52001PC0754

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS ansioita ja elinoloja koskevista yhteisön tilastoista (EU-SILC)

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

Ansioita ja elinoloja koskevia tilastoja ja varsinkin köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä indikaattoreita on vaadittu korkealla poliittisella tasolla. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 136, 137 ja 285 artiklan perusteella ansioita, elinoloja ja sosiaalista syrjäytymistä koskevat tilastot on tuotettava ansioita ja elinoloja koskevien yhteisön tilastojen (EU-SILC) puitteissa. Lisäksi Eurooppa-neuvoston Lissabonin (23.-24. maaliskuuta 2000) ja Nizzan (7.-9. joulukuuta 2000) kokoukset antoivat vahvan tukensa köyhyyden poistamiselle ja kehottivat neuvostoa ja komissiota hankkimaan lisätietoja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvistä kysymyksistä jatkuvan vuoropuhelun sekä tiedon ja parhaiden käytänteiden vaihdon avulla ja käyttämällä perustana yhteiseen sopimukseen perustuvia indikaattoreita, joilla voidaan myös mitata edistymistä.

Tässä yhteydessä komissio on perustanut "yhteisön toimintaohjelman sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi". Ohjelma esitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2000 "vertailukelpoisten tilastojen keräämisen ja levittämisen edistämiseksi jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla". Komission tiedonanto KOM(2000) 594 rakenteellisista indikaattoreista on samoilla linjoilla, ja siinä määritellään indikaattorit, joilla mitataan tulonjaon epätasaisuutta, köyhyysastetta ennen sosiaalisia tulonsiirtoja ja niiden jälkeen sekä köyhyyden pysyvyyttä. Näiden tietojen on oltava hyvin vertailukelpoisia, jotta EU:n jäsenvaltioiden edistymistä tällä alueella voidaan seurata.

Euroopan yhteisöjen kotitaloustiedustelua 1994-2001 käytettiin näiden poliittisten tarpeiden täyttämiseksi. Sosiaalitilastojohtajien vuosikokouksessa 13. ja 14. kesäkuuta 1999 kotitaloustiedustelu päätettiin kuitenkin korvata, koska oli tarpeen ajantasaistaa sisältöä uusien poliittisten vaatimusten mukaisesti sekä parantaa operationaalisia ominaisuuksia lähinnä tuotettujen tietojen ajanmukaisuuden osalta. Ansioita ja elinoloja koskevien yhteisön tilastojen (EU-SILC) sisältöä ja rakennetta pohtimaan perustettiin erityisryhmä. Ryhmän työn tulokset esitettiin 13. ja 14. kesäkuuta 2000 pidetylle sosiaalitilastojohtajien kokoukselle, joka suhtautui myönteisesti uuden välineen perusperiaatteisiin, mukaan otettavien aiheiden luetteloon, sekä erityisryhmän että työryhmän tuleviin toimiin sekä säädöksen laatimiseen EU-SILC-tilastoja varten (asiak. Eurostat/E0/00/DSS/2/9/EN). Puiteasetuksen alustava luonnos esitettiin 30. toukokuuta 2001 pidetyn tilasto-ohjelmakomitean kokouksen ja 11. ja 12. kesäkuuta 2001 pidetyn sosiaalitilastojohtajien kokouksen aikana, ja luonnosta muutettiin kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti.

2. Ehdotetun asetuksen sisältö

Asetuksen tavoitteena on luoda yhteiset puitteet ansioita ja elinoloja koskevien yhteisön tilastojen (EU-SILC) järjestelmälliselle laatimiselle. EU-SILC-tilastoista on tarkoitus tulla lähde, josta saadaan vertailukelpoiset tiedot tulonjaosta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä Euroopan unionin tasolla.

Tarpeen ovat sekä poikittaistutkimukseen perustuvat tiedot (jotka liittyvät tiettyyn ajankohtaan tietyn jakson aikana) että pitkittäistutkimukseen perustuvat tiedot (jotka koskevat yksilötason muutoksia ajan kuluessa ja jotka kerätään säännöllisesti tietyn jakson aikana). Selkeästi etusijalle asetetaan kuitenkin ajantasaisten ja vertailukelpoisten poikittaistutkimukseen perustuvien tietojen toimittaminen. Pitkittäistutkimukseen perustuvien tietojen tarve on rajoitetumpi sekä kattavuuden että otoskoon osalta.

Jotta voitaisiin tehdä moniulotteisia analyysejä kotitalouksien ja yksilöiden tasolla, ja varsinkin jotta voitaisiin tutkia keskeisiä sosiaalisia ongelmia, jotka ovat uusia ja edellyttävät tutkimustyötä, on välttämätöntä, että poikittaistutkimuksiin (tai pitkittäistutkimuksiin) perustuvat tiedot voidaan yhdistää kotitalouksien ja yksilöiden tasolla.

