52009DC0543

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 14.10.2009

KOM(2009) 543 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKIVÄLINE (IPA) MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS VUOSIKSI 2011–2013

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKIVÄLINE (IPA) MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS VUOSIKSI 2011–2013

Johdanto

Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys antaa tiedot IPAn kokonaismäärärahojen ohjeellisesta jakautumisesta, josta komissio tekee ehdotuksen IPAsta annetun asetuksen (EY) N:o 1085/2006 5 artiklan mukaisesti. Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys toimii linkkinä laajentumisen poliittisten puitteiden ja budjettimenettelyn välillä. Sen mukainen määrärahojen alustava jakautuminen otetaan huomioon kutakin edunsaajamaata ja useita edunsaajia kattavaa ohjelmaa varten laadituissa monivuotisissa suuntaa antavissa suunnitteluasiakirjoissa, joiden perusteella liittymistä valmistelevaa tukea annetaan.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys laaditaan aina kolme vuotta kattavaksi ohjelmakaudeksi. Tavallisesti vuosien n, n + 1 ja n + 2 monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys esitetään vuoden n – 2 viimeisen neljänneksen aikana osana laajentumispakettia. Kehys sisältää ehdotuksen paketin poliittisten painopisteiden rahoittamiseksi, ja siinä otetaan huomioon koko EU:n rahoituskehys. Tässä asiakirjassa tarkoitettu rahoituskehys koskee vuosia 2011–2013. Siinä esitetään liittymistä valmistelevaa tukea varten varattujen määrärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain. Se sisältää myös useita edunsaajia kattavan ohjelman määrärahat sekä tukimenot.

Edellisvuosien tapaan tämä monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys perustuu asianomaisten maiden nykyiseen tilanteeseen, eikä se näin ollen tässä vaiheessa rajoita päätöksiä, joita mahdollisesti tehdään jäsenyyshakemuksen jättäneiden maiden asemasta (Montenegro, Albania ja Islanti), ehdokasmaiden todennäköisestä liittymispäivästä tai Islannin sisällyttämisestä IPAsta annettuun asetukseen[1]. Jos rahoituskehykseen tarvitaan merkittäviä muutoksia tällaisten päätösten vuoksi ennen seuraavan kehyksen julkaisemista syksyllä 2010, komissio julkaisee siitä muutetun toisinnon asian tullessa ajankohtaiseksi. Kun ehdokasmaa liittyy EU:hun, se ei enää voi käyttää sille alustavasti liittymisvuodesta eteenpäin varattua liittymistä valmistelevaa tukea.

Yleiset liittymistä valmistelevan tuen poliittiset painopisteet on vahvistettu liittymiskumppanuuksissa ja Eurooppa-kumppanuuksissa, määräaikaiskertomuksissa sekä laajentumista koskevassa strategia-asiakirjassa, jotka kaikki sisältyvät neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuosittain esitettävään laajentumispakettiin.

Strateginen rahoitussuunnitelma

1. Varojen jakautuminen maiden kesken

Vuoden 2007 määrärahoja jaettaessa lähtökohtana oli komission antama sitoumus siitä, että kaikki maat saisivat vuonna 2007 vähintään yhtä paljon tukea kuin vuonna 2006. Lisäksi varmistettiin, että Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania saisivat tukea vähintään vuosien 2004–2006 vuosikeskiarvoaan vastaavan määrän. Tämä oli tarpeen, koska näiden maiden saama tuki keskitettiin etupainotteisesti vuoteen 2004. IPAsta annetun asetuksen kahtena ensimmäisenä soveltamisvuonna maksusitoumusmäärärahat pantiin täytäntöön lähes 100-prosenttisesti (mukaan luettuina seuraavalle vuodelle siirretyt, kokonaan sidotut määrärahat).

Vuodesta 2008 lähtien laskelmat perustuvat asukasta kohti ilmaistuihin määriin, joita on aikaisemmin käytetty ilmaisemaan tuen tarvetta ja sen vaikutuksia. Tämän perusteella kunkin Länsi-Balkanin mahdollisen ehdokasmaan asukasta kohti laskettu tukimäärä kasvaa nykyisen rahoituskehyksen aikana niin, että se ylittää CARDS-ohjelmasta vuosina 2004–2006 maksetun tuen asukasta kohti lasketun keskiarvon, joka on 23 euroa (vuoden 2004 hintoina). Montenegro saa tukea asukasta kohti laskettuna enemmän kuin muut mahdolliset ehdokasmaat. Määrä vastaa vähimmäisrahoitusta, joka maan koosta riippumatta tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi. Kokonaismäärärahojen jakautumista maiden kesken on noudatettu, paitsi Kosovon[2] tapauksessa, jonka IPA-rahoitusta lisättiin. Vuonna 2008 budjettivallan käyttäjä myönsi 60 miljoonaa euroa osana laajempaa uusien varojen käyttöönottoa Kosovon vakauden ja kehityksen tukemiseen. Lisäksi käyttämättömistä makrotaloudellisen avun määrärahoista siirrettiin 60 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 tarkoitukseen sidottiin vielä 40 miljoonaa euroa heinäkuussa 2008 järjestetyn avunantajien konferenssin tuloksena.

