52001PC0271

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. VAMMAISUUDEN ASETTAMA HAASTE

Arviolta 38 miljoonalla ihmisellä eli noin yhdellä kymmenestä eurooppalaisesta iästä riippumatta on jokin vamma. Vammaiset kohtaavat kaikkialla EU:ssa esteitä, jotka vaikeuttavat heidän mahdollisuuksiaan saada työtä tai säilyttää työpaikkansa, mutta vaikeuksia on myös sopivan kuljetuksen järjestymisessä, pääsyssä rakennuksiin taikka työpaikan edellyttämän koulutuksen saamisessa. Lisäksi heidän on vaikea saada käyttöönsä tekniikkaa, joka auttaisi heitä osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja yhteiskuntaelämään laajemminkin. Esteitä on myös vammaisten eurooppalaisten vapaudelle liikkua unionissa ja asua haluamassaan EU-maassa. Kaikki nämä esteet vaikeuttavat juuri vammaisten täysipainoista osallistumista. Tuloksena on, että vammaisilla on Euroopassa työpaikka tai yritys epätodennäköisemmin kuin muilla. Euroopan kotitaloustutkimuksen (1996) mukaan 16-64-vuotiailla ei-vammaisilla on työpaikka 66 prosentin todennäköisyydellä, kun lievästi vammaisten vastaava luku on 47 % ja vaikeavammaisten vain 25 %.

Erityisen hankala tilanne on niillä vammaisilla, jotka kuuluvat myös muihin yhteiskunnassa esteitä kohtaaviin ryhmiin. Näitä kahden esteitä aiheuttavan tekijän vaikutuspiiriin kuuluvia ovat mm. vammaiset vanhukset, vammaiset naiset ja vammaiset etnisten vähemmistöjen edustajat.

Jotta vammaisille voidaan saada yhtäläiset mahdollisuudet muihin verrattuna, tarvitaan monitahoista strategiaa. Sen puitteissa on mm. torjuttava syrjintää, helpotettava itsenäistä elämistä, lisättävä vammaisten integroitumista yhteiskuntaan, tehostettava heidän mahdollisuuksiaan koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja työntekoon sekä parannettava hoidon ja teknisten apuvälineiden saatavuutta ja laatua. Haaste on merkittävä, ja siihen vastaamiseksi tarvitaan useita eri toimia niin kansallisella kuin yhteisönkin tasolla. Lisäksi on huomattava, että tärkeimpiä vammaisten kohtaamia esteitä ovat yhteiskunnan negatiiviset ja syrjäyttävät asenteet. Huomattavasta edistymisestä huolimatta käsitykset vammaisuudesta istuvat edelleen lujasti niissä menettelyissä, joiden mukaan koulutuksessa ja sosiaalisissa ja kulttuurikysymyksissä toimitaan. Ne rajoittavat vammaisten koulutusmahdollisuuksia, heidän osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan, itsetunnon vaalimista, taitojen kehittämistä jne. Jotta stereotyyppisiä asenteita vammaisia kohtaan voidaan muuttaa, tarvitaan paljon työtä. Muussa tapauksessa vammaisten potentiaalia ei pystytä realisoimaan eikä yhteiskunta voi täysin hyödyntää sitä panosta, jota vammaisilla olisi tarjota.

2. TÄYSIPAINOISEEN KANSALAISUUTEEN

Kymmenen viime vuoden ajan vammaisjärjestöt eri puolilta maailmaa ovat tehneet työtä vammaisuuden asettamiseksi laajempaan ihmisoikeuksien ja kansalaisuuden yhteyteen. Vammaispolitiikassa ollaan omaksumassa näkemystä, jossa pääongelmana ei enää pidetä yksilön fyysisiä tai henkisiä rajoituksia vaan jossa korostetaan yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan ja työmarkkinoitten toimintaan sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Vammaisten kansalaisuus merkitsee näin ollen valtion sitoutumista siihen, ettei vammaisia syrjitä eikä syrjäytetä ja että tälle sitoumukselle annetaan asianmukainen oikeudellinen muoto syrjäytymisen kieltävässä lainsäädännössä, joka pystytään panemaan täytäntöön. Kansalaisuus merkitsee myös sitä, että hallinnon kaikilla tasoilla - siis myös Euroopan unionin - on sitouduttava luomaan ja panemaan täytäntöön ohjelmia ja toimintalinjoja, joilla autetaan kaikkia kansalaisia todella osallistumaan talous- ja yhteiskuntaelämän valtavirtaan.

Uuden lähestymistavan taustalla on kansainvälinen kehitys, joka johti vuonna 1993 YK:n yleisohjeisiin vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien saavuttamisesta. Neuvosto vahvisti sittemmin tämän lähestymistavan malliksi unionin vammaispolitiikalle antamalla 20. joulukuuta 1996 päätöslauselman vammaisten yhtäläisistä mahdollisuuksista. [1]

[1] EYVL C 186, 2.7.1999. s. 3.

Ihmisoikeuksista lähtevää tapaa tarkastella vammaisuutta vahvistettiin Amsterdamin sopimuksessa: uuden perussopimuksen 13 artiklan mukaisesti unionilla on valtuudet torjua sukupuoleen, uskontoon tai vakaumukseen, rotuun, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvaa syrjintää. 13 artiklan perusteella neuvosto hyväksyi 27. marraskuuta 2000 laajan syrjinnänvastaisen paketin, johon kuuluu direktiivi yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista [2] sekä syrjinnän torjumista koskeva yhteisön toimintaohjelma (2001-2006). [3]

[2] EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

[3] EYVL L 303, 2.12.2000, s. 23.

Direktiivillä luodaan lainsäädäntöpuitteet oikeudellisesti sitoville työllisyyteen liittyville oikeuksille. Siinä on säännöksiä sellaisista keskeisistä kysymyksistä kuin suojelusta häirinnältä, mahdollisuudesta positiivisiin erityistoimiin, asianmukaisista korvauksista ja valvontamenettelyistä. Mikä vielä tärkeämpää, direktiivissä säädetään myös velvollisuudesta järjestää asianmukaiset mukautukset eli muokata työtiloja vastaamaan vammaisen työntekijän tarpeita. Syrjinnänvastaisessa toimintaohjelmassa tarjotaan tukea käytännön toimille, joita tarvitaan tavallisten ihmisten saavuttamiseen ja syrjivien asenteitten ja käytöksen muuttamiseen arkielämässä. Ohjelman avulla yhteisö voi tutkia syrjintää ja sen torjumismenetelmien tehokkuutta. Lisäksi siitä tuetaan valtioitten, kansalaisjärjestöjen, paikallis- ja alueviranomaisten, tutkimuslaitosten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä.

Kansalaisuutta koskevan sitoumuksen täyttäminen edellyttää myös sitä, että Euroopan unioni ottaa vammaiset ja heidän oikeutensa ja tarpeensa osaksi kaikkia asiaan liittyviä yleisiä toimiaan ja ohjelmiaan. Komissio sitoutuukin 12. toukokuuta 2000 antamassaan tiedonannossa Esteetön Eurooppa vammaisille [4] kehittämään ja tukemaan kattavaa ja integroitua strategiaa, jolla puututaan niihin yhteiskunnallisiin, rakennusteknisiin ja suunnittelusta kumpuaviin esteisiin, jotka suotta rajoittavat vammaisten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen yhteiskunnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia.

[4] KOM(2000) 284 lopullinen.

Samansuuntaista positiivista kehitystä tapahtuu myös jäsenvaltioissa, joissa tilanne on parantunut. Jäsenvaltiot ovat ajanmukaistaneet lainsäädäntöään ja säätäneet uusia lakeja sekä ennen kaikkea sisällyttäneet toimintaan uusia lähestymistapoja, toimenpiteitä ja menetelmiä - myös uusia oikeuksia.

