52002PC0213

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Euroopan unionin toimielimet ovat sekä tehtäviensä että kansainvälisen asemansa kannalta ainutlaatuinen hallintoelin, joka ei kuitenkaan ole immuuni ulkopuolisille muutoksille. Toimielinten toimintaympäristö on muuttunut 40 vuoden aikana paitsi poliittisesti myös organisaation ja yksiköiden jokapäiväisen työn osalta. Yhteiskunnallinen, taloudellinen ja tekninen kehitys on tuonut suuria muutoksia hierarkkisiin rakenteisiin, päätöksentekomenettelyyn ja työskentelytapoihin.

Komission on organisaationa sisäistettävä tämä kehitys ja samalla vastattava unionin kansalaisten kasvaviin odotuksiin ja tehtäviensä huomattavaan lisääntymiseen. Komission hallintotapaa ja varainhoitomenettelyjä ei ole oikeastaan muutettu lainkaan, vaikka käsiteltävien asioiden määrä on kymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut. Henkilöstön työoloja koskevia henkilöstösääntöjä ei ole juurikaan muutettu sen jälkeen, kun ne hyväksyttiin vuonna 1967.

Näistä syistä Berliinissä ja Kölnissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi puheenjohtaja Romano Prodia ja komissiota toteuttamaan komission uudistamisen. Maaliskuun 1. päivänä 2000 hyväksytyssä valkoisessa kirjassa (KOM(2000)200) esitetään uudistusstrategian päälinjat ja sen kolme painopistettä:

* taloushallinnon sekä varainhoidon valvonnan ja tarkastuksen perusteellinen uudenaikaistaminen sekä vastuualueiden selkeään jakamiseen perustuvan, tilintekovelvollisuutta vahvistavan järjestelmän käyttöönotto;

* toimintojohtamiseen perustuvan strategisen suunnittelun käyttöönotto, jotta tehtävät voidaan sovittaa jatkuvasti yhteen tarvittavien resurssien kanssa;

* henkilöstöpolitiikan uudenaikaistaminen, jotta pätevää henkilöstöä voidaan järkevästi käyttää, kouluttaa, johtaa ja motivoida toteuttamaan ensisijaiset tehtävät.

Kolmannen painopisteen osalta komissio vahvisti joukon suuntaviivoja 28. helmikuuta 2001. Suuntaviivoista on pyydetty paljon lausuntoja sekä komission sisällä (yksiköiltä ja henkilöstön edustajilta) että muilta toimielimiltä. Lausuntojen perusteella suuntaviivoja on voitu täsmentää ja laatia niistä konkreettisia ehdotuksia.

Osa näistä ehdotuksista voidaan panna täytäntöön nykyisten henkilöstösääntöjen puitteissa. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa koulutuspolitiikkaa sekä henkilöstön arviointi- ja ylennysjärjestelmää koskevien sisäisten säännösten muuttaminen. Muiden ehdotusten täytäntöön panemiseksi on muutettava henkilöstösääntöjä ja muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja. Tässä asetusehdotuksessa on kyse juuri henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta.

* Henkilöstösäännöillä taataan samat ehdot koko EU:n virkamieskunnalle, koska kaikkiin sovelletaan yhteisiä sääntöjä. Virastot olisi nimenomaisesti sisällytettävä henkilöstösääntöjen soveltamisalaan, koska siten voitaisiin vahvistaa toimielinten ja virastojen yhteistyötä henkilöstöpolitiikan alalla ja edistää yhteisöjen moitteetonta toimintaa ja henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä.

* Henkilöstösäännöissä määritellään virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet. Muutoksia tarvitaan, jotta voidaan ottaa huomioon työympäristön kehittymiseen ja uudistumiseen liittyvät seikat, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirja ja kansalaisten palvelua korostava hallintokulttuuri. Oikeudet ja velvollisuudet on määriteltävä selvästi ja ymmärrettävästi. Hallinnon tekemille päätöksille on voitava vahvistaa täsmälliset perusteet. Seuraavat seikat on pyrittävä selkeyttämään ja yksinkertaistamaan:

- Puolueettomuus on julkishallinnon perusperiaate, joka tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. On määriteltävä paremmin virkamiesten velvollisuudet tilanteissa, joissa voi syntyä eturistiriitoja.

- Julkisissa ja luottamustehtävissä saadut kokemukset voivat olla hyödyllisiä sekä virkamiehelle että toimielimelle; on kuitenkin vahvistettava selkeät säännöt niille henkilöstön jäsenille, jotka pyrkivät tällaisiin tehtäviin tai jotka sellaiseen nimitetään.

- Toinen yhteisöjen moitteettoman toiminnan ja maineen kannalta olennainen periaate on salassapitovelvollisuus. Siitä entisille virkamiehille johtuvat velvoitteet ja rajoitteet on määriteltävä tarkemmin.

- Toimielinten on samanaikaisesti noudatettava hallinnossaan avoimuuden periaatetta ja harjoitettava kansalaisia kohtaan avoimuuspolitiikkaa. Tätä varten on määriteltävä salassapitovelvollisuuden rajat.

- Sananvapaus on virkamiesten perusoikeus. Henkilöstösäännöissä on selkeästi vahvistettava säännöt, jotka koskevat yhteisön politiikkaan liittyvien julkaisujen ennakkolupaa.

* Komissio ajaa voimakkaasti yhteisön politiikkaa yhtäläisten mahdollisuuksien takaamiseksi. Työpaikoilla ei saa esiintyä sukupuoleen, rotuun, uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuvaa syrjintää. Työnantajan ominaisuudessa sen on annettava henkilöstölleen vähintään vastaava suoja. Henkilöstösääntöjä on mukautettava tämän periaatteen noudattamiseksi; esimerkiksi eräitä etuja, jotka on aiemmin varattu vain naimisissa oleville työntekijöille, on (eräin edellytyksin) myönnettävä myös tunnustetussa parisuhteessa tai vakiintuneessa ja vahvistetussa parisuhteessa eläville työntekijöille.

* Lukuisat muutokset todistavat henkilöstöpolitiikan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Henkilöstösäännöissä viitataan nimenomaisesti sosiaalipolitiikkaan. Uudet säännökset (joissakin säännöksissä vain virallistetaan jo vakiintuneita käytäntöjä) koskevat muun muassa perhetapahtumiin liittyviä lomia (erityisesti vanhempainlomaa), työolojen joustavoittamista ja oikeutta (eräin edellytyksin) osapäivätyöhön. Niillä pyritään paitsi edistämään työelämän ja yksityiselämän yhteensovittamista ja tasa-arvoa sekä suojaamaan ihmisarvoa myös lisäämään henkilöstön motivaatiota (eli tuottavuutta) ja parantamaan työnhakijoille tarjottavien ehtojen houkuttelevuutta.

* Uusien säännösten avulla voidaan paremmin käsitellä ongelmia, jotka liittyvät sukupuoliseen häirintään ja työpaikkakiusaamiseen.

* Henkilöstösäännöissä vahvistettu urajärjestelmä on paras keino säilyttää toimielinten virkamieskunnan riippumattomuus ja yhdistää eri työkulttuureita. Urajärjestelmään liittyy uusi, nykyistä tiukempi arviointijärjestelmä, joka edistää yhteenkuuluvuutta ja estää riitoja, joita syntyisi, jos henkilökohtaisia tuloksia korostettaisiin ryhmätyöskentelyn kustannuksella. Tästä periaatteesta on pidettävä kiinni. Nykyistä urarakennetta on kuitenkin tarkasteltava työhönottomenettelyissä ja työtavoissa tapahtuneiden perusteellisten muutosten huomioon ottamiseksi. Jatkokoulutus on nykyään itsestäänselvyys koko Euroopassa. Vastedes vaaditaan monipuolista ammattitaitoa, koska työn luonne kehittyy nopeasti. Koulutukseen perustuva luokittelu neljään ura-alueeseen ei ole enää asianmukainen tietotekniikan ja muiden teknisten välineiden yleistymisen vuoksi. Henkilöstösääntöjen muutoksilla pyritään uudelleenorganisoimaan urarakenne ja helpottamaan siirtymistä ura-alueelta toiselle ja näin korostamaan enemmän työkokemusta ja elinikäistä oppimista. Niiden ansiosta suorituksen ja palkkauksen välillä on parempi vastaavuus, koska hyvät suoritukset palkitaan. Arviointijärjestelmän osalta henkilöstösääntöjä on tarpeen muuttaa sellaisen sääntelykehyksen laatimiseksi, jossa myös johtajat ja pääjohtajat voidaan arvioida.

* Virkamiesten siirtomenettelyllä on kaksi tavoitetta: vastata toimielimen tarpeisiin, jotta se olisi tehokas ja jotta toimielimen organisaatiota voitaisiin muuttuvassa ympäristössä mukauttaa, sekä vastata virkamiehen tarpeisiin työn mielekkyyden, henkilökohtaisen tyytyväisyyden ja urakehityksen takaamiseksi. Virkamies voi siirtyä samassa yksikössä toisiin tehtäviin, toiseen yksikköön, toiselle linjalle tai toiseen pääosastoon ja jopa toiseen toimielimeen. Yhteisön toimielimissä tunnustetaan toimielinten välisen siirtomenettelyn tarve. Henkilöstösääntöjä on tarpeen muuttaa toimielinten välistä virkamiesten liikkuvuutta koskevien edellytysten parantamiseksi ja henkilökohtaisista syistä haettua virkavapautta koskevien edellytysten uudenaikaistamiseksi. Muutos on tarpeen myös sellaisen asianmukaisen kehyksen luomiseksi, jonka puitteissa voidaan julkaista erikseen ja avoimesti avoinna olevat toimet, joihin voidaan siirtyä toisiin tehtäviin siirtämisen kautta, ja avoinna olevat toimet, joihin voidaan siirtyä ylentämisen ja nimittämisen kautta.

* EU:n julkishallinnon laatu on säilytettävä tasolla, jolla se voi täyttää perussopimusten mukaiset tehtävänsä. Kuten aiemminkin, henkilöstösäännöissä on varmistettava, että yhteisöt saavat palvelukseensa mahdollisimman riippumattomia, päteviä, tehokkaita ja nuhteettomia virkamiehiä, joiden palvelukseen ottaminen tapahtuu unionissa maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Tämä tarkoittaa, että hakijoille on tarjottava riittävän houkuttelevat taloudelliset edellytykset. Tuore tutkimus osoittaa, että Euroopan yhteisöjen toimielinten virkamiesten palkat Brysselissä vastaavat yleisesti kotimaastaan siirtyneiden jäsenvaltioiden virkamiesten palkkoja ja kansainvälisten järjestöjen vastaavan henkilöstön palkkoja mutta ovat pienemmät kuin monikansallisten yritysten työntekijöiden palkat. Kilpailu työmarkkinoilla on ankaraa; EU:n toimielinten virkamiesten tilanne ei saa huonontua. Yhden muutosehdotuksen tarkoituksena on taata EU:n toimielinten kilpailukyky ja säilyttää yleinen palkkataso sisällyttämällä henkilöstösääntöihin pysyvä menetelmä, jolla palkkoja mukautetaan vuosittain, jotta virkamiesten ostovoima kehittyisi yhtäläisesti kansallisten virkamiesten ostovoiman kanssa, kuten nykyisessä menetelmässä, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2003.

* Palkkataso on yksi kysymys, mutta muutokset ovat tarpeen myös lisä-, avustus- ja korvausjärjestelmän uudenaikaistamiseksi ja järkiperäistämiseksi. Useimmissa tapauksissa muutoksilla pyritään yksinkertaistamaan sääntöjä ja lisäämään avoimuutta. Muutamissa tapauksissa niissä ehdotetaan vanhanaikaisiksi käyneiden säännösten kumoamista. Korvaukset matka- ja virkamatkakuluista tulevat olemaan lähempänä todellisia kustannuksia ja helpommin hallinnoitavia. Koulutuslisä tulee vastaamaan todellisia kuluja. Perhelisien uudistuksen ansiosta perheiden tilanne paranee erityisesti pienten lasten vanhempien kohdalla. Kun osa palkasta siirretään alkuperämaahan, ei sovelleta enää "pääkaupunkikorjauskerrointa" vaan "maakorjauskerrointa" ja sitäkin vain eräissä oikeudellisiin velvoitteisiin liittyvissä tapauksissa.

* Eläkkeiden osalta suurin muutos on henkilöstösääntöihin sisällytettävä järjestelmällinen, puolueeton ja tiukkoihin vaatimuksiin perustuva valvontamenettely, jolla pyritään takaamaan järjestelmän vakuutusmatemaattinen tasapaino lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eläkkeet rahoitetaan kokonaan kaikkien osapuolten maksamin maksuin. Myös vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja perhe-eläkettä koskevia säännöksiä uudenaikaistetaan soveltamalla niihin korjauskertoimia, jotka ovat erilaisia kuin työtehtävissä toimivaan henkilöstöön sovellettavat korjauskertoimet. Eläkeoikeuksien siirron osalta pyritään neutraalisuuteen.

* Komission on noudatettava jäsenvaltioille esittämiään suosituksia erityisesti varhaiseläkkeen osalta. Varhaiseläkkeelle siirtyminen ei kuitenkaan ole komissiossa eikä muissakaan yhteisön toimielimissä samanlainen ongelma kuin jäsenvaltioissa. Komissiossa varhaiseläkkeelle siirtyvien määrä on erittäin vähäinen: kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana varhaiseläkkeelle on siirtynyt vuosittain kymmenkunta henkeä. Kyse ei ole siitä, että varhaiseläkkeelle siirtymistä pitäisi estää, vaan ongelma on pikemminkin päinvastainen: EU:n toimielinten varhaiseläkejärjestelmä ei toimi. Sen perustana olevia säännöksiä on tarkasteltava uudelleen, koska ne ovat yli 30 vuotta vanhoja. Henkilöstösääntöjen muutosehdotuksilla pyritään uudenaikaistamaan järjestelmä, yhdenmukaistamaan se työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön säännöstön kanssa, korjaamaan järjestelmän epäjohdonmukaisuudet ja tekemään siitä joustavampi.

* Epäpätevyys ei ole yhteisöjen toimielimissä yleinen ongelma. Joskus virkamies tai toimenhaltija ei ole vaaditulla tasolla erinäisistä syistä, joita voivat olla esimerkiksi motivaationpuute tai vaikeudet mukautua uusiin tehtäviin taikka uusiin työskentelytapoihin. Epäpätevyyden havaitsemiseksi, hoitamiseksi ja ratkaisemiseksi ennaltaehkäisevällä ja myönteisellä tavalla on määritelty menettelyjä, joissa päätavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuudet ja keinot asianmukaisen tason saavuttamiseksi. Tapauksille, joissa haluttua suoritustasoa ei kyetä saavuttamaan, ehdotetaan uutta sääntelykehystä.

* Poissaoloihin voidaan vaikuttaa myönteisesti parantamalla työoloja, työssä viihtyvyyttä, epäpätevyyteen puuttumista ja henkilöstöhallintoa. Henkilöstösääntöjen muutoksella voitaneen osaltaan myös yksinkertaistaa poissaolojen valvontamenettelyjä.

* Nykyisessä kurinpitomenettelyssä on eräitä heikkouksia: kurinpitolautakunnan kokoonpano vaihtelee tapauksittain, menettelyt ovat liian pitkiä, hallinnollinen käytäntö (erityisesti hallinnollisen tutkinnan osalta) on kehittynyt, mutta sitä ei ole kodifioitu, ja OLAF:n perustamisen myötä on syntynyt uusi ulottuvuus, jota henkilöstösäännöt eivät koske. Henkilöstösääntöjä ehdotetaan muutettaviksi kurinpitomenettelyjen aloittamista ja suorittamista koskevien säännösten järkiperäistämiseksi, kurinpitolautakunnan kokoonpanon vakinaistamiseksi ja virkamiesten virasta pidättämistä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttamiseksi.

* Säädetään myös uudesta oikeudellisesta kehyksestä ja uusista henkilöstösääntöihin sisältyvistä takeista oikeusturvan takaamiseksi virkamiehelle, joka ilmoittaa vakavista rikkomuksista tai vakavista puutteista yksikössä.

* Muutokset ovat tarpeen tieteellisen ja teknisen alan virkamiehiin sovellettavien säännösten yhdenmukaistamiseksi. Samoin on mukautettava ja täsmennettävä yhtenäisen ulkomaanedustuksen henkilöstöä koskevat säännökset.

* Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja on tarpeen muuttaa, jotta ne olisivat yhdenmukaiset virkamiehiin sovellettavien uusien säännösten kanssa. Muuttamalla Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja voidaan parantaa myös työttömyyttä koskevia säännöksiä, joita sovelletaan väliaikaisiin toimihenkilöihin näiden palvelussuhteen päätyttyä.

* Yksi Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen tavoitteista on ottaa käyttöön järjestelmä, jossa voidaan palkata toimihenkilöitä virkamiesten sijaisiksi. Muulle kuin vakinaiselle henkilöstölle annettavat tehtävät on määriteltävä järjestelmässä selkeästi. On otettava käyttöön uusi sopimustyyppi, sopimussuhteisen toimihenkilön sopimus. Sopimussuhteiset toimihenkilöt korvaavat ura-alueen D virkamiehet, ja he työskentelevät kaikilla tasoilla komission edustustoissa ja lähetystöissä, virastoissa, toimeenpanovirastoissa ja muissa erityisellä säädöksellä perustetuissa yksiköissä. Sopimussuhteiset toimihenkilöt voidaan kahden määräaikaisen sopimuksen jälkeen palkata toistaiseksi. Järjestelmän avulla myös yksinkertaistetaan nykyistä useiden sopimustyyppien järjestelmää. Vakinaisiin toimiin voidaan edelleen palkata väliaikaisia toimihenkilöitä.

Säädetään myös siirtymäjärjestelyistä, jotta uudet toimenpiteet ja säännökset voidaan pannan täytäntöön vähitellen ja taata saavutetut oikeudet.

2002/0100 (CNS)

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 283 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon [1],

[1] EYVL C

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [2],

[2] EYVL C

ottaa huomioon tuomioistuimen lausunnon [3],

[3] EYVL C

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon [4],

[4] EYVL C

sekä katsoo seuraavaa:

(1) On aiheellista muuttaa nykyisiä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja, sellaisina kuin ne vahvistetaan neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 [5], niiden mukauttamiseksi siten, että niissä otetaan huomioon työympäristössä kyseisten henkilöstösääntöjen ja ehtojen vahvistamisen jälkeen tapahtunut kehitys, toimielinten tehtävissä tapahtuneet muutokset ja tulevina vuosina tapahtuviksi ennakoidut muutokset.

[5] EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(2) Henkilöstösäännöt ja palvelussuhteen ehdot takaavat Euroopan unionin toimielinten koko virkamieskunnalle samat edellytykset. Niiden tavoitteena on mahdollisimman tehokas henkilöstöhallinto toimielinten pätevälle, riippumattomalle, lojaalille, puolueettomalle ja pysyvälle virkamieskunnalle. Niillä säilytetään Euroopan unionin julkishallinto tasolla, jolla se voi jatkaa perussopimusten mukaisten tehtäviensä suorittamista Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetut periaatteet huomioon ottaen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot liitteen I (virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen osalta) ja liitteen II (muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen osalta) mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan [...] päivänä [...]kuuta [...].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[...]

Liite I Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen muutokset

Muutetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt seuraavasti:

1. Korvataan 1 artikla seuraavasti:

"1 artikla

Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan yhteisöjen virkamiehiin."

2. Entisen 1 artiklan ensimmäisestä kohdasta tulee 1 a artikla.

3. Lisätään 1 b artikla seuraavasti:

"1 b artikla

Ellei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä,

- sosiaali- ja talouskomiteaa,

- alueiden komiteaa,

- Euroopan oikeusasiamiestä,

- Euroopan tietosuojavaltuutettua ja

- niitä yhteisön virastoja, joihin näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan niiden perustamissäädösten nojalla (jäljempänä 'virastot'),

pidetään näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa yhteisöjen toimieliminä."

4. Lisätään 1 c artikla seuraavasti:

"1 c artikla

Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi ilmi, että näin ei ole."

5. Henkilöstösääntöjen 1 a artiklasta tulee 1 d artikla, ja se muutetaan seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä ja erityisesti sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.

Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa muut parisuhteet kuin avioliitto rinnastetaan avioliittoon edellyttäen, että kaikki liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa luetellut edellytykset täyttyvät."

b) Lisätään 2 kohtaan sanojen "naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo" jälkeen ilmaisu seuraavasti:

", joka on yksi keskeisistä huomioon otettavista tekijöistä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa,".

c) Lisätään 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:

"4. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa henkilöä pidetään vammaisena, jos hänellä on pysyvä tai todennäköisesti pysyvä ruumiillinen tai henkinen vajavuus. Vajavuus on vahvistettava 33 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Vammainen henkilö on kelpoinen virkaan, jos hän pystyy kohtuullisten järjestelyiden turvin hoitamaan kyseiseen virkaan kuuluvat olennaiset tehtävät.

Virkaan kuuluviin olennaisiin tehtäviin liittyvillä kohtuullisilla järjestelyillä tarkoitetaan sellaista laitteiden, palveluiden tai työtilojen käyttöön ottamista tai sovittamista taikka tiettyjen käytänteiden tai menetelmien muuttamista, joiden avulla vammainen henkilö voi tehokkaasti hoitaa tehtävänsä niin, ettei siitä koidu toimielimelle kohtuutonta rasitusta.

5. Edellä tarkoitettuun tasa-arvoiseen kohteluun pätee, että kun henkilö, johon näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan, esittää asioita, joiden perusteella voidaan olettaa suoraa tai välillistä syrjintää tapahtuneen, on toimielimen tehtävä osoittaa, ettei tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ole rikottu.

6. Kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja oikeasuhteisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja järkevästi perusteltuja, ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan toteuttamisessa yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita. Nämä tavoitteet voivat erityisesti oikeuttaa vahvistamaan pakollisen eläkeiän sekä vanhuuseläkkeen saamiselle vähimmäisiän."

6. Lisätään 1 e artikla seuraavasti:

"1 e artikla

Toimielimet harjoittavat virkamiestensä ja myös eläkkeellä olevien virkamiestensä hyväksi sosiaalipolitiikkaa, johon kuuluu sosiaaliapu, sosiaaliturva, sosiaalisten infrastruktuurien käyttöön asettaminen sekä sellaisten terveyttä ja turvallisuutta koskevien asianmukaisten normien soveltaminen, jotka ovat, sikäli kuin suinkin mahdollista, korkeammat kuin kansallisissa säännöksissä säädetyt vähimmäisnormit. Tätä sosiaalipolitiikkaa harjoitetaan läheisessä yhteistyössä henkilöstökomitean kanssa laadittaessa monivuotisia toimintasuunnitelmia. Budjettivallan käyttäjä asettaa käyttöön tarvittavat keinot monivuotisten tarvearviointien perusteella."

7. Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Nykyisen ensimmäisen kohdan tekstistä tulee 1 kohta.

b) Poistetaan toinen ja kolmas kohta.

c) Lisätään 2 kohta seuraavasti:

"2. Yksi tai useampi toimielin voi kuitenkin siirtää nimittävälle viranomaiselle annetun toimivallan osittain tai kokonaan jollekin toimielimistä taikka toimielinten yhteiselle elimelle."

7 a) Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

Korvataan kolmannessa kohdassa sanat "siirron, ylennyksen tai sisäisen kilpailun" sanoilla "siirron tai ylennyksen" ja sanat "kaikkien kolmen Euroopan yhteisön henkilöstölle" sanoilla "muiden toimielinten henkilöstölle ja/tai on järjestettävä sisäinen kilpailu".

8. Korvataan 5 ja 6 artikla seuraavasti:

"5 artikla

1. Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään (jäljempänä 'AD') ja hallintoavustajien tehtäväryhmään (jäljempänä 'AST').

2. Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat johto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviä sekä kielten alan ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä sekä teknisiä ja toimistotehtäviä.

3. Voidakseen tulla nimitetyksi virkamieheksi hakijalla on oltava vähintään:

a) tehtäväryhmän AST osalta:

- korkeakoulututkinto, tai

- ylempi keskiasteen tutkinto ja vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, tai

- vastaava työkokemus;

b) tehtäväryhmän AD osalta:

- vähintään kolmivuotiset tutkintoon johtaneet korkeakouluopinnot sekä joko vähintään yhden vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai yhden lisävuoden pituiset korkeakouluopinnot, taikka

- vastaava työkokemus.

4. Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä I olevassa A kohdassa. Tämän taulukon perusteella kukin toimielin päättää henkilöstösääntökomitean lausunnon saatuaan kuhunkin virkaan liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.

5. Samaan tehtäväryhmään kuuluviin virkamiehiin sovelletaan samoja palvelukseen ottamisen ja urakehityksen edellytyksiä.

6 artikla

1. Kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa kyseisen toimielimen henkilöstötaulukossa vahvistetaan virkojen määrä kussakin palkkaluokassa.

2. Tämä taulukko takaa, että joka vuosi jokaisessa toimielimessä palkkaluokasta seuraavaan ylempään palkkaluokkaan tapahtuvien ylennysmahdollisuuksien lukumäärä vastaa vähintään sitä määrää, joka saadaan soveltamalla liitteessä I olevan B kohdan taulukossa kyseiselle palkkaluokalle vahvistettua prosenttilukua niiden virkamiesten lukumäärään, jotka edellisen vuoden tammikuun 1 päivänä olivat 35 artiklan a alakohdan mukaisesti työtehtävissä, 38 artiklan mukaisesti yksikön edun mukaisesti tilapäisesti muihin tehtäviin siirrettyinä, 35 artiklan e alakohdan mukaisesti virkavapaana asepalveluksen suorittamista varten tai 35 artiklan f alakohdan mukaisesti vanhempainlomalla taikka perhelomalla."

9. Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdassa sanat "virkamiehen ura-alueella tai virkaryhmässä" sanoilla "virkamiehen tehtäväryhmässä".

b) Korvataan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu "ura-alueensa tai virkaryhmänsä palkkaryhmään kuuluvaa virkaa, joka kuuluu ylempään palkkaryhmään kuin se, johon hänet on nimitetty"

ilmaisulla

"oman tehtäväryhmänsä virkaa, joka vastaa hänen omaa palkkaluokkaansa ylempää palkkaluokkaa".

c) Poistetaan 2 kohdan toisesta virkkeestä sana "peruspalkkaluokassa".

d) Korvataan 2 kohdan toisessa virkkeessä sanat "siihen palkkaryhmään, johon hänen väliaikaisesti hoitamansa virka kuuluu" sanoilla "hänen väliaikaisesti hoitamaansa virkaa vastaavaan palkkaluokkaan".

10. Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohdan a alakohtaan kolmannen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohta seuraavasti:

"- epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea tai useita neuvoa-antavia pariteettikomiteoita, jos se on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,".

b) Korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Luettelo näiden elinten jäsenistä annetaan tiedoksi toimielimen henkilöstölle."

c) Poistetaan 5 kohdan alakohta

"b) epäpätevyyden vuoksi tapahtuvasta irtisanomisesta ja"

ja virke

"Komitea huolehtii, että toimielimen henkilöstön arviointi on yhdenmukaista.".

Nykyisestä c alakohdasta tulee b alakohta ja 5 kohdan loppuun lisätään virke "Nimittävä viranomainen voi antaa komitean tehtäväksi huolehtia, että toimielimen henkilöstön arviointi on yhdenmukaista.".

d) Lisätään 6 kohta seuraavasti:

"6. Epäpätevyyttä käsittelevältä neuvoa-antavalta pariteettikomitealta pyydetään lausunto 51 artiklan soveltamisesta."

11. Lisätään 10 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisen virkkeen jälkeen virke seuraavasti:

"Virastoilla on yhteisedustus niiden ja komission välillä yhteisesti vahvistettavien sääntöjen mukaisesti."

Korvataan toinen kohta seuraavasti:

"Komissio kuulee komiteaa henkilöstösääntöjen muutosehdotuksista; komitea antaa lausuntonsa komission asettamassa määräajassa. Ennen tätä kuulemista komission ehdotuksia on käsiteltävä ammattijärjestöjen kanssa niiden sääntöjen mukaisesti, jotka komissio vahvistaa ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen kanssa neuvoteltuaan. Riippumatta siitä, mitä tehtäviä komitealle näissä henkilöstösäännöissä osoitetaan, se voi tehdä haluamiaan ehdotuksia henkilöstösääntöjen tarkistamiseksi. Komitea kokoontuu puheenjohtajansa tai toimielimen taikka toimielimen henkilöstökomitean pyynnöstä."

(11 a) Lisätään 10 b artikla seuraavasti:

"Jäljempänä 24 b artiklassa tarkoitetut ammattijärjestöt ja ammattialajärjestöt toimivat henkilöstön yleisen edun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstökomiteoiden toimivaltuuksia.

Yhden tai useamman toimielimen laatimien sääntöjen perusteella ja 24 b artiklassa tarkoitettujen ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen kanssa neuvoteltuaan nämä järjestöt voivat neuvotella ja tehdä sopimuksia henkilöstön puolesta."

12. Lisätään 11 artiklan ensimmäiseen kohtaan virke seuraavasti:

"Hänen on täytettävä saamansa tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä lojaalisuusvelvollisuuttaan yhteisöjä kohtaan noudattaen."

13. Lisätään 11 a artikla seuraavasti:

"11 a artikla

1. Ellei jäljempänä toisin säädetä, virkamies ei tehtäviään hoitaessaan saa käsitellä sellaista asiaa, jossa hänellä on suoraan tai välillisesti hänen riippumattomuutensa mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen etu.

2. Virkamiehen, jonka käsiteltäväksi tulee edellä 1 kohdassa tarkoitetun kaltainen asia, on ilmoitettava tästä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Tämä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja voi myös vapauttaa virkamiehen hänen velvollisuuksistaan kyseisessä asiassa.

3. Virkamiehellä ei saa suoraan tai välillisesti olla eikä hän saa hankkia toimielimensä valvonnan alaisessa tai siihen liikeyhteyksissä olevassa yrityksessä luonteeltaan tai merkitykseltään sellaisia etuuksia, jotka saattaisivat vaarantaa hänen riippumattomuutensa hänen suorittaessaan tehtäviään."

14. Korvataan 12 artikla seuraavasti:

"12 artikla

"Virkamiehen on pidättäydyttävä sellaisista teoista ja sellaisesta käyttäytymisestä, jotka voisivat heikentää hänen hoitamaansa tehtävään kohdistuvaa arvonantoa."

15. Lisätään 12 artiklan jälkeen 12 a ja 12 b artikla seuraavasti:

"12 a artikla

1. Virkamiehen on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä.

2. Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan kaikenlaista pysyvää, toistuvaa tai järjestelmällistä sopimatonta käyttäytymistä, joka ilmenee tahallisissa puheissa, teoissa, eleissä ja kirjoituksissa ja joka loukkaa henkilön persoonaa, ihmisarvoa taikka fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.

3. Sukupuolisella häirinnällä tarkoitetaan sukupuolisesti värittynyttä käyttäytymistä, jollaista sen kohteeksi joutunut henkilö ei halua ja jolla pyritään tai joka johtaa tämän henkilön ihmisarvon loukkaamiseen tai painostavan, vihamielisen, loukkaavan tai kiusallisen tunnelman luomiseen. Sukupuolinen häirintä rinnastetaan 1 d artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sukupuoliseen syrjintään.

12 b artikla

1. Jollei 15 artiklasta muuta johdu, virkamiehen, joka haluaa harjoittaa viranhoitoonsa kuulumatonta toimintaa tai suorittaa yhteisöjen ulkopuolelta tulevan toimeksiannon riippumatta siitä, saako hän siitä palkkion vai ei, on pyydettävä nimittävältä viranomaiselta tähän lupa etukäteen. Lupa evätään ainoastaan, jos kyseinen toiminta tai toimeksianto on luonteeltaan sellainen, että se haittaa hänen tehtäviensä hoitamista tai on yhteensopimaton hänen toimielimensä edun kanssa.

2. Virkamiehen on ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle kaikista edellä tarkoitetun toiminnan tai toimeksiannon muutoksista, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen kun hän on pyytänyt lupaa nimittävältä viranomaiselta 1 kohdan mukaisesti. Lupa voidaan peruuttaa, jos toiminta tai toimeksianto ei enää täytä 1 kohdan viimeisessä virkkeessä säädettyjä edellytyksiä."

16. Korvataan 13 artiklan lopussa ilmaisu "jatkaa tehtävässään, onko hänet siirrettävä toiseen virkaan vai onko hänet irtisanottava viran puolesta" ilmaisulla "jatkaa tehtävässään vai onko hänet siirrettävä toiseen virkaan".

17. Poistetaan 14 artikla.

18. Korvataan 15 artikla seuraavasti:

"15 artikla

1. Virkamiehen, joka on ehdolla julkiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle. Tämä päättää, onko virkamiehen yksikön etu huomioon ottaen:

- haettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella,

- otettava vuosilomaa,

- annettava tehdä osa-aikatyötä vai

- sallittava jatkaa tehtäviensä hoitamista kuten ennenkin.

2. Jos virkamies tulee valituksi tai nimitetyksi julkiseen tehtävään, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Riippuen yksikön edusta, mainitun tehtävän merkityksestä, sen asettamista vaatimuksista sekä palkkioista ja korvauksista, joihin se oikeuttaa, nimittävä viranomainen tekee jonkin edellä tarkoitetuista päätöksistä.". Jos se myöntää virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella tai luvan tehdä osa-aikatyötä, näiden kesto on yhtä pitkä kuin virkamiehen saama toimeksianto."

19. Korvataan 16 artiklan toinen, kolmas ja neljäs kohta seuraavasti:

"Virkamies, joka aikoo harjoittaa ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä toimielimelleen. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota virkamies on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja jos on vaarana, että se on yhteensopimaton toimielimen edun kanssa, nimittävä viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää virkamiestä ottamasta vastaan tätä tehtävää tai velvoittaa virkamiehen noudattamaan aiheelliseksi katsomiaan edellytyksiä. Toimielimen on annettava päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa tiedon vastaanottamisesta kuultuaan pariteettikomiteaa, jonka on annettava lausuntonsa toimielimen asettamassa määräajassa. Jos päätöstä ei anneta tiedoksi 30 työpäivän kuluessa, se katsotaan myönteiseksi."

20. Korvataan 17 artikla seuraavasti:

"17 artikla

1. Virkamiehen on noudatettava ehdotonta vaitiolovelvollisuutta sellaisten asioiden ja tietojen suhteen, joita ei ole vielä julkistettu tai asetettu yleisesti saataville ja jotka hän on saanut tietoonsa hoitaessaan tehtäviään tai tehtäviensä hoitamisen yhteydessä. Hän ei saa missään muodossa antaa tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tietoonsa tulleita asiakirjoja tai tietoja henkilölle, jolla ei ole niiden saantiin oikeutta, jollei asiakirjoja tai tietoja ole jo julkistettu tai jolleivät ne ole yleisesti saatavilla.

2. Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä."

21. Lisätään 17 a artikla seuraavasti:

"17 a artikla

Rajoittamatta 12 ja 17 artiklan soveltamista virkamies, joka aikoo julkaista tai antaa julkaistavaksi yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa mitä tahansa yhteisöjen toimintaa koskevaa aineistoa, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle kirjallisesti etukäteen. Nimittävä viranomainen voi kieltää julkaisemisen ainoastaan, jos se pystyy täysin osoittamaan, että julkaiseminen saattaa asettaa yhteisöjen edun vakavasti uhanalaiseksi. Sen on ilmoitettava virkamiehelle päätöksestään 30 työpäivän kuluessa. Jos päätöstä ei anneta tiedoksi asetetussa määräajassa, lupa katsotaan annetuksi."

22. Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a) Nykyisestä tekstistä tulee 1 kohta.

b) Lisätään 1 kohtaan virke seuraavasti:

"Yhteisöllä on oikeus velvoittaa virkamies luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin."

c) Lisätään 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"2. Kaikki keksinnöt, jotka virkamies tekee tehtäviään hoitaessaan tai niihin liittyen, kuuluvat kokonaisuudessaan yhteisölle. Toimielin voi omalla kustannuksellaan ja yhteisön puolesta hakea ja saada keksintöihin patentin kaikissa maissa. Kun virkamies tekee palvelussuhteensa päättymistä seuraavan vuoden aikana keksinnön, joka liittyy yhteisön toimintaan, hänen katsotaan tehneen sen tehtäviään hoitaessaan tai niihin liittyen, ellei toisin todisteta. Jos keksintöön haetaan patentti, patentissa on mainittava keksijän nimi tai keksijöiden nimet.

3. Toimielin voi tarvittaessa myöntää patentoidun keksinnön tehneelle virkamiehelle palkkion, jonka määrän se vahvistaa."

