52004DC0240

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE dioksiineja, furaaneja ja polykloorattuja bifenyylejä koskevan yhteisön strategian (KOM(2001)593) täytäntöönpanosta

1. Taustaa

Dioksiinit, furaanit ja polyklooratut bifenyylit (PCB-yhdisteet) ovat myrkyllisiä ja hitaasti hajoavia kemikaaleja, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Niillä voi olla haitallisia vaikutuksia immuunijärjestelmälle, hermostolle, hormonitoiminnalle sekä lisääntymiskyvylle, ja niiden epäillään aiheuttavan syöpää. Erityisesti sikiöt ja vastasyntyneet ovat herkkiä altistumiselle. Monet julkiset, poliittiset ja tieteelliset tahot ovat huolestuneita haitallisista pitkän aikavälin terveys- ja ympäristövaikutuksista, joita hyvinkin pienet dioksiini- ja PCB-määrät voivat aiheuttaa.

Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden määrää on parina viime vuosikymmenenä pystytty vähentämään erilaisilla toimenpiteillä, mutta ihmisten terveyden suojelemiseksi tarvitaan lisää toimia. Jotta ihmisten saamaa määrää voitaisiin pienentää, on tärkeää vähentää aineiden pitoisuuksia ravintoketjussa, koska ihmisten altistuminen tapahtuu pääasiassa elintarvikkeiden kautta. Ravintoketjun saastuminen johtuu ympäristön saastumisesta. Tämän vuoksi on toteutettava toimenpiteitä dioksiinien ja PCB-yhdisteiden vähentämiseksi sekä ympäristössä että rehussa ja elintarvikkeissa. Komissio antoi 24. lokakuuta 2001 neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle tiedonannon dioksiineja, furaaneja ja polykloorattuja bifenyylejä koskevasta yhteisön strategiasta [1]. Strategia koostuu kahdesta osasta: strategia dioksiinien ja PCB-yhdisteiden vähentämiseksi ympäristössä ja strategia dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien vähentämiseksi rehussa ja elintarvikkeissa.

[1] KOM(2001) 593 lopullinen.

Ympäristöasioiden neuvosto antoi 12. joulukuuta 2001 päätelmät komission tiedonannosta ja tuki niissä komission strategiaa. Se kehotti komissiota raportoimaan strategian täytäntöönpanosta vuoden 2003 lopussa ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi. Tämä tiedonanto on ensimmäinen tähän liittyvä kertomus. Siinä tiivistetään tärkein edistyminen kahden ensimmäisen vuoden aikana (vuoden 2001 lopusta vuoden 2003 loppuun) ja esitetään ympäristöä (osa 2) sekä rehua ja elintarvikkeita (osa 3) koskevat toimenpiteet.

2. Ympäristöä koskevien toimien avulla saavutettu edistyminen

2.1. Johdanto

Kymmenvuotisessa strategiassa esitetään suuri joukko lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteitä. Strategian täytäntöönpanossa etusijalle on asetettu neuvoston päätelmissä painotetut näkökohdat, muun muassa EU:hun liittymässä olevien maiden ja ehdokasmaiden osallistuminen (2.2).

Muihin lyhyen ja keskipitkän aikavälin avaintoimiin kuuluvat tutkimus (2.3), tietoisuuden parantaminen (2.4.), kansainvälinen yhteistyö (2.5) sekä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevien vertailuasiakirjojen laatiminen (2.6.).

Pitkän aikavälin toimet liittyvät ympäristöä koskevassa kuudennessa toimintaohjelmassa esitettyihin ympäristö- ja terveystavoitteisiin. Näihin toimiin kuuluu yhdennetty tietojenkeruu, jotta voidaan luoda yhteys ympäristön ja terveyden, seurantaohjelmien luomisen sekä uusien toimenpiteiden määrittämisen välille (2.7-8). Tällä alalla toteutettavat toimet liittyvät Euroopan ympäristöterveysstrategiaan [2], ja tulokset otetaan huomioon laadittaessa ympäristöä ja terveyttä koskevaa toimintasuunnitelmaa (2004-2010), joka esitetään kesäkuussa 2004.

[2] KOM(2003) 338 lopullinen.

Joitakin aloja, joilla työ on alkuvaiheessa, käsitellään tiivistetysti kohdassa "Muu edistyminen" (2.9). Siinä esitetään myös tiivistetysti tulokset tutkimuksesta, jossa käsiteltiin dioksiineihin ja PCB-yhdisteisiin liittyviä valmistelevia toimia.

2.2. EU:hun liittymässä olevat maat ja ehdokasmaat

EU:hun liittymässä olevien maiden ja ehdokasmaiden osalta käsitellään kolmea tärkeää tarvetta: tarve identifioida päästölähteet, tarve arvioida saastumisen tasot ja ihmisten altistuminen sekä tarve kehittää dioksiineihin liittyvää asiantuntemusta ja valmiuksia. Tällä alalla on käynnistetty kolme hanketta, jotka kattavat kaikki kolmetoista liittymässä olevaa maata ja ehdokasmaata. Niitä kuvataan seuraavassa.

2.2.1. Päästöt EU:hun liittymässä olevissa maissa ja ehdokasmaissa

Hanke, joka koskee dioksiinipäästöjä liittymässä olevissa maissa ja ehdokasmaissa, (Dioxin Emissions in Acceding and Candidate Countries [3]) koostuu kahdesta pääasiallisesta toimesta: 1) kartoitus dioksiinipäästöistä ilmaan, vesistöihin ja maaperään ja 2) ilmapäästömittausten sarja, jolla parannetaan tietämystä dioksiinipäästöistä kyseisissä maissa.

[3] http://www.shmu.sk/sms/dioxin-BA/

Toimien toissijaisena tavoitteena on tukea dioksiineja koskevien valmiuksien ja asiantuntemuksen kehittämistä kyseisissä maissa tasolle, jota EU:n politiikka edellyttää. Sekä kartoitusta että mittauksia koskeva työ tehdään tämän vuoksi läheisessä yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa maita kehittämään ja täydentämään dioksiinilähteitä ja päästökertoimia koskevaa tietokantaa.

Hanke on nyt alustavassa vaiheessa. Siihen osallistuvat maat toimittavat parhaillaan tietoja, joita tarvitaan kartoituksen ensimmäistä versiota varten. Mittausten ensimmäinen sarja on toteutettu vuoden 2003 syksyllä ja talvella. EU:hun liittymässä olevien maiden, ehdokasmaiden ja muiden maiden yrityksiä on hiljattain pyydetty tekemään ehdotuksia mittausten suorittamisesta.

2.2.2. Aineiden määrät ympäristössä ja ihmisten altistuminen EU:hun liittymässä olevissa maissa ja ehdokasmaissa

Hankkeessa, joka koskee dioksiinien ja PCB-yhdisteiden määrää ympäristössä ja ihmisten altistumista liittymässä olevissa maissa ja ehdokasmaissa (Dioxins and PCBs: Environmental levels and human exposure in Acceding and Candidate Countries) [4], tavoitteena on laatia yleiskatsaus ja analysoida saatavilla olevat tiedot, jotka koskevat dioksiinien ja PCB-yhdisteiden määriä ympäristössä liittymässä olevissa ja ehdokasmaissa sekä ihmisten altistumista näille aineille. Hankkeen toissijaisena tavoitteena on valmiuksien parantaminen.

