52006DC0283

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 7.6.2006

KOM(2006) 283 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Suositukset Euroopan unionin uudistetulle sitoutumiselle Irakiin

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Suositukset Euroopan unionin uudistetulle sitoutumiselle Irakiin

I. Johdanto

Irakilla on edessään valtavat haasteet: terrorismin aiheuttama turvattomuus, kapinointi, järjestäytynyt rikollisuus ja uskonnollisten ja etnisten ryhmien harjoittama väkivalta; ankara pula peruspalveluista; laajat ihmisoikeusloukkaukset; ja kansallisen hallinnon suuret institutionaaliset puutteet.

Vuonna 2004 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan unioni ja Irak – Kehys suhteiden kehittämiselle”[1] ja siihen liittyvässä ulkoasiainkomissaarin ja korkean edustajan allekirjoittamassa kirjeessä esitetään keskipitkän aikavälin strategia EU:n sitoutumiselle Irakiin vastauksena Irakin uuden väliaikaisen hallituksen perustamiselle ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalle nro 1546.

Vuodesta 2004 lähtien eli aikana, jona maan turvallisuustilanne on ollut vaikea ja heikentynyt jatkuvasti, poliittinen ja perustuslaillinen prosessi on edennyt merkittävästi, ja tämän tuloksena on muodostettu ensimmäinen perustuslain mukaisesti valittu hallitus. Vuonna 2005 pidettiin kahdet vaalit ja saatiin valmiiksi luonnos uudeksi perustuslaiksi, joka sittemmin hyväksyttiin kansanäänestyksen jälkeen lokakuussa 2005. Äänestysaktiivisuus oli korkea kummissakin vaaleissa.

Kun maalla on nyt uusi hallitus, on oikea aika tarkastella vuoden 2004 jälkeen tapahtunutta kehitystä ja pohtia uusia tapoja, kuinka EU voisi sitoutua Irakiin, aloittaen vuoropuhelun käynnistämisestä uuden hallituksen kanssa.

Vuoden 2004 tiedonannossa esitetyn keskipitkän aikavälin strategian tavoitteita olivat

- turvallinen, vakaa ja demokraattinen Irak

- avoin, kestävä ja monipuolinen irakilainen markkinatalous

- sovussa naapureiden kanssa ja osana kansainvälistä yhteisöä elävä Irak.

Nämä tavoitteet ovat yhä ajankohtaisia maan epävakaisuudesta, poliittisista jännitteistä ja heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta.

EU on tässä vaikeassa tilanteessa jatkanut vuoden 2004 tiedonannossa määriteltyjen toimien toteuttamista. Se on ollut kansainvälisten ponnistelujen etulinjassa ja tukenut poliittista ja perustuslaillista prosessia muun muassa toimittamalla asiantuntemusta ja voimavaroja vaaliprosessia ja oikeusvaltion perustamista varten. Se on toimittanut huomattavan määrän taloudellista apua, lähinnä kansainvälisen Irakin jälleenrakennusrahoitusjärjestelyn kautta. Maahan on avattu Euroopan komission lähetystö. EU on myös lujittanut yhteydenpitoaan Irakin poliittiseen johtoon muun muassa luomalla puitteet poliittiselle vuoropuhelulle 21. syyskuuta 2005 allekirjoitetun EU:n ja Irakin yhteisen julistuksen pohjalta, puheenjohtajatroikan vierailuilla ja Brysselissä kesäkuussa 2005 EU:n ja Yhdysvaltojen tuella järjestetyllä kansainvälisellä konferenssilla. Lisäksi EU on ollut yhteydessä uuteen hallitukseen ja tarjonnut Irakille kauppa- ja yhteistyösopimusta koskevien neuvottelujen aloittamista. Kaikessa toiminnassaan Euroopan unioni on jatkanut tiivistä yhteydenpitoa ja vuoropuhelua muiden sellaisten kansainvälisten avaintoimijoiden kanssa, jotka ovat sitoutuneet auttamaan Irakia kohtaamaan tulevat haasteet.

Tässä tiedonannossa esitetään nykytilanteen arvion pohjalta ja tulevat haasteet huomioon ottaen joukko suosituksia EU:n sitoutuneelle toiminnalle muutamaan keskeiseen tavoitteeseen keskittyen. Tiedonanto luo perustan EU:n ja Irakin uuden hallituksen vuoropuhelu- ja yhteistyökehykselle. Vaikka hallituksen toimikausi on määräaikainen eli neljä vuotta, tässä tiedonannossa annetut suositukset eivät ole sidoksissa tiettyyn aikatauluun.

- EU:n sitoutumiseen vaikuttaa kaksi ratkaisevaa seikkaa, ensinnäkin eri ryhmien osallisuus poliittisessa prosessissa ja hallituksessa ja toiseksi maan turvallisuustilanne.

