52008DC0804

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 1.12.2008

KOM(2008) 804 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

”Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa”

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

”Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa”

[SEC(2008) 2915]

[SEC(2008) 2916]

1. TIIVISTELMÄ

Yhteiskuntamme on muuttumassa yhä enemmän tietoyhteiskunnaksi ja olemme kuin huomaamattamme tulossa yhä riippuvaisemmiksi teknologiapohjaisista tuotteista ja palveluista jokapäiväisessä elämässämme. Sähköisten palvelujen esteettömyydessä on kuitenkin suuria puutteita. Tämä merkitsee sitä, että lukuisat Euroopan vammaiset eivät vieläkään pääse osallisiksi tietoyhteiskunnan hyödyistä.

Tietoyhteiskunnan esteettömyys on saanut viime vuosina runsaasti poliittista näkyvyyttä ja huomiota osakseen. Vuonna 2006 eurooppalaiset ministerit sopivat ns. Riian julistuksessa tavoitteista, joiden avulla asiassa on määrä edistyä huomattavasti vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2007 suoritettu vertailu osoitti, että edistyminen oli edelleen liian hidasta ja tarvittiin lisätoimia, jotta Riian tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Verkkosivujen ja erityisesti julkishallinnon verkkosivustojen esteettömyys on osoittautunut yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista, koska internet on yhä tärkeämpi osa jokapäiväistä elämää.

Komission mielestä nyt on pikaisesti luotava johdonmukaisempi, yhteinen ja tehokas lähestymistapa sähköisten palvelujen ja erityisesti verkkosivujen esteettömyyteen , jotta voitaisiin jouduttaa tietoyhteiskunnan avautumista kaikille. Näin todetaan myös uudistetussa sosiaalisessa toimintaohjelmassa[1]. Tässä tiedonannossa komissio kuvailee nykyistä tilannetta, perustelee Euroopan tason toimien tarvetta ja määrittelee keskeiset toimenpiteet.

Yhteinen ja johdonmukainen lähestymistapa tietoyhteiskunnan esteettömyyteen edellyttää seuraavaa:

- Eurooppalaisten standardointielinten olisi laajennettava tietoyhteiskunnan esteettömyyteen liittyvää standardointitoimintaa, jotta voitaisiin vähentää markkinoiden hajanaisuutta ja helpottaa tieto- ja viestintäteknologian avulla saatavien hyödykkeiden ja palvelujen tarjonnan lisäämistä.

- Jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja komission olisi kannustettava innovointia ja ratkaisujen markkinoille tuomista esteettömän tietoyhteiskunnan alalla. Tätä tulisi tehdä erityisesti hyödyntämällä EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmia ja rakennerahastoja.

- Kaikkien sidosryhmien olisi hyödynnettävä kaikki olemassa olevan EU-lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet tietoyhteiskunnan esteettömyyden toteuttamiseen. Komissio aikoo sisällyttää tarvittavia esteettömyysvaatimuksia nykyisten säädösten muutoksiin tai uusiin säädösehdotuksiin.

- Komissio aikoo tehostaa sidosryhmien yhteistyötä toiminnan johdonmukaisuuden, koordinoinnin ja vaikutusten tehostamiseksi. Se perustaa uuden ad hoc -pohjalta toimivan korkean tason ryhmän, jonka tehtävänä on antaa neuvoja siitä, kuinka voidaan toteuttaa yleinen johdonmukainen lähestymistapa tietoyhteiskunnan esteettömyyteen (mukaan luettuna verkkosivujen esteettömyys). Lisäksi ryhmä ehdottaa ensisijaisia toimia esteettömyyttä haittaavien tekijöiden poistamiseksi.

Kehityksen nopeuttaminen verkkosivustojen esteettömyyden parantamisessa edellyttää seuraavaa:

- Eurooppalaisten standardointielinten olisi pikaisesti vahvistettava verkkosivujen esteettömyyttä koskevia eurooppalaisia standardeja noudattaen World Wide Web Consortiumin päivitettyjä suuntaviivoja (WCAG 2.0.).

- Jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan julkisten verkkosivujen esteettömyyden toteuttamiseksi ja valmisteltava yhdessä verkkosivujen esteettömyyttä koskevien eurooppalaisten standardien nopeaa hyväksymistä.

- Komissio tulee seuramaan kehitystä ja julkaisemaan sitä koskevia tietoja. Myöhemmin se saattaa puuttua asiaan lainsäädäntötoimin.

2. TIETOYHTEISKUNNAN ESTEETTÖMYYS

Tietoyhteiskunnan esteettömyydellä eli saavutettavuudella (e-accessibility ) tarkoitetaan niiden teknisten esteiden ja hankaluuksien poistamista, joita vammaiset ja monet vanhukset kohtaavat yrittäessään osallistua tasavertaisesti tietoyhteiskuntaan.

Jos mielitään antaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua tämän päivän yhteiskuntaan, tieto- ja viestintäteknisten hyödykkeiden, tuotteiden ja palvelujen koko kirjon on oltava jokaisen ulottuvilla. Tämä koskee esimerkiksi tietokoneita, puhelimia, televisioita, sähköisiä viranomaispalveluja, verkko-ostoksia, puhelinpalvelukeskuksia, itsepalvelupäätteitä kuten pankkiautomaatteja sekä lippuautomaatteja.

