52002AR1999

Alueiden komitean lausunto aiheista:

- "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Yhteistyöhön perustuva toimintatapa Euroopan matkailun tulevaisuutta varten", ja

- "Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Syyskuun 21. päivänä pidetyn Eurooppa-neuvoston seuranta: Euroopan matkailualan tilanne"

(2003/C 66/04)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Yhteistyöhön perustuva toimintatapa Euroopan matkailun tulevaisuutta varten" (KOM(2001) 665 lopullinen),

ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Syyskuun 21. päivänä pidetyn Eurooppa-neuvoston seuranta: Euroopan matkailualan tilanne" (KOM(2001) 668 lopullinen),

ottaa huomioon komission 15. marraskuuta 2001 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon työvaliokuntansa 6. helmikuuta 2002 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu "alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka" -valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Matkailuun liittyvän työllistämispotentiaalin tehostaminen" antamansa lausunnon (KOM(1999) 205 lopullinen) (CdR 291/1999 fin)(1),

ottaa huomioon "alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka" -valiokunnan 24. kesäkuuta 2002 hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 99/2002 rev.), jonka esittelijä oli Alfonso Andria, Salernon maakunnanvaltuuston puheenjohtaja (I, PPE),

katsoo, että Luxemburgissa marraskuussa 1997 (4.-5.11.1997) järjestetty Euroopan matkailua ja työllisyyttä käsitellyt konferenssi, työllisyyttä koskenut Luxemburgin Eurooppa-neuvoston kokous (21.-22.11.1997) ja 26. marraskuuta 1997 kokoontuneen matkailuneuvoston päätelmät ovat tarjonneet laajan ja järjestelmällisen politiikkaa ja ohjelmia käsittelevän foorumin, jossa etusijalle asetetaan Euroopan matkailun tasapainoisesta ja kestävästä kehityksestä saatavat hyödyt,

ottaa huomioon komission esittämän tiedonannon "Matkailuun liittyvän työllistämispotentiaalin tehostaminen" (KOM(1999) 205 lopullinen), joka on laadittu komission 1998 perustaman, matkailualan ja työllisyysvirtojen suhteita analysoineen korkean tason työryhmän päätelmien pohjalta (Euroopan matkailuala - uudet yhteistyömuodot työllisyyden edistämiseksi: matkailua ja työllisyyttä käsittelevän korkean tason työryhmän päätelmät ja suositukset, Euroopan komissio),

sekä katsoo, että kyseinen tiedonanto loi pohjan 21. kesäkuuta 1999 kokoontuneen neuvoston päätelmille, joissa komissiota ja jäsenvaltioita kehotettiin toimimaan tiiviissä yhteistyössä, jotta matkailun mahdollista osuutta kasvuun ja työllisyyteen lisättäisiin etenkin seuraavilla neljällä aihealueella:

1. tiedotus

2. koulutus

3. laatu

4. kestävyys,

katsoo, että 21. kesäkuuta 1999 järjestetty matkailua ja työllisyyttä käsitellyt neuvoston kokous sekä muiden toimielinten reaktiot(2) ovat lisänneet tietoisuutta siitä, että matkailualan kasvukehityksestä kiinnostuneiden osapuolien (jäsenvaltiot, matkailualan ammattilaiset, kansalaisyhteiskunta ja yhteisön toimielimet) vuoropuhelua tulee tehostaa,

katsoo, että käsiteltävänä oleva tiedonanto "Yhteistyöhön perustuva toimintatapa Euroopan matkailun tulevaisuutta varten" vahvistaa pyrkimyksiä tehdä kaikkien asianomaisten toimijoiden välisestä avoimesta koordinointimenetelmästä toimiva (Lissabonin Eurooppa-neuvosto) myös eurooppalaista hallintotapaa koskevan valkoisen kirjan suuntaviivojen mukaisesti; sen mukaan seuraavat toimet ovat erityisen kiireisiä:

