27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 137/43

A.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot vastaavat kouluopetuksen järjestämisestä, sisällöstä ja uudistamisesta; katsoo, että tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihto ja yhteisiä haasteita koskeva yhteistyö ovat erinomaisia välineitä uudistusten tukemisessa; katsoo, että komissiolla on merkittävä asema kyseisen yhteistyön edistämisessä,

B.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin taloudelliset ja sosiaaliset muutokset, joista yhtenäismarkkinoiden toiminta riippuu, sekä globalisoituneen talouden uudet mahdollisuudet ja haasteet luovat kaikille kansallisille koulutusjärjestelmille yhteisiä haasteita, mikä tekee Euroopan tason koulutusyhteistyön vieläkin tarpeellisemmaksi,

C.

katsoo, että koulutusjärjestelmien tulosten huomattavat erot EU:ssa voivat ilmetä jäsenvaltioiden välisten taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen erojen kasvuna ja vaikeuttaa Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista,

D.

katsoo, että tarvitaan järjestelmällisiä toimia koulutuksen aseman lujittamiseksi ”osaamiskolmiossa” (tutkimus, innovointi ja koulutus), johon Euroopan unioni perustaa pitkän aikavälin kasvua, kilpailukykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan strategiansa, ja että on tarpeen integroida kouluopetus Lissabonin prosessin seuraavan kierroksen ensisijaisiin tavoitteisiin,

E.

katsoo, että vertailuarvot ovat tärkeitä välineitä uudistusten edistämisessä, sillä niiden avulla voidaan mitata, miten yhteisesti tarkoin määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty,

F.

ottaa huomioon, että neuvosto on määrittänyt vuodelle 2010 kolme kouluopetukseen liittyvää vertailuarvoa koulun keskeyttämisestä, lukutaidosta ja ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittamisesta; katsoo, että näiden vertailuarvojen suhteen ei ole kuitenkaan edistytty riittävästi,

G.

katsoo, että Lissabonin toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, että kaikki nuoret ihmiset saavuttavat perustaidot ja avaintaidot ja että opetuksen saavutustasoja parannetaan,

H.

ottaa huomioon, että nuorten ihmisten opetukseen liittyvät saavutukset vaikuttavat suoraan heidän myöhempiin työllisyysnäkymiinsä, sosiaaliseen osallisuuteensa, myöhempään koulutukseensa ja tuloihinsa,

I.

katsoo, että naisten koulutuksella on erittäin suuri vaikutus yhteisöjen koulutussuorituksiin; katsoo, että tyttöjen epätäydellinen tai epätyydyttävä koulutus ei ehkä vaikuta ainoastaan heihin, vaan voi myös siirtää haittavaikutuksia seuraavalle sukupolvelle,

J.

ottaa huomioon, että epätasa-arvo ja koulun keskeyttäminen aiheuttavat korkeita sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia ja vaikuttavat tuhoisasti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja että kaikenlainen koulutuksen eriyttäminen heikentää kansallisten koulutusjärjestelmien kokonaistasoa,

K.

ottaa huomioon, että väkivalta sekä rotusyrjinnän ja muukalaisvihan kaltaiset ilmiöt ovat viime aikoina lisääntyneet huolestuttavasti kouluissa, mikä liittyy nykypäivän koululaitoksen kahteen olennaiseen erityispiirteeseen – kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja eri sosiaaliluokkien välisen jaon korostumiseen – sekä siihen, ettei koulutusjärjestelmissä ole asioihin puuttumisen eikä oppilaiden tarvitseman tuen ja yhteydenpidon edellyttämiä mekanismeja,

L.

katsoo, että osallistavilla opetusmalleilla edistetään sellaisten oppilaiden ja opiskelijoiden heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista, joilla on erityisiä opetukseen liittyviä tarpeita, ja lisätään yhteenkuuluvuutta erilaisista ympäristöistä tulevien oppilaiden välillä,

M.

katsoo, että hyvin kehittynyt esiasteen koulutus edistää huomattavasti heikommassa asemassa olevien ryhmien (kuten alhaisen tulotason perheistä tai vähemmistöperheistä lähtöisin olevat lapset) integroimista, voi auttaa nostamaan yleistä taitotasoa, vähentää koulutuseroja ja on olennainen tasa-arvon lisäämisessä ja koulupudokkaiden määrän vähentämisessä,