2.1. Nykytilanne

Esteettömyyshaasteen mittasuhteet ovat valtavat ja kasvavat koko ajan: noin 15 prosentilla Euroopan väestöstä on jokin vamma, ja jopa joka viidennellä työikäisellä eurooppalaisella on vaiva, joka edellyttää esteettömiä ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan kolme viidestä voisi hyötyä sähköisten palvelujen esteettömyydestä, sillä se parantaa yleistä käytettävyyttä[2].

Tietoyhteiskunnan esteettömyydellä on sosioekonomisia vaikutuksia niin yksilöille kuin koko Euroopallekin. Esteettömät tieto- ja viestintäteknologiapohjaiset ratkaisut voivat esimerkiksi auttaa vanhempia työntekijöitä jatkamaan työuraansa ja vauhdittaa julkisten verkkopalvelujen kuten sähköisten viranomaispalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. Esteettömyyden laimin lyöminen jättää huomattavia väestönosia sähköisten mahdollisuuksien ulkopuolelle ja estää heitä suorittamasta täysipainoisesti ammattiin, koulutukseen, vapaa-aikaan, demokraattiseen osallistumiseen ja yhteiskuntaan liittyviä toimiaan. Esteettömyyden parantaminen vauhdittaa sekä taloudellisten että yhteiskunnalliseen osallistamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista.

Monissa maissa on hyväksytty ainakin joitakin säädöksiä tai tukitoimia tietoyhteiskunnan esteettömyyden edistämiseksi, ja osa tieto- ja viestintäteknologian alan yrityksistä panostaa voimakkaasti tuotteidensa ja palvelujensa esteettömyyden parantamiseen[3].

Tietoyhteiskunnan esteettömyys on myös keskeinen osa eurooppalaista tietoyhteiskuntaan osallistamispolitiikkaa[4]. Laajemmassa mielessä tieto- ja viestintäteknologia sisältyy myös ehdotettuun direktiiviin yhdenvertaisesta kohtelusta. Direktiivissä säädetään hyödykkeiden ja palvelujen syrjimättömästä tarjonnasta yleisölle[5]. Myös vammaisten oikeuksia koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus asettaa Euroopan yhteisölle ja jäsenvaltioille velvoitteita tieto- ja viestintäteknologisten hyödykkeiden ja palvelujen esteettömyyden suhteen. Jotkin EU-säädökset koskettavat jo suoraan tai välillisesti esteettömyysasioita.

2.2. Lisätoimien tarpeellisuus

Vaikka tietoyhteiskunnan esteettömyyden hyödyt tiedostetaan ja asia on saanut poliittista huomiota, edistyminen on ollut riittämätöntä. Esteettömyyden laimin lyömisestä on monia räikeitä esimerkkejä. Esimerkiksi kuuroille ja puhevammaisille välttämättömiä tekstipuhelinpalveluja on saatavana ainoastaan puolessa jäsenvaltioista; tekstipuhelimella saa suoraan yhteyden hätäpalveluihin ainoastaan seitsemässä jäsenvaltiossa; televisiolähetysten kuvailutulkkaus, tekstitys ja viittomakielinen tulkkaus ovat edelleen erittäin heikoissa kantimissa; vain 8 prosenttia kahden suuren eurooppalaisen vähittäispankin pankkiautomaateista on ”puhuvia”[6].

Olemassa olevat EU-säädökset puuttuvat tietoyhteiskunnan esteettömyyteen vain vähäisessä määrin. Jäsenvaltioiden tasolla suhtautuminen esteettömyyteen on hyvin hajanaista niin mielenkiinnon kohteiden suhteen (yleensä kiinteiden puhelinpalvelujen, televisiolähetyspalvelujen ja julkisten verkkosivustojen esteettömyys) kuin käytettyjen poliittisten välineidenkin suhteen. Tällainen markkinoiden pirstaleisuus merkitsee tieto- ja viestintäteknologian alan yritysten näkökulmasta toisistaan poikkeavia vaatimuksia ja epävarmuutta, minkä vuoksi niiden on vaikea saavuttaa mittakaavaetuja, joita laajapohjainen innovointi ja markkinoiden kasvu edellyttävät. Osa yrityksistä tekee tiivistä yhteistyötä käyttäjien kanssa (esimerkiksi esteettömän digitaalitelevision alalla), mutta liian monet tyytyvät seuraamaan sivusta.

Esteettömän tietoyhteiskunnan keskeinen ongelma on, että nykyiset toimet eivät tuota riittäviä tuloksia, koska ne eivät ole tarpeeksi johdonmukaisia, niiden painotukset ovat epäselviä ja niiden lainsäädännöllinen ja taloudellinen tuki on vajavaista.

Siksi yhteinen ja johdonmukainen eurooppalainen lähestymistapa tietoyhteiskunnan esteettömyyteen on avainasemassa merkittävien parannusten aikaansaamisessa.

2.3. Ehdotetut toimet

1. Muutoksesta todellisuutta – poliittisten painopisteiden, koordinoinnin ja sidosryhmien yhteistyön lujittaminen

Euroopan tasolla on viime vuosina toteutettu useita alan toimia. Nyt on aika lisätä näiden toimien välistä synergiaa ja vahvistaa yksittäisiä toiminta-alueita, jotta saavutettaisiin laajempia ja johdonmukaisia tuloksia.