1. matkailualan tietopohjan laajentaminen

2. alan yritysten kilpailukyvyn parantaminen

3. kestävään kehitykseen liittyvien kasvunäkymien parantaminen

4. uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen,

katsoo, että tiedonannossa mainitaan useaan otteeseen, että kansalaisyhteiskunnan, matkailualan ja matkailualan toimijoiden unionin eri alueilla tulee osallistua yhteisön matkailupolitiikan laatimiseen, jotta luotaisiin interaktiivinen kanava matkailualan tarjonta- ja kysyntäkehitystä sekä käynnissä olevia muutoksia koskevien tietojen vaihtamiseksi reaaliajassa ja otettaisiin huomioon myös yhteiset ongelmat,

katsoo, että kyseisessä asiakirjassa korostetaan, että on kehitettävä pikaisesti eri instituutioiden välistä yhteistyötä alue- ja paikallishallinnon eri tasoilla sekä alue- ja paikallisviranomaisten ja Euroopan unionin toimielinten ja elinten välillä,

katsoo, että edellä mainitut institutionaaliset ja yhteiskunnalliset toimijat on kutsuttava mukaan niiden väistämättömien ongelmien käsittelyyn, joihin muun muassa Euroopan parlamentin jäsen Helena Torres Marques (P) viittasi Euroopan parlamentin aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan kokouksessa 19. maaliskuuta 2002,

katsoo, että matkailualan tilanne Euroopassa on komission tiedonannon "Syyskuun 21. päivänä pidetyn Eurooppa-neuvoston seuranta: Euroopan matkailualan tilanne" perusteella parempi kuin heti syyskuun 11. päivän 2001 jälkeen tehtyjen arvioiden mukaan voitiin odottaa, vaikka matkailualalla onkin ilmaantunut uusia suuntauksia, jotka muuttavat ja monimutkaistavat matkailun maantieteellistä jakautumaa,

katsoo, että myös taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevässä, komission 30. tammikuuta 2002 antamassa ensimmäisessä väliraportissa esitetyn analyysin perusteella rakennerahastoihin liittyvän kehityspolitiikan yhteydessä tulee vuodesta 2006 lähtien ottaa huomioon niiden alueiden näkemykset, joiden talous perustuu pääasiassa matkailuun, arvioida tarkkaan sellaisten yhteisöaloitteiden vaikutuksia kuin Leader, Interreg, Urban ja Equal sekä suunnitella muita toimintastrategioita paikalliskehityksen järjestelmiin erityisesti tavoitteen 1 piiriin kuuluvilla alueilla,

katsoo, että Agenda 21 -toimintaohjelmassa tavoitteeksi asetetaan kestävän kehityksen edistäminen ja ekoturismin käynnistäminen siten, että alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat täysipainoisesti toimintaan,

ottaa huomioon, että tänä kansainvälisen ekoturismin teemavuotena 2002 järjestetään syyskuussa Johannesburgissa kestävän kehityksen huippukokous,

ottaa huomioon Euroopan komission tiedonannossaan mainitsemat viisi painopistealaa Euroopan matkailun tulevaisuuden kehittämistä varten:

- tiedottaminen: tietojen vaihdon ja levittämisen edistäminen erityisesti uuden tekniikan avulla

- koulutus: koulutuksen parantaminen matkailualan ammattitaidon kohentamiseksi

- laatu: matkailutuotteiden laadun parantaminen

- kestävyys: ympäristönsuojelun parantaminen (Agenda 21 -toimintaohjelman innovatiivisten sovellustyyppien erittely)

- uusi teknologia: tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien palveluiden käytön ja vaikutusten hallinta matkailualalla,

hyväksyi 10. lokakuuta 2002 pitämässään 46. täysistunnossa yksimielisesti seuraavan lausunnon.

YLEISTÄ

1. "We have much more in common than we have to separate us."

Edellä oleva viittaus Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) Travel and Tourism Recovery -komitean toisen kokouksen (15. maaliskuuta 2002, ITB Berliini) johdosta laaditun kertomuksen The Impact of the September 11 Attacks on Tourism: The Light at the End of the Tunnel alussa olevassa tiivistelmässä mainittuun periaatteeseen kiteyttää käsillä olevan asiakirjan perusfilosofian. On muistettava, että Euroopan matkailuala voi luottaa luultua paljon syvemmän kulttuurisen identiteetin luomaan lisäarvoon. Tämän vuoksi on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä pyrittävä toimimaan kahdella tavalla:

a) On hyödynnettävä sellaisia kanavia, joiden avulla pyritään yhdenmukaistamaan tarjonnan standardeja laajasta ja monille toimintaympäristöille yhteisestä lähtökohdasta (alkaen yhtenäisvaluutasta).

b) On yhdenmukaistettava paikallis-, alue-, valtio- ja unionitason politiikkoja viidellä matkailun painopistealalla: tiedotus, koulutus, laatu, kestävyys ja uudet teknologiat.

2. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien vaikutukset ovat osoittautuneet niiden ennusteiden mukaisiksi, joissa arvioitiin ensimmäisten myönteisten merkkien ilmaantuvan kuusi kuukautta terrori-iskun jälkeen. Ensimmäisissä arvioissa Euroopan matkailuun kohdistuvien seurausten sitä vastoin odotettiin olevan paljon vakavampia. Matkailu on Maailman matkailujärjestön mukaan tätä nykyä lisääntynyt selvästi, vaikka matkailijavirrat ovat selkeästi jakautuneet eri tavoin kuin aiemmin. Mannertenvälinen lentoliikenne on vähentynyt huomattavasti, mutta tämän monille aloille haitallisen kehityksen vaikutukset on jossain määrin onnistuttu kompensoimaan kotimaanmatkailulla.

3. Matkailijavirtojen aiemmasta poikkeavan jakautumisen vuoksi tietyt matkailun osa-alueet ovat kärsineet muita enemmän. Pienet matkanjärjestäjät, suhteellisen merkittävien urheilu- ja kulttuuritapahtumien järjestäjät, kotimaanmatkailupakettien myyjät, pienet lentoyhtiöt ja muut pienet toimijat ovat yleisesti ottaen selviytyneet kriisistä muita paremmin.

4. Tämä on merkki siitä, että vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen maailmanlaajuinen talous on hidastunut huomattavasti, mikä on suosinut talouskasvun strategioiden pohdintaa paikallistasolla. Tilanne on näin ollen ollut edullinen alueellisille kehitysjärjestelmille, vaikkakaan ne eivät aina ole hyödyntäneet sitä. On siirrytty maailmanlaajuisesta tarkastelutavasta paikalliseen näkökulmaan.

5. Kuten Maailman matkailujärjestön edellä mainitussa kertomuksessa korostetaan, matkailun ennustetaan piakkoin taas lisääntyvän. Mitä kriisistä siis voidaan oppia? Millainen orgaaninen reagointimalli on luotava vastaavanlaisia yhtä vaikeita tilanteita varten? On selvää, ettei unionitasolla ole strategisesti koordinoitua toimintatapaa: terrori-iskujen jälkeen syntyneen yllättävän ja monimutkaisen kriisin puhjettua ei ollut havaittavissa yhteistä reagointitapaa.

6. Kuten komission tiedonannosta käy ilmi, "Euroopan matkailuala on esittänyt useita toimenpidepyyntöjä. Se korostaa etenkin, että Euroopan ulkopuolisen myynninedistämisen koordinointia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, ja se on pyytänyt komissiota olemaan aktiivinen Euroopan markkinoimisessa turvallisena matkakohteena".

7. Tiedonannon päätelmät ovat täysin kannatettavia, sillä niissä täsmennetään etenkin yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa soveltavien toimien keskittämiskohde. Kyseisillä toimilla "korostetaan kaikkien matkailun sidosryhmien etujen parempaa yhdistämistä yhteisön politiikoissa ja matkailua koskevissa aloitteissa sekä matkailualan ja muiden osapuolten välisen vuoropuhelun parantamista".

SUOSITUKSET

1. Alueiden komitea kannustaa noudattamaan yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa ja soveltamaan avointa koordinointimenetelmää, mutta painottaa voimakkaasti avoimuuden sekä demokratian periaatteiden mukaisen parlamentaarisen valvonnan merkitystä

Alue- ja paikallisviranomaisten määräävä rooli on tässäkin tapauksessa ainoa käytettävissä oleva väline Euroopan unionin käynnistämän alueellisen koheesiopolitiikan tehtävän korostamiseksi: jakamista ei voi toteuttaa ilman osallistumista. Aluehallinto on tehokas vain jos sen lähtökohdat ovat ruohonjuuritasolla. Innovatiivistenkaan välineiden antaminen ylhäältä ei tarkoita, että niillä olisi myönteinen vaikutus. Kun sen sijaan otetaan vastaan ruohonjuuritasolta tulevia ehdotuksia ja virikkeitä, mahdollistetaan vuoropuhelu ja molemminpuolinen kuunteleminen. Poliittinen federalismi muuttuu hallinnolliseksi federalismiksi sekä institutionaaliseksi, taloudelliseksi ja yhteiskunnalliseksi kumppanuudeksi.

Matkailun kehittämispolitiikkaa on toteutettava tästä lähtökohdasta: todellinen Euroopan matkailualan verkosto voi syntyä vain jos seurataan ja tarkkaillaan huolellisesti nykytilannetta. Tarpeiden sekä vastaanottavien ja muiden rakenteiden kartoitus ja liikennereittien arviointi ovat sellaisen kokonaisvaltaisen hankkeen perusta, jossa etusijalle asetetaan matkailijan turvallisuus.

