52003DC0177

Suositus: NEUVOSTON SUOSITUS JÄSENVALTIOIDEN TYÖLLISYYSPOLITIIKAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Vuodesta 2000 lähtien työllisyyden suuntaviivoihin on liitetty jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevat suositukset, jotka neuvosto hyväksyy komission suosituksen perusteella perustamissopimuksen 128 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Suositusten tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille tarkkoja ohjeita työllisyyden suuntaviivojen täytäntöönpanosta ja kohdistaa niiden poliittiset toimet tärkeimpiin haasteisiin.

Työllisyyspolitiikkaa koskevat suositukset osana uutta poliittisten ohjeiden pakettia

Barcelonassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti tehostamaan politiikan koordinointiprosessia ja sovittamaan yhteen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen sekä työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ja suositusten antamisen aikataulut. Neuvosto katsoi 3. joulukuuta 2002 antamassaan tehostamista koskevassa raportissa, että tehostamisen ohjenuoraksi olisi otettava avoimuuden ja tehokkuuden lisääntyminen, päällekkäisyyden ja toiston välttäminen sekä johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja yhdenmukaisuuden varmistaminen suuntaviivojen muotoilussa. Työllisyyspolitiikkaa koskevat suositukset esitetään näin ollen samassa paketissa työllisyyden suuntaviivojen ja talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa. Neuvoston on tarkoitus hyväksyä paketti vuoden 2003 puolivälissä.

Uudessa tehostetussa lähestymistavassa talouspolitiikan laajat suuntaviivat luovat puitteet Euroopan unionin talouspolitiikan kattavalle koordinoinnille, kun taas työllisyyden suuntaviivat ja jäsenvaltioille annettava suositukset ovat työllisyyspolitiikan koordinoinnin kannalta keskeisiä. Keväällä 2003 Brysselissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti pyrkimään työllisyyden suuntaviivojen ja talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen toiminnassa johdonmukaisuuteen.

Reaktiot edellisiin suosituksiin

Neuvosto antoi edelliset jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevat suositukset 18. helmikuuta 2002 [1] yhdessä vuoden 2002 työllisyyspolitiikan suuntaviivojen kanssa. Yhteinen työllisyysraportti [2] sisältää tarkan arvioinnin siitä, miten jäsenvaltiot vastasivat suosituksiin tuoreimmissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan. Vaikka jäsenvaltiot ovat yleensä ottaneet suositukset huomioon myönteisesti, niiden täytäntöönpano on ollut eritasoista, ja rakenteellisten työmarkkinauudistusten jatkaminen on edelleen tärkeää. Tässä ehdotuksessa nojaudutaan vuoden 2003 yhteisessä työllisyysraportissa esitettyihin havaintoihin.

[1] EYVL L 60, 1.3.2002, s. 70.

[2] Komission ja neuvoston yhteinen hyväksyntä 6. maaliskuuta 2003; perustuu komission ehdotukseen KOM(2002) 621 lopullinen, 13.11.2002.

Johdonmukaisuus ja täydentävyys uudistettujen työllisyyden suuntaviivojen kanssa

Työllisyyspolitiikkaa koskeva suositusehdotus esitetään yhdessä perusteellisesti uudistettuja työllisyyden suuntaviivoja koskevan ehdotuksen kanssa perustamissopimuksen 128 artiklan 2 kohdan nojalla. Suuntaviivoja koskevassa ehdotuksessa suunnataan työllisyysstrategia toteuttamaan Lissabonissa sovitut keskipitkän aikavälin tavoitteet. Ehdotus perustuu Euroopan työllisyysstrategian viiden ensimmäisen toimintavuoden arviointiin, ja siinä otetaan huomioon laajentuneen unionin tarpeet. Tehostamistarpeen nimissä suuntaviivoja on vähennetty ja yksinkertaistettu. Niissä pyritään kolmeen toisiaan täydentävään ja tukevaan tavoitteeseen eli täystyöllisyyteen, työn laatuun ja tuottavuuteen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja osallisuuteen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää rakenneuudistuksia, joissa keskitytään kymmeneen prioriteettiin, ja erityishuomiota on kiinnitettävä hallintotapaan liittyviin keskeisiin seikkoihin kuten työmarkkinayhteistyöhön ja toimiviin työnvälityspalveluihin.

Jäsenvaltioille annettavia suosituksia koskevassa ehdotuksessa näkyvät uusien suuntaviivojen tavoitteet ja prioriteetit.

Suosituksissa on otettu huomioon kunkin jäsenvaltion tärkeimmät haasteet. Suositukset ovat työllisyyden suuntaviivoja vastaavassa järjestyksessä eivätkä tärkeysjärjestyksessä.

Suositus:

NEUVOSTON SUOSITUS

JÄSENVALTIOIDEN TYÖLLISYYSPOLITIIKAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon 8 päivänä huhtikuuta 2003 annetun komission suosituksen,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa asetettiin Euroopan unionille uusi strateginen päämäärää, jonka mukaan siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämän saavuttamiseksi neuvosto sopi yleisistä työllisyystavoitteista ja naisten työllisyystavoitteista vuodeksi 2010.

(2) Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti vahvistamaan Euroopan työllisyysstrategiaa tehostetulla, yksinkertaistetulla ja paremmin hallitulla prosessilla, joka on täysimittaisesti integroitu Lissabonin strategiaan. Barcelonan Eurooppa-neuvosto kehotti myös tehostamaan politiikan koordinointiprosesseja ja synkronoimaan talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyden suuntaviivojen hyväksymisaikataulut.

(3) Neuvosto hyväksyi talous- ja työllisyyspolitiikan koordinoinnin tehostamista koskevan raportin 3 päivänä joulukuuta 2002 ja katsoi, että tehostamisen ohjenuoraksi olisi otettava avoimuuden ja tehokkuuden lisääntyminen, päällekkäisyyden ja toiston välttäminen sekä johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja yhdenmukaisuuden varmistaminen suuntaviivojen muotoilussa.