Jäsenvaltioiden, käyttäjien ja alan yritysten on lisättävä ponnistelujaan ja pyrittävä saavuttamaan näkyvämpiä tuloksia. Tämä edellyttää Euroopan tason yhteistyön lisäämistä ja EU:n nykyisten poliittisten välineiden parempaa hyödyntämistä. Komissio haluaa tukea ja lujittaa yhteisen lähestymistavan johdonmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä painopisteiden määrittelyä, minkä vuoksi se aikoo perustaa tietoyhteiskunnan esteettömyyttä pohtivan korkean tason ad hoc -työryhmän, joka raportoi korkean tason i2010-ryhmälle. Ryhmän jäseniksi otetaan edustajia kuluttajajärjestöistä sekä vammaisten ja vanhusten, tieto- ja viestintäteknologiaa ja avustavaa teknologiaa edustavien yritysten sekä korkeakoulujen ja viranomaisten piiristä.

Alkuvuodesta 2009 komissio perustaa korkean tason ad hoc -ryhmän, joka antaa opastusta tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevien painopisteiden ja johdonmukaisemman lähestymistavan määrittelyssä. Sidosryhmiä kehotetaan sitoutumaan tähän yhteistyöhön.

Komissio aikoo lisätä nykyistä tukeaan sen ja sidosryhmien väliselle sekä sidosryhmien keskinäiselle yhteistyölle. Erityisesti niiden ryhmien, jotka seuraavat i2010-toimintasuunnitelman toteuttamista, standardointitoimia, televiestintäkysymyksiä ja vammaistoimintasuunnitelmaa, tulisi hyödyntää korkean tason ryhmän opastusta painopisteiden määrittelyssä. On myös tärkeää, että käyttäjät, viranomaiset ja alan teollisuus vahvistavat esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevaa sitoutumistaan ja yhteistyötään.

On valittava esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevat painopisteet. Näistä ensimmäinen on verkkosivustojen esteettömyys, ja siihen voidaan soveltaa ehdotettua johdonmukaista ja yhteistä lähestymistapaa. Seuraavana vuorossa on digitaalitelevision ja sähköisen viestinnän esteettömyys, johon sisältyy yhteisen eurooppalaisen hätänumeron esteettömyys. Näiden osalta olisi lisättävä käyttäjien ja yritysten välistä yhteistyötä, joka olisi kytkettävä korkean tason ryhmän tuella tiiviimmin EU:n tason lainsäädäntö- ja innovointitukeen.

Myös itsepalvelupäätteet ja sähköinen pankkiasiointi ovat tärkeitä[7]. Sidosryhmien tiiviimpi yhteistyö auttaa antamaan osviittaa uusille painopisteille ja määrittelemään yhteisen ohjelman tulevalle työlle.

Komissio on jo ottanut huomioon tietoyhteiskunnan esteettömyyden ehdotuksessaan sähköisten viranomaispalvelujen eurooppalaisten yhteistoimivuuspuitteiden uudeksi versioksi[8] ja aikoo tehdä samoin i2010-aloitteen ja vammaistoimintasuunnitelman jatkotoimissa.

Komissio varmistaa, että esteetön tietoyhteiskunta pysyy poliittisena painopisteenä i2010-aloitteen ja vammaistoimintasuunnitelman jatkotoimissa.

Tiiviimpää koordinointia ja yhteistyötä lujitetaan vielä seuraavassa lueteltujen toimien tehostetulla hyödyntämisellä.

2. Edistymisen seuranta ja hyvien käytäntöjen edistäminen

Komissio aikoo teettää vuonna 2009 selvityksen, jolla jatketaan tietoyhteiskunnan yleisen esteettömyyden ja verkkosivujen esteettömyyden edistymisen ja toteuttamisen seurantaa. Selvitys on jatkoa kahdelle vuosina 2006–2008 suoritetulle selvitykselle[9].

Vuoden 2009 kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmassa (CIP) komissio aikoo ehdottaa uutta aihepiirikohtaista verkkoa tietoyhteiskunnan ja verkkosivujen esteettömyyttä varten. Tämä tehostaisi entisestään sidosryhmien yhteistyötä, kokemuksen kartuttamista ja hyvien käytäntöjen keräämistä. Komissio aikoo myös vahvistaa hyvien käytäntöjen ePractice-verkostoa sähköistä hallintoa, terveydenhuoltoa ja osallistamista koskevissa asioissa. Verkosto on jo koonnut valtavan määrän asiantuntemusta tietoyhteiskunnan esteettömyydestä.

Komissio tulee valvomaan tietoyhteiskunnan ja verkkosivujen esteettömyyden edistymistä ja toteuttamista sekä tukemaan yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtamista selvitysten ja CIP-ohjelmassa vuonna 2009 käynnistettävän aihepiirikohtaisen verkoston avulla.

