, kalastusasioita käsitteleviä valtioista riippumattomia järjestöjä ja niitä jäsenvaltioita, joita asia koskee.

Itämeren alueellista neuvoa-antavaa toimikuntaa (BSRAC) kuultiin kesäkuussa 2009 pohjakaloja ja pelagisia kaloja käsittelevän työryhmän kokouksissa ja toimeenpanokomitean kokouksessa vuoden 2010 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta annetun komission tiedonannon pohjalta. ICES ja STECF esittelivät ehdotuksen tieteellisen perustan. Kalastuksen pääosasto esitteli säännöt, joita se noudattaisi vahvistaessaan vuoden 2010 TACit ja kiintiöt poliittisen kannanoton perusteella. Kokouksissa esitetyt alustavat näkökannat ja myöhemmin toimitetut kaikkia asiaan liittyviä kalakantoja koskevat kirjalliset suositukset otettiin tarpeen mukaan huomioon ehdotuksessa.

BSRAC kannattaa monivuotista suunnitelmaa turskalle, mutta ei halua mukauttaa TACeja pitkän aikavälin kestävien tasojen suuntaan, jos kanta BSRAC:n näkökulmasta on vakaa tai jos kyseisestä kannasta tai muista kannoista voidaan odottaa hyötyjä, kun TACit pidetään nykyisellä tasolla tai niitä korotetaan niiden tasojen yläpuolelle, jotka saadaan tuloksena vuoden 2010 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta annetussa tiedonannossa määriteltyjen pyynninvalvontasääntöjen soveltamisesta.

- Vaikutusten arviointi

Ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen merkitsisi yhteisön alusten kalastusmahdollisuuksien vähenemistä Itämerellä kaikkien kyseeseen tulevien lajien osalta noin 10 prosentilla. Vähennys perustuu useiden silakkakantojen ja kilohailin osalta siihen, ettei kannan tilaa tunneta tarkasti ja että kantoihin tulee vähemmän nuoria kaloja. Eniten taloudellista merkitystä on läntisen Itämeren silakan TACin pienenemisellä, mikä johtuu siitä, että kantaa liikakalastetaan ja sen odotetaan heikkenevän nopeasti, koska nuoria kaloja on tullut vähän viime vuosina. Itämeren länsiosan ja itäosan turskakantaa koskevaa TACeja on korotettu monivuotisen suunnitelman mukaisesti.

Ehdotus ei perustu ainoastaan lyhyen aikavälin tavoitteisiin vaan on myös osa pidemmän aikavälin lähestymistapaa, jonka avulla kalastus saadaan asteittain vähennettyä pitkällä aikavälillä kestävälle tasolle.

Ehdotuksessa omaksuttu lähestymistapa johtaa sen vuoksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä pyyntiponnistuksen vähenemiseen mutta pitkällä aikavälillä vakaisiin tai suurempiin kiintiöihin. Lähestymistavan pitkän aikavälin seurauksina arvellaan sen vuoksi olevan ympäristövaikutusten väheneminen pyyntiponnistuksen vähenemisen myötä, pyyntisektorin pieneneminen alusten lukumäärän ja/tai keskimääräisen aluskohtaisen pyyntiponnistuksen muodossa sekä purettujen saaliiden pysyminen ennallaan tai kasvaminen. Kalastustoiminnan kestävyys paranee pitkällä aikavälillä.

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

- Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperustana on neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002 ja erityisesti sen 20 artikla, neuvoston asetus (EY) N:o 847/1996 ja erityisesti sen 2 artikla sekä neuvoston asetus (EY) N:o 1098/2007 ja erityisesti sen 5 artikla ja 8 artiklan 3 kohta.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon.

5. LISÄTIEDOT

- Yksityiskohtainen selvitys

Ehdotuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet ja niihin liittyvät edellytykset Itämerellä kalastaville jäsenvaltioille vuodeksi 2010.

Jäsenvaltioiden kesken jaettavat TACit ja kiintiöt esitetään liitteessä I. Ehdotetut luvut kuvastavat tieteellisiä lausuntoja, BSRAC:n kuulemista sekä sitä kehystä, jossa asetetaan TACit ja kiintiöt ja jota kuvaillaan vuoden 2010 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta annetussa komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Molempien turskakantojen TACit ja kiintiöt liittyvät läheisesti liitteessä II vahvistettuihin pyyntiponnistusrajoituksiin. Liitteessä III säädetyt tekniset toimenpiteet ovat kampelan ja piikkikampelan kalastuksen siirtymätoimenpiteitä.

