52001PC0462

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS assosiaationeuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta Latvian osallistumisesta yhteisön Fiscalis-ohjelmaan

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 888/98/EY [1] 7 artiklan mukaisesti Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille Keski- ja Itä-Euroopan maille (KIE-maille) ja Kyprokselle voidaan antaa mahdollisuus osallistua Fiscalis-ohjelmaan. Säännöksessä ei mainita Maltaa eikä Turkkia.

[1] EYVL L 126, 28.4.1998, s. 1.

Luxemburgissa joulukuussa 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, että jäsenyyttä hakeneiden maiden on tärkeää osallistua yhteisön ohjelmiin osana liittymistä valmistelevaa strategiaa, jotta ne voivat tutustua yhteisön työskentelymenetelmiin ja -menettelyihin. Helsingissä joulukuussa 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti Luxemburgissa käynnistetyn laajentumisprosessin merkityksen. Myös vuonna 1997 määritelty vahvistettu liittymistä valmisteleva strategia on vahvistettu uudelleen niin, että 13 ehdokasmaan osallistuminen yhteisön ohjelmiin on tärkeä osa strategiaa.

Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) kymmenen ehdokasmaan osallistumisesta yhteisön ohjelmiin määrätään kunkin maan Eurooppa-sopimuksessa. Eurooppa-sopimusten mukaisesti assosiaationeuvostot määrittävät kunkin maan osallistumista koskevat ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt.

Ehdokasmaat osallistuvat jo tiettyihin yhteisön ohjelmiin; tämän lisäksi ehdotetaan, että olisi päätettävä ehdoista, jotka koskevat Bulgarian, Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Slovakian, Slovenian, Tsekin, Unkarin ja Viron osallistumista yhteisön Fiscalis-ohjelmaan sen jäljellä olevan keston ajan eli 31. joulukuuta 2002 saakka.

Fiscalis-ohjelman yleistavoitteena on:

* saattaa virkamiesten tiedot yhteisöoikeudesta erityisesti välillisen verotuksen alalla ja sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa yhteiselle korkealle tasolle,

* taata tuloksellinen, tehokas ja laaja-alainen yhteistyö jäsenvaltioiden kesken sekä niiden ja komission välillä, ja

* varmistaa hallinnollisten menettelyjen jatkuva parantaminen hallinnon ja veronmaksajien tarpeiden huomioon ottamiseksi kehittämällä ja levittämällä parhaita hallinnollisia käytänteitä.

Ehdokasmaiden osallistuminen ohjelmaan edistää niiden valmistautumista unioniin liittymiseen, ja se on olennainen osa liittymistä valmistelevaa strategiaa. Osallistumisen ansiosta maat pystyvät myös perehtymään tässä yhteisön ohjelmassa noudatettaviin menettelyihin ja menetelmiin.

2. Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneet Keski- ja Itä-Euroopan maat (KIE-maat)

Kyseisten maiden kanssa tehdyissä Eurooppa-sopimuksissa, joiden voimaantulopäivät vaihtelevat, määrätään niiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin usealla alalla. Niissä on varauduttu yhteisön toimintaan liittyvien alojen lisäämiseen, jos tätä pidetään molempien sopimuspuolten edun mukaisena, joten myös sisämarkkinoiden alaan liittyvät toimet voidaan lisätä.

Ohjelmaan osallistumiseen liittyvä päätöksentekomenettely edellyttää kullakin Eurooppa-sopimuksella perustetun assosiaationeuvoston tekemää päätöstä, jossa säädetään osallistumisen ehdoista.

Eurooppa-sopimusten tai niiden näiden maiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevien lisäpöytäkirjojen määräysten mukaisesti nämä maat vastaavat itse osallistumisestaan aiheutuvista kustannuksista.

Luxemburgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että jäsenyyttä hakeneiden maiden rahoitusosuuden olisi kasvettava jatkuvasti, mutta katsoi, että Phare-ohjelmasta voidaan tarvittaessa edelleen kattaa osa maiden kansallisesta rahoitusosuudesta; kyseisen rahoituksen pitäisi kuitenkin olla ainoastaan "noin 10 prosenttia Phare-rahoituspuitteista tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaan osallistumisen lisäksi." Eurooppa-neuvosto totesi myös, että "[h]akijavaltioiden olisi voitava osallistua tarkkailijoina itseään koskevien asioiden osalta komiteoihin, jotka vastaavat niiden ohjelmien seurannasta, joiden rahoitukseen ne osallistuvat, tapauskohtaisesti mukautettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti."

Kyseiset kymmenen KIE-maata, Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro, vahvistivat komissiolle kirjallisesti halukkuutensa osallistua Fiscalis-ohjelmaan vuodesta 2001 liitteenä olevien assosiaationeuvostojen päätösten ehtojen mukaisesti sekä osoittaa tarvittavat budjettimäärärahat komission yksiköiden laskelmien mukaisesti.

Edellä mainittujen kymmenen maan osallistumista Fiscalis-ohjelmaan koskevista ehdoista tehtävien EY:n ja kyseisten maiden assosiaationeuvostojen päätösluonnosten keskeiset seikat ovat seuraavat:

* Hakemusten tekemistä, arviointia ja valintaa koskevat ehdot ovat mahdollisimman yhdenmukaiset unionin jäsenvaltioihin sovellettavien ehtojen kanssa.

* KIE-maat osallistuvat yhteisön ohjelman rahoitukseen. Rahoitusosuudet on laskettu niin, että KIE-maiden edellytykset pyritään mahdollisimman pitkälle lähentämään jäsenvaltioihin sovellettaviin edellytyksiin. Kunkin KIE-maan vuotuinen rahoitusosuus voi koostua osittain sen omista budjettivaroista ja osittain sen kansallisesta Phare-määrärahasta, jonka ei pitäisi olla enemmän kuin 10 prosenttia, kuten edellä mainitaan.

* Maat kutsutaan ohjelmakomitean kokouksiin tarkkailijoina niitä koskevissa asioissa.

* Maat arvioivat osaltaan ohjelmiin osallistumistaan.

* Päätöksiä sovelletaan ohjelman jäljellä olevan keston ajan. Jos yhteisö kuitenkin päättää ohjelman keston pidentämisestä ilman, että ohjelman sisältöä muutetaan olennaisesti, myös päätösten voimassaoloaikaa voidaan pidentää vastaavasti ja automaattisesti, jollei jokin sopimuspuoli vastusta tätä.

3. Päätelmät

Näitä kymmentä KIE-maata koskevat assosiaationeuvostojen päätökset, joiden perusteella kyseiset ehdokasmaat voivat osallistua yhteisön Fiscalis-ohjelmaan vuodesta 2001, antavat maille mahdollisuuden aktiivisesti yhdentyä yhteisön politiikkoihin tällä alalla osana liittymistä valmistelevaa strategiaa. Päätösten tekeminen vahvistaa myös osaltaan maiden institutionaalista ja hallinnollista toimintakykyä. Päätösten tekeminen on tästä syystä poliittisesti erittäin tärkeää.

Jotta Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro voisivat osallistua yhteisön Fiscalis-ohjelmaan vuodesta 2001, neuvostoa pyydetään vahvistamaan assosiaationeuvostoissa yhteisön kanta, joka esitetään liitteenä olevissa kymmenessä neuvoston päätöksessä (luonnokset).

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS assosiaationeuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta Latvian osallistumisesta yhteisön Fiscalis-ohjelmaan

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Latvian tasavallan assosiaatiosta tehty Eurooppa-sopimus [2] tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 1998.

[2] EYVL L 26, 2.2.1998, s. 3.

(2) Eurooppa-sopimuksen 109 artiklan mukaan Latvia voi osallistua yhteisön puiteohjelmiin, erityisohjelmiin, hankkeisiin tai muuhun toimintaan sopimuksen liitteessä XVIII tarkoitetuilla aloilla; liitteen mukaan assosiaationeuvosto voi päättää lisätä liitteessä lueteltuihin toiminnan aloihin muita yhteisön toiminnan aloja.