23. Lisätään 20 artiklaan virke seuraavasti:

"Hänen on ilmoitettava viipymättä nimittävälle viranomaiselle osoitteensa ja sen muutokset."

24. Poistetaan 21 artiklan viimeinen kohta.

25. Lisätään 21 a artikla seuraavasti:

"21 a artikla

1. Jos jokin virkamiehelle annettu määräys vaikuttaa hänestä sääntöjenvastaiselta tai jos hän arvioi sen täytäntöönpanon aiheuttavan vakavaa haittaa, hänen on ilmoitettava mielipiteensä esimiehelleen, jonka, jos ilmoitus on tehty kirjallisesti, on myös vastattava kirjallisesti. Jos esimies vahvistaa määräyksen, mutta virkamies katsoo, ettei vahvistus hänen huolen aiheensa huomioon ottaen ole hyväksyttävä, hänen on saatettava asia kirjallisena lähinnä ylemmän esimiehen ratkaistavaksi, ellei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu. Jos tämä vahvistaa määräyksen kirjallisesti, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on rikoslainsäädännön tai voimassa olevien turvallisuusmääräysten vastainen.

2. Jos esimies katsoo, ettei määräyksen täytäntöönpanoa voida siirtää, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on rikoslainsäädännön tai voimassa olevien turvallisuusmääräysten vastainen. Esimiehen on virkamiehen pyynnöstä annettava tämänkaltainen määräys kirjallisena.".

26. Lisätään 22 a, 22 b ja 22 c artikla seuraavasti:

"22 a artikla

1. Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava suoraan yksikkönsä päällikölle tai pääjohtajalleen tai, jos hän pitää sitä tarpeellisena, pääsihteerille tai vastaavissa viroissa toimiville henkilöille taikka Euroopan petostentorjuntavirastolle sellaisista tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa petoksen tai korruption taikka yhteisöjen etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan mahdollisuutta, tai sellaisista virkatoimiin liittyvistä vakavista teoista, jotka voivat merkitä, että yhteisöjen virkamies on jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan tavalla, joka voi johtaa kurinpitotoimiin ja tarvittaessa rikossyytteisiin, taikka että joku muu henkilö - toimielinten henkilöstöön kuuluva, jonkin toimielimen palveluksessa minkälaisessa suhteessa tahansa oleva henkilö tai jonkin toimielimen palvelujen suorittaja - on vastaavalla tavalla jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan jotakin toimielintä kohtaan.

2. Tällaisia tietoja saaneen virkamiehen on ilmoitettava viipymättä Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista tietoonsa saamistaan seikoista, jotka antavat aihetta olettaa 1 kohdassa tarkoitettujen väärinkäytösten mahdollisuutta.

3. Toimielin ei saa rangaista virkamiestä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta edellyttäen, että tämä on toiminut maltillisesti ja rehellisesti.

4. Edellä olevaa 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta tuomioistuimessa missään muodossa oleviin asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, jotka ovat kertyneet tai syntyneet jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

22 b artikla

1. Toimielin, johon virkamies kuuluu, ei voi rangaista virkamiestä, joka luovuttaa 22 a artiklassa määriteltyjä tietoja komission puheenjohtajalle, tilintarkastustuomioistuimen presidentille, neuvoston puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle tai Euroopan oikeusasiamiehelle, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) virkamiehen rehellinen ja maltillinen näkemys on, että luovutetut tiedot ja kaikki niihin sisältyvät väitteet ovat olennaisilta osin perusteltuja; ja

b) virkamies on sitä ennen toimittanut samat tiedot Euroopan petostentorjuntavirastolle tai omalle toimielimelleen ja antanut petostentorjuntavirastolle tai kyseiselle toimielimelle kohtuullisen määräajan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

2. Edellä olevan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja jollei 3 kohdan säännöksistä muuta johdu, kohtuullisella määräajalla tarkoitetaan määräaikaa, jonka petostentorjuntavirasto tai toimielin on ilmoittanut olevan tarpeen tutkimusten tekemiselle ja mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Virkamiehelle on ilmoitettava siitä asianmukaisesti.

3. Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta, jos virkamies voi osoittaa, että petostentorjuntaviraston tai toimielimen ilmoittama määräaika tai määräajat eivät ole kaikki asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen kohtuullisia.

4. Edellä olevaa 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta tuomioistuimessa missään muodossa oleviin asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, jotka ovat kertyneet tai syntyneet jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

22 c artikla

Edellä 22 b artiklassa säädettyä suojaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä henkilökohtaista vastuuta, joka tiedot luovuttaneelle virkamiehelle kuuluu kansallisten asiaa koskevien säännöksien mukaisesti."

27. Korvataan 23 artiklassa ilmaisu "A 1-A 4 -palkkaluokkiin" ilmaisulla "AD 12 - AD 16 -palkkaluokkiin".

28. Nykyisen 24 artiklan viimeisistä kahdesta kohdasta tulee uusi artikla 24 a.

29. Entisestä 24 a artiklasta tulee 24 b artikla.

30. Korvataan 25 artiklan kolmannessa kohdassa ilmaisu "on välittömästi tiedotettava sen toimielimen ilmoitustaululla, jossa hän työskentelee, ja Yhteisön henkilöstön kuukausitiedotteessa." ilmaisulla "on tiedotettava hänen toimielimensä henkilöstölle.".

31. Muutetaan 26 artikla seuraavasti:

a) Lisätään kolmanteen kohtaan sanojen "kirjatulla kirjeellä" jälkeen seuraava teksti:

", joka lähetetään virkamiehen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen."

b) Lisätään neljänteen kohtaan sanojen "uskonnollisista mielipiteistään" jälkeen seuraava teksti:

", hänen rodullisesta tai etnisestä alkuperästään tai hänen sukupuolisesta suuntautuneisuudestaan, paitsi jos asianomainen on itse antanut ja hyväksynyt nämä tiedot."

c) Lisätään kuudennen kohdan loppuun sanan "päätyttyä" jälkeen sanat "ja kopioida ne tarvittaessa".

d) Lisätään seitsemänteen kohtaan sanojen "hallinnon toimitiloissa" jälkeen sanat "tai suojatulla tietovälineellä".

Poistetaan viimeisestä virkkeestä sana "tuomioistuimessa".

32. Lisätään 26 a artikla seuraavasti:

"Virkamiehellä on oikeus tutustua potilaskansioonsa toimielinten vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen."

33. Poistetaan 27 artiklan toinen kohta.

34. Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan a, b ja c) alakohta seuraavasti:

"a) voidaanko virka täyttää toimielimen sisäisellä

i) siirrolla tai

ii) ylennyksellä;

b) muiden toimielinten vastaaviin palkkaluokkiin kuuluvien virkamiesten tekemät siirtohakemukset ja/tai mahdollisuudet järjestää toimielimen sisäinen kilpailu, joka on avoin ainoastaan virkamiehille ja Euroopan yhteisöjen muuta henkilöstöä kuin virkamiehiä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitetuille väliaikaisille toimihenkilöille,".

b) Korvataan 2 kohdassa ilmaisu "palkkaluokkiin A 1 ja A 2 kuuluvia virkamiehiä" seuraavasti:

"johtavassa asemassa olevia virkamiehiä (pääjohtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 16 tai 15 kuuluvia virkamiehiä taikka johtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 15 tai 14 kuuluvia virkamiehiä)".

35. Korvataan 31 artikla seuraavasti:

"31 artikla

1. Edellä mainittua menettelyä noudattaen valitut hakijat nimitetään sen kilpailun, jonka he ovat läpäisseet, kilpailuilmoituksessa mainitun tehtäväryhmän palkkaluokkaan.

2. Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin AST 1 - AST 4 tai AD 5 - AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista."

36. Korvataan 32 artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen työkokemuksen huomioon ottamiseksi myöntää tälle enintään 24 kuukauden ikälisähyvityksen. Tämän artiklan täytäntöönpanosta annetaan yleisiä säännöksiä."

37. Korvataan 34 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Kaikkien virkamiesten on suoritettava yhdeksän kuukauden koeaika ennen kuin heidät voidaan vakinaistaa."

38. Lisätään 35 artiklaan f alakohta seuraavasti:

"f) hän on vanhempainlomalla tai perhelomalla."

39. Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

a) Lisätään ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan loppuun sanat "taikka alueiden komitean tai talous- ja sosiaalikomitean ryhmää".

b) Lisätään viimeistä edellinen kohta seuraavasti: "Työtehtävissä toimiva tai virkavapaana henkilökohtaisista syistä oleva virkamies voi pyytää siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin, tai hänelle voidaan ehdottaa yksikön edun mukaista siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin."

40. Muutetaan 39 artikla seuraavasti:

a) Korvataan d alakohdan toisessa alakohdassa sanat "työkyvyttömyyseläkkeeseen tai perhe-eläkkeeseen" sanoilla "työkyvyttömyysavustukseen tai perhe-eläkkeeseen".

b) Nykyisestä e alakohdasta tulee f alakohta.

c) Lisätään e alakohta seuraavasti:

"e) virkamies säilyttää tilapäisen muihin tehtäviin siirron aikana oikeutensa ikälisiin,"

d) Korvataan f alakohdassa sanat "hänen ura-alueellaan tai virkaryhmässään" sanoilla "hänen tehtäväryhmässään".

41. Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohdan toisessa alakohdassa sana "kahdesti" sanoilla "useita kertoja".

b) Poistetaan sanat "vuodeksi kerrallaan". Lisätään virke seuraavasti:

"Kukin uusittu virkavapaus voi kestää enintään vuoden."

c) Poistetaan 2 kohdasta kolmas ja neljäs alakohta.

d) Korvataan 3 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Virkamies, joka ei harjoita ansiotoimintaa voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa hänelle henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden alkamisesta, saada kyseisissä artikloissa tarkoitetun suojan edellyttäen, että hän maksaa 72 artiklan 1 kohdassa ja 73 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi tarvittavista maksuista puolet henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden ensimmäisenä vuonna ja että hän maksaa kokonaan kyseiset maksut virkavapauden muulta ajalta. Hän ei kuitenkaan voi saada suojaa 73 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta, ellei hänellä ole suojaa myös 72 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta. Kyseiset maksut lasketaan virkamiehen viimeisen peruspalkan perusteella."

e) Korvataan 4 kohdan d alakohdassa sanat "hänen ura-alueellaan tai virkaryhmässään" sanoilla "hänen tehtäväryhmässään" ja lisätään viimeisessä virkkeessä sanojen "vastaavaan toimeen" jälkeen sanat "tai kun hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin".

42. Muutetaan 41 artiklan 3 kohta seuraavasti:

a) Korvataan toisessa alakohdassa sanat "hänen ura-alueeseensa tai virkaryhmäänsä" sanoilla "hänen tehtäväryhmäänsä".

b) Lisätään kuudenteen alakohtaan sanan "korjauskerrointa" edelle sanat "eläkkeitä koskevaa".

43. Lisätään 42 artiklan jälkeen "6 jakso: Vanhempainloma tai perheloma" sekä 42 a ja 42 b artikla seuraavasti:

"42 a artikla

Virkamiehellä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Toimielimien vahvistamien yleisten täytäntöönpanosäännösten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien osalta loman pituus voi olla kaksikertainen. Loma voidaan pitää vähintään kuukauden pituisissa erissä.

Virkamies kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sairausvakuutusjärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Puolipäivätyön muodossa otetun vanhempainloman ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus kaksinkertaistetaan. Vanhempainlomansa aikana virkamiehellä on oikeus [750 euron] [6] lisään kuukaudessa ja puoleen siitä, jos hän tekee puolipäivätyötä; hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Toimielin maksaa 72 ja 73 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella. Jos loma pidetään puolipäivätyötä tekemällä, tätä säännöstä sovelletaan ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa vähennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta virkamiehen maksettavaksi tuleva osuus lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi kokoaikaisesti.

[6] Ks. alaviite 8.

Lisän määrä korotetaan [1 000 euroon] [7] kuukaudessa, tai puolipäivätyön ollessa kyseessä 50 prosenttiin tästä summasta, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen. Edellä olevia määriä mukautetaan samoin edellytyksin kuin palkkakin.

[7] Ks. alaviite 8.

42 b artikla

Kun virkamiehen puolisolla, ylenevää polvea olevalla sukulaisella, alenevaa polvea olevalla sukulaisella, veljellä tai sisarella on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma, virkamiehellä on oikeus perhelomaan ilman peruspalkkaa. Tämän loman kokonaispituus virkamiehen koko uran aikana ei voi ylittää yhdeksää kuukautta.

Edellä olevan 42 a artiklan toisen kohdan säännöksiä sovelletaan."

44. Muutetaan 43 artikla seuraavasti:

a) Poistetaan ensimmäisestä kohdasta ilmaisu ", lukuun ottamatta palkkaluokkien A 1 - A 2 virkamiehiä,".

b) Lisätään toinen kohta seuraavasti:

"Tehtäväryhmän AST virkamiesten osalta arviointiin voi palkkaluokasta 4 alkaen sisältyä myös lausunto siitä, onko asianomaisella hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia."

45. Lisätään 44 artiklaan kohta seuraavasti:

"Kun virkamies nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi samassa palkkaluokassa, hän saa nimityksen voimaan tullessa yhden ikälisän tässä palkkaluokassa. Tämä ikälisä merkitsee kuukausittaisen peruspalkan korotusta, joka on prosentteina yhtä suuri kuin eteneminen kunkin palkkaluokan ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle. Jos korotuksen määrä on pienempi tai jos virkamies on jo palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa peruspalkan korotuksen, jonka avulla hänen saamansa korotus on tarkoitetun suuruinen, siihen asti kun hänen seuraava ylennyksensä toteutuu."

46. Korvataan 45 ja 46 artikla seuraavasti:

"45 artikla

Ylentämisestä päättää nimittävä viranomainen, joka ottaa huomioon 6 artiklan 2 kohdan. Se tapahtuu nimittämällä virkamies lähinnä ylempään palkkaluokkaan siinä tehtäväryhmässä, johon hän kuuluu. Ylennettävät on valittava vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan palvelleiden virkamiesten joukosta, ja ylentämisen on perustuttava ylennyskelpoisten virkamiesten ansioiden vertailuun. Ansioita verratessaan nimittävä viranomainen voi ottaa huomioon virkamiehen hoitamat vastuulliset tehtävät.

45 a artikla

1. Tehtäväryhmään AST kuuluva virkamies voi palkkaluokasta 5 lähtien siirtyä tehtäväryhmään AD 29 artiklassa tarkoitetun siirron kautta edellyttäen, että hän on menestyksellisesti suorittanut ylemmän tason koulutusohjelman, joka takaa asianomaisen saavuttaneen 5 artiklan 3 kohdassa vaadittavaa tasoa vastaavan tason. Toimielimet vahvistavat yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä käyttäen näiden säännösten täytäntöönpanoa ja erityisesti koulutusta ja siirtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Näissä yksityiskohtaisissa säännöissä on otettava huomioon urakehitys.

2. Siirto ei vaikuta virkamiehen palkkaluokkaan ja -tasoon.

46 artikla

Ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti nimitetty virkamies luokitellaan tämän palkkaluokan ensimmäiselle tasolle. Palkkaluokkien AD 9 - AD 13 virkamiehet, jotka on nimitetty ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti ja jotka hoitavat yksikönpäällikön tehtäviä, luokitellaan heidän uuden palkkaluokkansa toiselle tasolle. Samaa säännöstä sovelletaan virkamieheen, joka:

- on ylennetty johtajan tai pääjohtajan virkaan, tai

- on johtajan tai pääjohtajan virassa, johon sovelletaan 44 artiklan toisen kohdan viimeistä virkettä."

47. Lisätään 47 artiklaan uusi g kohta seuraavasti:

"g) työtehtävistä pois siirtämistoimenpiteet, tai"

Entisestä g kohdasta tulee h kohta.

48. Lisätään 47 a artikla seuraavasti:

"47 a artikla

1. Selviytyäkseen eräistä poikkeuksellisista tilanteista - kuten unionin laajentumisesta uusiin jäsenvaltioihin, yksiköiden uudelleenjärjestelyistä tai painopistealueiden muuttumisesta johtuvista henkilöstön siirroista - nimittävä viranomainen saattaa joutua toteuttamaan määrättyä määrää vapaaehtoisia virkamiehiä koskevia toimenpiteitä palvelussuhteen lopulliseksi päättämiseksi, jäljempänä 'työtehtävistä pois siirtäminen'.

Työtehtävistä pois siirrettävien virkamiesten määrän päättää ja hyväksyy toimivaltainen budjettivallan käyttäjä talousarviomenettelyn yhteydessä.

Työtehtävistä pois siirtäminen voi koskea ainoastaan yli 50-vuotiaita virkamiehiä, jotka ovat olleet palveluksessa vähintään kymmenen vuotta ja jotka ovat vapaaehtoisia.

Nimittävä viranomainen tekee valinnan vapaaehtoisten ehdokkaiden joukosta yksikön edun perusteella ja pariteettikomitean lausunnon saatuaan.

2. Työtehtävistä pois siirretty virkamies saa korvauksen ja hän kuuluu yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään liitteessä IV vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Sinä aikana, jona työtehtävistä pois siirretyllä virkamiehellä on oikeus korvaukseen, hänelle kertyy edelleen hänen palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaista vanhuuseläkettä, kuitenkin enintään kuuden vuoden ajalta, edellyttäen, että hän maksaa tältä ajalta henkilöstösäännöissä säädetyt tähän palkkaan perustuvat eläkemaksut ja että eläkkeen kokonaismäärä ei ylitä 77 artiklan toisessa kohdassa säädettyä enimmäismäärää. Liitteessä VIII olevan 5 artiklan säännöksiä sovellettaessa tämä kausi katsotaan palvelusajaksi.

Tulot, jotka asianomainen saa missä tahansa uusissa tehtävissään, vähennetään 1 kohdassa säädetystä korvauksesta siltä osin kuin nämä tulot yhdessä tämän korvauksen kanssa ovat suuremmat kuin hänen viimeinen kokonaispalkkansa, joka määritetään sen palkkataulukon mukaan, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta korvaus on määrä maksaa.

Sovelletaan 41 artiklan 3 kohdan viidettä, kuudetta, seitsemättä, kahdeksatta ja yhdeksättä alakohtaa."

49. Muutetaan 48 artikla seuraavasti:

a) Korvataan kolmannessa kohdassa ilmaisu "ura-alueella A ja kielten alan virkaryhmässä" ilmaisulla

"tehtäväryhmässä AD".

b) Korvataan kolmannessa kohdassa ilmaisu "muiden ura-alueiden osalta" ilmaisulla "tehtäväryhmässä AST".

50. Poistetaan 49 artiklan ensimmäisestä kohdasta numero "13".

51. Muutetaan 50 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu "Vakinainen virkamies, jolla on A 1 tai A 2 palkkaluokan virka" ilmaisulla "Edellä 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu johtava virkamies".

(Ei koske suomenkielistä toisintoa.)

b) Poistetaan kolmannesta kohdasta ilmaisu ", jota ei ole siirretty ura-alueellaan tai virkaryhmässään toiseen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan,".

c) Korvataan kuudennessa kohdassa ilmaisu "liitteessä VIII olevan 9 artiklan" ilmaisulla "liitteessä VIII olevan 8 artiklan".

52. Korvataan 4 jakson otsikko "Irtisanominen epäpätevyyden vuoksi" otsikolla "Epäpätevyyttä koskevat menettelyt".

53. Korvataan 51 artikla seuraavasti:

"51 artikla

1. Kukin toimielin määrittelee menettelyt, joiden avulla se voi havaita, hoitaa ja ratkaista epäpätevyystapaukset ennalta ehkäisevällä ja myönteisellä tavalla. Kun nämä menettelyt on käyty loppuun, virkamies, joka peräkkäisten urakehitysarviointien perusteella osoittautuu epäpäteväksi hoitamaan tehtäviään, voidaan irtisanoa tai hänen palkkaluokkaansa voidaan alentaa taikka hänet voidaan siirtää alempaan tehtäväryhmään muuttamatta hänen palkkaluokkaansa tai niin, että hänen palkkaluokkaansa alennetaan.

Nimittävä viranomainen voi kuitenkin ehdottaa virkamiehelle luokitusta alempaan palkkaluokkaan tai alempaan tehtäväryhmään.

2. Virkamiehen irtisanomista, palkkaluokan alentamista tai alempaan tehtäväryhmään luokittamista koskevassa ehdotuksessa on mainittava syyt, joiden perusteella menettelyä vaaditaan, ja ehdotus on annettava asianomaiselle virkamiehelle tiedoksi.

3. Virkamiehellä on oikeus nähdä häntä koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennökset kaikista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista. Hänellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään viisitoista päivää sen jälkeen, kun hän on vastaanottanut ehdotuksen. Hän voi valita avustajakseen haluamansa henkilön. Virkamies voi esittää kirjallisia huomautuksia. Virkamiehen pyynnöstä 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava pariteettikomitea kuulee häntä. Hän voi myös kutsua todistajia.

4. Toimielintä, jolla on samat oikeudet kuin asianomaisellakin, edustaa pariteettikomiteassa nimittävän viranomaisen siihen tarkoitukseen valtuuttama virkamies.

5. Kun neuvoa-antava pariteettikomitea on tutustunut ehdotukseen ja tutkinut soveltuvin osin kyseisen virkamiehen ja todistajien suullisesti ja kirjallisesti antamat lausunnot, se antaa perustellun lausunnon enemmistöpäätöksellä ja ilmoittaa mahdollisesta toimenpiteestä, jonka se katsoo asianmukaiseksi sille pyynnöstä esitettyjen asioiden valossa. Se toimittaa tämän lausunnon nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona asia otettiin sen käsittelyyn. Puheenjohtaja osallistuu neuvoa-antavan pariteettikomitean päätöksentekoon vain kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut neuvoa-antavan pariteettikomitean lausunnon, ja asianomaista virkamiestä kuultuaan. Päätöksen on oltava perusteltu. Siinä on vahvistettava päivämäärä, jolloin se tulee voimaan.

6. Epäpätevyyden vuoksi irtisanotulla virkamiehellä on 7 kohdassa määritellyn ajan oikeus kuukausittaiseen irtisanomiskorvaukseen, joka on yhtä suuri kuin palkkaluokan 1 ensimmäisen palkkatason virkamiehen kuukausittainen peruspalkka. Virkamiehellä on myös saman ajan oikeus 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan palkkaluokan 1 virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan perusteella liitteessä VII olevan 1 artiklan mukaisesti.

Korvausta ei makseta, jos virkamies eroaa 1-3 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisen jälkeen tai jos hänellä on jo oikeus välittömästi maksettavaan täyteen eläkkeeseen.

7. Aika, jolta 6 kohdassa tarkoitetut maksut suoritetaan, lasketaan seuraavasti:

- kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa alle viisi vuotta silloin kun irtisanomispäätös tehdään, kyseinen aika on kolme kuukautta,

- kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa vähintään viisi mutta alle 10 vuotta, kyseinen aika on kuusi kuukautta,

- kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa vähintään 10 mutta alle 20 vuotta, kyseinen aika on yhdeksän kuukautta,

- kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta, kyseinen aika on kaksitoista kuukautta.

8. Kun virkamiehen palkkaluokkaa on alennettu tai hänet on siirretty alempaan tehtäväryhmään epäpätevyyden vuoksi, hän voi kuuden vuoden määräajan kuluttua pyytää, että tätä toimenpidettä koskevat maininnat poistetaan hänen henkilökansiostaan.

9. Asianomaisella virkamiehellä on oikeus hänelle menettelyn kuluessa aiheutuneiden kulujen ja erityisesti toimielimen ulkopuoliselle puolustajalle maksettavien kohtuullisten palkkioiden korvaamiseen silloin, kun tässä artiklassa säädetty menettely päättyy siten, että se ei johda irtisanomiseen, palkkaluokan alentamiseen eikä alempaan tehtäväryhmään siirtämiseen."

54. Muutetaan 52 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

Korvataan johdanto-osassa ilmaisu "50 artiklan" ilmaisulla"47 a ja 50 artiklan".

55. Korvataan 54 artiklassa sanat "joko hänen palkkaryhmässään tai välittömästi korkeammassa palkkaryhmässä" sanoilla

"joko hänen palkkaluokassaan tai välittömästi ylemmässä palkkaluokassa".

56. Korvataan 55 a artikla seuraavasti:

"55 a artikla

1. Virkamies voi hakea lupaa työskennellä osa-aikaisesti.

Nimittävä viranomainen voi myöntää luvan osa-aikaiseen työhön, jos se on yksikön edun mukaista.

Virkamiehellä on oikeus lupaan seuraavissa tapauksissa:

- hoitaakseen enintään 8-vuotiasta lasta,

- hoitaakseen 8-12-vuotiasta lasta silloin kun työajan vähennys ei ylitä 10:tä prosenttia normaalityöajasta,

- hoitaakseen vakavasti sairasta tai vammaista puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan,

- osallistuakseen jatkokoulutukseen tai

- 55-vuotiaasta lähtien viimeisinä viitenä eläkkeelle jäämistä edeltävänä vuotena.

Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty neljännen tai viidennen luetelmakohdan perusteella, nimittävä viranomainen voi kuitenkin poikkeustapauksissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä hylätä pyynnön tai lykätä luvan voimaantuloa.

Kun lupa on myönnetty neljännessä luetelmakohdassa mainitusta syystä, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto rajoitetaan viiteen vuoteen virkamiehen koko uran aikana.

2. Nimittävän viranomaisen on vastattava virkamiehen pyyntöön 60 päivän kuluessa.

3. Osa-aikatyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja sen myöntämismenettely määritellään liitteessä IV a."

57. Lisätään 55 b artikla seuraavasti:

"55 b artikla

Virkamies voi pyytää lupaa tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ silloin kun nimittävä viranomainen katsoo viran olevan tällaiseen työntekoon soveltuva. Lupaan tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ ei sovelleta aikarajoitusta; nimittävä viranomainen voi kuitenkin peruuttaa luvan yksikön edun nimissä ilmoittamalla siitä etukäteen kuusi kuukautta aikaisemmin. Samalla tavalla nimittävä viranomainen voi peruuttaa luvan kyseisen virkamiehen pyynnöstä ja ilmoittamalla siitä etukäteen vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin. Siinä tapauksessa virkamies voidaan siirtää toiseen virkaan.

Liitteessä IV a olevaa 3 artiklaa, toisen kohdan viimeistä virkettä lukuun ottamatta, ja 59 a artiklaa sovelletaan.

Nimittävä viranomainen voi vahvistaa näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt."

58. Muutetaan 56 artikla seuraavasti:

a) Korvataan toisessa kohdassa ilmaisu "Ura-alueiden A ja B sekä kielten alan virkaryhmän" ilmaisulla "Tehtäväryhmän AD".

b) Korvataan kolmannessa kohdassa ilmaisu "Ura-alueiden C ja D" ilmaisulla "Tehtäväryhmän AST".

59. Lisätään 56 c artikla seuraavasti:

"56 c artikla

Tietyille virkamiehille voidaan myöntää korvaus raskaan työn vuoksi.

Neuvosto määrittää korvausten saajaluokat, niiden myöntämisen edellytykset ja niiden määrät komission ehdotuksesta, jonka komissio tekee henkilöstösääntökomitean lausunnon saatuaan."

60. Korvataan 58 artikla seuraavasti:

"58 artikla

Raskaana olevilla naisilla on 57 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen nojalla oikeus 20 viikon lomaan. Loma alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua synnytyksen arvioitua päivämäärää ja päättyy aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34:nnen raskausviikon päättymistä."

61. Korvataan 59 artikla seuraavasti:

"1. Virkamiehellä, joka osoittaa, ettei ole sairauden tai tapaturman vuoksi voinut hoitaa tehtäviään, on täysi oikeus sairauslomaan.

Asianomaisen virkamiehen on mahdollisimman pian ilmoitettava toimielimelleen kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä ilmoitettava olinpaikastaan. Hänen on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme päivää. Todistus on lähetettävä viimeistään viidentenä poissaolopäivänä, mistä postileimaa pidetään osoituksena. Ellei todistusta ole lähetetty määräajassa, poissaoloa pidetään luvattomana, paitsi jos lähettämättä jättäminen johtuu virkamiehestä riippumattomista syistä. Sairaslomalla oleva virkamies voidaan koska tahansa velvoittaa käymään toimielimen järjestämässä lääkärintarkastuksessa. Jos tarkastusta ei voida tehdä virkamiehestä johtuvista syistä, poissaolo katsotaan luvattomaksi siitä päivästä alkaen, jolloin lääkärintarkastus oli tarkoitus tehdä.

Jos virkamies katsoo, että nimittävän viranomaisen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät ovat lääketieteellisesti perusteettomia, hän tai hänen nimissään toimiva lääkäri voi kahden työpäivän kuluessa pyytää toimielimestä riippumattoman lääkärin lausuntoa. Toimielin toimittaa pyynnön viipymättä toiselle, virkamiehen lääkärin ja toimielimen asiantuntijalääkärin yhteisestä sopimuksesta nimeämälle lääkärille. Jollei tällaiseen sopimukseen päästä viiden päivän kuluessa, toimielin valitsee yhden niistä henkilöistä, jotka on merkitty nimittävän viranomaisen yhdessä henkilöstökomitean kanssa tätä tarkoitusta varten vuosittain laatimaan riippumattomien lääkäreiden luetteloon. Virkamies voi kahden työpäivän kuluessa hakea muutosta toimielimen valintaan, jolloin toimielin valitsee luettelosta toisen henkilön; uusi valinta on lopullinen. Riippumattoman lääkärin lausunto, jonka tämä on antanut virkamiehen lääkäriä ja toimielimen asiantuntijalääkäriä kuultuaan, on velvoittava.

2. Jos virkamies on kahdentoista kuukauden aikana poissa työstä sairauden vuoksi enintään kolmen vuorokauden pituisia jaksoja yhteensä yli kaksitoista päivää, hänen on esitettävä lääkärintodistus kaikista uusista sairauden aiheuttamista poissaoloista.

3. Jos virkamies on kolmen vuoden aikana sairauslomalla yhteensä yli kaksitoista kuukautta, nimittävä viranomainen voi saattaa asian työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi.

4. Virkamies voidaan siirtää lomalle toimielimen asiantuntijalääkärin suorittaman tarkastuksen perusteella, jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen tai jos jollakulla hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla on tarttuva tauti.

Kiistanalaisissa tapauksissa sovelletaan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädettyä menettelyä.

5. Virkamiehen on käytävä vuosittain joko nimittävän viranomaisen osoittaman asiantuntijalääkärin tai valitsemansa lääkärin suorittamassa ennalta ehkäisevässä lääkärintarkastuksessa.

Jälkimmäisessä tapauksessa toimielin maksaa lääkärinpalkkion siihen enimmäismäärään asti, jonka nimittävä viranomainen vahvistaa enintään kolmeksi vuodeksi saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon."

62. Korvataan 59 a artikla seuraavasti:

"59 a artikla

Kun virkamiehelle on annettu lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, hänen vuosilomapäiviensä määrää vähennetään kyseisen osa-aikatyön ajalta vastaavassa suhteessa."

Korvataan 66 artiklan taulukko seuraavalla taulukolla [8]: [

[8] Liitteissä I ja II esitetyt palkkoja koskevat määrät perustuvat henkilöstösäännöissä [heinäkuussa 2001] ilmoitettuihin määriin; ne mukautetaan ilman eri toimenpiteitä neuvoston [heinäkuun 2001] ja näiden henkilöstösääntöjen voimaantulopäivän välisenä aikana päättämien näitä määriä koskevien tarkistusten mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

63. Poistetaan 66 a artikla.

64. Korvataan 68 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu "41 ja 50 artiklassa" ilmaisulla "41, 47 a ja 50 artiklassa".

65. (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

66. Muutetaan 70 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "tai huollettavana olevat lapset"

sanoilla

"hänen kuollessaan huollettavina olleet lapset".

b) Lisätään toiseen kohtaan sanan "Eläkkeensaajan"

jälkeen sanat

"tai työkyvyttömyysavustuksen saajan".

c) Lisätään toiseen kohtaan sanan "eläkkeeseen" jälkeen sanat

"tai avustukseen".

67. Poistetaan 70 a artikla.

68. Muutetaan 72 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohdan ensimmäisen alakohdan jälkeen seuraavat kohdat:

"Sairausvakuutusjärjestelmää sovellettaessa parisuhteen tunnustettua osapuolta pidetään puolisona, vaikka liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan viimeisen luetelmakohdan edellytys ei täyttyisikään.

Toimielimet voivat 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla määräyksillä siirtää jollekin toimielimistä toimivallan vahvistaa kulujen korvaamista säätelevät säännöt 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen."

b) Korvataan 1 a kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat

"joka osoittaa, ettei hän voi kuulua mihinkään muuhun julkiseen sairausvakuutusjärjestelmään"

sanoilla

"joka ei harjoita ansiotoimintaa".

c) Korvataan 1 b kohdassa sanat

"jos he osoittavat, etteivät he voi kuulua mihinkään muuhun sairausvakuutusjärjestelmään"

sanoilla

"jos he eivät harjoita ansiotoimintaa".

d) Korvataan 2 kohdassa sana "työkyvyttömyyseläkettä" sanalla "työkyvyttömyysavustusta".

e) Korvataan 2 a kohta seuraavasti:

"2 a. Myös seuraaviin henkilöihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että he eivät harjoita ansiotoimintaa:

- vanhuuseläkettä saava entinen virkamies, joka on eronnut yhteisöjen palveluksesta alle 60-vuotiaana,

- henkilö, jolle maksetaan perhe-eläkettä sellaisen entisen virkamiehen kuoleman johdosta, joka on eronnut yhteisöjen palveluksesta alle 60-vuotiaana.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuutusmaksu lasketaan entisen virkamiehen eläkkeen perusteella ennen kuin siihen on tarvittaessa sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklassa säädettyä vähennyskerrointa.

Lapseneläkettä saavaan sovelletaan 1 kohdan säännöksiä kuitenkin vain asianomaisen pyynnöstä. Vakuutusmaksu lasketaan lapseneläkkeen perusteella."

f) Lisätään 2 a kohdan jälkeen seuraavat kohdat:

"2 b. Vanhuuseläkkeen tai perhe-eläkkeen saajan 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetun vakuutusmaksun on oltava vähintään palkkaluokan 1 ensimmäisen palkkatason peruspalkan perusteella lasketun maksun suuruinen.

2 c. Myös 51 artiklan mukaisesti irtisanottuun virkamieheen, joka ei saa vanhuuseläkettä, sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että hän ei harjoita ansiotoimintaa ja että hän maksaa puolet viimeisen peruspalkkansa perusteella lasketusta vakuutusmaksusta."

69. Korvataan V osaston 3 luvun otsikko seuraavasti: "Eläkkeet ja työkyvyttömyysavustus".

70. Muutetaan 78 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sana "työkyvyttömyyseläkkeeseen" sanalla "työkyvyttömyysavustukseen" ja sana "palkkaryhmänsä" sanalla "tehtäväryhmänsä".

b) Korvataan toinen, kolmas, neljäs ja viides kohta seuraavasti:

"Edellä olevaa 52 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyysavustuksen saajiin. Jos työkyvyttömyysavustuksen saaja jää eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää ja jos hän ei ole saavuttanut täysiä eläkeoikeuksia, häneen sovelletaan vanhuuseläkettä koskevia yleisiä sääntöjä. Myönnetty vanhuuseläke vahvistetaan sitä palkkaluokkaa ja -tasoa koskevan luokituksen mukaisen palkan perusteella, joka virkamiehellä oli työkyvyttömäksi tullessaan.

Työkyvyttömyysavustuksen määräksi vahvistetaan 70 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta. Avustuksen on kuitenkin oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen.

Työkyvyttömyysavustuksesta on maksettava eläkevakuutusmaksu.

Jos työkyvyttömyyden syynä on tapaturma, joka on sattunut virkamiehelle hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyysavustuksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Lisäksi tällaisessa tapauksessa eläkevakuutusmaksu maksetaan kokonaan 1 b artiklassa tarkoitetun toimielimen tai viraston talousarviosta."

71. Muutetaan 79 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa sanat "naispuolisella leskellä" sanoilla "eloon jääneellä puolisolla".

b) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä" sanoilla "vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyysavustuksesta".

72. Poistetaan 79 a artikla.

73. Muutetaan 80 artikla seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen" sanoilla "vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen" ja lisätään sanat "hänen kuollessaan" sanojen "tarkoitetussa merkityksessä" ja sanojen "olevilla lapsilla" väliin.

b) Korvataan neljäs kohta seuraavasti:

"Liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdan merkityksessä huollettavana olevaan lapseen rinnastettavien henkilöiden lapseneläke voi olla enintään kaksinkertainen huollettavana olevaa lasta koskevaan lisään verrattuna."

c) Lisätään neljännen kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

"Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen."

d) Korvataan kuudennessa kohdassa ilmaisu "50 artiklassa" ilmaisulla "47 a tai 50 artiklassa".

e) Lisätään kohta seuraavasti:

"Lapseneläkkeen saaja ei voi saada useaa yhteisön lapseneläkettä samanaikaisesti. Tällöin hänelle maksetaan mahdollisista eläkkeistä korkeinta."