Kiintiölajien saaliin arvon nostaminen on kielletty. Saaliin arvon korottamisen kiellon yleisenä tavoitteena on saaliin poisheittämisen vähentäminen. Saaliin arvon nostamisen kielto merkitsee kieltoa heittää pois sellaisia kiintiökalalajeja, joita saa pyydystää ja purkaa maihin yhteisön kalastuslainsäädännön mukaan.

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2010

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002[1] ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96[2] ja erityisesti sen 2 artiklan,

ottaa huomioon Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta 18 päivänä syyskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007[3] ja erityisesti sen 5 artiklan ja 8 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 4 artiklassa edellytetään, että neuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan vesialueille pääsy ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeus sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittaminen, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot ja erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatima kertomus sekä Itämeren alueelliselta neuvoa-antavalta toimikunnalta (BSRAC) mahdollisesti saadut lausunnot.

(2) Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan mukaan neuvosto vahvistaa kalastusmahdollisuudet kalastus- tai kalastusryhmäkohtaisesti ja jakaa ne jäsenvaltioille.

(3) Kalastusmahdollisuuksien tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi vahvistettava kalastustoiminnan harjoittamista koskevat erityisedellytykset.

(4) On tarpeen vahvistaa kalastusta koskevat periaatteet ja tietyt hallintomenettelyt yhteisön tasolla niin, että jäsenvaltiot voivat varmistaa lippunsa alla purjehtivien alusten hallinnon.

(5) Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa määritellään kalastusmahdollisuuksien jakamisen kannalta merkitykselliset käsitteet.

(6) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaisesti on määriteltävä kannat, joihin sovelletaan siinä tarkoitettuja eri toimenpiteitä.

(7) Kalastusmahdollisuudet olisi käytettävä yhteisön lainsäädännön ja erityisesti seuraavien asetusten mukaisesti: kalastusalusten merkitsemistä ja asiakirjoilla todistamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä 20 päivänä toukokuuta 1987 annettu komission asetus (ETY) N:o 1381/87[4], jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 1983 annettu komission asetus (ETY) N:o 2807/83[5], yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93[6], alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 2244/2003[7], kalastusalusten ominaisuuksista 22 päivänä syyskuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2930/86[8], Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 17 päivänä joulukuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3880/91[9], kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla 21 päivänä joulukuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005[10], Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta 18 päivänä syyskuuta 2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1098/2007[11] ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008[12].

(8) Sen varmistamiseksi, että kalastusmahdollisuudet vahvistetaan tasolle, joka on oikeassa suhteessa luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ympäristön ja taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien kannalta, on otettu huomioon TACien vahvistamista ohjaavat periaatteet, jotka esitetään neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitetun, vuoden 2010 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta annetun komission tiedonannon [13] 4, 5 ja 7–9 kohdassa.

(9) Saaliin poisheittämisen vähentämiseksi olisi kiellettävä kiintiölajien arvon korottaminen, mikä tarkoittaa sitä, että on kiellettyä heittää pois lajeja, joihin sovelletaan kiintiötä ja joita saa yhteisön kalastuslainsäädännön mukaan pyydystää ja purkaa maihin.

(10) Kalakantojen säilyttämisen edistämiseksi olisi vuonna 2010 pantava täytäntöön eräitä kalastuksen teknisiä edellytyksiä koskevia täydentäviä toimenpiteitä.

(11) Yhteisön kalastajien toimeentulon turvaamiseksi on tärkeää avata nämä kalastusmahdollisuudet 1 päivänä tammikuuta 2010. Ottaen huomioon asian kiireellisyys on ehdottoman välttämätöntä myöntää poikkeus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisön, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusten liitteenä olevan kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa koskevan pöytäkirjan I kohdan 4 alakohdassa tarkoitettuun kahdeksan viikon määräaikaan,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU Soveltamisala ja määritelmät

1 artikla Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2010 eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet Itämerellä sekä niihin liittyvät edellytykset, joiden mukaisesti näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan käyttää.

2 artikla Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan Itämerellä toimiviin yhteisön kalastusaluksiin (yhteisön aluksiin).