[4] http://www.eu-pops.org/

Ympäristössä olevien epäpuhtauksien määrää ja ihmisten altistumista koskevia tietoja kerätään ja arvioidaan edelleen. Tässä toimitaan läheisessä yhteistyössä liittymässä olevien maiden ja ehdokasmaiden toimivaltaisten viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Tietojen saatavuudessa eri maissa on merkittäviä eroja, pääasiassa koska seuranta- ja tutkimustoimien tasot vaihtelevat. Saadut tiedot jäsennetään, ja tuloksia verrataan mahdollisuuksien mukaan EU:ta koskeviin vastaaviin tietoihin.

Miltei kaikkien maiden osalta on kerätty tietoja alan asiantuntijoista, laitoksista, laboratorioista ja PCB:n hävittämiseen käytettävistä laitoksista. Sääntelyn osalta näyttää siltä, että EU:n lainsäädännön tärkeimmät vaatimukset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa maissa, vaikka täysimääräistä täytäntöönpanoa ei ole vielä saavutettu.

2.2.3. Yhteisen tutkimuskeskuksen hanke: päästöt Keski- ja Itä-Euroopan maissa (liikkuvia ja kiinteitä päästölähteitä koskevien normien laajentaminen liittymässä oleviin maihin ja ehdokasmaihin integraation tukemiseksi)

Tämä hanke [5] on yksi toimista, joita Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) toteuttaa laajentamisen tukemiseksi. Hankkeen painotusta muutettiin neuvoston annettua päätelmänsä dioksiinistrategian täytäntöönpanon tukemisesta EU:hun liittymässä olevissa maissa ja ehdokasmaissa. Hankkeessa on toteutettu useita toimia, joiden tarkoituksena on sekä hankkia parempia tietoja tilanteesta että antaa kyseisten maiden tutkijoille koulutusta dioksiineihin liittyvistä kysymyksistä.

[5] YTK:n raportti EUR 20779 osoitteessa http://europa.eu.int/comm/environment/ dioxin/

Tulokset osoittavat, että dioksiinilähteet ja käytetyt tekniikat ovat EU:hun liittymässä olevissa maissa ja ehdokasmaissa erilaisia kuin nykyisissä jäsenvaltioissa. Muiden kuin teollisten lähteiden, kuten kotitalouksien lämmittämiseen käytetyn hiilen, osuus on paljon suurempi. Näin ollen on olemassa riski, että raporteissa aliarvioidaan dioksiinipäästöjä. Koska tärkeimmissä lähteisiin keskittyvissä EU:n politiikan välineissä ei käsitellä pieniä lähteitä, välineillä ei kenties pystytä vähentämään dioksiinipäästöjä EU:hun liittymässä olevissa ja ehdokasmaissa. Tämän kysymyksen käsittelemiseksi on laadittava kansallisia lähestymistapoja.

Yhdyskuntajätteiden poltto on liittymässä olevissa ja ehdokasmaissa huomattavasti harvinaisempaa kuin EU:ssa. Näistä lähteistä peräisin olevat dioksiinipäästöt eivät sen vuoksi ole niin merkittäviä kuin ne olivat aiemmin EU:ssa, kun yhdyskuntajätteen polttolaitoksia valvottiin nykyistä vähemmän. Vaarallisten jätteiden ja sairaalajätteen polttolaitokset voivat kuitenkin olla merkittäviä päästölähteitä ainakin joissakin maissa.

Pätevistä dioksiininäytteitä ottavista ryhmistä on puutetta, vaikka joissakin maissa on dioksiinin analysointia suorittavia laboratorioita. Neljästä laboratoriosta, jotka osallistuivat dioksiinianalyysien kansainväliseen vertailuun, kolme osoittautui erittäin tarkaksi. Ainoastaan yksi toimi huonosti. Näytteenottoryhmien puute voi hankaloittaa dioksiinipäästöjen vähentämiseen tähtäävien EU:n välineiden täytäntöönpanoa.

Hankkeessa on luotu laaja verkosto, johon kuuluu yli 100 yhteistyökumppania liittymässä olevista maista ja ehdokasmaista. Lisäksi on järjestetty useita työpajoja. Koulutukseen, joka koski dioksiinien määrittämistä teollisuuspäästöissä, osallistui 34 tutkijaa liittymässä olevista ja ehdokasmaista. Osallistujat pitivät koulutusta hyödyllisenä, koska monissa maissa ei ole kokemusta dioksiinipäästöjen näytteenotosta. Niissä on kuitenkin nopeasti kehitettävä valmiuksia, jotka mahdollistavat määräysten noudattamisen seurannan sekä lupien myöntämisen.

Pieniä dioksiinipäästölähteitä koskevassa seminaarissa todettiin, että on tarpeen panostaa aiempaa enemmän tutkimukseen, joka koskee hiilenpolton vaikutusta dioksiinipäästöihin. Yhteinen tutkimuskeskus valmistelee tähän liittyviä toimia.

2.3. Tutkimus

2.3.1. YTK:n laboratorioiden saattaminen ajan tasalle

Vuoden 2002 aikana Yhteisen tutkimuskeskuksen dioksiinilaboratoriot saatettiin ajan tasalle. Dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet sisällytettiin dioksiineja ja furaaneja koskeviin rutiininomaisiin toimiin. Laitosten toiminta arvioitiin ja todettiin hyväksyttäväksi niiden osallistuttua onnistuneesti kahteen kansainväliseen laboratorioiden välisen kalibroinnin kokeiluun, jotka koskivat eri lähteitä kuten lentotuhkaa, maaperää, sedimenttiä ja kaloja.

2.3.2. Dioksiinit ja muut pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet) sivutuotteissa, kierrätettävissä aineissa ja jätteissä sekä mahdollisuudet niiden päätymiseksi ravintoketjuun - vaihe II

Loppuraportti hankkeesta (vaihe II), joka koskee dioksiineja ja muita POP-yhdisteitä sivutuotteissa, kierrätettävissä aineissa ja jätteissä sekä mahdollisuuksia niiden päätymiseksi ravintoketjuun (Dioxins and other POPs in by-products, recyclates and wastes and their potential to enter the food chain - Stage II) [6], julkaistiin syyskuussa 2002. Se on jatkoa tutkimukselle, jossa arvioitiin dioksiinien ja POP-yhdisteiden esiintymistä jätteissä sekä niiden mahdollista kulkeutumista ravintoketjuun. Tarkoituksena oli tarkastella, missä määrin saastuneen jätteen käyttö rehun tuotannossa voi vaarantaa ihmisten terveyden ravintoketjun kautta. Vaiheessa II täytetään ensimmäisessä tutkimuksessa havaittuja aukkoja ja kehitetään näytteenotto-ohjelma ja -strategia ravintoketjussa olevien POP-yhdisteiden ja jätteen seuraamiseksi. Siinä tehdään myös päätelmiä ja annetaan suosituksia lisätutkimuksesta, tietojen keräämisestä ja ihmisten altistumisen vähentämisestä.