EU-SILC-tilastojen on oltava tietolähteiden osalta joustavia. Eurostat puoltaa voimakkaasti nykyisten, tiedonkeruisiin tai rekistereihin perustuvien tietolähteiden käyttöä. Eurostat kehottaa käyttämään kansallisia lähteitä, mutta se suosittelee, että ne maat, jotka suunnittelevat uuden toiminnan käynnistämistä, soveltaisivat kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan perustuvaa rakennetta. Järjestelmän on tarkoitus olla rakenteeltaan mahdollisimman edullinen ja tehokas sekä pitkittäis- että poikittaistietovaatimusten osalta.

EU-SILC-toiminta käynnistetään vuonna 2003. Poikittais- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvat mikrotason tiedot päivitetään vuosittain. Poikittaistutkimukseen perustuvaan osioon lisätään moduuleja vuodesta 2004 alkaen.

3. Päätelmä

Neuvosto ja Euroopan komissio pitävät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista EU:ssa erittäin tärkeänä, ja edistymisen seuraamista varten tarvitaan vertailukelpoisia ja ajan tasalla olevia tilastoja. Ehdotetun asetuksen hyväksymistä pidetään välttämättömänä näiden tietojen saamisen varmistamiseksi.

2001/0293 (COD)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS ansioita ja elinoloja koskevista yhteisön tilastoista (EU-SILC)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

[2] EYVL C [...], [...], s. [...].

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [3],

[3] EYVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Voidakseen suorittaa sille osoitetut tehtävät varsinkin vuoden 2000 maaliskuussa Lissabonissa ja joulukuussa Nizzassa pidettyjen neuvoston kokousten jälkeen komission on saatava tiedot tulojen jakautumisesta sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasosta ja rakenteesta jäsenvaltioissa.

(2) Yhteisön kehittyminen ja sisämarkkinoiden toiminta lisäävät vertailukelpoisten ja ajankohtaisten tulonjakoa ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasoa ja rakennetta koskevien poikittais- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvien tietojen tarvetta, jotta voidaan tehdä jäsenvaltioiden välisiä luotettavia ja asianmukaisia vertailuja käytettäväksi pääasiassa sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi perustetun yhteisön toimintaohjelman [4] yhteydessä ja yhtenä lähteenä komission rakenteellisia indikaattoreita varten.

[4] EYVL C [...], [...], s. [...].

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi [5] määritellään toimintalinjan 1, "Sosiaalisen syrjäytymisen analyysi", kohdassa 1.2 edellytykset vertailukelpoisten tilastojen keruuseen ja levittämiseen liittyvien toimenpiteiden rahoitukselle ja varsinkin tuelle köyhyyttä koskevien tutkimusten ja sosiaalisen syrjäytymisen analyysien parantamiseksi.

[5] EYVL C [...], [...], s. [...].

(4) Paras keino arvioida tilannetta tulojen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kannalta on tuottaa yhteisön tilastoja yhdenmukaisten menetelmien ja määritelmien mukaisesti.

(5) Tilastot on päivitettävä vuosittain, jotta ne kuvastaisivat tulonjaon ja sosiaalisen syrjäytymisen tason ja rakenteen muutoksia.

(6) Jotta komissio voisi tutkia tärkeitä sosiaalisia ja varsinkin uusia erityistutkimusta edellyttäviä kysymyksiä, se tarvitsee poikittais- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvaa tietoa kotitalouksien ja yksilöiden tasolta.

(7) Etusijalle on asetettava ajantasaisten ja vertailukelpoisten poikittaistutkimuksiin perustuvien tietojen tuottaminen vuosittain tuloista ja sosiaalisesta syrjäytymisestä.

(8) Tietolähteiden joustavaa käyttöä ja varsinkin kansallisten tiedonkeruisiin tai rekistereihin perustuvien tietolähteiden ja kansallisten otantatutkimusten käyttöä olisi kannustettava ja uusien lähteiden sisällyttämistä kansallisiin tilastojärjestelmiin olisi edistettävä.

(9) Yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 täytäntöönpanosta ... päivänä ...kuuta ... annetussa komission asetuksessa (EY) N:o ... [6], joka koskee salassapidettäviä tiedon käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin, vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti voidaan sallia yhteisölle toimitettujen salassapidettävien tietojen käyttö tilastollisten päätelmien tekemiseksi tieteellisiä tarkoituksia varten.

[6] EYVL C [...], [...], s. [...].

(10) Yhteisön tilastojen laatimisesta säädetään yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 322/97 [7].

[7] EYVL L 52, 22.2.1997, s. 61.

(11) Koska tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [8] 2 artiklan mukaisia hallintotoimenpiteitä, ne on hyväksyttävä mainitun päätöksen 4 artiklan mukaisessa hallintomenettelyssä.