(3) Edellä mainitun 109 artiklan mukaan assosiaationeuvosto päättää Latvian kyseisiin toimiin osallistumisen ehdoista.

(4) Sisämarkkinoiden välillisen verotuksen järjestelmiä vahvistavan yhteisön toiminta ohjelman (Fiscalis-ohjelma) hyväksymisestä 30 päivänä maaliskuuta 1998 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 888/98/EY [3] 7 artiklan mukaan Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneet Keski- ja Itä-Euroopan maat (KIE-maat) voivat osallistua ohjelmaan Eurooppa-sopimuksissa ja niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevissa lisäpöytäkirjoissa vahvistetuin edellytyksin ja siltä osin kuin välillistä verotusta koskeva yhteisön lainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuden,

[3] EYVL L 126, 28.4.1998, s. 1.

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Latvian tasavallan Eurooppa-sopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa vahvistettava yhteisön kanta, joka koskee Latvian osallistumista yhteisön Fiscalis-ohjelmaan, on esitetty liitteenä olevassa luonnoksessa assosiaationeuvoston päätökseksi.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Luonnos

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Latvian assosiaationeuvoston päätös N:o ..../2001,

tehty .......... 2001,

Latvian osallistumista yhteisön Fiscalis-ohjelmaan koskevista ehdoista

ASSOSIAATIONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Latvian tasavallan Eurooppa-sopimuksen [4] ja erityisesti sen 109 artiklan,

[4] EYVL L 26, 2.2.1998, s.3..

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eurooppa-sopimuksen 109 artiklan mukaan Latvia voi osallistua yhteisön puiteohjelmiin, erityisohjelmiin, hankkeisiin tai muuhun toimintaan sopimuksen liitteessä XVIII tarkoitetuilla aloilla.

(2) Liitteen mukaan assosiaationeuvosto voi päättää lisätä liitteessä lueteltuihin toiminnan aloihin muita yhteisön toiminnan aloja.

(3) Edellä mainitun 109 artiklan mukaan assosiaationeuvosto päättää Latvian kyseisiin toimiin osallistumisen ehdoista,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Latvia osallistuu Euroopan yhteisön Fiscalis-ohjelmaan liitteissä I ja II olevien ehtojen mukaisesti; kyseiset liitteet ovat erottamaton osa tätä päätöstä.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan ohjelman jäljellä olevan keston ajan. Jos yhteisö kuitenkin päättää ohjelman keston pidentämisestä ilman, että sen sisältöä muutetaan olennaisesti, myös päätöksen voimassaoloaikaa pidennetään vastaavasti ja automaattisesti, jollei jompikumpi sopimuspuoli vastusta tätä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona assosiaationeuvosto tekee sen.

Tehty Brysselissä

Assosiaationeuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

Ehdot Latvian osallistumiselle Fiscalis-ohjelmaan

1. Sisämarkkinoiden välillisen verotuksen järjestelmiä vahvistavan yhteisön toiminta ohjelman (Fiscalis-ohjelma), jäljempänä 'ohjelma', hyväksymisestä 30 päivänä maaliskuuta 1998 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 888/98/EY [5] 7 artiklan mukaan Latvia voi osallistua ohjelmaan Eurooppa-sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin ja siltä osin kuin välillistä verotusta koskeva yhteisön lainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuden. Latvian osallistumista ohjelmaan liittyviin toimiin koskevat seuraavat ehdot:

[5] EYVL L 126, 28.4.1998, s. 1.

- 4 artiklassa (viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmät, käsikirjat ja oppaat) tarkoitetut toimet sallitaan siltä osin kuin välillistä verotusta koskeva yhteisön lainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuden,

- 5 artiklan 1 kohdassa (virkamiesvaihdot) ja 2 kohdassa (seminaarit) sekä 6 artiklassa (yhteinen koulutusaloite) tarkoitetut toimet sallitaan kyseisissä artikloissa määrätyin ehdoin,

- 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja toimia (monenväliset valvontatoimet) ei voida sallia, koska alan yhteistyötä koskevaa yhteisön oikeudellista kehystä [6] sovelletaan ainoastaan unionin jäsenvaltioihin.