74. Muutetaan 81 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

a) Poistetaan ilmaisu ", joka saa eläkkeen täytettyään 60 vuotta tai sen jälkeen".

b) Korvataan sana "työkyvyttömyyseläkkeen" sanalla "työkyvyttömyysavustuksen".

Lisätään virke seuraavasti:

"Perhe-eläkkeen saajalla on oikeus näihin lisiin ainoastaan, jos virkamiehellä tai entisellä virkamiehellä oli kuollessaan lapsia huollettavanaan."

Korvataan 81 a artiklan 1 kohdan e alakohdassa ilmaisu "joko henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklan" ilmaisulla "joko henkilöstösääntöjen 41, 47 a tai 50 artiklan ".

75. Muutetaan 82 artikla seuraavasti:

a) Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i. Muutetaan toinen alakohta seuraavasti:

- Korvataan sana "Niihin" sanalla "Eläkkeisiin".

- Lisätään sana "eläkkeille" sanojen "valtiota varten" ja "vahvistettua korjauskerrointa" väliin.

- Korvataan sana "asuinpaikkansa" sanoilla "pääasiallisen asuinpaikkansa".

- Lisätään virke seuraavasti: "Korjauskertoimet määritellään liitteessä XI säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.".

ii. Poistetaan neljännestä alakohdasta ilmaisu "63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin".

b) Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i. Korvataan sana "Jos" sanalla "Kun".

ii. Korvataan sanat "päättää palkkojen korottamisesta" sanoilla "päättää palkkojen mukauttamisesta".

iii.

Korvataan ilmaisu "se tekee samalla 65 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen päätöksen myös maksettavien eläkkeiden korottamisesta vastaavasti." sanoilla "samaa mukautusta sovelletaan myös eläkkeisiin."

c) Lisätään 3 kohta seuraavasti:

"3. Työkyvyttömyysavustuksen saajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä soveltuvin osin."

76. Poistetaan 83 artiklan 4 kohta.

77. Lisätään 83 a artikla seuraavasti:

"83 a artikla

1. Eläkejärjestelmän tasapaino varmistetaan liitteessä XII säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Ne yhteisön erillisvirastot, joita ei rahoiteta yhteisöjen talousarviosta, maksavat mainittuun talousarvioon eläkejärjestelmän rahoittamiseen tarvittavat maksut kokonaisuudessaan.

3. Varmistaakseen järjestelmän tasapainon neuvosto päättää liitteen XII mukaisesti viiden vuoden välein tehtävän eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä vakuutusmaksun määrän ja eläkeikään mahdollisesti tehtävän muutoksen.

4. Komissio esittää neuvostolle vuosittain vakuutusmatemaattisen arvioinnin ajantasaistetun version liitteessä XII olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos parhaillaan sovellettavan vakuutusmaksun määrän ja vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi tarvittavan vakuutusmaksun määrän välillä on vähintään 0,25 prosentin suuruinen ero, neuvosto tutkii, onko määrää aiheellista mukauttaa liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5. Neuvosto päättää tämän artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamisesta komission ehdotuksesta Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisella määräenemmistöllä. Komissio tekee 3 kohdan soveltamista koskevan ehdotuksensa henkilöstösääntökomitean lausunnon saatuaan."

78. Lisätään 85 artiklaan kohta seuraavasti:

"Takaisinperimispyyntö on tehtävä viiden vuoden määräajan kuluessa siitä päivästä laskettuna, jolloin määrä on suoritettu. Määräaika ei ole voimassa, jos nimittävä viranomainen voi osoittaa, että asianomainen on tahallaan johtanut hallintoa harhaan kyseisen määrän saadakseen."

79. Korvataan 85 a artiklan 2 kohdan kuudennessa luetelmakohdassa sana "työkyvyttömyyseläkkeitä" sanalla "työkyvyttömyysavustuksia".

80. Korvataan 86 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"2. Kun nimittävä viranomainen tai Euroopan petostentorjuntavirasto saa tietoonsa todisteita, jotka antavat aiheen olettaa, että on tapahtunut 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuuksien täyttämättä jättäminen, ne voivat aloittaa hallinnollisen tutkimuksen tarkistaakseen, onko tällainen velvollisuuksien täyttämättä jättäminen tapahtunut.

3. Kurinpidolliset säännöt ja menettelyt sekä hallinnollisia tutkimuksia koskevat säännöt ja menettelyt vahvistetaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX."

81. Poistetaan 87, 88 ja 89 artikla.

82. Poistetaan 90 artiklan 3 ja 4 kohta.

83. Lisätään 90 a, 90 b ja 90 c artikla seuraavasti:

"90 a artikla

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen, jossa tätä pyydetään tekemään petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvä häntä koskeva päätös. Hän voi myös toimittaa tälle 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvästä hänelle vastaisesta toimenpiteestä.

90 b artikla

Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän toimivaltaan kuuluvassa asiassa 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen tai 2 kohdassa tarkoitetun valituksen.

90 c artikla

Vaatimukset ja valitukset aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohtaa, jätetään nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltijalle."

84. Poistetaan 91 a artiklasta

ensimmäinen virke;

muutetaan toinen virke seuraavasti:

"Kanteet aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohdan säännöksiä, nostetaan sitä toimielintä vastaan, jonka alaisuuteen nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltija kuuluu."

85. Korvataan 92, 93 ja 94 artikla seuraavasti:

"92 artikla

Tässä osastossa vahvistetaan niihin yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat erityissäännökset, jotka toimivat viroissa, joiden palkka maksetaan talousarvion tutkimus- ja investointimäärärahoista ja jotka luokitellaan liitteessä I olevan A osan mukaisesti.

93 artikla

Tietyille 92 artiklassa tarkoitetuille virkamiehille voidaan myöntää korvaus raskaan työn vuoksi.

Neuvosto päättää komission ehdotuksesta tällaisten korvausten saajat, myöntämisen edellytykset ja korvausten määrän.

94 artikla

Poiketen siitä, mitä 56 a ja 56 b artiklan toisessa kohdassa säädetään, ja ainoastaan yksikön edun, turvallisuusmääräysten taikka kansallisten tai kansainvälisten velvollisuuksien oikeuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa nimittävä viranomainen nimeää ne 92 artiklassa tarkoitetut virkamiehet, joihin sovelletaan mainittujen artiklojen säännöksiä."

86. Poistetaan 95, 96, 97, 98, 99, 100, 101, 102, 106 ja 107 artikla.

87. Lisätään 107 a artikla seuraavasti:

"107 a artikla

Siirtymäsäännökset vahvistetaan liitteessä XIII."

88. Muutetaan 110 artikla seuraavasti:

a) Ensimmäisestä kohdasta tulee 1 kohta, toisesta kohdasta 3 kohta ja kolmannesta kohdasta 4 kohta.

b) Lisätään 1 kohtaan virke seuraavasti:

"Virastot vahvistavat näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstökomiteaansa kuultuaan ja yhteisymmärryksessä komission kanssa."

Lisätään 2 kohta seuraavasti:

"2. Sääntöjä yhteisymmärryksessä toimielinten kanssa vahvistettaessa virastoja ei samasteta toimielimiin. Komissio neuvottelee kuitenkin virastojen kanssa ennen sääntöjen vahvistamista."

c) Lisätään 4 kohtaan virke seuraavasti:

"Virastoilla on näissä neuvotteluissa yhteisedustus niiden välillä yhteisesti vahvistettavien sääntöjen mukaisesti."

89. Korvataan liite I seuraavasti:

"Liite I: Virkatyypit

A. Kummankin tehtäväryhmän 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut virkatyypit

>TAULUKON PAIKKA>

B. Henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu alhaisin ylennysaste

>TAULUKON PAIKKA>

90. Muutetaan liite II seuraavasti:

a) Lisätään 1 artiklan toisen kohdan ensimmäisen virkkeen jälkeen virke seuraavasti:

"Toimielimellä on kuitenkin mahdollisuus päättää, että vaalia koskevat edellytykset vahvistetaan toimielimen henkilöstön neuvoa-antavassa äänestyksessä ilmaiseman valinnan mukaisesti."

b) Korvataan 1 artiklan neljännessä kohdassa sanat "virkamiesten ura-alueiden ja virkaryhmien" sanoilla "tehtäväryhmien".

c) Korvataan 3 a artiklassa ilmaisu "2 artiklan kolmannessa kohdassa" ilmaisulla "2 artiklan 2 kohdassa".

d) Poistetaan 3 jakso ("Kurinpitolautakunta").

e) Korvataan 10 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: "Arviointikomitean jäsenet nimetään vuosittain toimielimen ylempien virkamiesten joukosta siten, että nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimeävät yhtä monta jäsentä."

f) Korvataan 10 artiklassa sanat "ylempien virkamiesten" ilmaisulla "tehtäväryhmän AD virkamiesten".

g) Lisätään 6 jakso seuraavasti:

"6 jakso: Epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea

12 artikla

Epäpätevyyttä käsittelevän neuvoa-antavan pariteettikomitean muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä, joiden on oltava vähintään palkkaluokan AD 14 virkamiehiä. Jäsenistä puolet nimittää henkilöstökomitea ja puolet nimittävä viranomainen. Puheenjohtajan nimittää nimittävä viranomainen henkilöstökomitean kanssa yhdessä laaditun ehdokasluettelon perusteella.

Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on palkkaluokkaan AD 14 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä koskeva tapaus, komiteaa täydennetään kahdella lisäjäsenellä, jotka nimetään samalla tavoin kuin varsinaisetkin jäsenet ja joiden on kuuluttava samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin kyseessä oleva virkamies.

Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua johtavassa asemassa olevaa virkamiestä koskeva tapaus, muodostetaan erityinen tilapäinen neuvoa-antava pariteettikomitea, jonka jäsenistä kaksi nimittää henkilöstökomitea ja toiset kaksi nimittävä viranomainen; jäsenten on kuuluttava vähintään samaan palkkaluokkaan kuin kyseessä oleva virkamies.

Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä niiden toisessa kohdassa tarkoitettujen lisäjäsenten nimeämiseksi, joiden on osallistuttava asian käsittelyyn silloin, kun kyseessä on sopimussuhteinen toimihenkilö tai unionin ulkopuolisessa maassa työskentelevä virkamies."

91. Muutetaan liite III seuraavasti:

a) Muutetaan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

i. Korvataan kolmannessa alakohdassa ilmaisu "2 artiklan kolmannessa kohdassa" ilmaisulla "2 artiklan 2 kohdassa".

ii. Lisätään toisen alakohdan c alakohtaan sanat "sekä tehtäväryhmä ja palkkaluokka".

iii. Korvataan toisen alakohdan i alakohdassa ilmaisu "28 artiklan a alakohdan" ilmaisulla "28 artiklan 1 kohdan a alakohdan".

b) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

i. Korvataan ensimmäinen kohta seuraavasti:

"Valintalautakuntaan kuuluu nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä yhtä monta nimittävän viranomaisen ja henkilöstökomitean nimeämää jäsentä."

ii. Korvataan toisessa kohdassa ilmaisu "2 artiklan kolmannessa kohdassa" ilmaisulla "2 artiklan 2 kohdassa".

iii. Lisätään neljänteen kohtaan sanojen "vähintään samaan" jälkeen seuraavat sanat:

"tehtäväryhmään ja".

c) Korvataan 4 artiklassa ilmaisu "28 artiklan a, b ja c alakohdassa" ilmaisulla "28 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa".

92. Muutetaan liite IV seuraavasti:

a) Lisätään otsikkoon ilmaisun "Henkilöstösääntöjen 41" jälkeen ilmaisu seuraavasti:

", 47 a".

b) Muutetaan ainoa artikla seuraavasti:

i. Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2. Virkamiehellä, johon on sovellettu henkilöstösääntöjen 47 a artiklaa, on oikeus aikana, joka määräytyy 3 kohdassa esitettävän taulukon mukaan hänen ikänsä ja palvelusaikansa perusteella, kuukausittaiseen korvaukseen, jonka määrä on:

- 70 prosenttia hänen peruspalkastaan ensimmäisten neljän vuoden ajan,

- 60 prosenttia hänen peruspalkastaan tämän jälkeen."

ii. Korvataan 3 kohdassa ilmaisu "41 ja 50 artiklassa" ilmaisulla "41, 47 a ja 50 artiklassa".

iii. Artiklan 1 a kohdasta tulee 4 kohta.

iv. Korvataan tämän 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sana "Virkamiehellä" ilmaisulla "Henkilöstösääntöjen 41, 47 a ja 50 artiklassa tarkoitetulla virkamiehellä" ja sanat "ja että hän ei voi olla vakuutettu muussa julkisessa sairausvakuutusjärjestelmässä samojen riskien varalta" sanoilla "ja että hän ei harjoita ansiotoimintaa".

93. Korvataan liite IV a seuraavasti:

"Liite IV a

Osa-aikatyö

1 artikla

Virkamiehen on toimitettava osa-aikatyön tekemistä koskeva hakemuksensa lähimmälle esimiehelleen vähintään kaksi kuukautta ennen toivottua alkamisajankohtaa, asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta.

Lupa voidaan myöntää vähintään kuukauden ja enintään kolmen vuoden pituiseksi ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklassa ja 55 a artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Lupa voidaan uusia samoin edellytyksin. Asianomaisen virkamiehen on esitettävä luvan uusimista koskeva hakemus vähintään kaksi kuukautta ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Osa-aikatyön on oltava vähintään puolet normaalista työajasta.

Osa-aikatyö alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.

2 artikla

Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen hakemuksesta peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Peruuttamisajankohta ei saa olla yli kahta kuukautta virkamiehen ehdottamaa myöhempi, tai yli neljää kuukautta myöhempi, jos osa-aikatyö on myönnetty yli vuoden pituiseksi ajaksi.

Nimittävä viranomainen voi poikkeuksellisissa tilanteissa ja yksikön edun nimissä peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty, ilmoittamalla siitä kaksi kuukautta etukäteen.

3 artikla

Virkamiehellä on oikeus saada tekemänsä työajan osuutta normaalista työajasta vastaava prosenttiosuus palkastaan siltä ajalta, jolloin hänellä on lupa tehdä osa-aikatyötä. Tätä prosenttiosuutta ei kuitenkaan sovelleta huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään, kotitalouslisän perusosaan eikä koulutuslisään.

Sairausvakuutusmaksut lasketaan kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Eläkevakuutusmaksut lasketaan osa-aikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Virkamies voi myös pyytää, että eläkevakuutusmaksut laskettaisiin kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella 83 artiklan säännösten mukaisesti.

Virkamies ei osa-aikatyötä tehdessään saa tehdä ylitöitä eikä harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa.

4 artikla

Poiketen siitä, mitä 3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, yli 55-vuotias virkamies, joka saa vähentää työaikansa puoleen valmistautuakseen eläkkeelle jäämiseen, saa alennettua peruspalkkaa, jonka määrä vastaa suurempaa seuraavista prosenttiosuuksista:

- joko 60 prosenttia, tai

- se prosenttiosuus, joka puolipäivätyön alkaessa laskettuna vastaa liitteessä VIII olevassa 2, 3, 4, 5, 9 ja 9 a artiklassa tarkoitettuja palvelusvuosia, lisättynä 10 prosentilla.

Virkamiehen, johon sovelletaan tämän artiklan säännöksiä, on puolipäivätyönsä päättyessä joko jäätävä eläkkeelle tai maksettava takaisin ne puolipäivätyötä tehdessään saamansa määrät, jotka ylittävät 50 prosenttia hänen peruspalkastaan.

5 artikla

Nimittävä viranomainen voi vahvistaa näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt."

94. Muutetaan liite V seuraavasti:

a) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

i. Poistetaan ensimmäisen kohdan seitsemännestä luetelmakohdasta sanat "syntymä tai".

ii. Lisätään ensimmäisen kohdan seitsemännen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohdat seuraavasti:

"- lapsen syntymä: 10 päivää, jotka on pidettävä syntymää seuraavien 14 viikon aikana,

- vaimon kuolema äitiysloman aikana: äitiyslomasta jäljellä olevien päivien lukumäärää vastaava määrä päiviä; jos vaimo ei ole virkamies, äitiysloman jäljellä oleva kesto määritetään henkilöstösääntöjen 58 artiklaa soveltuvin osin soveltamalla,".

iii. Lisätään ensimmäiseen kohtaan entisen kahdeksannen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohta seuraavasti:

"- lääkärintodistuksella osoitettu lapsen erittäin vakava sairaus tai enintään 12-vuotiaan lapsen sairaalahoito: enintään 5 päivää,".

iv. Lisätään ensimmäiseen kohtaan entisen yhdeksännen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohdat seuraavasti:

"- lapseksiottaminen: 20 viikkoa, ja 24 viikkoa, jos on kyseessä vammaisen ottolapsen ottaminen:

Kutakin ottolasta kohden voi saada vain yhden erityisloman, jonka ottovanhemmat voivat jakaa keskenään, jos molemmat ovat virkamiehiä. Loma myönnetään ainoastaan, jos virkamiehen puoliso harjoittaa vähintään puolipäiväistä ansiotoimintaa. Jos puoliso työskentelee muualla kuin Euroopan yhteisön toimielimissä ja saa verrattavissa olevaa lomaa, virkamiehen oikeuksista vähennetään vastaava määrä päiviä.

Nimittävä viranomainen voi tarvittaessa myöntää ylimääräistä erityislomaa, jos sen maan kansallinen lainsäädäntö, jossa lapseksiottamismenettely tapahtuu ja joka ei ole se maa, jossa ottolapsen ottava virkamies työskentelee, vaatii jommankumman tai molempien ottovanhempien läsnäoloa.

Virkamiehelle myönnetään 10 päivän erityisloma, jos hänellä ei ole oikeutta tämän luetelmakohdan ensimmäisen virkkeen nojalla myönnettävään kokonaiskestoltaan 20 viikon tai 24 viikon pituiseen erityislomaan; tällaisen ylimääräisen erityisloman voi saada ainoastaan yhden kerran kutakin ottolasta kohti."

v. Lisätään kohta seuraavasti:

"Tätä artiklaa sovellettaessa parisuhteen tunnustettua osapuolta kohdellaan kuten puolisoa, vaikka liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan viimeisen luetelmakohdan edellytys ei täyttyisikään."

b) Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

i. Poistetaan toinen ja kolmas kohta.

ii. Korvataan entinen viides kohta seuraavasti:

"Edellä olevia säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Jos asemapaikka sijaitsee tämän alueen ulkopuolella, matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä tarvittavat seikat huomioon ottaen."

95. Korvataan liitteessä VI olevassa 1 ja 3 artiklassa ilmaisu "Ura-alueiden C ja D" ilmaisulla "Tehtäväryhmän AST".

96. Muutetaan liite VII seuraavasti:

a) Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

i. Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1. Vahvistetaan kotitalouslisän määräksi perusosa [140,27] [9] euroa lisättynä 2 prosentilla virkamiehen peruspalkasta."

[9] Ks. alaviite 8.

ii. Nykyisestä 2 kohdan c alakohdasta tulee 2 kohdan d alakohta.

iii. Lisätään 2 kohtaan c alakohta seuraavasti:

"c) virkamies, joka on rekisteröity muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoleksi edellyttäen, että:

- pari toimittaa virallisen ja Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion sellaiseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan heidän asemansa muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina,

- kumpikaan osapuolista ei ole naimisissa eikä ennestään muussa parisuhteessa kuin avioliitossa,

- osapuolten välillä ei ole mitään seuraavista sukulaisuussuhteista: vanhempi, lapsi, isovanhempi, lapsenlapsi, veli, sisar, täti, setä, eno, veljen- tai sisarenpoika, veljen- tai sisarentytär, appivanhempi, vävy tai miniä,

- pari ei voi solmia siviiliavioliittoa jäsenvaltiossa; tätä luetelmakohtaa sovellettaessa parilla katsotaan olevan mahdollisuus solmia siviiliavioliitto ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa parin jäsenet täyttävät kaikki tällaisen parin avioliiton hyväksymiselle jäsenvaltion lainsäädännössä asetetut edellytykset;".

iv. Korvataan uuden 2 kohdan d alakohdassa ilmaisu "a ja b alakohdassa säädettyjä" ilmaisulla " a, b ja c alakohdassa säädettyjä".

v. Korvataan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu "palkkaluokan C 3 kolmannella palkkatasolla" ilmaisulla "palkkaluokan 3 toisella palkkatasolla".

b) Korvataan 2 artiklan 1 kohdassa määrä "[232,73] [10] euroa" määrällä "[306,51] euroa".

[10] Ks. alaviite 8.

c) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

i. Nykyisestä tekstistä tulee 1 kohta.

ii. Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Virkamies saa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistetuin edellytyksin kustakin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta huollettavanaan olevasta lapsesta, joka saa säännöllisesti ja täysipäiväisesti opetusta maksullisessa peruskoulussa tai keskiasteen oppilaitoksessa taikka korkeakoulussa, koulutuslisän, joka on tarkoitettu kattamaan virkamiehelle koulutuksesta aiheutuvat kulut, kuitenkin enintään [207,98] [11] euroa kuukaudessa. Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei kuitenkaan sovelleta koulumatkakulujen korvaamiseen."

[11] Ks. alaviite 8.

iii. Korvataan kolmannen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Riippumatta siitä, onko koulu maksullinen, lisä maksetaan enintään kaksinkertaisena ensimmäisessä kohdassa mainittuun enimmäismäärään verrattuna:"

iv. Lisätään kolmannen alakohdan toiseen luetelmakohtaan ilmaisu seuraavasti:

", tai jos lapsi opiskelee korkea-asteen oppilaitoksessa jossakin muussa maassa kuin siinä, jossa virkamiehen asemapaikka sijaitsee,

- lisään oikeutetuille, jotka eivät toimi työtehtävissä, samoilla edellytyksillä kuin kahdessa edeltävässä luetelmakohdassa, ottaen asemapaikan sijasta huomioon asuinpaikan."

v. Lisätään 2 kohta seuraavasti:

"2. Virkamies saa alle kouluikäisestä lapsesta maksettavan [74,87] [12] euron lisän kustakin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta huollettavanaan olevasta lapsesta. Oikeus alle kouluikäisestä lapsesta maksettavaan lisään päättyy sitä kuukautta edeltävän kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa lapsi aloittaa peruskoulun. Edellä olevan 1 kohdan viimeisen alakohdan ensimmäistä virkettä sovelletaan."

[12] Ks. alaviite 8.

d) Poistetaan 2 a ja 2 b jakso.

e) Muutetaan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

i. Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"1. Vakinaisella virkamiehellä, jolla on oikeus tämän liitteen 9 artiklassa säädettyyn muuttokulukorvaukseen tai joka voi osoittaa, että hänen on ollut vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet, on oikeus asettautumiskorvaukseen, joka on kotitalouslisään oikeutetun virkamiehen osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja sellaisen virkamiehen osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään, yhden kuukauden peruspalkan suuruinen."

ii. Lisätään toiseen alakohtaan sanojen "yhteisöjen virkamiehinä olevilla" jälkeen sanat "tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla".

f) Muutetaan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:

Korvataan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu "joka täyttää 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset" sanoilla "joka osoittaa vaihtaneensa asuinpaikkaa".

Lisätään ensimmäisen alakohdan toiseen virkkeeseen sanojen "yhteisöjen virkamiehinä olevilla" jälkeen sanat "tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla".

g) Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Korvaus suoritetaan käyttäen perusteena tavanomaista lyhintä ja edullisinta reittiä rautateitse ensimmäisessä luokassa asemapaikan ja palvelukseenotto- tai lähtöpaikkakunnan välillä.

Kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu matka on pidempi kuin 500 kilometriä ja kun tavanomaiseen reittiin sisältyy merimatka, asianomaisella henkilöllä on matkaliput esittämällä oikeus saada korvaus lentomatkakuluista liikemiesluokan tai sitä vastaavan luokan mukaisesti. Jos matkaan käytetään jotakin muuta kuin edellä tarkoitettua kulkuneuvoa, korvaus suoritetaan junalipun hinnan perusteella, lukuun ottamatta makuuvaunupaikkaa. Jos korvausta ei voida laskea tällä perusteella, korvauksen laskutapa vahvistetaan nimittävän viranomaisen tekemällä erityisellä päätöksellä."

h) Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

i. Korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

"1. Virkamiehellä on oikeus saada vuosittain omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavinaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista asemapaikasta 7 artiklassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle.

Jos molemmat puolisot ovat yhteisöjen virkamiehiä, kummallakin on oikeus saada omalta ja huollettavinaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kukin huollettavana oleva henkilö oikeuttaa ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta tämä korvaus määritetään puolisoiden hakemuksesta jommankumman puolison lähtöpaikkakunnan perusteella.

Jos virkamies avioituu keskellä vuotta ja on sen jälkeen oikeutettu kotitalouslisään, puolison osalta korvattavat matkakulut lasketaan sen jakson mukaan, joka alkaa avioitumispäivästä ja päättyy avioitumisvuoden lopussa.

Mahdolliset laskentaperusteiden muutokset, jotka aiheutuvat kyseisten korvausten maksamisen jälkeen tapahtuneesta perhesuhteiden muutoksesta, eivät velvoita virkamiestä maksamaan korvausta takaisin.

2-10-vuotiaan lapsen matkakulujen laskentaperusteena on puolet kilometrikorvauksesta ja puolet kiinteämääräisestä lisäkorvauksesta; tätä laskettaessa lapsen katsotaan täyttäneen kaksi tai kymmenen vuotta 1 päivänä tammikuuta kyseisenä vuonna.

2. Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai lähtöpaikkakuntansa välisen matkan mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella; etäisyys lasketaan 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun menetelmän mukaisesti.

Korvaus [13] on:

[13] Ks. alaviite 8.

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta 0 - 200 km

[0,3117] euroa kilometriltä matkaosuudelta 201 - 1000 km

[0,5195] euroa kilometriltä matkaosuudelta 1001 - 2000 km

[0,3117] euroa kilometriltä matkaosuudelta 2001 - 3000 km

[0,1039] euroa kilometriltä matkaosuudelta 3001 - 4000 km

0 euroa kilometriltä yli 4000 kilometrin menevältä matkaosuudelta.

Edellä oleviin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

[155,86] euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on 725-1 450 kilometriä,

[311,72] euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on vähintään 1 450 kilometriä.

Edellä olevaa kilometrikorvausta ja kiinteämääräistä korvausta mukautetaan vuosittain palkkojen vuosittaista mukautusta vastaavasti."

ii. Korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4. Edellä olevia säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion alueella. Virkamiehellä, jonka lähtöpaikkakunta ja/tai asemapaikka sijaitsee Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella, on oikeus omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavinaan olevien henkilöiden osalta, saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalleen tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalle. Jos puoliso ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut huollettavina olevat henkilöt eivät asu virkamiehen kanssa tämän asemapaikassa, heillä on kuitenkin oikeus saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan.

Nämä matkakulut korvataan kiinteämääräisenä maksuna, joka perustuu turistiluokkaa välittömästi ylemmän luokan lentomatkan kustannuksiin."

i) Korvataan 9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Henkilökohtaisen irtaimiston siirtämisestä aiheutuvat kulut, mukaan luettuina vakuutukset tavanomaisten riskien (rikkoutuminen, varkaus, tulipalo) varalta korvataan virkamiehelle, joka vaihtaa asuinpaikkaa tehtäviensä vastaanottamisen tai toiseen asemapaikkaan siirtämisen vuoksi ja joka ei ole saanut muualta korvausta samoista kuluista."

j) Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

i. Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1. Virkamiehellä, joka voi osoittaa, että hänen on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet, on oikeus 2 kohdassa määriteltynä aikana kalenteripäiväkohtaiseen päivärahaan, jonka määrä vahvistetaan seuraavasti:

Virkamies, jolla on oikeus kotitalouslisään: [32,21] [14] euroa.

[14] Ks. alaviite 8.

Virkamies, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään: [25,98] [15] euroa.

[15] Ks. alaviite 8.

Edellä oleva taulukko tarkistetaan aina kun palkkojen taso tarkistetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti."

ii. Lisätään toisen kohdan toiseen alakohtaan sanojen "virkamiehinä olevilla" jälkeen sanat "tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla".

iii. Poistetaan 3 kohta.

k) Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

i. Poistetaan 1 kohdan toinen alakohta.

ii. Korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Matkamääräyksessä vahvistetaan virkamatkan todennäköinen kesto, jonka perusteella lasketaan säädetystä päivärahasta virkamatkan tekijälle mahdollisesti maksettava ennakko.".

iii. Lisätään 3 kohta seuraavasti:

"3. Lukuun ottamatta erityistapauksia, joista on tehtävä erityispäätös, ja erityisesti silloin kun loma keskeytyy tai lomalta kutsutaan takaisin, virkamatkakulut korvataan siihen määrään asti, joka vastaa edullisimman käytettävissä olevan vaihtoehdon matkakustannuksia asemapaikan ja virkamatkapaikan välillä niin, ettei virkamatkan tekijän tarvitse merkittävästi pidentää oleskeluaan paikalla."

l) Korvataan 12 ja 13 artikla seuraavasti:

"12 artikla

1. Juna

Junalla tehdyn virkamatkan matkakulut korvataan tositteiden perusteella käyttäen perusteena ensimmäisen luokan junalipun hintaa asemapaikan ja virkamatkapaikan välisen lyhimmän reitin mukaan.

2. Lentokone

Virkamiehet saavat käyttää lentokonetta, jos edestakaisen matkan pituus on junamatkan perusteella laskettuna vähintään 800 kilometriä.

3. Laiva

Nimittävä viranomainen tekee päätökset laivamatkojen matkustusluokista ja hyttimaksuista tapauskohtaisesti matkan kestosta ja kustannuksista riippuen.

4. Henkilöauto

Matkakustannukset korvataan kiinteämääräisesti junalipun hinnan perusteella 1 kohdan säännösten mukaisesti; muita lisäkuluja ei korvata.

Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää myöntää virkamiehelle kilometrikorvauksen edellä säädetyn matkakulukorvauksen asemesta, jos tämä tekee virkamatkansa erityisolosuhteissa ja jos julkisten liikennevälineiden käyttäminen tuottaa ilmeisiä hankaluuksia.

13 artikla

1. Virkamatkapäiväraha kattaa kiinteämääräisesti kaikki virkamatkan tekijälle aiheutuvat menot: aamiaisen, kaksi pääateriaa ja muut juoksevat menot paikallisliikenne mukaan luettuna. Hotellikulut paikallisine veroineen korvataan tositteita vastaan kullekin maalle vahvistetun enimmäismäärän rajoissa.

2. a) Euroopan unionin jäsenvaltioita koskeva taulukko:

>TAULUKON PAIKKA>

Kun jokin yhteisöjen toimielimistä tai yhteisöjen ulkopuolinen hallintoelin tai organisaatio tarjoaa tai korvaa virkamatkalla olevan virkamiehen aterian tai majoituksen, hänen on tehtävä siitä ilmoitus. Tällöin sovelletaan vastaavia vähennyksiä.

b) Nimittävä viranomainen vahvistaa ja mukauttaa määräajoin jäsenvaltioiden Euroopassa sijaitsevan alueen ulkopuolelle suuntautuvia virkamatkoja koskevat korvaukset.

3. Neuvosto muuttaa edellä 2 kohdan a alakohdassa säädettyjä määriä komission ehdotuksesta perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisella määräenemmistöllä. Komissio tutkii säännöllisesti ja vähintään joka kolmas vuosi, onko muutosehdotuksen tekemiseen aihetta."

m) Lisätään 13 a artikla seuraavasti:

"13 a artikla

Eri toimielimet määrittelevät 11, 12 ja 13 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt yleisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti."

n) Poistetaan artiklat 14 a ja 14 b.

o) Korvataan 15 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu "palkkaluokkiin A 1 ja A 2 kuuluvat virkamiehet" ilmaisulla "29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut johtavassa asemassa olevat virkamiehet".

p) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

i. Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"2. Yhteisöjen toimielinten henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen yhteisesti laatimien säännösten mukaisesti vahvistetuilla edellytyksillä virkamies voi siirrättää säännöllisesti osan palkastaan johonkin toiseen jäsenvaltioon sen toimielimen välityksellä, jonka palveluksessa hän on.

Tällainen siirto voi koskea jompaakumpaa tai molempia seuraavista:

- toisessa jäsenvaltiossa olevassa oppilaitoksessa opiskelevaa huollettavana olevaa lasta kohti enintään määrä, joka vastaa kyseisestä lapsesta tosiasiallisesti saadun koulutuslisän määrää;

- kenelle tahansa kyseisessä jäsenvaltiossa asuvalle henkilölle, johon nähden virkamiehellä on todistettavasti velvoitteita oikeuden päätöksen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksen nojalla, suoritettavat säännölliset maksut, joista on esitettävä pätevät todistusasiakirjat.

Toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut siirrot eivät voi olla enempää kuin 5 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa siirroissa käytetään henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua valuuttakurssia; siirrettyihin määriin sovelletaan kerrointa, joka edustaa sille maalle, johon siirto tehdään, vahvistetun korjauskertoimen ja virkamiehen asemamaan korjauskertoimen välistä suhdetta. Laskennassa käytetään henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan toisessa luetelmakohdassa eläkkeille määriteltyjä korjauskertoimia."

ii. Lisätään 4 kohta seuraavasti:

"4. Edellä olevasta riippumatta virkamies voi pyytää säännöllistä siirtoa toiseen jäsenvaltioon kuukausittaisella valuuttakurssilla, johon ei sovelleta korjauskerrointa. Tällainen siirto voi olla enintään 25 prosenttia virkamiehen peruspalkasta."

97. Muutetaan liite VIII seuraavasti:

a) Korvataan 3 artikla seuraavasti:

"3 artikla

Laskettaessa 2 artiklan mukaisia palvelusvuosia otetaan huomioon seuraavat jaksot edellyttäen, että asianomainen toimihenkilö on niiden osalta maksanut säädetyt eläkevakuutusmaksut:

1. palvelusaika virkamiehenä jossakin toimielimessä jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklan a, b, c ja e alakohdassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa. Virkamiesten, joihin sovelletaan henkilöstösääntöjen 40 artiklaa, on kuitenkin täytettävä sen 3 kohdan toisen alakohdan viimeisessä virkkeessä säädetyt edellytykset;

2. kaudet, joiden aikana asianomaisella on ollut oikeus henkilöstösääntöjen 41, 47 a ja 50 artiklassa tarkoitettuun korvaukseen, enintään viiden vuoden ajalta 41 ja 50 artiklan osalta ja enintään kuuden vuoden ajalta 47 a artiklan osalta;

3. aika, jolta virkamies on saanut työkyvyttömyysavustusta;

4. palvelusaika muissa tehtävissä yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa vahvistetuin edellytyksin. Kun mainituissa palvelussuhteen ehdoissa tarkoitetusta sopimussuhteisesta toimihenkilöstä tulee virkamies, hänen sopimussuhteisena toimihenkilönä hankkimansa eläkkeeseen oikeuttavat palvelusvuodet muunnetaan virkamiehen palvelusvuosiksi hänen viimeisen sopimussuhteisena toimihenkilönä saamansa peruspalkan ja ensimmäisen virkamiehenä saamansa peruspalkan suhteen mukaisesti. Tätä säännöstä sovelletaan soveltuviin osin myös, jos virkamiehestä tulee sopimuspohjainen toimihenkilö."

b) Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

i. Nykyisestä tekstistä tulee 1 kohta, ja ensimmäisen kohdan toinen virke korvataan seuraavasti:

"Hän voi pyytää, että hänen eläkeoikeuksiaan laskettaessa otetaan huomioon koko se aika, jonka hän on ollut palveluksessa virkamiehenä tai väliaikaisena toimihenkilönä ja jonka osalta eläkemaksut on maksettu edellyttäen, että:

a) hän maksaa takaisin erorahan, joka hänelle on maksettu 12 artiklan nojalla ja johon on lisätty koronkorkojen määrä, joka on 3,5 prosenttia vuodessa. Jos asianomaiseen virkamieheen on sovellettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklaa, hänen on maksettava takaisin myös mainitun artiklan nojalla hänelle maksettu määrä lisättynä edellä mainitun suuruisella koronkorolla;

b) ennen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn vuosihyvityksen laskemista ja edellyttäen, että hän on uudet tehtävät vastaanotettuaan pyytänyt tämän artiklan soveltamista ja että pyyntö on hyväksytty, hän antaa varata tähän tarkoitukseen osan yhteisön eläkejärjestelmään siirretystä, 11 artiklan 1 kohdan tai 12 artiklan b alakohdan mukaisesti laskettua ja siirrettyä vakuutusmatemaattista arvoa vastaavasta määrästä, johon on lisätty koronkorkojen määrä, joka on 3,5 prosenttia vuodessa."

ii. Korvataan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

"Jos asianomaiseen virkamieheen on sovellettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 110 artiklaa, varattavassa määrässä on myös otettava huomioon mainittujen artiklojen nojalla maksettu määrä, johon on lisätty koronkorkojen määrä, joka on 3,5 prosenttia vuodessa.