II. Irakin haasteet

Irakin ja uuden hallituksen tärkeimpinä haasteina on säilyttää kansallinen yhtenäisyys ja saada aikaan kansallinen sovinto, taata turvallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tarjota peruspalvelut ja järjestää työmahdollisuuksia valtionhallinnon toimintakyvyn parantamiseksi sekä edistää taloudellista vakautta ja kestävää kasvua koko kansakunnan hyväksi.

Arvioitaessa Irakin edessä olevia haasteita kokonaisuutena on joitakin osa-alueita syytä tarkastella seikkaperäisemmin. Nämä kysymykset, jotka ovat luonteeltaan sekä poliittisia että taloudellisia, vaikuttavat toisiinsa, mutta olennaisesti niihin liittyy asiaa eli demokratian vakiinnuttaminen ja talouden kehittäminen.

Demokratian vakiinnuttaminen ja kansalaisyhteiskunnan lujittaminen

Vaikka poliittinen prosessi eteni vuoden 2005 aikana menestyksekkäästi, demokratian perustan vahvistaminen olisi vielä tärkeää. Suunnitteilla olevat paikallis- ja maakuntatason vaalit sekä perustuslain tarkistusprosessi ovat tärkeitä indikaattoreita, jotka kertovat Irakin sitoutuneisuudesta demokratiaan.

Lokakuun 2005 perustuslakikansanäänestyksessä Irakin kansa ilmaisi tukensa alueiden ja maakuntien liittovaltiolle. Perustuslaki on kehys, jonka puitteissa suurin osa irakilaisista on valmis elämään yhdessä. Jotkin irakilaiset yhteisöt kuitenkin kokevat, että perustuslain teksti ei nykyisellään täysin ota huomioon heidän huoliaan ja odotuksiaan. Sen vuoksi on välttämätöntä, että perustuslaki hyväksytään yhteenkuuluvuuden ja nykyaikaisen hallintotavan päteväksi perustaksi ja että taloudellinen toimivalta ja vastuu jaetaan keskus-, alue- ja paikallishallintojen kesken. Se muodostaa perustan myös kansallisen hyvinvoinnin jaolle sekä talous-, energia- ja veropolitiikalle. Perustuslain mukaan yksi vastavalitun edustajaneuvoston ensisijaisista tehtävistä on perustuslaissa määrättyjen oikeudellisten ja institutionaalisten toimenpiteiden tarkistaminen ja kehittäminen.

Demokratiakehitykselle olennainen seikka on kansalaisyhteiskunnan rooli. Irakin omien sekä kansainvälisten ponnistelujen avulla on kansalaisyhteiskunnan voimistamiseksi paljon tehtävissä muun muassa vapaiden tiedotusvälineiden tukemisen ja asioiden ajamisen ja seurannan suhteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisen alalla naisten, lasten ja uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen oikeudet mukaan luettuina.

Kansallinen yhtenäisyys

Kysymys Irakin kansallisesta yhteenkuuluvuudesta liittyy ihmisten tunteeseen siitä, mihin he kuuluvat, ja pyrkimykseen määritellä oma identiteetti uskonlahkon tai etnisen ryhmän katsomusten mukaisesti. Tämä on tullut esille äänestyspaikoissa, vuoden 2005 perustuslakikansanäänestyksessä sekä eri ryhmittymien välisissä väkivaltaisuuksissa. Irakin uuden johdon välittömänä tehtävänä on ehdottaa ja ajaa sellaista hallintotapaa, joka poistaa nykyiset yhä syvenevät jakolinjat.

Nykyinen kehityssuunta vaikuttaa kielteisesti myös alueen muiden maiden ja koko alueen etniseen, uskonnolliseen ja poliittiseen tasapainoon. Useilla Irakin naapurimailla on Irakin kanssa yhteisiä etnisiä ja uskonnollisia yhteisöjä. Jos Irak liukuu kohti hajaannusta, etninen ja uskonnollinen separatismi saattavat voimistua alueen muissa osissa. Irakin alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on niin ollen myös sen naapurimaiden ja koko kansainvälisen yhteisön edun mukaista.

Jotta Irak pääsisi pois kansanryhmien erottelun leimaamasta tilanteesta, on tärkeää, että henkilönimityksiä, Irakin kansallisten turvallisuusjoukkojen ja keskeisten ministeriöiden muodostamista, julkisten palvelujen saantia ja resurssien jakoa ohjaa uskonnollisten ja etnisten ryhmien osallisuutta koskeva periaate . Kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostaminen on jo tärkeä askel oikeaan suuntaan. Aloitteet kansallisen sovinnon aikaansaamiseksi ovat myös hyvin tärkeitä.