[6] http://europa.eu.int/comm/environment/ dioxin/

Tähänastiset tulokset osoittavat, että noin kuudesosa ihmisten altistumisesta EU:n jäsenvaltioissa voi johtua sivutuotteiden käytöstä rehussa. Vahingot tai petokset voivat lisätä tätä osuutta huomattavasti. Tarvitaan kuitenkin lisätietoa, jotta voidaan muodostaa riittävän hyvä käsitys siitä, missä määrin kierrätettyjen sivutuotteiden käyttö rehussa vaikuttaa ihmisten altistumiseen. Tämän vuoksi tutkimukseen kuuluu ehdotus EU:n laajuiseksi näytteenottokampanjaksi, jolla täytetään tiedoissa olevat aukot. Näytteenottosuunnitelma on parhaillaan arvioitavana, jotta hanketta voidaan jatkaa (vaihe III).

Hankkeen kolmannessa vaiheessa tarkoituksena on kerätä näytteitä seitsemästä yksittäisestä rehukomponentista ja tehdä yksityiskohtaisia tutkimuksia valmistusprosesseista. Tavoitteena on tarjota selkeä perusta päätöksille niillä aloilla, joilla voidaan eniten vähentää POP-yhdisteiden joutumista ihmisten ravintoketjuun.

2.3.3. Maaperässä ja jätteessä olevia dioksiineja koskevat hankkeet

Yhteisessä tutkimuskeskuksessa on käynnissä useita kokeiluluonteisia dioksiinihankkeita, joissa käsitellään erilaisia näkökohtia. Niissä tarkastellaan esimerkiksi ihmisten mahdollista altistumista dioksiineille, jotka ovat peräisin kierrätetyistä öljyistä ja rasvoista, sekä dioksiinisaastumista, joka johtuu erilaisista maaperän muutoksista [7].

[7] Luettelo hankkeista on tämän kertomuksen liitteenä sekä osoitteessa

2.3.4. Sertifioidun vertailumateriaalin kehittämistä koskevat hankkeet

Yhteisen tutkimuskeskuksen vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitos (IRMM) on kehittänyt sertifioitua vertailumateriaalia sianrasvassa olevia PCB-yhdisteitä varten. Sertifioitu vertailumateriaali on tarkoitettu laadunvarmistusvälineeksi, jonka avulla seurantaohjelmiin osallistuvat laboratoriot voivat tarkistaa tuottamiensa tietojen laadun. Tämän toivotaan parantavan dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden seurantatietojen vertailtavuutta eri puolilla Eurooppaa.

2.3.5. Seulontamenetelmien kehittäminen ja validointi

Elintarvikkeissa ja rehussa olevien dioksiinien havaitsemiseksi tarvitaan kipeästi nopeita seulontamenetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida suuri määrä näytteitä. Tällöin ainoastaan positiiviset näytteet käsitellään kalliimmilla analyyseillä, joissa käytetään korkean erotuskyvyn massaspektrometriaa. Marraskuussa 2003 IRMM sai päätökseen solulinjaan perustuvaa seulontamenetelmää koskevan validointitutkimuksen, jonka mukaan tämäntyyppisiä menetelmiä on vielä hiottava.

2.3.6. TTK-puiteohjelmat

Dioksiineihin ja PCB-yhdisteisiin liittyvät tutkimusmenot lisääntyivät merkittävästi viidennessä TTK-puiteohjelmassa (1998-2002), ja niiden kokonaismäärä nousi 12 miljoonaan euroon [8]. Suurin osa tästä määrästä käytettiin kuuden hankkeen tukemiseen aihepiirikohtaisessa ohjelmassa "Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen" [9]. Näissä käynnissä olevissa hankkeissa keskitytään suurimmaksi osaksi dioksiinien ja PCB-yhdisteiden aiheuttamien riskien arviointiin. Painopiste on eri päätepisteissä kuten syövässä ja hedelmällisyydessä. Tutkimukseen osallistuu myös organisaatioita Itä-Euroopan maista. Energiaa, ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevassa ohjelmassa on rahoitettu yksi hanke, joka koskee ravintoketjua arktisilla alueilla.

[8] Yleisiä tietoja ja yleiskatsaus kaikista tutkimushankkeista ja niihin liittyvistä toimista löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/comm/research/ endocrine/index_en.html

[9] http://www.anemone-project.dk/ Anemone-hanke (jossa tutkitaan hermosolujen käyttäytymiseen liittyviä päätepisteitä sekä hermomyrkkyaltistuksen merkkiaineita),http://www.inuendo.dk/ : Inuendo-hanke (jossa tutkitaan naisten hedelmällisyyttä ja siemennesteen laatua eskimoiden keskuudessa sekä eurooppalaisissa väestöryhmissä).

Kuudennessa puiteohjelmassa (2002-2006) neuvotellaan parhaillaan huippuosaamisen verkostosta (CASCADE), jolle myönnettäisiin 14,4 miljoonan euron määrärahat ensisijaisesta aihealueesta 5 "Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus". Tarkoituksena yhdistää pitkäjännitteisesti kaikki eurooppalainen tutkimus vaikutuksista, joita elintarvikkeissa olevilla kemiallisilla jäämillä (mukaan luettuina PCB-yhdisteet ja dioksiinit) voi olla ihmisten terveyteen (sydän- ja verisuonitaudit, erilaiset syövät, hedelmällisyyden lasku). Aihealueesta 5 myös rahoitetaan 2,4 miljoonalla eurolla kohdennettua tutkimushanketta DEVNERTOX, jossa keskitytään elintarvikkeita saastuttavien neurotoksisten aineiden (PCB-yhdisteiden ja metyylielohopean) yhdistelmien erilaisiin vaikutuksiin [10].

[10] Katso alaviite 7.

2.4. Tiedottaminen yleisölle ja tietoisuuden parantaminen

Dioksiinille altistumista ja terveyttä käsittelevä Internet-sivusto on perustettu osoitteeseen http://europa.eu.int/comm/environment/ dioxin. Sivuilla on yleiskatsaus aiheesta sekä linkkejä tärkeimpiin asiakirjoihin (esim. dioksiinistrategia ja ympäristöterveysstrategia) sekä useisiin tutkimuksiin ja hankkeisiin.

Komissio valmistelee seminaaria, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta huonoista käytännöistä, kuten avoin jätteenpoltto ja jätteen käyttö polttomateriaalina. Seminaariin kutsutaan EU:hun liittymässä olevien ja ehdokasmaiden sekä nykyisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.

2.5. Kansainvälinen yhteistyö

2.5.1. Kansainvälisten sopimusten ratifiointi

Pysyviin orgaanisiin yhdisteisiin (POP-yhdisteisiin) liittyen on hyväksytty kaksi tärkeää kansainvälistä asiakirjaa, UNECE:n pöytäkirja ja Tukholman yleissopimus. UNECE:n pöytäkirja tuli voimaan 23. lokakuuta 2003. Tukholman yleissopimuksen osalta tarvitaan vielä lisää ratifiointeja ennen kuin yleissopimus voi tulla voimaan. Jotta voitaisiin noudattaa EU:n sitoumusta ratifioida nämä asiakirjat viipymättä, komissio on ehdottanut asetusta, jolla pannaan täytäntöön ne asiakirjojen määräykset, jotka eivät vielä sisälly yhteisön lainsäädäntöön (katso kohta 2.8, pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva sääntely).