N.

katsoo, että koulut ovat ratkaisevan tärkeitä lasten sosiaalisen elämän ja oppimisen sekä henkilökohtaisen kehityksen kannalta; katsoo, että kouluilla on tärkeä tehtävä myös sellaisten tietojen, taitojen ja arvojen välittämisessä, joita tarvitaan demokraattisessa yhteiskunnassa ja joita aktiivinen kansalaisuus edellyttää,

O.

ottaa huomioon, että nykyisessä globaalissa talous- ja rahoituskriisissä koulutuksella on tärkeä tehtävä innovatiivisten taitojen ja taitotiedon kehittämisessä sekä tiedon vapaan liikkuvuuden varmistamisessa, sillä kyseessä on ihanteellinen keino talouden elvyttämiseksi ja työmarkkinoiden lujittamiseksi; toteaa kuitenkin, ettei koulutusalan politiikan ensisijaisena tavoitteena ole markkinatarpeiden ja työllisyyskriteerien täyttäminen, vaan sen varmistaminen, että oppilaat saavat yhtenäiset koulutuskriteerit täyttävän yleistietämyksen, jotta heistä kasvaa tasapainoisia ihmisiä,

P.

katsoo, että opetussuunnitelmilla sekä opetus- ja arviointimenetelmillä pitäisi antaa kaikille opiskelijoille mahdollisuus saavuttaa avaintaidot ja kehittää heidän mahdollisuuksiaan täysimääräisesti; katsoo, että lasten fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä miellyttävä oppimisympäristö ovat olennaisia myönteisille oppimistuloksille,

Q.

katsoo, että laaja koulutus, mukaan luettuna taiteiden ja musiikin kaltaiset oppiaineet, voi osaltaan edistää henkilökohtaista täyttymystä, itseluottamusta sekä kehittää luovuutta ja innovatiivista ajattelua,

R.

katsoo, että koulutusmenot pitäisi erityisesti suunnata aloille, joilla opiskelijoiden suorituskyky ja kehitys paranevat eniten,

S.

ottaa huomioon, että opetuksen laatu on tunnustettu kouluympäristön merkittävimmäksi opiskelijoiden saavutuksiin vaikuttavaksi tekijäksi,

T.

katsoo, että liikkuvuudella ja vaihdoilla voidaan edistää kulttuurienvälisiä, kielellisiä, sosiaalisia ja ainekohtaisia taitoja, parantaa sekä opettajien että opiskelijoiden motivaatiota ja auttaa parantamaan opettajien pedagogisia taitoja,

U.

katsoo, että koulut ovat vain yksi osa siitä toimijoiden ryhmästä, jolla on yhteinen vastuu nuorten ihmisten opetuksesta ja kasvatuksesta,

V.

katsoo, että koulutusjärjestelmien sisälle on tarpeen luoda arviointikulttuuri, jotta järjestelmien kehitystä voidaan seurata tehokkaasti pitkällä aikavälillä,

W.

ottaa huomioon, että edellä mainitussa Euroopan parlamentin 8. syyskuuta 2005 antamassa päätöslauselmassa korostettiin tarvetta uudistaa Eurooppa-koulujen hallintojärjestelmää niin, että ne vastaavat tämän päivän haasteisiin, jotka liittyvät erityisesti laajentumiseen ja sen seurauksiin,

1.

pitää myönteisinä edellä mainittua 3. heinäkuuta 2008 annettua komission tiedonantoa ja siinä esitettyjä ehdotuksia aloista, joihin tulevassa yhteistyössä keskitytään;

2.

pitää myönteisinä edellä mainittua 16. joulukuuta 2008 annettua komission tiedonantoa ja siinä ehdotettuja toimenpiteitä;

3.

kannattaa näkemystä, jonka mukaan kouluopetuksen pitäisi olla Lissabonin strategian seuraavan vaiheen ensisijainen painopisteala;

4.

pitää myönteisenä jäsenvaltioiden sopimusta tehdä yhteistyötä kouluopetuksen tärkeimmillä aloilla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti kyseistä mahdollisuutta oppia toinen toisiltaan;

5.

kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa antaakseen jokaiselle nuorelle ihmiselle perustaidot, jotka ovat välttämättömiä myöhemmässä koulutuksessa, ja jatkamaan ponnisteluja suosituksen 2006/962/EY panemiseksi täytäntöön sekä ponnisteluja aiemmin sovittujen vertailuarvojen saavuttamiseksi;

6.

on huolissaan nykyisestä suuntauksesta, joka merkitsee oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon sekä laskutaidon heikkenemistä, ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi;

7.

suosittelee, että jäsenvaltiot laativat lisää strategioita perustaitoja koskevan sukupuoleen liittyvän epätasapainon vähentämiseksi;

8.

kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan vähentääkseen koulunsa keskeyttäneiden määrää; korostaa, että riskiryhmään kuuluvat on tunnistettava mahdollisimman pian ja heille on tarjottava täydentävää tukea ja koulutuntien ulkopuolista opetusta sekä tuettava heitä siirtymisessä koulutasolta toiselle ja tarjottava henkilökohtaisesti räätälöityjä koulutusmenetelmiä niitä tarvitseville oppilaille;

9.

panee merkille, että unionin nuorison keskuudessa on havaittavissa huolestuttava keskittymiskyvyn puute; vaatii tästä syystä komissiota tekemään tutkimuksen koululaisten heikon keskittymiskyvyn tärkeimmistä syistä;

10.

katsoo, että koulujen pitäisi tarjota laadukasta opetusta kaikille lapsille, että sillä pitäisi olla kunnianhimoiset päämäärät kaikkien oppilaiden osalta ja että sen pitäisi samalla tarjota monia opiskeluvaihtoehtoja ja täydentävää tukea, jotta kunkin oppilaan tarpeet otetaan huomioon;

11.

kehottaa siksi jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden koulutuspolitiikassa saavutetaan yhdenvertaisuuden ja laadun välinen tasapaino, jossa painotetaan sosiaalisia toimia lähtökohdiltaan heikompien oppilaiden ja opiskelijoiden hyväksi ja sopeutetaan oppimisprosessi heidän erityistarpeisiinsa ja tarjotaan siten yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta;

12.

kehottaa lisäksi jäsenvaltioita edistämään heikommassa asemassa olevien ryhmien pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja hankkimaan parhaan mahdollisen yliopistokoulutuksen muun muassa siten, että luodaan asianmukaisia stipendijärjestelmiä ja tiedotetaan niistä;

13.

kannattaa osallistavia opetusmalleja, joissa kouluyhteisöt heijastavat yhteisön moninaisuutta ja joissa vältetään kaikkea erottelua;

14.

kehottaa tästä syystä jäsenvaltioita jatkamaan pyrkimyksiään poistaa täysin romanilasten eriytetty opetus ja eriytetyt oppilaitokset perusopetuksessa sekä valvomaan laittomia käytäntöjä, joiden mukaan romanilapsia sijoitetaan kehitysvammaisten luokkiin, ja lakkauttamaan tällaiset käytännöt;

15.

pitää tärkeänä, että nuoria valmistetaan jo heidän koulu- ja opiskeluaikanaan työmarkkinoiden joustavuuteen, sillä työhön liittyvät edellytykset vaihtelevat ja työnantajien vaatimukset voivat muuttua erittäin nopeasti;

16.

kehottaa nykyaikaistamaan ja parantamaan koulujen opetusohjelmia, jotta ne heijastavat nykypäivän sosiaalista, taloudellista, kulttuurista ja teknistä todellisuutta ja ovat läheisessä suhteessa teollisuuteen, liiketoimintaan ja työmarkkinoihin;

17.

katsoo kuitenkin, että koulutusjärjestelmien uudistamisella olisi pyrittävä ensisijaisesti henkilön täysimääräiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kunnioittamiseen ja kansalaisten elinikäiseen oppimiseen, jotta taataan heidän henkilökohtainen ja ammatillinen kehityksensä, ympäristönsuojelu sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi; katsoo, että vaikka markkinoiden edellyttämän tietämyksen hankinta on epäilemättä koulutusjärjestelmien ensisijainen päämäärä, se ei kuitenkaan ole niiden tärkein ja perustavanlaatuisin tavoite;

18.