Turvallisuus ja oikeusvaltion perustaminen

Samarran moskeijaan 22. helmikuuta 2006 tehdyn pommi-iskun jälkeen puhjennut väkivallan aalto on entisestään pahentanut uskonnollisten ja etnisten ryhmien välisiä väkivaltaisuuksia . Väkivaltaisuuksiin osallistuu yhä lisääntyvässä määrin näitä ryhmiä edustavia järjestäytyneitä puolisotilaallisia miliisijoukkoja ja muita aseistautuneita ryhmiä. Tilannetta pahentavat kansallisten turvallisuusjoukkojen kyvyttömyys taata turvallisuus sekä miliisien ja turvallisuusjoukkojen kytkökset rikolliseen toimintaan. Tämän lisäksi järjestäytynyt rikollisuus ja katuväkivalta ovat jatkuva uhka tavallisille irakilaisille.

Tämän seurauksena ihmiset ovat kääntyneet etnisten tai uskonnollisten ryhmittymiensä puoleen suojaa ja tukea saadakseen ja maan sisäinen muuttoliike ja maastamuutto ovat kasvaneet. Etnisesti ja uskonnollisesti sekoittuneilla alueilla vähemmistönä elävät yhteisöt ovat alkaneet siirtyä alueille, joilla heidän yhteisönsä on enemmistönä.

Turvallisuus on näin ollen yksi tärkeimmistä kysymyksistä, jotka uuden hallituksen on hoidettava. Kapinallisten ja miliisien pitäminen kurissa on tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeää. Aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevia aloitteita on jo pyydetty. On kuitenkin myös tärkeää, etteivät turvallisuutta edistävät toimet kyseenalaista oikeusvaltiojärjestelmää tai ihmisoikeuksien kunnioittamista . Ihmisoikeusloukkausten ja yhteisöjen pakkosiirron vastustaminen on ensisijainen kysymys. Edellisen hallinnon aikaisten vuosia jatkuneiden raakuuksien jälkeen turvallisuuskoneistoa, oikeuslaitosta ja vankeinhoitolaitosta on uudistettava näkyvästi, jotta luottamus niihin saataisiin palautettua. Vaikka oikeusvaltion perustaminen on hidasta eikä suinkaan toteudu yhdessä yössä, Irakin johdon on osoitettava, että se edistyy vakaasti tilanteen korjaamisessa.

Perustan luominen kestävälle talouskehitykselle

Peruspalvelut ja työpaikkojen luominen

Turvallisuuden ohella yhtä tärkeitä ja siihen kiinteästi liittyviä asioita ovat peruspalvelujen tarjonta sekä työpaikkojen ja tulojen lisääminen uudenlaisen taloudellisen toiminnan kautta. Nämä kaksi tavoitetta sisältyvät itsestään selvästi jokaisen uuden hallituksen ohjelmaan. Kuitenkin Irakissa, jossa hallinto ja infrastruktuuri heikkenivät Saddam Husseinin hallinnon viimeisinä vuosina etenkin terveydenhuollon, koulutuksen ja sähkön tarjonnan osalta eikä niiden suhteen ole viime aikoina tapahtunut laadullista tai määrällistä paranemista, hallituksen on tartuttava erityisen päättäväisesti toimiin, jotta se voisi tarjota väestölleen peruspalvelut ja näin parantaa sen elämänlaatua. Puute sähköstä ja vedestä ja vaikeudet koulutus- ja terveydenhoitopalvelujen saannissa aiheuttavat jokapäiväistä huolta lisäten yhteiskunnallisia jännitteitä ja hidastaen talouden elpymistä. Näiden kysymysten selvittämättä jättäminen heikentäisi tulevien irakilaissukupolvien mahdollisuuksia.

Työmahdollisuuksien luominen ja tulonhankintatapojen kehittäminen on yhtä pakottavan tärkeää. Joidenkin irakilaisten kohdalla työpaikka korvaa miliisi-, kapina- tai terroristiryhmiin liittymiseen kytkeytyvän taloudellisen houkuttimen. Väestö on aikaisemmin ollut yksi maan tärkeimmistä valteista. Vielä 20–25 vuotta sitten väestön koulutustaso oli Irakissa huomattavasti korkeampi kuin alueen muissa maissa, mutta vuosien myötä taso on laskenut selvästi alemmas kuin naapurimaissa. Nykyään on tavallista, että nuoremmat sukupolvet eivät ole yhtä koulutettuja kuin vanhempansa. Irakin on saatava käännettyä tämä kehityssuunta päinvastaiseksi, jotta se pystyisi täysin käyttämään hyväksi inhimillistä pääomaansa.