AK panee merkille, että komissio ilmaisee tiedonannossaan(3) huolensa siitä, ettei paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ole työryhmissä edistytty riittävästi (tämän lausunnon sivuilla 3-4 korostetuilla) viidellä ensisijaisella avainalueella. Hyvän hallintotavan hengessä alueiden komitea kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tehokkaita työtapoja, joilla paikallis- ja aluehallinto saadaan sitoutumaan sen varmistamiseen, että tulevaisuudessa kehitetään toimintalinjoja, jotka täydentävät perustason matkailutoimintaa ja tarjoavat sille lisäarvoa.

2. Alueiden komitea suosittaa lisäämään julkisten ja yksityisten toimijoiden vastuuta

Alhaalta ylöspäin suuntautuva toimintatapa merkitsee ajattelutavan radikaalia uudistusta: julkisen ja yksityisen perinteiset rajat muuttuvat. Kysymyksessä eivät enää ole riippuvuussuhteeseen sidotut toimijat vaan pikemminkin tasavertaiset kumppanit kehittämissuunnitelmassa, jonka tavoitteena on laaja-alainen kansalaisuuden käsite. Kansalainen ei ole enää aluehallituksen toimien kohde, vaan hänen tulee asettua ehdolle hallitsemaan aluetta alue- ja paikallisviranomaisten edistämän institutionaalisen toiminnan puitteissa.

Näin syntyy yhteisvaikutus, joka parantaa myös matkailualan kilpailukykyä. Tehokkainta tapaa voiton saamiseksi ei enää etsi yksittäinen yritys (tai yritysten yksittäinen liittouma), vaan soveltuvinta keinoa markkinoiden kohtaamiseksi etsitään sen alueellisen järjestelmän puitteissa, johon yritys kuuluu. Tämän lähestymistavan avulla - jonka tietyt tutkijat määrittelevät geo-yhteisöjen (geo-communities) perustamiseksi - hallitaan siirtyminen villistä ja kontrolloimattomasta maailmanlaajuistumisesta "normitettuun ja kestävään maailmanlaajuistumiseen".

Kestävä kehitys edellyttää alueen ja sen mahdollisuuksien tuntemista: paikallisolojen hyödyntäminen on tärkein edellytys ekoturismin luomiseksi ja säilyttämiseksi.

3. Alueiden komitea edistää toimia Euroopan matkailun kehittämiseksi ja mainostamiseksi maailmanlaajuisilla matkailumarkkinoilla

Ennen minkä tahansa tuotteen markkinointia on aiheellista keskittyä markkinoitavan tuotteen ominaispiirteisiin asiakkaan kannalta. Matkailualalla kuvan matkailutuotteesta tulisi olla etusijalla suhteessa matkailupalvelujen tarjonnan edistämiseen missä tahansa hallinnollisesti tai alueellisesti rajatuissa puitteissa.

Olennaista on, että mitä tahansa säädöshanketta suunnitellaankin, matkailijan tulisi olla etusijalla. Kehittyneimpien markkinointiteorioiden mukaan tarjonta on profiloitava mahdollisen käyttäjän tarpeiden pohjalta, jotta luotaisiin todelliset käyttäjäyhteisöt, jotka toimivat vastavuoroisesti niille suunnatun tuotteen kanssa. Sen sijaan, että keskitytään yhteen EU-tuotteeseen, AK katsoo, että nyt komissiolla on ainutlaatuinen tilaisuus lisätä paikallis- ja aluetasolla tehdyn työn arvoa hyödyntämällä tietoteknisten järjestelmien etuja parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi yhtenäinen Internetiin perustuva verkko auttaisi palvelujen tarjoajia ja matkailijoita etsimään ja löytämään tarvitsemansa entistä paremmin nykyisestä valtavasta tietomassasta. Komissio voisi EU-tuotetta kehittämättä edistää sellaisen järjestelmän luomista, joka saattaa palvelujen tarjoajat ja matkailijat yhteen aiempaa tehokkaammin.

Euroopan komission tulee yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja matkailualan kanssa kehittää osana TTK:n kuudetta puiteohjelmaa toimia, joilla nopeutetaan uuden teknologian käyttöönottoa matkailualan yritysten ja matkailukohteiden hallinto- ja tiedotusjärjestelmissä.