[8] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(12) Tilasto-ohjemakomiteaa on kuultu päätöksen 89/382/ETY, Euratom [9] 3 artiklan mukaisesti,

[9] EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarkoitus

Tämän asetuksen tarkoituksena on luoda yhteiset puitteet sellaisten tuloja ja elinoloja koskevien yhteisön tilastojen, jäljempänä EU-SILC-tilastojen (Community Statistics on Income and Living Conditions), järjestelmälliselle tuottamiselle, jotka sisältävät vertailukelpoiset ja ajantasaiset tulonjakoa sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasoa ja rakennetta koskevat poikittais- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvat kansalliset ja Euroopan tasoiset tiedot.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a) 'yhteisön tilastoilla' samaa kuin asetuksen (EY) 322/97 2 artiklassa,

b) 'tilastojen tuottamisella' samaa kuin asetuksen (EY) 322/97 2 artiklassa,

c) 'tiedonkeruuvuodella' sitä vuotta, jonka aikana tiedot tai suurin osa tiedoista kerätään,

d) 'kenttäjaksolla' ajanjaksoa, jonka aikana tiedonkeruu suoritetaan,

e) 'viiteajanjaksolla' ajanjaksoa, johon tietty tieto liittyy,

f) 'yksityisellä kotitaloudella' yksin asuvaa henkilöä tai ryhmää henkilöitä, jotka asuvat yhdessä samassa yksityisessä asunnossa ja jakavat keskenään kulut sekä hankkivat yhteisesti välttämättömyystarvikkeet.

Pienet, vertailukelpoisuuteen vain vähän vaikuttavat poikkeamat tästä määritelmästä sallitaan jäsenvaltioille, joiden kansallisessa tilastojärjestelmässä on kotitalouden määritelmä.

Kaikkien yhteisestä määritelmästä tehtyjen poikkeamien vaikutus vertailukelpoisuuteen on eriteltävä laatukertomuksessa.

g) 'poikkileikkaustiedolla' tietoa, joka liittyy tiettyyn ajankohtaan tai tiettyyn ajanjaksoon. Poikkileikkaustieto voidaan saada joko rotaatio-otantaan perustuvasta tai perustumattomasta poikkileikkausotannasta tai puhtaasta paneeliotantatutkimuksesta (sillä edellytyksellä, että poikittaisedustavuus on taattu); nämä tiedot voidaan yhdistää rekisteritietoihin (henkilöitä, kotitalouksia tai asuntoja koskeviin tietoihin, jotka on saatu yksikkötason hallinnollisista tai tilastollisista rekistereistä).

h) 'pitkittäisleikkaustiedolla' tietoa, joka koskee yksilötason muutoksia ajan mukaan kerättynä säännöllisesti tietyn ajan kuluessa. Pitkittäisleikkaustieto voidaan saada joko rotaatio-otantaan perustuvasta poikkileikkaustutkimuksesta, jossa kerran valittuja yksilöitä seurataan, tai puhtaasta paneelitutkimuksesta; tieto voidaan yhdistää rekisteritietoihin.

i) 'vastaajilla' henkilöitä, jotka on valittu otokseen pitkittäistutkimuspaneelin ensimmäisessä aallossa. 'Vastaajat' voi sisältää kaikki alkuperäisen kotitalousotannan jäsenet tai yksilöistä poimitun edustavan otoksen yksilötason tutkimuksessa.

j) 'ensisijaisilla tutkimuskohteilla' osa-alueita, joiden tiedot kerätään vuosittain,

k) 'toissijaisilla tutkimuskohteilla' osa-alueita, joiden tiedot kerätään joka neljäs vuosi tai harvemmin,

l) 'bruttotuloilla' kotitalouden kokonaistuloja määritellyn 'tuloviitejakson' aikana ennen tuloverojen, tavanomaisten omaisuusverojen, työntekijän pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen vähentämistä, mutta sen jälkeen kun kotitalouksien väliset siirrot on otettu huomioon.

m) 'käytettävissä olevilla tuloilla' bruttotuloja, joista on vähennetty tuloverot, tavanomaiset omaisuusverot, työntekijän pakolliset sosiaalivakuutusmaksut ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.

3 artikla

Soveltamisala

EU-SILC-tilastot antavat vertailukelpoiset ja ajantasaiset poikkileikkaustiedot tuloista, köyhyydestä, sosiaalisesta syrjäytymisestä ja muista elinoloista sekä pitkittäisleikkaustiedot tuloista, työvoimasta ja rajallisesta määrästä sosiaalisen syrjäytymisen muista kuin rahallisista indikaattoreista.

4 artikla

Ajanjakso

1. Poikkileikkaus- ja pitkittäisleikkaustiedot kerätään tai kootaan rekistereistä vuosittain alkaen vuodesta 2003. Keruuajankohta on jäsenvaltiossa pidettävä mahdollisimman samana vuodesta toiseen.

