52007PC0680

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 6.11.2007

KOM(2007) 680 lopullinen

2007/0234 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen todistusten vastaavuudesta tehdyn neuvoston päätöksen 85/368/ETY kumoamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Tämä ehdotus on osa komission lainsäädäntö- ja työohjelmaan 2007 sisältyvää yksinkertaistamisohjelmaa, jonka tarkoituksena on tehdä sääntely-ympäristöstä yksinkertaisempi yritysten ja muiden sidosryhmien kannalta.

Nykyisen lainsäädännön uudelleentarkastelun yhteydessä komissio katsoo, että Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen todistusten vastaavuudesta 16 päivänä heinäkuuta 1985 tehty neuvoston päätös 85/368/ETY on tarpeeton ja olisi siksi kumottava.

Neuvoston päätöksen 85/368/ETY tavoitteet

Neuvoston päätöksellä 85/368/ETY otettiin käyttöön järjestelmä ammatillisen koulutuksen tutkintojen vertailemiseksi. Sen tarkoituksena oli antaa työntekijöille mahdollisuus hyödyntää paremmin pätevyyttään työpaikan saamiseksi muissa jäsenvaltioissa. Päätöksellä luodulla järjestelmällä pyrittiin tähän tavoitteeseen määrittelemällä kaikkialla yhteisössä pätevät kuvaukset käytännön ammatillisista vaatimuksista tietyissä ammateissa ja antamalla näin yrityksille, työntekijöille ja viranomaisille tarvittavat tiedot eri maissa suoritettujen tutkintojen vastaavuudesta.

Päätöksessä kehotettiin komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhdessä yhteisön tason kuvaukset käytännön ammatillisista vaatimuksista tiettyjen ammattien tai ammattiryhmien osalta ja määrittämään sen jälkeen, mitä ammatillisia kuvauksia jäsenvaltioissa tunnustetut ammatillisen koulutuksen tutkinnot vastaavat.

Oli määrä laatia vertailutaulukot, jotka sisältävät seuraavat tiedot: Sedoc-rekisterin (käytetään Euroopan avoimien työpaikkojen ja työpaikkahakemusten kansainvälisen välitysjärjestelmän yhteydessä) ja kansallisen luokituksen koodit, ammatillisen koulutuksen taso, ammattinimike ja sitä vastaava pätevyys jokaisessa jäsenvaltiossa, ammatillisen koulutuksen antamisesta vastuussa olevat järjestöt ja laitokset sekä tahot, joilla on oikeus myöntää tai vahvistaa tutkintotodistuksia, todistuksia tai muita asiakirjoja. Yhteisön tasolla yhteisesti sovitut kuvaukset ammatillisista vaatimuksista ja vertailutaulukot oli määrä julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Päätöksessä edellytettiin myös, että valtioissa nimetään koordinointielin, joka kerää ja levittää ammatillisten kelpoisuuksien vertailtavuutta koskevaa tietoa. Komissio yhdessä näiden elinten kanssa arvioisi yhteisesti sovitut kuvaukset ammatillisista vaatimuksista ja ammatillisten kelpoisuuksien vertailtavuuteen liittyvät taulukot. Lisäksi jäsenvaltioiden edellytettiin toimittavan päätöksen kansallista täytäntöönpanoa koskeva kertomus joka neljäs vuosi.

Päätöksen täytäntöönpanon epäonnistuminen

Päätöksessä ehdotettu järjestelmä osoittautui kuitenkin käytännössä vaivalloiseksi ja sen täytäntöönpano jäi parhaimmillaankin hyvin hajanaiseksi.

Aluksi komissio ja jäsenvaltiot keskittyivät ammattitaitoisten työntekijöiden ammattitaitovaatimuksiin. Ensimmäisessä vaiheessa valittiin 219 ammatillista tutkintoa 19 eri alalta: kyseiset 19 alaa edustivat ammatteja, joiden työntekijät todennäköisimmin siirtyisivät muihin maihin.