Näillä kahdella sopimuksella pyritään poistamaan vähitellen käytöstä kyseiset vaaralliset aineet rajoittamalla niiden tuotantoa, käyttöä, tuontia, vientiä, päästöjä ja niiden käsittelyä jätteenä. Jotkin vaatimukset komission ehdottamassa asetuksessa ovat jopa tiukempia kuin kansainvälisissä sopimuksissa.

Komissio on osallistunut aktiivisesti Tukholman yleissopimukseen liittyviin asiantuntijaryhmiin. Niissä laaditaan ohjeita parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaista käytännöistä (BEP), jotka liittyvät dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden tahattomaan tuottamiseen. Lisäksi niissä laaditaan teknisiä ohjeita siitä, miten näitä aineita sisältävä jäte voidaan käsitellä ympäristön kannalta järkevällä tavalla.

2.5.2. Nopeat seulontamenetelmät

Marraskuussa 2001 käynnistettiin komission ja WHO:n yhteinen aloite dioksiineja ja niihin liittyviä yhdisteitä koskevan seminaarin järjestämiseksi. Tavoitteena oli tarkastella ja tieteellisesti arvioida kyseisten aineiden nopeita seulontamenetelmiä sekä määrittää tutkimustarpeita tällä alalla. Tarkoituksena on kartoittaa kaikki käytettävissä olevat menetelmät. Kartoitus sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen eri seulontamenetelmistä, ja siinä käsitellään kunkin menetelmän vahvuuksia ja heikkouksia sekä menetelmien sovellettavuutta ja rajoituksia.

2.6. Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevat vertailuasiakirjat (BREF)

Strategian hyväksymisestä lähtien komissio on organisoinut jatkuvasti tietojen vaihtoa parhaista käytettävissä olevista tekniikoista eri aloilla. Hiljattain valmistuneet asiakirjat sisältävät tietoa toimenpiteistä, joilla ehkäistään ja valvotaan dioksiinien esiintymistä orgaanisten peruskemikaalien tuotannossa, muiden kemikaalien valmistuksessa, öljynjalostuksessa ja tekstiilituotannossa. Hiljattain on laadittu asiakirja myös päästöjen (mukaan luettuina dioksiinipäästöt) seurannasta. Valmisteilla olevissa asiakirjoissa käsitellään valimoja, suuria polttolaitoksia, jätteiden polttoa, jätteiden muuta käsittelyä sekä teurastuksen sivutuotteiden käsittelyä.

Jotta saataisiin parempi käsitys tämänhetkisestä tietämyksestä ja saatavilla olevista tiedoista, jotka koskevat valimojen dioksiinipäästöjä ja niiden torjuntaa, valimoala järjesti seminaarin syyskuussa 2003. Seminaari osoitti, että dioksiinien uudelleenmuodostumisessa ei voida identifioida yksittäisiä vaikuttavia tekijöitä. Tämän vuoksi on vaikeaa määrittää asianmukaisia ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla voidaan taata alhaiset päästötasot. Lisäksi teollisuudessa on hyvin vähän kokemusta toissijaisista valvontatoimenpiteistä.

2.7. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden yhdennetty seuranta Baltian alueella

Strategian pitkän aikavälin seurantatavoitteiden käsittelemiseksi valmisteilla on pilottihanke dioksiinien ja PCB-yhdisteiden yhdennetystä seurannasta Baltian alueella Euroopan ympäristöterveysstrategian [11] ja meriympäristöstrategian [12] puitteissa.

[11] KOM(2003) 338 lopullinen.

[12] KOM(2002) 539 lopullinen.

Komissio tarkastelee mahdollisuutta yhdistää tämänhetkiset ympäristöä, kaloja ja ihmisten terveyttä koskevat dioksiinien ja PCB-yhdisteiden seurantatiedot Baltian alueella ja määrittää tapoja kehittää ympäristöä ja terveyttä koskeva yhdennetty seuranta. Näin saatavia tietoja tarvitaan, jotta voidaan arvioida yhteydet seuraavien tekijöiden välillä: kyseisten aineiden ympäristöpäästöt, aineiden kulkeutuminen ympäristön eri osien kautta, aineiden kertyminen ympäristöön, ekosysteemi ja ravinto ja aineiden vaikutukset terveyteen. Yhdennettyjä tietoja käytetään perustana politiikan kehittämiselle edelleen.

Syyskuussa 2003 perustettiin tekninen työryhmä käsittelemään dioksiinien ja PCB-yhdisteiden seurantaa Baltian alueella. Työryhmä on laatinut alustavan perusraportin, joka sisältää yleiskatsauksen olemassa olevista dioksiinien ja PCB-yhdisteiden seurantaohjelmista Baltian maissa, ongelmista ja puutteista olemassa olevissa seurantajärjestelmissä sekä vaatimukset ympäristöön ja terveyteen liittyvästä dioksiinien ja PCB-yhdisteiden yhdennetystä seurannasta. Toisessa vaiheessa maaliskuun 2004 loppuun mennessä työryhmä esittää vaihtoehtoja toimiksi ja suosituksiksi komission ympäristöä ja terveyttä koskevaa toimintasuunnitelmaa (2004-2010) varten. Pilottihankkeen tuloksia käytetään kehitettäessä Euroopan yhdennettyä ympäristöterveysseurannan ja -toimien järjestelmää, jotka laajennetaan muihin aineisiin.

2.8. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva sääntely

Komissio hyväksyi 12. kesäkuuta 2003 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivien 79/117/ETY ja 96/59/EY muuttamisesta [13]. Ehdotuksen tarkoituksena on panna täytäntöön POP-yhdisteitä koskevien Tukholman yleissopimuksen ja UNECE:n pöytäkirjan velvoitteet. Niihin sisältyy useita dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden valvontatoimenpiteitä.

[13] KOM(2003) 333 lopullinen.

Ehdotus velvoittaa jäsenvaltiot kehittämään ja ylläpitämään päästökartoituksia ja kansallisia toimintasuunnitelmia, joiden tarkoituksena on näiden aineiden päästöjen tunnistaminen, luonnehtiminen ja vähentäminen, kuten Tukholman yleissopimuksessa on määrätty. Sekä päästökartoituksia että kansallisia toimintasuunnitelmia pidetään välttämättöminä välineinä sivutuotteina syntyvien POP-yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti ja jatkuvasti.

Ehdotuksessa annetaan myös tiukkoja sääntöjä jätteestä, joka koostuu POP-yhdisteistä tai sisältää niitä, mukaan luettuina dioksiinit ja furaanit. Yleisenä sääntönä on, että POP-yhdisteitä sisältävästä jätteestä olisi huolehdittava viipymättä tavalla, jolla varmistetaan pysyvien orgaanisten yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle ei jää pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia.

Lisäksi ehdotetaan, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat keskenään tiiviissä yhteistyössä tarkoituksenmukaiset ja viimeisen tietämyksen mukaiset ohjelmat ja järjestelmät, joiden avulla saadaan jatkuvasti vertailukelpoisia seurantatietoja dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden esiintymisestä ympäristössä. Tämä velvoite on laajempi kuin kansainvälisten sopimusten määräykset, mutta se perustuu dioksiinistrategiaan. Kun otetaan huomioon tämänhetkinen tietojen puute dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden määrästä ympäristössä ja tähän liittyvistä suuntauksista sekä tarve arvioida rajoittamistoimenpiteiden tehokkuus, katsotaan tarpeelliseksi antaa erityinen seurantaa koskeva säännös. On kuitenkin varmistettava, että käytettävissä on mittaus- ja valvontavälineitä, jotka mahdollistavat asianmukaiset edellytykset näille toimille.