katsoo, että kouluissa ei pitäisi pyrkiä vain työllistettävyyden parantamiseen vaan myös antamaan jokaiselle nuorelle ihmiselle mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti; korostaa, että on tärkeätä luoda oppimisympäristö, jossa nuoret voivat hankkia demokraattiset perustaidot, jotka mahdollistavat heidän aktiivisen osallistumisensa kansalaisyhteiskuntaan;

19.

katsoo, että kaikille lapsille pitäisi mahdollisimman nuoresta iästä lähtien antaa mahdollisuus saavuttaa musikaaliset, taiteelliset, fyysiset ja sosiaaliset taidot sekä yhteiskuntaan liittyvät taidot ja kädentaidot; on siksi vahvasti sitä mieltä, että musiikki- ja taideopetuksen sekä liikuntaopetuksen pitäisi olla pakollista koulujen opetussuunnitelmassa;

20.

on vakuuttunut siitä, että Barcelonassa vuonna 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti lasten pitäisi opiskella vieraita kieliä nuoresta iästä lähtien; pitää myönteisenä ehdotusta uudesta vertailuarvosta, jonka mukaan vähintään 80 prosentille alemman keskiasteen oppilaista opetettaisiin vähintään kahta vierasta kieltä; korostaa, että on tärkeätä jatkaa vieraan kielen opetusta ylemmän keskiasteen koulutuksessa, jotta varmistetaan nuorten korkeatasoisen kielitaidon saavuttaminen; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta palkata kieltenopetukseen enemmän kieltä äidinkielenään puhuvia;

21.

korostaa tieto- ja viestintätekniikan ja medialukutaidon opetuksen merkitystä; pitää tärkeänä, että oppilaille opetetaan uusien viestintävälineiden ja digitaalisen tekniikan käyttöä;

22.

arvostaa epävirallisen koulutuksen osuutta sellaisten arvokkaiden taitojen antamisessa nuorille, jotka täydentävät koulussa hankittuja taitoja, ja kehottaa kouluja tekemään tiiviimpää yhteistyötä epävirallista koulutusta antavien tahojen, kuten nuorisojärjestöjen, kanssa;

23.

pitää korkealaatuista koulutusta jokaisen lapsen oikeutena, ja katsoo, että ensimmäinen ja merkittävä askel sen takaamisessa olisi oppilaiden oikeuksia koskevan eurooppalaisen peruskirjan laatiminen;

24.

kehottaa jäsenvaltioita ja toimivaltaisia alueviranomaisia investoimaan varhaisopetukseen ja varmistamaan varhaisopetuksen ja lasten päivähoidon laitosten korkean laadun ja sen, että niissä on asianmukaisesti koulutetut opettajat ja hoitajat, sekä varmistamaan niiden kohtuuhintaisuuden; tukee ehdotusta uudesta vertailuarvosta, joka koskee varhaisopetuksen osallistumisastetta;

25.

katsoo, että julkisen opetuksen olisi säilyttävä ensisijaisesti valtiorahoitteisena alana, mikä edistää osaltaan yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallistumista; pitää kuitenkin myönteisinä aloitteita, joilla pyritään kehittämään hedelmällistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja tutkimaan mahdollisia uusia, täydentäviä rahoituskeinoja;

26.

katsoo, että epäedullisessa taloudellisessa tilanteessa oleville oppilaitoksille, erityisesti EU:n köyhemmillä alueilla sijaitseville oppilaitoksille olisi myönnettävä lisätukea;

27.

katsoo, että hyvä oppimisympäristö, joka tarjoaa nykyaikaiset infrastruktuurit, materiaalit ja tekniikat, on ennakkoedellytys korkeatasoisen opetuksen saavuttamiseksi kouluissa;

28.

katsoo, että koulutuksen laatu ja sen tulosten taso edellyttävät lisäksi vaativia ja tiukkoja opetusohjelmia sekä oppilaiden säännöllistä arviointia siten, että oppilaat ovat itse vastuussa edistymisestään;

29.

kehottaa jäsenvaltioita antamaan kouluille tarvittavan itsenäisyyden, jotta ne löytävät ratkaisut paikallisesti kohtaamiinsa erityishaasteisiin, sekä tarvittavan joustavuuden opetussuunnitelmissa, opetusmenetelmissä ja arviointijärjestelmissä, mutta tunnustaa, että tutkintojärjestelmien vertailukelpoisuus koko Euroopassa on varmistettava;

30.