Luotiin menettelyt, joilla komission, Cedefopin ja jäsenvaltioiden asiantuntijat määrittelevät kuvaukset ammatillisista vaatimuksista ja vertailevat kelpoisuuksia. Komissiolle vuonna 1990 laaditussa kertomuksessa selostettiin kuitenkin kaikki prosessiin liittyvät hankaluudet ja todettiin edistymisen olevan hidasta. Vuoteen 1990 mennessä kelpoisuuksien vertailtavuutta koskevat tiedot oli julkaistu vasta 66 ammatin osalta, jotka edustivat viittä alaa kaikkiaan 19 määritellystä alasta. Tutkintoja koskevien tietojen tallentaminen sekä niiden kuvailu ja vertailu oli osoittautunut hitaaksi ja hankalaksi prosessiksi. Vuoden 1990 kertomuksessa korostettiin tarvetta saada kelpoisuuksien vertailtavuutta koskeva työ valmiiksi ajoissa ennen sisämarkkinoiden suunniteltua toteuttamista vuoden 1992 loppuun mennessä. Kertomuksessa ehdotettiin menettelyjen yksinkertaistamista ja vauhdittamista ja asetettiin tavoitteeksi 14 uuden alan ammatteja koskevien kuvausten hyväksyminen vuoden 1992 loppuun mennessä. Käytännössä tavoite osoittautui liian kunnianhimoiseksi eikä siihen päästy.

Lisäksi päätös osoittautui liian joustamattomaksi mukautumaan muuttuviin tarpeisiin. Vaikka päätöksessä viitataan tarpeeseen mukautua teknologisen kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin, komission, Cedefopin ja jäsenvaltioiden oli lopulta hyväksyttävä, että valittu keskitetty lähestymistapa ja pätevyysvaatimusten alituinen ja nopea muuttuminen johtivat siihen, että julkaistuista tiedoista tuli nopeasti vanhentuneita.

Vuoden 1990 kertomuksessa oli korostettu, että järjestelmä olisi tehokas ainoastaan, jos jäsenvaltiot käyttäisivät sitä – tosiasiassa Euroopan tasolla toteutetuilla toimilla oli vain vähän vaikutusta kansallisella ja eri alojen sidosryhmien tasolla.

Näistä syistä päätöksen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta luovuttiin nopeasti.

Tämä kumoamisehdotus edistää näin ollen osaltaan komission ohjelmaa, jolla pyritään lainsäädäntöä yksinkertaistamalla kasvattamaan kilpailukykyä komission kasvu- ja työllisyysohjelman mukaisesti sekä parantamaan yhteisöjen lainsäädäntöpuitteiden yleistä laatua.

Lisäksi komissio katsoo, että ammatillista koulutusta koskeva päätös on korvautunut useilla uudemmilla EU:n tai hallitusten välisen tason aloitteilla, joita on tehty avoimuuden lisäämiseksi, siirtojen tukemiseksi ja oppimistulosten arvottamisen helpottamiseksi.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Eurooppalaisella tutkintojen viitekehyksellä (European Qualifications Framework, EQF) on sama yleistavoite kuin vuoden 1985 päätöksellä eli helpottaa pätevyyksien vertailemista ja sitä kautta työntekijöiden liikkuvuutta. Komissio teki ehdotuksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta syyskuussa 2006 (KOM(2006) 479), ja Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät sen [kk/vuosi].

EQF poikkeaa vuoden 1985 päätöksestä laajuutensa puolesta, sillä se on osa elinikäisen oppimisen puitteita, jotka kattavat paitsi ammatillisen koulutuksen (joka oli vuoden 1985 päätöksen ainoa kohde) myös perus- ja aikuiskoulutuksen sekä korkea-asteen koulutuksen. Se on hyvin erilainen myös lähestymistavaltaan.

Suosituksen mukaan EQF:ää käytetään kansallisiin tutkintojärjestelmiin sisältyvien tutkintotasojen ja kansainvälisten toimialajärjestöjen kehittämien tutkintojärjestelmien vertailuvälineenä. Siinä suositellaan, että valtiot vahvistavat kansallisten järjestelmiensä ja EQF:n välisen vastaavuussuhteen määrittämällä, mitä EQF:n tasoja niiden omat tutkintotasot vastaavat, sekä tarvittaessa kehittämällä kansallisen tutkintojen viitekehyksen. Lisäksi valtioiden suositellaan varmistavan, että vuoteen 2012 mennessä niiden tutkintotodistuksissa, todistuksissa ja muissa pätevyyttä osoittavissa asiakirjoissa on maininta asiaankuuluvasta EQF:n tasosta (esimerkiksi taso 4).