(4) Brysselissä 20 ja 21 päivänä maaliskuuta 2003 kokoontunut kevään Eurooppa-neuvosto vahvisti, että työllisyysstrategialla on keskeinen asema Lissabonin strategian mukaisten työllisyys- ja työmarkkinatavoitteiden täytäntöönpanossa, ja kehotti jäsenvaltioita pitämään yllä kansallisten työmarkkinoiden uudistusvauhtia.

(5) Neuvosto hyväksyi työllisyyttä koskevat suuntaviivat [...] tehdyllä päätöksellä ...

(6) Komissio ja neuvosto hyväksyivät 6 päivänä maaliskuuta 2003 yhteisen työllisyysraportin, jossa kuvataan työllisyyspolitiikan tärkeimmät haasteet kussakin jäsenvaltiossa ja esitetään toimintaprioriteetit, joilla vahvistetaan kunkin jäsenvaltion panosta työllisyyden suuntaviivojen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(7) Vakaa makrotalouspolitiikka ja kattavat talousuudistukset ovat olennaisen tärkeitä työpaikkojen luomisen kannalta. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen pantava tämä suositus täytäntöön johdonmukaisesti talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa,

SUOSITTELEE, että

jäsenvaltiot toteuttavat liitteessä esitetyt toimet.

Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta [...].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

BELGIA

Väestön ikääntymisen aiheuttamien haasteiden vuoksi tarvittaisiin toimenpiteitä, jotka on suunnattu työmarkkinoiden ulkopuolella olevan potentiaalisen työvoiman aktivoimiseksi ja näin ollen työllisyys- ja työvoima-asteiden nostamiseksi. Viime vuosien positiivisesta kehityksestä huolimatta työllisyysaste on Belgiassa edelleen merkittävästi alle EU:n keskiarvon ja kaukana EU:n tavoitteista, etenkin ikääntyvien työntekijöiden osalta, joiden työllisyysaste on EU:n alin. On epätodennäköistä, että aktiivisena ikääntymisen edistämiseksi tähän mennessä toteutetut toimenpiteet olisivat riittäviä vuoden 2010 EU-tavoitteen saavuttamiseksi. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut viime vuosina ja on nyt alle EU:n keskiarvon, mutta se on edelleen rakenteellinen ongelma. Ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyteen on yleistä, eikä asianmukaista ennaltaehkäisevää lähestymistapaa aikuisille työnhakijoille ole vieläkään tarjolla. Työttömyysloukkujen poistamiseksi toteutetuista hiljattaisista toimenpiteistä huolimatta etuusriippuvuuden riski edellyttää etuusjärjestelmän lisätarkistuksia. Lisäksi reaalisten yksikkötyökustannusten nousu uhkaa vaarantaa verouudistuksen suotuisat vaikutukset ja heikommassa asemassa oleville myönnettävät sosiaaliturvamaksujen alennukset. Työmarkkinoiden pitkäaikaiset alueelliset eroavaisuudet ovat osoitus taloudellisen tilanteen eroista mutta myös työvoiman riittämättömästä alueellisesta liikkuvuudesta, ja alaa koskevat aloitteet ovat olleet vaatimattomia.

Belgialle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Ennaltaehkäisy ja aktivointi

1. Olisi vahvistettava toimenpiteitä, joilla vähennetään ajautumista pitkäaikaistyöttömyyteen lisäämällä ennaltaehkäisevien toimien kattavuutta työttömien aikuisten piirissä.

Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen

2. Olisi kehitettävä ja pantava täytäntöön kattava strategia työllisyysasteen kohottamiseksi etenkin ikääntyvien työntekijöiden ja naisten osalta asianmukaisten tavoitteiden perusteella. Olisi toteutettava varhaiseen työelämästä poistumiseen liittyviä uusia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja poistettava sen kannustimia.

Työn tekeminen kannattavaksi

3. Olisi pantava täytäntöön suunniteltu monivuotinen ohjelma työvoimaan kohdistuvan verotaakan ja muiden maksujen vähentämiseksi. Näin kannustettaisiin työntekijöitä ottamaan työtä vastaan ja työnantajia luomaan uusia työpaikkoja. Tämän yhteydessä olisi tehtävä etuusjärjestelmään lisätarkistuksia työttömyysloukkujen poistamiseksi.

Liikkuvuus

4. Olisi toteutettava yhteisiä toimia työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi alueiden välillä ja parannettava edelleen työmarkkinapolitiikan koordinointia ja integraatiota.

TANSKA

Tanskan työllisyysasteet ovat jo huomattavasti EU:n tavoitteita korkeampia, myös naisten ja ikääntyvien työntekijöiden osalta. Työvoiman ikääntymisen vuoksi Tanskan on varmistettava työvoiman riittävä saatavuus, jotta se voi turvata kasvupotentiaalin ja sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen kestävyyden. Viimeaikaisilla uudistuksilla on nostettu tosiasiallista eläkeikää, mutta tietyillä aloilla on edelleen oltava valppaana. Tämä koskee etenkin terveydenhuolto-, koulutus- ja sosiaalialaa, joilla yli 50-vuotiaat työntekijät ovat yliedustettuina. Muita mahdollisia työvoimalähteitä ovat Tanskassa jo asuvat maahanmuuttajat, joiden osallistumista olisi kannustettava. Työvoimaan kohdistuvan verotaakan vähentämiseksi on toteutettu uudistuksia, mutta lisäuudistuksia tarvitaan, jotta varmistetaan työvoiman osallistumisaste pitkällä aikavälillä. Tämä olisi tehtävä erityisesti vähentämällä edelleen suhteellisen korkeita marginaaliveroasteita ja tarjoamalla kannustimia varhaiseläkkeen lykkäämiseksi.

Tanskalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen

1. Olisi vahvistettava pyrkimyksiä työvoiman saatavuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä, etenkin nostamalla ikääntyvien työntekijöiden työvoimaosuutta ja ehkäisemällä pullonkauloja aloilla, joilla työvoima on ikääntymässä.