Jos yhteisön eläkejärjestelmään siirretty määrä ei riitä muodostamaan virkamiehen tai väliaikaisen toimihenkilön koko aiempaa toimikautta vastaavia eläkeoikeuksia, tällä on oikeus pyynnöstään täydentää ensimmäisen kohdan b alakohdassa määriteltyä määrää."

iii. Lisätään 2 kohta seuraavasti:

"2. Edellä 1 kohdassa säädettyä korkoprosenttia voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 7 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti."

c) Korvataan 6 artiklassa ilmaisu "D 4 -palkkaluokan ensimmäisellä palkkatasolla" ilmaisulla "palkkaluokan 1 ensimmäisellä palkkatasolla".

d) Poistetaan 7 artikla.

e) Korvataan 8 artiklassa ilmaisu

"budjettivallan käyttäjän 39 artiklan mukaisesti laatimien uusimpien kuolevuustaulukoiden ja 3,5 prosentin vuotuisen koron perusteella."

sanoilla

"liitteessä XII olevassa 5 artiklassa mainitun kuolevuustaulukon ja 3,5 prosentin vuosikoron, jota voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 7 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, perusteella."

f) Lisätään 9 artiklan ensimmäisen kohdan toiseen luetelmakohtaan seuraavat virkkeet:

"Taulukkoa mukautetaan liitteessä XII olevan 7 artiklan mukaisesti. Kun on kyse vähintään 55-vuotiaista virkamiehistä, nimittävä viranomainen voi yksikön edun huomioon ottaen ja objektiivisia perusteita sekä yhteisön toimielinten henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen yhteisesti vahvistamissa säännöissä hyväksyttyjä avoimia menettelyitä noudattaen päättää pienentää tai tarvittaessa olla kokonaan soveltamatta mainitussa taulukossa olevan kertoimen soveltamisesta johtuvaa eläkkeeseen tehtävää vähennystä."

g) Lisätään 9 a artikla seuraavasti:

"9 a artikla

Kun määritetään virkamiehen, jolla on yli 35 palvelusvuotta ja joka 9 artiklan nojalla hakee heti myönnettävää vanhuuseläkettä, vähennetyn eläkkeen tasoa, 9 artiklassa olevia kertoimia sovelletaan kertyneitä palvelusvuosia vastaavaan teoreettiseen määrään eikä määrään, jonka ylärajana on 70 prosenttia viimeisestä peruspalkasta. Näin laskettu vähennetty eläke ei kuitenkaan missään tapauksessa voi ylittää 70:tä prosenttia henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitetusta viimeisestä peruspalkasta."

h) Muutetaan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

i. Korvataan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu

"on mahdollisuus vakinaistamisensa yhteydessä maksaa yhteisöille edellä mainittuja tehtäviä hoitaessaan saamiensa vanhuuseläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo tai kiinteällä korolla laskettu arvo."

sanoilla

"on mahdollisuus vakinaistamisensa ja vanhuuseläkeoikeuden saamisensa välisenä aikana maksaa yhteisöille edellä mainittuja tehtäviä hoitaessaan saamiensa vanhuuseläkeoikeuksien tosiasialliseen siirtohetkeen mennessä kertynyt pääoma."

ii. Muutetaan toinen alakohta seuraavasti:

- Lisätään sanat "yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä käyttäen" sanan "määrittää" jälkeen.

- Korvataan sanat "ottaen huomioon virkamiehen palkkaluokan vakinaistettaessa" sanoilla " ottaen huomioon virkamiehen palkkaluokan ja iän siirtoa haettaessa".

- Korvataan sanat "sen omassa eläkejärjestelmässä" sanoilla "yhteisön eläkejärjestelmässä".

- Korvataan sanat "sekä vanhuuseläkkeen vakuutusmatemaattisen arvon tai kiinteällä korolla lasketun arvon."

sanoilla

"sekä siirretyn pääoman, josta on vähennetty määrä, joka vastaa pääoman arvon tarkistusta siirtohakemushetken ja todellisen siirtohetken väliseltä ajalta.".

iii. Lisätään kohta seuraavasti:

"Virkamies voi käyttää tätä mahdollisuutta vain kerran jäsenvaltiota ja eläkerahastoa kohti."

i) Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

i. Nykyisestä tekstistä tulee 1 kohta, ja johdanto-osassa korvataan ilmaisu "vanhuuseläkkeeseen ja johon ei sovelleta 11 artiklan 1 kohdan säännöksiä" ilmaisulla "heti maksettavaan tai siirrettyyn vanhuuseläkkeeseen" sekä ilmaisu "oikeus saada palveluksesta erotessaan seuraavat maksut:" ilmaisulla "on palveluksesta erotessaan oikeus:".

ii. Korvataan a, b, c ja d kohta seuraavasti:

"a) jos hänellä on vähemmän kuin yksi vuosi palvelusta ja jos häneen ei ole sovellettu 11 artiklan 2 kohtaa, saada eroraha, joka on kolme kertaa hänen peruspalkastaan vanhuuseläkemaksuina pidätetty määrä, josta on vähennetty muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 ja 110 artiklan nojalla mahdollisesti maksetut määrät;

b) muissa tapauksissa siihen, että häneen sovelletaan 11 artiklan 1 kohdan säännöksiä tai että vanhuuseläkkeen vakuutusmatemaattinen arvo maksetaan virkamiehen valitsemalle yksityiselle vakuutusyhtiölle taikka eläkerahastolle, joka takaa:

- ettei pääomaa makseta takaisin,

- että kuukausittaista eläkettä maksetaan aikaisintaan 60 vuoden ja viimeistään 65 vuoden iästä alkaen,

- mahdollisuuden siirtoeläkkeeseen tai perhe-eläkkeeseen,

- että siirto toiseen vakuutusyhtiöön tai eläkerahastoon on mahdollinen ainoastaan ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa kuvatuilla edellytyksillä."

iii. Lisätään 2 kohta seuraavasti:

"2. Kun virkamiehen palvelussuhde päättyy lopullisesti viraltapanon vuoksi, maksettava eroraha tai eläkkeen siirrettävä vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan kuitenkin liitteessä IX olevan 7 artiklan 1 kohdan h alakohdan perusteella tehtävän päätöksen nojalla."

j) Poistetaan 12 a artikla.

k) Korvataan 3 luvun otsikko seuraavasti: "Työkyvyttömyysavustus".

l) Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

i. Ensimmäisestä kohdasta tulee 1 kohta, ja sana "työkyvyttömyyseläkkeeseen" korvataan sanalla "työkyvyttömyysavustukseen".

ii. Korvataan toinen alakohta 2 kohdalla seuraavasti:

"2. Työkyvyttömyysavustuksen saaja voi harjoittaa ansiotoimintaa ainoastaan, jos nimittävä viranomainen on antanut siihen luvan etukäteen. Tällöin avustuksesta vähennetään palkan se osa, joka työkyvyttömyysavustuksen kanssa yhteen laskettuna ylittää viimeisen virassaoloajalta saadun kokonaispalkan.

Asianomaisen on toimitettava mahdollisesti vaadittavat todistusasiakirjat ja ilmoitettava toimielimelle seikoista, jotka voivat vaikuttaa hänen oikeuteensa saada avustus."

m) Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

i. Korvataan sana "työkyvyttömyyseläkkeeseen" sanalla "työkyvyttömyysavustukseen" ja sanat "tämän eläkkeen" sanoilla "tämän avustuksen".

ii. Poistetaan toisesta kohdasta ilmaisu "; tällöin sovelletaan 16 artiklan säännöksiä".

n) Korvataan 15 artiklassa sana "työkyvyttömyyseläkettä" sanalla "työkyvyttömyysavustusta" ja sana "eläkkeen" sanalla "avustuksen".

o) Poistetaan 16 artikla.

p) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

i. Korvataan sana "leskellään" sanoilla "eloon jääneellä puolisollaan" ja sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

ii. Korvataan ensimmäisessä kohdassa sana "leskeneläkkeeseen" sanalla "perhe-eläkkeeseen".

q) Muutetaan 17 a artikla seuraavasti:

i. Korvataan ensimmäisessä kohdassa sana "leskeneläkkeeseen" sanalla "perhe-eläkkeeseen" ja sana "leskeneläkkeen" sanalla "perhe-eläkkeen" sekä toisessa kohdassa sana "leskeneläkkeen" sanalla "perhe-eläkkeen".

ii. Korvataan ensimmäisessä kohdassa sana "leskellään" sanoilla "eloon jääneellä puolisollaan" ja kolmannessa kohdassa sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

iii. Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:

- lisätään sanojen "koskevan toimenpiteen vuoksi" ja sanan "asetuksen" väliin ilmaisu "henkilöstösääntöjen 47 a artiklan tai".

- korvataan ilmaisu "50 artiklan" ilmaisulla "47 a tai 50 artiklan".

- korvataan sanat "jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi" sanoilla "jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan".

- (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

r) Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

i. Korvataan sana "leskellä" sanoilla "eloon jääneellä puolisolla" ja sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

ii. Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi" sanoilla "jonka avioliitto kyseisen virkamiehen kanssa oli solmittu ennen tämän palvelussuhteen päättymistä ja joka oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan".

iii. (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

s) Muutetaan 18 a artikla seuraavasti:

i. Korvataan sana "leskellään" sanoilla "eloon jääneellä puolisollaan" ja sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

ii. Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:

- korvataan sanat "jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi" sanoilla "jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan".

- korvataan sana "leskeneläkkeeseen" sanalla "perhe-eläkkeeseen", sana "leskeneläkkeen" sanalla "perhe-eläkkeen" ja sana "leskeneläke" sanalla "perhe-eläke".

- (ei koske suomenkielistä toisintoa).

t) Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

i. Korvataan sana "Työkyvyttömyyseläkettä" sanalla "Työkyvyttömyysavustusta", sana "työkyvyttömyyseläkkeestä" sanalla "työkyvyttömyysavustuksesta" ja sana "työkyvyttömyyseläke" sanalla "työkyvyttömyysavustus".

ii. Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:

- Korvataan sana "leskellä" sanoilla "eloon jääneellä puolisolla".

- (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

- Korvataan sanat "kyseiseen eläkkeeseen" sanoilla "kyseiseen avustukseen".

u) Korvataan 21 artiklan 1 kohdassa sana "leskellä" sanoilla "eloon jääneellä puolisolla" ja sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta".

v) Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

i. Korvataan ensimmäisessä kohdassa sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso" ja sana "lesken" sanoilla "eloon jääneen puolison".

ii. Korvataan kolmannessa kohdassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta".

w) Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

i. Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta".

ii. Lisätään toiseen kohtaan virke seuraavasti:

"Samoin oikeus orvoneläkkeeseen lakkaa, jos sen saajaa lakataan pitämästä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena."

Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

Korvataan sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta".

x) Korvataan 26 artiklassa sana "Leski" sanoilla "Eloon jäänyt puoliso".

y) Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

i. (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

ii. (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

iii. Lisätään ensimmäisessä kohdassa sanan "sopimuksella" eteen sanat "virallisesti rekisteröidyllä ja täytäntöön pannulla".

iv. (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

z) Muutetaan 28 artikla seuraavasti:

i. Korvataan ensimmäisessä kohdassa sana "leski" sanoilla "eloon jäänyt puoliso".

ii. (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

aa) Korvataan 29 artiklassa sana "leskelle" sanoilla "eloon jääneelle puolisolle".

bb) Korvataan 31 artiklassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta".

cc) Korvataan 31 a artiklassa ilmaisu "50 artiklan" ilmaisulla "47 a tai 50 artiklan".

dd) Korvataan 34 artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Henkilöstösääntöjen 80 ja 81 artiklan säännöksiä sovelletaan myös lapsiin, jotka ovat syntyneet alle 300 päivän kuluttua virkamiehen tai vanhuuseläkettä taikka työkyvyttömyysavustusta saaneen entisen virkamiehen kuolemasta."

ee) Korvataan 35 artiklassa sanat "vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen tai perhe-eläkkeen" sanoilla "vanhuuseläkkeen, perhe-eläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen".

ff) Korvataan 36 artiklassa sanat "Palkasta vähennetään jokaisen palkanmaksun yhteydessä" sanoilla "Palkasta tai työkyvyttömyysavustuksesta vähennetään jokaisen maksukerran yhteydessä".

gg) Korvataan 37 artiklassa ilmaisu "3 artiklassa tarkoitetun viiden vuoden ajanjakson rajoissa virkamiestä, joka saa korvausta siksi, että hänet on vapautettu tehtävistä tai siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi" ilmaisulla "henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklan osalta viiden vuoden ajanjakson ja 47 a artiklan osalta kuuden vuoden ajanjakson rajoissa virkamiestä, joka saa 41, 47 a tai 50 artiklassa säädettyjä korvauksia".

hh) Poistetaan 39 artikla.

ii) Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

i. Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "Vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen tai jälkeenjääneen eläkkeen" sanoilla "Vanhuuseläkkeen, perhe-eläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen".

ii. Muutetaan toinen kohta seuraavasti:

- korvataan sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta".

- korvataan ilmaisu "jonkin kolmen Euroopan yhteisön toimielimen maksaman" ilmaisulla "yleisestä talousarviosta maksettavan tai yhteisön jonkin erillisviraston maksaman".

- korvataan ilmaisu "41 ja 50 artiklassa" ilmaisulla "41, 47 a ja 50 artiklassa".

Lisätään virke "Niitä ei voida myöskään maksaa samanaikaisesti sellaisen palkkion kanssa, joka maksetaan jollekin yhteisön toimielimelle tai erillisvirastolle suoritettavasta toimeksiannosta."

jj) Muutetaan 42 artikla seuraavasti:

i. Korvataan sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta".

ii. Lisätään sanat "tai avustusta" ilmaisun "kuuluvaa eläkettä" ja ilmaisun "vuoden kuluessa" väliin.

kk) Korvataan 44 artiklassa sana "lopullisesti" sanalla "väliaikaisesti" ja ilmaisu "henkilöstösääntöjen 86 artiklan" ilmaisulla "henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 7 artiklan".

ll) Korvataan 45 artiklan kolmas kohta seuraavasti:

"Euroopan unionin alueella asuville eläkeläisille etuudet maksetaan heidän asuinmaansa valuuttana johonkin asuinmaan pankkiin henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.

Unionin ulkopuolella asuvien eläkeläisten palkka maksetaan euroina johonkin asuinmaan pankkiin. Se voidaan maksaa poikkeuksellisesti euroina johonkin sen maan pankkiin, jossa toimielimen päätoimipaikka sijaitsee, tai ulkomaanvaluuttana asuinmaan pankkiin, jolloin muuntaminen tapahtuu Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamiseen käytettävien uusimpien valuuttakurssien perusteella.

Työkyvyttömyysavustuksen saajiin sovelletaan tämän artiklan säännöksiä soveltuvin osin."

mm) Korvataan 46 artiklassa sanat "vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä" sanoilla "vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta".

98. Korvataan liite IX seuraavasti:

LIITE IX Kurinpitomenettely

1 jakso: Yleiset säännökset

1 artikla

1. Kun OLAF:n tekemästä tutkimuksesta käy ilmi toimielimen virkamiehen (jolla tarkoitetaan myös entistä virkamiestä) mahdollinen osallisuus tutkittavana olevaan asiaan, hänelle on ilmoitettava asiasta, jollei tästä aiheudu haittaa tutkimukselle. Missään tapauksessa ei tutkimuksen päättymisen jälkeen saa tehdä päätelmiä, joissa mainittaisiin toimielimen virkamiehen nimi, ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikista häntä koskevista seikoista.

2. Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa ja kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista, velvoitetta pyytää lausuntoa toimielimen virkamieheltä voidaan lykätä nimittävän viranomaisen suostumuksella. Tässä tapauksessa minkäänlaista kurinpitomenettelyä ei voida aloittaa ennen kuin virkamies on voinut antaa lausuntonsa.

3. Jos syytösten kohteena olevaa toimielimen virkamiestä vastaan ei OLAF:n tutkimuksen perusteella voida nostaa syytettä, kyseinen tutkimus päätetään ilman seurauksia viraston johtajan päätöksellä, ja tämä ilmoittaa asiasta virkamiehelle ja hänen toimielimelleen. Virkamies voi pyytää, että tämä päätös mainitaan hänen henkilökansiossaan.

2 artikla

1. Edellä olevan 1 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin nimittävän viranomaisen tekemiin hallinnollisiin tutkimuksiin.

2. Nimittävä viranomainen ilmoittaa kyseiselle henkilölle tutkimuksen päättymisestä ja toimittaa hänelle pyynnöstä tutkimusraportin päätelmät ja kaikki muut asiakirjat, jotka koskevat suoranaisesti häntä vastaan esitettyjä syytöksiä, jollei kolmansien osapuolten oikeutettujen etujen suojasta muuta johdu.

3. Toimielimet vahvistavat tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Nimittävä viranomainen voi tutkimusraportin perusteella ja kyseessä olevaa virkamiestä kuultuaan:

i) päättää, että kyseessä olevaa virkamiestä vastaan ei voida nostaa syytettä. Virkamiehelle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti;

ii) päättää, että seuraamuksia ei sovelleta, ja antaa virkamiehelle tarvittaessa varoituksen;

iii) kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä henkilöstösääntöjen 86 artiklan mukaisesti,

a) päättää aloittaa 4 jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn, tai

b) päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa toimitettuaan ensin virkamiehelle kaikki asiaa koskevat asiakirjat.

Jos virkamiestä ei voida kuulla tämän liitteen säännösten mukaisesti objektiivisista syistä johtuen, häntä voidaan pyytää esittämään huomautuksensa kirjallisesti tai valtuuttamaan valitsemansa henkilö edustamaan itseään.

2 jakso: Kurinpitolautakunta

4 artikla

1. Jokaiseen toimielimeen perustetaan kurinpitolautakunta, jäljempänä 'lautakunta'.

2. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä pysyvää jäsentä, jotka voidaan korvata varajäsenillä. Kun tapaus koskee palkkaluokkaan AD 13 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä, lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, jotka kuuluvat samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin kurinpitomenettelyn alainen virkamies.

3. Lautakunnan pysyvät jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien virkamiesten keskuudesta, ja heidän palkkaluokkansa on oltava vähintään AD 14 paitsi silloin, kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä.

4. Kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä, lautakunnan jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien palkkaluokan AD 16 virkamiesten keskuudesta.

5. Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä, jolla nimetään 2 kohdassa tarkoitetut kaksi lisäjäsentä, joiden olisi osallistuttava lautakunnan työskentelyyn silloin, kun tapaus koskee virkamiestä, joka on toimessa yhteisön ulkopuolisessa maassa, tai sopimussuhteista toimihenkilöä.

5 artikla

1. Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimeävät kumpikin samanaikaisesti kaksi pysyvää jäsentä ja kaksi varajäsentä.

2. Nimittävä viranomainen valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

3. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Toimielimet voivat kuitenkin nimittää jäsenet ja varajäsenet lyhyemmäksi ajaksi, kuitenkin vähintään vuodeksi.

4. Edellä 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kaksi lisäjäsentä nimitetään seuraavasti:

a) nimittävä viranomainen laatii luettelon, jossa on mahdollisuuksien mukaan kahden virkamiehen nimi jokaisen tehtäväryhmän kustakin palkkaluokasta. Henkilöstökomitea toimittaa nimittävälle viranomaiselle samaan aikaan vastaavalla tavalla laaditun luettelon;

b) viiden päivän kuluessa siitä, kun kurinpitomenettelyn taikka henkilöstösääntöjen 22 artiklassa tarkoitetun menettelyn aloittamista koskevan päätöksen sisältävä kertomus on annettu tiedoksi, kurinpitolautakunnan puheenjohtaja valitsee arvalla asianomaisen virkamiehen läsnäollessa yhden lautakunnan jäsenen molemmista edellä mainituista luetteloista. Puheenjohtaja ilmoittaa kullekin jäsenelle kurinpitolautakunnan kokoonpanosta.

5. Syytetty virkamies voi viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä yhden lautakunnan jäsenen.

Lautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa ilmoittaa olevansa estyneitä laillisen esteen perusteella.

Lautakunnan puheenjohtaja suorittaa tarvittaessa uuden arvonnan lautakunnan täydentämiseksi.

5 a artikla

Lautakuntaa avustaa sihteeri.

6 artikla

1. Lautakunnan jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomina.

2. Lautakunnan asioiden käsittely ja toiminta ovat salaisia.

3 Jakso: Kurinpitoseuraamukset

7 artikla

1. Nimittävä viranomainen voi soveltaa jotakin seuraavista seuraamuksista:

a) kirjallinen huomautus;

b) varoitus;

c) ikälisien kertymisen keskeyttäminen vähintään yhden ja enintään kahdenkymmenenkolmen kuukauden ajaksi;

d) ikälisien alentaminen;

e) palkkaluokan alentaminen vähintään 15 päivän ja enintään yhden vuoden ajaksi;

f) palkkaluokan alentaminen saman tehtäväryhmän sisällä;

g) siirtäminen alempaan tehtäväryhmään joko samaan tai alempaan palkkaluokkaan;

h) viraltapano ja soveltuvin osin eläkkeen alentaminen väliaikaisesti tai työkyvyttömyysavustuksen osittainen pidättäminen kuitenkin siten, että tämän seuraamuksen vaikutukset eivät voi koskea virkamiehen oikeudenomistajia. Kyseisen virkamiehen tulot eivät kuitenkaan voi olla pienemmät kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

2. Jos virkamies saa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta, nimittävä viranomainen voi päättää pidättää määräajaksi osan vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyysavustuksesta kuitenkin siten, että tämän seuraamuksen vaikutukset eivät voi koskea virkamiehen oikeudenomistajia. Kyseisen virkamiehen tulot eivät kuitenkaan voi olla pienemmät kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

3. Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitoseuraamukseen.

8 artikla

Kurinpitoseuraamusten on oltava suhteessa tehdyn virheen vakavuuteen. Virheen vakavuuden määrittämiseksi ja seuraamuksesta päättämiseksi otetaan huomioon virheen luonne ja olosuhteet, joissa se tapahtui. Huomioon otetaan erityisesti:

- Euroopan yhteisöjen luotettavuudelle, maineelle ja eduille rikkomuksesta koituneen haitan suuruus,

- missä määrin virhe johtui tahallisuudesta tai laiminlyönnistä,

- syyt virkamiehen tekemään virheeseen,

- virkamiehen palkkaluokka ja virkaikä,

- virkamiehen henkilökohtaisen vastuun suuruus,

- virheen tai virheellisen käyttäytymisen toistuminen,

- virkamiehen käytös koko hänen uransa aikana.

Jakso 4: Kurinpitomenettely ilman kurinpitolautakunnassa tapahtuvaa käsittelyä

9 artikla

Nimittävä viranomainen voi asianomaista henkilöä kuultuaan päättää antaa kirjallisen huomautuksen tai varoituksen kurinpitolautakuntaa kuulematta.

Jakso 5: Kurinpitomenettelyn aloittaminen kurinpitolautakunnassa

10 artikla

1. Nimittävä viranomainen antaa lautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi teot, joista valitetaan, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne on tehty, sekä raskauttavat tai lieventävät asianhaarat.

2. Tämä kertomus toimitetaan syytetylle virkamiehelle ja lautakunnan puheenjohtajalle, joka antaa sen tiedoksi lautakunnan jäsenille.

11 artikla

1. Kun syytetty virkamies on saanut tämän kertomuksen, hänellä on oikeus nähdä häntä koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennökset kaikista menettelyyn liittyvistä, myös hänen syyttömyyttään tukevista asiakirjoista.

2. Syytetyllä virkamiehellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään viisitoista päivää sen jälkeen, kun kurinpitomenettelyn käynnistävä kertomus on annettu hänelle tiedoksi.

3. Syytetty virkamies voi valita itselleen avustajan.

12 artikla

Jos syytetty virkamies tunnustaa käyttäytyneensä virheellisesti, nimittävä viranomainen voi virkamiestä kuultuaan määrätä kurinpitoseuraamuksen, joka vaihtelee kirjallisesta huomautuksesta ikälisien alentamiseen ilman lisätoimenpiteitä ja lopettaa asian käsittelyn lautakunnassa.

13 artikla

Ennen ensimmäistä lautakunnan kokousta puheenjohtaja antaa yhdelle lautakunnan jäsenistä tehtäväksi laatia asiasta kertomuksen, ja hän ilmoittaa tästä muille lautakunnan jäsenille.

14 artikla

1. Lautakunta kuulee syytettyä virkamiestä. Tällöin hän voi esittää huomautuksensa kirjallisesti tai suullisesti joko henkilökohtaisesti tai valitsemansa edustajan välityksellä. Hän voi kutsua todistajia.

2. Toimielintä edustaa lautakunnassa nimittävän viranomaisen tätä tarkoitusta varten valtuuttama virkamies, jolla on samat oikeudet kuin syytetyllä virkamiehellä, kuten oikeus jäävätä yksi lautakunnan jäsen.

15 artikla

1. Jos lautakunta katsoo, ettei sillä ole riittävän selkeitä tietoja teoista, joista valitetaan, tai olosuhteista, joissa nämä teot on tehty, se määrää aloitettavaksi tutkimuksen, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa.

2. Lautakunnan puheenjohtaja tai joku sen jäsenistä tekee tutkimuksen lautakunnan nimissä. Lautakunta voi tutkinnallisista syistä pyytää, että sille toimitetaan kaikki käsiteltävään asiaan liittyvät asiakirjat. Toimielimen on täytettävä kaikki tällaiset pyynnöt lautakunnan mahdollisesti vahvistamassa määräajassa. Jos tällainen pyyntö esitetään virkamiehelle, mahdollinen kieltäytyminen on kirjattava.

16 artikla

Lautakunnalle esitettyjen asiakirjojen perusteella sekä mahdolliset kirjalliset tai suulliset ilmoitukset ja lautakunnan tekemän tutkimuksen tulokset huomioon ottaen lautakunta antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon siitä, ovatko väitetyt teot todella tapahtuneet, ja tarvittaessa siitä, millaisia seuraamuksia ne aiheuttavat. Kaikki lautakunnan jäsenet allekirjoittavat lausunnon. Jokainen lautakunnan jäsen voi liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Lausunto toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja syytetylle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lautakunta on vastaanottanut nimittävän viranomaisen kertomuksen, jollei määräaikaa ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi. Jos tutkimus on tehty lautakunnan aloitteesta, määräaika on neljä kuukautta, jollei sitä ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi.

17 artikla

1. Lautakunnan puheenjohtaja osallistuu lautakunnan päätöksentekoon vain kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

2. Hän varmistaa, että lautakunnan tekemät päätökset pannaan täytäntöön, ja antaa kaikki asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat tiedoksi kaikille lautakunnan jäsenille.

18 artikla

Sihteeri laatii pöytäkirjan lautakunnan kokouksista. Todistajat allekirjoittavat pöytäkirjan, joka sisältää heidän todistajanlausuntonsa.

19 artikla

1. Virkamies vastaa kuluista, jotka aiheutuvat kurinpitomenettelyn aikana hänen aloitteestaan, ja erityisesti palkkioista hänelle valitulle avustajalle tai hänen puolustuksestaan vastaavalle henkilölle, jos kurinpitomenettely johtaa johonkin 7 artiklassa säädettyyn seuraamukseen.

2. Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää toisin poikkeustapauksissa, joissa nämä virkamiehelle aiheutuvat kulut olisivat epäoikeudenmukaisia.

20 artikla

1. Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä virkamiestä kuultuaan 7 ja 8 artiklan säännösten mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut lautakunnan lausunnon.

2. Jos nimittävä viranomainen päättää lopettaa asian käsittelyn ilman kurinpitoseuraamusten soveltamista, kyseinen virkamies voi pyytää, että tämä päätös mainitaan hänen henkilökansiossaan.

6 jakso: Virantoimituksesta pidättäminen

21 artikla

1. Jos nimittävä viranomainen katsoo virkamiehen tehneen vakavan virheen, se voi pidättää hänet virantoimituksesta koska tahansa määräajaksi tai toistaiseksi riippumatta siitä, onko kyse virkavelvollisuuksien vai yleisten oikeussääntöjen rikkomisesta.

2. Nimittävä viranomainen tekee päätöksen kuultuaan kyseistä virkamiestä, paitsi jos kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet.

22 artikla

1. Virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä koskevassa päätöksessä on mainittava, saako hän täyden palkan virantoimituksesta pidättämisen aikana vai pidätetäänkö siitä kyseisessä päätöksessä vahvistettava määrä. Virkamiehelle maksettava määrä ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla pienempi kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.

2. Virantoimituksesta pidätettyä virkamiestä koskeva lopullinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa virantoimituksesta pidättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta. Jos päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajan päätyttyä, virkamies saa jälleen palkkansa kokonaisuudessaan, jollei 3 kohdan säännöksistä muuta johdu.

3. Palkan pidätystä voidaan jatkaa yli 2 kohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan, jos virkamies joutuu syytteeseen samoista teoista ja hänet on pidätetty tämän syytteen vuoksi. Tässä tapauksessa virkamiehen täyden palkan maksu jatkuu vasta kun toimivaltainen tuomioistuin päättää vapauttaa hänet.

4. Jos kyseiseen virkamieheen ei ole sovellettu seuraamuksia tai jos hänelle on vain annettu kirjallinen huomautus tai varoitus taikka hänen ikälisiensä kertyminen on väliaikaisesti keskeytetty, hänellä on oikeus saada takaisin määrät, jotka on pidätetty hänen palkastaan 1 kohdan mukaisesti ja joihin lisätään silloin, kun seuraamuksia ei sovelleta, liitteessä VIII olevan 12 artiklan mukaisesti määritelty koronkorko.

7 jakso: Rinnakkainen syytteeseenpano

23 artikla

Jos virkamies joutuu syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomio asiassa on tullut lainvoimaiseksi.

8 jakso: Loppusäännökset

24 artikla

Virkamies, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin viraltapano, voi kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista seuraamuksista tehdä hakemuksen seuraamusmerkinnän poistamiseksi henkilökansiostaan. Nimittävä viranomainen päättää, suostutaanko hakijan pyyntöön.

25 artikla

Jos asiassa saadaan uusia tietoja ja niitä koskevia todisteita, nimittävä viranomainen voi aloittaa kurinpitomenettelyn uudelleen kyseessä olevan virkamiehen hakemuksesta.

26 artikla

Jos asianomaista vastaan ei 1 artiklan 3 kohdan tai 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole nostettu syytettä, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että nimittävän viranomaisen päätös julkaistaan sopivalla tavalla.

27 artikla

Jokainen toimielin vahvistaa henkilöstökomiteaansa kuultuaan tämän liitteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jos se pitää sitä tarpeellisena.

99. Muutetaan liite X seuraavasti:

a) Korvataan 2 artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Nimittävä viranomainen hoitaa siirron noudattaen erityistä menettelyä, jäljempänä 'siirtomenettely', jonka soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt se vahvistaa saatuaan henkilöstökomitean lausunnon."

b) Korvataan 3 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Siirtomenettelyssä voidaan kolmannessa maassa työskentelevä virkamies siirtää virkoineen nimittävän viranomaisen päätöksellä väliaikaisesti toimielimensä toimipaikkaan tai muuhun yhteisön asemapaikkaan. Ennen tällaista siirtoa ei avointa toimea julkaista, ja siirto voi kestää enintään neljä vuotta."

c) Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

i Lisätään sanan "vastaa" jälkeen ilmaisu "hänen tehtäviensä vaativuutta ja".

ii. Lisätään kohta seuraavasti:

"Ensimmäisen kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistaa henkilöstökomitean lausunnon saatuaan nimittävä viranomainen, joka määrittää myös huonekalujen ja muun kodin irtaimiston hankkimiseen myönnettävät varat kussakin asemapaikassa vallitsevien olosuhteiden perusteella."

d) Korvataan 6 artiklassa sanat "viiden arkipäivän" sanoilla "kolmen ja puolen työpäivän".

e) Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

i Korvataan ensimmäisessä kohdassa sanat "viisi arkipäivää" sanoilla "kolme ja puoli työpäivää" ja sanat "kaksi ja puoli päivää" sanoilla "kaksi työpäivää".

ii. Korvataan toisessa kohdassa sanat "kaksikymmentä arkipäivää" sanoilla "neljätoista työpäivää".

f) Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

i Korvataan 1 kohdassa sanat "kahdenkymmenen kalenteripäivän" sanoilla "neljäntoista työpäivän".

ii. Muutetaan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

- korvataan ensimmäisessä virkkeessä sana "kalenteripäivää" sanalla "työpäivää",

- poistetaan toinen virke.

g) Muutetaan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

i Muutetaan kuudes alakohta seuraavasti:

- korvataan neljännessä luetelmakohdassa luku "8" luvulla "7",

- korvataan viidennessä luetelmakohdassa luku "8" ilmaisulla "9, mutta enintään 11",

- lisätään neljännen luetelmakohdan jälkeen uusi luetelmakohta seuraavasti:

"30 %, kun arvo on yli 7 mutta enintään 9,",

lisätään luetelmakohta seuraavasti: "- 40 %, kun arvo on yli 11."

ii. Lisätään alakohdat seuraavasti:

"Virkamies, joka on uransa aikana siirretty asemapaikkaan, jota pidetään vaikeana tai erittäin vaikeana eli jonka elinolokorvaus on 30, 35 tai 40 prosenttia, voi hyväksyessään uuden asemapaikan, jonka elinolokorvaus on 30, 35 tai 40 prosenttia, saada uuden asemapaikkansa mukaisen elinolokorvauksen ohella lisäpalkkiona 5 prosenttia ensimmäisessä alakohdassa mainitusta viitemäärästä.

Palkkio kumuloituu joka kerta, kun virkamies siirretään vaikeaan tai erittäin vaikeaan asemapaikkaan, paitsi jos elinolokorvauksen ja palkkion yhteismäärä ylittää 45 prosenttia ensimmäisessä alakohdassa mainitusta viitemäärästä."

h) Korvataan 13 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat "kuuden kuukauden välein" sanoilla "kerran vuodessa".

i Lisätään 16 artiklan ensimmäiseen kohtaan sanat "taikka valuuttana, jona kulut on ilmaistu."

j) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

i Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:

- korvataan sanat "jolla ei ole toimielimen hänen käyttöönsä antamaa kalustettua asuntoa" sanoilla "jolle on 5 tai 23 artiklan säännösten nojalla annettu asunto",

- korvataan sanat "henkilökohtaisen irtaimiston" sanoilla "henkilökohtaisen irtaimiston ja henkilökohtaisten tavaroiden".

ii. Korvataan toisessa kohdassa sana "asettautumiskulut" sanoilla "asuinpaikan vaihdosta aiheutuvat kulut".

k) Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

i Korvataan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

"Lisäksi virkamies saa 50 prosenttia liitteessä VII olevassa 10 artiklassa säädetystä päivärahasta, paitsi jos nimittävän viranomaisen arvion mukaan kyseessä on ylivoimainen este."

ii. (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

l) Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

i Korvataan sana "toiminta-alueellaan" sanoilla "hänen tehtäviään suoranaisesti koskevia yksikön tarpeita varten".

ii. Poistetaan sana "käytössään".

m) Korvataan 21 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta seuraavasti:

"Kun virkamiehen on vaihdettava asuinpaikkaansa noudattaakseen henkilöstösääntöjen 20 artiklaa palvelukseen tullessaan tai toisiin tehtäviin siirtyessään, toimielin vastaa seuraavista toimista aiheutuvista kuluista nimittävän viranomaisen vahvistamin ehdoin ja riippuen siitä, millaiset asuinolot virkamiehelle voidaan tarjota asemapaikassa:

- henkilökohtaisen irtaimiston siirtäminen (kokonaan tai osittain) tämän irtaimiston tosiasiallisesta sijaintipaikasta asemapaikkaan sekä henkilökohtaisten tavaroiden kuljetus, kun muutto tapahtuu kalustamattomaan asuntoon;

- henkilökohtaisten tavaroiden kuljetus tai irtaimen omaisuuden varastointi, kun muutto tapahtuu kalustettuun asuntoon.".

n) (Ei koske suomenkielistä toisintoa).

o) Poistetaan 26 artikla.

p) Poistetaan 6 luku ja sen 27 artikla.