2. Poikkeuksena 4 artiklan 1 kohdasta Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat sekä Yhdistynyt kuningaskunta ovat sallittuja aloittamaan vuotuisen poikkileikkaus- ja pitkittäisleikkaustietojen keräämisen vuodesta 2004 edellyttäen, että ne toimittavat vertailukelpoista tietoa siirtymäkauden ajan komission vaatimista indikaattoreista niiltä alueilta joissa yhteistyöstä osana avointa koordinointimenetelmää on sovittu neuvostossa.

3. Tulojen viitejakson pituus on 12 kuukautta. Jakso voi olla kiinteä 12 kuukauden jakso (kuten edellinen kalenteri- tai verovuosi) tai siirtyvä 12 kuukauden jakso (kuten haastattelua edeltävä 12 kuukauden jakso).

Pienet poikkeamat tästä määritelmästä sallitaan jäsenvaltioille, joiden kansallisessa tilastojärjestelmässä noudatetaan erilaista käytäntöä, kunhan vaikutus vertailukelpoisuuteen on hyvin pieni.

Kaikkien yhteisestä määritelmästä tehtyjen poikkeamien vaikutus vertailukelpoisuuteen on kuvattava 16 artiklassa tarkoitetussa laatukertomuksessa.

4. Jos käytetään kiinteää tuloviitejaksoa, tiedonkeruuvaiheen kenttätyöt on tehtävä lyhyehkön ajan kuluessa mahdollisimman lähellä tuloviitejaksoa tai verovuotta, jotta viive tuloviitejakson muuttujien ja tutkimushetkeä koskevien muuttujien välillä olisi mahdollisimman pieni.

5 artikla

Tietojen ominaisuudet

1. Jotta voitaisiin tehdä moniulotteinen analyysi kotitalouksien ja henkilöiden tasolla ja varsinkin tutkia uusia erityistutkimusta edellyttäviä sosiaalisia ongelmia, kaikkien kotitalouksia ja yksilöitä koskevien tietojen on oltava yhdistettävissä poikkileikkausosiossa.

Kaikki kotitalouksia ja henkilöitä koskevat tiedot on voitava samoin yhdistää pitkittäisosiossa.

Pitkittäistutkimuksen mikrotason tietojen ei tarvitse olla yhdistettävissä poikittaistutkimuksen mikrotason tietoihin.

Pitkittäisosion on katettava vähintään neljä vuotta.

2. Vastaustaakan pienentämiseksi, tulojen laskentamenettelyjen helpottamiseksi ja tietojen laadun testaamiseksi kansallisten viranomaisten on voitava käyttää tarvittavia hallinnollisia tietolähteitä asetuksen (EY) N:o 322/97 mukaisesti.

6 artikla

Vaadittavat tiedot

1. Ensisijaiset kohdealueet ja vastaavat poikittais- ja pitkittäisosioiden viitejaksot on määritelty liitteessä I.

2. Toissijaiset alueet otetaan mukaan vuosittain vuodesta 2004 alkaen vain poikittaisosiossa. Nämä alueet määritellään 14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kunakin vuonna katetaan yksi toissijainen alue.

7 artikla

Keruuyksikkö

1. EU-SILC-tilastojen perusjoukon muodostavat yksityiset kotitaloudet ja niiden nykyiset jäsenet, jotka asuvat jäsenvaltion alueella tiedonkeruuhetkellä.

2. Tärkeimmät kerättävät tiedot koskevat

(a) yksityisiä kotitalouksia ja niiden kokoa, koostumusta ja niiden senhetkisten jäsenten perusominaisuuksia, ja

(b) henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta.

3. Keräysyksikkö ja kotitalouksia ja henkilöitä koskevien tietojen keruutapa määritellään liitteessä I.

8 artikla

Otanta- ja seurantasäännöt

1. Poikkileikkaus- ja pitkittäisleikkaustietojen on perustuttava kansallisesti edustavaan todennäköisyysotantaan.

2. Pitkittäisosiossa ensimmäiseen otokseen sisältyneitä yksilöitä eli vastaajia seurataan paneelin kestoajan. Jokaista vastaajaa, joka on muuttanut yksityiseen kotitalouteen kansallisten rajojen sisällä, seurataan uuteen asuinpaikkaan seurantasääntöjen mukaisesti. Nämä säännöt määritellään 14 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

9 artikla

Otoskoko

1. Otosten vähimmäiskoko vahvistetaan liitteessä II olevassa taulukossa. Se perustuu erilaisiin tilastollisiin ja käytännön näkökohtiin sekä tärkeimpiä muuttujia koskeviin tarkkuusvaatimuksiin.

2. Pitkittäisosion otoskoko kahden peräkkäisen vuoden osalta on niiden haastateltujen kotitalouksien määrä, joita on haastateltu onnistuneesti ensimmäisenä vuonna ja joissa kaikki tai suurin osa 16 vuotta täyttäneistä kotitalouden jäsenistä on haastateltu onnistuneesti molempina vuosina.