3. EUROOPAN VAMMAISTEN TEEMAVUODEN TARKOITUS

Tähänastisesta edistymisestä huolimatta parannettavaa on vielä paljon. Mitä huolellisimminkaan muotoiltu lainsäädäntö ei riitä, ellei ole riittävästi poliittista tahtoa toteuttaa pitkäkestoista toimintaa eikä lainsäädännöllä ole laajaa kansalaisten tukea. Jotta sitoumus yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisesta vammaisille voidaan täyttää, on koordinoidummin toimin lisättävä tietämystä vammaisuudesta. Asenteet eivät muutu automaattisesti tai luonnostaan. Kyse on monimutkaisesta tapahtumasarjasta, joka edellyttää yhteiskunnan kaikilla tasoilla koordinoitua ja integroitua toimintamallia, jolla tehdään aihetta tunnetuksi ja poistetaan yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä esteitä ja samalla annetaan vammaisille mahdollisuudet osallistua toimintaan.

Päävastuu asiasta kuuluu jäsenvaltioille, mutta on selvää, että Euroopan unioni voi helpottaa päämäärien saavuttamista antamalla lisäpontta ja toimintaympäristön. Yleiseurooppalaisen toimintafoorumin kautta voidaan sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa kiinnittää merkittävästi huomiota kansalaisuuskysymykseen ja saada aikaan toimintaa, joka ei muutoin ehkä käynnistyisikään. Tiedottamalla, kouluttamalla ja raivaamalla tietä uusille kehitysaskelille lainsäädännössä ja politiikassa eurooppalainen teemavuosi voi lisäksi luoda perustan kestävälle lisäedistykselle.

Edellä esitettyjen linjausten mukaisesti Euroopan vammaisten vuodella on seuraavat tavoitteet:

1) Tehdään tunnetuksi vammaisten oikeutta saada suoja syrjintää vastaan ja hyödyntää täysipainoisesti, muiden kanssa yhdenvertaisina kansalaisina oikeuksiaan, jotka on määritelty muiden muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

2) Viritetään keskustelua toimenpiteistä, joita tarvitaan, jotta vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia voidaan edistää Euroopassa.

3) Edistetään kokemustenvaihtoa hyvistä toimintatavoista ja tehokkaista strategioista, joita on kehitetty paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU:n tasolla.

4) Vahvistetaan kaikkien osapuolten yhteistyötä - hallinnon kaikkien tasojen, yksityisen sektorin, yhteisöjen, työmarkkinaosapuolten, tutkimusyhteisön, vapaaehtoistyötä tekevien sekä vammaisten ja heidän perheittensä.

5) Tuodaan esiin vammaisten myönteinen panos koko yhteiskunnalle erityisesti korostamalla monimuotoisuuden arvoa ja luomalla myönteinen ja huomioon ottava ympäristö, jossa monimuotoisuus on kunniassa.

6) Lisätään ihmisten tietoa siitä, että vammaiset ovat heterogeeninen ryhmä ja että osa heistä kokee syrjintää useammasta kuin yhdestä lähteestä.

Tavoitteisiin voidaan pyrkiä mm. seuraavin toimin:

* kokoukset ja tapahtumat, joihin kuuluvat avaus- ja päätöstilaisuus

* tiedotuskampanjat, joiden osana tuotetaan ja tuodaan vammaisten ulottuville välineitä ja apuneuvoja koko yhteisön alueella

* yhteistyö tiedotusvälineitten kanssa

* selvitykset ja raportit

* tiedotus ja muu toiminta, jolla levitetään esimerkkejä hyvistä toimintatavoista

* taloudellinen tuki kansainvälisille, valtakunnallisille, alueellisille ja paikallisille aloitteille, joilla edistetään Euroopan vammaisten teemavuoden tavoitteitten saavuttamista.

Toimet kuvataan yksityiskohtaisemmin liitteessä.

Euroopan vammaisten teemavuodelle ehdotettu budjetti on varsin suppea: vuosille 2002-2003 on varattu Euroopan tasolla vain 12 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjän on vielä tehtävä määrärahoista lopullinen päätös. Määrärahoilla viritetään laajamittaista toimintaa, ja sitä täydennetään komission ja jäsenvaltioiden muista toimista. Niinpä teemavuoden menestys riippuukin ensi sijassa paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden halusta ja kyvystä antaa aktiivinen panoksensa yksittäisten kansalaisten ja organisaatioitten saamiseksi liikkeelle koko EU:n alueella.

Komissio rahoittaa yhteistyössä tiedotusalan asiantuntijaorganisaatioitten kanssa johdonmukaisen tiedotuskampanjan, jossa hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia medioita, ja vastaa sen hallinnosta.

Komissio pyrkii - sääntelykehyksen puitteissa - organisoimaan teemavuoden toteuttamisesta jäsennetyn ja säännöllisen näkemystenvaihdon vammaisten ja heitä edustavien kansalaisjärjestöjen kanssa.

Vuonna 2004 tehtävässä arvioinnissa pystytään tarkastelemaan teemavuoden todellisia vaikutuksia, ja siitä saadaan osviittaa vastaisen varalle.

Teemavuosi linjataan muihin yhteisön toimiin, ja sillä täydennetään niitä. Erityisesti kyseeseen tulee yhteisön syrjinnänvastainen ohjelma ja muu toiminta syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi sekä sukupuolten tasa-arvon hyväksi. Komissio pyrkii lisäksi nivomaan vammaisuuteen liittyvät näkökohdat osaksi kaikkia asiaan liittyviä vuonna 2003 järjestettäviä Euroopan tason tapahtumia. Komission tarkoituksena on edesauttaa teemavuoden tavoitteitten saavuttamista myös muilla yhteisön toiminta-aloilla. Tämän se perustaa näiden alojen ohjelmien puitteissa jo tehtyyn työhön ja nimenomaan teemavuotta varten käynnistettäviin toimenpiteisiin.

Teemavuotta toteuttaessaan komissio toimii läheisessä yhteistyössä muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston kanssa.

4. YHDESSÄ ASENTEITA MUUTTAMAAN

Jotta Euroopan vammaisten teemavuosi olisi tehokas ja voisi tuottaa kestäviä ja konkreettisia tuloksia, kaikkien osapuolten olisi sitouduttava antamaan aktiivista tukea vuodelle. EU voi tarjota toimintapuitteet vammaisten oikeuksien tuomiseksi esiin, mutta konkreettisten tulosten saavuttamiseksi jäsenvaltioitten on toimittava vahvasti omassa maassaan. Viimeaikaisessa toiminnassa parhaiksi osoittautuneet toimintamallit tarjoavat paljon esimerkkejä tavoista edetä. Niiden avulla jäsenvaltiot voivat antaa panoksensa teemavuodelle ja varmistaa, että kaikki vammaisjärjestöissä toimivat osapuolet osallistuvat toimintaan. Esimerkkejä:

* Perustetaan työryhmä, johon kuuluu viranomaisten sekä vammaisjärjestöjen ja muiden merkittävien kansalaisyhteiskunnan osa-alueitten edustajia.

* Järjestetään laajapohjainen valtakunnallinen foorumi, jossa tuodaan teemavuotta esiin sekä yritetään saada ihmisiä liikkeelle antamaan panoksensa ja sitoutumaan pitkäaikaisesti teemavuoden tavoitteisiin. Foorumi voisi tarkastella vammaisten tilannetta maassa, muotoilla pitkän aikavälin toimintajulistuksia ja sopia strategisista tavoitteista. Osallistujia kutsuttaisiin esimerkiksi ministeriöitten, kansallisen koordinointikomitean, vammaisjärjestöjen, ammattialajärjestöjen, kansalaisryhmien, yhteisöjen ja perheitten edustajia. Mukaan voitaisiin ottaa myös lainsäädännön parissa työskenteleviä, yritysmaailman edustajia sekä EU:n virastojen ja toimielinten edustajia.