Toimivan hallintojärjestelmän luominen

Valtionhallinto on maan suurin työnantaja, mutta sen ongelmana on jo vuosia kestänyt huono johtaminen. Sitä ei ole juurikaan nykyaikaistettu eikä ammatillisia valmiuksia ole saatettu ajan tasalle. Sen toimivuutta ja tehokkuutta on lisättävä, jotta se pystyisi laatimaan ja toteuttamaan toimintapolitiikkansa. Nämä puutteet vaikeuttavat suuresti talouden ohjausta ja välttämättömien julkisten palvelujen tarjontaa. Kansainvälisen yhteisön olisi tuettava Irakin johdolla toteutettavaa julkishallinnon rakenteen, sääntöjen ja menettelyjen uudistusta .

Energia ja talouden monipuolistaminen

Irakilla on maailman toiseksi suurimmat öljyvarat ja myös huomattavat luonnonkaasuvarat . Energia-ala on maan talouden moottori, mutta sen kapasiteettia hyödynnetään vajaatehoisesti ja tuotto jää paljon pienemmäksi kuin mitä se voisi olla. Vanhentunut tekniikka, avoimen, toimivan ja nykyaikaisen hallinnon puuttuminen, investointien vähyys sekä ryöstely ja infrastruktuuriin kohdistuvat tihutyöt ovat esimerkkejä ongelmista. Mittausjärjestelmän teknisistä puutteista johtuen hallinnolla ei ole selkeää kokonaiskuvaa tuotanto- ja vientimääristä, mikä helpottaa salakuljetusta ja öljytulojen kavaltamista.

Irakin suuri riippuvuus öljytuloista tekee sen hyvin haavoittuvaiseksi ulkoisille taloudellisille tekijöille. Öljyn hintojen viimeaikainen nousu maailmanmarkkinoilla on ollut Irakille eduksi. Hintojen lasku on puolestaan kova isku taloudelle. Vähentämällä riippuvuuttaan öljystä talouttaan monipuolistamalla Irak voisi lieventää öljyn hintojen vaihtelujen vaikutuksia ja luoda lisää työpaikkoja. Tähän voitaisiin päästä edistämällä sellaisia eri (energia-alan ulkopuolisia) tulonhankintatapoja, jotka perustuvat Irakin muihin valtteihin, erityisesti vesistöihin ja maatalouteen . Irakin asema alueella on ainutlaatuinen sikäli, että sen halki kulkee kaksi merkittävää vesiväylää. Irak sijaitsee muinaisen hedelmällisen puolikuun alueen keskiosassa, ja lähes 20 prosenttia maan työtä tekevästä väestöstä työskentelee maatalous-alalla. Alueella, jolla monen maan ongelmana on vesivarojen niukkuus maatalouden tarpeisiin nähden, Irakin asiat ovat paremmin kuin muiden. Maataloustuotteiden tuotannon ja viennin kasvattaminen on tärkeä mahdollisuus, kun pyritään lisäämään vaurautta ja monipuolistumista. Vesistöillä voi olla suuri merkitys myös alueellisessa kaupankäynnissä.

Irakin valtiontalouden alijäämä on kysymys, johon olisi puututtava mitä pikimmin. Nykyisin valtava määrä Irakin BKT:stä käytetään säännöstelyjärjestelmään (ennen vuotta 2003 asetettujen pakotteiden jäljiltä) sekä öljyn kotimaisen kulutuksen tukemiseen. Talousuudistukset (Kansainvälisen valuuttarahaston valmiusluottojärjestelyn mukaiset) sallivat hallituksen jatkaa julkisia investointeja ja kansallisessa kehittämisstrategiassa määriteltyä kehittämisohjelmaansa. Talousarvioprosessin tehostamiseksi tarvitaan kiireellisiä uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa tulojen ja menojen kirjaamiseen ja vastuuvelvollisuuden edistämiseen. Talousarvioprosessia olisi käytettävä toimintapolitiikan ensisijaisena välineenä. Hallituksen on laadittava keskipitkän aikavälin menokehystä vastaava yhtenäinen talousarvio pääomamenoja ja juoksevia menoja varten. Kaikki avunantajilta saatavat avustukset on kirjattava yhtenäiseen kansalliseen talousarvioon.

Yritys- ja rahoituspalvelujen sääntelyä on uudistettava yksityisen sijoittamisen turvaamiseksi, sillä sitä tarvitaan keskipitkällä aikavälillä öljy- ja sähköalojen infrastruktuurin rahoittamiseen. Uudistukset on kuitenkin toteutettava asteittain, jotta voitaisiin välttää sosiaaliseen hyvinvointiin mahdollisesti kohdistuvat kielteiset vaikutukset.

