52003PC0483

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksesta (uudelleen laadittu toisinto

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus on toiminut vuodesta 1998. Keskuksen perustamisasetuksen (EY) N:o 1035/97 16 artiklassa komissiota kehotetaan toimittamaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle seurantakeskuksen työn edistymistä koskevan kertomuksen, johon liitetään tarvittaessa sen tehtävien muuttamista tai laajentamista koskevia ehdotuksia, ottaen erityisesti huomioon yhteisön toimivallan kehittyminen rasismin ja muukalaisvihan alalla. Tähän ehdotukseen liitetty komission tiedonanto keskuksen työn edistymisestä täyttää ensimmäisen vaatimuksen. Seuraava ehdotus asetuksen (EY) N:o 1035/97 uudelleen laatimisesta vastaa neuvoston kehotukseen muuttaa keskuksen tehtäviä.

2. Komission ehdotusten perustelu

Kuten ehdotuksen mukana seuraavassa tiedonannossa todetaan, komissio on kuullut lukuisia sidosryhmiä, etenkin keskuksen nykyistä hallintoneuvostoa ja henkilöstöä, jäsenvaltioita, Euroopan parlamentin jäseniä sekä kansalaisjärjestöjä. Kuulemisessa keskityttiin erityisesti ulkopuolisten arvioijien raportissa esitettyihin havaintoihin ja suosituksiin (lisätietoja komission tiedonannossa) sekä lukuisiin vaihtoehtoihin keskuksen hallinnon parantamiseksi, mihin seikkaan arvioijat erityisesti kiinnittivät huomiota.

Komission ehdotuksilla pyritään terävöittämään keskuksen työtä ja toimintakeinoja ilman radikaalia uudistusta tai muutosta muutoksen vuoksi. Muutoksissa olisi tärkeää ottaa huomioon keskuksen tähänastinen kokemus ja rakentaa mahdollisimman paljon tehokkaasti toimiviksi osoittautuneiden osien varaan ja korjata puutteet tarvittaessa. Ehdotuksissa pitäydytään siksi seikoissa, jotka ovat tarpeen keskuksen pysyvyyden ja erityisesti sen kitkattoman toiminnan varmistamiseksi. Siksi komissio ei ole ehdottanut mitään niistä radikaaleista muutoksista, joita jotkin sidosryhmät kannattivat kuulemisen aikana, kuten keskuksen muuttamista kattavammaksi ihmisoikeusvirastoksi tai sen vastuualueen laajentamista kattamaan kaikki Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan (tai Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa olevan pidemmän luettelon) piiriin kuuluvat syrjinnän muodot. Komissio ei myöskään ole noudattanut joidenkin sidosryhmien ehdotusta tiedonkeruutehtävän palauttamisesta komissioon ja seurantakeskukselle annettavan tuen lakkauttamisesta.

Ehdotetut muutokset jakautuvat seuraaviin tyyppeihin:

- Muutokset, joilla pyritään tukemaan keskusta, kun sen tavoitteena on auttaa yhteisöä ja jäsenvaltioita niiden toteuttaessa toimenpiteitä rasismin ja muukalaisvihan eri muotojen torjumiseksi, erityisesti edistämällä tiiviimpää yhteistyötä.

- Muutokset, joilla pyritään parantamaan keskuksen keskittymistä tiedonkeruuseen ja erityisesti korostamaan, kuinka tärkeää on tähdätä jäsenvaltioiden keskinäiseen vertailukelpoisuuteen - keskuksen lisäarvo on suurimmillaan näillä aloilla.

- Muutokset, joilla pyritään mukauttamaan keskuksen hallintotapa sille asetettuihin vaatimuksiin myös unionin laajentumisen kannalta.

- Muutokset, joilla pyritään selkiyttämään keskuksen tavoitteita ja esittämään loogisemmin tehtävät, joilla tavoitteisiin pyritään; samalla keskukselle annetaan enemmän vapautta järjestää toimintansa.

- Muutokset, joilla keskuksen toimialat pyritään sopeuttamaan muutoksiin, joita yhteisön toimivallassa tapahtui Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä, mukaan lukien Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan mukainen toiminta rasismin torjunnan alalla.

- Muutokset, joilla kodifioidaan neuvoston jo hyväksymät muutokset [1] asetukseen uuden varainhoitoasetuksen voimaantulon vuoksi.

[1] Neuvoston asetus (EY) N:o XXXX/03 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

- Muutokset, joilla poistetaan joitain oikeudellisia ja muita epävarmuustekijöitä, jotka ovat tulleet esiin alkuperäisen asetuksen soveltamisessa.

Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta keskuksen yleiseen budjettiin, vaikka niiden vuoksi voidaankin joutua tarkistamaan varojen ja henkilöresurssien jakamista eri toimintojen välillä painottamalla enemmän esimerkiksi tiedonkeruuta ja yhteistyötä jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten kanssa. Tämä käy täysin yksiin ulkopuolisten arvioijien havaintojen ja suositusten kanssa.

Jotta saavutetaan edellä esitettyjen muutosten tavoitteet, komissio ehdottaa useita pieniä mutta merkittäviä muutoksia. Siksi melko monet artiklat muuttuvat. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että asetus olisi pelkän muuttamisen sijasta laadittava uudelleen, minkä ansiosta asetuksen käyttäjillä olisi konsolidoitu teksti, johon on koottu alkuperäinen asetus, 18 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella jo hyväksytyt muutokset sekä tässä yhteydessä ehdotettavat muutokset. Tekstin esitysmuoto noudattaa näin ollen säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen [2] ohjeita.

[2] EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

3. Toissijaisuus ja suhteellisuus

Seurantakeskuksen tavoitteena on tukea yhteisöä ja jäsenvaltioita niiden toteuttaessa toimenpiteitä tai muotoillessa toimintalinjoja, jotka kuuluvat niiden toimivaltaan. Keskuksen tehtävänä on kerätä ja analysoida tietoja ja esittää löydöksensä tavalla, joka parhaiten auttaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa. Se on neuvoissaan riippumaton, mutta sen tarkoituksena ei ole toimia rasismin ja muukalaisvihan torjunnasta vastaavien toimijoiden sijasta. Toimimalla unionin tasolla keskuksen tarkoituksena on tarjota tietoja ja analyysejä, jotka mahdollistavat toimintalinjojen vaikuttavuuden arvioinnin jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä, ja näin tuottaa lisäarvoa politiikan suunnitteluun ja kohdentamiseen.

Täten seurantakeskus noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Ehdotukset asetuksen muuttamiseksi vahvistavat näitä seikkoja, sillä niissä tuodaan korostetummin esiin tarve työskennellä läheisesti jäsenvaltioiden ja komission kanssa ja ottaa huomioon EU:n tasolla sovitut prioriteetit keskuksen vuosiohjelmien määrittelyssä.

4. Oikeusperusta

Nykyisen asetuksen oikeusperusta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 284 ja 308 artikla (ent. 213 ja 235 artikla).

Komissio katsoo, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artikla, jossa määrätään valtuuksista toteuttaa tarvittavat toimenpiteet muun muassa rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiseksi, muodostaa oikeusperustan rasismin ja muukalaisvihan ilmiön merkittävien näkökohtien käsittelylle. Se ei kuitenkaan yksinään anna riittävästi mahdollisuuksia puuttua rasismin, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden kaikkiin näkökohtiin, eritoten niihin, jotka menevät syrjintää pidemmälle. Siksi komissio katsoo, että keskuksen kattavan toiminnan varmistamiseksi ehdotuksen oikeusperustana olisi käytettävä perustamissopimuksen 308 artiklaa yhdessä perustamissopimuksen 13 artiklan kanssa. Viittaus 13 artiklaan ei vaikuta päätöksentekoprosessiin, koska ehdotusta ei voida pitää 13 artiklan 2 kohdan mukaisena edistämistoimenpiteenä.