* Muotoillaan pitkän aikavälin toimintajulistus tai ajanmukaistetaan sellaista yhdenvertaisen kansalaisuuden pohjalta. Julistuksessa asetettaisiin yleisiä tavoitteita ja perusperiaatteita ja luotaisiin käsitteelliset puitteet teemavuodelle valtakunnan tasolla.

* Luodaan kattava osaamistietokanta. Tietokannan avulla käynnistetään yhdessä valtiovallan, tutkimuslaitosten ja vammaisten kanssa tutkimusohjelma, jolla pyritään varmistamaan, että käytössä on tietoja ja todenmukainen kuva vammaisten elin- ja työoloista.

* Vahvistetaan vammaisjärjestöjä ja etenkin niiden resurssipohjaa, organisaatiotaitoja ja osallistumista päätöksentekoon.

* Perustetaan laajoja yhteistyökumppanuuksia, joihin kuuluu epätavanomaisia kumppaneita, kuten koulutusalan, tiedotusvälineitten, yritysmaailman, uskonnollisen ja kansalaistoiminnan sekä urheilu- ja vapaa-ajanjärjestöjen edustajia.

* Hajautetaan toiminnan organisointia ja varmistetaan näin, että toimet kohdennetaan ja että niitä tukee on kestävä paikallinen osaaminen.

Jäsenyyteen valmistautuvia sekä Efta- ja ETA-maita olisi kehotettava harkitsemaan, voisivatko ne tukea aktiivisesti teemavuotta vastaavin sitoumuksin.

5. PÄÄTELMÄT

Euroopan unioni on viime vuosina kiinnittänyt runsaasti huomiota vammaisten oikeuksien edistämiseen. Tähänastisesta edistymisestä huolimatta tarvitaan paljon työtä, jotta vammaisia kohtaan tunnettuja perusasenteita voidaan muuttaa. On voimistettava toimia kaikkien kansalaisten tietojen syventämiseksi, jotta vammaisten kansalaisten oikeuksia ymmärrettäisiin paremmin. Kattavan lainsäädännöllisen kehyksen ohella tarvitaan myös kansalaisten perilläoloa asiasta: se tukee lainsäädäntöä ja tekee vammaisten tarpeet ja oikeudet yhteiskunnassa laajemmin ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi. Yhteiskunnallisen muutoksen käynnistäjänä Euroopan vammaisten teemavuosi voi saada aikaan lumivyöryn tavoin etenevän prosessin ja vaikuttaa tuntuvalla tavalla kehitykseen, joka voi jatkua vielä teemavuoden virallisesti päätyttyäkin.

Jotta kansalaisuudesta tulee totta, tarvitaan kaikkien eurooppalaisten panosta sekä kaikkien osapuolten tukea ja yhteistyötä - hallinnon kaikilla tasoillaan, yritysten, ammattiliittojen, vapaaehtoistyötä tekevien ynnä vammaisten perheineen. Hallintoviranomaiset eri tasoilla voivat antaa johtamiseen, asiantuntemukseen ja resursseihin liittyvää apua, mutta mahdollisuuksien avaamiseen ja esteiden purkamiseen kaikkien eurooppalaisten kohdalla tarvitaan jokaisen panosta.

2001/0116(CNS)

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, [5]

[5] EYVL

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, [6]

[6] EYVL

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, [7]

[7] EYVL

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon [8]

[8] EYVL

sekä katsoo seuraavaa:

1) Työllisyyden ja sosiaalisen suojelun korkean tason edistäminen sekä elintason ja elämän laadun nostaminen jäsenvaltioissa kuuluvat Euroopan yhteisön päämääriin.

2) Työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa tunnustetaan tarve ryhtyä asianmukaisiin toimiin vammaisten sosiaalisen ja taloudellisen integroitumisen hyväksi.

3) Vammaisten yhtäläisistä mahdollisuuksista 20 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmassa [9] samoin kuin vammaisten yhtäläisistä työllisyysmahdollisuuksista 17 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa neuvoston päätöslauselmassa [10] vahvistetaan vammaisten perusihmisoikeuksiksi mahdollisuus hyödyntää yhteiskunnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia samoin edellytyksin kuin muutkin.

[9] EYVL C 12, 13.1.1997.

[10] EYVL C 186, 2.7.1999, s. 3

4) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita ottamaan sosiaalisen syrjäytymisen paremmin huomioon työllisyys-, koulutus-, terveydenhoito- ja asuntopolitiikassaan sekä määrittelemään tietyille kohderyhmille, kuten vammaisille, suunnattavia ensisijaisia toimia.

5) Nizzassa 7, 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymässä Euroopan sosiaalisessa toimintaohjelmassa todetaan, että Euroopan unioni kehittää erityisesti vammaisten eurooppalaisen teemavuoden (2003) yhteydessä erilaisia toimia, joiden tavoitteena on varmistaa vammaisten parempi osallisuus kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla.

6) Tässä päätöksessä kunnioitetaan niitä perusoikeuksia ja periaatteita, jotka tunnustetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa yhteisön lainsäädännön yleisiksi periaatteiksi. Erityisesti tällä päätöksellä pyritään varmistamaan, että vammaisten oikeutta päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään, kunnioitetaan täysimittaisesti, sekä edistämään syrjimättömyysperiaatteen soveltamista (Euroopan unionin perusoikeuskirjan [11] 26 ja 21 artikla).

[11] EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1-22.

7) Euroopan parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea ovat kaikki kehottaneet yhteisöä vahvistamaan osallistumistaan jäsenvaltioiden toimiin, joilla edistetään vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia.

8) Yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY [12] ja neuvoston päätöksellä 2000/750/EY [13] hyväksytyn tukitoimia ja täydentäviä lainsäädäntötoimia yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla koskevan yhteisön ohjelman tavoitteena on muuttaa käytäntöjä ja asenteita saamalla asiaan liittyvät osapuolet liikkeelle ja tukea tietojen ja hyvien toimintamallien vaihtoa.

[12] EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

[13] EYVL L 303, 2.12.2000, s. 23.

9) Vammaisten syrjäytyminen työmarkkinoilta on erottamattomassa yhteydessä asenteista johtuviin esteisiin ja vammaisuutta koskevien tietojen puutteeseen, ja sen vuoksi on lisättävä vammaisten oikeuksien, tarpeitten ja potentiaalin ymmärtämistä yhteiskunnassa ja tarvitaan kaikkien osapuolten yhteisiä toimia tiedonkulun kehittämiseksi ja tukemiseksi.

10) Tietoisuuden parantaminen riippuu ensisijaisesti tehokkaista toimista jäsenvaltioissa. Toimia olisi täydennettävä Euroopan tason yhteistoimilla, ja teemavuosi voisi edesauttaa tietoisuuden lisäämistä ja toiminnan saamista käyntiin.

11) Toimien on oltava yhtenäisiä ja täydentäviä suhteessa muihin yhteisön toimiin erityisesti syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa sekä ihmisoikeuksien, koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisessä.

12) Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (ETA-sopimuksessa) määrätään Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvien Euroopan vapaakauppa-alueen maiden (Efta- ja ETA-maiden) yhteistyön lisäämisestä sosiaalialalla. Mahdollisuus osallistua teemavuoteen olisi annettava myös Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltioille Eurooppa-sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa sekä asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistetuin edellytyksin, Kyprokselle ja Maltalle lisämäärärahojen perusteella kyseisten maiden kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti sekä Turkille lisämäärärahojen perusteella Turkin kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti.

13) Ottaen huomioon perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettu toissijaisuusperiaate voidaan todeta, että jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotetun toiminnan tavoitetta eli lisätä vammaisten oikeuksien tuntemusta yhteisön tasolla muiden muassa siksi, että kysymys on luonteeltaan koko yhteisön laajuinen ja toiminnassa tarvitaan monenkeskistä yhteistyötä, kansainvälistä tietojenvaihtoa ja hyvien toimintamallien levittämistä koko yhteisöön. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämä päätös ei ylitä sitä, mikä on tarpeellista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

14) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston päätöksen 1999/468/EY [14] 2 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteistä olisi päätettävä kyseisen päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen,

[14] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla Euroopan vammaisten teemavuosi

Julistetaan vuosi 2003 Euroopan vammaisten teemavuodeksi.