Lisäksi ehdotetaan, että jäsenvaltioiden on joka kolmas vuosi toimitettava tiivistelmä päästökartoituksista sekä dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden esiintymisestä ympäristössä.

Komission ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle kesäkuussa 2003 samaan aikaan kuin ehdotukset neuvoston päätöksiksi Tukholman yleissopimuksen ja UNECE:n pöytäkirjan ratifioinnista.

2.9. Muu edistyminen

2.9.1. Valmistelevat toimet dioksiinien ja PCB-yhdisteiden alalla

Hankkiakseen enemmän tarkkaa tietoa dioksiinien ja PCB-yhdisteiden lähteistä ja määristä komissio rahoitti tutkimuksen valmistelevista toimista dioksiinien ja PCB-yhdisteiden alalla (Preparatory actions in the field of dioxins and PCBs) [14]. Tutkimuksen loppuraportti kattaa kaikki EU:n jäsenvaltiot, ja se julkaistiin huhtikuussa 2002. Pääasiallinen painopiste hankkeessa eri puolilla Eurooppaa toteutettu näytteiden otto rehusta ja elintarvikkeista sekä niiden analysointi. Hankkeen avulla saadaan järjestelmällinen yleiskatsaus dioksiinien ja PCB-yhdisteiden aiheuttaman saastumisen tasosta ympäristön eri osissa sekä rehussa ja elintarvikkeissa. Lisäksi täytetään puutteita olemassa olevissa tiedoissa, erityisesti dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta. Hankkeessa saadaan myös yleiskatsaus lähteistä, kulkeutumisväylistä ja ihmisten altistumisesta.

[14] Katso alaviite 6.

2.9.2. PCB- ja PCT- yhdisteiden erilaiset avoimet käytöt tuotteissa sekä parhaat käytettävissä olevat tekniikat PCB-jätteen käsittelyä varten

Käynnissä on tutkimus, jossa määritetään avoimessa käytössä olevat PCB- ja PCT-yhdisteitä sisältävät tuotteet sekä niiden käyttötarkoitukset, tyypilliset käyttötavat ja muut hyödylliset tiedot. Tätä vaikeuttaa kuitenkin pitkä aika, joka on kulunut käytön lopettamisesta, valmisteita koskevien tietojen luottamuksellisuus sekä käyttötarkoitusten moninaisuus.

2.9.3. Päästöjen raja-arvot

Dioksiinistrategiaa koskevissa päätelmissään neuvosto kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin, joita tarjoaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24. syyskuuta 1996 annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY(IPPC-direktiivi) [15]. Direktiivin perusteella dioksiineille on asetettava EU:n laajuisia päästöjen raja-arvoja, mikäli tämä todetaan tarpeelliseksi. Tiedonannossaan direktiivin täytäntöönpanosta [16] komissio huomauttaa yleisesti, että raja-arvoilla rajoitetaan toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuutta tehdä pragmaattisia ja ympäristön kannalta järkeviä kompromissiratkaisuja paikallisten olosuhteiden mukaisesti. EU:n laajuisia raja-arvoja olisi sen vuoksi otettava käyttöön ainoastaan, mikäli ne ovat ehdottomasti tarpeen.

[15] EYVL L 25, 10.10.1996, s. 26.

[16] Kestävään tuotantoon siirtyminen - Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY täytäntöönpanon edistyminen (KOM(2003) 354 lopullinen).

Yhtenä dioksiinipäästöjen merkittävänä lähteenä on edelleen metallien tuotanto ja jalostus. Tiedonannossa esitetään, että tällä alalla alkuvaiheessa yhtenä vaihtoehtona on asettaa päästöjen pakollista seurantaa koskevat vaatimukset sen sijaan, että vahvistettaisiin päästöjen raja-arvot. Tämä voi olla tehokas sääntelykeino, koska päästöjä koskevien tietojen puute on toistaiseksi vakava este asianmukaisten toimien toteuttamiselle. Komissio on aloittanut tähän liittyvät valmistelut.

Syksyllä 2003 komissio sai jäsenvaltioilta uusia tietoja edustavista päästöjen raja-arvoista, joita kyseissä maissa sovelletaan dioksiineille ja dioksiinien kaltaisille aineille.

2.9.4. Vesivarat

Vesipolitiikan puitedirektiivin [17] ja erityisesti sen 16 artiklan (strategiat vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi) täytäntöönpanemiseksi on laadittu ensimmäinen luettelo prioriteettiaineista [18]. Parhaillaan ollaan määrittämässä ympäristölaatunormeja vesiympäristölle sekä järjestämässä päästöjen ja häviöiden valvontaa.

[17] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista. EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

[18] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2455/2001/EY, tehty 20 päivänä marraskuuta 2001, vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelon vahvistamisesta ja direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta. EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1.

PCB-yhdisteet, dioksiinit ja furaanit eivät sisältyneet prioriteettiaineiden alustavaan luetteloon, koska niitä pidettiin "historiallisina epäpuhtauksina". Lisäksi katsottiin, että direktiiviin 76/769/ETY perustuvat voimassa olevat markkinoille saattamisen ja käytön rajoitukset tarjoavat riittävän suojan [19]. Kahdessa tutkimuksessa, jotka toteutettiin ympäristölaatunormien ja päästöjen valvonnan kehittämisen tukemiseksi, nämä aineet sisällytettiin kuitenkin alustavasti luetteloon.

[19] Euroopan komissio. "Study on the Prioritisation of substances dangerous to the aquatic environment", kesäkuu 1999. ISBN 92-828-7981-X. Lisätietoja osoitteessa http://europa.eu.int/comm/environment/ water/water-dangersub/pri_substances.htm

Vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan 4 kohdan mukaan prioriteettiaineluettelo on tarkistettava joka neljäs vuosi. Mikäli dioksiineja ja PCB-yhdisteitä koskevat uudet seurantatiedot osoittavat, että EU:n jäsenvaltioissa (mukaan luettuina liittymässä olevat ja ehdokasmaat) esiintyy edelleen riskejä vesiympäristölle tai altistumisesta sen välityksellä ja/tai että kyseisissä maissa on edelleen merkittäviä vesiympäristöön liittyviä pistekuormitus- tai hajakuormituslähteitä, joiden osalta päästöjen valvonta on riittämätöntä, olisi harkittava kyseisten aineiden lisäämistä prioriteettiaineluetteloon, jotta voidaan toteuttaa yhteisön tason toimia. Ensimmäinen tarkistus on käynnistettävä vuonna 2004. Muiden huolta aiheuttavien merkittävien epäpuhtauksien osalta kunkin yksittäisen jäsenvaltion on vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan vahvistettava laatunormit ja järjestettävä päästöjen valvonta kaikille aineille, joita pidetään merkittävinä kyseisessä jäsenvaltiossa. Ensimmäinen paineita ja vaikutuksia käsittelevä kertomus on määrä laatia vuonna 2004 direktiivin 5 artiklan mukaisesti, ja sen odotetaan antavan osviittaa siitä, millä aineilla on merkitystä. PCB-yhdisteet, dioksiinit ja furaanit nimetään mahdollisesti tässä yhteydessä.