EQF perustuu eurooppalaisiin viitetasoihin, jotka kuvataan oppimistuloksina – mitä oppija tietää ja ymmärtää ja mitä hän osaa tehdä – riippumatta siitä, missä yhteydessä tietty osaaminen on hankittu. Tällä tavalla voidaan ymmärtää, mitä minkä tahansa alan tutkinto käsittää. Kun tutkintotasojen kuvaamiseen käytetään oppimistuloksia, on myös helpompi validoida virallisten koulutuslaitosten ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, joka kuuluu keskeisenä osana todelliseen elinikäiseen oppimiseen.

EQF ja neuvoston päätös 85/368/ETY

Vuoden 1985 päätöksessä sovellettiin ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, joka edellytti tiivistä yhteistyötä eri maiden asiantuntijoiden välillä luettelon pitämiseksi ajan tasalla, ammattien ja pätevyysvaatimusten kuvausten muuttamiseksi ja uusien pätevyysvaatimusten lisäämiseksi tarpeen mukaan. Tällaisen lähestymistavan epätarkoituksenmukaisuutta kuvastaa se, että se kattoi vain muutamia ammattialoja ja vain murto-osan ammatillisista kelpoisuuksista.

EQF:ssä sovelletaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa hajautettua lähestymistapaa, jossa yhteisö antaa yhteisen viitekohdan, mutta yksityiskohtaiset päätökset jätetään kansallisten ja alakohtaisten toimivaltaisten elinten tehtäväksi. Suunnitellut maiden väliseen vertailtavuuteen liittyvät järjestelyt eivät ole kohtuuttoman työläitä. Maat suhteuttavat kansalliset tutkinto tasonsa EQF:ään, jolloin kaikille maiden kansallisessa kehyksessä tai järjestelmässä tiettyyn tasoon kuuluville tutkinnoille voidaan määrittää EQF:n taso. EQF tekee siten mahdolliseksi kuvailla ja ymmärtää tutkintojen sisältö kaikille yhteisellä tavalla.

Kansalliset päätökset tutkintojen sijoittamisesta EQF:n eri tasoille annetaan EQF:n neuvoa-antavan ryhmän käsiteltäväksi, joka varmistaa prosessin laadun. Näin ollen on valtioiden edun mukaista arvioida aluksi omien tutkintojensa taso asianmukaisesti ja osallistua laadunvarmistusprosessiin Euroopan tasolla.

EQF:ssä otetaan huomioon vuoden 1985 päätöksen rajoitukset kahdella eri tavalla: viitekehyksessä keskitytään tutkintojen avoimuuteen, ja yhteistyö perustuu siinä hajautettuun toimintatapaan, joka soveltuu paremmin yhä monimuotoisemmiksi muuttuviin eurooppalaisiin tutkintoihin.

Muut avoimuutta ja liikkuvuutta parantavat välineet

EQF on väline, jolla pyritään lähimmin niihin tavoitteisiin ja toimintoihin, joita vuoden 1985 päätöksellä ei saavutettu, mutta on olemassa myös muita Euroopan tason välineitä ja toimenpiteitä, joilla edistetään tutkintojen avoimuutta ja parannetaan niiden siirrettävyyttä. Näitä ovat esimerkiksi Europass, korkea-asteen koulutuksen eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS), epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista koskevat neuvoston päätelmät vuodelta 2004 sekä Ploteus-portaali.

Yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) 15. joulukuuta 2004 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2241/2004/EY otettiin käyttöön tietyt Euroopan laajuiset menettelyt, joita yksittäiset henkilöt voivat noudattaa tutkintojensa ja pätevyyksiensä kuvaamisessa.