[6] Direktiivi 77/799/ETY ja asetus (ETY) N:o 218/92.

2. Latvian virkamiesten seminaareja ja vaihtoja koskevien hakemusten tekemiseen, arviointiin ja valintaan sovelletaan samoja ehtoja kuin Euroopan unionin 15 jäsenvaltion kansallisiin virkamiehiin.

3. Liitteessä II vahvistetaan rahoitusosuus, joka Latvian on maksettava Euroopan unionin yleiseen talousarvioon kunkin varainhoitovuoden alussa kattaakseen sen ohjelmaan osallistumisesta aiheutuvat kustannukset vuosina 2001-2002. Assosiaatiokomitea voi tarvittaessa mukauttaa tätä rahoitusosuutta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Latvian tasavallan assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen 114 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti.

4. Latvian edustajat osallistuvat tarkkailijoina itseään koskevien asioiden osalta päätöksen N:o 888/98/EY 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun välillisen verotuksen alan hallinnollisen yhteistyön pysyvän komitean toimintaan. Latvian edustajat eivät ole läsnä komitean kokouksissa muita asioita käsiteltäessä eivätkä äänestyksissä.

5. Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Latvia tekevät voimassa olevien säännösten rajoissa kaikkensa helpottaakseen edellytykset täyttävien henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja oleskelua Latviassa ja unionin jäsenvaltioissa, jotta nämä voisivat osallistua tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin ohjelmiin.

6. Latvia ja Euroopan yhteisöjen komissio arvioivat yhteistoiminnassa jatkuvasti Latvian osallistumista ohjelmaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastus tuomioistuimen sellaisten tehtävien hoitoa, jotka koskevat ohjelman seurantaa ja arviointia Fiscalis-ohjelmasta tehdyn päätöksen nojalla. Latvia toimittaa tarvittavat kertomukset komissiolle ja osallistuu yhteisön siinä yhteydessä määräämiin muihin erityistoimiin.

7. Hakemusmenettelyssä, sopimuksissa, annettavissa kertomuksissa ja muissa ohjelman hallinnollisissa järjestelyissä käytettävän kielen on oltava jokin yhteisön virallisista kielistä.

8. Yhteisö ja Latvia voivat lopettaa tämän päätöksen mukaisen toiminnan milloin tahansa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti kaksitoista kuukautta aikaisemmin. Lopettamishetkellä käynnissä olevia toimia jatketaan, kunnes ne saadaan päätökseen tässä päätöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

LIITE II

Latvian rahoitusosuus Fiscalis-ohjelmasta

1. Latvian rahoitusosuus lisätään Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion kunakin vuonna käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen määrään, jotta voidaan täyttää komission taloudelliset velvoitteet, jotka johtuvat Fiscalis-ohjelman täytäntöön panoon, hallinnointiin ja toimintaan liittyvästä työstä.

2. Rahoitusosuuden laskennassa on otettu huomioon 146 euron keskimääräinen päiväraha ja 695 euron keskimääräinen matkakulukorvaus; nämä kulut aiheutuvat osallistumisesta seminaareihin ja vaihtoihin. Rahoitusosuuden laskennassa on arvioitu, että Latvia osallistuu vuosittain keskimäärin 15 seminaariin ja 20 vaihtoon. Rahoitusosuutta voidaan mukauttaa kunkin vuoden alussa, jotta voidaan ottaa huomioon niiden toimien todellinen määrä, joihin Latvia suunnittelee osallistuvansa kyseisenä vuonna. Mukautus tehdään 5 kohdassa tarkoitetulla komission Latvialle toimittamalla rahoituspyynnöllä.