2 artikla Tavoitteet

Euroopan vammaisten teemavuodella on seuraavat tavoitteet:

a) Tehdään tunnetuksi vammaisten oikeutta saada suoja syrjintää vastaan ja hyödyntää täysipainoisesti, muiden kanssa yhdenvertaisina kansalaisina oikeuksiaan, jotka on määritelty muiden muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

b) Viritetään pohdiskelua ja keskustelua toimenpiteistä, joita tarvitaan vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi Euroopassa.

c) Edistetään kokemustenvaihtoa hyvistä toimintatavoista ja tehokkaista strategioista, joita on kehitetty paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU:n tasolla.

d) Vahvistetaan kaikkien osapuolten yhteistyötä - hallinnon kaikkien tasojen, yksityisen sektorin, yhteisöjen, vapaaehtoistyötä tekevien sekä vammaisten ja heidän perheittensä.

e) Tuodaan esiin vammaisten myönteinen panos koko yhteiskunnalle erityisesti korostamalla monimuotoisuuden arvoa ja luomalla myönteinen ja huomioon ottava ympäristö, jossa monimuotoisuus on kunniassa.

f) Lisätään ihmisten tietoa siitä, että vammaiset ovat heterogeeninen ryhmä, sekä vammaisten kokemasta moninkertaisesta syrjinnästä.

3 artikla Toimenpiteitten sisältö

1. Edellä 2 artiklassa asetettujen tavoitteitten saavuttamiseksi suunniteltujen toimenpiteitten on sisällettävä tukea seuraaville:

a) kokoukset ja tapahtumat

b) tiedotuskampanjat, joiden osana tuotetaan ja tuodaan vammaisten ulottuville välineitä ja apuneuvoja koko yhteisön alueella

c) yhteistyö yleisradiotoimintaa harjoittavien ja muiden viestintäalan organisaatioiden kanssa

d) koko yhteisön laajuiset selvitykset ja raportit

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten yksityiskohdat esitetään liitteessä.

4 artikla Täytäntöönpano yhteisön tasolla

Komissio varmistaa, että tämän päätöksen kattamat yhteisön toimet pannaan täytäntöön liitteen mukaisesti.

Se vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä vammaisia yhteisön tasolla edustavien tahojen kanssa Euroopan vammaisten teemavuoden suunnittelusta, toteuttamisesta ja jatkotoimista. Tätä varten komissio antaa tarvittavat tiedot näiden edustajien käyttöön. Komissio ilmoittaa kantansa 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettavalle komitealle.

5 artikla Yhteistyö ja täytäntöönpano kansallisella tasolla

1. Kukin jäsenvaltio vastaa tämän päätöksen mukaisten toimien yhteensovittamisesta ja täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa, myös liitteen B osan mukaisten projektien valinnasta.

Tätä varten kukin jäsenvaltio perustaa tai nimeää kansallisen koordinointielimen tai vastaavan hallintoelimen, joka vastaa jäsenvaltion osallistumisesta Euroopan vammaisten teemavuoteen. Elin varmistaa, että siinä on edustettuina lukuisia vammaisia ja muita asiaan liittyviä osapuolia edustavia järjestöjä.

2. Komissio määrittää päätöksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti jäsenvaltioille myönnettävän yleiskattavan tuen, jolla tuetaan toimintaa valtakunnallisella sekä alue- ja paikallistasolla. Yleiskattava tuki myönnetään vain julkisoikeudellisille elimille tai sellaisille elimille, jolla on jäsenvaltioiden takaama julkisen palvelun tehtävä.

3. Yleiskattavan tuen käyttömenettelystä on tehtävä sopimus komission ja kulloisenkin jäsenvaltion välillä.

Menettelyssä on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti yksilöitävä erityisesti seuraavat:

a) toteutettavat toimenpiteet

b) edunsaajien valinnan perusteet

c) avustuksen ehdot ja määrät

d) järjestelyt yleiskattavan tuen seurantaa, arviointia ja rahoitusvalvonnan varmistamista varten.

6 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan direktiivin 1999/468/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä kyseisen direktiivin 7 artiklan mukaisesti.

7 artikla Rahoitusjärjestelyt

1. Luonteeltaan yhteisön laajuisiin toimiin, sellaisina kuin ne on kuvattu liitteessä olevassa A osassa, voidaan myöntää enintään 80 prosentin tuki Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta, tai niiden perusteella voidaan tehdä kyseisestä talousarviosta rahoitettavia hankintasopimuksia.

2. Luonteeltaan paikallisiin, alueellisiin, valtakunnallisiin tai kansainvälisiin toimiin, sellaisina kuin ne on kuvattu liitteessä olevassa B osassa, voidaan myöntää Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta yhteisrahoitusta määrä, joka vastaa enintään 50 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista.

8 artikla Haku- ja valintamenettely

1. Komissio päättää toimenpiteille 7 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävästä kokonais- tai yhteisrahoituksesta 6 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Komissio varmistaa, että rahoitus jaetaan tasaisesti jäsenvaltioiden sekä asiaan liittyvien eri toiminta-alojen kesken.

2. Kun toimenpiteelle haetaan 7 artiklan 2 kohdan nojalla yhteisrahoitusta, hakemukset on toimitettava jäsenvaltioille. Kansallisten koordinointielinten lausunnon perusteella jäsenvaltiot valitsevat edunsaajat ja myöntävät rahoitustukea valituille hakijoille 5 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

9 artikla Yhtenäisyys ja täydentävyys

Komissio huolehtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että tässä päätöksessä säädetyt toimet ovat yhtenäisiä yhteisön muiden toimien ja aloitteiden kanssa.

Lisäksi komissio varmistaa, että Euroopan vammaisten teemavuosi ja muut olemassa olevat yhteisön, kansalliset ja alueelliset aloitteet ja voimavarat täydentävät toisiaan mahdollisimman hyvin, sikäli kuin näillä aloitteilla ja voimavaroilla voidaan edistää teemavuoden tavoitteiden saavuttamista.

10 artikla Efta- ja ETA-maiden, Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden, Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistuminen

Euroopan vammaisten teemavuosi on avoin Efta- ja ETA-maiden osallistumiselle ETA-sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin.

Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltiot voivat osallistua teemavuoteen Eurooppa-sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa sekä asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistetuin edellytyksin.

Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistuminen rahoitetaan lisämäärärahojen perusteella kyseisten maiden kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti.

11 artikla Talousarvio

Eurooppalaisen teemavuoden valmistelua ja käynnistämistä varten toteutettavia toimia voidaan rahoittaa 1. tammikuuta 2002 alkaen.

12 artikla Kansainvälinen yhteistyö

Komissio voi tehdä teemavuoden puitteissa yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

13 artikla Seuranta ja arviointi

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004 Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle raportin tässä päätöksessä säädettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista sekä näitä toimia koskevan yleisarvion.

14 artikla Voimaantulo

Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Se tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan.

Tehty Brysselissä [date].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[...]

LIITE

1. Päätöksen 3 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden luonne

A) Yhteisön laajuiset toimenpiteet

1. Kokoukset ja tapahtumat:

a) yhteisön tason kokoukset

b) tietoja vammaisten oikeuksista lisäävät tapahtumat, mukaan lukien teemavuoden avaus- ja päätöstapahtumat.