Nykyisen korkea-asteen koulutuksen eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) ja kehitteillä olevan ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECVET) ansiosta yksittäisten henkilöiden on helpompi yhdistää eri maissa hankittua koulutusta. Molemmat järjestelmät tukevat suoraan yksittäisiä kansalaisia, jotka haluavat siirtää tutkintoja tai niihin kuuluvia opintosuorituksia laitoksesta ja maasta toiseen.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2004 (9600/2004) epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista koskevat yhteiset eurooppalaiset periaatteet. Ne muodostavat pohjan tunnustamiseen liittyvän yhteistyön vahvistamiselle ja niissä kannustetaan komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia ottamaan järjestelmällisemmin käyttöön tunnustamismenettelyjä ja -järjestelmiä.

Oppimismahdollisuuksia käsittelevä Ploteus-portaali (http://ec.europa.eu/ploteus) parantaa osaltaan tutkintojen avoimuutta tarjoamalla tietoa koulutuksesta ja koulutusmahdollisuuksista Euroopan maissa.

Ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen säänneltyjen ammattien alalla varmistetaan 7 päivänä syyskuuta 2005 annetulla direktiivillä 2005/36/EY. Siinä kootaan yhteen, ajantasaistetaan ja yksinkertaistetaan 15 vuosien 1975 ja 1999 välillä annettua direktiiviä ja säädetään automaattisesta tutkintojen tunnustamisesta, kun on kyse ammateista, joita koskevat yhdenmukaistetut koulutusvaatimukset (lääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja proviisorit), sekä arkkitehdin ammatista. Muiden säänneltyjen ammattien osalta (yhdessä tai useammassa EU:n jäsenvaltiossa säännellään tätä nykyä yhteensä noin 800:aa ammattia) järjestelmä perustuu vastavuoroiseen tunnustamiseen, eli yhdessä jäsenvaltiossa ammatin harjoittamiseen pätevälle henkilölle olisi annettava lupa kyseisen ammatin harjoittamiseen myös toisessa jäsenvaltiossa.

2. JOHDONMUKAISUUS SUHTEESSA UNIONIN MUUHUN POLITIIKKAAN JA MUIHIN TAVOITTEISIIN

Ehdotus päätöksen kumoamiseksi on johdonmukainen suhteessa Lissabonin toimintasuunnitelmaan ja varsinkin paremman sääntelyn strategiaan sekä tarpeeseen tehdä sääntely-ympäristöstä yksinkertaisempi yritysten ja muiden sidosryhmien kannalta.

Vuoden 1985 päätöstä ei ole sovellettu enää pitkään aikaan. Sen puutteet ja sille asetettujen tavoitteiden parhaimmillaankin vaillinainen saavuttaminen tuotiin esille jo vuonna 1990 komissiolle laaditussa raportissa. Sitä ei koskaan ole pantu täysimääräisesti täytäntöön eikä sitä enää sovelleta missään yhteyksissä.

Komission vaihtoehdot

Edellä kuvatun valossa komissio tarkasteli kolmea vaihtoehtoa tilanteessa etenemiseksi. Ensimmäinen vaihtoehto on antaa päätöksen pysyä osana yhteisön säännöstöä. Koska päätös kuitenkin on hyödytön, tämä vaihtoehto ei olisi lainsäädännön yksinkertaistamista koskevan komission sitoumuksen mukainen. Koska neuvosto ja parlamentti ovat hyväksyneet eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, jonka tavoitteet ovat vuoden 1985 päätökseen verrattuna osittain samat, tarpeeton säädös jäisi teoreettisesti voimaan. Näin ollen olisi voimassa kaksi säädösvälinettä, joilla on samanlaiset tavoitteet mutta jotka perustuvat eri menetelmiin ja joissa kuvaillaan kelpoisuudet vastakkaisilta näkökannoilta. Tämä saisi aikaan sekavan tilanteen.