III. Suositukset EU:n tukitoimia varten

Irak on maa, jolla on runsaat inhimilliset voimavarat ja luonnonvarat ja rikas kulttuuri, ja sillä on suuret mahdollisuudet tulla jälleen merkittäväksi alueelliseksi ja kansainväliseksi kumppaniksi. Sen nykyistä tilannetta leimaa kuitenkin suuri turvattomuus ja epävakaisuus. Millaiseksi Irakin tilanne tulevaisuudessa kehittyykin, se vaikuttaa edelleen EU:n turvallisuuteen, talouteen, energiahuoltoon ja politiikkaan. On sen vuoksi Euroopan unionin edun mukaista auttaa Irakia kehittymään turvalliseksi, vakaaksi, demokraattiseksi ja vauraaksi maaksi, joka elää rauhassa naapureidensa kanssa ja kuuluu kansainväliseen yhteisöön.

Ensimmäisen perustuslaillisesti valitun hallituksen muodostaminen Irakiin avaa EU:lle uudenlaisen mahdollisuuden sitoutuneeseen toimintaan. Siihen sillä on hyvät mahdollisuudet, sillä maantieteellinen läheisyys, Irakissa ja muissa konfliktin jälkeisissä tilanteissa saatu kokemus, vakiintuneet suhteet kansainvälisiin avaintoimijoihin Irakin naapurimaat mukaan luettuina, EU:n taloudellinen vahvuus ja Eurooppaan muuttaneiden irakilaissiirtolaisten mahdollinen panos ovat kaikki seikkoja, joita EU voi käyttää hyödyksi pyrkiessään auttamaan Irakia voittamaan kehityksen esteet. Lisäksi EU voi käyttää hyväkseen kokemusta, jota se on saanut Irakissa poliittisen vuoropuhelun, jälleenrakennukseen myönnetyn yhteisön rahoituksen (vuosina 2003–2006 noin 720 miljoonaa euroa), oikeusvaltiota koskevan yhteistyön ja Irakissa olevan EU:n edustuksen kautta solmittujen suhteiden yhteydessä.

Lyhyellä aikavälillä Euroopan unionin olisi keskityttävä muutamiin keskeisiin tavoitteisiin, joiden saavuttamista se voi helpottaa niin, että saadaan nopeasti aikaan konkreettisia tuloksia. Mahdollisimman hyvän vaikutuksen ja tehokkuuden saavuttamiseksi olisi sekä yhteisön että jäsenvaltioiden toimet kohdennettava toisiaan täydentävästi näihin tavoitteisiin. YK:n tulisi edelleen johtaa sekä poliittista että taloudellista jälleenrakennusta.

EU:n sitoutuneen toiminnan ytimenä olisi edelleen oltava YK:n toimien tukeminen, minkä lisäksi olisi tehostettava muiden avaintoimijoiden kanssa käytävää vuoropuhelua ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Irakin naapureiden kanssa käytävää tehostettua vuoropuhelua ja alueellisen yhteistyön lujittamiseen tähtäävien aloitteiden tukemista olisi jatkettava. EU:n olisi myös tuettava jatkossakin Irakin pyyntöjä, jotka koskevat kansainvälisen poliittisen ja taloudellisen sitoutumisen uudistamista kansainvälisen konferenssin muodossa.

Ulkopuolelta tuleva poliittinen tuki ja avustukset eivät kuitenkaan riitä auttamaan Irakia. Muutoksen on lähdettävä irakilaisista ja tapahduttava heidän johdollaan. EU tarvitsee vakaan kumppanin, joka sitoutuu noudattamaan sovittua politiikkaa ja ratkaisemaan nykyiset ongelmat. EU:n toiminta edellyttää Irakilta sitä tukevaa poliittista toimintaympäristöä ja asianmukaisia turvallisuusoloja. Tämän vuoksi on yksilöity joukko kehitystä edistäviä tekijöitä , joiden mukaan EU:n toiminnan tulokset määräytyvät. Näitä tekijöitä on tarkoitus tarkentaa Irakin uuden hallituksen kanssa käytävän vuoropuhelun aikana. Niistä kaksi tärkeintä, eli Irakin poliittinen tahto ja turvallisuustilanteen kohentaminen, vaikuttavat kuitenkin kaikkiin ongelmiin.

Irakin ongelmia koskevan arvion pohjalta ja EU:n aseman huomioon ottaen ehdotetaan, että ponnistelut keskitetään tiettyihin konkreettisiin tavoitteisiin.

EU:n tavoite: | Hyväksytään jakolinjat poistavan demokraattisen hallituksen malli ja tuetaan sitä. |

Euroopan unionin olisi edelleen tuettava poliittista prosessia kannattamalla toimintamalleja ja aloitteita, joilla pyritään poistamaan eri kansanryhmien vastakkainasettelu ja edistetään eri yhteisöjen keskinäistä kunnioitusta ja niiden välistä vuoropuhelua. Tätä päämäärää varten EU:n olisi toimittava aktiivisesti yhdessä kansallisen hallituksen ja aluehallintojen, kansalaisyhteiskunnan sekä YK:n ja muiden kansainvälisten kumppanien kanssa. Lisäksi EU voisi tukea kansalliseen sovintoon tähtääviä ponnisteluja sekä menettelytapoja, joilla edistetään uskonnollisten ja etnisten ryhmien osallisuutta hallinnon kaikilla osa-alueilla.