3. Innovoinnin ja markkinoille tuonnin tukeminen

Tietoyhteiskunnan esteettömyyteen liittyvää tutkimusta ja innovointia tuetaan jo laajalti. Vuonna 2008 EU:n tutkimusohjelmasta rahoitettiin 13 uutta hanketta noin 43 miljoonalla eurolla. Komissio aikoo jatkaa tietoyhteiskunnan esteettömyyttä ja vanhusten itsenäiseen elämään liittyvän tieto- ja viestintäteknologian aktiivista tukemista EU:n tutkimusohjelmissa uudella ehdotuspyynnöllä vuonna 2009.

Komissio varmistaa, että tietoyhteiskunnan esteettömyys pysyy tutkimuksen ja innovoinnin vahvana painopisteenä vuonna 2009 ja sen jälkeen.

Jäsenvaltiot ja komissio käyttävät vuonna 2008 käynnistettyä tietotekniikka-avusteiseen asumiseen liittyvää yhteistä tutkimusohjelmaa (AAL-ohjelmaa) innovatiivisten tieto- ja viestintäteknologiapohjaisten ratkaisujen edistämiseen vanhusten itsenäisen elämän tukemisen ja kroonisten sairauksien ehkäisemisen ja hallitsemisen alalla.

Teknologian käyttöönottoa vauhdittaakseen komissio rahoitti vuoden 2008 CIP-ohjelmassa esteetöntä televisiota koskevaa pilottihanketta ja useita vanhusten tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä pilottihankkeita. Vuonna 2009 komissio tulee rahoittamaan pilottihanketta, jossa kehitetään ”kokonaisvaltaista keskustelua” (eli vammaisia auttavaa yhdistettyä ääni-, teksti- ja kuvaviestintää). Tarkoitus on tarjota kuulo- ja puhevammaisille esteetön yhteys eurooppalaiseen hätänumeroon 112.

Jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kehotetaan painokkaasti edistämään innovointia ja tuotteiden markkinoille tuomista esteettömän tietoyhteiskunnan alalla rakennerahastojen, seitsemännen puiteohjelman, AAL-ohjelman ja kansallisten ohjelmien avulla.

Rakennerahastoasetuksessa[10] säädetään, että jäsenvaltioiden on yhtenä rahoituksen saamiskriteereistä otettava huomioon esteettömyys vammaisten kannalta. Tähän liittyen komissio tulee vuonna 2009 tarjoamaan tieto- ja viestintäteknologiaan sovellettavan ”vammaistyökalupakin”. Se kehottaa jäsenvaltioita ja alueita varmistamaan, että tieto- ja viestintäteknologian esteettömyys sisällytetään niiden käyttämiin hankinta- ja rahoituskriteereihin.

Komissio tulee vuonna 2009 tarjoamaan tieto- ja viestintäteknologiaan sovellettavan ”vammaistyökalupakin” käytettäväksi rakennerahastoissa ja muissa ohjelmissa.

4. Standardoinnin helpottaminen

Komissio jatkaa vahvaa tukeaan tietoyhteiskunnan esteettömyydelle standardointiohjelmassaan. Erityisesti eurooppalaisille standardointielimille annettu toimeksianto nro 376 on tärkeä standardointitoimenpide tietoyhteiskunnan esteettömyyden edistämiseksi[11]. Komissio aikoo edistää tämän standardointityön tulosten hyödyntämistä ja pyrkii saamaan pikaista jatkoa toimeksiannolle nro 376, jotta saataisiin aikaiseksi konkreettisia standardeja ja niihin liittyviä vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmiä. Tätä prosessia täydennetään ja tuetaan sidosryhmien vuoropuhelulla, hyvien käytäntöjen vaihtamisella sekä pilottihankkeilla tässä tiedonannossa ehdotettujen toimien mukaisesti.

Eurooppalaisten standardointielinten olisi toimeksiannon nro 376 nojalla kehitettävä pikaisesti vuonna 2009 ja sen jälkeen yhteistyössä sidosryhmien kanssa tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevia EU-standardeja .

5. Nykyisen lainsäädännön hyödyntäminen ja uuden lainsäädännön tarve

Kansallisella tasolla on havaittavissa selvä suhde olemassa olevan lainsäädännön ja tietoyhteiskunnan esteettömyyden tosiasiallisen edistymisen välillä[12]. Tutkimuksissa viitataan oikeudellisen hajanaisuuden riskeihin, joita toisistaan poikkeavat lainsäädäntötoimet aiheuttavat EU:ssa. Tätä ja vuosien 2005 ja 2007 tiedonantoja lähtökohtanaan pitäen komissio on alkanut selvittää yleisempää lainsäädännöllistä lähestymistapaa tietoyhteiskunnan esteettömyyteen.

Koska kysymys tietoyhteiskunnan esteettömyydestä on kuitenkin luonteeltaan valtava, monisyinen ja alati muuttuva, ei ole vielä olemassa selkeää yhteisymmärrystä siihen liittyvästä EU-lainsäädännöstä[13]. Avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi soveltamisala, standardit, noudattamismekanismit ja kytkökset olemassa olevaan lainsäädäntöön. Vaikka on olemassa selkeä yhteisymmärrys siitä, että tietoyhteiskunnan esteettömyyttä on parannettava yhteisin toimin, mielipiteet eroavat sen suhteen, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Komissio onkin todennut, että aika ei ole vielä kypsä tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevaa erityistä säädösehdotusta varten, vaan se jatkaa tällaisen ehdotuksen toteuttamiskelpoisuuden ja merkityksellisyyden arviointia. Arvioinnissaan se ottaa huomioon alalla tapahtuvan kehityksen.