Ehdokasmaan asemassa oleville Kroatialle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle on tarkoitus myöntää tukea yli 30 euroa asukasta kohti (vuoden 2004 hintoina). Kroatian saama tuki säilyy tällä tasolla koko kauden ajan. Tuki entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle sen sijaan kasvaa asukasta kohti laskettuna myös jatkossa. Se vastaa vähimmäisrahoitusta, joka maan koosta riippumatta tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi.

Turkin saama tuki asukasta kohti laskettuna kasvaa asteittain vuosina 2007–2013. Lisäys on yhteydessä maan kokoon ja tuen hyödyntämiskykyyn.

2. Varojen jakautuminen osa-alueiden kesken

IPAsta myönnetään tukea seuraaville osa-alueille: I – siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, II – rajat ylittävä yhteistyö, III – aluekehitys, IV – henkilövoimavarojen kehittäminen, ja V – maaseudun kehittäminen.

Osa-alue I (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen) kattaa kaikki instituutioiden kehittämistoimet ja yhteisön säännöstöön liittyvät investoinnit. Sen puitteissa edunsaajamaita autetaan kehittämään hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksia ja tuetaan painopisteiden mukaan yhteistyötoimia, jotka eivät nimenomaisesti kuulu muihin osa-alueisiin.

Osa-alueen II (rajat ylittävä yhteistyö) puitteissa tuetaan edunsaajamaiden keskinäistä sekä niiden ja jäsenvaltioiden välistä rajat ylittävää toimintaa. Se kattaa myös IPAn edunsaajamaiden osallistumisen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kansainvälisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin sekä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) alaisiin merialueita koskeviin ohjelmiin tarpeen mukaan.

Osa-alue III (aluekehitys) on avoin ehdokasmaille ja vastaa kaikin tavoin EAKR:ää ja koheesiorahastoa, jotta edunsaajat saisivat mahdollisimman totuudenmukaisen käsityksen rakennerahastojen täytäntöönpanosta ulkomaanavun sääntöjen mukaisesti.

Osa-alue IV (henkilövoimavarojen kehittäminen) valmistaa ehdokasmaita Euroopan sosiaalirahaston varojen ohjelmasuunnitteluun, täytäntöönpanoon ja hallinnointiin Euroopan työllisyysstrategian mukaisesti.

Osa-alueen V (maaseudun kehittäminen) puitteissa ehdokasmaita valmennetaan liittymisen jälkeisiin EU:n maaseudunkehittämisohjelmiin myöntämällä liittymistä valmistelevaa tukea sellaisia järjestelmiä käyttäen, jotka vastaavat mahdollisimman tarkkaan liittymisen jälkeen vaadittavia järjestelmiä.

Päätettäessä siitä, miten tuki jaetaan eri osa-alueiden kesken, on otettu huomioon osa-alueiden III, IV ja V toteuttamiseen vaadittavien hajautettujen hallintojärjestelmien toimintavalmius nykyisissä ehdokasmaissa sekä tarve osa-alueen II rahoitukseen, joka liittyy jäsenvaltioiden kanssa tehtävään rajat ylittävään yhteistyöhön ja jonka on oltava samansuuruista kuin otsakkeesta 1 b myönnettävä EAKR:n rahoitus.

3. Muut määrärahat

Tukimenot

Tukimenoihin varatuilla määrärahoilla katetaan hallintomenot, jotka liittyvät suoraan IPAn täytäntöönpanoon. Vuosina 2007, 2008 ja 2009 niihin sisältyvät lisäksi hallintomenot, jotka aiheutuvat aikaisemman, myös Bulgarialle ja Romanialle myönnetyn, liittymistä valmistelevan tuen asteittaisesta lopettamisesta.

Useita edunsaajia kattavien ohjelmien määrärahat

Osa-alueeseen I kuuluvien useita edunsaajia kattavien ohjelmien tarkoituksena on täydentää kansallisia ohjelmia ja lujittaa monenvälisiä suhteita Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Strategiassa keskitytään aloille, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä Euroopan yhdentymisen ja vakauden toteutumiseksi alueella. Määrärahoista rahoitetaan ohjelmia, joilla on alueellista vaikutusta ja/tai joissa on mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja tai tuotevarioinnin etuja, jos ne toteutetaan horisontaalisesti useammassa edunsaajamaassa.