100. Korvataan liite XI seuraavasti:

"LIITE XI

1 luku Palkkojen vuositarkastus (henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohta)

1 jakso: Vuosittaiseen mukauttamiseen vaikuttavat tekijät

1 artikla

1. Eurostatin (Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston) kertomus

Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tarkistusta varten Eurostat laatii vuosittain ennen lokakuun loppua kertomuksen elinkustannusten kehityksestä Brysselissä, Brysselin ja eräiden muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien asemapaikkojen välisistä hintapariteeteista sekä keskushallintojen palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehityksestä.

2. Elinkustannusten kehitys Brysselissä (Brysselin kansainvälinen indeksi)

Eurostat määrittää Belgian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella indeksin, jolla voidaan mitata Brysselissä toimessa olevien Euroopan yhteisöjen virkamiesten elinkustannusten kehitystä. Tässä indeksissä, jäljempänä 'Brysselin kansainvälinen indeksi', otetaan huomioon edellisen vuoden kesäkuun ja kuluvan vuoden kesäkuun välisenä aikana todettu kehitys. Se lasketaan henkilöstösääntöjen 64 artiklaa koskevan ryhmän määrittämällä tilastollisella menetelmällä (ks. 13 artikla).

3. Elinkustannusten kehitys Brysselin ulkopuolella (hintapariteetit ja implisiittiset indeksit)

a) Eurostat laskee kansallisten tilastointielinten ja jäsenvaltioiden muiden toimivaltaisten viranomaisten antamat lausunnot huomioon ottaen hintapariteetit, jotka ilmaisevat:

- jäsenvaltioiden pääkaupungeissa (lukuun ottamatta Alankomaita, jossa käytetään Haagin indeksiä Amsterdamin indeksin sijasta) ja eräissä muissa asemapaikoissa toimessa oleville Euroopan yhteisöjen virkamiehille maksettavien palkkojen ostovoiman vastaavuuden suhteessa Brysseliin,

- jäsenvaltioissa maksettavien Euroopan yhteisöjen eläkkeiden ostovoiman vastaavuuden suhteessa Belgiaan.

b) Hintapariteetit koskevat kunkin vuoden kesäkuuta.

c) Hintapariteetit lasketaan siten, että kukin perustekijä voidaan saattaa ajan tasalle kaksi kertaa vuodessa ja suoralla kyselyllä vähintään joka viides vuosi. Saattaessaan hintapariteetteja ajan tasalle Eurostat käyttää sopivimpia indeksejä, jotka henkilöstösääntöjen 64 artiklaa koskeva ryhmä on määrittänyt (ks. 13 artikla).

d) Elinkustannusten kehitys Belgian ja Luxemburgin ulkopuolella mitataan viitekaudella implisiittisten indeksien avulla. Nämä indeksit saadaan kertomalla Brysselin kansainvälinen indeksi hintapariteetin muutoksella.

4. Keskushallintojen palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehitys (erityisindikaattorit)

a) Kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman nousun tai laskun mittaamiseksi prosentteina Eurostat laatii asianomaisten kansallisten viranomaisten ennen syyskuun loppua toimittamien tietojen perusteella erityisindikaattorit, jotka kuvaavat keskushallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten todellista palkkakehitystä edellisen vuoden 1 päivän helmikuuta ja kuluvan vuoden 1 päivän heinäkuuta välisenä aikana. Erityisindikaattoreita on kahdenlaisia:

- yksi indikaattori kullekin tehtäväryhmälle henkilöstösäännöissä vahvistetun määritelmän mukaisesti,

- yksi keskiarvoindikaattori, joka on painotettu kuhunkin vastaavaan tehtäväryhmään kuuluvien kansallisten virkamiesten lukumäärän perusteella.

Kukin indikaattori vahvistetaan todellisina brutto- ja nettomäärinä. Laskettaessa bruttomäärää nettomääräksi otetaan huomioon pakolliset pidätykset sekä yleiset verotukseen liittyvät tekijät.

Vahvistettaessa Euroopan unionia koskevia brutto- ja nettoindikaattoreita painotetaan jäsenvaltiokohtaiset tulokset kunkin jäsenvaltion ostovoimapariteetteina mitatulla osuudella koko Euroopan unionin bruttokansantuotteesta, sellaisena kuin tämä osuus ilmaistaan kyseessä olevana hetkenä voimassa olevassa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (EKT) esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti julkaistuissa viimeisimmissä tilastoissa.

b) Kansalliset viranomaiset toimittavat Eurostatin pyynnöstä sille lisätietoja, joita tämä tarvitsee laskeakseen kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä täsmällisesti mittaavan erityisindikaattorin.

Jos Eurostat toteaa asianomaisia kansallisia viranomaisia uudelleen kuultuaan, että saaduissa tiedoissa on tilastollisia poikkeamia tai että on mahdotonta laatia indikaattoreita, jotka mittaisivat tietyn jäsenvaltion virkamiesten todellisen palkkakehityksen tilastollisesti oikein, se ilmoittaa siitä komissiolle ja toimittaa sille kaiken arviointiin tarvittavan aineiston.

c) Eurostat laskee erityisindikaattorien ohella myös eräät tarkistusindikaattorit. Yksi näistä on keskushallintojen reaalisia kokonaispalkkoja henkeä kohti koskevia tietoja ilmaiseva indikaattori, joka laaditaan kyseessä olevana hetkenä voimassa olevassa EKT:ssa esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti.

Eurostat liittää erityisindikaattoreita koskevaan kertomukseensa selvitykset erityisindikaattorien eroavuuksista ja edellä mainittujen tarkistusindikaattorien kehityksestä.

2 artikla

Komissio laatii joka kolmas vuosi yksityiskohtaisen kertomuksen toimielinten palvelukseenottoa koskevista tarpeista ja toimittaa sen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Kuultuaan muita toimielimiä henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti komissio tekee tarvittaessa tämän kertomuksen perusteella neuvostolle palvelukseenottoa koskevia ehdotuksia, joita laadittaessa on otettu huomioon kaikki tarpeelliset seikat.

2 jakso: Palkkojen ja eläkkeiden vuosittaista mukauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

3 artikla

1. Neuvosto päättää henkilöstösääntöjen 65 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen kunkin vuoden loppua komission ehdottamasta palkkojen ja eläkkeiden mukauttamisesta 1 jaksossa säädettyjen tekijöiden perusteella; päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta.

2. Mukautuksen arvo saadaan kertomalla erityisindikaattori Brysselin kansainvälisellä indeksillä. Mukautus vahvistetaan nettomääräisenä ja se ilmaistaan yhtenä kaikkia koskevana prosenttilukuna.

3. Näin vahvistetun mukautuksen arvo sisällytetään jäljempänä kuvattua menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ja liitteessä XIII sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 20 ja 63 artiklassa olevaan peruspalkkataulukkoon:

- nettopalkkaa ja -eläkettä, joiden korjauskerroin on 100 ja jotka vastaavat virkamiesten palkkaluokkien kutakin palkkatasoa sekä muiden toimihenkilöiden ryhmien kutakin luokkaa, korotetaan tai alennetaan edellä tarkoitetulla vuotuisen mukautuksen arvolla,

- uusi peruspalkkataulukko laaditaan siten, että määritetään kunkin palkkatason ja luokan osalta bruttomäärä, joka vastaa nettopalkkaa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty 4 kohdan säännösten mukaisesti verot sekä sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmän mukaiset pakolliset pidätykset,

- nettomäärät muutetaan bruttomääriksi käyttäen vertailukohtana sellaisen naimattoman virkamiehen tilannetta, joka ei saa henkilöstösäännöissä säädettyjä korvauksia eikä lisiä.

4. Sovellettaessa Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 kerrotaan kyseisen asetuksen 4 artiklassa olevat määrät tekijällä, joka muodostuu:

- edellisestä mukautuksesta saadusta kertoimesta, ja/tai

- edellä 2 kohdassa tarkoitetusta palkkojen mukauttamisen arvosta.

5. Belgian ja Luxemburgin osalta sovelletaan korjauskerrointa 100.

Korjauskertoimet, joita sovelletaan:

- muissa jäsenvaltioissa tai eräissä muissa asemapaikoissa toimessa oleville Euroopan yhteisöjen virkamiehille maksettaviin palkkoihin,

- muihin jäsenvaltioihin maksettaviin Euroopan yhteisöjen eläkkeisiin,

määritetään 1 artiklassa tarkoitettujen hintapariteettien ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa kyseisten maiden osalta säädettyjen valuuttakurssien välisten suhteiden perusteella.

Korkeasta inflaatiosta kärsivissä asemapaikoissa sovelletaan kuitenkin 8 artiklassa säädettyjä korjauskertoimien taannehtivaa vaikutusta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

6. Toimielimet tekevät kyseisten virkamiesten palkkoihin sekä entisten virkamiesten ja muiden edunsaajien eläkkeisiin asianomaiset positiiviset tai negatiiviset mukautukset taannehtivasti uutta mukautusta koskevan päätöksen soveltamis- ja voimaantulopäivän väliseltä ajalta.

Jos tällainen taannehtiva mukautus johtaa liikaa perityn määrän palauttamiseen, tämä voidaan tehdä porrastaen palautus enintään kahdentoista kuukauden ajalle siitä päivästä alkaen, jona seuraava vuosittainen mukauttamispäätös tulee voimaan.

2 luku Palkkojen ja eläkkeiden väliaikaiset mukautukset (henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohta)

4 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohdassa säädetyistä palkkojen väliaikaisista mukautuksista tehdään 1 päivänä tammikuuta voimaan tuleva päätös, jos elinkustannukset muuttuvat huomattavasti kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyyn kynnysarvoon verrattuna; tällöin otetaan huomioon ostovoiman kehitysennusteet kuluvan vuotuisen viitekauden aikana.

2. Komissio antaa ehdotuksensa neuvostolle viimeistään huhtikuun jälkipuoliskolla.

3. Nämä väliaikaiset mukautukset otetaan huomioon palkkojen vuosittaisessa mukautuksessa.

5 artikla

1. Eurostat laatii vuosittain maaliskuussa ennusteen ostovoiman kehityksestä kyseisenä aikana 12 artiklassa säädetyssä kokouksessa annettujen tietojen perusteella.

Jos tämän ennusteen prosenttimäärä on negatiivinen, siitä otetaan huomioon väliaikaisen mukautuksen yhteydessä puolet.

2. Brysselin elinkustannusten kehitys mitataan edellisen kalenterivuoden kesä- ja joulukuun välistä aikaa koskevalla Brysselin kansainvälisellä indeksillä.

3. Kaikista asemapaikoista, joissa sovelletaan korjauskerrointa (Belgiaa ja Luxemburgia lukuun ottamatta), arvioidaan 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut joulukuuta koskevat hintapariteetit suhteessa Brysseliin. Elinkustannusten kehitys lasketaan 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

6 artikla

1. Kynnysarvo on 2,75 prosenttia.

2. Kynnysarvoa sovelletaan seuraavaa menettelyä noudattaen, jollei 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamisesta muuta johdu:

- jos kynnysarvo saavutetaan tai ylitetään Brysselin osalta (kesä- ja joulukuun välisen Brysselin kansainvälisen indeksin kehityksen perusteella), mukautetaan kaikkien asemapaikkojen palkkoja vuotuista mukautusmenettelyä noudattaen,

- jos kynnysarvoa ei saavuteta Brysselin osalta, mukautetaan korjauskertoimia ainoastaan niiden asemapaikkojen osalta, joissa elinkustannusten (jotka ilmaistaan kesä- ja joulukuun välisten implisiittisten indeksien avulla) kehitys ylittää tämän kynnysarvon.

7 artikla

Kun 6 artiklaa sovelletaan:

mukautuksen arvo vastaa Brysselin kansainvälistä indeksiä, joka kerrotaan tarvittaessa puolella arvioidun erityisindikaattorin arvosta, jos tämä on negatiivinen;

korjauskertoimet ovat yhtä suuret kuin hintapariteetin ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa säädetyn vastaavan valuuttakurssin välinen suhde, joka kerrotaan mukautuksen arvolla, jos mukautuskynnystä ei saavuteta Brysselin osalta.

3 luku Korjauskertoimen voimaantulopäivä (asemapaikat, joissa elinkustannukset kohoavat nopeasti)

8 artikla

1. Asemapaikoissa, joissa elinkustannukset kohoavat nopeasti (implisiittisten indeksien kehityksen perusteella mitattuina), korjauskerroin tulee voimaan ennen 1 päivää tammikuuta, kun kyseessä on väliaikainen mukautus, ja ennen 1 päivää heinäkuuta, kun kyseessä on vuotuinen mukautus. Tarkoituksena on saattaa ostovoiman heikkeneminen sellaisen asemapaikan ostovoiman heikkenemisen mukaiseksi, jossa elinkustannusten muutos vastaisi kynnysarvoa.

2. Vuotuinen mukautus tulee voimaan:

- 16 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 6,3 prosenttia,

- 1 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 12,6 prosenttia,

3. Väliaikainen mukautus tulee voimaan:

- 16 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 6,3 prosenttia,

- 1 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 12,6 prosenttia.

4 luku Korjauskertoimien laatiminen ja peruuttaminen (henkilöstösääntöjen 64 artikla)

9 artikla

1. Jäsenvaltioiden asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, Euroopan yhteisöjen jonkin toimielimen hallinto tai Euroopan yhteisöjen virkamiesten edustajat tietyssä asemapaikassa voivat pyytää korjauskertoimen laatimista kyseiselle asemapaikalle.

Hakemuksen tukena on oltava objektiivisia tietoja, joista käy ilmi, että ostovoima on ollut usean vuoden ajan huomattavan vääristynyt kyseisessä asemapaikassa verrattuna jäsenvaltioiden pääkaupunkien ostovoimaan (lukuun ottamatta Alankomaita, joissa vertailu tehdään Haagin eikä Amsterdamin kanssa). Jos Eurostat vahvistaa, että vääristymä on huomattava (yli 5 prosenttia) ja pysyvä, komissio tekee ehdotuksen korjauskertoimen vahvistamiseksi kyseiselle asemapaikalle.

2. Neuvosto voi komission ehdotuksesta myös päättää lopettaa oman korjauskertoimen soveltamisen tietyssä asemapaikassa. Tällöin ehdotuksen on perustuttava toiseen seuraavista seikoista:

- kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jonkin Euroopan yhteisöjen toimielimen hallinto tai kyseisessä asemapaikassa toimivien Euroopan yhteisöjen virkamiesten edustajat ovat jättäneet hakemuksen, jossa todetaan, että kyseisen asemapaikan ja asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungin välinen elinkustannusten ero ei enää ole merkittävä [alle 2 prosenttia]. Eurostatin on vahvistettava, että eron vähäisyys on luonteeltaan pysyvä,

- Euroopan yhteisöllä ei enää ole henkilökuntaa [16] kyseisessä asemapaikassa.

[16] Virkamiehiä ja väliaikaisia toimihenkilöitä.

3. Neuvosto tekee ratkaisunsa ehdotuksesta henkilöstösääntöjen 64 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

5 luku Poikkeuslauseke

10 artikla

Jos yhteisössä todetaan komission toimittamien objektiivisten tietojen perusteella taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen vakava ja äkillinen heikkeneminen, komissio esittää kuultuaan muita toimielimiä henkilöstösääntöjen mukaisesti asiaa koskevat ehdotukset neuvostolle, joka säätää asiasta määräenemmistöllä muita asianomaisia toimielimiä kuultuaan perustamissopimuksen 283 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

6 luku Eurostatin tehtävä ja suhteet jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin

11 artikla

Eurostatin tehtävänä on valvoa palkkojen mukauttamiseksi huomioon otettavien tekijöiden laskemisessa käytettyjen perustietojen ja tilastollisten menetelmien laatua. Sen tehtävänä on erityisesti laatia tätä valvontaa varten tarvittavat arviot ja tutkimukset.

12 artikla

Eurostat kutsuu vuosittain maaliskuussa koolle jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jota kutsutaan henkilöstösääntöjen 65 artiklaa koskevaksi ryhmäksi.

Kokouksessa käsitellään tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista erityis- ja tarkistusindikaattoreiden osalta.

Palkkojen väliaikaista mukautusta varten tehtävään ostovoiman kehitystä koskevaan arviointiin tarvittavat tekijät ja keskushallintojen työaikojen kehitystä koskevat tiedot on esitettävä tämän ryhmän kokouksessa.

13 artikla

Eurostat kutsuu koolle vähintään kerran vuodessa, viimeistään syyskuussa, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jota kutsutaan henkilöstösääntöjen 64 artiklaa koskevaksi ryhmäksi.

Kokouksessa käsitellään ennen kaikkea tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista Brysselin kansainvälisen indeksin ja hintapariteettien vahvistamiseksi.

14 artikla

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava Eurostatille tämän pyynnöstä tiedot tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti julkishallintojen palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen muodostumiseen ja kehitykseen.

7 luku Loppusäännös ja tarkistuslauseke

15 artikla

1. Tämän liitteen säännöksiä sovelletaan [1 päivästä heinäkuuta 2003].

2. Säännökset arvioidaan joka viidennen vuoden lopussa, minkä jälkeen tehdään tarvittaessa tarkistus Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetun kertomuksen sekä komission mahdollisen ehdotuksen perusteella sen jälkeen, kun on kuultu muita toimielimiä henkilöstösääntöjen mukaisesti."

101. Lisätään liite XII seuraavasti:

"LIITE XII Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1 luku Vakuutusmatemaattisen tasapainon arviointimenettely

1 artikla

1. Virkamiesten henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun eläkejärjestelmään maksaman osuuden määrittämiseksi komissio tekee joka viides vuosi henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 3 kohdassa säädetyn vakuutusmatemaattisen arvioinnin.

2. Komissio saattaa henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tutkimusta varten kyseisen vakuutusmatemaattisen arvioinnin ajan tasalle joka vuosi ottaen huomioon 5 artiklassa määritellyn perusjoukon kehityksen ja 6 artiklassa määritellyn koron.

2 artikla

Jos maksuosuutta mukautetaan, se tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta samanaikaisesti henkilöstösääntöjen 65 artiklassa säädetyn palkkojen vuotuisen mukautuksen kanssa. Arvioita tehtäessä viiteajankohtana pidetään edellisen vuoden 31 päivää joulukuuta.

2 luku Vakuutusmatemaattisen tasapainon laskeminen

Laskentamenetelmä

3 artikla

Vakuutusmatemaattinen tasapaino lasketaan yksityiskohtaisella laskentamenetelmällä, joka perustuu yleisesti hyväksyttyihin kirjanpitosääntöihin ja jossa sovitetaan yhteen johdonmukaisesti eläkejärjestelmän ja kirjanpitovaatimusten erityispiirteet. Komissio ehdottaa tätä menetelmää saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon, ja neuvosto päättää siitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa määrätyllä määräenemmistöllä.

Järjestelmän kustannukset

4 artikla

Viisivuotisissa vakuutusmatemaattisissa arvioinneissa vahvistetaan tasapainoedellytykset ottaen huomioon järjestelmäkustannuksina henkilöstösääntöjen 77 artiklassa määritelty vanhuuseläke, henkilöstösääntöjen 78 artiklassa määritelty työkyvyttömyysavustus, henkilöstösääntöjen 79 ja 80 artiklassa määritellyt perhe-eläkkeet ja henkilöstösääntöjen 82 artiklassa mainitut korjauskertoimet.

Laskennassa sovellettavat muuttujat

5 artikla

1. Vakuutusmatemaattisen arvioinnin tekemiseksi huomioon otettavat väestötieteelliset muuttujat perustuvat kaikkiin järjestelmään kuuluviin henkilöihin eli toimessa olevaan henkilöstöön ja eläkeläisiin. Komissio luetteloi nämä tiedot vuosittain niistä eri toimielimistä ja yhteisön erillisvirastoista saamiensa tietojen perusteella, joiden henkilöstö kuuluu tähän järjestelmään.

Tämän perusjoukon perusteella tehdään päätelmät perusjoukon rakenteesta, palkkakehityksen vaihteluista ja työkyvyttömyystaulukosta.

2. Kuolevuustaulukko perustuu väestöön, jonka ominaisuudet vastaavat mahdollisimman tarkasti järjestelmään kuuluvaa perusjoukkoa. Se saatetaan ajan tasalle ainoastaan 1 artiklassa säädetyn viisivuotisen vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä.

6 artikla

1. Vakuutusmatemaattisten laskelmien tekemiseksi huomioon otettavat korot perustuvat jäsenvaltioiden julkisen velan tosiasiallisiin korkoihin. Tosiasiallisia keskimääräisiä vuosikorkoja laskettaessa käytetään soveltuvaa kuluttajahintaindeksiä.

2. Vakuutusmatemaattisten laskelmien tekemiseksi huomioon otettava vuosikorko on 2 artiklassa säädettyä mukautusta edeltävien 20 vuoden aikana todettujen tosiasiallisten keskimääräisten korkojen keskiarvo.

7 artikla

1. Liitteessä VIII olevan 9 artiklan taulukkoa tarkastellaan tarvittaessa uudelleen viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä.

2. Liitteessä VIII olevassa 4 ja 8 artiklassa esitettävä koronkorkojen laskemisessa tarvittava korko määritellään 6 artiklassa säädetyksi tosiasialliseksi koroksi ja sitä tarkastellaan tarvittaessa uudelleen viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä.

3. Tämän artiklan soveltamiseksi neuvosto tekee ratkaisun komission ehdotuksesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisella määräenemmistöllä.

3 luku Täytäntöönpano

8 artikla

1. Eurostat vastaa tämän liitteen teknisestä täytäntöönpanosta.

2. Eurostat voi siirtää 1 artiklassa säädettyjen vakuutusmatemaattisten arviointien tekemisen yhdelle tai useammalle riippumattomalle pätevälle asiantuntijalle. Eurostat toimittaa erityisesti 5 ja 6 artiklassa säädetyt muuttujat tälle asiantuntijalle tai näille asiantuntijoille.

3. Eurostat toimittaa joka vuoden 1 päivänä syyskuuta kertomuksen 1 artiklassa säädetyistä arvioinneista ja ajantasaistuksista.

4. Eurostat käsittelee tämän liitteen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvat menetelmiä koskevat kysymykset yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa elimissä toimivien kansallisten asiantuntijoiden ja riippumattomien pätevien asiantuntijoiden kanssa. Eurostat kutsuu tätä varten koolle kyseiset henkilöt vähintään kerran vuodessa.

9 artikla

Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, tämän liitteen säännösten mukaisesti täytäntöönpannun järjestelmän maksuosuus mukautetaan ensimmäisen kerran siten, että mukautus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

4 luku Tarkistuslauseke

10 artikla

Mahdollisten poikkeavuuksien oikaisemiseksi neuvosto voi viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä poikkeuksellisesti tarkastella uudelleen tämän liitteen säännöksiä ja 3 artiklassa mainittua laskentamenetelmää koskevia säännöksiä nojautuen kertomukseen, jonka mukana seuraa tarvittaessa henkilöstökomitean lausunnon jälkeen tehty komission ehdotus. Neuvosto tekee ratkaisun ehdotuksesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisella määräenemmistöllä."

102. Lisätään liite XIII seuraavasti:

"LIITE XIII Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet (*)

1 jakso: Yleiset säännökset

1 artikla

Korvataan ... (voimaantulopäivä) ja ... (voimaantulopäivä + 2 vuotta) väliseksi ajaksi henkilöstösääntöjen 5 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

"1. Henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan neljään ura-alueeseen, joihin viitataan kirjaimilla A, B, C tai D hierarkkisesti alenevassa järjestyksessä.

2. Ura-alueeseen A kuuluu kaksitoista palkkaluokkaa, ura-alueeseen B yhdeksän palkkaluokkaa, ura-alueeseen C seitsemän palkkaluokkaa ja ura-alueeseen D viisi palkkaluokkaa."

2 artikla

1. Johonkin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitettuun hallinnolliseen asemaan sijoitettujen virkamiesten palkkaluokat nimetään uudelleen ... (voimaantulopäivä) seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Jollei 7 artiklan säännöksistä muuta johdu, kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta seuraavien taulukoiden [17] mukaisesti (määrät ilmaistaan euroina) [18] [19]

[17] Taulukossa esitettävät määrät perustuvat henkilöstösäännöissä [heinäkuussa 2001] ilmoitettuihin määriin, ja ne on mukautettava ilman eri toimenpiteitä siten, että ne vastaavat neuvoston [heinäkuun 2001] ja tämän asetuksen voimaantulopäivän välisenä aikana päättämiä näihin määriin tehtäviä mukautuksia.

[18] Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen ... (voimaantulopäivä) vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole lainvoimaa.

[19] Kunkin entisen palkkaluokan palkkatasojen kohdalla olevalla kolmannella rivillä on kerroin, joka on yhtä suuri kuin ennen ... (voimaantulopäivä) voimassa olleen peruspalkan ja ... (voimaantulopäivä) jälkeen sovellettavan peruspalkan välinen suhde.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

3. Uusien väliaikaisten palkkaluokkien mukaisten palkkojen katsotaan olevan 7 artiklan mukaisia mukautusmääriä.

3 artikla

Edellä 2 artiklan 1 kohdassa kuvatulla menettelyllä ei ole mitään vaikutusta virkamiehen palvelusaikaan palkkaluokassa eikä hänen palkkatasoonsa. Palkat vahvistetaan 7 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Edellisten säännösten soveltamiseksi 1 artiklan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuksi määräajaksi:

a) korvataan

- henkilöstösääntöjen:

- 5 artiklan 5 kohdassa sana "tehtäväryhmään" sanalla "ura-alueeseen"

- 6 artiklan 1 kohdassa sana "tehtäväryhmässä" sanalla "ura-alueella",

- 7 artiklan 2 kohdassa sana "tehtäväryhmänsä" sanalla "ura-alueensa",

- 31 artiklan 1 kohdassa sana "tehtäväryhmän" sanalla "ura-alueen",

- 32 artiklan kolmannessa kohdassa "tehtäväryhmä" sanalla "ura-alue"

- 39 artiklan f alakohdassa sana "tehtäväryhmässään" sanalla "ura-alueellaan",

- 40 artiklan 4 kohdassa sana "tehtäväryhmässään" sanalla "ura-alueellaan",

- 41 artiklan 3 kohdassa sana "tehtäväryhmäänsä" sanalla "ura-alueeseensa",

- 51 artiklan 1, 2, 8 ja 9 kohdassa sana "tehtäväryhmään" sanalla "ura-alueeseen",

- 78 artiklan ensimmäisessä kohdassa sana "tehtäväryhmänsä" sanalla "ura-alueensa",

- liitteessä II olevan 1 artiklan neljännessä kohdassa sana "tehtäväryhmien" sanalla "ura-alueiden",

- liitteessä III olevassa:

- 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa sana "tehtäväryhmä" sanalla "ura-alue",

- 3 artiklan neljännessä kohdassa sana "tehtäväryhmään" sanalla "ura-alueeseen",

- liitteessä IX olevassa:

- 4 artiklassa sana "tehtäväryhmään" sanalla "ura-alueeseen",

- 7 artiklan 1 kohdan f alakohdassa sana "tehtäväryhmän" sanalla "ura-alueen" ja g alakohdassa sana "tehtäväryhmään" sanalla "ura-alueeseen";

b) Korvataan

- henkilöstösääntöjen:

- 5 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ilmaisu "tehtäväryhmän AD" ilmaisulla "ura-alueen A",

- 48 artiklan kolmannessa kohdassa ilmaisu "tehtäväryhmässä AD" ilmaisulla "ura-alueella A",

- 56 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu "Tehtäväryhmän AD" ilmaisulla "Ura-alueen A",

- liitteessä II olevan 10 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu "tehtäväryhmän AD" ilmaisulla "ura-alueen A";

c) Korvataan

- henkilöstösääntöjen:

- 43 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu "Tehtäväryhmän AST" ilmaisulla "Ura-alueen B, C ja D",

- 45 a artiklan 1 kohdassa ilmaisu "tehtäväryhmään AST" ilmaisulla "ura-alueeseen B, C ja D",

- 48 artiklan kolmannessa kohdassa ilmaisu "tehtäväryhmässä AST" ilmaisulla "ura-alueella B, C ja D",

- 56 artiklan kolmannessa kohdassa ilmaisu "Tehtäväryhmän AST" ilmaisulla "Ura-alueen B, C ja D",

- liitteessä VI olevassa 1 ja 3 artiklassa ilmaisu "Tehtäväryhmän AST" ilmaisulla "Ura-alueen B, C ja D";

d) Korvataan henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ilmaisu "tehtäväryhmän AST" ilmaisulla "ura-alueen B ja C";

e) Korvataan henkilöstösääntöjen 43 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu "hallintovirkamiehen tehtävien" ilmaisulla "välittömästi ylemmän ura-alueen tehtävien";

f) Korvataan henkilöstösääntöjen 45 a artiklan 1 kohdassa ilmaisu "tehtäväryhmään AD" ilmaisulla "välittömästi ylemmän ura-alueen tehtävään";

ff) Korvataan 46 artiklassa ilmaisu "AD 9 - AD 14" ilmaisulla "A*10 - A*14";

g) Korvataan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa ilmaisu "palkkaluokkiin AD 16 tai 15" ilmaisulla "palkkaluokkiin A*16 tai 15" ja ilmaisu "palkkaluokkiin AD 15 tai 14 "ilmaisulla "palkkaluokkiin A*15 tai 14";

h) Korvataan henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 12 artiklassa ilmaisu "AD 14" ilmaisulla "A*14";

i) Korvataan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 4 artiklan:

- 2 kohdassa ilmaisu "AD 13" ilmaisulla "A*13",

- 3 kohdassa ilmaisu "AD 14" ilmaisulla "A*14 tai ylempi palkkaluokka" ja ilmaisu "AD 16 tai AD 15" ilmaisulla "A*16 tai A*15",

- 4 kohdassa ilmaisu "AD 16" ilmaisulla "A*16" ja ilmaisu "AD 15" ilmaisulla "A*15";

k) Poistetaan henkilöstösääntöjen 43 artiklan toisesta kohdasta ilmaisu "palkkaluokasta 4 alkaen";

l) Korvataan henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohdassa ilmaisu "liitteessä I olevassa A kohdassa" ilmaisulla "liitteessä XIII.1";

m) Kun henkilöstösäännöissä viitataan palkkaluokkaan AST 1 kuuluvan virkamiehen kuukausittaiseen peruspalkkaan, tämä korvataan viittauksella palkkaluokkaan D*1 kuuluvan virkamiehen kuukausittaiseen peruspalkkaan.

5 artikla

1. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohdassa säädetään, ... (voimaantulopäivä) ylennyskelpoiset virkamiehet ovat edelleen ylennyskelpoisia, vaikka he eivät olisikaan vielä olleet palkkaluokassaan vaadittua kahden vuoden vähimmäisaikaa.

2. Virkamiehet, jotka on otettu ennen ... (voimaantulopäivä) toiseen ura-alueeseen soveltuvia hakijoita koskevaan luetteloon, luokitellaan siinä tapauksessa, että siirtyminen uuteen ura-alueeseen tapahtuu kyseisen päivämäärän jälkeen, samaan palkkaluokkaan ja samalle palkkatasolle kuin se, mihin hän oli edennyt entisellä ura-alueellaan, ja muussa tapauksessa uuden ura-alueen peruspalkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle.

3. Palkkaluokkaan A3 ... (voimaantulopäivää edeltävä päivä) kuuluva virkamies on ylennettävä seuraavaksi ylempään palkkaluokkaan 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos hänet nimitetään johtajaksi kyseisen päivämäärän jälkeen. Henkilöstösääntöjen 46 artiklan viimeistä virkettä ei tällöin sovelleta.

6 artikla

Rajoittamatta 9 ja 10 artiklan soveltamista henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I olevassa B jaksossa tarkoitetut prosenttimäärät mukautetaan ennen ... (voimaantulopäivä) palvelukseen otettujen virkamiesten ensimmäisen ylennyksen osalta, jotta ne olisivat kussakin toimielimessä ennen kyseistä päivämäärää voimassa olleiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaiset.

7 artikla

Ennen ... (voimaantulopäivä) palvelukseen otettujen virkamiesten kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

1. Kenenkään virkamiehen kuukausittainen peruspalkka ei muutu 2 artiklan 1 kohdan mukaisen palkkaluokkien uudelleennimeämisen vuoksi.

2. Kullekin virkamiehelle lasketaan voimaantulon yhteydessä korjauskerroin. Tämä korjauskerroin on virkamiehelle ennen ... (voimaantulopäivä) maksetun kuukausittaisen peruspalkan ja 2 artiklan 2 kohdassa määritellyn mukautusmäärän välisen suhteen suuruinen.

Voimaantulon yhteydessä virkamiehelle maksettava kuukausittainen peruspalkka on mukautusmäärän ja korjauskertoimen tulon suuruinen.

Kun korjauskerroin on vahvistettu, sitä sovelletaan virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan määrittämiseksi silloin, kun hänen palkkatasonsa nousee tai kun hänen palkkaansa mukautetaan.

3. Sen estämättä, mitä edellä säädetään, virkamiehet saavat ... (voimaantulopäivä) alkaen kuukausittaisen peruspalkan, joka on vähintään yhtä suuri kuin kuukausittainen peruspalkka, jonka he olisivat saaneet ennen kyseistä päivämäärä voimassa olleessa järjestelmässä, jossa palkkataso nousi automaattisesti palkkaluokan sisällä. Kunkin palkkaluokan ja palkkatason osalta huomioon otettava entinen peruspalkka on yhtä suuri kuin ... (voimaantulopäivä) jälkeen sovellettava mukautusmäärä kerrottuna 2 artiklan 2 kohdassa määritellyllä kertoimella.

4. Palkkaluokkiin A* 11 - A* 14 ... (voimaantulopäivää edeltävä päivä) kuuluvat yksikönpäälliköt saavat yhden ikälisän kyseisessä palkkaluokassa. Tämän ikälisän vuoksi kuukausittainen peruspalkka nousee 2 artiklan 1 kohdassa olevassa taulukossa ja 8 artiklan 1 kohdassa olevassa taulukossa esitettävien palkkaluokkien ensimmäisen ja toisen palkkatason välisen erotuksen verran prosentteina. Jos ikälisän aiheuttama nousu on tätä vähemmän tai jos virkamies on kyseisenä päivänä palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa erotusta vastaavan lisän, jolla taataan tällainen palkannousu virkamiehen seuraavan ylennyksen voimaantuloon asti.

5. Rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista ja riippuen siitä, millä ura-alueella virkamies oli ennen ... (voimaantulopäivä + kaksi vuotta) ja millä palkkatasolla hän oli ylennyshetkenä, ... (voimaantulopäivä) jälkeen tapahtuneen ensimmäisen ylennyksen on johdettava kuukausittaisen peruspalkan seuraavan taulukon perusteella määritettävään nostamiseen:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Sovellettavan prosenttimäärän määrittämiseksi jokainen palkkaluokka jaetaan laskennallisiin palkkatasoihin, jotka vastaavat kahden kuukauden palveluksessa oloa, sekä laskennallisiin prosenttimääriin, jotka alenevat kunkin laskennallisen palkkatason osalta kyseisen palkkatason prosenttimäärän ja seuraavaksi ylemmän palkkatason prosenttimäärän välisen erotuksen kahdestoistaosalla.

Virkamiehen, joka ei ole palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, palkan laskemiseksi ennen ylennystä otetaan huomioon laskennallinen palkkataso. Kukin palkkaluokka on jaettu tämän säännöksen soveltamista varten myös laskennallisiin palkkoihin, jotka nousevat ensimmäisen ja viimeisen tosiasiallisen palkkatason välillä kahdestoistaosalla joka toinen vuosi tapahtuvasta kyseisen palkkaluokan palkkatason noususta.

6. Ensimmäisen ylennyksen yhteydessä määritellään uusi korjauskerroin. Tämä korjauskerroin on 5 kohdan soveltamisesta johtuvien uusien peruspalkkojen ja 2 artiklan 2 kohdan mukaisen mukautusmäärän välisen suhteen suuruinen. Jollei 7 kohdan säännöksistä muuta johdu, sen jälkeen kun korjauskerroin on vahvistettu, sitä sovelletaan silloin, kun virkamiehen palkkataso nousee ja kun hänen palkkaansa mukautetaan.

7. Jos ylennyksen jälkeen korjauskerroin on alle yksi, virkamies pysyy henkilöstösääntöjen 44 artiklan säännöksistä poiketen palkkatasolla, johon hänet oli ylennetty uudessa palkkaluokassaan, niin kauan kuin korjauskerroin on alle yksi tai siihen asti, kun asianomainen henkilö ylennetään seuraavan kerran. Uusi korjauskerroin lasketaan ottamalla huomioon ikälisäkertymän arvo, johon virkamiehellä olisi ollut oikeus tämän artiklan mukaan. Kun korjauskerroin saavuttaa arvon yksi, virkamies etenee palkkatasosta toiseen henkilöstösääntöjen 44 artiklan mukaisesti. Kun kerroin on yli yksi, mahdollinen ylijäämä muunnetaan ikälisäksi.