EU:n olisi myös käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi suhteitaan alueellisiin toimijoihin , jotta nämä ajaisivat Irakin alueellista koskemattomuutta ja kansallista yhtenäisyyttä eivätkä puuttuisi Irakin sisäisiin asioihin.

EU voisi jatkossakin osallistua arvokkaalla panoksella, tiiviissä yhteistyössä YK:n kanssa, perustuslain tarkistusprosessiin sekä hyödyntää jäsenvaltioiden kokemuksia hallinnollisten vastuutehtävien jaossa, taloudellisen tasapainon saavuttamisessa ja yhteisvastuuohjelmien suunnittelussa. Lisäksi voitaisiin toteuttaa kunnianhimoisempia toimenpiteitä, joilla pyrittäisiin tavoittamaan Irakin väestö ja tiedottamaan paremmin poliittisista ja taloudellisista kysymyksistä.

EU voisi myös tukea parlamentaarisia ja demokraattisia instituutioita . Mahdollisia toimintamuotoja olisivat kyseisten Irakin instituutioiden valmiuksien kehittäminen ja niille annettava tekninen apu ja EU:n jäsenvaltioiden hallintojen ja Euroopan parlamentin kanssa toteutettavat vaihto-ohjelmat tai kummitoiminnan tyyppiset järjestelyt. Lisäksi voitaisiin jatkaa Irakin riippumattomalle vaalilautakunnalle ja kansalaisjärjestöille annettavaa tukea.

EU:n olisi selvitettävä, kuinka se voisi ulottaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan työnsä keskushallinnon tasolta alue-, maakunta- ja paikallistasoille, jotta toimintamallit vakiintuisivat kaikille tasoille ja täytäntöönpanon seuranta olisi mahdollista.

Kehitystä edistävät tekijät – EU:n tukea tällä alalla helpottaa jo nyt eri ryhmien mukanaolo hallituksessa. EU:n tuen vaikutuksia parantaa avoimen, ansioihin perustuvan ja uskonnollisen tai etnisen ryhmän suhteen neutraalin palvelukseenottomenettelyn käyttöönotto valtionhallinnossa. Vaaliprosessin aikataulusta kiinni pitäminen lisää irakilaisten osallistumista ja heidän luottamustaan poliittiseen prosessiin.

EU:n tavoite: | Edistetään turvallisuustilanteen vakaantumista tukemalla oikeusvaltiojärjestelmää ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. |

Jotkin jäsenvaltiot osallistuvat jo työhön maan turvallisuustilanteen parantamiseksi. Muutamat jäsenvaltiot tarjoavat poliisi- ja sotilashenkilöstölle turvallisuusasioihin liittyvää koulutusta. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteydessä yhdennetty oikeusvaltio-operaatio Irakin osalta, EUJUST LEX, tekee yhteistyötä Irakin poliisin ja irakilaisten tuomarien ja vankeinhoitohenkilöstön kanssa yhdennetyn oikeusvaltiojärjestelmän/rikosoikeusjärjestelmän kehittämiseksi. Tätä heinäkuussa 2005 aloitettua operaatiota on laajennettu.

EU jatkaa työtä turvallisuuden ja oikeusvaltion vakiinnuttamiseksi . Valmistellessaan oikeusvaltion alaan liittyvää ohjelmaa komissio tukeutuu EUJUST LEX –operaatiosta saatuihin kokemuksiin ja pyrkii vahvistamaan oikeuslaitosta sekä rikos- että yksityisoikeudellisten asioiden osalta. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvät tulevat toimet ja tällä alalla toteutettava yhteisön toiminta on tarkoitus sovittaa huolellisesti yhteen. Tulevaisuudessa yhteistyöllä pyritään siihen, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen toteutuu kaikilla aloilla, mikä koskee myös sukupuolten tasa-arvoa, lasten oikeuksia ja uskonnonvapautta. Sen yhteydessä kehitetään myös valmiuksia valvoa ihmisoikeuksien kunnioittamista. Euroopan unioni voi myös harkita tukea aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskeville aloitteille muista konfliktin jälkeisistä yhteyksistä saatujen kokemusten pohjalta. EU voisi myös tukea valmiuksien kehittämistoimia auttaakseen Irakin hallitusta ja instituutioita seuraamaan kansainvälisten ihmisoikeusyleissopimusten täytäntöönpanon edistymistä.