Nykyisessäkin EU-lainsäädännössä on kuitenkin säännöksiä, joiden hyödyntäminen on jäänyt puolitiehen. Ne koskevat erityisesti radioviestintälaitteita, sähköistä viestintää, julkisia hankintoja, tekijänoikeuksia tietoyhteiskunnassa, tasa-arvoa työelämässä, arvonlisäveroa ja poikkeuksia valtiontukisäännöistä[14]. Näiden säännösten täysipainoinen hyödyntäminen parantaisi jo huomattavasti tietoyhteiskunnan esteettömyyttä jäsenvaltioissa. Siksi komissio kannustaakin jäsenvaltioita hyödyntämään niitä ennen uuden lainsäädännön harkitsemista.

Useita edellä mainituista EU-säädöksistä tarkistetaan parhaillaan tai tullaan tarkistamaan lähiaikoina[15]. Komissio aikoo varmistaa tarpeen mukaan, että säädösten tarkistamisen yhteydessä tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevat vaatimukset otetaan huomioon ja niitä tiukennetaan. Myös sähköistä viestintää koskevissa säädösehdotuksissa tiukennetaan huomattavasti vammaisia koskevia säännöksiä. Lisäksi komissio aikoo seurata tiiviisti audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin[16] ja erityisesti sen 3 c artiklan täytäntöönpanoa kansallisessa lainsäädännössä. Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on rohkaistava lainkäyttövaltaansa kuuluvia mediapalvelun tarjoajia varmistamaan, että niiden palvelut saatetaan asteittain näkö- ja kuulovammaisten henkilöiden käytettäviksi.

Komissio tulee varmistamaan, että EU-lainsäädännön tarkistuksiin sisällytetään tarvittavia tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevia säännöksiä. Jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja komission olisi hyödynnettävä perusteellisesti nykyisen lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan esteettömyyden edistämiseen.

3. VERKKOSIVUJEN ESTEETTÖMYYS

Verkkosivujen esteettömyys on tärkeä näkökohta tietoyhteiskunnan esteettömyydessä. Se tarjoaa vammaisille mahdollisuuden tutustua verkkosisältöön, ymmärtää ja selata sitä sekä olla vuorovaikutuksessa ja tuottaa itse sisältöä verkkoon. Se hyödyttää myös vanhuksia tai muita ihmisiä, joilla on vaikeuksia näön, sorminäppäryyden tai muiden aistien kanssa. Verkkosivujen esteettömyydestä on tullut erityisen tärkeää siksi, että erilaisten tietopalvelujen ja vuorovaikutteisten palvelujen määrä verkossa on kasvanut räjähdysmäisesti: niitä ovat verkkopankki, verkko-ostokset, viranomaisten verkkopalvelut ja yhteydenpito kaukaisiin sukulaisiin tai ystäviin.

3.1. Nykytilanne

Vaikka verkkosivujen esteettömyys on tärkeä asia, siitä ei ole huolehdittu EU:ssa riittävästi. Useissa viime vuosina suoritetuissa kansallisissa ja eurooppalaisissa kyselytutkimuksissa on todettu, että valtaosassa niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin verkkosivuista ei noudateta yksinkertaisimpiakaan kansainvälisesti hyväksyttyjä esteettömyysvaatimuksia. Äskettäin suoritetussa kyselytutkimuksessa todettiin, että vain 5,3 prosenttia julkishallinnon verkkosivustoista ja ani harva kaupallisista verkkosivustoista oli täysin esteettömyyssuuntaviivojen mukaisia[17]. Tämä vahvistaa syyn sille, miksi tärkeät verkkosivut ovat monien mielestä vaikeita käyttää, minkä vuoksi nämä käyttäjät ovat vaarassa jäädä osittain tai kokonaan tietoyhteiskunnan ulkopuolelle.

Julkisten verkkosivujen esteettömyys on saanut jäsenvaltioissa viime vuosina enenevää poliittista huomiota[18]. EU:ssa annettiin vuonna 2001 verkkosivujen saavutettavuutta koskeva tiedonanto, jossa jäsenvaltioita kannustettiin tunnustamaan WCAG-suuntaviivat (Web Content Accessibility Guidelines)[19]. Neuvosto antoi kaksi päätöslauselmaa[20], joissa korostettiin tarvetta nopeuttaa verkkosivujen ja niiden sisällön esteettömyyden toteuttamista. Euroopan parlamentti ehdotti vuonna 2002, että kaikkien julkisen sektorin verkkosivujen pitäisi olla täysin esteettömiä vammaisille vuoteen 2003 mennessä[21]. Vuonna 2006 annettiin osallistavaa tietoyhteiskuntaa koskeva Riian julistus, jossa sitoudutaan siihen, että kaikki julkisen sektorin verkkosivut ovat täysin esteettömiä vuoteen 2010 mennessä.