3 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa säädettyjä määritelmiä. Niiden lisäksi:

a) kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vyöhykkeillä tarkoitetaan asetuksessa (ETY) N:o 2187/2005 määriteltyjä vyöhykkeitä;

b) ’Itämerellä’ tarkoitetaan ICES-osa-alueita 22–32;

c) ’suurimmalla sallitulla saaliilla (TAC)’ tarkoitetaan sitä määrää, joka voidaan pyytää kustakin kannasta kunakin vuonna;

d) ’kiintiöllä’ tarkoitetaan yhteisölle, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle TACista myönnettyä osuutta;

e) ’satamastapoissaolopäivällä’ tarkoitetaan mitä tahansa yhtäjaksoista 24 tunnin jaksoa, jonka aikana alus on poissa satamasta, tai sellaisen ajanjakson osaa.

II LUKUKalastusmahdollisuudet ja niihin liittyvät edellytykset

4 artikla Saalisrajat ja niiden jakaminen

Saalisrajat, niiden jakaminen jäsenvaltioiden kesken ja asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaiset lisäedellytykset vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.

5 artikla Jakamista koskevat erityiset säännökset

1. Liitteessä I vahvistettu saalisrajojen jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita

a) asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtäviä vaihtoja;

b) asetuksen (ETY) N:o 2847/93 21 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritettua kiintiöiden uudelleen jakamista;

c) asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallittavaa saaliiden lisäpurkamista;

d) asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätettäviä määriä;

e) asetuksen (EY) N:o 2371/2002 23 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 338/2008 2 artiklan mukaisesti tehtäviä vähennyksiä.

2. Vuodelle 2011 siirrettävien kiintiöiden pidättämistä varten voidaan asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohtaa mainitusta asetuksesta poiketen soveltaa kaikkiin kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia.

6 artikla Saaliita ja sivusaaliita koskevat edellytykset

1. Aluksella saa pitää tai siitä saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajat, ainoastaan jos:

a) saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion aluksilla, jolla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai

b) muut kalalajit kuin silakat ja kilohailit ovat sekoittuneina muihin kalalajeihin ja nämä saaliit on pyydetty trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai niiden kaltaisilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on alle 32 millimetriä, eikä saaliita ole lajiteltu aluksella tai purkamisen yhteydessä.

2. Kaikki alukselta puretut määrät on luettava kiintiöön tai, jos yhteisön osuutta ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, yhteisön osuuteen, paitsi jos saalis on pyydetty 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

3. Kun jäsenvaltiolle myönnetty silakkakiintiö on käytetty, kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat yhteisössä rekisteröidyt alukset, jotka harjoittavat kalastusta, johon sovelletaan asianomaista kiintiötä, eivät saa purkaa lajittelemattomia silakkaa sisältäviä saaliita.

4. Kun jäsenvaltiolle myönnetty kilohailikiintiö on käytetty, kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat yhteisössä rekisteröidyt alukset, jotka harjoittavat kalastusta, johon sovelletaan asianomaista kiintiötä, eivät saa purkaa lajittelemattomia kilohailia sisältäviä saaliita.

7 artikla Saaliin arvon korottamisen kielto

Kalastustoiminnan aikana saaliiksi joutuneet lajit, joihin sovelletaan kiintiöitä, on otettava alukseen ja sen jälkeen purettava, jollei tämä ole vastoin niitä velvollisuuksia, joista säädetään teknisiä sekä valvonta- ja säilyttämistoimenpiteitä koskevassa yhteisön kalastuslainsäädännössä ja erityisesti tässä asetuksessa sekä asetuksissa (EY) N:o 2187/2005, (ETY) N:o 2847/1993 ja (EY) N:o 2371/2002.

8 artikla Pyyntiponnistusrajoitukset

1. Pyyntiponnistusrajoitukset vahvistetaan liitteessä II.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia on sovellettava ICES-osa-alueisiin 27 ja 28.2, jos komissio ei ole tehnyt asetuksen (EY) N:o 1098/2007 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti päätöstä kyseisten osa-alueiden jättämisestä mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 3, 4 ja 5 kohdassa ja 13 artiklassa säädettyjen rajoitusten ulkopuolelle.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia ei sovelleta ICES-osa-alueeseen 28.1, jos komissio ei ole tehnyt asetuksen (EY) N:o 1098/2007 29 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöstä siitä, että asetuksen (EY) N:o 1098/2007 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyjä rajoituksia on sovellettava kyseiseen osa-alueeseen.