3. Jotkin jäsenvaltiot, jotka käyttävät rekistereitä tuloja koskevien ja muiden tietojen keräämiseen, voivat haastattelututkimuksessa käyttää otoksena yksittäisiä henkilöitä eikä kokonaisia kotitalouksia. Otoksen vähimmäiskoko yksityiskohtaisten henkilöhaastattelujen määrän osalta on poikkileikkausosiossa 75 prosenttia liitteessä II olevan taulukon 3 sarakkeeseen merkitystä luvusta ja pitkittäisleikkausosiossa 75 prosenttia kyseisen taulukon 4 sarakkeeseen merkitystä luvusta.

Kunkin vastaajan kotitaloutta on myös haastateltava, ja ne tulotiedot ja muut tiedot, joita haastattelututkimus ei kata, on otettava rekistereistä tällaisen kotitalouden ja kaikkien sen jäsenten osalta.

10 artikla

Tietojen toimittaminen

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) painotetut poikkileikkaus- ja pitkittäisleikkaustiedot mikrotason tiedot sisältävinä tiedostoina, ja tietojen on oltava kokonaan tarkastettu, käsitelty ja arvioitu suhteessa tuloihin.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot sähköisesti komission ehdottamassa soveltuvassa teknisessä muodossa.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) tiedonkeruuvuotta N koskevat poikkileikkausosiossa kerätyt mikrotason tiedot sisältävät tiedostot mieluiten kymmenen kuukauden kuluessa tiedonkeruun päättymisestä. Mikrotason tietojen Eurostatille toimittamisen viimeinen määräaika on 31. lokakuuta (N+1) niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa tiedot kerätään vuoden N lopussa tai jatkuvalla tutkimuksella tai rekistereistä, ja 1. syyskuuta (N+1) muiden jäsenvaltioiden osalta.

Poikkeuksena ovat vuoteen 2003 liittyvät poikittaistutkimukseen perustuvat mikrotason tiedot, jotka on toimitettava komissiolle (Eurostatille) 31. joulukuuta 2004 mennessä.

Mikrotason tiedot sisältävien tiedostojen lisäksi jäsenvaltioiden on toimitettava vuoden N poikkileikkausotokseen perustuvat sosiaalisen koheesion indikaattorit, jotka liitetään Eurooppa-neuvostolle keväisin annettavaan vuosittaiseen kertomukseen vuodelta N+2.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) pitkittäisleikkausosiota koskevat tiedostot, jotka sisältävät mikrotason tiedot vuoteen N asti mieluiten viidentoista kuukauden kuluessa kenttätyön päättymisestä. Mikrotason tietojen Eurostatille toimittamisen pakollinen määräaika on kunkin vuoden (N+2) maaliskuun loppu alkaen EU-SILC-menettelyn toisesta vuodesta. Ensimmäisen kerran tiedot (jotka kattavat pitkittäisesti yhdistetyt tiedot vuosilta 2003 ja 2004) on toimitettava vuoden 2006 maaliskuun loppuun mennessä. Seuraavan toimituksen on katettava ensimmäiset kolme vuotta 2003-2005. Sen jälkeen vuosittain on toimitettava pitkittäistutkimuksiin perustuvat tiedot, jotka kattavat edelliset neljä tiedonkeruuvuotta (päivitettynä tarvittavalla tavalla aikaisemmista toimituksista).

11 artikla

Julkaiseminen

Komissio (Eurostat) julkaisee vuosittain vuoden N+2 kesäkuun loppuun mennessä poikittaistietoja koskevan yhteisön tason kertomuksen, joka perustuu vuonna N kerättyihin tietoihin.

Ensimmäistä EU-SILC-vuotta (keruu vuonna 2003) koskevan yhteisön tason poikittaiskertomuksen Eurostat julkaisee poikkeuksellisesti viimeistään syyskuussa 2005.

12 artikla

Salassapidettävien EU-SILC-tietojen käyttö tieteellisiin tarkoituksiin

1. Yhteisön viranomainen (Eurostat) voi antaa luvan mikrotason EU-SILC-tietojen tieteellistä käyttöä varten yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 täytäntöönpanosta ... päivänä ...kuuta ... annetun asetuksen (EY) N:o ..., joka koskee salassapidettävän tiedon käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin, mukaisesti.

2. Poikkileikkaustietojen osalta tiedostot, jotka sisältävät vuonna N+2 kerätyt mikrotason tiedot yhteisön tasolla, saatetaan käytettäväksi tieteellisiin tarkoituksiin helmikuun loppuun mennessä vuonna N+2.

Poikkeuksena ovat poikkileikkaustutkimuksiin perustuvat, vuoden 2003 mikrotason tiedot sisältävät yhteisön tason tiedostot, jotka saatetaan käytettäväksi tieteellisiin tarkoituksiin vuoden 2005 huhtikuun loppuun mennessä.