Kehitystä edistävät tekijät – EU:n toimien teho paranee, jos hallitus sitoutuu toteuttamaan tarvittavat oikeuslaitokseen liittyvät uudistukset ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia Irakin turvallisuuskoneistossa. Ihmisoikeusasioista vastaavan ministeriön vahvistaminen ja ihmisoikeuskomission ja muiden elinten perustaminen tutkimaan ihmisoikeusloukkauksia olisi askel oikeaan suuntaan. Hallituksen on myös taltutettava miliisit ja muut hallituksesta riippumattomat aseistautuneet ryhmät. Kansalaisyhteiskunnan toiminnan helpottaminen olisi toivottavaa.

EU:n tavoite: | Autetaan kansallisia ja alueellisia viranomaisia parantamaan peruspalvelujen tarjontaa ja kehittämään suotuisa ympäristö työpaikkojen luomiselle. |

Euroopan unioni rahoittaa jo merkittävällä panoksella tiiviissä yhteistyössä YK:n kanssa kohdennettuja ohjelmia, joilla pyritään parantamaan peruspalvelujen (vesihuolto, koulutus, terveydenhuolto, puhtaanapito ja muut palvelut) saantia ja joiden yleisenä tavoitteena on parantaa elämänlaatua Irakissa ja taata vakaat olosuhteet keskipitkällä aikavälillä. Jotta parannukset olisivat pysyviä, hallituksen on hyväksyttävä pitkän aikavälin sosiaalisen kehittämisen toimintaperiaatteet . EU voisi tukea toimintaperiaatteiden toteuttamista lokakuussa 2004 hyväksytyn Irakin kansallisen kehittämisstrategian pohjalta, jonka uusi hallitus varmasti saattaa ajan tasalle. EU voisi myös auttaa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa yhteistyössä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Työpaikkojen luominen on yksi uuden hallituksen ensisijaisista tehtävistä. On pyrittävä luomaan työpaikkojen lisäämisen ja tulonhankintatapojen kehittämisen kannalta suotuisa toimintaympäristö. Tämä voitaisiin toteuttaa yhdenmukaistamalla jälleenrakennusohjelmia ja uusien työpaikkojen luomisen eri osatekijöitä sekä edistämällä työpaikkojen luomista yksityisellä sektorilla pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kansainvälisen Irakin jälleenrakennusrahoitusjärjestelyn toimia voitaisiin edelleen jatkaa, mikä lisäksi auttaisi monipuolistamaan taloutta ja loisi perustaa kaupan kehittämiselle.

Kehitystä edistävät tekijät – EU:n tuen vaikutuksia parantaa ajan tasalle saatettu kansallinen kehittämisstrategia, jossa määritellään selvät painopistealueet. Hallituksen on löydettävä kompromissi keskeisten rakenteellisten uudistusten (joiden yhteydessä pysyvien tulosten saavuttaminen saattaa edellyttää uhrauksia lyhyellä aikavälillä) ja yhteiskunnallisen levottomuuden ehkäisyn välillä. Avunantajien välinen koordinointi helpottaa kohdentamaan varat tarpeiden mukaan. Avunantajat toivoisivat tuen parempaa näkyvyyttä heti, kun turvallisuusolot sen sallivat.

EU:n tavoite: | Tuetaan mekanismeja, jotka valmistavat tietä talouden elpymiselle ja vauraudelle. |

Euroopan unioni on jo mukana edistämässä talousuudistuksia ja kehitystä alueella, ja se tulee käyttämään hyväksi kokemuksiaan Irakin hallituksen kanssa talouskehityksen ja vaurauden edistämiseksi tehtävässä työssä. EU aikoo jatkaa hallituksen kanssa avointa vuoropuhelua edistääkseen talouskehitystä rahoituksen, velkahuojennustoimien ja laajempien yhteistyöohjelmien avulla.

EU:n toimilla on tarkoitus puuttua ensimmäiseksi Irakin energia-alalla vallitseviin puutteisiin. EU:n olisi tuettava sääntelyä, oikeusjärjestelmää ja rahoituskehystä edistääkseen investointeja ja torjuakseen korruptiota ja järjestäytynyttä ja muuta rikollisuutta. Samaan aikaan se tukee energia-alan alueellista yhteistyötä EU:n alueellisten verkostojen kautta. Teknisen vuoropuhelun aloittaminen Irakin kanssa Irakin öljyvarojen kehittämisestä ja luonnonkaasuvarojen hyödyntämisestä ja erityisesti viennistä Mashrek-maiden ja EU:n markkinoille voisi täydentää meneillään olevia alueellisia toimia.

Lisäksi Euroopan yhteisö aikoo edistää talouden monipuolistumista tukemalla sellaisen kauppa- ja investointijärjestelmän kehittämistä, joka takaa vähimmäistasoa vastaavan ennustettavuuden, avoimuuden ja oikeusvarmuuden. Tällaisen järjestelmän perustaminen on edellytys sille, että yksityiset kotimaiset ja kansainväliset toimijat tekisivät maahan sijoituksia ja loisivat sinne lisää työpaikkoja.