Komissio ei alkuperäisessä ehdotuksessaan esittänyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 284 artiklaa osaksi oikeusperustaa, mutta neuvosto lisäsi sen neuvotteluiden aikana. 284 artiklassa määrätään, että komissio voi sille uskottujen tehtävien hoitamiseksi, niissä rajoissa ja niillä edellytyksin, jotka neuvosto perustamissopimuksen määräysten mukaisesti vahvistaa, hankkia kaikki tarvittavat tiedot ja toimittaa kaikki tarvittavat tarkastukset. Komissio hyväksyi tämän neuvoston tekemän lisäyksen. Komissio voi näin ollen hyväksyä, että kyseistä artiklaa käytetään myös uudelleenlaaditussa asetuksessa yhdessä 13 ja 308 artiklan kanssa.

5. Uudelleenlaatimisehdotuksen mukaisen asetuksen artiklojen selitys

Ehdotuksessa pidetään ennallaan nykyisen asetuksen yleinen rakenne. Seuraavissa kommenteissa esitetään ne artiklat, joita komissio ehdottaa muutettaviksi. Johdanto-osan kappaleita on muutettu tarvittaessa asetuksen artiklaosaan ehdotettujen muutosten mukaisesti. Johdanto-osan kappaleita on myös tarkistettu niin, että niissä tuodaan tiiviisti esille tärkeimpien säännösten tarkoitus. Siksi johdanto-osasta on poistettu monia alkuperäisessä asetuksessa olleita lausumaluonteisia kappaleita.

2 artikla

Asetuksen 2 artikla on jaettu keskuksen tehtävien (nyt 3 artiklassa) erottamiseksi tavoitteista, millä pyritään selkiyttämään esitystä. Tekstiin ehdotetaan myös pieniä muutoksia, joilla pyritään ilmaisemaan selkeämmin, että

- rasismin ja muukalaisvihan torjunnasta vastaavien yhteisön ja jäsenvaltioiden laitosten ja viranomaisten tulisi olla keskuksen keräämien tietojen ensisijaisia vastaanottajia ja että

- rasismi ja muukalaisviha olisi tulkittava laajasti ilmiöinä, joihin sisältyy niihin liittyvä suvaitsemattomuus. Tällä terminologisella muutoksella tunnustetaan islaminvastaisuuden kaltaisten ilmiöiden aiempaa suurempi merkitys erityisesti vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen sekä Lähi-idän tämänhetkinen poliittinen tilanne. Lisäksi muutoksella otetaan huomioon Euroopan neuvoston (ja varsinkin sen rasismia ja suvaitsemattomuutta käsittelevän komitean) vastuualueet ja edistetään näin synergiavaikutusten syntymistä.

3 artikla

Tähän artiklaan sisältyvät nyt keskuksen tärkeimmät tehtävät. Siinä tehdään selväksi, että tehtävien tarkoituksena on palvella 2 artiklassa määriteltyä tavoitetta ja että keskuksen päätoimintaa on tiedonkeruu. Lisäksi artiklassa muutetaan alkuperäisten luetteloiden järjestystä ja jaotellaan tehtävät kolmeen erilliseen toimintaryhmään:

- tiedonkeruu ja -analysointi (toisen kohdan a-d alakohdat)

- kansalaisyhteiskunnan myötävaikutuksen turvaaminen sen eri muodoissaan (toisen kohdan e alakohta)

- tietojen käyttäminen yhteisön ja jäsenvaltioiden (toisen kohdan f ja g alakohdat) sekä yleisön (toisen kohdan h alakohta) tukemiseen.

Seuraavat muutokset ehdotetaan tehtäviksi:

- Toisen kohdan a alakohta: Ulkopuoliset arvioijat ja jäsenvaltiot toteavat, että tietojen vertailukelpoisuus on edelleenkin tärkein tekijä keskuksen tuottaman lisäarvon kannalta mutta että keskus ei ole toistaiseksi kyennyt tuottamaan aidosti vertailukelpoisia tietoja. Tähän pääseminen edellyttää keskuksen ja jäsenvaltioiden viranomaisten, erityisesti kansallisten tilastotoimistojen tiivistä yhteistyötä. Ehdotettu muutos korostaa sitä, kuinka tärkeää on pyrkiä tietojen vertailukelpoisuuteen ja yhteistyöhön komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.

- Toisen kohdan b ja i alakohta: Ehdotetuilla muutoksilla korostetaan Raxen-verkoston merkitystä keskuksen ensisijaisena tiedonkeruuvälineenä ja vakiinnutetaan verkosto jäsenvaltioihin. Muutokset sisältävät myös elementtejä aikaisemmasta 4 artiklasta, josta suurin osa on nyt käynyt tarpeettomaksi ja joka ehdotetaan siksi poistettavaksi.

- Toisen kohdan d alakohta: Tämän alakohdan muutoksilla otetaan huomioon se, että keskus ei voi eikä sen tulisi tehdä kaikkia tutkimuksia itse, vaan sen olisi pikemminkin tehtävä yhteistyötä muiden tahojen ja organisaatioiden kanssa, jotta edistetään yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusten tekemistä rasismin ja muukalaisvihan alalla. Muutoksilla otetaan huomioon myös se, että keskus on aiemmin hyväksynyt EU:n toimielinten ja muiden tahojen esittämiä tilauksia, jotka ovat sopineet huonosti sen vuosiohjelmaan ja näin vieneet huomiota sen päätavoitteelta. Muutoksessa keskusta vaaditaan hyväksymään tällaiset pyynnöt vain, jos ne käyvät yksiin johtokunnan ja hallintoneuvoston sopiman vuosiohjelman kanssa.

- Toisen kohdan e alakohta: Nykyisessä asetuksessa edellytetään, että seurantakeskus helpottaa ja tukee säännöllisten keskustelutilaisuuksien järjestämistä jäsenvaltioissa. Ulkoiset arvioijat kyseenalaistivat toiminnan lisäarvon ja totesivat, että se vaatii keskukselta huomattavia henkilöresursseja (ja toisinaan varoja), sekä huomauttivat, että tällaisten tapahtumien järjestäminen voisi kuulua paremmin kansallisten viranomaisten kuin yhteisön vastuualueeseen. Arvioijat toteavat, että keskuksen olisi pikemminkin keskityttävä eurooppalaisten keskustelutilaisuuksien järjestämiseen (josta sillä on kokemusta). Jäsenvaltioiden keskuudessa tehty kuuleminen osoitti niiden kannattavan tätä ajatusta. Siksi ehdotettuun muutokseen on sisällytetty tämä ajatus, mutta keskukselle jätetään liikkumatilaa sen suhteen, kuinka sen olisi edistettävä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa unionin tasolla, ja keskuksen henkilöstölle annetaan edelleen mahdollisuus osallistua kansallisiin tapahtumiin.

- Toisen kohdan f alakohta: Muutoksella kodifioidaan neuvoston asetuksella (EY) N:o XXX/03 tehty muutos, jota edelsi päätös siitä, että kaikkien virastojen on jätettävä toimintaraportti joka vuosi samaan päivämäärään (15. kesäkuuta) mennessä. Seurantakeskuksen on myös laadittava unionissa esiintyvää rasismia ja muukalaisvihaa koskeva raportti, jonka tietojen yhdistäminen vie usein paljon aikaa jäsenvaltioissa, ja sen kannalta olisi yksinkertaisinta erottaa nämä kaksi raporttia.

- Toisen kohdan h alakohta: Muutoksella poistetaan alkuperäisen tekstin monitulkintaisuus ("avoimen") ja täsmennetään näin, että lähdeaineistokokoelma voi olla paitsi fyysinen myös virtuaalinen. Muutoksella tunnustetaan myös se, että muita tällaisia lähdeaineistokokoelmia on jo olemassa (muun muassa Euroopan neuvostossa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä).