3. Pitkittäisleikkaustietojen osalta tiedostot, jotka sisältävät vuoteen N mennessä kerätyt mikrotason tiedot yhteisön tasolla, saatetaan käytettäväksi tieteellisiin tarkoituksiin heinäkuun loppuun mennessä vuonna N+2.

Ensimmäiset käyttöön luovutettavat pitkittäisleikkaustutkimukseen perustuvat, yhteisön mikrotason tiedot sisältävät tiedostot kattavat vuodet 2003 ja 2004, ja käyttöön luovuttaminen tapahtuu vuoden 2006 heinäkuun lopussa. Heinäkuussa 2007 tapahtuva toinen luovutus kattaa vuodet 2003-2005, ja sen jälkeen kukin heinäkuussa tapahtuva luovutus kattaa pitkittäisleikkaustiedot viimeisimmiltä neljältä saatavissa olevalta vuodelta.

13 artikla

Rahoitus

1. Tässä asetuksessa tarkoitettujen tietojen keruun neljän ensimmäisen vuoden osalta jäsenvaltiot saavat yhteisöltä rahoitusta työstä aiheutuviin kuluihin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun rahoitukseen vuosittain osoitettavat määrärahat vahvistetaan osana vuosittaista talousarviomenettelyä.

3. Budjettivallan käyttäjä määrittelee kunakin vuonna käytettävissä olevat määrärahat.

14 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa päätöksellä 89/382 (ETY/Euratom) perustettu tilasto-ohjelmakomitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Tähän kohtaan viitattaessa sovelletaan neuvoston päätöksen 1999/468/EY 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä kyseisen päätöksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

3. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kausi on kolme kuukautta.

15 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet, mukaan luettuna taloudellisten ja teknisten muutosten huomioon ottamiseksi tarvittavat toimenpiteet, vahvistetaan viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tiedonkeruuvuoden alkamista 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Kyseiset toimenpiteet koskevat

a) poikittaisleikkausosion kuhunkin osa-alueeseen sisällytettävien ensisijaisten tavoitemuuttujien luettelon määrittelemistä, pitkittäisleikkausosioon sisältyvien tavoitemuuttujien luettelon määrittämistä sekä muuttujakoodien ja Eurostatille tietoja toimitettaessa noudatettavan teknisen muodon määrittämistä

b) laatukertomuksen yksityiskohtaista sisältöä

c) määritelmien päivittämistä ja varsinkin 2 artiklan l ja m kohdassa olevien tulomääritelmien operationaalistamista (mukaan luettuna aikataulu eri komponenttien mukaan ottamiselle)

d) otannan ominaisuuksia ja seurantasääntöjä

e) kenttätyöhön liittyviä kysymyksiä

f) toissijaisten tavoitealueiden ja -muuttujien luetteloa.

2. Poikkeuksena 1 kohdan säännöksistä, vuonna 2003 toteutettavan tiedonkeruun osalta tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet, mukaan luettuna taloudellisten ja teknisten muutosten huomioon ottamiseksi tarvittavat toimenpiteet, vahvistetaan viimeistään kuusi kuukautta ennen tiedonkeruuvuoden alkamista ja ne koskevat vain 1 kohdan a-e alakohtaa.

3. Poikittaisleikkausosion ensisijaisiin ja toissijaisiin tavoitemuuttujiin liittyvien haastattelujen, mukaan luettuina kotitalouksien ja yksilöiden haastattelut, kokonaiskesto on keskimäärin korkeintaan yksi tunti kussakin maassa.

16 artikla

Kertomukset

Jäsenvaltiot laativat vuoden N+2 loppuun mennessä 10 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti laatukertomukset, jotka kattavat sekä poikki- että pitkittäisleikkausosiot tiedonkeruuvuoden N osalta ja joissa painotetaan sisäistä tarkkuutta. Vuotta 2003 koskeva kertomus kattaa poikkeuksellisesti vain poikkileikkausosion.

Komissio (Eurostat) laatii vuoden N+3 kesäkuun 30 päivään mennessä vertailevan laatukertomuksen, joka kattaa sekä poikki- että pitkittäisleikkausosion tiedonkeruuvuoden N osalta. Vuotta 2003 koskeva kertomus kattaa poikkeuksellisesti vain poikkileikkausosion.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisesti tehdystä työstä viimeistään 31. joulukuuta 2007.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä ... päivänä ...kuuta .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

POIKKILEIKKAUSOSION KATTAMAT ENSISIJAISET ALUEET JA PITKITTÄISLEIKKAUSOSION KATTAMAT ALUEET

1. Kotitalouksia koskevat tiedot

>TAULUKON PAIKKA>

2. Henkilökohtaiset tiedot

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

Otosten vähimmäiskoot

>TAULUKON PAIKKA>

Huomautus:

Tässä tarkoitetaan otoskokoa, joka vaaditaan, jos tutkimus perustuu yksinkertaiseen satunnaisotantaan (tutkimusasetelman vaikutus = 1,0). Todellisen otoskoon on oltava suurempi niin, että tutkimusasetelman vaikutus on yli 1,0 kaikenlaisen vastauskadon kompensoimiseksi. Lisäksi otoskoko tarkoittaa tutkimukseen kelpaavien kotitalouksien määrää, eli sellaisia kotitalouksia, joiden osalta ja joiden kaikkien jäsenien osalta kaikki tai lähes kaikki tarvittavat tiedot on saatu. FI

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): Tilastot

Toiminnan ala(t): Sosiaalitilastot

Toimenpiteen nimi: EU-SILC (ansioita ja elinoloja koskevat yhteisön tilastot )

1. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT B5-6000 (ESTAT) + B3-4105 (PO EMPL)

2002: 1,8 milj. euroa B5-6000 (ESTAT)

1,8 milj. euroa B3-4105 (PO EMPL)

2003: 3,3 milj. euroa B5-6000 (ESTAT)

3,3 milj. euroa B3-4105 (PO EMPL)

2004: 3,3 milj. euroa B5-6000 (ESTAT)

3,3 milj. euroa B3-4105 (PO EMPL)

2005: 3,3 milj. euroa B5-6000 (ESTAT)

3,3 milj. euroa B3-4105 (PO EMPL)

2006: 1,5 milj. euroa B5-6000 (ESTAT)

1,5 milj. euroa B3-4105 (PO EMPL)

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B-osa): 26,4 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika: 2002 - 2008

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (ks. kohta 6.1.1)

milj. euroa

>TAULUKON PAIKKA>

b) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen

milj. euroa

>TAULUKON PAIKKA>

milj. euroa

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

Ehdotus on yhteensopiva nykyisen ohjelmasuunnitelman kanssa.

2.5. Vaikutukset tuloihin [10]:

[10] Lisätietoja saa erillisestä ohjelehtisestä.

Ei vaikutusta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat)

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

- Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (Amsterdamin sopimus) 285, 136, 137 ja 284 artikla.

- Yhteisön tilastoista annettu neuvoston asetus (EY) N:o 322/97.

- Yhteisön tilasto-ohjelmasta vuosiksi 1998-2002 22 päivänä joulukuuta 1998 tehty neuvoston päätös 1999/126/EY.

- Eurooppa-neuvoston Lissabonin (23.-24. maaliskuuta 2000) ja Nizzan (7.-9. joulukuuta 2000) kokoukset.

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve [11]

[11] Lisätietoja saa erillisestä ohjelehtisestä.

5.1.1. Toiminnan tavoitteet

EU-SILC-tilastojen (ansioita ja elinoloja koskevat yhteisön tilastot) tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoiset ja ajantasaiset tulonjakoa sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasoa ja rakennetta koskevat poikittais- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvat kansalliset ja EU:n tasoiset tiedot.

Neuvosto ja Euroopan komissio pitävät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista EU:ssa erittäin tärkeänä, ja edistymisen seuraamista varten tarvitaan vertailukelpoisia ja ajan tasalla olevia tilastoja.

5.1.2. Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

EU-SILC-toiminta käynnistetään vuonna 2003 korvaamaan Euroopan yhteisöjen kotitaloustiedustelun (ECHP), joka oli käytössä 1994-2001.

Kansallisten tilastolaitosten sosiaalitilastojohtajat päättivät vuonna 1999 korvata kotitaloustiedustelun vuonna 2003. Päätös tehtiin, koska oli tarpeen ajantasaistaa sisältöä uusien poliittisten vaatimusten mukaisesti sekä parantaa operationaalisia ominaisuuksia lähinnä tuotettujen tietojen ajanmukaisuuden osalta.

Vuonna 2000 sosiaalitilastojohtajat suhtautuivat myönteisesti säädöksen laatimiseen EU-SILC-tilastoja varten. Puiteasetuksen alustava luonnos esitettiin ja luonnosta muutettiin 30. toukokuuta 2001 pidetyn tilasto-ohjelmakomitean kokouksen ja 11. ja 12. kesäkuuta 2001 pidetyn sosiaalitilastojohtajien kokouksen päätösten mukaisesti.

EU-SILC-tilastoja varten suoritettavan tietojen keruun kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 10 milj. euroa vuodessa. Komissio tukee kahta kolmasosaa tietojen keruun kustannuksista, koska kyseessä on uusi hanke.

Vuotuiset tietojen keruukustannukset Euroopan yhteisöjen kotitaloustiedustelun (ECHP) osalta olivat samansuuruiset (10 miljoonaa euroa) mutta komissio rahoitti ainoastaan puolet.