pitää arviointia hyödyllisenä välineenä koulutusjärjestelmien laadun parantamisessa; korostaa kuitenkin, ettei mikään arviointijärjestelmä saisi kohdistua pelkästään oppilaiden tulosten ja suoritusten määrälliseen arviointiin, mikä johtaisi koululaitosten sosiaaliseen hierarkiaan ja ”usean eri nopeuden” järjestelmän syntyyn, vaan olisi arvioitava myös itse järjestelmää ja sen käyttämiä menetelmiä ottaen selvästi huomioon erityiset sosioekonomiset olosuhteet, joissa kukin koulu toimii;

31.

katsoo, että koulutuksen laatu ja sen tulosten taso riippuvat pitkälti myös siitä, miten opettajan auktoriteettia kunnioitetaan luokassa;

32.

katsoo, että opetushenkilöstön koostumuksessa pitäisi näkyä mahdollisimman paljon eurooppalaisten yhteiskuntien lisääntyvä moninaisuus, jotta kaikille oppilaille voitaisiin tarjota roolimalleja; kannustaa tässä yhteydessä harkitsemaan tarvetta houkutella enemmän miehiä opettajan ammattiin, erityisesti alimmilla luokilla;

33.

on vakuuttunut siitä, että on välttämätöntä tarjota sekä laadukasta teoriaan ja käytäntöön perustuvaa opettajien peruskoulutusta ja johdonmukaista ja jatkuvaa ammatillista kehitystä että antaa tukea, jotta opettajien taidot, joita tietoon perustuva yhteiskunta edellyttää, pysyvät ajan tasalla koko heidän uransa ajan; katsoo, että opettajankoulutusta ja opettajien rekrytointia koskevat toimet pitäisi suunnitella houkuttelemaan parhaita kokelaita ja että opettajille pitäisi antaa heidän tehtäviensä merkitystä vastaava yhteiskunnallinen tunnustus, asema ja palkka;

34.

kannattaa voimakkaasti sitä, että mahdollisimman monelle oppilaalle ja opettajalle annetaan mahdollisuus osallistua liikkuvuutta ja koulujen kumppanuutta koskeviin hankkeisiin; korostaa Comenius-ohjelman merkitystä tässä yhteydessä; korostaa tarvetta vähentää edelleen näihin hankkeisiin ehdolla olevien koulujen hallinnollista taakkaa; pitää myönteisenä Comenius Regio -ohjelman perustamista; tukee ehdotusta liikkuvuutta koskevan uuden vertailuarvon kehittämisestä;

35.

suosittelee, että opettajia, taideaineiden opettajat mukaan luettuina, kannustetaan hyödyntämään mahdollisimman laajalti eurooppalaisia ja kansallisia liikkuvuusohjelmia ja että liikkuvuudesta tulee kiinteä osa heidän koulutustaan ja uraansa;

36.

suosittelee, että vanhemmat otetaan mukaan kouluelämään ja että elinolosuhteiden ja opetuksen ulkopuolisen toiminnan mahdollisesta vaikutuksesta tietojen ja taitojen hankkimiseen koulussa tiedotetaan; myöntää, että koulutuksellisen epätasa-arvon korjaaminen ei ole onnistunut pelkästään koulutuspolitiikan avulla;

37.

suosittelee voimakkaasti, että luodaan koulun ja yhteisön välisiä kumppanuuksia, jotta voidaan torjua koulujen väkivaltaongelmaa, joka on vaarassa levitä kaikkialle yhteiskuntaan;

38.

katsoo, että kaikkien koulujen olisi edistettävä demokraattisten taitojen hankintaa tukemalla oppilasneuvostoja ja annettava oppilaille mahdollisuus kantaa osaltaan vastuuta koulusta yhteistyössä vanhempien, opettajien ja kouluneuvostojen kanssa;

39.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä, jotta edistetään eurooppalaisen koulutusjärjestelmän täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden vastaavissa koulutusjärjestelmissä; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta integroida Eurooppa-koulut Eurydice-verkoston toimintaan;

40.

kehottaa komissiota tiedottamaan säännöllisesti edellä mainittujen kahden tiedonannon jälkeen saavutetusta edistyksestä, jotta voidaan arvioida EU:n koulutusjärjestelmien tuloksia kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten oppilaat ovat oppineet avaintaidot;

41.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.