Heikommassa asemassa olevat ryhmät

2. Olisi vahvistettava edelleen maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille varmistamalla oikea tasapaino taloudellisten kannustimien lisäämisessä ja sosiaalisen syrjäytymisen välttämisessä.

Työn tekeminen kannattavaksi

3. Olisi jatkettava käynnissä olevia uudistuksia korkeiden marginaaliveroasteiden alentamiseksi ja työvoimaan kohdistuvan verotuksen keventämiseksi, etenkin keski- ja pienipalkkaisten osalta, ja olisi arvioitava näiden uudistusten vaikutuksia.

SAKSA

Saksan työllisyysaste on lähellä vuodeksi 2005 asetettua EU:n tavoitetta eli 67:ää prosenttia. Naisten työllisyysaste ylittää jo vuodeksi 2005 asetetun EU:n keskipitkän aikavälin tavoitteen 57 prosenttia, mutta ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste on alle vuoden 1997 erittäin alhaisen lähtötasonkin. Naisten työvoimaosuuteen vaikuttavat negatiivisesti jatkuva puute lastenhoitopalveluista sekä sukupuolten väliset palkkaerot, etenkin yksityissektorilla. Vuodeksi 2003 odotettu työttömyystilanteen heikkeneminen edellyttää tehokkaita ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä. Verotuksen, sosiaaliturvamaksujen ja etuuksiennoston yhdistetyt vaikutukset eivät edelleenkään kannusta työntekoon, etenkään pienipalkkaisia työntekijöitä. Koulutusjärjestelmän uudistaminen on myös tärkeä tekijä työttömyyden torjumisessa, koska heikosti koulutetut muodostavat suuren osuuden työttömistä. Etenkin itäisissä osavaltioissa on pulaa työpaikoista, mikä uhkaa entisestään lisätä työmarkkinoiden alueellisia eroja. Sääntelyn taso saattaa haitata työpaikkojen luomista ja edellyttää kattavaa tarkistusta, myös työmarkkinaperinteissä, jotka hallitsevat palkanmuodostusta (esim. Flächentarifverträge ja Günstigkeitsprinzip).

Saksalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Ennaltaehkäisy ja aktivointi

1. Olisi parannettava työnhakupalveluiden ja aktiivisten työmarkkinaohjelmien tehokkuutta kohdentamalla ne ryhmiin, joilla on suurin riski ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen. Olisi pantava täytäntöön työmarkkinatoimenpiteitä, joissa kiinnitetään erityishuomiota vähäiseen työpaikkojen luomiseen maan itäosassa.

Muutoksiin vastaaminen ja sopeutumiskyvyn edistäminen

2. Olisi tuettava työpaikkojen luomista tarkastelemalla ja poistamalla järjestelmällisesti sääntelyn aiheuttamia esteitä, jotka saattavat haitata työllisyyden kehittymistä palveluiden ja teollisuuden alalla. Olisi edistettävä sopeutumiskykyisempää työn organisointia ja annettava lainsäädäntöä, joka suosii työpaikkojen luomista ja tuottavuutta.

Elinikäinen oppiminen

3. Olisi kehitettävä ja toteutettava edelleen kattavaa elinikäisen oppimisen strategiaa, jossa otetaan huomioon kaikki koulutusjärjestelmän tasot ja kiinnitetään erityishuomiota toimiin, joilla voitaisiin lisätä etenkin iäkkäämpien, vähän koulutettujen ja pk-yritysten työntekijöiden osallistumista täydennyskoulutukseen.

Sukupuolten tasa-arvo

4. Olisi vahvistettava toimia, joilla käsitellään palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä yksityissektorilla sekä vero- ja etuusjärjestelmän vaikutuksia naisten työllisyyteen. Olisi parannettava lastenhoitopalveluiden tarjontaa sekä työ- ja kouluaikataulujen yhteensopivuutta.

Työn tekeminen kannattavaksi

5. Olisi uudistettava vero- ja etuusjärjestelmää työnteon kannustimien lisäämiseksi erityisesti takaamalla nettotulojen kasvu siirryttäessä työelämään tai korkeampaan tuloluokkaan kaikilla tulotasoilla sekä asettamalla etuuksien ehdoksi aktiivinen työnhaku.

KREIKKA

Kreikan yleinen työllisyysaste on huomattavasti alle Eurooppa-neuvoston asettamien tavoitteiden, etenkin naisten osalta. Suhteellisen alhaiset työllisyysasteet johtuvat osittain osa-aikaisen työn harvinaisuudesta Kreikassa. Työttömyys laski vuonna 2002, kolmantena peräkkäisenä vuonna, mutta se on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja naisten työttömyysaste on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Julkisten työnvälityspalveluiden uudistus, joka on olennaisen tärkeä pitkäaikaistyöttömyyden korkean tason käsittelemiseksi, on edelleen viivästynyt. Jotta voitaisiin lisätä työn tuottavuutta, johon vaikuttaa mm. alhainen ammattitaitotaso, ammatillisen perus- ja täydennyskoulutusjärjestelmien integrointia olisi parannettava. Monimutkainen verotusjärjestelmä ja korkeat sosiaaliturvamaksut ovat - hiljattaisista uudistuksista huolimatta - edelleen merkittäviä esteitä työntekijöiden palkkaukselle. Lisäksi joustavien työmuotojen edistämiseksi tehdyillä uudistuksilla on ollut vain rajallisia vaikutuksia. Lisätoimia tarvitaan myös pimeän työn vähentämiseksi.

Kreikalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Muutoksiin vastaaminen ja sopeutumiskyvyn edistäminen

1. Olisi pantava täysimittaisesti ja tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa täytäntöön työmarkkinauudistuspaketti, jolla parannetaan osa-aikatyön mahdollisuuksia ja tuetaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä turvataan samalla joustavuuden ja turvallisuuden tasapaino työmarkkinoilla.