Useita edunsaajia kattavilla ohjelmilla tuetaan muun muassa julkishallinnon alueellista koulua, Keski-Euroopan vapaakauppasopimusta (CEFTA), alueellista yhteistyöneuvostoa ja uutta kansalaisyhteiskuntavälinettä. Instituutioiden kehittämistä tuetaan teknisen avun ja tiedonvaihdon välineestä (TAIEX) ja määrärahoja osoitetaan alue- ja maaohjelmien tarkastuksiin ja arviointeihin sekä tiedotukseen ja viestintään. Pk-yritysten investointitarpeita, energian hyötysuhdetta ja infrastruktuurin kehittämistä tuetaan jatkossakin tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, ja niihin myönnettävien varojen osuus alueellisista ja horisontaaleista määrärahoista on huomattava. Tämä tuki sovitetaan infrastruktuurialoitetta koskeviin keskusteluihin, joita käydään Länsi-Balkanin uuden investointikehyksen puitteissa. Kehyksen tarkoituksena on tehostaa koordinointia ja yhteistyötä eri aloitteissa, joita Länsi-Balkanilla aktiivisesti toimivat avunantajat ja kansainväliset rahoituslaitokset rahoittavat. Toisena painopisteenä on koulutus: määrärahoja apurahojen myöntämiseen on tarkoitus lisätä.

Vuodesta 2010 alkaen myös osa osa-alueesta II eli maiden osallistuminen EAKR:n Välimeren aluetta ja Kaakkois-Eurooppaa koskeviin valtioiden välisiin ohjelmiin toteutetaan usean edunsaajan ohjelmina toteutuksen helpottamiseksi.

Numerotiedot

Jäljempänä olevassa taulukossa on annettu tiedot tukimääristä euroina käypiin hintoihin . Taulukossa esitetään määrärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain, ja se sisältää tiedot myös useita edunsaajia kattavia ohjelmia ja tukimenoja varten varatuista määrärahoista. Taulukkoon on otettu vuoden 2007 ja 2008 lopulliset sidotut määrät sekä vuosien 2009 ja 2010 päivitetyt määrät vertailun helpottamiseksi.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys: Liittymistä valmistelevan tukivälineen vuosien 2011–2013 kokonaismäärärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

KROATIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 49 611 775 | 45 374 274 | 45 601 430 | 39 483 458 | 39 959 128 | 40 872 310 | 38 513 885 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 9 688 225 | 14 725 726 | 15 898 570 | 15 601 136 | 15 869 158 | 16 142 542 | 16 698 384 |

Aluekehitys | 45 050 000 | 47 600 000 | 49 700 000 | 56 800 000 | 58 200 000 | 59 348 000 | 62 000 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 11 377 000 | 12 700 000 | 14 200 000 | 15 700 000 | 16 000 000 | 16 040 000 | 18 000 000 |

Maaseudun kehittäminen | 25 500 000 | 25 600 000 | 25 800 000 | 26 000 000 | 26 500 000 | 27 268 000 | 27 700 000 |

YHTEENSÄ | 141 227 000 | 146 000 000 | 151 200 000 | 153 584 594 | 156 528 286 | 159 670 852 | 162 912 269 |

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 41 641 613 | 41 122 001 | 39 328 499 | 36 317 068 | 28 803 410 | 28 207 479 | 27 941 228 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 4 158 387 | 4 077 999 | 4 371 501 | 5 067 526 | 5 124 876 | 5 183 373 | 5 243 041 |

Aluekehitys | 7 400 000 | 12 300 000 | 20 800 000 | 29 400 000 | 39 300 000 | 42 300 000 | 51 800 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 3 200 000 | 6 000 000 | 7 100 000 | 8 400 000 | 8 800 000 | 10 380 000 | 11 200 000 |

Maaseudun kehittäminen | 2 100 000 | 6 700 000 | 10 200 000 | 12 500 000 | 16 000 000 | 19 000 000 | 21 028 000 |

YHTEENSÄ | 58 500 000 | 70 200 000 | 81 800 000 | 91 684 594 | 98 028 286 | 105 070 852 | 117 212 269 |

OSA-ALUE | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

TURKKI |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 256 702 720 | 256 125 297 | 239 550 810 | 211 312 664 | 228 620 919 | 233 900 336 | 238 325 843 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 2 097 280 | 2 874 709 | 3 049 190 | 9 587 336 | 9 779 081 | 9 974 664 | 10 174 157 |

Aluekehitys | 167 500 000 | 173 800 000 | 182 700 000 | 238 100 000 | 293 400 000 | 367 805 000 | 378 000 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 50 200 000 | 52 900 000 | 55 600 000 | 63 400 000 | 77 600 000 | 89 930 000 | 96 000 000 |