2. Tiedotus- ja edistämiskampanjat, joihin sisältyy seuraavia:

a) tunnuksen ja tunnuslauseiden laatiminen Euroopan vammaisten teemavuodelle käytettäviksi kaiken teemavuoteen liittyvän toiminnan yhteydessä

b) yhteisön laajuinen tiedotuskampanja

c) välineitten ja apuneuvojen tuottaminen vammaisten käyttöön koko yhteisön alueella

d) eurooppalaisten vammaiskansalaisjärjestöjen aloitteet, joilla pyritään levittämään tietoja teemavuodesta ja jotka on sovitettu tarpeisiin, joita tietyllä tavalla vammaisilla tai moninkertaista syrjintää kohtaavilla vammaisilla on

e) Euroopan vammaisten teemavuoden saavutuksia ja sen teemoista saatavia kokemuksia esiin tuovat Euroopan laajuisten kilpailut.

3. Muut toimenpiteet:

Yleisradiotoimintaa harjoittavien ja muiden viestintäalan organisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö, jolla pyritään levittämään tietoja teemavuodesta, helpottamaan uusien työkalujen avulla (kuten kuulovammaisille tarkoitettua tekstitystä ja näkövammaisille tarkoitettua kuvankuvausta) tämän tiedon ja mahdollisuuksien mukaan muita ohjelmia koskevien tietojen saantia sekä parantamaan vammaisia koskevaa viestintää.

Yhteisön laajuiset selvitykset ja tutkimukset, mm. asiantuntijaryhmän tutkimus vammaispolitiikan tulevaisuudennäkymistä, Euroopan vammaisten teemavuoden vaikutusten arviointiin suunniteltu kysymyssarja liitettäväksi Eurobarometri-tutkimukseen sekä arviointiraportti teemavuoden tehokkuudesta ja vaikutuksista.

4. Rahoitus voidaan järjestää seuraavasti:

- erityisesti viestintään liittyvien tavaroitten ja palvelujen suora hankinta avointen ja/tai rajoitettujen tarjouspyyntöjen kautta

- konsulttipalvelujen suora hankinta avointen ja/tai rajoitettujen tarjouspyyntöjen kautta

- avustukset kustannuksiin Euroopan tason tapahtumista, joilla tuodaan esiin teemavuotta ja tehdään sitä tunnetuksi; rahoitus on enintään 80 prosenttia.

B) Valtakunnalliset toimenpiteet

Paikallisille, alueellisille, valtakunnallisille ja kansainvälisille toimenpiteille voidaan tietyin edellytyksin myöntää rahoitusta yhteisön talousarviosta enintään 50 prosenttia niiden kustannuksista ehdotetun toimen luonteen ja sisällön mukaan. Tällaisia toimia voivat olla erityisesti seuraavat:

1. Euroopan vammaisten teemavuoden tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet, mukaan lukien teemavuoden avaustapahtuma

2. muut kuin 1 kohdan A osassa kuvatut tiedotuskampanjat ja hyvien toimintatapojen levittämiseen liittyvät toimet

3. palkinnot ja kilpailut

4. muut kuin 1 kohdan A osassa mainitut selvitykset ja tutkimukset.

C) Toiminta, johon ei myönnetä rahoitustukea Euroopan unionin yleisestä talousarviosta

Yhteisö antaa moraalisen tukensa, johon kuuluu kirjallinen valtuutus käyttää Euroopan vammaisten teemavuoden tunnusta ja muuta siihen liittyvää aineistoa, julkisten tai yksityisten organisaatioiden aloitteille, sikäli kuin organisaatiot pystyvät komissiota tyydyttävällä tavalla osoittamaan, että aloitteet ovat käynnissä vuoden 2003 aikana ja todennäköisesti auttavat merkittävästi teemavuoden yhden tai useamman tavoitteen saavuttamisessa.

RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): sosiaaliasiat, vammaisten integroiminen

Toiminnan ala(t): Euroopan vammaisten teemavuoden järjestäminen

Toimenpiteen nimi: Euroopan vammaisten teemavuosi 2003

1. Budjettikohta/-kohdat

Uusi budjettikohta B5-806, josta tuetaan teemavuoden yhteydessä toteutettavia toimia

2. NUMEROTIEDOT

2.1 Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B-osa):

12 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (4 miljoonaa euroa vuonna 2002 ja 8 miljoonaa euroa vuonna 2003)

2.2 Toimenpiteen soveltamisaika:

1. tammikuuta 2002-31. joulukuuta 2003

2.3 Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4 Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

- |X| Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

- | | Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelman muuttamista

- | | ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5 Vaikutukset tuloihin

- Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artikla

Neuvoston päätös N:o .../.../EY, tehty [date ] Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1 Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1 Toiminnan tavoitteet

Arviolta 38 miljoonalla ihmisellä eli noin yhdellä kymmenestä eurooppalaisesta iästä riippumatta on jokin vamma. Vammaiset kohtaavat kaikkialla EU:ssa esteitä, jotka vaikeuttavat heidän mahdollisuuksiaan saada työtä tai säilyttää työpaikkansa, mutta vaikeuksia on myös sopivan kuljetuksen järjestymisessä, pääsyssä rakennuksiin taikka työpaikan edellyttämän koulutuksen saamisessa. Lisäksi heidän on vaikea saada käyttöönsä tekniikkaa, joka auttaisi heitä osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja yhteiskuntaelämään laajemminkin. Esteitä on myös vammaisten eurooppalaisten vapaudelle liikkua unionissa ja asua haluamassaan EU-maassa alkuperämaansa ulkopuolella. Kaikki nämä esteet vaikeuttavat juuri vammaisten täysipainoista osallistumista. Lisäksi on huomattava, että tärkeimpiä vammaisten kohtaamia esteitä ovat yhteiskunnan negatiiviset ja syrjäyttävät asenteet. Jotta stereotyyppisiä asenteita vammaisia kohtaan voidaan muuttaa, tarvitaan paljon työtä. Tuloksena on, että vammaisilla on Euroopassa työpaikka tai yritys epätodennäköisemmin kuin muilla. Euroopan kotitaloustutkimuksen (1996) mukaan 16-64-vuotiailla ei-vammaisilla on työpaikka 66 prosentin todennäköisyydellä, kun lievästi vammaisten vastaava luku on 47 % ja vaikeavammaisten vain 25 %.

Vammaisiin kohdistuvien asenteiden muuttamiseksi käytännössä valtiovallan ja yhteiskunnan laajemminkin on toteutettava erilaisia toimia, joilla vammaiset otetaan osaksi laajempaa yhteiskuntaa. Tehokkaimpia keinoja ovat syrjinnänvastaiset oikeudet ja vammaisten toimintavallan lisääminen. Yhtä tärkeää on vammaisten integroiminen, jolla tähdätään siihen, että vammaiset voisivat mahdollisuuksien mukaan osallistua tavanomaiseen koulutukseen, työntekoon ja vapaa-ajan toimintaan.

Euroopan unioni on 20 viime vuoden aikana useitten yhteisön ohjelmien ja päätöslauselmien kautta sekä reagoinut että vaikuttanut siihen, että politiikan painopiste on siirtynyt vammaisten oikeuksien vahvistamiseen ja suojaamiseen sekä tavanomaisten palvelujen muokkaamiseen sellaisiksi, että vammaiset voivat helpommin käyttää niitä ja antaa näin panoksensa yhteiskunnan toimintaan. Haasteena on edelleen, miten poliittiset linjaukset muutetaan todellisuudeksi.

Uuden perustamissopimuksen 13 artikla on vedenjakaja Euroopan unionin vammaispolitiikan kehityksessä. 13 artiklan perusteella neuvosto hyväksyi 27. marraskuuta 2000 laajan syrjinnänvastaisen paketin, johon kuuluu direktiivi yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista [15] sekä syrjinnän torjumista koskeva yhteisön toimintaohjelma [16] (2001-2006). Tehtävää on kuitenkin vielä paljon. Jotta sitoumus yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisesta vammaisille voidaan täyttää, tarvitaan koordinoituja toimia, jotka perustuvat parempaan tietämykseen vammaisuudesta.

[15] EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1-22.