9 artikla Tekniset siirtymätoimenpiteet

Tekniset siirtymätoimenpiteet vahvistetaan liitteessä III.

III LUKULoppusäännökset

10 artikla Tietojen siirtäminen

Kun jäsenvaltiot lähettävät komissiolle pyydettyjen kantojen purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja asetuksen (ETY) N:o 2847/93 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I vahvistettuja kantojen koodeja.

11 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

Yhteisön aluksiin sovellettavat saalisrajat ja niihin liittyvät edellytykset saalisrajojen vuosittaista hallinnointia varten alueilla, joilla on laji- ja aluekohtaisia saalisrajoja

Seuraavissa taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt (tonneina elopainoa, jollei toisin mainita) kannoittain, niiden jako jäsenvaltioille ja niihin liittyvät edellytykset kiintiöiden vuosittaista hallinnointia varten.

Kunkin alueen kalakannat mainitaan lajin tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Näissä taulukoissa eri lajeista käytettävät koodit ovat seuraavat:

Tieteellinen nimi | Kolmikirjaiminen koodi | Yleisnimi |

Clupea harengus | HER | Silakka |

Gadus morhua | COD | Turska |

Platichthys flesus | FLX | Kampela |

Pleuronectes platessa | PLE | Punakampela |

Psetta maxima | TUR | Piikkikampela |

Salmo salar | SAL | Lohi |

Sprattus sprattus | SPR | Kilohaili |

Laji: | Silli/silakka | Alue: | Osa-alueet 30-31 |

Clupea harengus | HER/3D30.; HER/3D31. |

Suomi | 84 721 | Analyyttinen TAC. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Ruotsi | 18 615 |

EY | 103 336 |

TAC | 103 336 |

Laji: | Silli/silakka | Alue: | Osa-alueet 22-24 |

Clupea harengus | HER/3B23.; HER/3C22.; HER/3D24. |

Tanska | 3 009 | Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Saksa | 11 845 |

Suomi | 2 |

Puola | 2 793 |

Ruotsi | 3 820 |

EY | 21 469 |

TAC | 21 469 |

Laji: | Silli/silakka | Alue: | Osa-alueet 25–27, 28.2, 29 ja 32 |

Clupea harengus | HER/3D25.; HER/3D26.; HER/3D27.; HER/3D28.; HER/3D29.; HER/3D32. |

Tanska | 2 685 | Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Saksa | 712 |

Viro | 13 714 |

Suomi | 26 769 |

Latvia | 3 384 |

Liettua | 3 564 |

Puola | 30 412 |

Ruotsi | 40 828 |

EY | 122 068 |

TAC | Ei sovelleta. |

Laji: | Silli/silakka | Alue: | Osa-alue 28.1 |

Clupea harengus | HER/03D.RG |

Viro | 16 809 | Analyyttinen TAC. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Latvia | 19 591 |

EY | 36 400 |

TAC | 36 400 |

Laji | Turska | Alue: | EY:n vedet osa-alueilla 25–32 |

Gadus morhua | COD/3D25.; COD/3D26.; COD/3D27.; COD/3D28.; COD/3D29.; COD/3D30.; COD/3D31.; COD/3D32. |

Tanska | 11 777 | Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Saksa | 4 685 |

Viro | 1 148 |

Suomi | 901 |

Latvia | 4 379 |

Liettua | 2 885 |

Puola | 13 561 |

Ruotsi | 11 932 |

EY | 51 267 |

TAC | Ei sovelleta. |

Laji: | Turska | Alue: | EY:n vedet osa-alueilla 22-24 |

Gadus morhua | COD/3B23.; COD/3C22.; COD/3D24. |

Tanska | 7 726 | Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Saksa | 3 777 |

Viro | 171 |

Suomi | 152 |

Latvia | 639 |

Liettua | 415 |

Puola | 2 067 |

Ruotsi | 2 753 |

EY | 17 700 |

TAC | 17 700 |

Laji: | Punakampela | Alue: | EY:n vedet osa-alueilla 22-32 |

Pleuronectes platessa | PLE/3B23.; PLE/3C22.; PLE/3D24.; PLE/3D25.; PLE/3D26.; PLE/3D27.; PLE/3D28.; PLE/3D29.; PLE/3D30.; PLE/3D31.; PLE/3D32. |

Tanska | 2 179 | Varo-TAC. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Saksa | 242 |