Kansainvälisellä tasolla edistyttiin vuonna 1999, kun World Wide Web Consortium (W3C) hyväksyi WCAG:n version 1. Monitulkintaisuudet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että täytäntöönpano jäsenvaltioissa on ollut hajanaista, ja internetin viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, että WCAG 1.0 on jäämässä ajastaan jälkeen. W3C on työstänyt suuntaviivojen uutta versiota (WCAG 2.0) usean vuoden ajan, ja niitä ollaan parhaillaan hyväksymässä lopullisesti. Tällä kertaa haasteena on välttää hajanainen täytäntöönpano.

3.2. Lisätoimien tarve

Verkkosivujen esteettömyyden parantaminen voi olla joissakin tapauksissa haastavaa, se ei ole ilmaista ja edellyttää asiantuntemusta. On kuitenkin yhä enemmän näyttöä ja dokumentoituja esimerkkejä siitä, että verkkosivuston tekeminen esteettömäksi tuottaa todellisia hyötyjä paitsi vammaisille käyttäjille myös verkkosivustojen omistajille ja käyttäjille yleensä. Palvelut ovat helppokäyttöisempiä, yksinkertaisempia ylläpitää ja niitä käyttää suurempi määrä käyttäjiä[22]. Verkkosivustojen esteettömyyden parantaminen parantaa siten vammaisten lisäksi muidenkin tilannetta ja voi tätä kautta vahvistaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Tapaustutkimus: esteettömän verkkosivuston hyödyt

Eräs kaupallinen palveluyritys Yhdistyneessä kuningaskunnassa yksilöi seuraavat hyödyt verkkosivustonsa esteettömyyden toteuttamisen jälkeen:

– Asiakkaat löysivät tietoa nopeammin ja viipyivät sivustolla pitempään.

– Uudet asiakkaat käyttivät palvelua, mikä lisäsi verkkomyyntiä.

– Verkkosivuston ylläpitäminen oli yksinkertaisempaa, nopeampaa ja halvempaa.

– Verkkosivusto sijoittui huomattavasti korkeammalle hakukoneiden tulosluetteloissa.

– Yhteensopivuusongelmat hävisivät ja käyttö mobiililaitteilla parani.

– Investointi maksoi itsensä takaisin alle 12 kuukaudessa.

Tästä huolimatta jäsenvaltioiden lainsäädäntö on edelleen hajanaista eikä Euroopan tasolla ole toteutettu selkeitä lainsäädäntötoimia. Tämä jarruttaa sisämarkkinoiden toteuttamista, muodostaa esteitä kuluttajille ja kansalaisille rajatylittävässä ympäristössä ja hidastaa teollisuuden kehittymistä. Vammaisten oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa asetetaan internetiin liittyviä velvoitteita, joita sopimusvaltioiden on noudatettava. Siksi Euroopan tasolla tarvitaan lisätoimia.

3.3. Ehdotetut toimet

Ensisijainen vastuu verkkosivujen esteettömyyden parantamisesta on jäsenvaltioilla ja yksittäisillä palveluntarjoajilla. On kuitenkin tiettyjä toimia, joita komissio voi tehdä tai edistää verkkosivujen esteettömyyden parantamiseksi Euroopassa jopa ilman erityisiä EU-säännöksiä. Onnistumiseen vaaditaan yhteinen ja johdonmukainen lähestymistapa. Keskeiset toiminta-alueet ovat:

6. Kansainvälisten suuntaviivojen pikainen hyväksyminen ja täytäntöönpano Euroopassa

On olemassa laaja yksimielisyys siitä, että WCAG 2.0 -suuntaviivat muodostavat ne tekniset eritelmät, joita on tarkasti noudatettava verkkosivujen esteettömyyden takaamiseksi. Kunhan W3C pääsee niistä sopimukseen, mikä tapahtunee piakkoin, Euroopan tason yhdenmukaistamistoimia koskeva toimeksianto nro 376 voidaan saattaa valmiiksi. Sillä välin jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä toimiin varmistaakseen, että julkisen sektorin verkkosivujen esteettömyyttä koskeva Riian tavoite saavutetaan, ja niiden olisi valmistauduttava siihen, että uusia esteettömyysvaatimuksia sisällytetään pikaisesti kansallisiin sääntöihin yhteisellä ja johdonmukaisella tavalla:

- julkaisemalla vuosina 2009–2010 ajantasaistettuja teknisiä ohjeita ja tarpeen mukaan kääntämällä asianomaisia W3C-eritelmiä;

- yksilöimällä vuonna 2009 kyseeseen tulevat julkisen sektorin verkkosivut ja intranet-verkot[23] ja tekemällä niistä esteettömiä vuoteen 2010 mennessä.

Komissio jatkaa omien verkkosivujensa esteettömyyden parantamista ja sisäisen ohjeistuksensa päivittämistä uusien eritelmien mukaiseksi.

Verkkosivujen esteettömyyden parantamiseen kannustetaan (vuodesta 2008 alkaen) myös muiden kuin julkisten palvelujen tarjoajia[24] ja erityisesti yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien verkkosivustojen omistajia sekä sellaisten kaupallisten verkkosivujen tarjoajia, jotka ovat olennaisia talouteen ja yhteiskuntaan osallistumisen kannalta.

Jäsenvaltioiden olisi saavutettava julkisen sektorin verkkosivujen 100-prosenttinen esteettömyys vuoteen 2010 mennessä ja valmistauduttava päivittämään esteettömyysvaatimukset pikaisesti yhteisellä ja johdonmukaisella tavalla.

Yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien verkkosivustojen omistajien ja muiden tärkeiden verkkosivustojen omistajien olisi parannettava verkkosivujensa esteettömyyttä.

Eurooppalaisten standardointielinten olisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa kehitettävä pikaisesti verkkosivujen esteettömyyttä koskevia EU-standardeja WCAG 2.0 -suuntaviivojen pohjalta.

Komissio parantaa omien verkkosivujensa esteettömyyttä ja päivittää sisäisen ohjeistuksensa uusien eritelmien mukaiseksi.

Komissio seuraa ja tukee tätä kehitystä ja kannustaa jäsenvaltioita toimimaan ripeästi tärkeimpien täytäntöönpanonäkökohtien osalta ja helpottamaan käytännön kokemusten keräämistä ja vaihtamista. Tämä tapahtuu ensisijaisesti ePractice-foorumilla[25]. Riippuen siitä, kuinka asiassa edistytään ja milloin standardit valmistuvat, komissio harkitsee yhteisen EU-ohjeistuksen tarvetta ja lainsäädäntötoimia[26].

Komissio tulee seuramaan kehitystä ja julkaisemaan sitä koskevia tietoja. Se tarkastelee myöhemmin yhteisen EU-ohjeistuksen ja lainsäädäntötoimien tarvetta (vuodesta 2009 alkaen).

7. Verkkosivujen esteettömyyden tiedostamisen ja edistämisen parantaminen

Verkkosivujen esteettömyyden tarpeiden ja ratkaisujen suhteen vaaditaan lisää näkyvyyttä, ymmärrystä ja tietoisuutta. Jäsenvaltioiden olisi otettava johtava rooli tämän saavuttamisessa:

- edistämällä laajasti verkkosivustojen esteettömyyttä tarjoamalla sitä koskevaa selkeää tietoa ja ohjeistusta, avustava teknologia[27] mukaan luettuna, ja kannustamalla esteettömyysilmoitusten[28] käyttöä;

- tukemalla koulutusta, tietämyksen jakamista ja hyvien käytäntöjen vaihtamista;

- ostamalla julkisissa hankinnoissa esteettömiä työvälineitä ja verkkosivustoja;

- nimeämällä verkkosivujen esteettömyyttä varten kansallisen yhteyspisteen, joka toimii esimerkiksi verkkosivun kautta, vuonna 2009;

- seuraamalla sääntöjen noudattamista, käyttäjätyytyväisyyttä ja verkkosivujen esteettömyyden toteuttamiskustannuksia niin julkisen sektorin kuin muidenkin verkkosivujen osalta ja raportoimalla niistä ehdotetulle korkean tason ryhmälle ja yleisölle.

Jäsenvaltioiden olisi oltava eturivissä parannettaessa tietoisuutta verkkosivujen esteettömyydestä johdonmukaisella, tehokkaalla ja toimivalla tavalla ja raportoitava edistymisestä korkean tason ryhmälle.

4. PÄÄTELMÄ

Tietoyhteiskunnan esteettömyyden saavuttaminen edellyttää yhteistä ja johdonmukaista toimintaa usealla rintamalla. Erityisesti verkkosivujen esteettömyyden toteuttaminen vaatii välittömiä toimia ja nopeaa edistymistä. Kaikilla sidosryhmillä on tärkeä rooli tavoitteen eli aidosti osallistavan tietoyhteiskunnan saavuttamisessa.

Komissio pyytää neuvostoa, Euroopan parlamenttia, alueiden komiteaa ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ilmaisemaan mielipiteensä toimista, joilla tietoyhteiskunta aiotaan tehdään esteettömäksi kaikille.

Liite – Tiivistelmä toimista

Tietoyhteiskunnan esteettömyys

Toimet | Ajankohta | Vastuutaho |

Perustetaan korkean tason ad hoc -ryhmä, joka antaa opastusta tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevien painopisteiden ja johdonmukaisemman lähestymistavan määrittelyssä. Sidosryhmiä kehotetaan sitoutumaan tähän yhteistyöhön. | Alkuvuodesta 2009 | Komissio, sidosryhmät |

Varmistetaan, että esteetön tietoyhteiskunta pysyy poliittisena painopisteenä i2010-aloitteen ja vammaistoimintasuunnitelman jatkotoimissa. | 2009- | Komissio |

Valvotaan tietoyhteiskunnan ja verkkosivujen esteettömyyden edistymistä ja toteuttamista sekä tuetaan yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtamista selvitysten ja CIP-ohjelman alaisen aihepiirikohtaisen verkoston avulla. | 2009- | Komissio, alan yritykset ja sidosryhmät |

Varmistetaan, että tietoyhteiskunnan esteettömyys pysyy tutkimuksen ja innovoinnin painopisteenä. | 2009 - | Komissio |

Edistetään innovointia ja tuotteiden markkinoille tuomista esteettömän tietoyhteiskunnan alalla rakennerahastojen, seitsemännen puiteohjelman, AAL-ohjelman ja kansallisten ohjelmien avulla. | 2009 - | Komissio, muut sidosryhmät |

Tarjotaan tieto- ja viestintäteknologiaan sovellettava ”vammaistyökalupakki” käytettäväksi rakennerahastoissa ja muissa ohjelmissa. | 2009 | Komissio |