[16] EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

Euroopan vammaisten teemavuodella voitaneen luoda otolliset yhteiskunnallis-poliittiset olot lisäedistymiselle Euroopan tasolla ja jäsenvaltioissa. Teemavuodella on sen vuoksi seuraavat tavoitteet:

1) Tehdään tunnetuksi vammaisten oikeutta saada suoja syrjintää vastaan ja hyödyntää täysipainoisesti, muiden kanssa yhdenvertaisina kansalaisina oikeuksiaan, jotka on määritelty muiden muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

2) Viritetään keskustelua toimenpiteistä, joita tarvitaan, jotta vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia voidaan edistää Euroopassa.

3) Edistetään kokemustenvaihtoa hyvistä toimintatavoista ja tehokkaista strategioista, joita on kehitetty paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU:n tasolla.

4) Vahvistetaan kaikkien osapuolten yhteistyötä - hallinnon kaikkien tasojen, yksityisen sektorin, yhteisöjen, vapaaehtoistyötä tekevien sekä vammaisten ja heidän perheittensä.

5) Tuodaan esiin vammaisten myönteinen panos koko yhteiskunnalle erityisesti korostamalla monimuotoisuuden arvoa ja luomalla myönteinen ja huomioon ottava ympäristö, jossa monimuotoisuus on kunniassa.

6) Lisätään ihmisten tietoa siitä, että vammaiset ovat heterogeeninen ryhmä, sekä vammaisten kokemasta moninkertaisesta syrjinnästä.

Teemavuodelta odotettavia mitattavia tuloksia ovat mm. uusien toimintalinjojen ja ohjelmien käynnistäminen edistämään vammaisten oikeuksia sekä uudet tukirakenteet, joissa ovat osallisina kaikki osapuolet. Näitä voidaan jatkaa teemavuoden vielä päätyttyä.

5.1.2 Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

a) Ennakkoarvioinnin toteutti joulukuussa 2000 ja tammikuussa 2001 vammaisten integroitumista käsittelevä työllisyyden pääosaston yksikkö E/4. Arviointi tarkastettiin työllisyyden pääosaston arviointiyksikön G/5 kanssa.

Tietoja kerättiin pääasiassa komission sisältä (arvioinnit rasismin vastaisesta teemavuodesta, Helios II -ohjelmasta ja elinikäisen oppimisen teemavuodesta) mutta myös muista lähteistä. Niistä mainittakoon useat arviot Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten teemavuoden 1981 vaikutuksista.

b) Helios II -ohjelmasta (1993-1996) tehdyssä riippumattomassa arviossa tuotiin esiin, ettei käsitys epätasa-arvosta ja syrjinnästä rakenteellisena ja sosiaalisena ilmiönä ole vielä levinnyt kovin laajalle muiden kuin suoraan vammaisuuteen liittyvien asioiden parissa toimivien piirissä. Arvion mukaan tarvitaan lisätoimia, ennen kuin käsitys saavuttaa laajan hyväksynnän ja sen vaikutukset ymmärretään täysin. Niinpä arviossa todettiinkin, että EU:n olisi autettava jäsenvaltioitaan turvaamaan vammaisten elämän laatu. Siihen olisi pyrittävä myös tiukoissa taloudellisissa oloissa ja huolimatta siitä, että maiden hyvinvointipolitiikan ideologinen tausta ja käytännön soveltaminen saattavat muuttua rajustikin. Jotta tähän päästäisiin, Euroopan unionin olisi rohkaistava ja myös helpotettava jäsenvaltioita ja kansalaisyhteiskuntaa niissä yhdistämään voimansa, niin että yhteisön varojen käyttö tehostuu. Raportissa korostettiin tarvetta vahvistaa vammaisten oikeuksia vaikuttaa politiikkaan lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan toimia itse omasta puolestaan. Toimintaa, mm. osallistumisen mahdollistavien rakenteiden tukemista, olisi koordinoitava jäsenvaltioissa ja Euroopan tasolla.

Rasisminvastaisen teemavuoden arviointiraportissa todettiin, että menestyksekkäästi toteutetun teemavuoden olisi annettava lähtökohta ja perusta tulevalle pitkäaikaiselle toiminnalle. Menestyksen avain on, että teemavuoden Euroopan tason dynamiikkaa täydennetään vastaavilla toimenpiteillä jäsenvaltioissa. Teemavuoden menestys riippuu näin ollen ennen muuta Euroopan ja jäsenvaltioiden tason kumppanien tahdosta ja kyvystä toimia aktiivisesti vuoden hyväksi.

Eräiden kansainvälisten teemavuosien yhteydessä saatujen kokemusten mukaan on olennaista varmistaa, että kaikki osapuolet osallistuvat vuoden valmisteluihin ja toteutukseen.

Euroopan elinikäisen oppimisen teemavuoden (1996) arvioinnissa tähdennettiin, että vaikka teemavuoden budjetti oli niukka (8 miljoonaa ecua), se onnistui saamaan aikaan toimintaa noin 34 miljoonaa ecun arvosta. Kansallisille toimistoille toimitettiin yli 1 200 projektiehdotusta, joista komissio valitsi 454 (kansallista) projektia. Euroopan laajuisia projekteja oli lisäksi 88 ja mediaprojekteja kymmenen. Tämä on selvä osoitus teemavuoden herättämästä yleisestä kiinnostuksesta mutta myös siitä, että jäsenvaltioilta tarvitaan huomattavaa hallinnollista panosta käytettävissä olevien resurssien hallinnointiin ja jakamiseen.

5.1.3 Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

Ei ole.

5.2 Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Kohdeyleisö:

a) Euroopan vammaisten teemavuosi suunnataan suurelle yleisölle: heille tiedotetaan vammaisten kohtaamista esteistä ja vammaisten myönteisestä panoksesta koko yhteiskuntaan.

b) Erityiskohderyhmänä teemavuodella ovat ryhmät, jotka pystyvät saamaan aikaan muutoksia (esim. yhteisöjen johtohenkilöt, vammaiset perheineen, lapset, opiskelijat, poliitikot, hallintoviranomaiset, eri alojen ammattilaiset). Toimintaan voi kuulua myös toimittajille ja julkisille tv- ja radioyhtiöille suunnattuja tiedotusprojekteja vammaisia koskevista asioista sekä tiedotuspalvelujen ja tiedotusvälineitten työntekijöitten koulutusta vammaisia koskevasta asianmukaisesta tiedottamisesta. Kuhunkin maahan perustetaan kansallinen koordinointielin. Elin koostuu asiaan liittyvien ministeriöiden, vammaisjärjestöjen ja yhteiskunnan keskeisten osa-alueitten edustajista ja vastaa teemavuoden hallinnosta maassaan.

Edellisen vuoksi tiedotuskampanjoita ja -materiaalia mukautetaan kulloisenkin kohderyhmän mukaan.

Yhteisön laajuiset toimenpiteet

Yhteisö rahoittaa enintään 100-prosenttisesti seuraaviin kolmeen pääluokkaan kuuluvia yhteisön laajuisia toimenpiteitä:

- Kokoukset ja tapahtumat. Näihin kuuluvat muiden muassa Euroopan laajuiset seminaarit, joilla lisätään kansainvälistä yhteistyötä, sekä Euroopan vammaisten teemavuoden avaus- ja päätöstapahtumat.

- Tiedotus- ja edistämiskampanja (jonka hallinnoinnista komissio huolehtii yhdessä organisaatioiden kanssa, joilla on tarvittava viestintäalan kokemus tai mahdollisuus välittää tietoa vammaisuuteen liittyvien asioiden parissa toimiville osapuolille). Tähän sisältyy erityisesti tunnuksen ja tunnuslauseiden laatiminen Euroopan vammaisten teemavuodelle, yleistä kiinnostusta herättävän kirjallisen ja audiovisuaalisen materiaalin laatiminen ja levittäminen sekä teemavuotta koskevien tietojen levittäminen.

- Selvitykset ja tutkimukset, joilla on yhteisön laajuista merkitystä ja joilla tehdään tunnetuksi teemavuoden teemoja tai arvioidaan sen vaikutuksia.