4 artikla

Tähän artiklaan tehtävillä muutoksilla korostetaan tarvetta tuottaa lisäarvoa keskittymällä jäsenvaltioiden sopimiin EU:n prioriteetteihin (esimerkiksi työllisyyden ja yhteiskunnallisen integraation aloilla) sekä välttää päällekkäisyyttä muiden tietolähteiden kanssa ja ottaa huomioon kansallisista lähteistä saatava tieto. 3 kohtaan tehtävillä muutoksilla keskuksen toimikenttä mukautetaan vastaamaan yhteisön muuttunutta toimivaltaa rasismin ja muukalaisvihan alalla. Toimivalta muuttui erityisesti, kun Amsterdamin sopimus ja rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY - joka annettiin EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan nojalla - tulivat voimaan ja kun perustamissopimukseen otettiin viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä muuta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvää politiikkaa koskeva IV osasto. Siksi a ja b alakohdassa päivitetään aiempi viittaus henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen, jotta uusi laajempi toimivalta maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa voidaan ottaa huomioon; c alakohdassa on pelkästään yksinkertaistettu muotoilua; e ja f alakohdissa otetaan huomioon neuvoston direktiivin 2000/43/EY aineellinen soveltamisala. Kuten oheisessa tiedonannossa todettiin, komissio ja muut sidosryhmät katsovat, että artiklan nykyinen muotoilu antaa keskukselle mahdollisuuden painottaa rotuväkivaltaan ja rotuvihaan kiihottamiseen liittyviä näkökohtia (joiden osalta on jo toteutettu lainsäädäntötoimia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla).

Lopuksi uudessa kohdassa todetaan, että keskus voi tehdä sopimuksia selvitysten ja tutkimusten tekemisestä Raxen-verkoston kanssa tehtävien tiedonkeruusopimusten lisäksi. Lisäksi kohdasta poistetaan nykyisen asetuksen soveltamisessa ilmennyt oikeudellinen epävarmuus, joka koskee keskuksen mahdollisuutta myöntää tukea etenkin kansainvälisille järjestöille yhteisen edun mukaiseen toimintaan.

Aikaisempi 4 artikla

Aikaisempi 4 artikla, jossa jäsenvaltioita pyydetään antamaan tietoja keskukselle niiden alueella olevista asiaan liittyvistä tahoista, jotta keskus voisi perustaa Raxen-verkon, on käynyt tarpeettomaksi ja on näin ollen poistettu. Vähäisemmät säännökset on tarpeen mukaan otettu 3 artiklaan.

Aikaisempi 5 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. joulukuuta 2000 antama asetus (EY) N:o 45/2001 [3] koskee yksilöiden suojelua yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Koska seurantakeskus on yhteisön elin, asetusta (EY) N:o 45/2001/EY sovelletaan seurantakeskuksen hallussa oleviin ja käsittelemiin tietoihin. Siksi aikaisempi 5 artikla ei ole enää tarpeen ja voidaan poistaa. Siihen liittyvää johdanto-osan kappaletta on muutettu vastaavasti.

[3] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

Uusi 5 artikla

Tämä artikla on 18 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella tehdyn muutoksen kodifiointi.

6 artikla

Ennallaan.

7 artikla

Tähän artiklaan tehtävällä pienellä muutoksella selvennetään mahdollisuuksia tehdä tilanteen edellyttämää yhteistyötä yhteisön neuvottelemien muodollisten sopimusten ulkopuolella.

8 artikla

Tähän artiklaan tehtävät muutokset juontavat juurensa arvioijien löydöksiin ja näkemyksiin, joita komission kuulemat sidosryhmät esittivät tätä ehdotusta valmisteltaessa.

Hallintoneuvoston koko

Arvioijat huomauttivat, että hallintoneuvostossa on jo nyt 18 jäsentä ja laajentumisen myötä jäseniä olisi 28. Arvioijat totesivat, että hallintoneuvoston koon vuoksi päätöksenteko oli jo nyt vaikeaa ja päätöksiin tarvittava kahden kolmasosan enemmistö oli tarpeettoman korkea kynnys monille päätöksille. He totesivat kuitenkin myös, että rasismi ja muukalaisviha ovat niin arkaluontoisia kysymyksiä, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi voitava tuntea olevansa edustettuja hallintoneuvostossa.

Komissio yhtyy näihin näkemyksiin. Se toteaakin, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa mutta päätöksentekoa olisi helpotettava pienentämällä päätöksiin vaadittavaa enemmistöä ja siirtämällä mahdollisimman monet päätökset vahvistetulle johtokunnalle (ks. jäljempänä). Näin ollen vaadittava enemmistö muutetaan kahdesta kolmasosasta ehdottomaan enemmistöön hallintoneuvoston kaikista jäsenistä, ja tasatilanteissa ratkaisee puheenjohtajan ääni. Komissio uskoo, että ehdoton enemmistö, pikemminkin kuin yksinkertainen enemmistö (eli läsnäolevien jäsenten enemmistö), riittää suojelemaan vähemmistön etuja hallintoneuvostossa. Keskuksen tärkeimmät päätökset - pitkän aikavälinen strateginen linjaus, keskipitkän aikavälin kolmivuotinen työohjelma, rasismin ja muukalaisvihan tilannetta käsittelevä vuosiraportti, keskuksen päätelmät ja lausunnot sekä johtajan nimittäminen ja kurinpitovallan käyttäminen häneen nähden (tällä ehdotuksella asetus muutetaan yhteneväksi uudempiin virastoihin sovellettavan ratkaisun kanssa) - olisi kuuluttava hallintoneuvostolle, kun taas lopuista päätöksistä vastaisi vahvistettu johtokunta, jotta päätöksenteko olisi helpompaa.

Komissio ehdottaa lisäksi, että uudenmuotoinen hallintoneuvosto kokoontuisi vähintään kerran vuodessa eikä kaksi kertaa vuodessa, kuten nykyisessä asetuksessa säädetään. Tässä näkyy se, että vahvistettu johtokunta tekee vastaisuudessa enemmän päätöksiä.

Jäsenyys

Arvioijat totesivat, että nykyinen hallintoneuvosto, joka koostuu kaikkien jäsenvaltioiden riippumattomista rasismin ja muukalaisvihan asiantuntijoista, tuotti huomattavaa lisäarvoa keskukselle sen työn sisällön kannalta. He totesivat kuitenkin, että hallintoneuvoston jäsenten nimittämisperusteet (eli heidän on oltava henkilöitä, joilla on asiantuntemusta ihmisoikeusalalla sekä rasististen, muukalaisvastaisten ja antisemitististen ilmiöiden analysoinnissa) ei välttämättä pätevöi heitä moniin niistä, erityisesti hallintoon liittyvistä tehtävistä, joita asetuksella annetaan hallintoneuvostolle. Arvioijat totesivat, että parempi ratkaisu olisi, jos hallintoneuvosto koostuisi jäsenvaltioiden hallitusten edustajista, joita tukisi nykyiseen hallintoneuvostoon kuuluvista riippumattomista asiantuntijoista koostuva komitea.

Kuten oheisessa tiedonannossa todetaan, komissio hyväksyy arvioijien analyysin mutta ei päädy samaan johtopäätökseen ongelmaan ehdotetusta ratkaisusta. Suuri enemmistö komission kuulemista sidosryhmistä nykyisestä hallintoneuvostosta joihinkin jäsenvaltioiden hallituksiin uskoi, että hallintoneuvostolla on ensiarvoinen merkitys seurantakeskuksen riippumattomuuden takaamisessa. Samalla monet olivat sitä mieltä, että arvioijien tätä sivuava huomio, jonka mukaan keskuksen yhteyksiä jäsenvaltioiden viranomaisiin olisi parannettava, oli myös oikea. Komissio etsi siksi mahdollisia ratkaisuja, jotka täyttäisivät molemmat ehdot.

Komissio palauttaa mieliin, että rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 19. heinäkuuta 2003 mennessä. Direktiivin 13 artiklassa [4] edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät yhden tai useamman elimen edistämään rotujen yhdenvertaisuutta kyseiseen päivämäärään mennessä. Direktiivissä edellytetään myös, että näiden elinten on kyettävä toimimaan hallituksista riippumattomasti ja tuottamaan raportteja ja suosituksia.