Kehitetään pikaisesti toimeksiannon nro 376 nojalla yhteistyössä sidosryhmien kanssa tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevia EU-standardeja. | 2009- | Eurooppalaiset standardointielimet |

Varmistetaan, että EU-lainsäädännön tarkistuksiin sisällytetään tarvittavia tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevia säännöksiä. | 2008- | Komissio |

Hyödynnetään perusteellisesti nykyisen lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan esteettömyyden edistämiseen. | 2008- | Jäsenvaltiot, komissio, alan yritykset ja sidosryhmät |

Verkkosivujen esteettömyys

Saavutetaan julkisen sektorin verkkosivujen 100-prosenttinen esteettömyys ja valmistaudutaan esteettömyysvaatimusten pikaiseen päivittämiseen yhteisellä ja johdonmukaisella tavalla. | 2009-2010 | Jäsenvaltiot |

Kehitetään pikaisesti verkkosivujen esteettömyyttä koskevia EU-standardeja WCAG 2.0 -suuntaviivojen pohjalta. | 2009- | Eurooppalaiset standardointielimet (ja sidosryhmät) |

Parannetaan komission verkkosivujen esteettömyyttä ja päivitetään komission sisäinen ohjeistus uusien eritelmien mukaiseksi. | 2009- | Komissio |

Yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien verkkosivustojen omistajat ja muiden tärkeiden verkkosivustojen omistajat parantavat verkkosivujensa esteettömyyttä. | 2009- | Muut sidosryhmät |

Seurataan edistymistä ja julkaistaan sitä koskevia tietoja ja tarkastellaan yhteisen EU-ohjeistuksen ja lainsäädäntötoimien tarvetta. | 2009- | Komissio |

Toimitaan eturivissä parannettaessa tietoisuutta verkkosivujen esteettömyydestä johdonmukaisella, tehokkaalla ja toimivalla tavalla ja raportoidaan edistymisestä korkean tason ryhmälle. | 2008- | Jäsenvaltiot |

[1] KOM(2008) 412.

[2] Raportti "The Demographic Change — Impacts of New Technologies and Information Society".

[3] Lisätietoja on tiedonantoon liittyvässä valmisteluasiakirjassa.

[4] i2010-tiedonanto KOM(2005) 229, tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskeva tiedonanto KOM(2005) 425 ja tietoyhteiskuntaan osallistamista koskeva tiedonanto KOM(2007) 694.

[5] KOM(2008) 426.

[6] Lisätietoja on MeAC-raportissa (Measuring progress of e-accessibility in Europe).

[7] Ks. julkista kuulemista koskeva raportti.

[8] http://ec.europa.eu/idabc/en/document/7728

[9] MeAc-raportti ja selvitys tieto- ja viestintäteknologisten tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä vammaisille ja vanhuksille.

[10] Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006.

[11] Toimeksiannon nro 376 tarkoitus on valjastaa tieto- ja viestintäteknologiaa koskevat julkiset hankinnat poistamaan esteitä vammaisten ja vanhusten osallistumiselle tietoyhteiskuntaan. Komissio antoi tämän toimeksiannon eurooppalaisille standardointielimille. Tarkoitus on löytää ratkaisu, jolla määritetään yhteiset vaatimukset (esimerkiksi tekstin koon, kuvaruudun kontrastin, näppäimistön koon jne. suhteen) sekä näiden vaatimusten noudattamisen arviointi.

[12] Katso MeAc-raportti ja selvitys tieto- ja viestintäteknologisten tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä vammaisille ja vanhuksille.

[13] Julkisessa kuulemisessa 90 prosenttia käyttäjäjärjestöistä piti tärkeimpänä sitovaa lainsäädäntöä. Alan yrityksistä ja viranomaisista tätä piti tärkeimpänä 33 prosenttia.

[14] Direktiivit 2000/78/EY, 2002/21/EY, 1999/5/EY, 2004/18/EY, 2001/29/EY, 2007/65/EY.

[15] Yksi tarkistettavista säädöksistä on päätelaitteista annettu direktiivi 1999/5/EY. Tarkistuksen yhteydessä komissio varmistaa, että se säilyttää mahdollisuuden asiaan liittyvän 3 artiklan 3 kohdan f kohdan aktivointiin.

[16] Direktiivi 2007/65/EY.

[17] MeAC-raportti.

[18] Katso asiaan liittyvä valmisteluasiakirja.

[19] KOM(2001) 529.

[20] 2002/C 86/02 ja 2003/C 39/03.

[21] C5-0074/2002-2002/2032(COS).

[22] Katso valmisteluasiakirja.

[23] Yhdenvertaista kohtelua työssä koskevan direktiivin 2000/78/EY mukaisesti.

[24] Asiakirjassa KOM(2007) 725 tarkoitetulla tavalla.

[25] www.epractice.eu.

[26] Katso asiakirjan KOM 2007 (694) vaikutustenarviointi.

[27] Tieto- ja viestintäteknologiset laitteet, joilla tuetaan vammaisten toimintakykyä.

[28] Taustatietoa esimerkiksi verkkosivuston esteettömyyspolitiikasta, eritelmien noudattamisesta, vammaisten tukemisesta ja valitusmekanismeista.