Maaseudun kehittäminen | 20 700 000 | 53 000 000 | 85 500 000 | 131 300 000 | 172 500 000 | 197 890 000 | 213 000 000 |

YHTEENSÄ | 497 200 000 | 538 700 006 | 566 400 000 | 653 700 000 | 781 900 000 | 899 500 000 | 935 500 000 |

ALBANIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 54 318 790 | 62 117 756 | 71 377 079 | 82 711 421 | 84 301 650 | 85 987 683 | 87 446 037 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 6 681 210 | 8 582 244 | 9 822 921 | 9 973 173 | 10 126 636 | 10 283 169 | 10 666 232 |

YHTEENSÄ | 61 000 000 | 70 700 000 | 81 200 000 | 92 684 594 | 94 428 286 | 96 270 852 | 98 112 269 |

BOSNIA JA HERTSEGOVINA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 58 136 394 | 69 854 783 | 83 892 254 | 100 688 099 | 102 681 861 | 104 673 499 | 106 870 228 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 3 963 606 | 4 945 217 | 5 207 746 | 4 696 495 | 4 746 425 | 4 797 353 | 4 942 041 |

YHTEENSÄ | 62 100 000 | 74 800 000 | 89 100 000 | 105 384 594 | 107 428 286 | 109 470 852 | 111 812 269 |

OSA-ALUE | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

MONTENEGRO |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 27 490 504 | 28 112 552 | 28 632 179 | 29 238 823 | 29 843 599 | 30 446 471 | 30 996 035 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 3 909 496 | 4 487 448 | 4 667 821 | 4 282 690 | 4 310 344 | 4 338 551 | 4 418 687 |

YHTEENSÄ | 31 400 000 | 32 600 000 | 33 300 000 | 33 521 513 | 34 153 943 | 34 785 022 | 35 414 722 |

SERBIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 181 496 352 | 179 441 314 | 182 551 643 | 186 206 679 | 189 956 810 | 193 801 948 | 203 101 005 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 8 203 648 | 11 458 686 | 12 248 357 | 11 751 753 | 11 922 790 | 12 097 244 | 11 630 694 |

YHTEENSÄ | 189 700 000 | 190 900 000 | 194 800 000 | 197 958 432 | 201 879 600 | 205 899 192 | 214 731 699 |

KOSOVO |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 68 300 000 | 184 700 000 | 106 100 000 | 64 484 594 | 65 828 286 | 67 070 852 | 70 712 269 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 0 | 0 | 0 | 2 815 406 | 2 871 714 | 2 929 148 | 2 987 731 |

YHTEENSÄ | 68 300 000 | 184 700 000 | 106 100 000 | 67 300 000 | 68 700 000 | 70 000 000 | 73 700 000 |

MAAOHJELMAT YHTEENSÄ |

1 109 427 000 | 1 308 600 006 | 1 303 900 000 | 1 395 818 321 | 1 543 046 687 | 1 680 667 622 | 1 749 395 497 |

OSA-ALUE | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

MAAOHJELMAT YHTEENSÄ |

1 109 427 000 | 1 308 600 006 | 1 303 900 000 | 1 395 818 321 | 1 543 046 687 | 1 680 667 622 | 1 749 395 497 |

USEITA EDUNSAAJIA KATTAVAT OHJELMAT |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 108 980 000 | 135 700 000 | 166 055 000 | 138 967 000[3] | 173 460 000 | 168 860 000 | 183 845 477 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 0 | 0 | 0 | 4 921 679 | 5 293 313 | 5 672 378 | 6 059 026 |

TUKIMENOT |

44 793 000 | 51 950 000 | 47 648 000 | 52 993 000 | 75 000 000 | 80 500 000 | 84 500 000 |

KAIKKI YHTEENSÄ |

1 263 200 000 | 1 496 250 006 | 1 517 603 000 | 1 592 700 000 | 1 796 800 000 | 1 935 700 000 | 2 023 800 000 |

Määrät on ilmoitettu euroina käypiin hintoihin.

[1] IPAsta annetun asetuksen (EY) N:o 1085/2006 liitteen II muuttamista tätä varten valmistellaan parhaillaan.

[2] Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244/99.

[3] Tähän sisältyy 29 miljoonan euron suuruinen vähennys elintarviketurvaa koskevaa rahoitusvälinettä varten. Se maksetaan takaisin vuosina 2011 (14 miljoonaa euroa), 2012 (6 miljoonaa euroa) ja 2013 (9 miljoonaa euroa). Näinä vuosina takaisin maksettavat varat sisältyvät myös taulukkoon.