8. Korjauskerrointa sovelletaan myöhemmissä ylennyksissä.

8 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti käyttöönotetut palkkaluokat nimetään uudelleen seuraavasti ... (voimaantulopäivä + kaksi vuotta) alkaen:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Rajoittamatta 7 artiklan säännösten soveltamista kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon perusteella. Ennen .... (voimaantulopäivä) palvelukseen otettujen virkamiesten osalta heidän ensimmäisen kyseisen päivämäärän jälkeisen ylennyksensä voimaantuloon asti sovellettava taulukko [20] on seuraava:

[20] Ks. alaviite 19.

>TAULUKON PAIKKA>

9 artikla

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B jaksossa säädetään, palkkaluokkiin AD 12, AD 13 tai AST 10 kuuluvien virkamiesten osalta henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut prosenttimäärät ovat ... (voimaantulopäivä) ja ... (voimaantulopäivä + 7 vuotta) välisenä aikana seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

10 artikla

1. Ennen ... (voimaantulopäivä) ura-alueella C tai D palveluksessa olevien virkamiesten uralla eteneminen voi ... (voimaatulo + 2 vuotta) alkaen tapahtua seuraavasti:

a) entisellä ura-alueella C palkkaluokkaan AST 7 asti,

b) entisellä ura-alueella D palkkaluokkaan AST 5 asti.

2. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B jaksossa säädetään, henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut prosenttimäärät ovat ... (voimaatulopäivä) alkaen seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3. Virkamiehet, joihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä, voivat siirtyä hallintoavustajien tehtäväryhmään rajoituksetta sen jälkeen, kun he ovat läpäisseet avoimen kilpailun, taikka todistusmenettelyllä. Toimielimet antavat kyseisen menettelyn soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ennen ... (voimaantulopäivä). Toimielimet antavat tarvittaessa erityissäännöksiä ottaakseen huomioon sellaisen siirtymisen yhdeltä ura-alueelta toiselle, joka muuttaa sovellettavia ylennysmääriä.

4. Tätä artiklaa ei sovelleta virkamiehiin, joiden ura-alue on muuttunut ... (voimaantulopäivä) jälkeen.

2 jakso: ... (voimaantulopäivä) jälkeen palvelukseen otettuja virkamiehiä koskevat erityissäännökset

11 artikla

1. Korvataan ... (voimaantulopäivä) ja ... (voimaantulopäivä + 2 vuotta) väliseksi ajaksi henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Rajoittamatta henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan säännösten soveltamista virkamiehiä voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin C* 1, C* 2, B* 3, B* 4 ja A* 5 - A* 8."

2. Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta virkamiehiin, jotka on otettu palvelukseen ennen ... (voimaantulopäivä) julkaistuista, kilpailujen perusteella laadituista soveltuvien hakijoiden luetteloista.

3. ... (voimaantulopäivä) ja ... (voimaantulopäivä + 2 vuotta) välisenä aikana palvelukseen otettujen virkamiesten luokitus määritellään 2 artiklan 2 kohdassa olevien taulukkojen mukaisesti. Tämä säännös ei kuitenkaan koske kilpailuilmoituksessa mainittujen palkkaluokkien ja 2 artiklan 1 kohdassa säädettyjen uusien palkkaluokkien välistä vastaavuutta. Tällainen kilpailuilmoituksessa mainittavan palkkaluokan ja palvelukseenottopalkkaluokan välinen vastaavuus vahvistetaan yhteisellä sopimuksella, jonka toimielimet tekevät saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon ennen ... (voimaantulopäivä).

12 artikla

Ennen ... (voimaantulopäivä + 2 vuotta) soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut ja kyseisen päivämäärän jälkeen palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan:

- tehtäväryhmään AD, kun luettelo on laadittu ura-aluetta A, LA tai A* varten,

- tehtäväryhmään AST, kun luettelo on laadittu ura-aluetta B, B*, C tai C* varten.

Tällainen kilpailuilmoituksessa mainittavan palkkaluokan ja palvelukseenottopalkkaluokan välinen vastaavuus vahvistetaan yhteisellä sopimuksella, jonka toimielimet tekevät saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon ennen ... (voimaantulopäivä).

3 jakso

13 artikla

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, lisän suuruus on seuraava [21]:

[21] Ks. alaviite 19.

1. tammikuuta 2004 - 31. joulukuuta 2004: 245,03 euroa

1. tammikuuta 2005 - 31. joulukuuta 2005: 257,32 euroa

1. tammikuuta 2006 - 31. joulukuuta 2006: 269,62 euroa

1. tammikuuta 2007 - 31. joulukuuta 2007: 281,92 euroa

1. tammikuuta 2008 - 31. joulukuuta 2008: 294,21 euroa.

Näitä määriä mukautetaan joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI eriteltyä vuosimukautusta.

14 artikla

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, alle kouluikäisestä lapsesta maksettava lisä on seuraava [22]:

[22] Ks. alaviite 19.

1. syyskuuta 2004 - 31. elokuuta 2005: 14,97 euroa

1. syyskuuta 2005 - 31. elokuuta 2006: 29,95 euroa

1. syyskuuta 2006 - 31. elokuuta 2007: 44,92 euroa

1. syyskuuta 2007 - 31. elokuuta 2008: 59,90 euroa.

Näitä määriä mukautetaan joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI eriteltyä vuosimukautusta.

15 artikla

Poiketen siitä, mitä liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetään, virkamiehiin, joille on myönnetty kiinteämääräistä koulutuslisää, saavat sitä niin kauan kuin edellytykset, joilla se myönnettiin, täyttyvät, kuitenkin enintään [31 päivään elokuuta 2008] asti. Kiinteiden maksujen määrää alennetaan kuitenkin 80 prosenttiin niiden 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olevasta arvosta [1 päivänä syyskuuta 2004], 60 prosenttiin tästä arvosta [1 päivänä syyskuuta 2005], 40 prosenttiin tästä arvosta [1 päivänä syyskuuta 2006] ja 20 prosenttiin tästä arvosta [1 päivänä syyskuuta 2007].

16 artikla

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana on mahdollista siirtää lisämäärä seuraavin edellytyksin:

- määrä on siirretty säännöllisesti ennen 1 päivää tammikuuta 2004, ja alkuperäiset lupaedellytykset täytyttävät edelleen,

- lisämäärä ei saa lisätä siirtojen kuukausittaista yhteismäärää siten, että tämä ylittää seuraavat enimmäismäärät, jotka ilmaistaan prosenttimääränä ennen 1 päivää tammikuuta 2004 kuukausittain siirretystä kokonaismäärästä:

1. tammikuuta 2004 - 31. joulukuuta 2004: 100 prosenttia

1. tammikuuta 2005 - 31. joulukuuta 2005: 80 prosenttia

1. tammikuuta 2006 - 31. joulukuuta 2006: 60 prosenttia

1. tammikuuta 2007 - 31. joulukuuta 2007: 40 prosenttia

1. tammikuuta 2008 - 31. joulukuuta 2008: 20 prosenttia.

17 artikla

Virkamiehillä, jotka olivat [1 päivää tammikuuta 2004] edeltävänä kuukautena oikeutettuja saamaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitettua kiinteämääräistä korvausta, säilyy tämä oikeus "ad personam" palkkaluokkaan 6 saakka. Korvausmääriä mukautetaan joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI tarkoitettua palkkojen vuosimukautusta. Jos kiinteän korvauksen poistumisen vuoksi palkkaluokkaan 7 ylennetyn virkamiehen nettopalkka on pienempi kuin hänen ylennystä edeltävänä kuukautena saamansa palkka muiden edellytysten pysyessä muuttumattomina, kyseisellä virkamiehellä on oikeus saada hyvitystä, joka vastaa näiden palkkojen eroa siihen saakka, kun hän seuraavan ikälisän.

18 artikla

Jos [1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2008] välisenä siirtymäkautena virkamiehen kuukausittainen nettopalkka on ennen korjauskertoimen soveltamista pienempi kuin hänen 30 päivänä kesäkuuta 2003 samassa henkilökohtaisessa tilanteessa saamansa nettopalkka, hänellä on oikeus saada hyvitys, joka vastaa näiden palkkojen eroa. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos nettopalkan alentuminen johtuu henkilöstösääntöjen liitteessä XI tarkoitetusta palkkojen vuosimukautuksesta.

19 artikla

Korvataan vuoden [2003] vuosimukautuksen osalta henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 1 kohdassa päivämäärä "1 päivänä heinäkuuta" päivämäärällä "[1 päivänä tammikuuta 2004]".

4 jakso

20 artikla

Korvataan [1 päivästä tammikuuta 2004] alkaen [31 päivään joulukuuta 2007] saakka 82 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Eläkkeet mukautetaan virkamiehiin sovellettavan korjauskertoimen ja henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun eläkkeisiin sovellettavan korjauskertoimen, joka on vahvistettu sen jäsenvaltion osalta, jossa eläkkeensaaja on osoittanut pääasiallisen asuinpaikkansa olevan, keskiarvolla. Keskiarvo lasketetaan seuraavassa taulukossa olevien painotusten mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

Jos jompaakumpaa kerrointa muutetaan, myös keskiarvoa muutetaan kyseisestä päivästä alkaen."

21 artikla

1. Kun eläke on vahvistettu ennen [1 päivää tammikuuta 2004], eläkkeensaajan eläkeoikeus vahvistetaan edelleen kyseisen päivämäärän jälkeen niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin eläkeoikeuden alkuperäisenä vahvistushetkenä. Kuitenkin [1 päivän tammikuuta 2004] jälkeen voimassa olevia perhelisiä ja korjauskertoimia koskevia sääntöjä sovelletaan kyseisestä päivämäärästä alkaen.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, työkyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä saavat henkilöt voivat kuitenkin pyytää [1 päivästä tammikuuta 2004] alkaen voimassa olevien säännösten soveltamista.

2. Kun nämä säännökset tulevat voimaan, ennen [1 päivää tammikuuta 2004] maksettu eläkkeen nettomääräinen nimellisarvo taataan. Tätä taattua määrää mukautetaan kuitenkin, jos asianomaisen perhesuhteet tai asuinmaa muuttuu. Jos eläkkeelle siirtyminen tapahtuu [1 päivän tammikuuta 2004] ja [31 päivän joulukuuta 2007] välisenä aikana, eläkkeelle siirtymisen yhteydessä maksettava eläkkeen nettomääräinen nimellisarvo taataan eläkkeensaajille sinä päivänä voimassa olevien henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti, jona eläkkeelle siirtyminen tapahtuu.

Jos ensimmäistä kohtaa sovellettaessa voimassa olevien säännösten perusteella laskettu eläke on pienempi kuin seuraavasti määritelty nimelliseläke, myönnetään erotuksen suuruutta vastaava korvaus.

Ennen [1 päivää tammikuuta 2004] eläkkeelle siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä [1 päivää tammikuuta 2004] edeltävänä päivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.

Eläkkeelle [1 päivän tammikuuta 2004] ja [31 päivänä joulukuuta 2007] välisenä aikana siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä eläkkeelle siirtymispäivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.

Jos ennen [1 päivää tammikuuta 2004] vahvistettua eläkettä saava henkilö kuolee kyseisen päivämäärän jälkeen, perhe-eläke vahvistetaan ottaen huomioon edesmenneen eläkeläisen saama taattu nimelliseläke.

3. Jos työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt eivät ole pyytäneet [1 päivän tammikuuta 2004] jälkeen voimassa olevien säännösten soveltamista eikä heitä pidetä kykenevinä palaamaan työhön, heidän työkyvyttömyyseläkettään pidetään vanhuuseläkkeenä siitä päivästä alkaen, jona he täyttävät 65 vuotta.

4. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan jotakin henkilöstösääntöjen 41, 47 a tai 50 artiklan nojalla maksettavaa korvausta saaviin henkilöihin. Heidän vanhuuseläkkeensä vahvistetaan kuitenkin sinä päivänä voimassa olevien säännösten mukaisesti, jona maksaminen aloitetaan.

22 artikla

1. Kun eläke on vahvistettu ennen [1 päivää tammikuuta 2004], eläkkeen maksamiseksi käytettävä palkkaluokka määritellään 2 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklan 1 kohdassa olevien taulukkojen perusteella vahvistetun vastaavuuden mukaisesti.

Eläkkeen vahvistamiseksi huomioon otettava peruspalkka on yhtä suuri kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan uutta palkkaluokkaa koskevan taulukon saman palkkatason palkka, jota painotetaan prosenttimäärällä, joka on entisen taulukon peruspalkan ja henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon saman palkkatason peruspalkan välisen suhteen suuruinen.

Jos entisen taulukon palkkatasot eivät vastaa henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon palkkatasoja, toisessa alakohdassa tarkoitetun prosenttimäärän laskemisessa käytetään vertailukohteena kyseisen palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.

Entisen taulukon palkkaluokan D4 palkkatasojen osalta toisessa alakohdassa tarkoitetun prosenttimäärän laskemisessa käytetään vertailukohteena ensimmäisen palkkaluokan ensimmäistä palkkatasoa.

2. Henkilöstösääntöjen 77 ja 78 artiklan ja liitteen VIII mukainen peruspalkka määritellään väliaikaisesti soveltamalla henkilöstösääntöjen 7 artiklassa määriteltyä korjauskerrointa palkkaan, joka vastaa henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon mukaisesti vanhuuseläke- tai työkyvyttömyysavustusoikeuden vahvistamiseksi huomioon otettavaa luokittelua.

Jos entisen taulukon palkkatasot eivät vastaa henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon palkkatasoja, korjauskertoimen laskemisessa käytetään vertailukohteena kyseisen palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.

Kun vanhuuseläke tai työkyvyttömyysavustus vahvistetaan [1 päivän tammikuuta 2004] ja [31 päivän joulukuuta 2005] välisenä aikana, henkilöstösääntöjen 8 artiklan 1 kohtaa sovelletaan.

3. Henkilöihin, jotka saavat perhe-eläkettä, sovelletaan tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa, kun kyseessä on edesmennyt virkamies tai entinen virkamies.

4. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin jotakin henkilöstösääntöjen 41, 47 a tai 50 artiklan nojalla maksettavaa korvausta saaviin henkilöihin.

23 artikla

1. Ennen [1 päivää tammikuuta 2004] jätetyt liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisten oikeuksien siirtoa koskevat hakemukset käsitellään niiden jättämishetkellä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

2. Jos liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa säädetty määräaika ei ole päättynyt [1 päivänä tammikuuta 2004], virkamiehet, jotka eivät olleet jättäneet tällaista hakemusta aiemmin vahvistetussa määräajassa tai joiden hakemus oli hylätty, koska se oli jätetty tämän määräajan päättymisen jälkeen, voivat jättää uuden siirtohakemuksen tai uusia siirtohakemuksensa liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tällaisessa tapauksessa toimielin, jonka palveluksessa virkamies on, määrittää palvelusvuosien määrän, jonka se ottaa huomioon omassa järjestelmässään liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa koskevien yleisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti.

24 artikla

1. Entisiin väliaikaisiin toimihenkilöihin, jotka ovat [1 päivänä tammikuuta 2004] työttöminä ja joihin sovelletaan ennen [1 päivää tammikuuta 2004] voimassa olevia muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan säännöksiä, sovelletaan edelleen näitä säännöksiä heidän työttömyytensä päättymiseen saakka.

2. Väliaikaisiin toimihenkilöihin, joiden sopimus on voimassa [1 päivänä tammikuuta 2004], voidaan heidän omasta pyynnöstään soveltaa ennen [1 päivää tammikuuta 2004] voimassa olevia muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan säännöksiä. Tällainen hakemus on jätettävä 30 työpäivän kuluessa väliaikaisen sopimuksen päättymisestä.

25 artikla

1. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdassa ja mainitussa liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutusmatemaattista arvoa laskettaessa virkamieheen tai väliaikaiseen toimihenkilöön sovelletaan ennen [1 päivää tammikuuta 2004] tapahtuneena palvelusaikana kertyneiden oikeuksien osalta seuraavia säännöksiä:

Vanhuuseläkkeen vakuutusmatemaattinen arvo ei saa olla pienempi kuin seuraavien määrien summa:

a. hänen peruspalkastaan eläkemaksuina pidätetty määrä, johon on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko;

b. eroraha suhteutettuna todellisuudessa kertyneeseen palvelusaikaan, jolloin laskentaperusteena on puolitoista kertaa viimeinen peruspalkka ennen vähennyksiä kutakin palvelusvuotta kohti;

c. henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisölle maksettu määrä, johon on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko.

2. Kuitenkin jos virkamiehen tai väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy lopullisesti viraltapanon tai hänen sopimuksensa irtisanomisen vuoksi, maksettava eroraha ja, soveltuvin osin, siirrettävä vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 7 artiklan 1 kohdan h alakohdan perusteella tehtävän päätöksen mukaisesti.

Liite XIII.1 Virkatyypit siirtymäkauden aikana

Tässä liitteessä olevan 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt kunkin ura-alueen v

>TAULUKON PAIKKA>

irkatyypit.

Liite II Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttaminen

Muutetaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot seuraavasti:

1. Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a) Lisätään luetelmakohdan "- ylimääräiset toimihenkilöt" jälkeen luetelmakohta seuraavasti:

"- sopimussuhteiset toimihenkilöt".

b) Lisätään kohta seuraavasti:

"Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi ilmi, että näin ei ole."

2. Korvataan 2 artiklan c alakohta seuraavasti: "toimihenkilöä, joka on palkattu avustamaan yhteisöjen perustamissopimuksissa tai yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyssä sopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä, jonkin yhteisöjen toimielimen tai muun elimen puheenjohtajaksi valittua henkilöä, jotakin Euroopan parlamentin poliittista ryhmää taikka alueiden komitean tai talous- ja sosiaalikomitean ryhmää, ja jota ei valita yhteisöjen virkamiesten joukosta,".

3. Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a) Nykyisestä tekstistä tulee 1 kohta.

b) Korvataan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sanat "ura-alueella B, C tai D tai kielten alan virkaryhmässä" sanoilla "hallintoavustajien tehtäväryhmässä (AST)".

c) Korvataan 1 kohdan b kohdan toisessa luetelmakohdassa ilmaisu "ura-alueen A erityistehtäviä hoitavalle ja muuhun kuin A 1 tai A 2 palkkaluokkaan kuuluvalle" ilmaisulla "hallintovirkamiesten tehtäväryhmän (AD) erityistehtäviä hoitavalle ja muussa kuin johtavassa asemassa (pääjohtaja tai vastaava palkkaluokkaan AD 16 tai AD 15 kuuluva virkamies taikka johtaja tai vastaava palkkaluokkaan AD 15 tai AD 14 kuuluva virkamies) olevalle".

d) Lisätään 2 kohta seuraavasti:

"2. Tämäntyyppistä henkilöstöä ei saa käyttää, jos sovelletaan 3 a artiklaa."

4. Lisätään 3 a artikla seuraavasti:

"3 a artikla

1. Sopimussuhteisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka ei hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä toimea ja joka on palkattu hoitamaan tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti:

- jossain toimielimessä ruumiillisen työn tekemiseksi tai avustavien tehtävien suorittamiseksi,

- henkilöstösääntöjen 1 b artiklassa tarkoitetuissa virastoissa ja muissa Euroopan yhteisössä sijaitsevissa elimissä, jotka on perustettu yhden tai useamman toimielimen erillisellä säädöksellä, jossa sallitaan tämän tyyppisen henkilöstön palkkaaminen,

- yhteisöjen toimielinten edustustoissa ja lähetystöissä,

- muissa Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevissa elimissä.

Kunkin toimielimen on vahvistettava tällaisten toimihenkilöiden palkkaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkka maksetaan asianomaisen toimielimen talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista."

5. Korvataan 4 artikla seuraavasti:

"4 artikla

Paikallisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan paikallisen käytännön mukaisesti tekemään ruumiillista työtä tai suorittamaan avustavia tehtäviä toimessa, joka ei kuulu kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon ja jonka palkka maksetaan talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista. Paikalliseksi toimihenkilöksi katsotaan myös toimihenkilö, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan hoitamaan muita kuin edellä mainittuja tehtäviä, joita yksikön edun vuoksi ei olisi perusteltua antaa virkamiehen tai muun 1 artiklassa tarkoitetun toimihenkilön tehtäväksi."

6. Korvataan 6 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu "1 artiklan toisen kohdan" ilmaisulla "1 b artiklan" ja ilmaisu "2 artiklan toisen kohdan" ilmaisulla "2 artiklan 2 kohdan".

6 a) Korvataan 7 a artiklassa ilmaisu "24 a" ilmaisulla "24 b".

7. Korvataan 8 artikla seuraavasti:

"8 artikla

Edellä 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia määräajaksi tai toistaiseksi. Tällaisen määräajaksi palkatun toimihenkilön sopimus voidaan uusia määräajaksi vain kerran. Tämän jälkeen palvelussuhde voidaan uusia vain toistaiseksi.

Edellä 2 artiklan b tai d alakohdassa tarkoitetun toimihenkilön palvelussuhde solmitaan enintään kahdeksi vuodeksi ja se voidaan uusia vain kerran enintään yhdeksi vuodeksi. Tämän ajanjakson päätyttyä asianomainen ei voi enää toimia väliaikaisena toimihenkilönä. Työsopimuksen päätyttyä toimihenkilö voi hoitaa toimielimessä vakinaista virkaa vain, jos hänet nimitetään virkamieheksi henkilöstösäännöissä vahvistetuin edellytyksin.

Edellä 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetun toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia vain toistaiseksi."

8. Korvataan 10 artikla seuraavasti:

"10 artikla

Sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 1 d ja e artiklan, 5 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdan sekä 7 artiklan säännöksiä, jotka koskevat virkamiesten tasa-arvoista kohtelua, sosiaalipolitiikkaa, toimien luokittelua palkkaluokittain, tehtäväryhmiin pääsyedellytyksiä sekä virkamiesten virkoihin osoittamista.

Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksessa on täsmennettävä, mihin palkkaluokkaan ja mille tasolle asianomainen palkataan.

Jos väliaikainen toimihenkilö määrätään hoitamaan tointa, joka kuuluu ylempään palkkaluokkaan kuin se, johon hänet on palkattu, työsopimukseen on tehtävä tätä koskeva muutos.

Henkilöstösääntöjen VIII osastoa sovelletaan soveltuvin osin tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin."

9. Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a) Korvataan kolmas kohta seuraavasti:

"Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi väliaikaisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Jos väliaikainen toimihenkilö ei ole osoittanut riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä väliaikaisen toimihenkilön toisiin tehtäviin."

b) Poistetaan neljännestä kohdasta ilmaisu ", kuitenkin niin, että palvelusaika voi olla enintään tavanomaisen koeajan pituinen".

9 a) Poistetaan 15 artiklan 2 kohdasta ilmaisu " 2 artiklan a, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin toimihenkilöihin".

10. Korvataan 16 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

"Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklan sekä 55-61 artiklan säännöksiä, jotka koskevat työajan pituutta ja työtuntien aikataulua, ylityötunteja, keskeytymätöntä vuorotyötä, päivystämistä työpaikalla tai kotona, lomia ja yleisiä vapaapäiviä, sovelletaan soveltuvin osin. Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi kestää pidempään kuin työsopimus."

10 a) Korvataan 17 artiklan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa sana "kuusi" sanalla "kaksitoista".

11. Korvataan 20 artikla seuraavasti:

"20 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 63, 64, 65 ja 65 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat sitä, minä valuuttana palkka ilmoitetaan, sekä tämän palkan tarkistamista ja mukauttamista, sovelletaan soveltuvin osin.

2. Henkilöstösääntöjen 66, 67, 69, 70 ja 70 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat peruspalkkaa, perhelisiä, ulkomaankorvausta ja kuolemantapauksen yhteydessä maksettavaa korvausta, sovelletaan soveltuvin osin.

3. Väliaikainen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä palkkaluokkansa seuraavalle palkkatasolle."

12. Korvataan 21 artiklassa ilmaisu "3, 4 ja 4 a" ilmaisulla "3 ja 4" ja sanan "perhelisien" jälkeen oleva pilkku sanalla "ja" sekä poistetaan sanat "ja kiinteämääräisen korvauksen".

13. Korvataan 24 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

- [917,21] euroa [23] sellaisen toimihenkilön osalta, jolla on oikeus kotitalouslisään, ja

[23] Ks. alaviite 8.

- [545,37] euroa [24] sellaisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään.

[24] Ks. alaviite 8.

Kun kummatkin puolisot ovat yhteisöjen virkamiehiä tai muuta henkilöstöä ja kummallakin on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan vain sille puolisolle, jolla on korkeampi peruspalkka."

14. Muutetaan 28 a artikla seuraavasti:

a) Korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"3. Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota väliaikainen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

- 60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,

- 45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen,

- 30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle [1 100] euroa eivätkä yli [2 200] euroa sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä mukautetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevaa palkkataulukkoa.

4. Entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään kolmenkymmenenkuuden kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes palvelusajasta. Jos entinen väliaikainen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen väliaikainen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta."

b) Korvataan 6 ja 7 kohta seuraavasti:

"6. Työttömyyskorvaukseen ja perhelisiin sovelletaan henkilöstösääntöjen 82 artiklan mukaisesti eläkkeisiin sovellettavaa sen jäsenvaltion korjauskerrointa, jossa asianomainen todistettavasti asuu. Työttömyyskorvaukseen sovelletaan aina uusinta vuosittaisen tarkistuksen jälkeen voimassa olevaa korjauskerrointa. Komissio maksaa nämä määrät asianomaisen asuinmaan valuuttana. Niihin sovelletaan henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädettyjä valuuttakursseja.

7. Kukin väliaikainen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi suoritettavasta maksusta. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon [1 000] [25] euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä toimielimen suorittaman kahden kolmasosan kanssa erityiseen työttömyysrahastoon. Tämä rahasto on toimielinten yhteinen, ja nämä maksavat omat osuutensa komissiolle kuukausittain kahdeksan päivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Komissio hyväksyy ja maksaa tämän artiklan soveltamisesta aiheutuvat menot Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti."

[25] Ks. alaviite 8.

c) Korvataan 11 kohta seuraavasti:

"11. Komissio antaa neuvostolle kertomuksen tämän työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta ensin vuoden kuluttua järjestelmän perustamisesta ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Komissio voi esittää neuvostolle tästä kertomuksesta riippumatta ehdotuksia 7 kohdassa säädettyjen maksujen mukauttamiseksi, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää. Neuvosto säätää näistä ehdotuksista 3 kohdassa säädetyin edellytyksin."

15. Korvataan 33 artikla seuraavasti:

"33 artikla

1. Toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä toimielimen palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyysavustus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

Työkyvyttömyysavustuksen määrä on 70 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla vähimmäistoimeentulon määrää pienempi. Työkyvyttömyysavustuksesta suoritetaan maksut eläkejärjestelmään.

Jos työkyvyttömyyden syynä on tapaturma, joka on sattunut toimihenkilölle hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyysavustuksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa määritellystä vähimmäistoimeentulosta. Lisäksi tällaisessa tapauksessa eläkevakuutusmaksu maksetaan entisen työnantajan talousarviosta.

Jos työkyvyttömyys on toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 39 artiklassa tarkoitetun erorahan.

Työkyvyttömyysavustuksen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan avustuksen perusteella.

2. Työkyvyttömyyden asteen määrittelee henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

3. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 40 artiklassa tarkoitettu toimielin voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyysavustuksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen avustuksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, asianomaisen on palattava toimeensa toimielimen palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin yhteisöjen palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 47 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 39 artiklaa."

16. Korvataan 37 artikla seuraavasti:

"37 artikla

Kun toimihenkilö tai vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen henkilöstösääntöjen 80 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

Kun toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen saaja kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan henkilöstösääntöjen 80 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä.

Kun sellainen 2 artiklan a, c tai d alakohdassa tarkoitettu entinen väliaikainen toimihenkilö kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen 60 vuoden ikää ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka kuluessa hän olisi täyttänyt 60 vuotta, hänen huollettavinaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.

Kun kyseessä on henkilösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.

Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.

Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin."

17. Korvataan 39 artikla seuraavasti:

"39 artikla

1. Edellä 2 artiklassa tarkoitetulla toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeuksiaan vähennetään suhteessa 42 artiklan perusteella maksettuun määrään.

2. Vanhuuseläkkeen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisän suhteellinen osa lasketaan kyseisen etuuden saajan eläkkeen perusosan perusteella."

18. Korvataan 40 artiklan neljäs kohta seuraavasti:

"Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa henkilöstösääntöjä, näiden määrien palauttamista lisättynä 3,5 prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevassa 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen."

19. Korvataan 41 artiklassa ilmaisu "83 artiklan" ilmaisulla "83 ja 83 a artiklan".

20. Korvataan 47 artikla seuraavasti:

"47 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa:

1. sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 65 vuotta;

2. kun kyseessä on määräaikainen työsopimus:

a) työsopimuksessa mainittuna päivänä;

b) sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella toimihenkilö tai toimielin voi irtisanoa sopimuksen ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Kun kyseessä on toimihenkilö, jonka palvelussuhde on uusittu, irtisanomisaika on enintään kuusi kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Toisaalta irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi. Jos toimielin irtisanoo työsopimuksen, toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, jonka määrä on kolmasosa hänen peruspalkastaan palvelussuhteen päättymispäivämäärän ja työsopimuksen päättymispäivämäärän väliseltä ajalta;

c) kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan b alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa;

3. kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus:

a) työsopimuksessa mainitun irtisanomisajan päättyessä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista tosiasiallista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enintään kymmenen kuukautta.

Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Toisaalta irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi;

b) kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan a alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa."

20 a) Poistetaan 48 artiklan b alakohta, ja c alakohdasta tulee uusi b alakohta.

21. Lisätään 48 a artikla seuraavasti:

"48 a artikla

Palvelussuhteiden päättymistä koskevia henkilöstösääntöjen 47 a artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin väliaikaisiin toimihenkilöihin, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus."

21 a) Korvataan 49 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu "88 artiklassa" ilmaisulla "liitteessä IX olevassa 21 artiklassa".

21 b) Korvataan 50 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu "88 artiklassa" ilmaisulla "liitteessä IX olevassa 21 artiklassa".

22. Korvataan 51, 52 ja 53 artikla seuraavasti:

"51 artikla

Ylimääräisen toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä määräajaksi; sitä voidaan jatkaa.

52 artikla

Ylimääräisen toimihenkilön tosiasiallinen palvelussuhde, mukaan luettuna työsopimuksen jatkaminen, voi kestää enintään kolme vuotta.

53 artikla

1. Ylimääräiset toimihenkilöt jaetaan kolmeen tehtäväryhmään, jotka vastaavat heidän hoitamiaan tehtäviä. Kukin tehtäväryhmä jaetaan palkkaluokkiin.

Luokittelu tehdään 55 artiklan säännösten mukaisesti asianomaisten pätevyyden ja työkokemuksen perusteella.

2. Tyypilliset virat ja niitä vastaavat ryhmät esitetään seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 1 d ja e artiklan säännöksiä, jotka koskevat virkamiesten tasa-arvoista kohtelua ja sosiaalipolitiikkaa."

23. Lisätään 55 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

"3. Jotta henkilö voidaan ottaa palvelukseen ylimääräiseksi toimihenkilöksi, hänellä on oltava:

a) tehtäväryhmissä II ja III:

- korkeakoulututkinto, tai

- ylempi keskiasteen tutkinto ja vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, tai

- vastaava työkokemus;

b) tehtäväryhmässä IV:

- vähintään kolmivuotiset tutkintoon johtaneet korkeakouluopinnot sekä joko vähintään yhden vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai yhden lisävuoden pituiset korkeakouluopinnot, taikka

- vastaava työkokemus."

24. Lisätään 57 artiklaan ilmaisu ", lukuun ottamatta 55 a artiklan 2 kohtaa".

25. Lisätään 58 artiklan ensimmäiseen kohtaan virke seuraavasti: "Henkilöstösääntöjen liitteessä V olevan 3 ja 5 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin."

26. Korvataan 59 artikla seuraavasti:

"59 artikla

Edellä 16 artiklassa olevia sairauslomaa ja vanhempainlomaa koskevia säännöksiä sovelletaan ylimääräiseen toimihenkilöön. Henkilöstösääntöjen 42 a artiklassa tarkoitetun vanhempainloman kesto on kuitenkin rajoitettu yhteisön lainsäädännössä vahvistettuun vähimmäiskestoon.

Palkallinen sairausloma voi kestää enintään kuukauden tai ylimääräisen toimihenkilön jo suorittaman palvelusajan verran, jos tämä aika on kuukautta pidempi. Äitiyslomaa koskevaa henkilöstösääntöjen 58 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin."

27. Korvataan 63 artikla seuraavasti:

"63 artikla

Peruspalkka-asteikko esitetään seuraavassa taulukossa.

>TAULUKON PAIKKA>

28. Poistetaan 63 a artikla.

29. Korvataan 65 artikla seuraavasti:

"65 artikla

Henkilöstösääntöjen 67 artiklan säännöksiä, lukuun ottamatta 1 kohdan c alakohtaa, ja henkilöstösääntöjen 69 artiklan säännöksiä sekä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1, 2 ja 4 artiklan säännöksiä, jotka koskevat perhelisien, ulkomaankorvauksen ja kiinteämääräisen korvauksen myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin."

29 a) Korvataan 66 artikla seuraavasti:

"66 artikla

"Kun toimihenkilö saa päiväpalkkaa, palkkasaatava kustakin maksettavasta päivästä on kahdeskymmenes osa kuukausipalkasta. Palkka maksetaan viikoittain kunkin viikon lopussa."

30. Korvataan 67 ja 68 artikla seuraavasti:

"67 artikla

Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 7, 11, 12, 13, ja 13 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat matkakulujen ja virkamatkakulujen korvaamista sekä asumis- ja työmatkakorvauksen myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin.

68 artikla

Kun toimihenkilö saa kuukausipalkkaa, palkka maksetaan viimeistään kuukauden viimeisenä työpäivänä.

Kun palkkasaatava ei koske koko kuukausipalkkaa, palkka jaetaan kolmaskymmenesosiin:

a) jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on enintään viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on sama kuin maksettavien päivien todellinen lukumäärä,

b) jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on kolmenkymmenen ja muiden kuin maksettavien päivien todellisen lukumäärän välinen erotus.

Kun toimihenkilö saa oikeuden perhelisiin ja ulkomaankorvaukseen sen jälkeen kun hän on aloittanut palveluksensa, ne maksetaan hänelle sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka kuluessa kyseinen peruste muodostuu. Kun oikeus näihin lisiin ja tähän korvaukseen päättyy, ne maksetaan toimihenkilölle sen kuukauden viimeiseen päivään asti, jonka kuluessa kyseinen peruste lakkaa olemasta voimassa.

30 a) Muutetaan 70 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) Lisätään ensimmäisessä alakohdassa sanan "työkyvyttömyyden" jälkeen ilmaisu ", työttömyyden";

b) Korvataan toisessa alakohdassa sanat "tällaiseen sairausvakuutusjärjestelmään" sanoilla "tällaiseen sairausvakuutus- tai työttömyysturvajärjestelmään".

31. Korvataan 74 artikla seuraavasti:

"74 artikla

Ylimääräisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa:

1. työsopimuksessa mainittuna päivänä;

2. sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 65 vuotta;

3. sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella toimihenkilö tai toimielin voi irtisanoa sopimuksen ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Toisaalta irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi. Jos toimielin irtisanoo työsopimuksen, toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, jonka määrä on kolmasosa hänen peruspalkastaan palvelussuhteen päättymispäivämäärän ja työsopimuksen päättymispäivämäärän väliseltä ajalta;

4. kun hän ei enää täytä 55 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan 3 kohdassa säädettyä irtisanomisaikaa."

32. Muutetaan 75 artikla seuraavasti:

a) Korvataan johdantokappale seuraavasti: "Ylimääräisen toimihenkilön palvelussuhteen irtisanomiseen sovelletaan seuraavaa:";

b) Korvataan c alakohta seuraavasti:

c) "c) kun toimihenkilö ei enää täytä 55 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyjä edellytyksiä. Irtisanominen voidaan kuitenkin tehdä vain, jos asianomaisella on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen,"

33. Nykyisestä IV osastosta tulee V osasto.

34. Lisätään IV osasto seuraavasti:

"IV osasto: Sopimussuhteiset toimihenkilöt

I luku: Yleiset säännökset

79 artikla

Sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, jonka pituus voi olla kolmesta kuukaudesta viiteen vuoteen. Työsopimus voidaan uusia vain kerran enintään viiden vuoden määräajaksi. Alkuperäisen sopimuksen ja ensimmäisen uusimisen kokonaiskeston on oltava vähintään kuusi kuukautta tehtäväryhmän I osalta ja vähintään yhdeksän kuukautta muiden tehtäväryhmien osalta. Tämän jälkeen palvelussuhde voidaan uusia vain toistaiseksi.