Toimet ovat erityisen tärkeitä nykytilanteessa, jota leimaa matkailualan toimeliaisuuden tietty hidastuminen, jotta alaa voidaan kehittää entistä kilpailukykyisemmäksi.

Vaikuttaakseen osaltaan Euroopan matkailun orgaanisen kehityksen muotoiluun etenkin paikallisyhteisöjen osallistumisen avulla alueiden komitea ehdottaa tiettyjen, yhteisön politiikkoja ilmentävien menettelytapojen linjaamista matkailualalla.

A. On yhdenmukaistettava EU:n jäsenvaltioiden liikenneverkkojen (maantiet, rautatiet, laiva- ja lentoliikenne) turvallisuus- ja laatutasoa, jotta taattaisiin vapaa-aikaan liittyvien liikennevirtojen sujuvuus

Alueiden komitea on samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että liikennepalvelujen vapauttaminen ja liikenneverkkojen kehittäminen, yhtenäismarkkinoiden toiminnan paraneminen sekä tietoyhteiskunnan välineiden saatavuuden parantaminen helpottavat kansalaisten liikkumista ja vaikuttavat osaltaan matkailijavirtojen kansainvälistymiseen.

Alueiden komitea kannattaa Euroopan komission näkökantaa sisällyttää yhteisön liikennepolitiikka matkailualan perusluonteisiin kysymyksiin, joita ovat kestävä liikkuvuus, matkailijoiden oikeus turvallisuuteen ja liikenteen laatu. Liikenteen laadun parantaminen merkitsee varmasti tässä vaiheessa turvallisuuden asettamista etusijalle, mutta myös muita seikkoja on otettava huomioon. Lisäksi jo liikennettä käsittelevässä valkoisessa kirjassa on asetettu suuntaviivat, joiden avulla voidaan tehostaa matkailuun liittyvää liikennettä sekä parantaa sen kestävyyttä ja laatua.

Matkailu on myös pääasiallinen kehitykseen vaikuttava tekijä alueilla, jotka sijaitsevat vaikeiden kulkuyhteyksien takana, kuten vuoristo-, saaristo- ja ulkoalueet.

Saaristoalueilla on vahvistettava lentoliikennejärjestelmiä, parannettava lentoyhteyksien taajuutta, taattava matkustajapaikkojen riittävä määrä ja vahvistettava saaristoalueille merkittävien lentoasemien yhteyksiä etenkin Euroopan laajuisiin suurten nopeuksien maantie- ja rautatieverkkoihin.

B. On mukautettava keskiasteen ja yliopistotason koulutuksen tarjoamat ammatit vastaamaan matkailualan työmarkkinoiden kysyntää

AK on tyytyväinen komission analyysiin tärkeimmistä koulutustarpeista. Matkailualalle on nykyään ominaista suhteellisen heikko ammattitaidon taso useimmilla tärkeillä alasektoreilla ja etenkin pk-yrityksissä. Vaikka uudet taidot, kuten tieto- ja viestintekniikan hallitseminen, ovat kysyttyjä, komitea on tietoinen siitä, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat huomattavan haasteen edessä pyrkiessään luomaan kasvua erityisesti pienissä ja mikroyrityksissä, jotka muodostavat merkittävän osaan alan toimijoista. Suurehkojen matkanjärjestäjien taholta niihin kohdistuvan hintojen alennuspaineen vuoksi matkailualalla toimivien pienten perheyritysten on vaikea tarjota työntekijöilleen asiallisia uranäkymiä. Ne joutuvat karsimaan koulutusmahdollisuuksia, mikä puolestaan vaikeuttaa henkilöstön palkkaamista.

Unionin tasolla on edistytty huomattavasti matkailun saattamisessa kaikkien ulottuville. AK pitää tervetulleena komission ehdotusta selvittää lähemmin kohteiden soveltuvuutta fyysisestä vammasta kärsiville. Komitea kiinnittää kuitenkin huomiota aiheen laajaan määritelmään, joka esitettiin Belgian puheenjohtajuuskaudella heinäkuussa 2001 järjestetyssä matkailukonferenssissa. Lisäksi alueiden komitea pitäisi tervetulleina sosiaaliseen lomatoimintaan liittyviä komission jatkoehdotuksia.