Puola | 456 |

Ruotsi | 164 |

EY | 3 041 |

TAC | 3 041 |

Laji: | Lohi | Alue: | EY:n vedet osa-alueilla 22-31 |

Salmo salar | SAL/3B23.; SAL/3C22.; SAL/3D24.; SAL/3D25.; SAL/3D26.; SAL/3D27.; SAL/3D28.; SAL/3D29.; SAL/3D30.; SAL/3D31. |

Tanska | 54 556 | (1) | Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Saksa | 6 070 | (1) |

Viro | 5 545 | (1) |

Suomi | 68 028 | (1) |

Latvia | 34 700 | (1) |

Liettua | 4 079 | (1) |

Puola | 16 550 | (1) |

Ruotsi | 73 745 | (1) |

EY | 263 273 | (1) |

TAC | Ei sovelleta. |

__________ |

(1) Yksittäisinä kaloina ilmaistuna. |

Laji: | Lohi | Alue: | EY:n vedet osa-alueella 32 |

Salmo salar | SAL/3D32. |

Viro | 1 581 | (1) | Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Suomi | 13 838 | (1) |

EY | 15 419 | (1) |

TAC | Ei sovelleta. |

_________ |

(1) Yksittäisinä kaloina ilmaistuna. |

Laji: | Kilohaili | Alue: | EY:n vedet osa-alueilla 22-32 |

Sprattus sprattus | SPR/3B23.; SPR/3C22.; SPR/3D24.; SPR/3D25.; SPR/3D26.; SPR/3D27.; SPR/3D28.; SPR/3D29.; SPR/3D30.; SPR/3D31.; SPR/3D32. |

Tanska | 33 535 | Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |

Saksa | 21 245 |

Viro | 38 941 |

Suomi | 17 555 |

Latvia | 47 032 |

Liettua | 17 013 |

Puola | 99 810 |

Ruotsi | 64 829 |

EY | 339 960 |

TAC | Ei sovelleta. |

LIITE II

Pyyntiponnistusrajoitukset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava niiden lipun alla purjehtivien alusten osalta, että kalastaminen trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai vastaavilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, taikka tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, taikka pohjasiimoilla tai pitkäsiimoilla, ei kuitenkaan ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä, sallitaan enintään

a) 181 satamastapoissaolopäiväksi osa-alueilla 22–24 lukuun ottamatta 1 päivän ja 30 päivän huhtikuuta välistä ajanjaksoa, jolloin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1098/2007 8 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, ja

b) 160 satamastapoissaolopäiväksi osa-alueilla 25–28 lukuun ottamatta 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän elokuuta välistä ajanjaksoa, jolloin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1098/2007 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa.

LIITE III Tekniset siirtymätoimenpiteet

Kampelan ja piikkikampelan kalastusta koskevat rajoitukset

1. Seuraavien kalalajien, jotka on pyydetty jäljempänä mainituilla maantieteellisillä alueilla ja mainittuina aikoina, aluksella pitäminen on kiellettyä:

Laji | Maantieteellinen alue | Ajanjakso |

Kampela (Platichthys flesus) | Osa-alueet 26, 27, 28, 29 etelään 59° 30′ pohjoisesta leveydestä Osa-alue 32 | 15 päivästä helmikuuta 15 päivään toukokuuta 15 päivästä helmikuuta 31 päivään toukokuuta |

Piikkikampela (Psetta maxima) | Osa-alueet 25, 26 ja 28 etelään 56° 50′ pohjoisesta leveydestä | 1 päivästä kesäkuuta 31 päivään heinäkuuta |

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, aluksella saa 1 kohdassa tarkoitettuina pyyntikieltoaikoina pitää ja purkaa sivusaaliina saatua kampelaa ja piikkikampelaa elopainona ilmaistuna enintään 10 prosenttia aluksella pidetystä ja puretusta kokonaissaaliista, kun kalastetaan trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai muilla vastaavilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on vähintään 105 millimetriä, tai tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla taikka riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä.

[…]

[1] EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

[2] EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

[3] EUVL L 248, 22.9.2007, s. 1.

[4] EYVL L 132, 21.5.1987, s. 9.

[5] EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1,

[6] EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

[7] EUVL L 333, 20.12.2003, s. 17.

[8] EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1.

[9] EYVL L 365, 31.12.1991, s. 1.

[10] EUVL L 16, 20.1.2005, s. 184.

[11] EUVL L 248, 22.9.2007, s. 1.

[12] EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.

[13] KOM(2009) 224.