3. Latvian rahoitusosuus on 94 984 euroa kunakin osallistumisvuonna, jollei 2 kohdan edellytysten mukaisesti toisin määritetä. Tästä määrästä 6 214 euroa on tarkoitettu käytettäväksi sellaisten hallinnollisten lisäkustannusten kattamiseen, jotka liittyvät komission vastuulla olevaan ohjelman hallinnointiin ja jotka aiheutuvat Latvian osallistumisesta siihen.

4. Latvia maksaa kaikki ohjelmaan osallistumisesta aiheutuvat kustannukset kansallisesta talousarviostaan, koska Phare-ohjelmasta ei ole pyydetty varoja tähän tarkoitukseen.

5. Ohjelmassa sovelletaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta erityisesti Latvian rahoitusosuuden hallinnoinnin osalta.

Tämän päätöksen tullessa voimaan komissio esittää Latvialle yhden tai useamman rahoituspyynnön maan tämän vuoden toimien kustannusten rahoitusosuutta vastaavista varoista. Rahoitusosuus ilmoitetaan euroina, ja se maksetaan komission euromääräiselle pankkitilille.

Latvia maksaa rahoitusosuutensa tämän päätöksen mukaisista vuosi kustannuksista rahoituspyyntöjen mukaisesti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pyyntöjen lähettämisestä. Jos rahoitusosuuden maksu viivästyy, Latvia maksaa viivästyskorkoa maksamattomasta määrästä eräpäivästä alkaen. Viivästyskorkona käytetään eräpäivänä voimassa olevaa Euroopan keskuspankin euromääräisiin toimiinsa soveltamaa korkoa korotettuna 1,5 prosenttiyksiköllä.

6. Päivärahoja sovelletaan kaikkiin ohjelman osallistujiin, ja komissio määrittelee ne maittain. Komissio maksaa Latvialle ensimmäisen ennakkomaksun kunkin vuoden alussa. Vuoden puolessavälissä voidaan maksaa toinen ennakkomaksu riippuen siitä, missä määrin Latvia tosiasiallisesti on osallistunut ohjelman toimiin ja missä määrin sen arvioidaan osallistuvan toimiin loppuvuonna. Asiasta vastaava Latvian viranomainen käyttää ennakkomaksut Latvian osanottajien matkalippujen ja päivärahojen maksamiseen.

7. Komissio suorittaa Latvian edustajien ja asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulut, jotka aiheutuvat osallistumisesta tarkkailijoina liitteessä I olevassa 4 kohdassa tarkoitetun komitean työskentelyyn, samoin perustein kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta.

RAHOITUSSELVITYS

1. Toimenpiteen nimi

Latvian osallistuminen yhteisön Fiscalis-ohjelmaan.

2. Budjettikohdat

Tulot: 6091 Tulot jäsenyyttä hakeneiden maiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin.

3. Oikeusperusta

Euroopan yhteisön perustamissopimus ja erityisesti sen 95 artikla yhdessä 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa.

Latvian kanssa tehty Eurooppa-sopimus [7], joka tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 1998 ja jossa määrätään osallistumisesta yhteisön ohjelmiin (109 artikla yhdessä liitteen XVIII kanssa).

[7] EYVL L 26, 2.2.1998, s. 3.

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 888/98/EY [8], tehty 30 päivänä maaliskuuta 1998, sisämarkkinoiden välillisen verotuksen järjestelmiä vahvistavan yhteisön toiminta ohjelman (Fiscalis-ohjelma) hyväksymisestä.

[8] EYVL L 126, 28.4.1998, s. 1.

4. Toimenpiteen kuvaus

4.1 Toimenpiteen yleistavoite

1. Tavoitteena on saattaa virkamiesten tiedot yhteisöoikeudesta erityisesti välillisen verotuksen alalla ja sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa yhteiselle korkealle tasolle;

2. taata tuloksellinen, tehokas ja laaja-alainen yhteistyö jäsenvaltioiden kesken sekä niiden ja komission välillä; ja

3. varmistaa hallinnollisten menettelyjen jatkuva parantaminen hallinnon ja veronmaksajien tarpeiden huomioon ottamiseksi kehittämällä ja levittämällä parhaita hallinnollisia käytänteitä.