Elinikäinen oppiminen

2. Olisi saatettava loppuun ja toteutettava kattava elinikäisen oppimisen strategia, jonka perustana on yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä työllisyyteen liittyvien järjestelmien koordinointi. Olisi toteutettava toimia koulutustason kohottamiseksi ja yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen osallistuvien aikuisten määrän lisäämiseksi.

Sukupuolten tasa-arvo

3. Olisi toteutettava tehokkaita toimia työllisyys- ja työttömyysasteiden suurten sukupuolierojen vähentämiseksi, ja olisi edelleen pyrittävä lisäämään lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluita.

Työn tekeminen kannattavaksi

4. Olisi yksinkertaistettava verotusjärjestelmää ja alennettava sosiaaliturvamaksuja etenkin pienipalkkaisten osalta, ja samalla olisi tarjottava parempia kannustimia osa-aikatyön tekemiseksi.

Pimeä työ

5. Olisi pantava täytäntöön riittävä eri alojen toimien yhdistelmä, jolla voidaan merkittävästi vähentää pimeää työtä. Tähän sisältyy esimerkiksi matalapalkkaisen työvoiman verotuksen alentaminen ja kannustimien lisääminen, jotta pimeät työpaikat muutettaisiin ilmoitetuiksi työpaikoiksi.

Toteuttamisesta vastaavat palvelut

6. Olisi saatettava loppuun julkisten työnvälityspalveluiden uudistus ja pantava täysimittaisesti täytäntöön ennaltaehkäisevä ja yksilöllinen lähestymistapa etenkin naisten ja nuorten osalta. Olisi päivitettävä edelleen tilastollisia seurantajärjestelmiä.

ESPANJA

Viime vuosien merkittävistä ponnistuksista ja edistyksestä huolimatta työttömyysaste on edelleen merkittävästi yli EU:n keskiarvon ja työllisyysaste alle EU:n keskiarvon. Naisten työttömyys on laskenut enemmän kuin miesten, mutta naisten työttömyysaste on silti edelleen yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Muut tekijät Espanjan työmarkkinoilla ovat säilyneet lähes muuttumattomina: tuottavuuden kasvu on heikko, määräaikaisten työsopimusten osuus on suuri ja osa-aikaisten pieni, ja osa-aikatyö on edelleen paljon harvinaisempaa kuin muissa jäsenvaltioissa. Myöskään eri autonomisille alueille luoduilla työpaikoilla ei ole onnistuttu kaventamaan laajoja alueiden välisiä työttömyyseroja. Työvoiman alueellinen liikkuvuus on vähäistä, mikä johtuu osaksi rakenteellisista esteistä, esimerkiksi asuntomarkkinoiden heikosta toimivuudesta. Tähän liittyen on tärkeää saattaa loppuun julkisten työnvälityspalveluiden nykyaikaistaminen ja lisätä alueellisten työnvälityspalveluiden välistä koordinointia.

Espanjalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Muutoksiin vastaaminen ja sopeutumiskyvyn edistäminen

1. Olisi parannettava - työmarkkinaosapuolia kuullen - työn organisointia ja osallistumista elinikäiseen oppimiseen, jotta vahvistettaisiin tuottavuutta ja työn laatua. Olisi tarkistettava lainsäädäntöä ja kiinnitettävä erityishuomiota määräaikaisten työsopimusten korkean osuuden vähentämiseen ja osa-aikaisten sopimusten lisäämiseen.

Sukupuolten tasa-arvo

2. Olisi toteutettava tehokkaita toimia yleisen työllisyysasteen nostamiseksi ja sukupuolten välisten työllisyys- ja työttömyyserojen kaventamiseksi. Olisi parannettava lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluiden tarjontaa.

Liikkuvuus

3. Olisi parannettava edellytyksiä työpaikkojen luomiselle heikommin kehittyneillä alueilla ja poistettava työvoiman liikkuvuuden esteitä. Tähän liittyen olisi vahvistettava alueellisten työnvälityspalveluiden koordinaatiota, jotta voitaisiin vähentää alueellisia työllisyys- ja työttömyyseroja.

Toteuttamisesta vastaavat palvelut

4. Olisi saatettava loppuun julkisten työnvälityspalveluiden nykyaikaistaminen, jotta parannettaisiin niiden tehokkuutta ja kykyä toimia välittäjänä työmarkkinoilla. Tähän olisi liityttävä tilastollisen seurantajärjestelmän saattaminen valmiiksi.

RANSKA

Ranskan yleinen työllisyysaste on edelleen suhteellinen alhainen, ja ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste on erittäin alhainen (yksi EU:n alimmista). Väestön ikääntymisen vuoksi haasteena on nostaa työvoimaosuutta etenkin ikääntyvien osalta. Aktiivisen ja ennaltaehkäisevän työttömyyspolitiikan täytäntöönpanosta huolimatta rakenteellinen työttömyys on edelleen yleistä joissakin osissa maata, ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan pysyvä epäsuhta aiheuttaa rekrytointiongelmia tietyillä aloilla. Ilman päästötodistusta koulunsa lopettavien nuorten määrä on erityisen ongelmallinen. Lisäksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on edelleen alikehittynyttä Ranskassa, vaikka sillä olisi mahdollisuuksia olla merkittävässä asemassa useilla aloilla.

Ranskalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Ennaltaehkäisy ja aktivointi

1. Olisi jatkettava ja kehitettävä työttömyyttä ehkäiseviä toimia vahvistamalla työttömiin sovellettavaa yksilökohtaista lähestymistapaa ja takaamalla tehokkaat työnhakukannustimet ja eri työnvälityspalveluiden välinen koordinaatio. Olisikin varmistettava, että uuteen työttömyysvakuutusjärjestelmään liitetään asianmukaiset vaatimukset ja tehokkaat kannustimet työnhakua varten.