2.9.5. Maaperä

Maaperän saastuminen on yksi kolmesta ensisijaisesta uhasta, joita käsitellään tulevassa komission tiedonannossa. Se on tarkoitus antaa vuoden 2004 puolivälissä maaperänsuojelun teemakohtaiseen strategiaan liittyen [20]. Suunnitteilla on useita toimia maaperänsuojelun parantamiseksi, ja asiaa käsittelemään on perustettu työryhmiä. Työn täydestä laajuudesta ei ole vielä selvyyttä, mutta joissakin näistä aloitteista voidaan käsitellä maaperässä esiintyvien PCB-yhdisteiden ja dioksiinien seurantaa ja vähentämistä sekä saastuneiden sedimenttien käsittelyä.

[20] KOM(2002) 179 lopullinen.

2.9.6. Päästökertoimet

Yhteinen tutkimuskeskus on pannut alulle päästökerrointietokannan. Yhtenä päätavoitteena on kehittää ja saattaa laajasti saataville maa-/aluekohtaiset päästökertoimet dioksiineille ja furaaneille.

3. Rehua ja elintarvikkeita koskevilla toimilla saavutettu edistyminen

3.1. Yhdennetty lähestymistapa

Strategiassa kuvataan yhdennettyä lähestymistapaa rehua ja elintarvikkeita koskevaan lainsäädäntöön. Tarkoituksena on vähentää dioksiineja ja PCB-yhdisteitä koko ravintoketjussa. Tämä yhdennetty lähestymistapa koostuu kolmesta pilarista:

- Asetetaan rehussa ja elintarvikkeissa oleville dioksiineille tiukat, mutta toteutettavissa olevat enimmäismäärät. Tällöin otetaan huomioon tulokset, joita on saatu vähennettäessä dioksiinien esiintymistä ympäristössä.

- Määritetään "toimenpiteet käynnistävät pitoisuudet" eli sellaiset rehun tai elintarvikkeiden dioksiinipitoisuudet, jotka ovat selkeästi taustapitoisuutta korkeammat ja joiden esiintyessä viranomaiset käynnistävät toimenpiteet. Nämä pitoisuudet toimivat varhaisena varoituksena.

- Asetetaan vähitellen saavutettavat tavoitearvot, joiden avulla suurimmalla osalla Euroopan väestöstä altistuminen saadaan tiedekomiteoiden suosittamien raja-arvojen puitteisiin.

3.1.1. Ensimmäinen pilari: enimmäismäärät

Rehussa ja elintarvikkeissa esiintyvien dioksiinien enimmäismäärät asetetaan tiukalle mutta toteutettavissa olevalle tasolle, jotta voidaan hylätä kohtuuttomassa määrin saastuneet tuotteet.

Tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 466/2001 muuttamisesta 29. marraskuuta 2001 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2375/2001 [21] vahvistetaan lihassa ja lihatuotteissa, kalassa ja kalatuotteissa, maidossa ja maitotuotteissa, kananmunissa ja munatuotteissa sekä öljyissä ja rasvoissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärät. Asetuksia annettaessa käytettävissä olleiden tietojen perusteella ei voitu vahvistaa enimmäismääriä eri kala- tai kalataloustuotteille. Lähitulevaisuudessa vahvistetaan määrät eri tuoteryhmiä varten.

[21] EYVL L 32, 6.12.2001, s. 5.

Haitallisista aineista eläinten rehuissa 7. toukokuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EY [22], sellaisena kuin se on muutettuna 17. kesäkuuta 2003 annetulla komission direktiivillä 2003/57/EY [23], vahvistetaan dioksiinien enimmäismäärät kasvikunnasta peräisin olevissa tuotteissa, mineraaleissa, sideaineissa, eläinrasvoissa, muissa eläinperäisissä tuotteissa, kalaöljyssä, kalajauhossa ja rehuseoksissa, mukaan luettuna kalanrehu.

[22] EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10.

[23] EYVL L 151, 19.6.2003, s. 38.

Toksikologisesta näkökulmasta katsottuna enimmäismäärät olisi asetettava sekä dioksiineille että dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille. Kuitenkin koska tietoja erityisesti dioksiinin kaltaisista PCB-yhdisteistä on vielä hyvin rajallisesti, pyritään aktiivisesti hankkimaan tietoja ja luomaan luotettavia tietokantoja, jotta rehussa ja elintarvikkeissa olevien dioksiinien raja-arvot voidaan tarkistaa ennen 31. joulukuuta 2004 ja niihin voidaan sisällyttää dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet toksikologisen arvioinnin mukaisesti.

Lisäksi dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden enimmäismäärät on määrä tarkistaa 31. joulukuuta 2006 mennessä. Tarkoituksena on asettaa huomattavasti tiukemmat enimmäismäärät dioksiinin ympäristöpäästöjen vähentämiseksi.

3.1.2. Toinen pilari: toimenpiteet käynnistävät pitoisuudet

Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden esiintymistä rehussa ja elintarvikkeissa on seurattava jatkuvasti koko EU:ssa. Jos näiden yhdisteiden pitoisuus nousee poikkeavasti, saastumisen lähteet ja kulkeutumisväylät on selvitettävä. Jotta voidaan määritellä, mitkä pitoisuudet ovat tavallista korkeampia, määritellään "toimenpiteet käynnistävät pitoisuudet". Ne käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten ja taloudellisten toimijoiden toimenpiteet saastumisen lähteiden ja kulkeutumisväylien tunnistamiseksi ja niiden poistamiseksi.

Toimenpiteet käynnistävät pitoisuudet elintarvikkeille, rehuaineille ja rehulle on vahvistettu dioksiinien, furaanien ja PCB:iden vähentämisestä rehuissa ja elintarvikkeissa 4. maaliskuuta 2002 annetussa komission suosituksessa 2002/201/EY [24].

[24] EYVL L 67, 9.3.2002, s. 69.

Suosituksen mukaan jäsenvaltioiden olisi suhteessa tuottamiensa, käyttämiensä ja kuluttamiensa rehuaineiden, rehujen ja elintarvikkeiden määriin seurattava satunnaisesti dioksiinien ja niiden kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintymistä rehuaineissa, rehuissa ja elintarvikkeissa, kala- ja kalataloustuotteet mukaan luettuina. Seuranta olisi toteutettava ja tuloksista raportoitava noudattaen erityisiä ohjeita ja määräaikoja, jotka on vahvistettu komission suosituksessa dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden elintarvikkeissa ja rehussa esiintyvien taustapitoisuuksien seuraamisesta.

Suosituksen 2002/201/EY mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain 31. joulukuuta mennessä elintarvikkeiden osalta ja 1. huhtikuuta mennessä rehujen osalta tiedot löydöksistään, tutkimustensa tuloksista sekä toimenpiteistä, joita on toteutettu saastumisen lähteiden vähentämiseksi tai poistamiseksi. Jos muut jäsenvaltiot tarvitsevat tietoja välittömästi, ne olisi toimitettava viipymättä. Tiedot toimitetaan ensimmäisen kerran vuonna 2003 suoritetuista tarkastuksista.