4. Latvian osallistuminen yhteisön Fiscalis-ohjelmaan edistää olennaisesti maan valmistautumista unioniin liittymiseen osana vahvistettua liittymistä valmistelevaa strategiaa. Osallistumisen ansiosta Latvia pystyy myös perehtymään näissä yhteisön ohjelmissa noudatettaviin menettelyihin ja menetelmiin.

5. Ohjelmaan osallistumiseen liittyvä päätöksentekomenettely edellyttää Eurooppa-sopimuksella perustetun assosiaationeuvoston tekemää päätöstä, jossa säädetään osallistumisen ehdoista.

6. Latvian kanssa tehty Eurooppa-sopimus tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 1998; siinä määrätään Latvian osallistumisesta yhteisön ohjelmiin usealla alalla. Koska liitteessä XVIII määrätään yhteisön toimintaan liittyvien alojen lisäämis mahdollisuudesta, myös sisämarkkinoiden alaan liittyvät toimet voidaan lisätä.

4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista tai voimassaolon jatkamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Toimenpide on voimassa tämän päätöksen voimaantulosta yhteisön ohjelman päättymiseen eli 31 päivään joulukuuta 2002.

5. Menojen ja tulojen luokitus

5.1 Ei-pakolliset menot

5.2 Jaksotetut määrärahat

5.3 Oletettu tulolaji

Eurooppa-sopimuksen 109 artiklassa määrätään, että Latvia vastaa itse osallistumisensa kustannuksista, joten sitä pyydetään siirtämään rahoitus osuutensa EY:n talousarvion tulotaulukon alamomentille 6091.

6. Meno-/tulolaji

Menoihin sisältyy matkakulujen ja päivärahojen korvaaminen osallistujille ja järjestelykulujen sekä seminaareista ja vaihdoista aiheutuvien kulujen korvaaminen.

Tulojen osalta Latvian osuus sen osallistumiskustannusten kattamisesta kirjataan alamomentille 6091. Tulo kohdistetaan kyseisen ohjelman menojen alamomenteille ja tarvittaessa käyttömenojen alamomenteille.

Odotettavissa oleva kokonaistulo ilmoitetaan kohdassa 7.4.

7. Rahoitusvaikutukset

7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa (yksittäisten ja yhteenlaskettujen kustannusten välinen suhde)

Laskelma perustuu seuraaviin edellytyksiin:

- Latvian rahoitusosuus Eurooppa-sopimuksen 109 artiklassa mainituista toimista lasketaan siten, että maa vastaa itse omista osallistumiskustannuksistaan. Talousarvion tulotaulukossa on otettu käyttöön alamomentti 6091 tätä tarkoitusta varten.

- Latvian kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen mukaiset rahoitus- ja talousarviojärjestelyt kyseisen ohjelman osalta ovat seuraavat: kustannukset on laskettu osallistumiseen liittyvien olettamusten perusteella niin, että seminaareja arvioidaan olevan 15 ja vaihtoja 20 vuodessa, ja niihin on otettu mukaan keskimäärin 695 euron suuruiset matkakustannukset Latviasta siihen maahan, jonka hallintoon tutustutaan, sekä vaihtojen tai seminaarien kesto ja keskimäärin 146 euron suuruinen päiväraha.

Näiden olettamusten perusteella Latvian osallistumiskustannukset ovat vuosittain 94 984 euroa; määrä maksetaan Latvian kansallisesta talousarviosta.

Hallinnollisten lisäkustannusten osuus edellä mainitusta määrästä on 6 214 euroa vuodessa.

7.2 Kustannusten jakautuminen eri tekijöiden kesken euroina

>TAULUKON PAIKKA>

* Sellaisten jäsenvaltioiden edustajien vaihtojen ja seminaarien lukumäärä, joiden väkiluku on yhtä suuri kuin Latvian.