[4] Neuvoston direktiivin 2000/43/EY 13 artikla kuuluu seuraavasti:

Näiden elinten toiminnasta jäsenvaltioissa vastaavat henkilöt ovat rasismin ja muukalaisvihan asiantuntijoita, ja heillä on tarvittaessa kokemusta julkisin varoin rahoitettujen elinten johtamisesta. Siksi komissio ehdottaakin, että keskus hyödyntäisi näiden henkilöiden taitoja ja kokemusta ja jäsenvaltiot nimittäisivät heidät keskuksen hallintoneuvostoon. Paitsi että näillä henkilöillä on tehtävän kannalta sopivia taitoja ja kokemusta, heidän toimintansa riippumattomuus on taattu kansallisella tasolla, ja heillä on tarvittavat yhteydet jäsenvaltioiden hallituksiin voidakseen ottaa huomioon näiden poliittiset prioriteetit ja vaikuttaakseen hallituksen politiikkaan rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa. Lisäksi elimille itselleen koituu eurooppalaiseen verkostoon kuulumisesta huomattavaa etua keskinäisen tuen sekä suoran kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdon muodossa. Komissio toteaa, että jotkin jäsenvaltiot nimittävät jo nyt rotujen yhdenvertaisuutta edistävien elimiensä johtajia tai johtavia jäseniä keskuksen hallintoneuvostoon.

Komissio kuitenkin tunnustaa jäsenvaltioiden omaksumien ratkaisujen erilaisuuden ja hyväksyy sen, että jäsenvaltioissa voi olla vastaavia elimiä tai organisaatioita niiden lisäksi, jotka jäsenvaltiot ovat virallisesti nimenneet neuvoston direktiivin 2000/43/EY mukaisesti. Siksi se ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi voitava halutessaan nimittää näiden muiden elinten johtajia.

Ehdotuksella on myös vaikutuksia hallintoneuvoston jäsenten toimikauteen. Vaikka nykyisessä järjestelmässä olikin järkevää rajoittaa riippumattomien asiantuntijoiden toimikausi kahteen kolmevuotiskauteen, rajoitus ei enää vastaa tarkoitustaan, kun jäsenet nimitetään kansallisen asemansa perusteella. Siksi komissio ehdottaa, että näin nimitettyjen jäsenten toimikauden ei tulisi olla kiinteä vaan heidän tulisi voida säilyttää paikkansa, kunnes heidän tehtävänsä muuttuu kansallisella tasolla, jolloin kyseisen jäsenvaltion olisi ilmoitettava asiasta komissiolle ja keskuksen johtajalle sekä nimitettävä uusi jäsen.

Lopuksi komissio ehdottaa, että sillä olisi oltava kaksi paikkaa hallintoneuvostossa, jotta se säilyttäisi painoarvonsa laajentuneessa hallintoneuvostossa ja varmistaisi, että sen erilliset vastuualueet rotusyrjinnän sekä rasismin ja muukalaisvihan rikollisuuteen liittyvien näkökohtien alalla ovat tehokkaasti edustettuina. Se ehdottaa myös, että hallintoneuvoston olisi kyettävä kutsumaan kokouksiinsa tarkkailijoiksi ehdokasmaiden (tällä hetkellä Bulgaria, Romania ja Turkki) nimeämiä henkilöitä. Komissio uskoo, tämä auttaa näitä maita niiden edetessä kohti unionin jäsenyyttä.

9 artikla

Ulkoisten arvioijien havaintojen sekä hallintoneuvostoon ehdotettujen muutosten vuoksi komissio esittää sekä johtokunnan jäsenmäärän että tehtävien lisäämistä. Johtokunnassa olisi oltava enintään 10 henkeä, hallintoneuvoston puheenjohtaja, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja kaksi komission edustajaa mukaan luettuina. Näin jäseniä olisi riittävästi erilaisten näkemysten varmistamiseksi, mutta samalla ryhmä pysyisi tarpeeksi pienenä tehokkaan päätöksenteon varmistamiseksi. Päätökset johtokunnassa olisi tehtävä samoin kuin hallintoneuvostossakin, eli ehdottomalla enemmistöllä puheenjohtajan äänen ratkaistessa tasatilanteissa. Komissio ehdottaa, että hallintoneuvosto päättää itse, otetaanko Euroopan neuvoston nimeämä henkilö johtokuntaan, eikä se aio vaatia tätä kaikissa tapauksissa.

Johtokunnan olisi erityisesti vastattava vuotuisen työohjelman määrittämisestä hallintoneuvoston sopiman keskipitkän aikavälin ohjelman puitteissa, johtajan valinnasta, budjettiesityksen ja lopullisen budjetin hyväksymisestä sekä tilinpäätöksen hyväksymisestä. Vastuuvapauden myöntäminen johtajalle budjetista on 18 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen myötä siirtynyt Euroopan parlamentille.

Komissio ehdottaa, että asetuksesta poistetaan säännös, jolla Euroopan neuvoston nimittämää jäsentä estetään äänestämästä budjettiesitykseen ja lopulliseen budjettiin sekä tilinpäätöksen hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä. Käytännössä Euroopan neuvoston nimittämällä jäsenellä on riippumattomana jäsenenä sama asema kuin kaikilla muilla jäsenillä, eikä ole mitään syytä, miksei hän voisi osallistua näihin kysymyksiin. Erottelu on sitä paitsi täysin keinotekoinen, sillä työohjelmaa koskevilla päätöksillä, joihin Euroopan neuvoston jäsen osallistuu, on suora vaikutus budjettikysymyksiin.

10 artikla

Artiklaan tehtävillä muutoksilla selkiytetään johtajan ja johtokunnan ja hallintoneuvoston välisiä suhteita sekä lisätään tehtävä, jolla varmistetaan, että keskuksen toimintaa seurataan ja arvioidaan tehokkaasti, sekä velvollisuus raportoida hallintoneuvostolle arvioinnin tuloksista.

Komissio muistuttaa, että se teki ehdotuksia virastojen johtajien nimittämisessä käytettävien menettelyiden yhdenmukaistamisesta antaessaan ehdotukset virastojen perustamisasetusten mukauttamisesta uuteen varainhoitoasetukseen. Lopulta neuvosto päätti jättää nämä muutokset tekemättä tuossa yhteydessä. Siksi komissio aikoo esittää lähitulevaisuudessa erilliset ehdotukset tämän kysymyksen ratkaisemiseksi.

11 artikla

Ennallaan.

12 ja 13 artikla

Nämä artiklat ovat 18 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella tehdyn muutoksen kodifiointi.

14-16 artikla

artiklat on vain numeroitu uudelleen.

17 artikla

Muutoksella päivitetään raportointimenettelyt: niissä edellytetään, että komissio raportoi keskuksen toiminnasta kolme vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen ja joka viides vuosi tämän jälkeen ottaen huomioon 10 artiklan e alakohdan mukaisesti tehdyt arvioinnit.

18 artikla

Tämä uusi artikla on kaikissa uudelleen laadituissa säädöksissä esiintyvä vakioteksti. Sillä kumotaan uudelleen laadittava asetus (tässä tapauksessa neuvoston asetus (EY) N:o 1035/97), ja siinä säädetään, että kaikkia viittauksia kumottuun asetukseen on pidettävä viittauksina uudelleen laadittuun asetukseen. Siinä luodaan myös yhteys liitteen vastaavuustaulukkoon.

19 artikla

Nyt kun keskuksen toimipaikasta on sovittu, nykyinen artikla asetuksen voimaantulosta ei ole enää tarpeen. Siksi artiklassa säädetään, että asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1035/97 (mukautettu)

uusi

2003/0185 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rasismin ja muukalaisvihanseurantakeskuksesta (uudelleen laadittu toisinto)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 1 kohdan, 284 artiklan ja 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [5],

[5] EUVL C [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [6],

[6] EUVL C [...].

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [7],

[7] EUVL C [...].