3.1.3. Kolmas pilari: tavoitepitoisuudet

Tavoitepitoisuudet ovat sellaisia elintarvikkeiden ja rehun pitoisuuksia, joiden saavuttamisen perusteella voidaan kohtuudella olettaa, että suurimmalla osalla Euroopan väestöstä altistuminen dioksiineille ja dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille elintarvikkeiden kautta on siedettävän viikkosaannin puitteissa. Nämä tavoitearvot asetetaan 31. joulukuuta 2004 mennessä tarkempien tietojen perusteella, joita saadaan ympäristötoimenpiteiden vaikutuksesta dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden vähentämiseen rehussa ja elintarvikkeissa, kalat ja kalatuotteet mukaan luettuina. Tavoitepitoisuudet antavat pontta toimenpiteille, joita tarvitaan, jotta ympäristöpäästöjä voidaan vähentää entisestään.

3.2. Erityiskysymykset

3.2.1. Dioksiinin kaltaisiin PCB-yhdisteisiin liittyvä edistyminen

Vaikka tiedetään, että toksikologisesta näkökulmasta katsottuna enimmäismäärät olisi asetettava sekä dioksiineille, furaaneille että dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille, tällä hetkellä enimmäismäärät on asetettu ainoastaan dioksiineille ja furaaneille. Nämä enimmäismäärät on asetettu elintarvikkeille komission asetuksen (EY) 466/2001 liitteen I osassa 5 ja rehulle direktiivin 2002/32 liitteessä I. Komissio on sitoutunut tarkistamaan ne ensimmäisen kerran 31. joulukuuta 2004 mennessä. Tällöin tarkoituksena on erityisesti asettaa enimmäismäärät myös dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille. Komissio on tätä varten kerännyt seurantatietoja jäsenvaltioista noudattaen ohjeita, jotka sisältyvät komission suositukseen dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden elintarvikkeissa ja rehussa esiintyvien taustapitoisuuksien seuraamisesta. Suositellun seurantastrategian lisäksi jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle kansallisista tutkimuksista ja kohdennetusta seurannasta saatuja lisätietoja. Kerättyjen tietojen perusteella komissio voi ennen vuoden 2004 loppua aloittaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa keskustelut dioksiinien, furaanien ja dioksinin kaltaisten PCB-yhdisteiden toteutettavissa olevista enimmäismääristä.

3.2.2. Laidunkanaloissa ja puoli-intensiivisellä tuotantotavalla tuotetut munat

Koska laidunkanaloissa tuotetuissa munissa on todettu korkeita dioksiinimääriä, enimmäismääriä vahvistettaessa pidettiin asianmukaisena sallia laidunkanaloissa tuotetuille ja puoli-intensiivisellä tuotantotavalla tuotetuille munille siirtymäkausi. Lainsäädännön mukaan laidunkanaloissa ja puoli-intensiivisellä tuotantotavalla tuotettujen munien on noudatettava vahvistettua enimmäismäärää 1. tammikuuta 2005 alkaen.

3.2.3. Poikkeus Itämeren alueelta peräisin oleville kaloille, jotka myydään Suomessa ja Ruotsissa

Säännöksistä poiketen Ruotsilla ja Suomella on oikeus siirtymäkautena 31. joulukuuta 2006 saakka saattaa markkinoille sellaiset Itämerestä pyydetyt kalat, jotka on tarkoitettu kulutukseen niiden alueella ja joiden dioksiinipitoisuudet ovat lainsäädännössä sallittuja korkeampia. Tämän poikkeuksen vastineena Suomen ja Ruotsin on seurattava tiiviisti Itämerestä pyydettyjen kalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia. Tämä intensiivisen seurannan avulla saadaan tärkeää tietoa sellaisista tekijöistä kuten kalojen iän merkitys dioksiinipitoisuuksille sekä dioksiinin leviäminen kalojen eri osiin. Kööpenhaminassa joulukuussa 2002 tehdyssä liittymissopimuksessa varataan Virolle mahdollisuus Itämerestä pyydettyä kalaa koskevaan poikkeukseen Suomeen ja Ruotsiin sovellettavien edellytysten mukaisesti.

3.2.4. Tavoitteena ihmisten altistumisen vähentäminen

Lainsäädännön mukaisesti enimmäispitoisuudet tarkistetaan tietyn ajan kuluttua. Tällöin tavoitteena on niiden alentaminen. Vuoteen 2006 mennessä ihmisten altistusta dioksiineille olisi vähennettävä kaiken kaikkiaan vähintään 25 prosenttia. Komissio jatkaa tätä varten työtä jäsenvaltioiden kanssa kerätäkseen tietoja, joiden perusteella voidaan laskea ruokavaliosta johtuva ihmisten altistuminen dioksiineille, furaaneille ja dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille.

3.2.5. Muihin kuin dioksiinin kaltaisiin PCB-yhdisteisiin liittyvä edistyminen

Komissio pyysi vuoden 2002 alussa elintarvikealan tiedekomiteaa antamaan tieteellisen lausunnon riskeistä, joita kuluttajille aiheutuu elintarvikkeiden kautta tapahtuvasta altistumisesta muille kuin dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille. Koska asia on varsin monimutkainen, komissio, WHO ja USA:n ympäristönsuojeluvirasto sopivat yhdistävänsä voimansa välttääkseen päällekkäistä työtä analysoitaessa riskejä, jotka liittyvät muihin kuin dioksiinin kaltaisiin PCB-yhdisteisiin. Siitä alkaen kun Euroopan elintarvikeviranomainen (EFSA) on ollut toiminnassa toukokuusta 2003, sen tehtävänä on ollut vastata tieteellistä lausuntoa koskeviin pyyntöihin vierasaineita käsittelevän lautakuntansa kautta. Komissio pyysi uudestaan tieteellistä lausuntoa muista kuin dioksiinien kaltaisista PCB-yhdisteistä marraskuussa 2003, erityisesti jotta lausuntoon otettaisiin mukaan myös arviointi mahdollisista riskeistä, joita muiden kuin dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintyminen rehussa voi aiheuttaa eläimille ja kansanterveydelle. Lautakunta on perustanut erityisen työryhmän, jossa arvioidaan muita kuin dioksiinin kaltaisia PCB-yhdisteitä. Työryhmä toimii rinnakkain kansainvälisen työryhmän kanssa, mutta koordinoi työtään sen kanssa. Tieteellinen lausunto on toimitettava vuoden 2004 loppuun mennessä.

Komissio on keskustellut tänä aikana jäsenvaltioiden kanssa siitä, että on tarpeen asettaa väliaikaiset enimmäismäärät muille kuin dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille siihen saakka, kun riskien arviointi on saatu päätökseen. Jäsenvaltiot ovat ilmaisseet kantanaan, että enimmäismääriä ei ole syytä asettaa ennen riskien arviointia. Näin ollen keskusteluja jatketaan, kun EFSA saa riskien arvioinnin valmiiksi.

4. Tiivistelmä

Ensimmäiset kaksi vuotta kymmenvuotiskaudesta, jonka yhteisön strategia dioksiinien, furaanien ja polykloorattujen bifenyylien vähentämiseksi ympäristössä, rehussa ja elintarvikkeissa kattaa, on käytetty useiden täytäntöönpanotoimien toteuttamiseen. Etusijalle on asetettu neuvoston päätelmissä painotetut toimet.