Näin ollen on mahdollista tehostaa ja konkretisoida tiettyjä toimia, jotka on jo määritelty toisaalla (esimerkiksi matkailualan Europass-todistus): "- - siirrytään koulutuksesta innovaatioihin ottaen huomioon henkilöstöresurssien 'herkkyys' - - etsitään ratkaisu koulutusprosessille, joka on klassista koulutusta moninaisempi tapahtuma ja jossa hyödynnetään erisuuntaisia lähestymistapoja, kumppanuuksia ja kaikkien osapuolten välistä yhteistyötä".

Vaikuttaa perustavan tärkeältä arvioida mahdollisuutta luoda erityinen matkailualan koulutusverkosto myös sellaisten jo käynnistettyjen yhteisön ohjelmien puitteissa (Leonardo da Vinci, Sokrates, Tempus ja Erasmus), joissa voidaan toimia vuorovaikutteisesti työllisyystoimien (Equal) kanssa ja verkottaa koulutusorganisaatioita (Alfa).

Alueiden komitea kehottaa varaamaan (rakennerahastojen puitteissa) nykyistä suuremmat määrärahat keskiasteen koulutukseen, jotta sillä tasolla luotaisiin edellytykset vähimmäisvaatimukset täyttävän ammattipätevyyden hankkimiselle. Sen pohjalta voitaisiin parhaiten edetä opintoihin, jotka johtavat akateemiseen loppututkintoon.

Verkko-oppiminen tietopohjan laajentamiseksi voi tuoda lisäarvoa, ja se on otettava huomioon laadittaessa matkailualan aloitteita alan koulutuksen yhdenmukaistamiseksi mahdollisimman pitkälle.

On vahvistettava didaktisten menetelmien käyttöönottoa teknisten taitojen opettamiseksi, mutta on myös tiedotettava jäsenvaltioiden erilaisista koulutuskokemuksista, jotta helpotettaisiin yhteisten didaktisten käytänteiden levittämistä matkailualalla ja täsmennettäisiin matkailualan ammattien kuvaa.

Ei tule myöskään aliarvioida korkeakoulutuksen roolia ja merkitystä (esimerkiksi Italiassa on Centro Universitario per i Beni Culturali di Ravello laatinut uusien teknologioiden maisterintutkinto-ohjelman Välimeren alueen kulttuuriperinnön hallinnoimiseksi).

C. On toteutettava säädöshanke, jonka tarkoituksena on luoda vastaanotto- ja saapumispalvelujen arviointijärjestelmä, jolla varmistetaan, että tarjottujen rakenteiden ja palvelujen laatuluokituksessa noudatetaan yhtenäisiä kriteereitä

Matkailun laadun parantaminen on unionin eri ohjelmien perusperiaate. Maailman matkailujärjestö korostaa "laadun ja matkailijan saaman mielikuvan välistä yhteyttä ja tuotteen ostaneen matkailijan tyytyväisyysastetta". Laadunvalvontamenetelminä ovat tiivistetysti ISO 9000:n ja 14000:n sarjat, EOQ-menetelmät, tähtiluokitus ja monet kansalliset laadunvarmistusmenetelmät.

Laatua kehitetään rakennepolitiikkojen, kuluttajansuojan, ympäristönsuojelupolitiikan, liikenteen hallinnan ja yrittäjähengen avulla.

Alueiden komitea on sitä mieltä, että todellisessa laatupolitiikassa tärkein seikka on matkailija. Matkailijan tarpeiden havaitseminen ja todelliset kyvyt toteuttaa kyseiset tarpeet on otettava huomioon laadittaessa yhtenäistä ehdotusta, jossa määritellään selkeästi matkailun eri osa-alojen laatutaso.

Asiakastyytyväisyyteen (customer satisfaction ja customer retemtion) pyrkivät toimintatavat tarjoavat mielenkiintoisia viitekohtia, joiden nojalla voidaan laatia tehokkaita arviointimenetelmiä.

Matkailijalle suunnattujen rakenteiden laaduntunnistamisohjelman osia ovat järjestöjen ja yritysten neuvonta, valveuttamiskampanjoiden järjestäminen ja kannustavat rahoitusmekanismit. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa toimia, joilla pyritään yhdenmukaistamaan vastaanottavien rakenteiden laadunarviointijärjestelmää.

Tällä hetkellä yhteisössä ei kuitenkaan ole olemassa yhdenmukaista järjestelmää, jonka avulla voitaisiin määritellä matkailijalle tarjottujen palvelujen laatu hotellien vastaanottopalveluista ravintolapalveluihin, liikenteestä vapaa-ajanviettotapoihin jne. Koko Euroopan kattavien perusteiden ja määritelmien luomiseksi komitea suosittelee komissiolle jäsenvaltioiden nykyisten järjestelmien säännöllistä arviointia.