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

sekä katsoo, että

uusi

(1) Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta 2 päivänä kesäkuuta 1997 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1035/97 [8] on muutettu useita kertoja [9]. Koska lisämuutoksia on tehtävä, kyseinen direktiivi olisi selvyyden vuoksi laadittava uudelleen.

[8] EYVL L 151, 10.6.1997, s. 1.

[9] [KOM(2002) 406 lopullinen].

(2) Komissio on laatinut Euroopan rasismin ja muukalaisvihan keskuksen toimintaa koskevan kertomuksen, ja siinä otetaan huomioon ulkoisen arvioinnin päätelmät [10], joissa korostetaan tarvetta tehdä neuvoston asetukseen (EY) N:o 1035/97 tiettyjä muutoksia.

[10] Katso http://europa.eu.int/comm/ employment_social/fundamental_rights/pdf/origin/Monitoring Centre_eval2002_en.pdf.

1035/97 (mukautettu)

1035/97 johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)

uusi

(3) Rasismia, muukalaisvihaa , antisemitismiä ja niihin liittyvää suvaitsemattomuutta, kuten islamia kohtaan tunnettua pelkoa ja muita uskonnollisen suvaitsemattomuuden muotoja koskevan puolueettoman, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon kerääminen ja arviointion tarpeellista yhteisön tasolla, jotta näistä ilmiöistä saataisiin koottua yhteisöä varten perusteelliset tiedot, joiden perusteella se voi täyttää velvollisuutensa kunnioittaa perusoikeuksia, ja jotta yhteisö voisi ottaa ne huomioon laatiessaan ja soveltaessaan mitä tahansa politiikkoja ja säädöksiä, joita se hyväksyy toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

1035/97 (mukautettu)

1035/97 johdanto-osan 8 kappale

uusi

(4) Neuvosto hyväksyi 15 päivänä heinäkuuta 1996 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella yhteisen toiminnan rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta [11]. Amsterdamin sopimuksella vahvistettiin unionin kykyä edistää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rasismin ja muukalaisvihan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

[11] EYVL L 185, 24.7.1996, s. 5.

1035/97 (mukautettu)

1035/97 johdanto-osan 10 kappale

(5) Korfulla 24 ja 25 päivänä kesäkuuta 1994 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti tehostaa pyrkimyksiä määritellä Euroopan unionin tasolla kokonaisstrategia, jolla pyrittäisiin torjumaan rasismista ja muukalaisvihasta johtuvaa väkivaltaa; tässä tarkoituksessa se perusti neuvoa-antavan komitean, jonka tehtävänä on antaa suosituksia rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi.

1035/97 johdanto-osan 11 kappale

(6) Cannesissa 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 1995 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi neuvoa-antavaa komiteaa jatkamaan toimintaansa ja tutkimaan läheisessä yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa mahdollisuutta perustaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus.

1035/97 johdanto-osan 12 kappale

(7) Tämän seurantakeskuksen toteutettavuutta koskevan tutkimuksen päätelmät esitettiin Firenzessä 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 1996 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle.

1035/97 johdanto-osan 13 kappale

(8) Firenzessä kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen unionin päättäväisyyden taistella hyvin määrätietoisesti rasismia ja muukalaisvihaa vastaan ja hyväksyi Euroopan seurantakeskuksen perustamisen periaatteet.

1035/97 johdanto-osan 14 kappale (mukautettu)

uusi

(9) Rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä ja niihin liittyvää suvaitsemattomuutta koskevan tiedon keräämiseen ja arviointiin liittyvien tehtävien suorittamiseksi niin hyvin ja niin itsenäisesti kuin mahdollista sekä läheisten yhteyksien ylläpitämiseksi Euroopan neuvoston kanssa on tarpeellista perustaa yhteisön tasolla itsenäinen elin, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, 'seurantakeskus', joka on erillinen oikeushenkilö.

1035/97 johdanto-osan 15 kappale (mukautettu)

uusi

(10) Rasismi, muukalaisviha, antisemitismi ja niihin liittyvä suvaitsemattomuus käsittävät useita monimutkaisia, läheisesti toisiinsa liittyviä ja vaikeasti erotettavissa olevia osatekijöitä, minkä vuoksi seurantakeskukselle on annettava yleinen tehtävä kerätä ja arvioida tietoja useilta yhteisön toiminta-aloilta; keskuksen toiminta keskittyy aloihin, joilla kyseisiä ongelmia koskeva perusteellinen tieto on erityisen tarpeen yhteisön toiminnan kannalta.

uusi

(11) Yhteisön on myös edistettävä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen asteittaista luomista.

(12) Neuvosto on antanut rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta direktiivin (EY) 2000/43, jossa jäsenvaltioita vaaditaan estämään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä työhön ja ammattiin, koulutukseen, sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen ja tarjontaan liittyvissä kysymyksissä.

1035/97 johdanto-osan 16 kappale

(13) Rasismi ja muukalaisviha ovat ilmiöitä, joita esiintyy yhteisössä kaikilla tasoilla, eli paikallisella, alueellisella, kansallisella ja yhteisön tasolla, ja näin ollen yhteisön tasolla kerätyt ja arvioidut tiedot voivat olla hyödyksi myös jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille niiden suunnitellessa ja toteuttaessa toimivaltaansa kuuluvia toimenpiteitä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

1035/97 johdanto-osan 17 kappale

(14) Sen vuoksi seurantakeskus antaa työnsä tulokset sekä yhteisön että jäsenvaltioiden käytettäväksi.

1035/97 johdanto-osan 18 kappale

(15) Jäsenvaltioissa on useita merkittäviä järjestöjä, jotka tutkivat rasismia ja muukalaisvihaa.

1035/97 johdanto-osan 19 kappale

(16) Tutkimuksen koordinointi ja järjestöjen välisen verkoston luominen lisäävät tällaisen työn merkitystä ja tehokkuutta.

uusi

(17) Seurantakeskuksen hallintoneuvoston olisi koostuttava riippumattomista henkilöistä, joilla on tarvittava rasismin torjuntaan liittyvä asiantuntemus ja kokemusta asianomaisten julkisten elinten johtamisesta; päätöksenteon tehostamiseksi tietyt vastuualueet olisi annettava vahvistetun johtokunnan hoidettaviksi.

1035/97 johdanto-osan 20 kappale

uusi

(18) Seurantakeskukselle osoitetut tehtävät edellyttävät yhteistyön tehostamiseksi ja päällekkäisen tai ylimääräisen työn välttämiseksi läheisiä yhteyksiä Euroopan neuvostoon, jolla on huomattava kokemus tällä alalla, sekä yhteistyötä jäsenvaltioissa toimivien muiden järjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, joiden toimivaltaan rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvät ilmiöt kuuluvat. Hallintoneuvoston olisi voitava lisäksi kutsua kokouksiinsa ehdokasmaiden tarkkailijoita.

1035/97 johdanto-osan 21 kappale

(19) Seurantakeskus voi itse päättää näihin järjestöihin liittyvän yhteistyön hallinnollisista järjestelyistä; yhteisön tehtävänä taas on tehdä seurantakeskuksen puolesta sopimus Euroopan neuvoston kanssa tiiviin yhteistyön luomiseksi Euroopan neuvoston ja seurantakeskuksen välille; tämä koskee myös sellaisten sopimusten tekemistä muiden kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi seurantakeskuksen tehtävien toteuttamiseksi.

1035/97 johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

uusi

(20) Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 18 päivänä joulukuuta 2000 asetuksen (EY) N:o 45/2001 [12] yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta. Kyseistä asetusta sovelletaan suoraan seurantakeskukseen, minkä vuoksi aiemmista henkilötietojen käsittelyä koskevista säännöksistä tulee tarpeettomia.

[12] EYVL L 8, 12.1.2001, s.1.