Rahoitus voidaan järjestää seuraavilla tavoilla:

- erityisesti viestintään liittyvien tavaroitten ja palvelujen suora hankinta avointen ja/tai rajoitettujen tarjouspyyntöjen kautta

- konsulttipalvelujen suora hankinta avointen ja/tai rajoitettujen tarjouspyyntöjen kautta

- avustukset kustannuksiin Euroopan tason tapahtumista, joilla tuodaan esiin teemavuotta ja tehdään sitä tunnetuksi; rahoitus on enintään 80 prosenttia.

Valtakunnalliset toimenpiteet

Yhteisö voi rahoittaa myös seuraavanlaisia paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä 50 prosentilla niiden kustannuksista:

- kokoukset ja tapahtumat

- tiedotuskampanjat ja edistämistoimet

- selvitykset ja tutkimukset

- muut toimenpiteet, joilla on yksi tai useampi teemavuoden tavoitteista ja jotka eivät voi saada rahoitusta käynnissä olevista yhteisön ohjelmista.

Tämä rahoitus jaetaan jäsenvaltioille rajoitettujen ehdotuspyyntöjen perusteella. Jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan maan kansallisen koordinointielimen laatima työohjelma komission hyväksyttäväksi. Toimiin voivat kuulua teemavuoden avaus- ja päätöstapahtumat.

Rahoituskelpoisuus

Rahoitusta voidaan myöntää vain sellaiseen toimintaan, johon ei saada rahoitusta muista budjettikohdista.

5.3 Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Teemavuoden hallinnosta vastaa yhteisön tasolla suoraan komissio. Komissiota avustaa neuvoa-antava komitea, ja se vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä vammaisuuteen liittyvien kysymysten parissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja muiden osapuolten kanssa.

Huomattava osa määrärahoista myönnetään jäsenvaltioille valtakunnalliseen, alueelliseen tai paikalliseen toimintaan. Tällaiset toimet toteutetaan kansallisen koordinointielimen valvonnassa komission hyväksymän työohjelman pohjalta.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1 Kokonaisrahoitusvaikutus, B-osa (koko ohjelmakaudeksi)

(Alla olevassa taulukossa ilmoitettujen kokonaismäärien laskutapa on esitettävä taulukossa 6.2 esitetyn jaottelun avulla).

6.1.1 Rahoitustuki

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2 Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B-osa (koko ohjelmakaudeksi) [17]

[17] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

6.2.1 Yhteisön laajuiset toimenpiteet

Toimien alkuunpanijana on yleensä komissio, joka kuulee asiasta neuvoa-antavaa komiteaa. Useimmat toimet annetaan tarjouspyynnön perusteella valittavan osapuolen toteutettaviksi, ja ne rahoitetaan 100-prosenttisesti yhteisön varoista. Muita toimia voidaan rahoittaa yhteisön talousarviosta 80-prosenttisesti, mikäli ne edesauttavat merkittävällä tavalla teemavuoden tavoitteitten saavuttamista.

- Kokoukset ja tapahtumat

Järkeenkäyvältä arviolta vaikuttaa, että teemavuonna tarvitaan ainakin viisi näkyvää, eri paikoissa eri puolilla yhteisöä järjestettävää yhteisön laajuista tapahtumaa, jotta vuoden teemat saadaan Euroopan asukkaitten valtaosan tietoon ja iskostettua heidän tietoisuuteensa. Yhdellä tapahtumalla avataan teemavuosi (Ateenassa) ja toisella päätetään se (Roomassa); niiden välisenä aikana järjestetään säännöllisin väliajoin kolme teemakohtaista tapahtumaa (tapahtuma Brysselissä, rahoitusta Madridin Eurooppa-neuvoston yhteydessä järjestettävään ministerikokoukseen sekä toisesta budjettikohdasta Irlannissa järjestettäviin kehitysvammaisten olympialaisiin).

Kustannusten voidaan odottaa olevan noin 300 000 euroa tapahtumaa kohti, kun järjestelykustannukset ja komission kutsuman monilukuisen osallistujajoukon (keskimäärin noin 250 hengen) kulukorvaukset otetaan huomioon.

Edellä kuvatun laisen, Brysselin ulkopuolella järjestettävän tapahtuman arvioidut kustannukset:

Matkakulut (turistiluokan lentomatka tai I luokan junamatka) 250 kutsutulle:

250 x keskimäärin 500 euroa = 125 000 euroa

Oleskelukulut:

250 x 2 yötä x keskimäärin 140 euroa = 70 000 euroa

Tilat, laitteet, näytteilleasetteluvarusteet, tekniset välineet, virvokkeet (2 päivää), yksi virallinen illallinen jne. = 50 000 euroa

Konferenssin järjestäminen ulkopuolisin voimin, kutsut, matkajärjestelyt jne. = 16 000 euroa

Tulkkaus (2 päivää) = 40 000 euroa

Kreikan ministeriön Ateenassa järjestämä ensimmäinen Euroopan laajuinen tapahtuma avaa teemavuoden, ja se on järjestettävä heti vuoden 2003 alussa. Kun otetaan huomioon tällaisten tapahtumien valmisteluun tarvittava aika, avaustapahtuma on rahoitettava kokonaan valmisteluvuoden 2002 talousarviosta

Joidenkin tapahtumien, kuten päätöstilaisuuden, kulut ylittänevät 300 000 euroa suuren osallistujamäärän vuoksi.

Vuoden 2002 kokonaiskustannukset noin 300 000 euroa x 1 = 300 000 euroa

Vuoden 2003 kokonaiskustannukset noin 300 000 euroa x 2 + 400 000 euroa x 1 = 1 miljoona euroa

Yhteisön laajuisten tapahtumien ja kokouksien sekä jäsenvaltioissa järjestettävien avaustilaisuuksien vaatima rahoitus on yhteensä arviolta 1,3 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 300 000 euroa on katettava valmistelevan vuoden (2002) talousarviosta ja loput 1,0 miljoonaa euroa itse teemavuoden 2003 talousarviosta.

- Yhteisön laajuinen tiedotus- ja edistämiskampanja

Teemavuoden yhteisön laajuiseen tiedotus- ja edistämiskampanjaan kuuluvat tunnuksen ja tunnuslauseen tai tunnuslauseiden laatiminen, tiedottamiseen käytettävien välineiden kehittäminen, yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa sekä Euroopan laajuisten kilpailujen järjestäminen.

Jotta teemavuoden tiedotus- ja edistämiskampanja voisi toimia niin jatkuvalla ja intensiivisellä tavalla, että se pystyy tavoittamaan joko suoraan tai tiedotusvälineiden kautta suurimman osan Euroopan kansalaisista, voitaneen perustellusti arvioida, että ulkopuolisten viestintäorganisaatioiden kanssa kampanjan pääosan toteuttamisesta tehtävät sopimukset ovat arvoltaan noin 2,8 miljoonaa euroa. Tähän varattavia määrärahoja kasvattaa dramaattisesti se, että kaikki tiedotus- ja edistämismateriaali on laadittava kaikilla yhteisön kielillä.

Jotta teemavuosi saavuttaisi tavoitteensa, tiedotus- ja edistämiskampanja joudutaan merkittäviltä osiltaan rahoittamaan valmistelevan vuoden 2002 talousarviosta. Näin voidaan varmistaa, että kaikki osapuolet osallistuvat täysipainoisesti keskeisten viestien muotoiluun ja että toiminnan hallinnon eri vaiheet sujuvat kitkatta. Kansalaisille on tiedotettava tulevasta teemavuodesta ennen sen virallista avaamista, joten teemavuosi tarvitsee hyvin laajaa valmistelevaa julkisuutta vuoden 2002 puolivälistä lähtien. Teemavuoden tunnuksen, tunnuslauseiden ja audiovisuaalisen aineiston on oltava valmiita hyvissä ajoin ennen vuoden 2002 loppua, ja ne aiheuttavat huomattavia kustannuksia.