** 146 euroa/päivä (keskimääräinen päiväraha).

*** 695 euroa (keskimääräinen matkakulukorvaus).

7.3 Talousarvion osaan B sisältyvät tutkimuksista, asiantuntijatapaamisista jne. aiheutuvat toimintamenot

Ei ole.

7.4 Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen aikataulu

MENOT YHTEENSÄ:

>TAULUKON PAIKKA>

8. Petosten torjuntatoimet; toteutettujen toimenpiteiden tulokset

Kaikissa komission sopimuksissa ja muissa oikeudellisissa sitoumuksissa säädetään komission ja tilintarkastustuomioistuimen paikalla toteutettavista tarkastuksista. Toimenpiteiden edunsaajien velvollisuutena on muun muassa antaa kertomuksia ja rahoitusselvityksiä. Ne analysoidaan niiden sisällön ja menojen tukikelpoisuuden suhteen ottaen huomioon yhteisön rahoitustavoitteet.

Talousarvion budjettikohtia koskevia petosten vastaisia säännöksiä sovelletaan myös tähän kohtaan Latvian tapaukseen mukautettuina.

9. Kustannusvaikuttavuusanalyysi

9.1 Määrälliset erityistavoitteet; kohderyhmä

Ohjelman erityistavoitteina on saattaa välillisen verotuksen alaa koskevan yhteisöoikeuden tuntemus yhteiselle korkealle tasolle, taata tuloksellinen yhteistyö jäsenvaltioiden ja komission kesken sekä parantaa hallinnollisia menettelyjä.

Fiscalis-ohjelmalla mahdollistetaan yhteisön lainsäädännön täytäntöön panosta vastaavien virkamiesten vaihto sekä seminaarien järjestäminen.

Yhteisön Fiscalis-ohjelmaan osallistumisen tavoitteena on auttaa Latviaa saamaan ohjelmasta hyöty, joka vastaa unionin jäsenvaltioiden kyseisestä ohjelmasta saamaa hyötyä. Kunkin vuoden tavoitteena on, että Latvian virkamiehet osallistuvat keskimäärin 20 vaihto-ohjelmaan, jossa heidät sijoitetaan johonkin EU:n viidestätoista jäsenvaltiosta, ja keskimäärin 15 seminaariin.

Latvian viranomaisten yhdentymisellä yhteisön verkkoihin on suuri merkitys Latvian valmistautumiselle tulevaan jäsenyyteen.

9.2 Toimenpiteen seuranta ja arviointi

Fiscalis-ohjelmaan kuuluvat seuranta- ja arviointimenettelyt koskevat myös latvialaisia edunsaajia.

10. Hallintomenot (yleisen talousarvion pääluokan III osa A)

Tarvittavat hallintomäärärahat saadaan varsinaisesti käyttöön vasta, kun komissio on tehnyt voimavarojen jakoa koskevan vuosittaisen päätöksensä, jossa otetaan erityisesti huomioon budjettivallan käyttäjän vahvistama lisähenkilömäärä ja lisämäärärahat.

10.1 Vaikutus toimien määrään kunakin vuonna

>TAULUKON PAIKKA>

10.2 Lisähenkilöstön käytön taloudellinen kokonaisvaikutus

(euroa)

>TAULUKON PAIKKA>

* Käyttäen tehtävien hoitamiseen tarvittavia nykyisiä henkilöstöresursseja (laskelma perustuu talousarvion osastoihin A-1, A-2, A-4, A-5 ja A-7).

10.3 Toiminnasta johtuva muiden hallintokustannusten lisääntyminen

>TAULUKON PAIKKA>

* Kaksipäiväisen virkamatkan keskimääräiset kustannukset kahden Latvian virkamiehen osalta vuodessa.

** Latvian osallistuminen hallinnollisen yhteistyön pysyvän komitean kokouksiin.

Edellä mainitut menot katetaan Latvialta saatavilla tuloilla (varainhoitoasetuksen 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta) (katso rahoitusselvityksen kohdat 5.3 ja 7.4).