Elinikäinen oppiminen

2. Olisi pyrittävä kattavaan elinikäisen oppimisen strategiaan, jossa otetaan huomioon ammatillisen peruskoulutuksen tarpeet ja kannustetaan heikommin koulutettujen työntekijöiden osallistumista koulutukseen, etenkin pk-yrityksissä.

Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen

3. Olisi pantava täytäntöön johdonmukaista politiikkaa, jotta voitaisiin lisätä huomattavasti ikääntyvien työntekijöiden työvoimaosuutta etenkin tarjoamalla kannustimia aktiivisena pysymiselle, parantamalla koulutusmahdollisuuksia ja uudistamalla varhaiseläkejärjestelmiä.

Työmarkkinayhteistyö

4. Olisi kannustettava ja vahvistettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jotta siinä käsiteltäisiin varsinkin aktiiviseen ikääntymiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä.

IRLANTI

Irlanti etenee vakaasti kohti Tukholman ja Lissabonin työllisyystavoitteita. Talouskasvun jyrkkä hidastuminen ja hiljattainen työttömyysasteen nousu asettavat kuitenkin suuria haasteita. Naisten osuus työvoimasta on kasvanut merkittävästi, mutta naisten ja miesten työllisyysasteissa ja palkoissa on vieläkin huomattava ero. Tätä ovat vielä pahentaneet lastenhoitopalveluiden tarjontaan ja kalleuteen liittyvät ongelmat. Saavutetusta edistyksestä huolimatta maan kahden alueen välillä on edelleen eroja työmarkkinoille pääsyssä ja talouden toiminnassa. Elinikäistä oppimista koskevia strategisia puitteita ei ole vielä pantu täytäntöön, ja yrityksissä tapahtuvan koulutuksen käynnistämistä, etenkin ikääntyville työntekijöille, odotetaan edelleen.

Irlannille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Työpaikkojen luominen

1. Olisi toteutettava kattavia lisätoimia työllisyyteen, työttömyyteen ja työpaikkojen luomiseen liittyvien alueellisten erojen käsittelemiseksi, myös rakennerahastoilta saatavalla tuella.

Elinikäinen oppiminen

2. Olisi lisättävä yrityksissä tapahtuvaa koulutusta ja kiirehdittävä johdonmukaisen ja yleisiä tavoitteita sisältävän elinikäisen oppimisen strategian täytäntöönpanoa. Olisi edistettävä työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Sukupuolten tasa-arvo

3. Olisi vahvistettava pyrkimyksiä saada aktivoitua työelämän ulkopuolella olevat ihmiset, etenkin naiset, integroitumaan työmarkkinoille jatkamalla verotuksen aiheuttamien esteiden poistamista, lisäämällä kohtuuhintaisten lastenhoitopaikkojen määrää ja käsittelemällä sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä.

ITALIA

Viime vuosina parantuneesta tilanteesta huolimatta Italian työllisyysasteen ja EU:n keskiarvon välillä on edelleen merkittävä ero varsinkin naisten ja ikääntyvien työntekijöiden osalta, ja kansalliset tavoitteet on asetettu tämän mukaisesti. Alueelliset erot ovat suuret: pohjoisessa on korkea työvoimaosuus ja lähes täystyöllisyys ja etelässä alhainen työvoimaosuus ja suuri työttömyys. Aiemmilla uudistuksilla on ehkä pysytty lisäämään työllisyyttä ja vähentämään työttömyyttä maan molemmissa osissa, mutta suhteellinen ero on pysynyt lähes muuttumattomana - taustalla voi olla paljolti pimeä työnteko. Toinen suuri heikkous on kasvava epätasapaino joustavuuden ja turvallisuuden välillä: yleistyvä turvautuminen joustavampiin työsopimuksiin, joissa on suhteellisen heikkotasoinen suoja verrattuna edelleen vankkaan vakituisten työsuhteiden suojaan keskisuurissa ja suurissa yrityksissä, on korostanut työmarkkinoiden kahtiajakoa niin, että toisessa ääripäässä työsuhdeturva on hyvin epävarma, ja sitä vielä lisää erittäin rajoittunut työttömyysetuus- ja sosiaalitukijärjestelmä. Hallitus käynnisti vuoden 2003 alussa uusia aloitteita, joilla tähdätään joustavuuteen (mm. uusien työsopimusten käyttöönotto ja työvälityspalveluiden vapauttaminen). Pitkäaikaiset suunnitelmat, kuten julkisten työnvälityspalveluiden uudistus ja elinikäisen oppimisen strategia, laahaavat kuitenkin jäljessä.

Italialle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Työpaikkojen luominen

1. Olisi toteutettava kattavia lisätoimenpiteitä työllisyyteen, työttömyyteen ja työpaikkojen luomiseen liittyvän alueellisen epätasapainon ratkaisemiseksi hyödyntämällä tehokkaasti kaikkia keinoja, myös rakennerahastoilta saatavaa tukea.

Muutoksiin vastaaminen ja sopeutumiskyvyn edistäminen

2. Olisi pantava täytäntöön työmarkkinaosapuolia kuullen toimenpiteitä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi ja työn organisoinnin nykyaikaistamiseksi. Samalla olisi edistettävä joustavuuden ja turvallisuuden synergiaa ja vältettävä heikommassa asemassa olevien ryhmien syrjäytymistä.

Elinikäinen oppiminen

3. Olisi toteutettava toimia elinikäisen oppimisen strategian täytäntöönpanemiseksi varsinkin lisäämällä työmarkkinaosapuolten kanssa tehtyjen sopimusten kautta tarjottua täydennyskoulutusta.

Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen

4. Olisi toteutettava toimia ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi kansallisen tavoitteen mukaisesti etenkin nostamalla - tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa - tosiasiallista työmarkkinoiltapoistumisikää ja laajentamalla täydennyskoulutusmahdollisuuksien tarjontaa. Olisi toteutettava toimia naisten työllisyysasteen nostamiseksi etenkin lisäämällä lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluiden tarjontaa.