Toisena vaihtoehtona on muuttaa vuoden 1985 päätöstä. Se olisi kuitenkin sekä menetelmällisesti että käytännössä vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kuten edellä todetaan, vuoden 1985 päätöksen taustana pitkälti oleva tietojen syöttöön perustuva toimintamalli on suureksi osaksi vanhentunut, joten päätösteksti olisi kirjoitettava lähes kokonaan uudestaan, minkä vuoksi alkuperäisen tekstin säilyttämisessä ei ole mieltä. Päätöksen muuttaminen johtaisikin joihinkin samoihin ongelmiin/varjopuoliin kuin ensimmäinen vaihtoehto, kuten ristiriitaisiin viesteihin jäsenvaltioille.

Kolmas vaihtoehto on päätöksen kumoaminen, jolloin sille asetettuja tavoitteita pyritään jatkossa käsittelemään uuden EQF:n ja muiden edellä tarkoitettujen järjestelmien puitteissa. Kumoaminen on johdonmukaista komission yleisen tavoitteen kanssa, jonka mukaan on kevennettävä sääntelyrasitetta ja poistettava vanhentunutta ja käyttämätöntä lainsäädäntöä (yksinkertaistamisohjelma ja komission lainsäädäntö- ja työohjelma vuodeksi 2007 sekä paremman sääntelyn strategia). EQF:llä voidaan saavuttaa päätöksessä asetettuja tavoitteita sekä tehokkaammin, koska sen puitteet ovat kevyemmät, että vaikuttavammin, koska se on avoimempi, sitä sovelletaan laajemmin ja se perustuu oppimistuloksiin. Lisäksi EQF:ää on kehitetty sen kaikissa vaiheissa sidosryhmien yksimielisillä päätöksillä. Komissio esitti EQF:ää jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten pyynnöstä ja kuuli niitä koko sen laatimisen ajan.

Sen vuoksi komissio on päättänyt valita kolmannen vaihtoehdon ja ehdottaa vuoden 1985 päätöksen kumoamista.

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotus koskee Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen todistusten vastaavuudesta tehdyn neuvoston päätöksen 85/368/ETY kumoamista.

Oikeusperusta

Perustamissopimuksen 150 artiklan 4 kohta, jossa määrätään, että yhteisön toimilla tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimia ja erityisesti, kuten kyseisen artiklan 2 kohdassa vahvistetaan, parannetaan valmentavaa ammatillista koulutusta, helpotetaan ammattiin pääsyä ja palaamista työmarkkinoille sekä kehitetään yhteisiä kysymyksiä koskevaa tietojen ja kokemusten vaihtoa.

Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavasta syystä:

- päätös on kumottava yhteisön tasolla.

Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavasta syystä:

Sillä kumotaan tarpeetonta lainsäädäntöä.

Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös. Nykyisen päätöksen kumoamiseen tarvitaan päätös.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon.

2007/0234 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen todistusten vastaavuudesta tehdyn neuvoston päätöksen 85/368/ETY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 150 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[1],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[3],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[4]

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Sääntelyn parantamista koskevissa yhteisön toimintalinjoissa korostetaan kansallisen ja yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamista, jota pidetään ratkaisevana tekijänä yritysten kilpailukyvyn parantamisessa ja Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa.

(2) Päätöksen 85/368/ETY[5] täytäntöönpanolla ei ole tehokkaasti saavutettu ammatillisten kelpoisuuksien vertailtavuutta toisesta jäsenvaltiosta työtä hakevia työntekijöitä hyödyttävällä tavalla.

(3) Kelpoisuuksien kuvailemiseen ja vertailemiseen päätöksen 85/368/ETY mukaan käytettävät menettelyt ja lähestymistapa poikkeavat niistä, joita koulutusjärjestelmissä nykyisin sovelletaan.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston […] päivänä […]kuuta […] antama suositus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi[6] on syrjäyttänyt päätöksen 85/368/ETY.

(5) Sen vuoksi päätös 85/368/ETY olisi kumottava,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kumotaan päätös 85/368/ETY […] päivästä […]kuuta […].

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[1] EUVL C […], [xx.xx.xxxx], s. […].

[2] EUVL C […], [xx.xx.xxxx], s. […].

[3] EUVL C […], [xx.xx.xxxx], s. […].

[4] EUVL C […], [xx.xx.xxxx], s. […].

[5] EYVL L 199, 31.7.1999, s. 56.

[6] EUVL […].