Kauppa- ja yhteistyösopimusta koskevan neuvotteluprosessi jo sinänsä tukee sisäisiä uudistuksia. Neuvottelut voivat myös toimia edeltäjänä WTO:hon liittymiselle, ja ne lähentävät Irakin kauppajärjestelmää monenvälisen järjestelmän sääntöihin ja periaatteisiin helpottaen liittymistä WTO:hon . Irakin mahdollisuudet saada etua yleisessä tullietuusjärjestelmässä, joka takaisi helpomman pääsyn EU:n markkinoille, on vielä avoin kysymys. Euroopan investointipankin toiminnan aloittaminen Irakissa lisäisi kansainvälisen rahoitusalan luottamusta Irakiin. Tämän prosessin täydentämiseksi EU voisi tukea keskuspankin ja valtiovarainministeriön vahvistamista koordinoidusti muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.

Kehitystä edistävät tekijät – Voimakas poliittinen tahto varojen kavaltamisen ja korruption lopettamiseksi on taloudellisen hyvinvoinnin edellytys. Irakin on sitouduttava käyttämään laajoja luonnonvarojaan parhaalla mahdollisella tavalla lisätuloja saadakseen. Hallituksen on sovellettava alalla tarkoituksenmukaista politiikkaa ja toteutettava sopivia hankkeita.

EU:n tavoite: | Tuetaan toimivan ja avoimen hallintojärjestelmän kehittämistä. |

Julkishallintoa on uudistettava. Oikeudellisia rakenteita on tarkistettava, inhimillisiä voimavaroja on lisättävä ja avoimuuden, tilivelvollisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteet on otettava käyttöön. Euroopan unionissa on yksittäisten jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla monia erilaisia hallintojärjestelmiä ja –kulttuureita. Irakin hallintoa voidaan auttaa toteuttamaan uudistukset laajentumisprosessista sekä valmiuksien ja instituutioiden kehittämiseksi eri puolilla maailmaa toteutetuista tukitoimista saatuihin kokemuksiin nojaten.

EU:n ja Irakin kauppa- ja yhteistyösopimuksen neuvotteluprosessi täydentää julkishallinnon kehittämiseen annettavaa EU:n tukea. EU:n kohdennettu tuki voi liittyä hyvin moniin asioihin, jotka kuuluvat eri ministeriöiden tai viranomaisten vastuualueisiin.

Toimiva hallinto edistäisi kauppa- ja yhteistyösopimuksesta käytäviä neuvotteluja ja niiden päättämistä onnistuneesti. Kummallekin osapuolelle tärkeillä avainaloilla olisi hyvä perustaa teknisiä työryhmiä tukemaan taitotiedon ja asiantuntemuksen vaihtoa, ja EU:n resursseja voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen.

Kehitystä edistävät tekijät – Irak on jo sitoutunut uudistuksiin osana velvoitteitaan kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja muita kansainvälisiä toimijoita kohtaan. Irakin hallinnon uudistaminen edellyttää voimakasta poliittista sitoutumista ja realistisiin tavoitteisiin ja arviointiperusteisiin perustuvaa etenemissuunnitelmaa.

IV. Loppuhuomautukset

Irakilla on edessään paljon monitahoisia ja nopeaa toimintaa edellyttäviä haasteita. EU haluaa voimakkaasti auttaa Irakia vakauttamaan ja tukemaan maan poliittista ja taloudellista elpymistä. EU:n maantieteellinen läheisyys ja sen erityinen rooli Irakissa luovat sille erinomaiset puitteet lisätä yhteyksiään Irakin uuteen hallitukseen. Tämä merkitsee otollista tilaisuutta auttaa Irakia saamaan takaisin asemansa merkittävänä alueellisena ja kansainvälisenä kumppanina. Tässä asiakirjassa selostetussa EU:n sitoutuneessa toiminnassa olisi otettava huomioon irakilaisten oma sitoutuminen ja heidän kykynsä ja arvonsa ja käytettävä lähtökohtana uuden hallituksen ohjelmaa ja painopisteitä.

EU ei ole kuitenkaan yksin. Sen keskeinen kumppani on edelleen YK. Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi on lisäksi välttämätöntä, että EU toimii yhdessä sekä alueellisten että kansainvälisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa tukiessaan Irakia tiellä kohti vakautta ja vaurautta. Tämä on edelleen EU:n ensisijainen tavoite. Irakin on määriteltävä paikkansa alueella sekä poliittisesti että taloudellisesti, ja tässä asiassa Irakin naapureilla on merkittävä asema.

[1] KOM(2004) 417, 9.6.2004.