80 artikla

1. Sopimussuhteiset toimihenkilöt jaetaan neljään tehtäväryhmään, jotka vastaavat heidän hoitamiaan tehtäviä. Kukin tehtäväryhmä jaetaan palkkaluokkiin ja -tasoihin.

2. Sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan palkata vain:

- palkkaluokkiin 13, 14 ja 16 tehtäväryhmän IV osalta,

- palkkaluokkiin 8, 9 ja 10 tehtäväryhmän III osalta,

- palkkaluokkiin 4 ja 5 tehtäväryhmän II osalta,

- palkkaluokkaan 1 tehtäväryhmän I osalta.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokittelu kuhunkin tehtäväryhmään perustuu asianomaisten pätevyyteen ja työkokemukseen. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle.

3. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö vaihtaa toimea saman tehtäväryhmän sisällä, häntä ei voida luokitella alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle kuin aiempaa toimea varten on vahvistettu.

Kun sopimussuhteinen toimihenkilö siirtyy ylempään tehtäväryhmään, hänet luokitellaan sellaiseen palkkaluokkaan ja sellaiselle palkkatasolle, jossa hän saa vähintään aiemman sopimuksen mukaisesti saamansa palkan suuruista palkkaa.

Samoja säännöksiä sovelletaan silloin kun kyseessä oleva toimihenkilö tekee toimielimen tai erillisviraston kanssa uuden sopimuksen välittömästi toisen toimielimen tai erillisviraston kanssa tehdyn sopimuksen jatkoksi.

4. Tyypilliset virat ja niitä vastaavat tehtäväryhmät esitetään seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

5. Kukin 3 a artiklassa tarkoitettu toimielin tai elin päättää edellä olevan taulukon perusteella kuhunkin tyypilliseen virkaan sisältyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista saatuaan 10 artiklassa tarkoitetun henkilöstösääntökomitean lausunnon.

6. Sosiaalipolitiikkaa koskevia henkilöstösääntöjen 1 e artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

2 luku: Oikeudet ja velvollisuudet

81 artikla

Palvelussuhteen ehtojen 11 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

3 luku: Palvelukseen ottamista koskevat edellytykset

82 artikla

1. Sopimussuhteiset toimihenkilöt otetaan palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta, ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, ikään, vammaisuuteen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhetilanteestaan.

2. Jotta henkilö voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi, hänellä on oltava vähintään:

a) tehtäväryhmässä I, suoritettu oppivelvollisuus;

b) tehtäväryhmissä II ja III:

- korkeakoulututkinto, tai

- ylempi keskiasteen tutkinto ja vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, tai

- vastaava työkokemus;

c) tehtäväryhmässä IV:

- vähintään kolmivuotiset tutkintoon johtaneet korkeakouluopinnot sekä joko vähintään yhden vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai yhden lisävuoden pituiset korkeakouluopinnot, taikka

- vastaava työkokemus.

3. Sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:

a) joka on yhteisön jonkin jäsenvaltion kansalainen, ellei 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen myönnä tästä poikkeusta, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,

b) joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,

c) joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset, -

d) jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen.

4. Kun kyseessä on ensimmäinen sopimus, edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi jättää vaatimatta asianomaista esittämään asiakirjoja, jotka todistavat hänen täyttävän 2 kohdassa ja 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut edellytykset, jos asianomaisen palvelussuhteen on määrä kestää vähemmän kuin kolme kuukautta.

83 artikla

Ennen palvelukseen ottamista toimielimen asiantuntijalääkäri suorittaa sopimussuhteiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 82 artiklan 3 kohdan d alakohdan edellytykset.

Henkilöstösääntöjen 33 artiklan toista kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

84 artikla

1. Sopimussuhteisen toimihenkilön on oltava koeajalla tehtäväryhmässä I ensimmäiset kuusi palveluskuukautta ja muissa tehtäväryhmissä ensimmäiset yhdeksän palveluskuukautta.

2. Kun toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi vähintään yhden kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavasti.

3. Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi sopimussuhteisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö ei ole osoittanut riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä sopimussuhteisen toimihenkilön toisiin tehtäviin.

4. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö osoittautuu ilmeisen soveltumattomaksi, arviointi voidaan laatia milloin tahansa koeajan kuluessa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi tämän arvioinnin perusteella päättää sopimussuhteisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen.

5. Irtisanotulle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan korvauksena kolmannes hänen peruspalkastaan kultakin hänen suorittamaltaan koeajan kuukaudelta.

85 artikla

Arviointia koskevaa henkilöstösääntöjen 43 artiklan ensimmäistä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin vähintään yhdeksi vuodeksi palkattuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.

86 artikla

Sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.

87 artikla

1. Päätöksen siirtämisestä samassa tehtäväryhmässä ylempään palkkaluokkaan tekee 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen. Se tapahtuu luokittelemalla sopimussuhteinen toimihenkilö ylemmän palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle. Ylennys voidaan suorittaa ainoastaan valitsemalla ylennettävät niiden sopimussuhteisten toimihenkilöiden joukosta, jotka on otettu palvelukseen vähintään kolmeksi vuodeksi ja jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, sopimussuhteisten toimihenkilöiden, jotka voidaan luokitella ylempään palkkaluokkaan, ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella.

2. Sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan siirtää ylempään tehtäväryhmään vain yleisen valintamenettelyn kautta.

4 luku: Työehdot

88 artikla

Palvelussuhteen ehtojen 16-18 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

5 luku: Palkkaus ja kulujen korvaaminen

89 artikla

Palvelussuhteen ehtojen 19-27 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jollei 90 ja 92 artiklassa säädetyistä muutoksista muuta johdu.

90 artikla

Peruspalkka-asteikko [26] esitetään seuraavassa taulukossa.

[26] Ks. alaviite 8.

>TAULUKON PAIKKA>

91 artikla (poistettu) 92 artikla

Poiketen siitä, mitä 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:

- [689,90] euroa [27] sellaisen toimihenkilön osalta, jolla on oikeus kotitalouslisään, ja

[27] Ks. alaviite 8.

- [409,03] euroa [28] sellaisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään.

[28] Ks. alaviite 8.

6 luku: Sosiaaliturva

A jakso: Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaaliturvaetuudet

93 artikla

Palvelussuhteen ehtojen 28 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

94 artikla

1. Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka jää työttömäksi sen jälkeen kun hänen palvelussuhteensa jossakin Euroopan yhteisöjen toimielimessä on päättynyt ja:

- joka ei saa Euroopan yhteisöjen maksamaa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyysavustusta,

- jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu irtisanoutumisesta tai sopimuksen purkamisesta kurinpitosyistä,

- joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta ja

- jonka asuinpaikka on jossakin yhteisöjen jäsenvaltiossa,

maksetaan kuukausittain työttömyyskorvausta jäljempänä määriteltävin edellytyksin.

Kun toimihenkilö voi saada kansallista työttömyyskorvausta, hänen on ilmoitettava siitä toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli ja joka ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Tässä tapauksessa tämä korvaus vähennetään 3 kohdan perusteella maksettavasta korvauksesta.

2. Työttömyyskorvausta saadakseen sopimussuhteisen toimihenkilön on:

a) ilmoittauduttava työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimatoimistoon, jossa hänen asuinpaikkansa on;

b) täytettävä ne velvoitteet, jotka kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä on asetettu sen mukaisen työttömyyskorvauksen saajalle;

c) toimitettava kuukausittain toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antama todistus, josta käy ilmi, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvoitteet, sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli; tämä toimittaa sen välittömästi komissiolle.

Yhteisö voi myöntää korvauksen tai säilyttää sen ennallaan, vaikka b alakohdassa mainitut kansalliset velvoitteet eivät täyttyisikään sairauden, tapaturman, raskauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen myöntää niistä vapautuksen.

Komissio vahvistaa tämän kohdan soveltamiseen tarvittavat säännökset sen jälkeen kun asiantuntijakomitea on antanut lausuntonsa.

3. Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota sopimussuhteinen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:

- 60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,

- 45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen,

- 30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.

Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle [825] euroa eivätkä yli [1 650] euroa sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä mukautetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevaa palkkataulukkoa.

4. Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään kolmenkymmenenkuuden kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes palvelusajasta. Jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.

5. Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 1 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Asianomaisen on ilmoitettava muista vastaavista korvauksista, joita joko hän tai hänen puolisonsa saa, sillä nämä korvaukset vähennetään tämän artiklan nojalla maksettavista korvauksista.

Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeus sairausvakuutukseen ilman että hänen tarvitsee maksaa siihen liittyviä maksuja.

6. Työttömyyskorvaukseen ja perhelisiin sovelletaan henkilöstösääntöjen 82 artiklan mukaisesti eläkkeisiin sovellettavaa sen jäsenvaltion korjauskerrointa, jossa asianomainen todistettavasti asuu. Työttömyyskorvaukseen sovelletaan aina uusinta vuosittaisen tarkistuksen jälkeen voimassa olevaa korjauskerrointa. Komissio maksaa nämä määrät asianomaisen asuinmaan valuuttana. Niihin sovelletaan henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädettyjä valuuttakursseja.

7. Kukin sopimussuhteinen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi suoritettavasta maksusta. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon 750 euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä toimielimen suorittaman kahden kolmasosan kanssa erityiseen työttömyysrahastoon. Tämä rahasto on toimielinten yhteinen, ja nämä maksavat omat osuutensa komissiolle kuukausittain kahdeksan päivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Komissio hyväksyy ja maksaa tämän artiklan soveltamisesta aiheutuvat menot Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

8. Työttömäksi jääneelle entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta annettua asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68.

9. Työllisyyttä ja työttömyyttä koskevissa asioissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, toimivat tehokkaassa yhteistyössä komission kanssa tämän artiklan soveltamiseksi asianmukaisesti.

10. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan säännöksissä, jotka yhteisöjen toimielimet antavat yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan viimeisen alakohdan soveltamista.

11. Komissio antaa neuvostolle kertomuksen tämän työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta ensin vuoden kuluttua järjestelmän perustamisesta ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Komissio voi esittää neuvostolle tästä kertomuksesta riippumatta ehdotuksia 7 kohdassa säädettyjen maksujen mukauttamiseksi, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää. Neuvosto säätää näistä ehdotuksista 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.

95 artikla

Henkilöstösääntöjen 74 artiklassa säädettyä syntymälisää koskevia säännöksiä ja henkilöstösääntöjen 75 artiklan säännöksiä, joiden mukaan toimielin maksaa siinä tarkoitetut kulut, sovelletaan soveltuvin osin.

96 artikla

Henkilöstösääntöjen 76 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lahjoitusten, lainojen ja ennakoiden myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin sopimussuhteiseen toimihenkilöön hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

B jakso: Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus

97 artikla

Sopimussuhteinen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.

Tässä jaksossa säädetyt etuudet ja takuut keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvien rahallisten etuuksien maksaminen keskeytetään tilapäisesti tämän järjestelmän säännösten perusteella.

98 artikla

Jos ennen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyvät takuut tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut toimielimen palvelukseen.

Toimihenkilö voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetylle työkyvyttömyyslautakunnalle.

99 artikla

1. Toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä toimielimen palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyysavustus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.

2. Työkyvyttömyysavustuksen määrä on 70 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Työkyvyttömyysavustuksesta suoritetaan maksut eläkejärjestelmään.

3. Kun työkyvyttömyys johtuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tai niiden hoitoon liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että toimihenkilö on vaarantanut henkensä ihmishengen pelastamiseksi, työkyvyttömyysavustuksen on oltava vähintään 120 prosenttia tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta. Lisäksi maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin entisen työnantajan talousarviosta.

4. Jos työkyvyttömyys on toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 107 artiklassa tarkoitetun erorahan.

5. Työkyvyttömyysavustuksen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan avustuksen perusteella.

100 artikla

1. Työkyvyttömyyden asteen määrittelee henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

2. Oikeus työkyvyttömyysavustukseen alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona asianomaisen toimihenkilön palvelusaika päättyy soveltuvin osin sovellettavan 47 ja 48 artiklan mukaisesti.

3. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 40 artiklassa tarkoitettu toimielin voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyysavustuksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen avustuksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, asianomaisen on palattava toimeensa toimielimen palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.

Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin yhteisöjen palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 47 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 107 artiklaa.

101 artikla

1. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyille kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 102-105 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Kun entinen työkyvyttömyysavustuksen saaja, joka saa vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt 60 vuotta ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuseläkkeensä maksamista siirretään sitä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jona hän täyttää 60 vuotta, kuolee, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä tässä liitteessä säädetyin edellytyksin.

3. Jos toimihenkilö tai entinen toimihenkilö, joka saa työkyvyttömyysavustusta tai vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt 60 vuotta, ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuseläkkeensä maksamista siirretään sitä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jona hän täyttää 60 vuotta, on ollut kadoksissa yli vuoden ajan, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun tilapäisiä eläkkeitä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin asianomaisen puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina.

102 artikla

Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön eloon jäänyt puoliso, lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritettavat maksut.

103 artikla

Toimihenkilön eloon jäänyt puoliso saa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa säädetyin edellytyksin perhe-eläkettä, jonka on oltava vähintään 35 prosenttia toimihenkilön viimeisestä kuukausittaisesta peruspalkasta ja vähintään tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisen peruspalkan suuruinen. Jos toimihenkilö kuolee, perhe-eläkkeen määrää korotetaan 60 prosenttiin siitä vanhuuseläkkeestä, joka toimihenkilölle olisi maksettu hänen kuolinpäivänään, jos hänellä olisi ollut oikeus sitä hakea, palvelusvuosista tai iästä riippumatta.

Perhe-eläkettä saavalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin. Huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän määrä on kuitenkin kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.

104 artikla

1. Kun toimihenkilö tai vanhuus- tai työkyvyttömyysavustuksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 25 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

2. Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.

3. Kun toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen saaja kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan henkilöstösääntöjen 80 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä.

4. Kun sellainen entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen 60 vuoden ikää ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka kuluessa hän olisi täyttänyt 60 vuotta, hänen huollettavinaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.

5. Kun kyseessä on henkilösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.

6. Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.

7. Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.

105 artikla

Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

106 artikla

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 29 artiklassa säädettyjä enimmäismäärää ja jakoperustetta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.

C jakso: Vanhuuseläke ja eroraha

107 artikla

1. Edellä tarkoitetulla sopimussuhteisella toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeuksistaan vähennetään suhteellisesti 110 artiklan perusteella maksettu määrä.

2. Vanhuuseläkkeen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan eläkkeen perusteella.

108 artikla

1. Jos toimihenkilö nimitetään yhteisöjen virkamieheksi, hänellä ei ole oikeutta 107 artiklan 1 kohdassa säädettyyn erorahaan.

Palvelusaika yhteisöjen sopimussuhteisena toimihenkilönä otetaan huomioon laskettaessa asianomaisen vanhuuseläkkeeseen vaikuttavia palvelusvuosia henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin.

2. Jos toimihenkilö on käyttänyt 110 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, hänen eläkeoikeuksistaan vähennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaava ajanjakso.

3. Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa henkilöstösääntöjä, näiden määrien palauttamista lisättynä 3,5 prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevassa 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen."

D jakso: Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus

109 artikla

Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoittamiseksi sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 83 ja 83 a artiklan sekä niiden liitteessä VIII olevan 36 ja 38 artiklan säännöksiä.

110 artikla

Toimihenkilöllä on toimielimen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että toimielin suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa luomiseksi tai ylläpitämiseksi lähtömaassaan.

Nämä maksut voivat olla enintään 16,5 prosenttia hänen peruspalkastaan, ja ne maksetaan yhteisöjen talousarviosta.

E jakso: Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkkeen laskeminen

111 artikla

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 40-44 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

F jakso: Etuuksien maksaminen

112 artikla

1. Henkilöstösääntöjen 81 a ja 82 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 45 artiklan säännöksiä, jotka koskevat maksujen suorittamista, sovelletaan soveltuvin osin.

2. Määrät, jotka toimihenkilön on maksettava yhteisöille tämän vakuutusjärjestelmän mukaan sinä päivänä, jona etuudet ovat maksettavissa, vähennetään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetun toimielimen määrittämällä tavalla toimihenkilölle tai tämän oikeudenomistajille maksettavista määristä. Vähentäminen voidaan tehdä useamman kuukauden kuluessa.

G jakso: Yhteisöjen sijaantulo

113 artikla

Yhteisöjen sijaantuloa koskevia henkilöstösääntöjen 85 a artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

6 a luku: Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen

113 a artikla

Henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä, jotka koskevat aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperimistä, sovelletaan soveltuvin osin.

6 b luku: Muutoksenhaku

113 b artikla

Henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua, sovelletaan soveltuvin osin.

7 luku: Yhteisön ulkopuolisissa maissa toimessa oleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovellettavat erityiset poikkeussäännökset

114 artikla

Yhteisön ulkopuolisissa maissa toimessa oleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen liitteessä X olevaa 6-16 ja 19-25 artiklaa. Kyseisen liitteen 21 artiklaa sovelletaan kuitenkin vain, jos työsopimuksen kesto on vähintään yksi vuosi.

8 luku: Palvelussuhteen päättyminen

115 artikla

Sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin 47-50 a artiklaa, 48 a artiklaa lukuun ottamatta."

35. Entisestä 79 artiklasta tulee 116 artikla ja entisestä 80 artiklasta tulee 117 artikla.

36. Entisestä 81 artiklasta tulee 118 artikla ja se korvataan seuraavasti:

"118 artikla

Toimielimen ja yhteisöjen ulkopuolisessa maassa toimessa olevan paikallisen toimihenkilön väliset riidat ratkaisee välityslautakunta toimihenkilön työsopimuksessa olevassa välityslausekkeessa määritellyin edellytyksin."

37. Poistetaan entinen VI osasto.

38. Entisestä V osastosta tulee VI osasto, entisestä 82 artiklasta 119 artikla ja entisestä 83 artiklasta 120 artikla.

38 a) Lisätään 120 artikla seuraavasti:

"120 artikla

Sovelletaan virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia henkilöstösääntöjen 1 d ja e artiklan, 11, 11 a, 12 ja 12 a artiklan, 16 artiklan ensimmäisen kohdan, 17, 17 a, 19, 22, 22 a, b ja c artiklan, 23 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, 25 artiklan toisen kohdan säännöksiä sekä muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.".

39. Poistetaan VII osastosta entinen 99-101 artikla ja lisätään 121 artikla seuraavasti:

"121 artikla

Liitteessä vahvistetaan näiden palvelussuhteen ehtojen mukaisella sopimuksella palvelukseen otettuihin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ehtojen muiden säännösten soveltamista."

40. VIII osastossa entisestä 102 artiklasta tulee 122 artikla ja entisestä 103 artiklasta tulee 123 artikla.

41. Lisätään liite seuraavasti:

"Liite: Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset

1 artikla

1. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevia säännöksiä.

2. Muutetaan ... päivän ...kuuta ... (voimaantulopäivä) ja .... päivän ...kuuta .... (voimaantulopäivä + 2 vuotta) välisenä aikana muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot seuraavasti:

a) korvataan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sana "hallintoavustajien tehtäväryhmässä (AST)" sanoilla "ura-alueella B, C tai D";

b) korvataan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa sanat "hallintovirkamiesten tehtäväryhmän (AD)" sanoilla "ura-alueen A", ilmaisu "AD 16 tai AD 15" ilmaisulla "A*16 tai A*15" sekä ilmaisu "AD 15 tai AD 14" ilmaisulla A*15 tai A*14";

c) korvataan 10 artiklan ensimmäisessä kohdassa sanat "tehtäväryhmiin" sanalla "ura-alueisiin".

2 artikla

1. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti kyseisten ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ehdottaa sopimussuhteisen toimihenkilön sopimusta toimihenkilöille, jotka [... päivänä ....kuuta ....] (voimaantulopäivä) ovat yhteisöjen palveluksessa toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella paikallisena toimihenkilönä Euroopan unionissa tai kansallisen lainsäädännön nojalla mainittujen ehtojen 3 a artiklassa tarkoitetussa elimessä. Sopimus tulee voimaan [... päivänä ....kuuta ....] (voimaantulopäivä).

2. Jos sopimustarjouksen hyväksyvän toimihenkilön luokitus johtaisi hänen nettopalkkansa alenemiseen asiaa koskevan lainsäädännön mukaisten vähennysten jälkeen, hänet luokitellaan samassa tehtäväryhmässä nykyistä nettopalkkatasoa vastaavaan tai välittömästi ylempään palkkaluokkaan ja vastaavalle tai välittömästi ylemmälle palkkatasolle. Jos tällaista luokittelua ei ole mahdollista tehdä samassa tehtäväryhmässä, hänet luokitellaan tehtäväryhmänsä viimeiseen palkkaluokkaan ja viimeiselle palkkatasolle ja hänelle maksetaan määrien välisen erotuksen suuruinen korvaus.

3. Toimihenkilö, joka ei hyväksy 1 kohdassa tarkoitettua tarjousta, voi olla edelleen sopimussuhteisessa suhteessa toimielimen kanssa.

3 artikla

Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan d alakohtaa ja jotka on otettu palvelukseen määräajaksi, voimassaolevat sopimukset voidaan uusia tämän asetuksen voimaantulopäivänä. Jos kyseessä on toinen uusiminen, sopimus tehdään toistaiseksi. Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan järjestelmän 2 artiklan d alakohtaa, voimassaolevia toistaiseksi tehtyjä sopimuksia ei muuteta.

4 artikla

Ylimääräisten toimihenkilöiden palkkoihin, jotka maksetaan tämän asetuksen voimaantulopäivänä voimassaolevien sopimusten mukaisesti, ei sovelleta j

>TAULUKON PAIKKA>

ärjestelmän 63 artiklaa.

RAHOITUSSELVITYS

SISÄLLYSLUETTELO

Henkilöstöpolitiikan uudistus: Yhtäläiset mahdollisuudet 123

Henkilöstöpolitiikan uudistus: Perhesyistä myönnettävät lomat ja joustavat työjärjestelyt 126

Henkilöstösääntöjen uudistus: Palkkausjärjestelmän nykyaikaistaminen 129

Henkilöstösääntöjen uudistus: Eläkejärjestelmän nykyaikaistaminen 133

Henkilöstöpolitiikan uudistus: Joustava eläkkeelle siirtyminen ja työttömyysrahasto 138

Muu kuin vakinainen henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt 142

Yhtenäisen ulkomaanedustuksen hallinnollinen uudistus - Ehdotus 8 artiklan, liitteen VII ja liitteen X muuttamiseksi 152

Urajärjestelmää koskeva uudistus 153

Henkilöstöpolitiikan uudistus: Yhtäläiset mahdollisuudet

1. TOIMEN NIMI

Henkilöstöpolitiikan uudistus: Yhtäläiset mahdollisuudet

2. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

A1002 // perhelisät - toimielimen jäsenet

A101 // tapaturma- ja sairausvakuutus - toimielimen jäsenet

A1032 // perhe-eläke - toimielimen jäsenet

A1101 // perhelisät

A1130 // sairausvakuutus

A1141 // kulut vuosittaisista matkoista asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle

A1902 // perhe-eläke

Talousarvion B-osasta sidotaan määrärahoja myös tutkimushenkilöstöstä ja erillisvirastojen henkilöstöstä aiheutuviin menoihin.

3. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 283 artikla

4. TOIMEN KUVAUS

4.1 Toimen yleistavoite

Toimi jakautuu kahteen toimenpiteeseen seuraavasti:

a) Kaikkien henkilöstösäännöissä säädettyjen etuuksien myöntäminen kaikille naimisissa oleville hetero- tai homoseksuaaleille virkamiehille sekä jonkin jäsenvaltion lainsäädännössä parisuhteeksi tunnustetussa muussa parisuhteessa kuin avioliitossa oleville virkamiehille edellyttäen, että pari ei voi solmia avioliittoa;

b) Eräiden henkilöstösäännöissä säädettyjen etuuksien (sairausvakuutus) ja eräiden hallinnollisten etuuksien myöntäminen jonkin jäsenvaltion lainsäädännössä parisuhteeksi tunnustetussa muussa parisuhteessa kuin avioliitossa oleville virkamiehille, mikäli pari voisi solmia avioliiton.

4.2. Toimen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Toimi pyritään panemaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2004.

5. MENOJEN/TULOJEN LUOKITTELU

5.1. Pakolliset menot

5.2. Jaksottamattomat määrärahat

5.3. Oletettu tulolaji:

6. MENO-/TULOLAJI

Menot maksetaan talousarvion A-osasta: hallintomäärärahat - toimielimen henkilöstömenot: perhelisät, sairausvakuutus, perhe-eläke ja vuosittaisten matkakulujen korvaus.

Talousarvion B-osasta sidotaan määrärahoja myös tutkimushenkilöstöstä ja erillisvirastojen henkilöstöstä aiheutuviin menoihin.

7. RAHOITUSVAIKUTUKSET

7.1. Toimesta aiheutuvien kustannusten laskutapa

Toimi koostuu kahdesta toimenpiteestä, joiden rahoitusvaikutukset ovat erilaiset. Ensimmäinen toimenpide: a) kaikkien henkilöstösäännöissä säädettyjen etuuksien myöntäminen. Näitä etuuksia ovat: kotitalouslisä, huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä, koulutuslisä, sairausvakuutus, perhe-eläke ja vuosittaisten matkakulujen korvaus. Toinen toimenpide: b) ainoastaan seuraavien etuuksien myöntäminen: sairausvakuutus ja erityisloma.

Kukin etuus on ilmoitettu määrällisesti erityislomaa lukuun ottamatta. Viimeksi mainitun etuuden rahoitusvaikutusten katsotaan olevan hyvin vähäisiä.

Seuraavassa taulukossa esitetään kunkin toimenpiteen kustannukset virkamiestä kohti.

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Toimen vuotuiset kustannukset

Nykyisen henkilöstömäärän perusteella komissio olettaa, että toimenpidettä a voidaan soveltaa 325:een virkamieheen ja toimenpidettä b voidaan soveltaa 520:een virkamieheen.

Toimen vuotuiset kustannukset ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Ei sovelleta

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

Kustannustehokkuutta tarkastellaan uudistuksen kokonaispaketin osalta.

Henkilöstöpolitiikan uudistus: Perhesyistä myönnettävät lomat ja joustavat työjärjestelyt

1. TOIMEN NIMI

Henkilöstöpolitiikan uudistus: Perhesyistä myönnettävät lomat ja joustavat työjärjestelyt

2. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

A11 // Palveluksessa oleva henkilöstö

A7000 // Ylimääräiset toimihenkilöt

Talousarvion B-osasta sidotaan määrärahoja myös tutkimushenkilöstöstä ja erillisvirastojen henkilöstöstä aiheutuviin menoihin.

3. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 283 artikla

4. TOIMEN KUVAUS

4.1 Toimen yleistavoite

Toimen on pystyttävä edistämään miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia, vahvistamaan kilpailukykyä palvelukseenoton alalla ja lisäämään tuottavuutta.

4.2 Toimen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Toimi pyritään panemaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2004.

5. MENOJEN/TULOJEN LUOKITTELU

5.1 Pakolliset menot

5.2 Jaksottamattomat määrärahat

5.3 Oletettu tulolaji:

6. MENO-/TULOLAJI

Menot maksetaan talousarvion A-osasta: hallintomäärärahat - toimielimen henkilöstömenot: palkat, korvaukset ja palkkoihin liittyvät lisät.

Talousarvion B-osasta sidotaan määrärahoja myös tutkimushenkilöstöstä ja erillisvirastojen henkilöstöstä aiheutuviin menoihin.

7. RAHOITUSVAIKUTUKSET

7.1 Toimesta aiheutuvien kustannusten laskutapa

Rahoitusvaikutukset on arvioitu seuraavien kolmen toimenpiteen osalta:

a) vanhempainloma,

b) perhesyistä myönnettävä loma,

c) joustavat työajat.

Virkamiehelle vanhempainloman tai perhesyistä myönnettävän loman aikana maksettava korvaus on 1 000 euroa kuussa kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta. Kolmen seuraavan kuukauden ajalta korvaus on:

i) 1 000 euroa kuussa yksinhuoltajaperheen osalta,

ii) 750 euroa kuussa muiden perheiden osalta.

Loma voi kestää enintään kuusi kuukautta, jolloin enimmäiskorvaus on 5 250 euroa. Poikkeuksena ovat yksinhuoltajaperheet, joiden osalta loma voi kestää enintään 12 kuukautta mutta keskimäärin 8 kuukautta, jolloin keskimääräinen korvaus on 8 000 euroa. Koska virkamiehelle ei makseta loman aikana palkkaa, toimielin maksaa tältä ajalta hänen sosiaaliturvamaksunsa. Sosiaaliturvamaksujen määräksi on loman enimmäiskeston osalta arvioitu 400 euroa. Rahoitusvaikutus kohdistuu myös henkilöstöön, sillä vanhempainlomalla tai perhesyistä myönnettävällä lomalla olevat virkamiehet korvataan ylimääräisillä toimihenkilöillä. Ylimääräisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamiseksi tarvittavat lisämäärärahat ovat arviolta 1 800 000 euroa.

Toimenpiteen c täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset ovat arviolta 1 800 000 euroa. Tämä summa kattaa järjestelmän hallinnon ja ylläpidon.

7.2 Toimen vuotuiset kustannukset

Nykyisen henkilöstömäärän perusteella komissio olettaa, että toimenpidettä a-i voidaan soveltaa 300:an virkamieheen, toimenpidettä a-ii 200:aan virkamieheen ja toimenpidettä b 230:een virkamieheen.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Toimen vuotuiset kustannukset ovat seuraavat:

8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Ei sovelleta

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

Kustannustehokkuutta tarkastellaan uudistuksen kokonaispaketin osalta.

10. HALLINTOMENOT (OSA YLEISEN TALOUSARVION PÄÄLUOKKAA III)

10.1 Lisähenkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

Kuten kohdassa "7 RAHOITUSVAIKUTUKSET" selitetään, rahoitusvaikutukset, jotka johtuvat ylimääräisten toimihenkilöiden palkkaamiseen myönnettyjen määrärahojen lisäämisestä, ovat arviolta 1 800 000 euron suuruiset (luku A-11 - Palveluksessa oleva henkilöstö.

Henkilöstösääntöjen uudistus: Palkkausjärjestelmän nykyaikaistaminen

1. TOIMEN NIMI

Henkilöstösääntöjen uudistus: Palkkausjärjestelmän nykyaikaistaminen

(Neuvoston asetus (EHTY, EY, Euratom) N:o ....)

2. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

400 // verotuotto

401 // henkilöstön eläkejärjestelmään maksamien maksujen tuotto

403 // tilapäisen maksun tuotto

A10 // EU:n toimielinten jäsenet

A11 // palveluksessa oleva henkilöstö

B-osa: Hallintoon liittyvät menot ja tulot tutkimusten ja erillisvirastojen osalta

3. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 283 artikla

4. TOIMEN KUVAUS

4.1 Yleistavoite

Toimen tavoitteena on nykyaikaistaa EU:n virkamiesten palkkausjärjestelmä.

4.2 Toimen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Neuvoston päätöstä odotetaan vuoden 2003 loppuun mennessä, jolloin sitä alettaisiin soveltaa 1.1.2004

4.3 Toimenpiteiden kuvaus

Kotitalouslisä // Viiden prosentin osuus peruspalkasta korvataan heti kahden prosentin osuudella, johon lisätään 140,27 euron kiinteä summa.

Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä // Nousee kuuden vuoden kuluessa 232,73 eurosta 306,51 euroon.

Kiinteä koulutuslisä // Kiinteämääräinen lisä lakkautetaan viiden vuoden kuluessa syyskuussa maksuttomien koulujen osalta, 74,87 euron lisä otetaan käyttöön viiden vuoden kuluessa syyskuussa alle kouluikäisten lasten osalta, todellisten kulujen korvaamista koskeva enimmäismäärä säilyy ennallaan.

Palkan siirrättäminen // Maakohtaisen korjauskertoimen välitön soveltaminen, ei-pakollisen määrän lakkauttaminen viiden vuoden kuluessa vuodesta 2005 alkaen.

Vuotuiset matkakulut // Laskutapaa muutetaan vastaamaan paremmin nykyisiä matkustusmuotoja.

Sihteerikorvaus // Poistetaan välittömästi (nykyiset edunsaajat säilyttävät sen "ad personam").

Palkankorotuksen lykkääminen kuudella kuukaudella // Vuotta 2003 koskeva vuosittainen mukautus (arviolta 2,5 %) tulee voimaan tammikuussa 2004 heinäkuun 2003 sijasta.

Tilapäinen maksu // Poistuu heinäkuussa 2003 riippumatta uudistuksen hyväksymisestä.

Nimellistulojen suojaaminen // Nimellistulot suojataan ennen korjauskertoimen soveltamista.

5. MENOJEN/TULOJEN LUOKITTELU

5.1 Ei-pakolliset menot

5.2 Jaksottamattomat määrärahat

5.3 Tulolaji: palkoista suoritettavat pidätykset

6. MENO-/TULOLAJI

Meno: Toimintatalousarvio ja talousarvion B-osan hallintomenot:

Tulo: Palkoista suoritettavat pidätykset.

7. RAHOITUSVAIKUTUKSET

7.1 Toimesta aiheutuvien kustannusten laskutapa

On toteutettu simulaatio, jossa laskettiin uudestaan Brysselissä ja Luxemburgissa työskentelevien 15 620 komission virkamiehen vuoden 2001 kuukausipalkka. Tämä määrä vastaa 86:ta prosenttia komission virkamiesten hallintobudjetin palkkamenoista. On arvioitu, että 3,9 prosentin indeksikorotuksen myötä luvut saadaan vastaamaan vuoden 2002 hintoja.

Simulaatiossa on vuoden 2001 palkkamenoja koskevan osuuden perusteella määritelty kokonaispalkkamenot komission otsakkeen 5 saavuttamiseksi. Samaa menettelyä noudattaen muiden toimielinten luvuiksi arvioidaan 42 prosenttia komission otsakkeesta 5. Otsakkeen 5 ulkopuolisten lukujen (tutkimushenkilöstö & virastot) arvioidaan olevan 25 prosenttia komission otsakkeesta 5.

Toimielinten jäseniin kohdistuvat vastaavat vaikutukset on otettu huomioon, sillä heidän palkkansa sisältyy kokonaispalkkamenoihin, joita on käytetty otoksen määrittelemiseksi.

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.2 Vuotuinen jakautuminen (miljoonaa euroa vuoden 2002 hintoina)

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.3 Eri toimenpiteistä komission hallintobudjettiin aiheutuvat yksityiskohtaiset kustannukset (miljoonaa euroa vuoden 2002 hintoina)

8. SUUNNITELLUT PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Ei sovelleta

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

Kustannustehokkuutta tarkastellaan uudistuksen kokonaispaketin osalta.

Henkilöstösääntöjen uudistus: Eläkejärjestelmän nykyaikaistaminen

1. TOIMEN NIMI

Henkilöstösääntöjen uudistus: Eläkejärjestelmän nykyaikaistaminen

(Neuvoston asetus (EHTY, EY, Euratom) N:o ....)

2. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

400 // Verotuotto

A10 // Toimielinten entiset jäsenet

A19 // Eläkkeellä oleva henkilöstö

3. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 283 artikla

4. TOIMEN KUVAUS

4.1 Yleistavoite

Toimen tavoitteena on nykyaikaistaa EU:n virkamiesten eläkejärjestelmä.

4.2 Toimen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Neuvoston päätöstä odotetaan vuoden 2003 loppuun mennessä, jolloin sitä alettaisiin soveltaa 1.1.2004

4.3 Toimenpiteiden kuvaus

Kotitalouslisä // Viiden prosentin osuus peruspalkasta korvataan heti kahden prosentin osuudella, johon lisätään 140,27 euron kiinteä summa.

Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä // Nousee kuuden vuoden kuluessa 232,73 eurosta 306,51 euroon.

Kiinteä koulutuslisä // Kiinteämääräinen lisä lakkautetaan viiden vuoden kuluessa syyskuussa maksuttomien koulujen osalta, 74,87 euron lisä otetaan käyttöön viiden vuoden kuluessa syyskuussa alle kouluikäisten lasten osalta, todellisten kulujen korvaamista koskeva enimmäismäärä säilyy ennallaan.

Korjauskerroin // Maakohtaisen korjauskertoimen soveltamisen käyttöönotto viiden vuoden kuluessa.