Toimiin kuuluu erityisesti hankkeita, joilla pyritään parantamaan tietämystä tämänhetkisestä tilanteesta EU:hun liittymässä olevissa maissa ja ehdokasmaissa. Toissijaisena tavoitteena on parantaa valmiuksia näissä maissa esimerkiksi luomalla verkostoja ja kouluttamalla asiantuntijoita. Näiden hankkeiden perusteella on todettu, että pienet mutta lukuisat hajakuormituslähteet, jotka liittyvät lähinnä asumiseen, aiheuttavat mahdollisesti huomattavasti enemmän dioksiinipäästöjä kuin nykyisessä EU:ssa. Tämä johtuu kiinteiden polttoaineiden laajasta käytöstä sekä mahdollisesti jätteen rinnakkais- ja avopoltosta. Mainittujen toimintojen todetaan tulevaisuudessa todennäköisesti olevan pääasiallisia dioksiinilähteitä liittymässä olevissa ja ehdokasmaissa.

Neuvosto korostaa päätelmissään POP-yhdisteitä koskevien Tukholman yleissopimuksen ja UNECE:n pöytäkirjan merkitystä. Euroopan yhteisö on allekirjoittanut nämä sopimukset, mutta niitä ei ole vielä ratifioitu. Niiden avulla pyritään lopettamaan tiettyjen POP-yhdisteiden (mm. dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden) tuotanto ja käyttö. Jotta sopimukset voitaisiin ratifioida, komissio on tehnyt ehdotuksen POP-yhdisteitä koskevaksi asetukseksi, jolla pannaan täytäntöön näiden kahden kansainvälisen asiakirjan velvoitteet.

Pitkän aikavälin tavoitteena on laatia yhdennetty lähestymistapa ympäristön, elintarvikkeiden ja ihmisten terveyden seurantaan. Tätä varten käynnistetään pilottihanke dioksiiniin ja PCB-yhdisteisiin liittyvästä yhdennetystä ympäristö- ja terveysseurannasta Itämeren alueella. Tämänhetkisen seurantatilanteen arvioimiseksi ja suositusten antamiseksi on perustettu työryhmä.

Muihin täytäntöönpanotoimiin kuuluvat parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevien vertailuasiakirjojen jatkuva kehittäminen sekä tutkimus esimerkiksi dioksiinien aiheuttamien riskien arvioinnista sekä jätteessä olevista dioksiineista.

Rehun ja elintarvikkeiden osalta komissio on jo toteuttanut useita aloitteita. Se on esimerkiksi määrittänyt enimmäismäärät ja toimenpiteet käynnistävät pitoisuudet rehussa ja elintarvikkeissa esiintyville dioksiineille ja furaaneille sekä perustanut rehujen ja elintarvikkeiden seurantaohjelmia. Tarkoituksena on sisällyttää toimiin dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet ja asettaa tavoitetasot vuoden 2004 loppuun mennessä. Vuoden 2006 loppuun mennessä on määrä alentaa huomattavasti dioksiinien, furaanien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden enimmäismääriä. Muita kuin dioksiinin kaltaisia PCB-yhdisteitä koskevan riskien arvioinnin, jossa käsitellään rehussa ja elintarvikkeissa olevien aineiden aiheuttamia riskejä eläimille ja kansanterveydelle, odotetaan olevan saatavilla vuoden 2004 loppuun mennessä. Tämän arvioinnin perusteella komissio harkitsee sopivia toimenpiteitä muiden kuin dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden vähentämiseksi rehussa ja elintarvikkeissa.

Joulukuussa 2003 järjestettiin seminaari niiden tieteellisten tietojen arvioimiseksi, jotka sisältyvät kartoitukseen dioksiinien ja niihin liittyvien yhdisteiden nopeista seulontamenetelmistä. Tarkoituksena oli myös määrittää tutkimustarpeita.

5. Jatkotoimet

Vuonna 2004 keskitytään jatkamaan EU:hun liittymässä oleviin maihin ja ehdokasmaihin liittyviä käynnissä olevia hankkeita. Loppuraportin hankkeesta, joka koskee aineiden määrää ympäristössä ja ihmisten altistumista niille liittymässä olevissa ja ehdokasmaissa, on määrä valmistua helmikuussa 2004, ja loppuraportin hankkeesta, joka koskee dioksiinipäästöjä liittymässä olevissa ja ehdokasmaissa, vuoden loppuun mennessä. Tutkimus kiinteiden polttoaineiden polttamisen vaikutuksista dioksiinipäästöihin alkoi vuoden 2003 lopussa, ja sitä jatketaan vuonna 2004.

Vuonna 2004 on tarkoitus pitää seminaari, jossa valmistellaan tietoisuuden parantamista huonoista käytännöistä, kuten jätteen avopoltosta ja jätteen käytöstä polttomateriaalina. Seminaariin kutsutaan liittymässä olevien maiden, ehdokasmaiden ja nykyisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.

Aukkojen täydentämiseksi arvioidaan uusia hanke-ehdotuksia. Niihin sisältyy erityisesti kolmas vaihe hankkeesta, jossa käsitellään ihmisten altistumista kierrätetyssä jätteessä oleville dioksiineille sekä ohjelma pitkäaikaisesta seurannasta, jossa käytetään YTK:n laatimia valittuja indikaattoreita.

Tekninen työryhmä, joka käsittelee dioksiineihin ja PCB-yhdisteisiin liittyvää ympäristön ja terveyden yhdennettyä seurantaa Itämeren alueella, toimittaa maaliskuun 2004 loppuun mennessä lopulliset tuloksensa eli esittää vaihtoehtoisia toimia ja suosituksia vuosiksi 2004-2010 laadittavaa ympäristöä ja terveyttä koskevaa komission toimintasuunnitelmaa varten.

Metallien tuotanto ja jalostus on todettu yhdeksi suurimmaksi dioksiinipäästöjen lähteeksi. Tähän liittyen valmistellaan hanketta taustatietojen hankkimiseksi mahdolliseen komission ehdotukseen, joka sisältäisi EU:n vaatimukset päästöjen seurannasta.

Kun saataville tulee uusia tietoja pilaantumisen laajuudesta vesiympäristössä ja pilaantumisen tämänhetkisistä lähteistä, komissio voi seurannan parantamiseksi ehdottaa dioksiinien ja PCB-yhdisteiden sisällyttämistä vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineiden luetteloon, jos katsotaan, että kyseessä on EU:n laajuinen ongelma.

Rehuun ja elintarvikkeisiin sisältyvien dioksiinien ja furaanien tämänhetkiset enimmäismäärät ja toimenpiteet käynnistävät pitoisuudet tarkistetaan vuonna 2004. Tällöin niihin on tarkoitus sisällyttää myös dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet. Arviointi mahdollisista riskeistä, joita muiden kuin dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintyminen rehussa ja elintarvikkeissa voi aiheuttaa eläimille ja kansanterveydelle, on parhaillaan käynnissä, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2004 loppuun mennessä. Tämän arvioinnin perusteella harkitaan myöhemmin toimenpiteitä muiden kuin dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden vähentämiseksi.