Yhteisön laajuiset edistämis- ja tiedotuskampanjat: 2,8 miljoonaa euroa seuraavasti:

- suunnittelu ja markkinointimateriaali: 500 000 euroa

- strategiset neuvot, mediasuhteet, tiedotusmateriaalin suunnittelu ja tuotanto painettua sanaa sekä audiovisuaalista ja sähköistä mediaa varten, puhelinpalvelu, Internet-sivuston suunnittelu ja hallinto: 1,2 miljoonaa euroa

- kilpailujen ja tapahtumien järjestäminen, Euroopan vammaisten teemavuoden tuominen esiin merkittävillä eurooppalaisilla ja kansainvälisillä messuilla, sponsorituen ja moraalisen tuen hankinta: 700 000 euroa

- sellaisten vaihtoehtoisten kanavien käyttö, jotka pystyvät saavuttamaan asiaankuuluvia vammaisuuteen liittyvien asioiden parissa toimivia osapuolia vertaisneuvontajärjestelmien kautta: 400 000 euroa

Yhteisön laajuisten kampanjoitten kokonaisrahoitus: arviolta 2,8 miljoonaa euroa katettavaksi valmistelevan vuoden (2002) talousarviosta.

- Yhteistyö radio- ja tv-alan ja muiden viestintäalan organisaatioiden kanssa

Kokonaisrahoitus arviolta 100 000 euroa valmistelevan vuoden 2002 talousarviosta.

- Selvitykset ja tutkimukset

Teemavuoden puitteissa tehdään koko yhteisön kattavia selvityksiä ja tutkimuksia, joiden määrä pidetään mahdollisimman pienenä. Niiden toteuttajiksi valitaan tarjouspyyntöjen perusteella asiantuntevia ja kokeneita konsultteja.

Asiantuntijapaneelin tutkimus vammaispolitiikan tulevaisuudennäkymistä maksanee 200 000 euroa. Vammaisten vapaata liikkuvuutta käsittelevän tutkimuksen kulut lienevät 300 000 euroa.

Jotta voitaisiin arvioida teemavuoden vaikutuksia kansalaisten keskuudessa, liitetään Eurobarometritutkimukseen kysymyksiä, joilla selvitetään esimerkiksi se, kuinka moni oli kuullut teemavuodesta, kuinka moni katsoi sen auttaneen heitä muuttamaan asenteitaan jne. - 50 000 euroa.

Yhteisön laajuisten selvitysten ja tutkimusten kokonaiskustannukset: 550 000 euroa varsinaisesta talousarviosta.

6.2.2 Valtakunnalliset toimenpiteet

EU voi tarjota toimintapuitteet vammaisten oikeuksien tekemisessä tunnetuksi, mutta on kuitenkin todettava, että suuri osa kehityksestä on jäsenvaltioitten merkittävän osallistumisen varassa.

Tässä tarkoitettaville toimenpiteille voidaan myöntää enintään 50 prosenttia yhteisön rahoitusta. Toimenpiteillä on tarkoitus saavuttaa synergiaa edellä kuvattujen yhteisön tason toimenpiteiden kanssa ja luoda siten rakenne, jonka avulla laajemmat ja pienemmät toimenpiteet voivat tavoitella samoja päämääriä ja viedä toisiaan eteenpäin.

Jotta teemavuosi olisi riittävän näkyvä, avaustapahtumia on järjestettävä kaikissa muissa jäsenvaltioissa paitsi siinä, joka järjestää yhteisön avaustapahtuman (ks. tästä kohtaa Yhteisön laajuiset toimet). Komissio myöntää näihin rahoitusta. Organisointikustannuksiin komissio myöntää keskimäärin arviolta 50 000 euroa jäsenvaltiota kohti. Tämä rahoitus on katettava kokonaisuudessaan valmistelevan vuoden talousarviosta, sillä kansallisten avaustapahtumien valmistelu on aloitettava vuoden 2002 puolivälissä ja tapahtumat järjestettävä aivan vuoden 2003 alussa. Yhteisön rahoitusosuus näitä tapahtumia varten maksetaan suurimmalta osaltaan ennakkoina.

Vuoden 2002 kokonaiskustannukset noin 50 000 euroa x 14 = 700 000 euroa

Vuoden 2003 kokonaiskustannukset = ei kustannuksia

Vuoden 2003 kokonaiskustannukset: 15 x keskimäärin 430 000 euroa = 6,45 miljoonaa euroa

Valtakunnallisten toimenpiteiden kokonaiskustannukset arviolta 0,7 miljoonaa euroa + 6,45 miljoonaa euroa = 7,15 miljoonaa euroa.

6.2.3 Toimenpiteet, joille ei myönnetä rahoitustukea yhteisön talousarviosta (ks. päätösluonnoksen liitteen osa 1.C)

Teemavuoden tavoitteitten edistämiseen vähin kustannuksin tai kustannuksitta on huomattavia mahdollisuuksia, kun annetaan teemavuoden tunnuksen ja muun siihen liittyvän aineiston käyttölupa organisaatioille, joiden toiminta vastaa teemavuoden tavoitteita.

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1 Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat kahden vuoden (toimenpiteen koko kesto) kokonaiskustannuksia.

7.3 Muut toimenpiteestä johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat kahden vuoden kokonaiskustannuksia.

1 Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

I Yhteensä vuodessa (0,648 + 0,053)

II Toimenpiteen kesto

III Toimenpiteen kokonaiskustannukset (I x II) // 0,701 milj. euroa

2 vuotta

1,402 milj. euroa

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1 Seurantajärjestelmä

Koska teemavuodella halutaan tehdä vammaisten oikeuksia tunnetuksi, seuranta ja arviointi ovat luonnollinen osa toteutettuja toimia, jotta niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Teemavuotta seurataan koko sen toiminta-ajan. Komission yksiköt toimittavat säännöllisesti tietoja teemavuotta varten perustettavalle neuvoa-antavalle komitealle. Valtakunnalliset toimet toteutetaan kansallisen koordinointielimen valvonnassa elimen laatiman ja komission hyväksymän työohjelman pohjalta.

8.2 Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Teemavuodesta laaditaan loppuarvio, joka on toimitettava 31. joulukuuta 2004 mennessä. Arvioinnin tekevät ulkopuoliset arvioijat, ja se aloitetaan teemavuoden alussa. Arviointikriteerit liittyvät erityisesti teemavuoden vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja relevanssiin, myös suhteessa asenteitten muuttamiseen. Lisäksi teemavuoden toimivuutta tarkastellaan vuonna 2004 toteutettavassa Eurobarometrikyselyssä, jolla mitataan kansalaisten tietoisuutta teemavuodesta.

9. PETOSTENTORJUNTATOIMET

Kaikissa komission ja edunsaajien välisissä sopimuksissa ja oikeudellisissa sitoumuksissa taataan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus toteuttaa tarkastuksia ja petostenvastaisia valvontatoimenpiteitä yhteisön avustuksen edunsaajan luona sekä mahdollisuus vaatia todisteet sopimusten ja oikeudellisten sitoumusten puitteissa kirjatuista menoista viiden vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä. Avustusten edunsaajien on laadittava selvitys hankkeesta ja sen kuluista, jotka tarkastetaan sekä kustannuslajien että niiden tukikelpoisuuden osalta yhteisön avustukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä sopimusehdot, taloudelliset näkökohdat ja moitteettoman varainhoidon periaatteet huomioon ottaen.

Rahoitussopimukseen liitetään tiedot rahoituksen hallinnosta ja sen käytöstä niiden menojen määrittelemiseksi, joihin sopimuksen alainen rahoitus on käytettävissä. Tarvittaessa yhteisön varoilla katettavia edunsaajan kirjanpitoon merkittäviä todellisia, tunnistettavia ja tarkistettavia kustannuksia voidaan rajoittaa myönnettyjen avustusten valvonnan ja tilintarkastuksen (sekä rahoituskohteiden valinnan) helpottamiseksi.