D. On edistettävä matkailijoiden vastaanotto- ja saapumispalveluihin sovellettavan "velvollisuuksien peruskirjan" virallista käyttöönottoa

Matkailijoiden palveluihin sovellettavaa eurooppalaista "velvollisuuksien peruskirjaa" koskevan ehdotuksen tärkein periaate on asiakastyytyväisyyden yhtenäinen määrittely. Tarve suojata matkailijan oikeuksia nivotaan mahdollisuuteen helpottaa yhteisten laatustandardien noudattamista ja käynnistää laaja seuranta aloitteeseen osallistumisen pohjalta.

Mielenkiintoinen viitekohta eurooppalaisen "velvollisuuksien peruskirjan" laatimista varten on Kulttuurimatkailun eettinen peruskirja, jonka on laatinut Euroopan kulttuurimatkailun seurantakeskus (Centro Universitario Europeo per i Beni Culturali di Ravello) Paestumissa 5. marraskuuta 1999 Salernon maakunnan aloitteesta järjestetyn toisen Borsa Mediterranea del Turismo Archeologico -tilaisuuden johdosta.

Erityisen merkittävältä vaikuttaa peruskirjan kohta, jossa käsitellään vieraanvaraisuuden velvoitteita. Peruskirjassa otetaan huomioon matkailijan ja kulttuuriperinnön suhde, mutta perusajatuksena korostetaan, että matkailija on asetettava etusijalle kaikissa toimissa ja että hänelle on tarjottava lupausten mukainen ja vierailijoiden persoonallisuuden huomioon ottava vastaanotto. Matkailijalle on taattava asianmukaiset palvelut ja vieraanvaraisuus ja riittävä tiedotus. Minkäänlaista syrjintää ei saa esiintyä. Matkailijoiden on puolestaan otettava huomioon matkailukohteen erityistavat ja kulttuuri. Etenkin asukkaiden perinteitä sekä uskonnollisia ja moraalisia vakaumuksia on kunnioitettava. Vaikka peruskirjassa esitetään kyseiset kriteerit, siinä ei ole tarkoitus sanella sääntöjä organisaatioille tai matkailijoille. Peruskirjan tarkoituksena on osoittaa asianmukaiset yleismaailmalliset periaatteet, joiden avulla edistetään aitoa kulttuurimatkailua. Siinä vedotaan näin ollen asianomaisten henkilöiden velvollisuudentunteeseen. Peruskirja pohjautuu eri instansseissa muotoiltuihin vakaumuksiin, suosituksiin ja suuntaviivoihin, ja se on kohdistettu asianomaisille kansainvälisille ja alueellisille organisaatioille.

Periaate, joka ilmentää parhaiten tarvetta laatia matkailijoiden palveluihin sovellettava "velvollisuuksien peruskirja", voidaan tiivistää matkailua yleensä - ei vain kulttuurimatkailua - koskevaan periaatteeseen. Kulttuurimatkailun eettisen peruskirjan mukaan kulttuurimatkailu mahdollistaa usein eri kulttuureihin kuuluvien henkilöiden kohtaamisen. Se edistää näin ollen erilaista alkuperää olevien henkilöiden ystävyyden ja suhteiden kehittymistä, mikä on perusedellytys paikallisen ja kansainvälisen yhteisön kasvulle. Se on solidaarisuuden ja rauhan aito osatekijä.

Tämän lähestymistavan mukaisesti alueiden komitea vahvistaa, että vieraanvaraisuuden vaatimukset liittyvät ensi sijassa henkilöiden eli matkailijoiden arvon kunnioittamiseen täysimääräisesti ja vasta toissijaisesti matkailun kaupallisiin näkökohtiin. Tämän periaatteen vahvistaminen eurooppalaisessa "velvollisuuksien peruskirjassa" vaikuttaa poliittisesti ja kulttuurisesti erittäin tärkeältä seikalta.

E. Jäsenvaltioissa toteutettavan alueellisen tutkimuksen avulla on pyrittävä määrittelemään matkailualan uusia profiileja vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen ja hyödyntämään yhä enemmän kulttuuri- ja ekomatkailua, jotka soveltuvat erityisen hyvin matkailijavirtojen kausiporrastusta edistävien kampanjoiden kohteeksi

Euroopan komission laatimassa, Euroopan väestörakenteen kehitystä koskevassa ennusteessa nivotaan matkailijavirtojen hallintaan yksi matkailun suurimmista ongelmista: "- matkailun keskittyminen vuoden aikana tietyille lyhyille ajanjaksoille".