Pimeä työ

5. Olisi pantava täytäntöön riittävä poliittisten toimien yhdistelmä pimeän työn vähentämiseksi merkittävästi. Tähän sisältyy myös matalapalkkaisen työvoiman verotuksen alentaminen ja kannustimien lisääminen pimeän työn muuttamiseksi ilmoitetuksi työksi.

Toteuttamisesta vastaavat palvelut

6. Olisi parannettava työnvälityspalveluiden toimivuutta toteuttamalla kansallinen tietokonepohjainen työmarkkinatietojärjestelmä, joka on kaikkien toimijoiden käytettävissä. Samalla olisi parannettava julkisten työnvälityspalveluiden valmiuksia tarjota aktiivisia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työttömille.

LUXEMBURG

Työvoimaosuus on Luxemburgissa alle EU:n keskiarvon, etenkin ikääntyvien työntekijöiden osalta. Työllisyyskasvu on ollut mahdollista rajatylittävien työntekijöiden ja työikäisten luxemburgilaisnaisten työvoimaosuuden kasvun ansiosta, mutta käytännössä mitään edistystä ei ole saavutettu ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteessa sellaisista toimista huolimatta, joilla on pyritty lisäämään kannustimia työvoimassa pysymiseksi. Hyödyntämättömän kansallisen työllisyyspotentiaalin aktivointi on erittäin tärkeää työvoiman tarjonnan lisäämiseksi, jotta saataisiin pontta kasvulle. Kannustimia työvoimassa pysymiseksi voitaisiin parantaa varhais- ja ennakkoeläkejärjestelmien lisäuudistuksilla. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmän tuoreimpien muutosten vaikutuksia olisi myös seurattava tiiviisti. Riskinä on, että naisten työllisyysasteen nostamisella aikaan saatu edistys voi johtaa työmarkkinoiden dynaamisuuden heikkenemiseen. Lisäksi nuorten siirtyminen työmarkkinoille ilman ammatillisesta koulutuksesta saatua tutkintoa on edelleen suuri ongelma. Näiden seikkojen (nuoret, naiset ja ikääntyvät) sekä työn laatuun liittyvien merkittävien seikkojen (elinikäinen oppiminen, naisten ja miesten palkkaerot) osalta Luxemburgissa ei ole vielä toteutettu asianmukaista seurantaa, jotta voitaisiin varmistaa ensimmäisessä työllisyyttä koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa päätettyjen toimenpiteiden ja uudistusten vaikutukset.

Luxemburgille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Elinikäinen oppiminen

1. Olisi varmistettava täydennyskoulutusta koskevan puitelainsäädännön täytäntöönpano kehittämällä - työmarkkinaosapuolten kanssa tiiviissä yhteistyössä -johdonmukainen elinikäisen oppimisen strategia. Olisi torjuttava koulunkäynnin varhaista lopettamista ja tarkistettava yleistä koulutusjärjestelmää niin, että saataisiin lisättyä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen välistä johdonmukaisuutta.

Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen

2. Olisi vahvistettava edelleen toimia, joilla pyritään merkittävästi lisäämään ikääntyvien työntekijöiden työvoimaosuutta tarkistamalla varhaiseläkejärjestelmää ja seuraamalla tarkasti työkyvyttömyyseläkejärjestelmän tuoreimman uudistuksen vaikutuksia.

Sukupuolten tasa-arvo

3. Olisi jatkettava pyrkimyksiä naisten työvoimaosuuden lisäämiseksi parantamalla palveluita, joilla helpotetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, kannustamalla naisia palaamaan työelämään pitkien työmarkkinoiden ulkopuolella vietettyjen jaksojen jälkeen ja toteuttamalla toimenpiteitä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi etenkin käsittelemällä palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä.

ALANKOMAAT

Työttömyyden hiljattaisesta noususta huolimatta Alankomaiden työllisyystilanne on edelleen huomattavasti yli Eurooppa-neuvostossa asetettujen yleisten tavoitteiden. Naisten työllisyysaste ylittää EU:n tavoitteen, mutta sukupuolten palkkaerot ovat yhä suhteellisen suuret. Työllisyysasteen nostaminen jatkossa riippuu naisten työllisyyden jatkuvasta kasvusta sekä ikääntyvien ja vähemmistöjen voimakkaammasta aktivoinnista samoin kuin hyödyntämättömän työvoimapotentiaalin käyttöönotosta. Työkyvyttömyysetuuksia saavien suuri määrä aiheuttaa huolta, ja sosiaalietuusjärjestelmän työttömyysloukut haittaavat edelleen ihmisten halukkuutta ottaa vastaan työtä. Ammattitaitoisen työvoiman puutteesta johtuva avoimien työpaikkojen täyttymättä jääminen osoittaa, että elinikäisen oppimisen politiikalla ei ole riittävästi pystytty kaventamaan työvoiman tarjonnan ja kysynnän välistä eroa. Kun työttömyys on nousussa, tämä saattaa lisätä työpaikkojen menetyksen riskiä heikosti koulutettujen työntekijöiden parissa.

Alankomaille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Elinikäinen oppiminen

1. Olisi kohdennettava tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa elinikäisen oppimisen politiikka vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään, jotta voitaisiin torjua työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämistä ja ehkäistä heikosti koulutettujen työntekijöiden ajautumista työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Sukupuolten tasa-arvo

2. Olisi kehitettävä edelleen yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa strategiaa, jossa käsitellään sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä.

Työn tekeminen kannattavaksi

3. Olisi parannettava etuusjärjestelmän avoimuutta lisäämällä veroperusteisia toimenpiteitä tukien sijaan ja koordinoimalla paremmin keskus- ja paikallistason tulotukea. Olisi varmistettava, että työkyvyttömyysjärjestelmässä otetaan huomioon tarve sekä hillitä siirtymistä järjestelmään että saada etuuksia jo saavat työelämään.