EU-SILC-hankkeen arviointi

EU-SILC-hanketta aiotaan arvioida säännöllisesti:

- Jäsenvaltiot laativat vuosittain laatukertomukset, jotka kattavat sekä EU-SILC:n poikki- että pitkittäisleikkausosiot ja joissa painotetaan sisäistä tarkkuutta;

- Lisäksi viiden vuoden kuluttua komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisesti tehdystä työstä.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

- Kohderyhmä(t): Yhteisön politiikan eri osa-alueet, kansalliset hallitukset, yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, kansalaiset.

- Toimenpiteet toimien toteuttamiseksi: kotitalouskohtaisten/henkilökohtaisten tilastotutkimusten aloittaminen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Joissakin jäsenvaltioissa tähän yhdistetään jo rekisteröidyt tiedot.

- Jäsenvaltiot vastaavat kolmasosasta kustannuksia.

- Välittömillä tuloksilla saavutettavat vaikutukset: vuotuinen tutkimus ja sen tulokset (yhdistettynä rekisteröityihin tietoihin).

- Odotettavat vaikutukset tarpeiden täyttämisen ja ongelmien ratkaisemisen kannalta: vertailukelpoisten ja ajantasaisten tulonjakoa sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasoa ja rakennetta koskevien tietojen tuottaminen koko EU-tasolla ja kunkin jäsenvaltion osalta erikseen.

5.3. Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Suunniteltujen toimien toteuttamiseksi käytetään seuraavaa menettelytapaa: Komission toteuttama suora hallinnointi joko käyttämällä omaa tai ulkopuolista henkilöstöä.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B-osa (koko ohjelmakaudeksi)

6.1.1. Rahoitustuki

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B-osa (koko ohjelmakaudeksi) [12]

[12] Lisätietoja saa erillisestä ohjelehtisestä.

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa

>TAULUKON PAIKKA>

1 Useimmissa maissa sekä poikki- että pitkittäisleikkausosiot yhdistetään yhteen toimeen ja vain muutamissa maissa tehdään kaksi erillistä tointa. Pitkittäisleikkausosioita varten tehtävän ylimääräisen tietojen keruun kohteena on noin 20 000 kotitaloutta.

2 13,6 milj. euroa tulee jäsenvaltioilta (3,4 milj. euroa vuodessa)

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3. Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

I. Yhteensä vuodessa (7.2 + 7.3)

II. Toimen kesto

III. Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // 1 080 000 euroa

4 vuotta

4 320 000 euroa

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

EU-SILC-hankkeen täytäntöönpanoa käsitellään komiteamenettelyssä. Komission säädöksiä kehitetään suhteessa EU-SILC-tilastoihin sisällytettäviin muuttujiin, ajantasaistettuihin määritelmiin, keruuta ja kenttätyötä koskeviin kysymyksiin ja jäsenvaltioiden laatimien ja Eurostatille toimittamien laatukertomusten sisältöön.

8.2. Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

EU-SILC-hankkeen arvioinnissa käytettävä ensisijainen väline on jäsenvaltioiden vuosittain laatimat laatukertomukset, jotka kattavat sekä EU-SILC:n poikki- että pitkittäisleikkausosiot ja joissa painotetaan sisäistä tarkkuutta kunkin jäsenvaltion antamissa sekä komission viiden vuoden kuluttua Euroopan parlamentille ja neuvostolle antama kertomus kyseisen asetuksen mukaisesti tehdystä työstä.

Lisäksi toistuvat arvioinnit ovat keino, jolla tätä ohjelmaa arvioidaan sen täytäntöönpanovaiheessa.

Lisäksi tehdään käyttäjätutkimuksia, joilla pyritään saamaan selkeä kuva ohjelman vahvuuksista ja puutteista. Kaikki arviointitoimet toteutetaan Eurostatin toimintasuunnitelman puitteissa.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Komission taloushallinnon uudistuksen seurauksena otettiin käyttöön uusi sisäinen hallinnointi- ja tarkastusjärjestelmä. Tähän järjestelmään kuuluu myös entistä tehokkaampi sisäinen tarkastus.

Komission sisäisen tarkastuksen vähimmäisnormien täytäntöönpanon vuosittaisella seurannalla pyritään varmistamaan, että käytössä on toimivat menettelyt, joilla petokset ja sääntöjenvastaiset tapaukset voidaan havaita ja torjua.

Talousarvioon liittyviä keskeisiä prosesseja varten on hyväksytty uudet säännöt ja menettelyt. Näihin prosesseihin kuuluvat tarjouspyynnöt, tuet, maksusitoumukset, sopimukset ja maksut. Näitä menettelyjä koskevat käsikirjat ovat kaikkien rahoitustoimiin osallistuvien saatavilla. Tarkoituksena on vastuualueiden selventäminen, työnkulun yksinkertaistaminen ja tärkeiden tarkastuskohteiden yksilöiminen. Niiden käyttöä varten on tarjolla koulutusta. Käsikirjat tarkastetaan ja päivitetään säännöllisesti.