Kulttuuri ja ympäristö ovat ensisijaisia toiminta-aloja, joilla voidaan käsitellä tiettyjä matkailun kehityksen kannalta ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä. Kulttuurimatkailu on jo pitkään ollut merkittävä voimavara Euroopassa. Tällä matkailun alalla on toteutettava merkittäviä toimia sellaisen mahdollisimman koordinoidun tarjonnan verkottamiseksi, jonka avulla voidaan luoda yhteisvaikutusta historiallista ja taideperintöä sekä viini- ja ruokakulttuuria koskevia yhteisiä perinteitä omaavien alueiden välille hyödyntämällä yhtenäisesti ja strategisesti maaseutumatkailun merkittäviä mahdollisuuksia ja luomalla näin myönteisiä vaikutuksia myös maatalouteen.

Tästä näkökulmasta Centro Universitario Europeo per i Beni Culturali di Ravellon hanke "Välimeren alueen kulttuuriperintöohjelma" saattaa tarjota erittäin mielenkiintoisia lähtökohtia. Kyseinen elin on luonut todellisen "kulttuurisillan" Välimeren pohjoisrannan valtioiden kanssa ja perustanut Välimeren alueen seuranta- ja analyysikeskuksen, johon kootaan jaksoittain Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kulttuuriesineitä tavoitteena virikkeiden antaminen kyseisten alueiden kulttuuriperinnön suojeluun ja hyödyntämiseen tähtäävälle tutkimukselle ja koulutukselle. Kyseessä on siis kokeilu, jonka avulla voidaan konkreettisesti arvioida sellaisen kulttuurien välisen vaihtotoiminnan merkitys, jolla pyritään edistämään laadukasta matkailua.

Kulttuurimatkailun edistämisen myötä kestävän matkailun kasvu helpottuu. Alueiden komitea kannattaa matkailualan Euroopan laajuisen Agenda 21 -toimintaohjelman toteuttamista, ja tämä onkin jo keskeisellä sijalla asianomaisen erityisryhmän pohdinnoissa. Erityisryhmä, jonka puheenjohtajana on komissio, esittää asiakirjan Johannesburgissa syyskuussa 2002 järjestettävässä maailmanlaajuisessa kestävän kehityksen huippukokouksessa. Kyseisen strategian edistämiseksi on Agenda 21:ssä eritelty Välimerta ja Itämerta koskevat Agenda 21 -toimintaohjelmat, kohde 21 Tanskassa ja Calvián (Espanjan Baleaarit) Agenda 21-paikallisohjelma. Monet Ruotsin kunnista ovat tehneet aktiivista työtä Agenda 21:n puitteissa, ja maassa on hiljattain esitetty laadullisia perusteita noudatettaviksi luonnonmukaisten luonto- ja kulttuurimatkailutuotteiden merkinnässä.

Alueiden komitea kannattaa komission tiedonannossaan esittämiä seuraavia tavoitteita: Tulisi "- - ennakoida ja minimoida matkailun vaikutus ympäristölle ja kohdealueille, hallita liikenteen kasvu, edistää elinkeinon paikallistason kiinnostusta ja matkailun vastuuta yhteiskunnalliseen ja kulttuurin kehitykseen vaikuttavana tekijänä".

Tämän mukaisesti saattaa olla asianmukaista suunnitella toimia, joilla pyritään levittämään ympäristön huomioon ottavaa toimintatapaa, joka nivoutuu laaja-alaisen historiallisen sekä taide- ja kulttuuriperinnön löytämiseen ja hyödyntämiseen.

Edellä olevien huomioiden valossa vaikuttaa tarpeelliselta käynnistää jäsenvaltioissa tutkimus, jonka tavoitteena on tunnistaa uudet matkailutyypit ja luoda soveltuvia kysynnän tuki- ja seurantavälineitä.

Bryssel 10. lokakuuta 2002.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Albert Bore

(1) EYVL C 317, 6.11.2000, s. 40.

(2) Ks. Euroopan parlamentin 18.2.2000 antama päätöslauselma, AK:n 15.6.2000 antama lausunto CdR 291/1999 fin - EYVL C 317, 6.11.2000, s 40 ja TSK:n 26.1.2000 antama lausunto CES 93/2000.

(3) KOM(2001) 665 lopullinen (liite 1, s. 23).