ITÄVALTA

Itävalta on jo suureksi osaksi saavuttanut Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostojen asettamat työllisyysastetavoitteet ikääntyvien työntekijöiden työllisyysastetta lukuun ottamatta. Tämä näkyy myös siinä, että keskimääräinen työmarkkinoiltapoistumisikä on hyvin alhainen. Työttömyysaste alkoi kohota vuoden 2001 puolivälistä etenkin nuorten osalta, mutta se on silti edelleen yksi EU:n alimmista. Työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, työvoiman sopeutumiskyky sekä ammattitaidon ja työmarkkinoiden vaatimusten välinen epäsuhta asettavat jatkuvia haasteita. Naisten työllisyysaste on jo erittäin korkea, mutta sukupuolten väliset erot ja lastenhoitopalveluiden puute ovat vakavia heikkouksia.

Itävallalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Elinikäinen oppiminen

1. Olisi jatkettava elinikäisen oppimisen kehittämistä koskevan kattavan strategian täytäntöönpanoa, ja tämän tueksi olisi saatava kaikki asiaankuuluvat toimijat aktivoitua toimiin ja olisi asetettava asianmukaiset tavoitteet rahoitukselle ja osallistumiselle.

Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen

2. Olisi kehitettävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa riittäviin tavoitteisiin perustuva toimintasuunnitelma ikääntyvien työntekijöiden ja etenkin naisten työllisyyden lisäämiseksi ja tosiasiallisen työmarkkinoiltapoistumisiän nostamiseksi.

Sukupuolten tasa-arvo

3. Olisi kehitettävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa asianmukaisiin tavoitteisiin perustuva strategia, jossa käsitellään sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä, ja olisi vahvistettava toimia lastenhoitopalveluiden tarjonnan lisäämiseksi. Olisi arvioitava nykyisen lastenhoitoavustusjärjestelmän vaikutus naisten työllisyyden laatuun ja määrään.

PORTUGALI

Yleiset talousindikaattorit ovat heikentyneet vuodesta 2001, ja työttömyys lisääntyi merkittävästi vuonna 2002. EU-tavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin edistytty vuodesta 1997, ja työllisyysaste on jo nyt yli vuodeksi 2005 asetetun 67 prosentin tavoitteen. Työn tuottavuus Portugalissa on kuitenkin EU:n alhaisin ja kasvaa hitaasti. Keskimääräinen koulutustaso sekä aikuisväestössä että nuoremmissa ikäryhmissä on edelleen alhainen. Vaikka Portugali on merkittävästi lisännyt koulutusmenoja viime vuosina, niiden osuus, jotka ovat lopettaneet koulunkäynnin varhain (ilman toisen asteen tutkintoa) eivätkä ole ammatillisessa koulutuksessa, on selvästi EU:n korkein. Hiljattaisesta kehityksestä huolimatta ammatillisen koulutuksen aste on merkittävästi alle EU:n keskiarvon. Pien- ja mikroyrityksiä on ollut erityisen vaikea saada osallistumaan kansallisiin ohjelmiin, joilla on pyritty päivittämään niiden henkilöstön ammattitaitoa ja nostamaan työntekijöiden ammattitaitotasoa. Vaikka naisten työllisyysaste on yli yhteisön keskiarvon, sukupuolten välillä on merkittäviä eroja alakohtaisen eriytymisen ja yksityissektorilla palkkojen osalta. Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä on allekirjoitettu hiljattain tärkeitä sopimuksia, mutta niiden täytäntöönpano vaatii osapuolten vahvaa osallistumista.

Portugalille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Elinikäinen oppiminen

1. Olisi jatkettava kansallisen elinikäisen oppimisen strategian täytäntöönpanoa, parannettava koulutusjärjestelmää koulunkäynnin keskeyttävien suuren määrän vähentämiseksi ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan takaamiseksi sekä pantava täytäntöön työntekijöiden yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevat tavoitteet yrityksissä.

Sukupuolten tasa-arvo

2. Olisi jatkettava toimia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi etenkin laajentamalla lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluita ja -mahdollisuuksia. Olisi toteutettava toimia, joilla vähennetään alojen eriytymistä sukupuolittain, ja olisi käsiteltävä sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä yksityissektorilla.

Työmarkkinayhteistyö

3. Olisi vahvistettava työmarkkinayhteistyötä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten nykyisten sopimusten perusteella aloilla, jotka koskevat palkkapolitiikkaa ja tuottavuutta, sopeutumiskykyä, työn organisointia ja työn laatua.

SUOMI

Suomi ylittää Eurooppa-neuvoston vuodeksi 2005 asettamat EU:n yleiset ja naisten työllisyystavoitteet samoin kuin Lissabonissa vuodeksi 2010 asetetut naisten työllisyystavoitteet. Suomi on yksi jäsenvaltioista, joihin ikääntyvän väestön vaikutukset kohdistuvat eniten, minkä vuoksi työttömyysasteen nousu ja työvoiman tarjonnan lisääminen edellyttävät, että ikääntyvät työntekijät pysyvät kauemmin työmarkkinoilla. Yleinen työttömyysaste on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja rakenteellinen työttömyys on korkea. Joillakin alueilla yhtäaikaa esiintyvä korkea työttömyys ja rekrytointiongelmat osoittavat, että aktiivisten työmarkkinaohjelmien tehokkuutta olisi vielä parannettava niin, että työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaisivat. Työhön kohdistuvan korkean verotuksen alentamiseksi on toteutettu toimenpiteitä, mutta vero- ja etuusjärjestelmien uudistaminen vaatii edelleen huomiota, etenkin pienipalkkaisten osalta. Kansalliset lähteet osoittavat myös suuria sukupuolten palkkaeroja, joita alojen eriytyminen sukupuolittain selittää vain osittain.

Suomelle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Ennaltaehkäisy ja aktivointi

1. Olisi parannettava edelleen aktiivisten työmarkkinaohjelmien toimivuutta rakenteellisen työttömyyden torjumiseksi ja alueellisten erojen ja työmarkkinoiden pullonkaulojen vähentämiseksi; tässä olisi keskityttävä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin.

Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen

2. Olisi vahvistettava pyrkimyksiä ylläpitää työvoiman saantia pitkällä aikavälillä. Olisi jatkettava etenkin toimia, joilla nostetaan tosiasiallista työmarkkinoiltapoistumisikää aktiivista ikääntymistä koskevan kansallisten strategian mukaisesti, ja olisi kannustettava osallistumista työmarkkinoille tekemällä lisäuudistuksia vero- ja etuusjärjestelmiin varsinkin alentamalla matalapalkkaisten korkeaa marginaaliveroastetta.

Sukupuolten tasa-arvo

3. Olisi vahvistettava tasa-arvon valtavirtaistamispolitiikan yhteydessä pyrkimyksiä käsitellä sukupuolten palkkaerojen ja alojen sukupuolittaisen eriytymisen taustalla olevia tekijöitä.

RUOTSI

Ruotsin työllisyysasteet ovat erittäin korkeat, myös ikääntyvien ja naisten osalta, ja se on jo ylittänyt kaikki EU-tavoitteet. Väestön ikääntymisen vuoksi Ruotsin on kuitenkin pidettävä yllä työvoiman tarjontaa hyödyntämällä potentiaalisia työvoiman lähteitä maahanmuuttajien, nuorten ja pitkäaikaissairaiden parissa. Varhaiseläkkeet ja pitkäaikaissairaiden nopea lisääntyminen vaativat erityishuomiota, jotta saadaan pidettyä yllä riittävää työvoiman tarjontaa. Käynnissä olevasta verouudistuksesta huolimatta työhön kohdistuva verotus on edelleen EU:n korkein. Etuusjärjestelmät ovat kansainvälisesti katsottuna suhteellisen anteliaita, ja lisätoimet vaikuttavat tarpeellisilta työnteon kannustimien parantamiseksi.

Ruotsille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Muutoksiin vastaaminen ja sopeutumiskyvyn edistäminen

1. Olisi vähennettävä pitkäaikaisilla sairauslomilla olevien työntekijöiden määrää parantamalla työoloja ja mukauttamalla lainsäädäntöä, jotta edistetään tehokasta integroitumista takaisin työmarkkinoille.

Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen

2. Olisi vahvistettava pyrkimyksiä ylläpitää työvoiman saantia pitkällä aikavälillä hyödyntämällä täysimääräisesti kaikkia työvoiman potentiaalisia lähteitä, etenkin lisäämällä maahanmuuttajien työvoimaosuutta.

Työn tekeminen kannattavaksi

3. Olisi jatkettava vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista työnteon kannustimien parantamiseksi etenkin niiden ryhmien osalta, joiden tosiasiallinen marginaaliveroaste on korkea, ja olisi saatettava ansiotuloa koskeva verouudistus loppuun.

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Yhdistynyt kuningaskunta ylittää Eurooppa-neuvoston asettamat EU:n yleiset työllisyystavoitteet samoin kuin naisia ja ikääntyviä työntekijöitä koskevat tavoitteet. Korkeisiin työllisyysasteisiin liittyy kuitenkin myös suhteellisen alhainen tuottavuus, mikä osittain johtuu riittämättömästä perustaitotasosta, sekä erityisiä työn laatuun liittyviä ongelmia, kuten sukupuolten palkkaerot ja joidenkin työntekijäryhmien heikot mahdollisuudet päästä koulutukseen. Nämä haasteet muodostavat konkreettisen asialistan, jonka pohjalta työmarkkinayhteistyötä olisi kehitettävä kansallisella tasolla. Lisäksi sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia saavien työikäisten määrän jatkuva nousu saattaa rajoittaa työvoiman tarjonnan lisääntymistä jatkossa. Vaikka yleinen työttömyysaste on selvästi alle EU:n keskiarvon, työmarkkinoille pääsyssä on merkittäviä eroavaisuuksia niin, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät ovat keskittyneet tietyille alueille ja tiettyihin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin (yksinhuoltajiin, kotitalouksiin, joissa ei ole työssäkäyviä, joihinkin etnisiin vähemmistöryhmiin, ikääntyneisiin miehiin, työkyvyttömiin ja heikosti koulutettuihin). Tämä edellyttää voimakkaampaa ja hyvin kohdennettua aktiivista työmarkkinapolitiikkaa.

Yhdistyneelle kuningaskunnalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

Ennaltaehkäisy ja aktivointi

1. Olisi pantava täytäntöön aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, joka johtaa kestävään integroitumiseen työmarkkinoille, jotta lievitettäisiin työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemisen keskittymistä tiettyihin yhteisöihin. Olisi kiinnitettävä erityishuomiota ryhmiin, joilla on erityisongelmia työmarkkinoilla ja jotka ovat vaarassa tulla pitkäaikaistyöttömiksi tai työtätekeviksi köyhiksi taikka joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen

2. Olisi varmistettava - etenkin uudistamalla sairaus- ja työkyvyttömyysetuusjärjestelmiä -, että työkykyisillä on mahdollisuus ja kannustimet tehdä työtä.

Sukupuolten tasa-arvo

3. Olisi voimistettava pyrkimyksiä käsitellä sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä etenkin parantamalla naisten ja miesten tasapuolista edustusta eri ammateissa ja aloilla sekä lisäämällä osa-aikatyötä tekevien matalapalkkaisten naisten koulutusmahdollisuuksia. Olisi parannettava edelleen lasten ja muiden huollettavien kohtuuhintaisten hoitopalveluiden tarjontaa.

Työmarkkinayhteistyö

4. Olisi kehitettävä edelleen työmarkkinayhteistyötä kansallisella ja työpaikkojen tasolla, jotta saataisiin parannettua tuottavuutta ja työn laatua etenkin kohdistamalla toimet työvoiman heikkoon perusammattitaitoon ja ammattitaidon puutteeseen.