1035/97 johdanto-osan 23 kappale

(21) Seurantakeskuksen on oltava mahdollisimman riippumaton suorittaessaan tehtäviään.

uusi

(22) Jotta seurantakeskuksella olisi mahdollisimman tehokas vaikutus unionin ja jäsenvaltioiden politiikan aloihin ja toimintatapoihin, seurantakeskuksen olisi työohjelmassaan otettava huomioon yhteisön ensisijaiset toimintakohteet vaarantamatta kuitenkaan omaa riippumattomuuttaan.

(23) Jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten yhteistyö on olennaisen tärkeää sellaisten vertailukelpoisten tietojen keräämiseksi, joiden lisäarvo on mahdollisimman suuri.

1035/97 (mukautettu)

(24) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on oltava toimivalta käsitellä ja ratkaista välityslausekkeen nojalla riidat, jotka koskevat seurantakeskuksen sopimussuhteeseen perustuvaa sekä sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta; yhteisöjen tuomioistuimella on myös oltava toimivalta ratkaista seurantakeskusta vastaan nostetut kanteet perustamissopimuksen 230 artiklan mukaisesti.

1035/97 (mukautettu)

uusi

(25) Tätä asetusta pitäisitarvittaessa tarkistaa kolmen vuoden kuluttua ja sen jälkeen joka viides vuosi päätöksen tekemiseksi seurantakeskuksen tehtävien mahdollisesta muuttamisesta tai laajentamisesta erityisesti yhteisön toimivallan muutosten johdosta.

1035/97 (mukautettu)

uusi

(26) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdassa neuvosto valtuutetaan ryhtymään tarpeellisiin toimiin muun muassa rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Rasismi ja muukalaisviha ovat ilmiöinä kuitenkin laajempia kuin pelkästään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä, minkä vuoksi on tarpeen tukeutua myös perustamissopimuksen 308 artiklaan, jotta voidaan taata seurantakeskuksen kokonaisvaltainen lähestymistapa. Kyseisissä artikloissa samoin kuin perustamissopimuksen 284 artiklassa määrätään oikeudesta kerätä ja arvioida rasismia ja muukalaisvihaa koskevaa tietoa sellaisen erikoistuneen ja riippumattoman elimen avulla, joka on erillinen oikeushenkilö.

uusi

(27) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon etenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja erityisesti sen 10, 11 ja 14 artiklassa tunnustetut periaatteet sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen II ja III luvussa tunnustetut periaatteet,

1035/97

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustetaan Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, jäljempänä 'seurantakeskus'.

2 artikla

1035/97 (mukautettu)

uusi

Tavoite

Seurantakeskuksen päätavoitteena on toimittaa yhteisön ja sen jäsenvaltioiden asianomaisille hallintoelimille ja viranomaisille erityisesti 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilta aloilta puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla rasismiin, muukalaisvihaan , antisemitismiin ja niihin liittyvään suvaitsemattomuuteen liittyvistä ilmiöistä, jotta se voisi auttaa yhteisöä ja sen jäsenvaltioita niiden toteuttaessa toimenpiteitä tai määritellessä toimintaa toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Seurantakeskus edistää näin ollen unionin kehitystä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena.

3 artikla

Tehtävät

1. Edellä 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi seurantakeskus kerää tietoa rasismiin, muukalaisvihaan , antisemitismiin ja niihin liittyvään suvaitsemattomuuteen liittyvien ilmiöiden ja ilmentymien laajuudesta ja kehityksestä , arvioi niiden syitä, seurauksia ja vaikutuksia ja tarkastelee esimerkkejä hyvistä menettelytavoista niiden korjaamiseksi.

Tässä tarkoituksessa seurantakeskus:

(a) yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa kehittää menetelmiä tietojen vertailukelpoisuuden, puolueettomuuden ja luotettavuuden parantamiseksi yhteisön tasolla;

(b) perustaa ja koordinoi Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (Raxen);

(c) kerää, tallentaa ja arvioi tietoja;

(d) tekee , avustaa tai edistää tarvittaessa muun muassa vuosittaiseen työohjelmaansa soveltuvia tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä sekä alustavia ja toteutettavuustutkimuksia Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä. Se järjestää myös asiantuntijakokouksia ja perustaa tarpeen mukaan tilapäisiä työryhmiä;

(e) tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa, mukaan luettuina valtioista riippumattomat järjestöt, työmarkkinaosapuolet, tutkimuskeskukset, toimivaltaisten viranomaisten edustajat sekä muut henkilöt tai elimet, jotka ovat mukana käsittelemässä rasismia ja muukalaisvihaa, erityisesti edistämällä vuoropuhelua yhteisön tasolla ja osallistumalla tarvittaessa kansallisella tasolla käytävään keskusteluun ;

Asetus XX/03 annettu 18 päivänä kesäkuuta 2003, 1 art. 1 kohta (mukautettu)

(f) julkaisee vuosittain kertomuksen yhteisön rasismia ja muukalaisvihaa koskevasta tilanteesta tuoden esiin esimerkkejä hyvistä menettelytavoista, sekä seurantakeskuksen omasta toiminnasta;

1035/97 (mukautettu)

uusi

(g) laatii päätelmiä ja lausuntoja yhteisölle ja jäsenvaltioille;

(h) perustaa yleisölle avoimen lähdeaineistokokoelman, jonka avulla edistetään yhteistyötä ja vältetään aineiston päällekkäisyyttä muiden tietolähteiden kanssa ;

uusi

2. Edellä b kohdassa tarkoitettu tietoverkko on seurantakeskuksen ensisijainen tietolähde. Se on suunniteltava siten, että varmistetaan puolueettoman, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saanti, joka perustuu jäsenvaltioiden eri organisaatioiden asiantuntemukseen ja jossa otetaan huomioon tarve saada kansalliset viranomaiset osallistumaan tiedonkeruuseen.

1035/97 3 art. (mukautettu)

4 artikla

Toimintatavat ja toiminta-alat

1. Seurantakeskus hoitaa tehtävänsä yhteisön toimivaltuuksien puitteissa vuosiohjelmassaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja ottaa asianmukaisesti huomioon käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

1035/97 (mukautettu)

uusi

2. Työn päällekkäisyyden välttämiseksi ja resurssien mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi seurantakeskus ottaa toimissaan huomioon kaikista lähteistä saatavan, olemassa olevan tiedon ja erityisesti sen toiminnan, jota jo harjoitetaan yhteisön toimielimissä, muissa kansallisissa ja kansainvälisissä laitoksissa ja järjestöissä, erityisesti Euroopan neuvostossa, sekä varmistaa Euroopan neuvoston kanssa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä, että toiminta olisi entistä tehokkaampaa. Toiminnassaan se ottaa erityisesti huomioon yhteisön ensisijaiset toimintakohteet.

3. Kerättävät ja käsiteltävät tiedot sekä suoritettavat tai kannustettavat tieteelliset tutkimukset ja selvitykset koskevat rasismin ja muukalaisvihan esiintymisen laajuutta, kehitystä, syitä ja seurauksia erityisesti seuraavilla aloilla:

1035/97 (mukautettu)

uusi

(a) henkilöiden vapaa maahantulo, asuminen ja liikkuvuus yhteisössä

uusi

(b) maahanmuutto ja turvapaikka

1035/97 (mukautettu)

uusi

( c ) tiedotus- ja viestintävälineet;

( d ) koulutus, ammattikoulutus ja nuoriso;

( e ) sosiaalipolitiikka mukaan luettuna työllisyys, sosiaaliturva ja terveydenhuolto ;

( f ) tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta;

( g ) kulttuuri.

uusi

4. Seurantakeskus voi tehdä muiden järjestöjen kanssa alihankintasopimuksia tehtävistä, jotka se päättää antaa niiden hoidettaviksi. Seurantakeskus voi myös myöntää avustuksia asianmukaisen yhteistyön ja yhteisten hankkeiden edistämiseksi etenkin 7 artiklassa tarkoitetuille kansainvälisille järjestöille.

1035/97 (mukautettu)

XX/03 1 art. 2 kohta (mukautettu)

5 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin

XX/03 1 art. 2 kohta

1. Seurantakeskuksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o1049/2001.

2. Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset käytännön säännöt kuuden kuukauden kuluessa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1035/97 muuttamisesta 18.6.2003 annetun asetuksen (EY) N:o XX/2003 voimaantulosta.

3. Päätöksistä, jotka seurantakeskus on tehnyt asetuksen (EY) N:o1049/2001 8artiklan soveltamiseksi, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

1035/97

6 artikla

Oikeushenkilöys ja oikeuskelpoisuus

Seurantakeskus on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Erityisesti se voi hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

7 artikla

Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1. Tehtäviensä suorittamisen edistämiseksi seurantakeskuksen on toimittava yhteistyössä jäsenvaltioissa toimivien järjestöjen tai kansainvälisten valtioista riippuvaisten tai valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia rasismia ja muukalaisvihaa koskevien asioiden alalla.

1035/97 (mukautettu)

uusi

2. Johtokunnan on hyväksyttävä 1 kohdassa tarkoitettua hallinnollista yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3. Seurantakeskus sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen toimintaohjelmansa osalta. Tätä varten yhteisö tekee perussopimuksen 300 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti seurantakeskuksen puolesta sopimuksen Euroopan neuvoston kanssa näiden välisestä tiiviistä yhteistyöstä. Tähän sopimukseen sisältyy se, että Euroopan neuvosto nimeää henkilön seurantakeskuksen hallintoneuvostoon.

1035/97

uusi

Mikäli seurantakeskuksen tehokas tehtäviensä suorittaminen edellyttää sopimuksia kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien maiden kanssa, yhteisö tekee kyseiset sopimukset seurantakeskuksen puolesta edellä mainittua menettelyä noudattaen.Tämä säännös ei estä hankekohtaista yhteistyötä kyseisten järjestöjen tai kolmansien maiden kanssa.

8 artikla

Hallintoneuvosto

1035/97 (mukautettu)

uusi

1. Hallintoneuvosto muodostuu henkilöistä, joilla on soveltuvaa kokemusta rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden selvittelyn alalta sekä julkisen sektorin organisaatioiden johtamisesta; hallintoneuvosto koostuu :(a) yhdestä kunkin jäsenvaltion nimeämästä riippumattomasta henkilöstä,

(b) yhdestä Euroopan parlamentin nimeämästä riippumattomasta henkilöstä,

(c) yhdestä Euroopan neuvoston 7 artiklan 3 kohdan nojalla nimeämästä riippumattomasta henkilöstä sekä

(d) kahdesta komission edustajasta. uusi (mukautettu)

Edellä a kohdassa tarkoitetut henkilöt vastaavat neuvoston direktiivin 2000/43/EY 13 artiklassa tarkoitetun elimen tai elinten toiminnasta, joiden tehtävänä on edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaista, rotuun tai etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä vapaata kohtelua, tai tätä vastaavan riippumattoman julkisen elimen toiminnasta.

1035/97

Kullakin jäsenellä on samoin perustein nimetty varajäsen.

1035/97 (mukautettu)

2. Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimet ilmoitetaan komissiolle Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaviksi.

uusi

3. Jos jäsenvaltion nimittämällä jäsenellä ei enää kansallisella tasolla ole niitä tehtäviä, joiden perusteella hänet on nimitetty, kyseisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle ja seurantakeskuksen johtajalle ja nimitettävä uusi jäsen 1 kohdan mukaisesti.

1035/97 (mukautettu)

uusi

Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä 9 artiklassa tarkoitetun johtokunnan muut jäsenet.

Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä, tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä, on yksi ääni. Päätökset tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänestyksen .

4. Hallintoneuvosto tekee seurantakeskuksen toiminnan edellyttämät päätökset. Erityisesti se:

(a) vahvistaa seurantakeskuksen pitkän aikavälin strategian ja kolme vuotta kattavan keskipitkän aikavälin työohjelman talousarvion ja käytettävissä olevien varojen mukaisesti; kyseistä ohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuoden aikana;

XX/03 1 art. 3 kohta (mukautettu)

(b) hyväksyy 3 artiklan f kohdassa tarkoitetut kaksi vuosikertomusta sekä seurantakeskuksen päätelmät ja lausunnot ja toimittaa ne Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Se huolehtii 3 artiklan f kohdassa tarkoitettujen vuosikertomusten julkaisemisesta. Vuosittainen kertomus seurantakeskuksen toiminnasta toimitetaan viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle,

1035/97 (mukautettu)

uusi

(c) nimittää seurantakeskuksen johtajanvalinnan perusteella, joka on siirretty johtokunnan suoritettavaksi.

uusi

(d) käyttää johtajaan nähden kurinpidollista toimivaltaa.

1035/97 (mukautettu)

uusi

5. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta vähintään kerran vuodessa. Se voi siirtää mitä tahansa tehtäviään johtokunnalle.

XX/03 1 art. 3 kohta

6. Seurantakeskus toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki tarvittavat tiedot arviointimenettelyjen tuloksista.

uusi

7. Hallintoneuvosto voi komissiota kuultuaan kutsua kokouksiinsa unionin ehdokasmaiden nimittämiä henkilöitä. Kyseisten maiden on nimitettävä nämä henkilöt 1 ja 2 kohdassa määriteltyjä edellytyksiä ja menettelyjä vastaavasti. Heillä on tarkkailijan asema.

1035/97 (mukautettu)

uusi

9 artikla

Johtokunta

1. Johtokunta muodostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä korkeintaan kahdeksasta muusta hallintoneuvoston jäsenestä, joihin kuuluvat ja komission edustajat.

uusi

Kullakin johtokunnan jäsenellä, tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä, on yksi ääni. Päätökset tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänestyksen.

1035/97

uusi

2. Johtokunta ohjaa seurantakeskuksen työskentelyä, seuraa sen ohjelmien valmistelua ja toteuttamista ja valmistelee hallintoneuvoston kokoukset seurantakeskuksen johtajan avustamana. Se huolehtii erityisesti seuraavista tehtävistä:

uusi

(a) vahvistaa seurantakeskuksen vuosittaisen toimintaohjelman hallintoneuvoston vahvistaman pitkän aikavälin strategian ja keskipitkän aikavälin työohjelman sekä talousarvion ja käytettävissä olevien varojen mukaisesti; kyseistä ohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuoden aikana;

(b) valitsee seurantakeskuksen johtajan komission ehdotusten perusteella;

(c) hyväksyy seurantakeskuksen alustavan ja lopullisen talousarvion;

(d) hyväksyy tilit.

1035/97

Johtokunta suorittaa myös kaikki hallintoneuvoston työjärjestyksensä mukaisesti sille uskomat tehtävät.

10 artikla

Johtaja

1. Seurantakeskuksen päällikkönä on johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdotuksesta neljän vuoden toimikaudeksi, jota voidaan jatkaa.

1035/97 (mukautettu)

uusi

2. Johtaja vastaa hallintoneuvoston ja johtokunnan valvonnassa

(a) edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta;

(b) seurantakeskuksen keskipitkän aikavälin ja vuosittaisen toimintaohjelman valmistelusta ja toteuttamisesta;

(c) tässä asetuksessa tarkoitettujen vuosikertomusten , päätelmien ja lausuntojen valmistelusta;

1035/97

(d) kaikista henkilöstöasioista ja päivittäisestä hallinnosta;

uusi

(e) ammatillisten standardien mukaisten tehokkaiden seuranta- ja arviointimenetelmien soveltamisesta seurantakeskuksen toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Johtaja raportoi arvioinnin tulokset vuosittain hallintoneuvostolle.

1035/97 (mukautettu)

uusi

3. Johtaja vastaa toimintansa hallinnoinnista hallintoneuvostolle ja johtokunnalle kummankin vastuualueiden mukaan ja osallistuu niiden kokouksiin.

4. Johtaja on seurantakeskuksen laillinen edustaja.

1035/97

11 artikla

Henkilöstö

1. Seurantakeskuksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevia asetuksia ja sääntöjä.

2. Seurantakeskus käyttää henkilöstönsä suhteen nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia.

3. Hallintoneuvosto antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa aiheelliset soveltamissäännöt.

XX/03 1 art. 4 kohta

12 artikla

Talousarvion laatiminen

1. Seurantakeskuksen kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, ja tulot ja menot otetaan seurantakeskuksen talousarvioon.

2. Seurantakeskuksen talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3. Seurantakeskuksen tulot koostuvat seuraavista eristä, sanotun rajoittamatta muita tulonlähteitä:

(a) Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka "Komissio") otettu yhteisön avustus,

(b) suoritetuista palveluista saadut maksut,

(c) edellä 7 artiklassa tarkoitetuilta järjestöiltä mahdollisesti saatu rahallinen tuki,

(d) jäsenvaltioiden vapaaehtoinen rahallinen tuki.

4. Seurantakeskuksen menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot, toimintakulut sekä Raxen-verkostoon kuuluvien laitosten ja elinten kanssa tai kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista johtuvat menot.

5. Hallintoneuvosto laatii vuosittain johtajan laatiman esityksen perusteella ennakkoarvion keskuksen tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31päivänä maaliskuuta.

6. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle (jäljempänä yhteisesti 'budjettivallan käyttäjä').

7. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, jotka se katsoo henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiksi, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

8. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy seurantakeskuksen avustusta koskevat määrärahat.

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa seurantakeskuksen henkilöstötaulukon.

9. Hallintoneuvosto vahvistaa seurantakeskuksen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

10. Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

XX/03 1 art. 5 kohta

13 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1. Johtaja toteuttaa seurantakeskuksen talousarviota.

2. Seurantakeskuksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset yleisen varainhoitoasetuksen 128 artiklan mukaisesti.

3. Komission tilinpitäjä toimittaa seurantakeskuksen alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Kyseinen selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

XX/03 1 art. 5 kohta (mukautettu)

4. Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut yleisen varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, johtaja laatii seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten

XX/03 1 art. 5 kohta

5. Hallintoneuvosto antaa lausunnon seurantakeskuksen lopullisesta tilinpäätöksestä.

6. Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

XX/03 1 art. 5 kohta (mukautettu)

8. Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

XX/03 1 art. 5 kohta

9. Johtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä yleisen varainhoitoasetuksen 146artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10. Ennen vuoden N+2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

11. Hallintoneuvosto vahvistaa seurantakeskukseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset komissiota kuultuaan. Säännökset voivat poiketa 19päivänä marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 [13], joka koskee Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta, ainoastaan, jos seurantakeskuksen toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

[13] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72, ja sen oikaisu EYVL L 2, 7.1.2003, s. 39.

1035/97 13 art. (mukautettu)

14 artikla

Kääntäminen

Seurantakeskuksen toiminnan edellyttämät käännöspalvelut hoitaa periaatteessa Euroopan unionin elinten käännöskeskus, joka on perustettu asetuksella (EY) N:o 2965/94 [14].

[14] EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1.

1035/97 14 art.

15 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Seurantakeskukseen sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa.

1035/97 15 art.

16 artikla

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

1. Sopimussuhteeseen perustuva seurantakeskuksen vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia seurantakeskuksen tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella seurantakeskus korvaa itsensä tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamista koskevat riidat.

1035/97 15 art. (mukautettu)

3. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista seurantakeskusta vastaan nostetut kanteet perustamissopimuksen 230 artiklassa määrätyin edellytyksin.

1035/97 16 art. (mukautettu)

uusi

17 artikla

Kertomus

Kolmantena vuonna tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka viides vuosi komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle seurantakeskuksen toimintaa koskevan kertomuksen, jossa otetaan huomioon 11 artiklan e kohdassa tarkoitetut arvioinnit ja johon liitetään tarvittaessa sen tehtävien muuttamista tai laajentamista koskevia ehdotuksia, ottaen erityisesti huomioon yhteisön toimivallan kehittyminen rasismin ja muukalaisvihan alalla.

18 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EY) N:o 1035/97 päivänä, jona tämä asetus tulee voimaan.

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja viittaukset luetaan tämän asetuksen liitteessä esitetyn vastaavuustaulukon mukaisesti.

1035/97 17 art. (mukautettu)

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta [...].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Vastaavuustaulukko

Neuvoston asetus (EY) N:o 1035/97 // Tämä asetus

1 artikla // 1 artikla

2 artiklan 1 kohta // 2 artikla

2 artiklan 2 kohdan johdantolause // 3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja toinen alakohta, johdantolause

2 artiklan 2 kohdan a alakohta // 3 artiklan 1 kohdan c alakohta

2 artiklan 2 kohdan b alakohta // -

2 artiklan 2 kohdan c alakohta // 3 artiklan 1 kohdan d alakohta

2 artiklan 2 kohdan d alakohta // 3 artiklan 1 kohdan h alakohta

2 artiklan 2 kohdan e alakohta // 3 artiklan 1 kohdan g alakohta

2 artiklan 2 kohdan f alakohta // 3 artiklan 1 kohdan a alakohta

2 artiklan 2 kohdan g alakohta // 3 artiklan 1 kohdan f alakohta

2 artiklan 2 kohdan h alakohta // 3 artiklan 1 kohdan b alakohta

2 artiklan 2 kohdan i alakohta // 3 artiklan 1 kohdan e alakohta

- // 3 artiklan 2 kohta

3 artiklan 1 ja 2 kohta // 4 artiklan 1 ja 2 kohta

3 artiklan 3 kohdan a alakohta // 4 artiklan 3 kohdan a alakohta

- // 4 artiklan 3 kohdan b alakohta

3 artiklan 3 kohdan b alakohta // 4 artiklan 3 kohdan c alakohta

3 artiklan 3 kohdan c alakohta // 4 artiklan 3 kohdan d alakohta

3 artiklan 3 kohdan d alakohta // 4 artiklan 3 kohdan e alakohta

3 artiklan 3 kohdan e alakohta // 4 artiklan 3 kohdan f alakohta

3 artiklan 3 kohdan f alakohta // 4 artiklan 3 kohdan g alakohta

- // 4 artiklan 4 kohta

4 artikla // -

5 artikla // -

5a artikla // 5 artikla

6 artikla // 6 artikla

7 artikla // 7 artikla

8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta // 8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

- // 8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta // 8 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta

8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen lause // 8 artiklan 2 kohta

8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen lause // -

- // 8 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmas lause // 8 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

8 artiklan 2 kohdan toinen alakohta // 8 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

8 artiklan 3 kohdan johdantolause // 8 artiklan 4 kohdan johdantolause

8 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohta // 8 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohta

8 artiklan 3 kohdan d ja e alakohta // -

- // 8 artiklan 4 kohdan d alakohta

8 artiklan 4 kohta // 8 artiklan 5 kohta

8 artiklan 5 kohta // 8 artiklan 6 kohta

- // 8 artiklan 7 kohta

9 artiklan 1 kohta // 9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

- // 9 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

9 artiklan 2 kohdan ensimmäinen lause // 9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen lause

- // 9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen lause

9 artiklan 2 kohdan toinen lause // 9 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

10 artiklan 1 kohta // 10 artiklan 1 kohta

10 artiklan 2 kohdan johdantolause // 10 artiklan 2 kohdan johdantolause

10 artiklan 2 kohdan a, b, c ja d alakohta // 10 artiklan 2 kohdan a, b, c ja d alakohta

- // 10 artiklan 2 kohdan e alakohta

10 artiklan 3 ja 4 kohta // 10 artiklan 3 ja 4 kohta

11 artikla // 11 artikla

12 artikla // 12 artikla

12a artikla // 13 artikla

13 artikla // 14 artikla

14 artikla // 15 artikla

15 artikla // 16 artikla

16 artikla // 17 artikla

- // 18 artikla

17 artikla // 19 artikla

- // Liite I

>TAULUKON PAIKKA>