Perhe-eläke // Perhe-eläkkeeseen liittyvien joidenkin etuuksien mukauttaminen.

Työkyvyttömyys // Uusi työkyvyttömyysjärjestelmä.

Nimellistulojen suojaaminen // Nimellistulot suojataan.

Eläkkeiden korotusten lykkääminen kuudella kuukaudella // Vuotta 2003 koskeva vuosittainen mukautus tulee voimaan tammikuussa 2004 heinäkuun 2003 sijasta.

5. TULOJEN/MENOJEN LUOKITTELU

5.1 Pakolliset menot

5.2 Jaksottamattomat määrärahat

5.3 Tulolaji: eläkkeistä suoritettavat pidätykset

6. MENO-/TULOLAJI

Meno: Toimintatalousarvio ja talousarvion B-osan hallintomenot:

Tulo: Eläkkeistä suoritettavat pidätykset.

7. RAHOITUSVAIKUTUS

7.1 Toimesta aiheutuvien kustannusten laskutapa

Tammikuussa 2001 toteutettiin simulaatio, jossa laskettiin uudestaan kaikkien komission eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten eläkkeet.

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.2 Jakautuminen vuosittain (miljoonaa euroa vuoden 2002 hintoina)

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.3 Eri toimenpiteistä komission hallintobudjettiin aiheutuvat yksityiskohtaiset kustannukset (miljoonaa euroa vuoden 2002 hintoina)

8. SUUNNITELLUT PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Ei sovelleta

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

Kustannustehokkuutta tarkastellaan uudistuksen kokonaispaketin osalta.

Henkilöstöpolitiikan uudistus: Joustava eläkkeelle siirtyminen ja työttömyysrahasto

1. TOIMEN NIMI

Henkilöstöpolitiikan uudistus: Joustava eläkkeelle siirtyminen ja työttömyysrahasto

2. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

401 // Henkilöstön eläkejärjestelmään maksamien maksujen tuotto

A11 // Palveluksessa oleva henkilöstö

A1900 // Vanhuuseläkkeet

A1903 // Erorahat

A121 // Tehtävistä vapauttamiseen, eläkkeelle siirtämiseen ja irtisanomiseen liittyvät korvaukset

Talousarv. ulkop. // Työttömyys

Talousarvion B-osasta sidotaan määrärahoja myös tutkimushenkilöstöstä ja erillisvirastojen henkilöstöstä aiheutuviin menoihin.

3. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 283 artikla

4. TOIMEN KUVAUS

4.1 Toimen yleistavoite

Varhaiseläkejärjestelmän nykyaikaistaminen ja erityisesti sen saattaminen asetuksen 1408 mukaiseksi; eräiden järjestelmän epäjohdonmukaisuuksien korjaaminen; varhaiseläkkeelle siirtymisen saattaminen joustavammaksi.

4.2 Toimen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Toimi pyritään panemaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2004.

5. MENOJEN/TULOJEN LUOKITTELU

5.1 Pakolliset menot

5.2 Jaksottamattomat määrärahat

5.3 Oletettu tulolaji:

6. MENO-/TULOLAJI

Menot maksetaan talousarvion A-osasta: hallintomäärärahat - toimielimen henkilöstömenot.

Talousarvion B-osasta sidotaan määrärahoja myös tutkimushenkilöstöstä ja erillisvirastojen henkilöstöstä aiheutuviin menoihin.

7. RAHOITUSVAIKUTUKSET

7.1 Toimesta aiheutuvien kustannusten laskutapa

Rahoitusvaikutukset on arvioitu seuraavien neljän toimenpiteen osalta:

a) vähennyskertoimien tarkistaminen varhaiseläkkeen tapauksessa

b) liitteessä VIII olevan 7 artiklan poistaminen

c) työttömyysrahastoon suoritettujen maksujen korottaminen.

On huomattava, että niin kutsuttu joustavuusehdotus, jossa sallittaisiin palkkaluokan D4/1 mukaisen palkan ylittävää eläkkeen osaa vastaavan kiinteän summan maksaminen, on hylätty oikeudellisessa yksikössä.

7.1.1 Varhaiseläkkeen rahoitusvaikutukset

Varhaiseläkkeen taloudellisten edellytysten parantuminen, erityisesti vakuutusmatemaattisen vähennyksen poistaminen 56-59-vuotiaiden virkamiesten osalta, johtaa varhaiseläkkeelle siirtyvien virkamiesten määrän lisääntymiseen. Tästä aiheutuu aluksi kustannuksia (varhaiseläkkeen maksaminen aikaisemmin), jotka tasoittuvat asteittain eläkkeen aikana kertyvillä säästöillä.

Perusolettamukset

- 100 varhaiseläkettä vuodessa (tällä hetkellä komissiosta siirtyy vuosittain 9 virkamiestä varhaiseläkkeelle ja 350 virkamiestä varsinaiselle eläkkeelle).

- Varhaiseläkkeelle siirtyvien virkamiesten keski-ikä: 55 vuotta.

- Elinajanodote: 80 vuotta.

- Keskimääräinen virkaikä eläkkeelle siirryttäessä: 25 vuotta.

- Virkamiehestä aiheutuvat keskimääräiset kustannukset ennen eläkkeelle siirtymistä: 69 388 euroa (ks. rahoitusselvitys työtehtävistä pois siirtämistä käsittelevän erityistyöryhmän raportissa).

- Varhaiseläkkeen ensimmäisen vuoden kustannukset, mukaan luettuina virkamiehen korvaamisesta aiheutuvat säästöt, ovat tilintarkastustuomioistuimen laskelman mukaan seuraavat: 16,14 / 167,72 = 9,62 % palkasta ennen varhaiseläkkeelle siirtymistä, eli 6 677 euroa.

>TAULUKON PAIKKA>

Ensimmäisenä vuonna kustannukset, jotka aiheutuvat 100 virkamiehen siirtymisestä varhaiseläkkeelle, ovat 668 000 euroa. Näiden 100 virkamiehen varhaiseläkkeelle siirtymisestä aiheutuvat kustannukset alenevat seuraavina vuosina, mutta niihin lisätään uusista varhaiseläkkeelle siirtymisistä aiheutuvat kustannukset.

Kaiken kaikkiaan kustannukset nousevat asteittain siten, että enimmäismäärä (4 146 000 euroa) saavutetaan kymmenentenä vuonna, minkä jälkeen ne alkavat vähitellen laskea.

Kolmannestatoista vuodesta alkaen kertyy säästöjä, jotka lopulta ylittävät alussa aiheutuneet kustannukset.

7.1.2 7 artiklan poistamisen rahoitusvaikutukset

Erorahoja koskeva budjetti on kaikkien toimielinten osalta noin 23 000 000 euroa. Kun nämä erorahat korvataan siirtämällä vakuutusmatemaattisesti vastaavat määrät eläkeoikeuksiin, saadaan keskimäärin 11,6 prosentin säästö, joka on 23 000 000 euron määrästä 2 668 000 euroa.

Tämä säästö kertyy kuitenkin vasta vähitellen. Saavutettujen oikeuksien suojaamistoimenpide edellyttää, että 7 artiklaa on sovellettava jatkossakin niihin oikeuksiin, jotka henkilöstö on henkilöstösääntöjen muuttamisen yhteydessä jo saavuttanut, ja uusia säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan myöhempiin palveluskausiin.

Jos oletetaan, että väliaikaisten toimihenkilöiden työsopimukset jakautuvat muutoksen voimaan tullessa [1. tammikuuta 2004] - jo palvellun ajan ja jäljellä olevan palvelusajan osalta - samoin kuin nykyisin, säästöjen arvioidaan kehittyvän prosenttiosuuksina (2 668 000 euron enimmäissäästöstä) ja euroina seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

7.1.3 Työttömyysrahasto

Maksujen korottamisesta talousarviolle aiheutuvat vaikutukset ovat kaikkien toimielinten osalta 1 235 000 euroa.

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.2 Toimen vuotuiset kustannukset

8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Ei sovelleta

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

Kustannustehokkuutta tarkastellaan uudistuksen kokonaispaketin osalta.

Muu kuin vakinainen henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt

1. TOIMEN NIMI

Muu kuin vakinainen henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt

(Neuvoston asetus EHTY/ETY/Euratom N:o ...)

2. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

Talousarvion A-osa

A11 // Palveluksessa oleva henkilöstö

A1112 // Paikalliset toimihenkilöt

A410 // Toimielinten välinen yhteistyö sosiaalialalla

A60 // Euroopan yhteisön edustustojen henkilöstö- ja hallintomenot

A7000 // Ylimääräiset toimihenkilöt

A70001 // Ulkopuolinen henkilöstö

Talousarvion B-osa

B6 // Tutkimus ja teknologinen kehittäminen

B7 (budj.kohta BA) // Ulkoiset toimet

3. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 283 artikla

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavat asetukset ja säännöt

4. TOIMEN KUVAUS

4.1 Toimen yleistavoite

Muita kuin vakinaisia toimihenkilöitä koskevan järjestelmän uudistuksen tavoitteena on:

- yksinkertaistaa sopimusmenettelyjä antamalla yleisesti etusija henkilöstösäännöissä määritellyille sopimuksille,

- lisätä joustavuutta tarpeita vastaavien sitoumusten tasolla ja ottaa käyttöön yksinkertaisia ja avoimia sääntöjä,

- määritellä paremmin tehtävät, jotka voidaan antaa muiden kuin vakinaisten toimihenkilöiden toteutettavaksi.

4.2 Toimen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Määrittelemätön

5. MENOJEN/TULOJEN LUOKITTELU

5.1 Ei-pakolliset menot

5.2 Jaksottamattomat määrärahat A-osassa

5.3 Jaksotetut määrärahat B-osassa

5.4 Oletettu tulolaji

6. MENO-/TULOLAJI

A-osa: hallintomäärärahat ja B-osa: toimintamäärärahat

Hallintomenot: Muiden kuin vakinaisten toimihenkilöiden palkat

7. RAHOITUSVAIKUTUKSET

7.1 Toimesta aiheutuvien kokonaiskustannusten laskutapa

Seuraavien sopimustyyppien osalta ehdotetut muutokset eivät vaikuta menoihin: väliaikaiset toimihenkilöt, erityisneuvonantajat, lähetystöissä toimivat paikalliset toimihenkilöt, ei kuitenkaan teknisen avun paikalliset toimihenkilöt ja muut vastaavat järjestelyt, palvelujen tarjoajat.

Mikäli henkilöt, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, haluavat säilyttää nykyisen sopimuksensa (edustustoissa työskentelevät paikalliset toimihenkilöt ja yksityisoikeuden alaan kuuluvien työsopimusten perusteella palkatut toimihenkilöt), niiden säilyttämisestä ei aiheudu rahoitusvaikutuksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Sitä vastoin jotkut ehdotetuista toimenpiteistä vaikuttavat tällaisiin menoihin, esim.:

- joidenkin sopimustyyppien vähentäminen (ulkopuolinen henkilöstö),

- ylimääräisten toimihenkilöiden palkkarakenteen ja -taulukon mukauttaminen,

- uudenlaisten henkilöstösääntöihin perustuvien sopimusten laatiminen (sopimussuhteiset toimihenkilöt).

Tässä vaiheessa on hyvin vaikeaa ennustaa kaikkien näiden muutosten lopullisia seurauksia, koska kyseisten resurssien määrää on vaikeaa arvioida kokonaisuudessaan (tulevaisuudessa perustettavat toimeenpanovirastot ja muut virastot).

7.1.1 Ylimääräisiin toimihenkilöihin sovellettavat kustannukset

Ylimääräisten toimihenkilöiden palkkarakenteen ja -tason mukauttamisen, jossa otetaan huomioon sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkarakenne ja -taso, pitäisi johtaa kustannusten alenemiseen noin viidellä prosentilla, mikä johtuu erityisesti hieman alhaisemmista lähtötasoista. Tällä on vaikutuksia niin osastosta A7 kuin B-osasta (budjettikohdat BA + B6) rahoitettuun henkilöstöön.

7.1.2 Uudenlaisten henkilöstösääntöihin perustuvien sopimusten kustannukset (sopimussuhteiset toimihenkilöt)

Eri henkilöstöryhmiä varten käytetyt kustannukset eriytetään seuraavasti (ks. kohta 7.2):

I Sopimukset sellaisten henkilöiden kanssa, joilla ei tällä hetkellä ole toimielimen kanssa toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta:

Arviot perustuvat keskimääräisiin kustannuksiin, jotka on laskettu uuteen sopimussuhteiseen toimihenkilöön tulevaisuudessa sovellettavan palkkatason perusteella ja erityisesti kyseisen tehtäväryhmän osalta ensimmäisenä vuonna maksettavaa keskimääräistä alkupalkkaa vastaavan palkan perusteella, korotettuina seuraavina vuosina joka toinen vuosi tapahtuvalla ikälisien kertymisellä.

Keskimääräistä alkupalkkaa on mukautettu prosenttimäärällä, joka kuvastaa kyseisen sopimustyypin osalta määriteltyjä korvauksia ja lisiä (virkamiesten korvauksia ja lisiä vastaavia) työnantajan maksuja sekä kiinteää 10 prosentin määrää, jotta saadaan korjattua vähäisempi vaikutus, joka tietyillä kiinteillä lisillä on virkamiesten palkka-asteikkoa alempaan asteikkoon.

II Sopimukset, joilla korvataan nykyiset toistaiseksi voimassa olevat sopimukset (edustustoissa työskentelevät paikalliset toimihenkilöt ja yksityisoikeuden alaan kuuluvien työsopimusten perusteella palkattu henkilöstö)

Nykyiset nettopalkat on säilytettävä. Keskimääräisten kustannusten on tätä tarkoitusta varten vastattava peruspalkkoja palkkataulukon puolivälissä.

7.1.3 Tässä laskennassa huomioon otettavat henkilöstöryhmät

Suuret henkilöstöryhmät, joiden sopimustilanne voi tulevaisuudessa muuttua ja joita on tarkasteltu tätä ensimmäistä arviota varten, ovat seuraavat:

7.1.3.1 Osastosta A-7 nykyisin rahoitetut komission päätoimipaikassa suoritettavat palvelut

Kun ulkopuolista henkilöstöä vähennetään komission päätoimipaikassa ja korvataan 70 prosenttia tällaisista vuonna 2001 palkatuista kokopäiväisistä ulkopuolisista työntekijöistä ylimääräisillä toimihenkilöillä, menojen pitäisi alentua ylimääräisistä toimihenkilöistä aiheutuvien pienempien kustannusten ansiosta merkittävästi. Asianomainen henkilöstö: +/- 190 kokopäiväistä työntekijää (ks. kohta 7.3).

7.1.3.2 Ura-alueen D virkamiesten korvaaminen osastoissa A-1 ja B-6 sekä budjettikohdissa BA

Ura-alueelta D lähtee vuosittain eläkkeelle noin 20 virkamiestä (rahoitetaan toimintatalousarviosta), jotka korvataan sopimussuhteisilla toimihenkilöillä. Tämän odotetaan johtavan menojen alenemiseen, ja tämä vaikutus kumuloituu tulevien vuosien talousarvioissa, mikäli tahti säilyy samana.

Tämän ura-alueen ylimääräiset toimihenkilöt korvataan sopimussuhteisilla toimihenkilöillä (+/- 43 toimintatalousarviosta, +/- 15 tutkimustalousarviosta ja 4 budjettikohdista BA) (ks. kohta 7.3).

7.1.3.3 Budjettikohtaan A-112 kuuluvat paikalliset toimihenkilöt EU:n lehdistötoimistoissa

Keskimääräisiin kustannuksiin, henkilöstön määrään sekä vuoden 2001 talousarvion ja vuoden 2002 alustavan talousarvioesityksen määrärahoihin perustuvan ensimmäisen hyvin yleisluonteisen arvion mukaan menot alenevat, vaikka korjauskerrointen soveltaminen otetaan huomioon.

Näitä ensimmäisiä arvioita on verrattu lehdistötoimistoilta saatuihin tietoihin, joiden mukaan sen henkilöstön määrä, jota asia koskee, on +/- 184 kokopäiväistä työntekijää.

Paikallisista toimihenkilöistä komissiolle nykyisin aiheutuvat keskimääräiset kustannukset ovat noin 42 000 euroa (verrattuna alustavan talousarvioesityksen mukaisiin 39 000 euron suuruisiin keskimääräisiin kustannuksiin). Keskimääräisten kustannusten, jotka mahdollistavat nettopalkkojen säilymisen ennallaan (ottaen huomioon korjauskertoimet), arvioidaan tämäntyyppistä henkilöstöä vastaavan sopimussuhteisen toimihenkilön osalta olevan +/- 39 200 euroa ura-alueella C ja 35 400 euroa ura-alueella D (ks. kohta 7.1.2.-II ja 7.3).

7.1.3.4 Lähetystöissä työskentelevät teknisen avun paikalliset toimihenkilöt osastossa A-6 ja budjettikohdissa BA

On selvää, että liitteen X soveltaminen tämäntyyppisiin palkkoihin johtaa menojen lisääntymiseen.

Osastoa A-6 ja budjettikohtia BA koskevat arviot on tehty ottaen huomioon niin talousarviossa ilmoitetut kustannukset (osasto A-6 ja budjettikohdat BA: +/- 58 000 euroa vuodessa) kuin todelliset kustannukset (+/- 73 500 euroa vuodessa). Tästä johtuu arvioiden vaihteluväli (ks. kohta 7.3). Henkilöstö, jota asia koskee: 100 kokopäiväistä työntekijää, jotka rahoitetaan osastosta A-6 ja 246 kokopäiväistä työntekijää (joista ainoastaan 140 palveluksessa vuoden 2001 lopussa), jotka rahoitetaan budjettikohdista BA.

Budjettikohtien BA osalta (joille on kuitenkin vahvistettu enimmäismäärät) menojen lisääntymistä saadaan osittain tasoitetuksi siten, että teknisen avun toimistoista päätoimipaikkaan siirretty henkilöstö kuuluu toimeenpanoviraston henkilöstöön. Kyseiselle henkilöstölle tarjotaan tulevaisuudessa uudenlaista sopimusta nykyisin käytössä olevan ylimääräisiä toimihenkilöitä koskevan järjestelmän sijasta (ks. jäljempänä oleva kohta E).

On huomioitava, että teknisen avun toimistojen lakkauttamisen ja lähetystöjen toteuttamien hajauttamispyrkimysten seurauksena lähetystöissä on käytetty väliaikaisesti "yksittäisiä asiantuntijoita". Näiden yksittäisten asiantuntijoiden mahdollinen korvaaminen sopimussuhteisilla toimihenkilöillä voi johtaa merkittäviin säästöihin, sillä yksittäisistä asiantuntijoista aiheutuu hyvin suuria kustannuksia. Asianomainen henkilöstö: 157 kokopäiväistä työntekijää.

7.1.3.5 Toimeenpanovirastot

Arvioita on esitetty tulevaisuuden toimeenpanovirastoissa sovellettavan kahden uuden sopimustyypin osalta:

a) teknisen avun toimistoista komission päätoimipaikkaan EuropeAid -toimistoon (AIDCO) kotiutettu henkilöstö

b) Belgian ja Luxemburgin yksityisoikeuden alaan kuuluvien sopimusten perusteella päiväkoteihin / lastentarhoihin palkattu henkilöstö.

a) Henkilöstön kotiuttaminen teknisen avun toimistoista AIDCOon (budjettikohdat BA)

Vuoden 2002 alustavassa talousarvioesityksessä arvioidaan, että teknisen avun toimistoista AIDCOon kotiutettavan henkilöstön määrä on noin 239 kokopäiväistä työntekijää (oikaisukirjelmässä I/2001 ko. määräksi oli arvioitu 272). Tätä henkilöstöä ollaan parhaillaan palkkaamassa AIDCOon ylimääräisiksi toimihenkilöiksi, jotka rahoitetaan budjettikohdista BA (vuoden 2001 lokakuusta alkaen on palkattu 110 ylimääräistä toimihenkilöä).

Jos tällainen henkilöstö sijoitetaan virastoon, sopimussuhteista henkilöstöä koskevan uuden sopimuksen soveltaminen voisi johtaa merkittäviin kustannussäästöihin.

b) Sosiaalisten infrastruktuurien toimiston mahdollinen perustaminen (A-4)

Kun uusia keskimääräisiä kustannuksia (ks. kohta 7.1) sovelletaan henkilöstöön, joka on palkattu yksityisoikeuden alaan kuuluvien sopimusten perusteella Brysselin ja Luxemburgin päiväkoteihin ja lastentarhoihin, menot laskevat arviolta noin 580 000 euroon (ks. kohta 7.3), mikäli tämä henkilöstö voidaan sisällyttää sosiaalisten infrastruktuurien toimistoon.

Tässä tuloksessa otetaan huomioon siirtyminen Belgian kansallisesta sosiaaliturvajärjestelmästä yhteisön järjestelmään ja verotusjärjestelmän muuttuminen (minkä on mahdollistettava saman nettopalkan saaminen vaikka bruttopalkka laskee). Arviossa on otettu huomioon tietty korvauskuluja koskeva määrä. Asianomainen henkilöstö: +/- 177 kokopäiväistä työntekijää.

7.1.3.6 Virastot

Tällä hetkellä on vaikeaa arvioida niitä vaikutuksia, jotka johtuvat uuden järjestelmän soveltamisesta virastoihin, koska virastoilla on niiden oikeudelliseen riippumattomuuteen perustuva hallinnollinen itsenäisyys.

Tästä huolimatta sopimussuhteisiin toimihenkilöihin edellä esitetyn perusteella sovellettava uusi palkka-asteikko tuo väistämättä mukanaan säästöjä nykyiseen, ylimääräisten toimihenkilöiden palkka-asteikon soveltamiseen verrattuna.

7.2 Uudet sovelletut kustannukset

I Uusi henkilöstö

I 1) Uusi henkilöstö päätoimipaikassa

>TAULUKON PAIKKA>

I 2) Uusi henkilöstö lähetystöissä

>TAULUKON PAIKKA>

II Uudelleen sijoitettava henkilöstö

II 1) Paikallisten toimihenkilöiden korvaaminen

>TAULUKON PAIKKA>

II 2) Päiväkotien ja lastentarhojen henkilöstön korvaaminen - Bryssel

>TAULUKON PAIKKA>

II 2) Päiväkotien ja lastentarhojen henkilöstön korvaaminen - Luxemburg

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä esitetyt kustannukset ovat ensimmäisen vuoden kustannuksia. Uuden henkilöstön osalta on otettu huomioon palkkojen nousu tulevina vuosina, kun taas uudelleen sijoitettavan henkilöstön osalta palkkojen nousu kompensoituu sillä, että nykyisessä järjestelmässä myös tämä henkilöstö on oikeutettu saamaan ikälisiä.

7.3 Kustannusten jakautuminen eri tekijöiden kesken

Talousarvion A-osa

>TAULUKON PAIKKA>

Talousarvion B-osa

>TAULUKON PAIKKA>

Pro memoria:

Jos AIDCOn "yksittäiset asiantuntijat" voidaan korvata sopimussuhteisilla toimihenkilöillä (tehtäväryhmä I), ensimmäisenä vuonna saavutetaan 11 200 000 euron lisäsäästöt.

>TAULUKON PAIKKA>

7.4 Arvio tulevia vuosia varten (kumuloituva)

>TAULUKON PAIKKA>

Pro memoria:

Jos AIDCOn "yksittäiset asiantuntijat" voidaan korvata sopimussuhteisilla toimihenkilöillä (tehtäväryhmä I), ensimmäisenä vuonna saavutetaan 11 200 000 euron lisäsäästöt (ja alenevia säästöjä tulevina vuosina).

>TAULUKON PAIKKA>

8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Ei sovelleta

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

Muun kuin vakinaisen henkilöstön osalta käytettävien sopimustyyppien väheneminen vaikuttaa tämäntyyppisen henkilöstön palkkaamiseen järkeistävästi yksinkertaistamalla tällaisten henkilöresurssien hallintoa selkeämpien ja avoimempien sääntöjen avulla.

Tarjoamalla ainoastaan yhdenlainen sopimus, joka on kestoltaan pidempi, vältetään sopimusviidakkoon sotkeutuminen ja pystytään tarjoamaan toimielimelle parempi oikeusturva henkilöstön hallinnon alalla sekä edistämään henkilöstön pysyvyyttä, mikä johtaa väistämättä tuottavuuden paranemiseen.

Yhtenäisen ulkomaanedustuksen hallinnollinen uudistus - Ehdotus 8 artiklan, liitteen VII ja liitteen X muuttamiseksi

1. TOIMEN NIMI

Yhtenäisen ulkomaanedustuksen hallinnollinen uudistus - Ehdotus 8 artiklan, liitteen VII ja liitteen X muuttamiseksi

2. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

A-6000

3. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 283 artikla

4. RAHOITUSVAIKUTUKSET

Ei ole.

Urajärjestelmää koskeva uudistus

1. TOIMEN NIMI

Urajärjestelmää koskeva uudistus

2. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

A-11 (palveluksessa oleva henkilöstö) ja B-osa (hallintomenot ja -tulot tutkimushenkilöstön ja virastojen henkilöstön osalta)

3. OIKEUSPERUSTA

4. TOIMEN KUVAUS

Uusi urarakenne eroaa merkittävästi nykyisestä rakenteesta, ja sen toiminta noudattaa nykyisistä säännöistä poikkeavia sääntöjä. Erilaisen rakenteen ja uusien sääntöjen yhdistelmällä on rahoitusvaikutuksia.

Tämän lisäksi ensimmäisinä vuosina sovelletaan palveluksessa olevan henkilöstön osalta erityistoimenpiteitä.

Budjettivaikutusten arvioimiseksi tässä asiakirjassa kuvaillaan uutta järjestelmää ja esitetään olennaiset eroavaisuudet nykyiseen urajärjestelmään verrattuna.

Budjettikohta, johon uusi urajärjestelmä vaikuttaa, on A-1100 (palveluksessa oleva henkilöstö, peruspalkat).

4.1 Rakenteelliset tekijät

Uusi peruspalkkataulukko sisältää 16 palkkaluokkaa, joista kukin jakautuu viiteen palkkatasoon paitsi palkkaluokka 16, joka jakautuu kolmeen palkkatasoon.

Yhden palkkaluokan laajuus on 13,1 prosenttia (paitsi palkkaluokka 16: 8,5 %). Palkkaluokkien laajuus on nykyisin 12-42 prosenttia. (A 8 sisältää vain kaksi palkkatasoa, ja sen laajuus on 4 %).

Palkkatasojen arvot: uuden palkkataulukon mukaiset palkkatasot eivät ole muuttumattomia kuten nykyisessä rakenteessa. Ne eivät etene uuden rakenteen palkkaluokan sisällä yhdenmukaisesti, vaan eteneminen voi olla 4,2 %, 2,8 % tai 1,4 % edellisen palkkatason arvosta. Tällainen eteneminen eroaa nykyisten palkkatasojen arvoista (3,2-6 %), jotka vaihtelevat merkittävästi ura-alueesta toiseen.

Palkkaluokan sisällä tapahtuva horisontaalinen kehitys aiheuttaa näin ollen eroja nykyiseen rakenteeseen verrattuna.

Palkkaluokan viides palkkataso vastaa ylemmän palkkaluokan ensimmäistä tasoa.

Työpaikat luokitellaan kahteen tehtäväryhmään seuraavasti: hallintovirkamiesten (AD) tehtäväryhmä, jossa on 12 palkkaluokkaa (palkkaluokat 5-16) ja hallintoavustajien (AST) tehtäväryhmään, jossa on 11 palkkaluokka (palkkaluokat 1-11).

Tehtäväryhmien AD ja AST alkupalkat ovat alhaisemmat kuin nykyisten ura-alueiden A, B ja C alkupalkat.

4.2 Palveluksessa oleva henkilöstö: asema palkkataulukossa

Noudatettavat säännöt ovat seuraavat: kutakin nykyistä palkkaluokkaa vastaa jokin uuden rakenteen mukainen palkkaluokka. Nykyiset neljä ura-aluetta säilyvät kahden ensimmäisen vuoden ajan; tämän jälkeen ne sulautetaan kahdeksi tehtäväryhmäksi siten, että ura-alueen C ja D henkilöstön urakehitykseen sovelletaan rajoituksia. Kukin virkamies säilyttää nykyisen palkkatasonsa. Tarvittaessa palkkaluokkiin lisätään kolme palkkatasoa, jotta palkkatasojen vastaavuus säilyy.

Uuteen rakenteeseen siirryttäessä yhdenkään virkamiehen peruspalkka ei eroa nykyisen rakenteen mukaisesta palkasta.

Peruspalkan laskenta perustuu uuden palkkataulukon mukaisiin määriin, jotka eivät ole yhteneväisiä nykyisen palkkataulukon määrien kanssa: peruspalkan yhdenmukaisuuden säilyttämiseksi otetaan käyttöön kerroin. Tätä kerrointa sovelletaan palkkatason nousuun palkkaluokan sisällä.

4.3 Henkilökohtainen takuu

Palveluksessa olevalle virkamiehelle taataan, että hänen palkkatasonsa nousee palkkaluokan sisällä vähintään entistä rakennetta vastaavalla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että peruspalkkojen kehitys on ura-alueilla A ja B ennen ensimmäistä ylennystä yleisesti ottaen nykyistä järjestelmää vastaava. Näillä ura-alueilla palkkatason arvo on yleisesti ottaen korkeampi kuin uuden järjestelmän mukaisen palkkatason arvo.

4.4 Ylentäminen

Kun virkamies ylennetään, hänet luokitellaan saman tehtäväryhmän ylemmän palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle. Virkamiehen peruspalkan nousu riippuu näin ollen ylennyksen jälkeisen palkkaluokan palkkatasosta. Palkankorotukset ovat palkkatasojen 2, 3, 4 ja 5 osalta vastaavasti 8,5 %, 4,2 %, 1,4 % ja 0 %. Myös 13,1 prosentin korotus on mahdollinen siirtymäkauden aikana, jolloin ylentäminen voidaan määrätyissä oloissa myöntää palkkatasolta 1.

Yksikönpäälliköt, johtajat ja pääjohtajat luokitellaan ylentämisen yhteydessä palkkatasolle 2.

Virkaikää ei oteta huomioon ylentämisessä, ensimmäistä ylennystä lukuun ottamatta.

Palkkaluokkakohtaiset ylennysmäärät taataan henkilöstösäännöissä (kollektiivinen takuu). Ne ovat uudessa järjestelmässä erilaisia palveluksessa olevan henkilöstön ensimmäisen ylennyksen osalta. Tällöin sovelletaan nykyisin voimassa olevia ylennysmääriä.

Kollektiivinen takuu ei ole välttämättä henkilökohtainen ylentämistakuu. Tämä tarkoittaa, että ylennysmäärät voivat poiketa tosiasiallisista ylennysmääristä. Budjettivaikutusten laskennassa on otettu huomioon henkilöstösäännöissä taatut ylennysmäärät.

4.5 Palveluksessa oleva henkilöstö

4.5.1 Ensimmäinen ylennys

Palveluksessa olevan henkilöstön ensimmäistä ylennystä varten otetaan huomioon virkaikä, kuten nykyisinkin. Peruspalkan nousu riippuu palkkatasosta ja ura-alueesta. Tämä palkankorotus on suhteellisesti ilmaistuna sama tietyn ura-alueen palkkaluokkien vastaaville palkkatasoille. Se on niiden palkankorotusten matemaattinen keskiarvo, jotka on tehty jonkin nykyisen ura-alueen palkkaluokkien vastaavilta palkkatasoilta. Uuden kertoimen avulla voidaan ottaa huomioon näin laskettu peruspalkka.

Tästä seuraa, että palveluksessa olevaa henkilöstöä koskevat budjettivaikutukset eivät ole ensimmäiseen ylennykseen asti merkittävät.

4.5.2 Kertoimet

Ensimmäisen ylennyksen jälkeen sovelletaan virkamiehen koko uran ajan kerrointa, joka on suurempi kuin yksi.

Kerrointa, joka on pienempi kuin yksi, mukautetaan sitä mukaa kuin palkkatasoa nostetaan kahden vuoden välein palkkaluokan sisällä, ja virkamies pysyy tämän ajan luokiteltuna ensimmäiselle palkkatasolle. Tämä toimenpide toistetaan, kunnes kerroin on yhtä suuri kuin yksi. Jos kerroin nousisi suuremmaksi kuin yksi, se alennetaan yhteen, ja tästä johtuva peruspalkkojen ero muutetaan virkaiäksi.

4.5.3 Ura-alueiden avaaminen

Ylentäminen edellyttää ylemmän palkkaluokan olemassaoloa. Nykyisin virkamiehiä, jotka kuuluvat ura-alueiden ylimpiin palkkaluokkiin A4, B1, C1 ja D1, ei voida ylentää.

Kun uudessa palkkataulukossa otetaan käyttöön näitä palkkaluokkia vastaavat uudet palkkaluokat, kyseiset virkamiehet voidaan ylentää. Siirtymäkauden ensimmäisestä vuodesta alkaen sovelletaan asteittain kasvavia ylennysmääriä, kunnes saavutetaan henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B osassa taatut ylennysmäärät.

Palveluksessa olevaa, muita kuin yksikönpäällikön tehtäviä harjoittavaa henkilöstöä koskevat rahoitusvaikutukset vaihtelevat arvioiden mukaan ensimmäisen vuoden 0,19 miljoonasta eurosta seitsemännen vuoden 10,7 miljoonaan euroon.

4.5.4 Yksikönpäälliköt

Virkamiehet, jotka toimivat yksikönpäällikköinä uuden urajärjestelmän tullessa voimaan, saavat 4,2 prosentin suuruisen ikälisän palkkaluokassaan. Jos virkamies on palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa erotusta vastaavan lisän, jolla taataan tällainen palkannousu seuraavan ylennyksen voimaantuloon asti.

Yksikönpäälliköt luokitellaan ylennyksen yhteydessä seuraavan palkkaluokan palkkatasolle 2. Tämän säännöksen avulla voidaan säilyttää palkkatasoa koskeva etu. Jos tehtävä on peruuntuva, ylennys tehdään ylemmän palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle, ja ylimääräistä palkkatasoa koskeva etu häviää.

Tämän toimenpiteen rahoitusvaikutusten arvioidaan ensimmäisestä vuodesta alkaen olevan 4,1 miljoonaa euroa.

4.6. Palvelukseen ottaminen

Palvelukseen ottaminen tapahtuu tehtäväryhmän AST osalta palkkaluokkiin 1-4 ja tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokkiin 5-8.

Määrätyn kilpailun yhteydessä palvelukseen ottaminen tapahtuu ainoastaan yhteen palkkaluokkaan. Uudet virkamiehet luokitellaan kyseisen palkkaluokan palkkatasolle 1 tai 2..

Budjettiarviossa kyseiset palvelukseen otettaessa sovellettavat palkkaluokat ovat AD 6.2, AST 3.2 ja AST 1.2 verrattuna nykyisiin palkkaluokkiin A 7.3, B 5.3 ja C 5.3, eli vähennystä on vastaavasti 15 %, 11 % ja 8 %.

4.7. Siirtyminen ura-alueelta / tehtäväryhmästä toiseen

Uudessa järjestelmässä kiinnitetään runsaasti huomiota virkamiesten mahdollisuuteen siirtyä tehtäväryhmästä AST tehtäväryhmään AD niin virkamiehen kuin toimielimen edun vuoksi.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että tämäntyyppiset rakenteet ovat johtaneet budjettisäästöihin, jotka perustuvat ura-alueelta toiselle siirtymiseen. Säästöt kasvavat edunsaajina olevien virkamiesten lisääntyessä.

Ura-aluetta vaihtava virkamies siirtyy työskentelemään ylemmällä ura-alueella ja jättää alemman ura-alueen toimensa avoimeksi. Tämä täytetään alemman tason rekrytoinnilla. Sitä vastoin ylemmän ura-alueen toimi täytetään tasolla, joka on yleisesti ottaen korkeampi kuin avoimen palvelukseenoton taso. Ylemmälle ura-alueelle siirtyneen virkamiehen uransa päätteeksi saavuttama taso on todennäköisesti kuitenkin alhaisempi kuin virkamiehellä, joka työskentelee koko uransa ajan samalla ura-alueella. Näiden eri tekijöiden yhdistelmästä aiheutuu virkamiehelle taloudellista hyötyä ja toimielimelle budjettisäästöjä.

Arvioiden mukaan säästöjä kertyy seitsemän vuoden aikana 8,7 miljoonaa euroa.

5. Menojen luokittelu

6. Meno-/tulolaji

7. Rahoitusvaikutus (komission otsake V) [29]

[29] Kaikkien toimielinten kaikkien otsakkeiden kokonaismäärä saadaan soveltamalla kerrointa 1,71.

>VIITTAUS KAAVIOON>

8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI