52000PC0652

Muutettu ehdotus: NEUVOSTON DIREKTIIVI YHTÄLÄISTÄ KOHTELUA TYÖSSÄ JA AMMATISSA KOSKEVISTA YLEISISTÄ PUITTEISTA (komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Komissio hyväksyi 25 päivänä marraskuuta 1999 syrjinnänvastaisen ehdotuspaketin, joka perustuu EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan. Alueiden komitea antoi paketista lausuntonsa 12 päivänä huhtikuuta 2000 ja talous- ja sosiaalikomitea 25 päivänä toukokuuta 2000. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetusta direktiiviehdotuksesta 5 päivänä lokakuuta 2000.

Komissio on muuttanut alkuperäistä ehdotustaan näiden lausuntojen perusteella.

2. Muutokset

Euroopan parlamentin ehdottamat tarkistukset, jotka komissio on hyväksynyt, voidaan ryhmitellä kolmeen luokkaan:

1) Tarkistukset, joilla ehdotusta lähennetään neuvoston direktiiviin 2000/43/EY [1]:

[1] Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta.

Kyseessä ovat seuraavat seikat:

*viittaus jäsenvaltioiden yhteisiin perustuslaillisiin perinteisiin yhteisön lainsäädännön yleisinä periaatteina (tarkistus 2)

*naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien huomioon ottaminen - moniin eri tekijöihin perustuva syrjintä (tarkistukset 4 ja 26)

*viittaus vuoden 2000 työllisyyden suuntaviivoihin, jotka hyväksyttiin Helsingin Eurooppa-neuvostossa (tarkistus 7)

*häirinnän laajennettu määritelmä (tarkistus 23)

*syrjintään yllyttämisen pitäminen syrjintänä (tarkistus 24)

*ehdotuksen aineellisen soveltamisalan selventäminen: sitä sovelletaan sekä julkiseen että yksityiseen sektoriin, myös julkisiin organisaatioihin; ehdotusta sovelletaan myös palkattomaan tai vapaaehtoiseen työhön ja käytännön harjoitteluun (tarkistukset 29 ja 30)

*oikeutusta ja suhteellisuutta koskevien periaatteiden noudattaminen suhteessa perusteltuun erilaiseen kohteluun olennaisen ammattitaitovaatimuksen vuoksi (tarkistus 36)

*positiivisia erityistoimia koskevan säännöksen muuttaminen niin, että se on lähempänä perustamissopimuksen 141 artiklan 4 kohdan henkeä (tarkistus 40)

*sovittelumenettelyjen merkityksen esiin tuominen oikeuksien ja lakisääteisen oikeuksien puolustamisen korostamiseksi (tarkistukset 42 ja 73)

*sen täsmentäminen, että työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun kannustaminen ei rajoita työmarkkinaosapuolten itsemääräämisoikeutta eikä kansallisten perinteiden ja käytäntöjen noudattamista (tarkistukset 13, 48 ja 49)

*uusi artikla, joka koskee kansalaisjärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua (tarkistukset 50 ja 51)

*sen esiin tuominen, että seuraamuksiin voi kuulua vahingonkorvausten maksaminen uhrille (tarkistus 46)

*eri täsmennykset direktiivin täytäntöönpanoa koskevaan säännöksen, jotta siinä tulisivat paremmin esiin jäsenvaltioissa noudatettavat erilaiset järjestelmät (tarkistukset 14, 54 ja 59)

*direktiivin noudattamisen seurannan vahvistaminen erityisesti säännöllisen valvonnan kautta (tarkistus 60).

Näiden tarkistusten välittömänä seurauksena ja tekstin oikeudellisen yhtenäisyyden säilyttämiseksi tekstistä on poistettu kaikki viittaukset rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään (tarkistukset 5, 9, 10 ja 20).

2) Tarkistukset, joilla selvennetään tai parannetaan komission ehdotusta:

*henkilökohtainen kehittyminen yhtenä perussyynä ammatinharjoittamiseen tai työntekoon (tarkistus 8)

*syrjintä henkilöiden vapaan liikkuvuuden esteenä (tarkistus 9)

*sen täsmentäminen, että todistustaakkaa koskevia sääntöjä sovelletaan myös hallinnollisiin seikkoihin (tarkistus 12)

*ehdotuksen soveltaminen kolmansien maiden kansalaisiin (tarkistus 34)

*tiedonlevitykseen liittyvän säännöksen yksinkertaistaminen (tarkistus 47).

3) Tarkistukset, jotka koskevat vammaisuuteen sekä uskontoon ja vakaumukseen liittyviä tärkeimpiä kohtia

Vammaisuuteen perustuvan syrjinnän osalta tekstissä selvennetään, mitkä ovat kohtuullisia mukautuksia niin, että vammaiset pääsevät työelämään, ja mitkä ovat kohtuuttomia rasitteita työnantajan kannalta (tarkistus 25).

Uskontoa tai vakaumusta työhön liittyvänä todellisena pätevyysvaatimuksena koskevan kohdan osalta komission ehdotusta on muutettu niin, että sillä katetaan uskonnollisten järjestöjen yhteiskunnallinen toiminta. Säännöstä on täydennetty myös sen korostamiseksi, että se ei oikeuta johonkin toiseen tekijään perustuvaa syrjintää (tarkistus 37).

Muutettu ehdotus:

NEUVOSTON DIREKTIIVI

YHTÄLÄISTÄ KOHTELUA TYÖSSÄ JA AMMATISSA KOSKEVISTA YLEISISTÄ PUITTEISTA (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, [2]

[2] KOM(1999) 565 lopullinen.

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, [3]

[3] Annettu 5.10.2000.

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, [4]

[4] Annettu 25.2.2000.

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon, [5]

[5] Annettu 12.4.2000.

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unioni perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä lain noudattamisen periaatteille, jotka ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti unionin on pidettävä arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina, millaisiksi ne ovat muodostuneet jäsenvaltioille yhteisten perustuslaillisten perinteiden mukaan.

(2) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklassa annetaan neuvostolle toimivalta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.

(3) Sukupuoleen perustuvan yhtäläisen kohtelun periaatteesta on paljon säädöksiä yhteisön lainsäädännössä, ja sitä koskee varsinkin miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9 päivänä helmikuuta 1976 annettu neuvoston direktiivi 76/207/ETY [6]. Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa neuvostolle annetaan toimivalta toteuttaa toimenpiteet, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä.

[6] EYVL L 39, 14.2.1976, s. 40.

(4) Pannessaan täytäntöön yhtäläisen kohtelun periaatetta yhteisön olisi pyrittävä EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, etenkin kun naiset usein kokevat moniin eri tekijöihin perustuvaa syrjintää.

(5) Oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä ja oikeus suojeluun syrjintää vastaan muodostavat yleisen oikeuden, joka on tunnustettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksessa nro 111 kielletään työhön ja ammattiin liittyvä syrjintä.

(6) Työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa tunnustetaan, että on tärkeää torjua kaikenlaista syrjintää. Tähän liittyen on myös toteutettava asianmukaiset toimet vanhusten ja vammaisten sosiaalista ja taloudellista integroitumista varten.

(7) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tavoitteisiin sisältyy jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan koordinointi. Tätä varten Euroopan yhteisön perustamis- sopimukseen sisällytettiin uusi työllisyyttä koskeva luku, jonka kautta voidaan kehittää Euroopan laajuisen työllisyysstrategian koordinointia ammattitaitoisen, koulutetun ja sopeutumiskykyisen työvoiman saamiseksi.

(8) Helsingissä 10 ja 11 päivänä joulukuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuoden 2000 työllisyyden suuntaviivat. Niissä korostetaan tarvetta kehittää työmarkkinat, jotka edistävät yhteiskunnallista integraatiota. Tämä tehdään muotoilemalla yhtenäiset toimintalinjat, joiden tarkoituksena on torjua esimerkiksi vammaisten ryhmään kohdistuvaa syrjintää. Niissä myös korostetaan, että ikääntyneisiin työntekijöihin olisi kiinnitettävä erityishuomiota, jotta heidät osallistumisensa työelämään lisääntyisi.

(9) Työ ja ammatti ovat keskeisiä tekijöitä yhtäläisten mahdollisuuksien takaamisessa kaikille, ja niiden kautta kansalaiset voivat osallistua täysimittaisesti talous-, kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen elämään sekä itsensä kehittämiseen.

(10) Neuvosto hyväksyi 29 päivänä kesäkuuta 2000 rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevan direktiivin 2000/43/EY. Siinä taataan suoja näihin tekijöihin perustuvaa syrjintää vastaan työssä ja ammatissa.

(11) Uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä voi haitata Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja eritoten korkean työllisyystason ja sosiaalisen suojelun tason saavuttamista, elintason ja elämänlaadun kohottamista, taloudellisen ja sosiaalisen koheesion ja solidaarisuuden saavuttamista sekä henkilöiden vapaata liikkuvuutta .

(12) Koko yhteisössä olisi kiellettävä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva kaikenlainen välitön ja välillinen syrjintä, joka perustuu uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen. Tätä syrjintäkieltoa sovelletaan myös kolmansien maiden kansalaisiin, mutta se ei koske kansalaisuuteen perustuvaa erilaista kohtelua eikä rajoita niiden säännösten noudattamista, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, oleskelua ja työhön ja ammattiin pääsyä.

(13) Häirintää on pidettävä yhtenä syrjinnän muotona, jos esiintyy uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvää epätoivottua käytöstä, jonka tarkoituksena on loukata tai joka loukkaa ihmisarvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin.

(14) Toimenpiteet, joilla mukautetaan työpaikkoja vammaisten tarpeisiin, ovat merkittävässä asemassa vammaisuuteen perustuvan syrjinnän torjumisessa.

(15) On säädettävä kohtuullisista mukautuksista eli niistä käytännön toimista, joiden tarkoituksena on muuttaa työpiste vammaisen tarpeita vastaavaksi esimerkiksi muuttamalla tiloja tai mukauttamalla laitteita, työtahtia, tehtäväjakoa taikka tarjoamalla koulutusta tai henkilökohtaista apua.

(16) Jotta voitaisiin määrittää, aiheuttavatko kyseiset toimet kohtuuttoman rasitteen, olisi otettava erityisesti huomioon toimista aiheutuvat taloudelliset ja muut kustannukset, organisaation tai yrityksen koko ja taloudelliset resurssit sekä mahdollisuus saada julkista tai muuta tukea.

(17) Erilainen kohtelu saattaa olla perusteltua, jos johonkin syrjintäperusteeseen liittyvä ominaisuus muodostaa työhön liittyvän olennaisen pätevyysvaatimuksen.

(18) Amsterdamin sopimukseen liitetyssä kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa koskevassa julistuksessa nro 11 Euroopan unioni toi nimenomaisesti esille, että se kunnioittaa eikä puutu siihen asemaan, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja että se kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa.

(19) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten toimenpiteiden voimassa pitämistä tai hyväksymistä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai tasoittaa jonkin ihmisryhmän epäedullisempaa asemaa, joka johtuu uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta.

(20) Tässä direktiivissä annetaan vähimmäisvaatimukset, ja näin ollen jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai antaa edullisempia säännöksiä. Direktiivin täytäntöönpano ei saa olla perusteena jäsenvaltiossa vallitsevan tilanteen heikentämiseen.

(21) Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuneilla ihmisillä on oltava riittävät oikeussuojakeinot. Jotta voitaisiin taata tehokkaampi suoja, myös järjestöillä, organisaatioilla tai muilla oikeushenkilöillä olisi oltava valtuudet harjoittaa puolustautumisoikeutta kantajan puolesta tai hänen tukenaan.

periaatteen tehokas täytäntöönpano edellyttää riittävä oikeudellista suojaa painostustoimenpiteitä vastaan ja todistustaakkaa koskevien yleisten sääntöjen muuttamista siviili- ja hallinto-(23) riittävästi tietoa.

(24) Jäsenvaltioiden on edistettävä työmarkkinaosapuolten välistä ja kansalaisjärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua niin, että siinä käsitellään työpaikoilla esiintyvää syrjintää ja sen torjumista.

(25) Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki yhtäläisen kohtelun periaatteen vastaiset lait, asetukset, hallinnolliset määräykset, työehtosopimukset, yritysten sisäiset säännöt tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyvät ja ammattiliittojen säännöt julistetaan tai voidaan julistaa mitättömiksi tai muutetaan.

(26) Jäsenvaltioiden on päätettävä tehokkaista, rikkomukseen suhteutetuista ja ennaltaehkäisevistä seuraamuksista, joita sovelletaan, jos tämän direktiivin mukaisia velvoitteita ei noudateta.

(27) Jäsenvaltiot voivat antaa työmarkkinaosapuolien tehtäväksi niiden sitä yhdessä pyytäessä huolehtia tämän direktiivin täytäntöönpanosta työehtosopimuksia koskevien säännösten osalta, edellyttäen että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että ne pystyvät kaikkina aikoina takaamaan tämän direktiivin edellyttämät tulokset.

(28) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti tämän direktiivin tavoitetta, joka on luoda yhteisössä yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevat puitteet, ei voida riittävästi saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla, ja tavoite voidaan siten ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutuksen vuoksi paremmin saavuttaa yhteisön tasolla; tässä direktiivissä säädetään vain vähimmäisvaatimuksista tämän tavoitteen saavuttamiseksi, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tämän vuoksi tarpeen.

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU: YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tavoite

Tämän direktiivin tavoitteena on panna jäsenvaltioissa täytäntöön kaikkia henkilöitä - uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä taikka sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta - koskeva yhtäläisen kohtelun periaate työn ja ammatin saannissa; tämä koskee myös uralla etenemistä, ammatillista koulutusta, työehtoja ja jäsenyyttä tietyissä järjestöissä.

2 artikla

Syrjinnän käsite

1. Tässä direktiivissä yhtäläisen kohtelun periaate merkitsee, että ketään ihmistä ei saa syrjiä välittömästi eikä välillisesti mistään 1 artiklassa tarkoitetusta syystä.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa

a) välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan jostakin 1 artiklassa tarkoitetusta syystä epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella.

b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti neutraali säännös, peruste tai käytäntö todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti henkilöön tai henkilöihin, joihin soveltuu jokin 1 artiklassa tarkoitettu syrjintäperuste, jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä ei ole puolueettomasti perusteltua ja oikeutettua tavoitetta ja jos tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot eivät ole asianmukaisia ja tarpeellisia.

Häirintää on pidettävä yhtenä 1 artiklassa tarkoitettuna syrjinnän muotona, jos esiintyy johonkin 1 artiklassa tarkoitettuun perusteeseen liittyvää epätoivottua käytöstä, jonka tarkoituksena on loukata tai joka loukkaa ihmisarvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin. Tässä yhteydessä häirintä voidaan määritellä jäsenvaltion lainsäädännön tai kansallisen käytännön mukaisesti.

Vammaisten yhtäläistä kohtelua koskevan periaatteen noudattamiseksi on tehtävä kohtuulliset mukautukset. Tämä merkitsee sitä, että työnantajan on toteutettava aiheelliset toimet konkreettisen tilanteen asettamien vaatimusten mukaan niin, että vammaiset pääsevät työelämään, voivat harjoittaa ammattiaan ja edetä urallaan tai saada koulutusta, ellei näistä toimista aiheudu suhteetonta rasitetta työnantajalle.

5. Kaikenlaista käytöstä, jolla yllytetään jotakuta harjoittamaan syrjintää jostakin 1 artiklassa tarkoitusta syystä, pidetään 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

3 artikla

Asiallinen soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin henkilöihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, myös julkisissa organisaatioissa, seuraavilla alueilla:

a) työn, itsenäisen ammatin tai ammatin harjoittamista, palkatonta työtä tai vapaaehtoistyötä koskevat edellytykset, myös valinta- ja työhönottoperusteet, toimialasta ja ammattiasemasta riippumatta; tähän sisältyy myös uralla eteneminen

b) kaikenlaisen ja kaikentasoisen ammatillisen ohjauksen, ammatillisen koulutuksen, ammatillisen erikoistumiskoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen saanti ja käytännön kokemuksen hankkiminen

c) työehdot ja työolot, myös irtisanominen ja palkka

d) jäsenyys ja toimiminen työnantaja- tai työntekijäjärjestössä taikka muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, mukaan lukien järjestöjen antamat etuudet.

4 artikla

Työpaikkaa koskevat olennaiset pätevyysvaatimukset

1. Sen estämättä, mitä 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, että erilainen kohtelu, joka perustuu johonkin 1 artiklassa tarkoitetun syrjintäperusteen ominaisuuteen, ei ole syrjintää, jos kyseinen ominaisuus on työtä koskeva olennainen pätevyysvaatimus tiettyjen työtehtävien luonteen tai niiden suorittamisympäristön vuoksi ja jos tavoite on oikeutettu ja vaatimus oikeassa suhteessa tavoitteeseen.

2. Jäsenvaltiot Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, että kun kyseessä on julkinen tai yksityinen organisaatio, joka perustuu uskontoon tai vakaumukseen, tai tällaisen organisaation ammatillinen toiminta, joka liittyy välittömästi tai olennaisesti kyseiseen uskontoon tai vakaumukseen, uskontoon tai vakaumukseen perustuva erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos uskonto tai vakaumus on olennainen pätevyysvaatimus työtehtävien luonteen tai suorittamisympäristön vuoksi. Tällainen erilainen kohtelu ei kuitenkaan oikeuta muuhun EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuun tekijään perustuvaa syrjintää.

5 artikla

Oikeutettu erilainen kohtelu iän perusteella

Sen estämättä, mitä 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, ikään perustuvaa erilaista kohtelua ei pidetä välittömänä syrjintänä, jos kohtelulla on puolueettomasti ja kohtuullisesti perusteltu tavoite, erityisesti työllisyys- ja työmarkkinapolitiikkaan liittyvä oikeutettu tavoite, ja tavoitteen toteuttamiseksi käytettävät keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia :

Erilaista kohtelua voivat olla esimerkiksi seuraavat:

a) työhönpääsyn kieltäminen taikka erityisistä työskentelyoloista määrääminen nuorten ja vanhempien työntekijöiden suojelemiseksi;

b) vähimmäisiän vahvistaminen eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä; tähän sisältyy myös eri iän vahvistaminen eri työntekijöille taikka työntekijäryhmille ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä työhön liittyvien fyysisten tai psyykkisten vaatimusten perusteella;

c) enimmäisiän vahvistaminen työhönoton edellytykseksi; iän on perustuttava kyseisen toimen koulutusvaatimuksiin tai tarpeeseen olla kohtuullinen aika työsuhteessa ennen eläkkeellejääntiä;

enimmäisiän6 artikla

Positiiviset erityistoimet

Jotta tasavertaisuus toteutuisi käytännössä työelämässä, yhtäläisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai hyväksymästä erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai tasoittaa epäedullisempaa asemaa, joka liittyy johonkin 1 artiklassa tarkoitettuun syrjintäperusteeseen.

7 artikla

Vähimmäisvaatimukset

1. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat yhtäläisen kohtelun periaatteen kannalta edullisempia kuin tämän direktiivin säännökset.

2. Tämän direktiivin täytäntöönpanon ei missään olosuhteissa pidä alentaa jäsenvaltioissa jo saavutettua syrjinnänvastaisen suojan tasoa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

II LUKU: OIKEUSKEINOT JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

8 artikla

Oikeuksien puolustaminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, myös aiheellisina pidetyt sovittelumenettelyt, ovat - myös työsuhteen päätyttyä - kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin, koska heihin ei ole sovellettu yhtäläisen kohtelun periaatetta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdistykset, järjestöt tai muut oikeushenkilöt, joilla on kansallisessa lainsäädännössä annettujen perusteiden mukaisesti legitiimi intressi, voivat aloittaa tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi säädetyn oikeudellisen ja/tai hallinnollisen menettelyn kantajan lukuun tai toimia kantajan tukena tämän suostumuksella.

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan kansallisten sääntöjen soveltamista, jotka liittyvät kanteen nostamiselle asetettuihin määräaikoihin yhtäläistä kohtelua koskevissa tapauksissa.

9 artikla

Todistustaakka

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisen oikeusjärjestelmänsä mukaisesti sen varmistamiseksi, että jos henkilöt, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin, koska heihin ei ole sovellettu yhtäläisen kohtelun periaatetta, esittävät tuomioistuimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa esiintyneen välitöntä tai välillistä syrjintää, vastaajalla on todistustaakka siitä, että yhtäläisen kohtelun periaatetta ei ole rikottu.

2. Edellä 1 kohdan säännökset eivät estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön todistelua koskevia sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.

3. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta rikosoikeudellisiin menettelyihin, ellei jäsenvaltioiden lainsäädännössä toisin määrätä.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan kaikkiin 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti vireille pantuihin oikeudenkäynteihin.

10 artikla

Suoja ainostustoimenpiteitä vastaan

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kansallisessa oikeusjärjestelmässään toimenpiteet, jotka ovat tarpeen työntekijöiden suojelemiseksi irtisanomiselta tai muulta kielteiseltä kohtelulta, joka johtuu työnantajan reagoinnista yrityksessä esitettyyn valitukseen tai johonkin oikeudelliseen menettelyyn, jonka tarkoituksena on panna täytäntöön yhtäläisen kohtelun periaate.

11 artikla

Tiedottaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisesti annetuista sekä alalla jo voimassa olevista säännöksistä tiedotetaan asiaan liittyville henkilöille koko jäsenvaltion alueella kaikin asianmukaisin keinoin esimerkiksi työpaikoilla.

12 artikla

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kansallisten perinteidensä ja käytäntönsä mukaisesti riittävät toimenpiteet edistääkseen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on tukea yhtäläistä kohtelua valvomalla toimintatapoja työpaikoilla, laatimalla työehtosopimuksia ja käytännesääntöjä sekä tutkimalla ja vaihtamalla kokemuksia ja hyviä toimintatapoja.

2. Jäsenvaltioiden on kannustettava työmarkkinaosapuolia näiden itsemääräämisoikeutta rajoittamatta tekemään asianmukaisella tasolla, myös yrityskohtaisesti, syrjinnänvastaisia sopimuksia 3 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotka kuuluvat työehtosopimusneuvotteluiden soveltamisalaan. Näissä sopimuksissa on noudatettava tätä direktiiviä ja kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä.

13 artikla

Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa

Jäsenvaltioiden on kannustettava vuoropuhelua alalla toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa, joilla on kansallisen käytännön ja lainsäädännön mukaan legitiimi intressi osallistua 1 artiklassa tarkoitettuihin tekijöihin perustuvan syrjinnän torjumiseen, yhtäläisen kohtelun periaatteen edistämiseksi.

III LUKU: LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Direktiivin noudattaminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

a) kaikki yhtäläisen kohtelun periaatteen vastaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kumotaan.

b) kaikki työsopimuksiin tai yleisiin sopimuksiin ja työehtosopimuksiin, yritysten sisäisiin sääntöihin tai itsenäistä ammatinharjoittamista sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä koskeviin sääntöihin sisältyvät säännökset, jotka ovat yhtäläisen kohtelun periaatteen vastaisia, julistetaan tai voidaan julistaa mitättömiksi tai muutetaan.

15 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista, ja niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten, joihin voi sisältyä vahingonkorvauksen maksaminen uhrille, on oltava tehokkaita, suhteutettuja ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava tiedoksi komissiolle nämä säännökset viimeistään 16 artiklassa mainittuna päivänä ja niiden muutokset viipymättä.

16 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002 tai jäsenvaltiot voivat antaa tämän direktiivin täytäntöönpanon työmarkkinaosapuolten tehtäväksi työehtosopimuksia koskevien säännösten osalta niiden sitä yhdessä pyytäessä. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava, että työmarkkinaosapuolet ovat 31 päivään joulukuuta 2002 mennessä panneet täytäntöön tarvittavat säännökset sopimusteitse. Jäsenvaltioiden on toteuttava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että ne pystyvät kaikkina aikoina takaamaan tämän direktiivin edellyttämät tulokset. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

17 artikla

Kertomus

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kahden vuoden kuluessa 16 artiklassa mainitusta päivästä ja sen jälkeen joka viides vuosi kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta.

2. Komission kertomuksessa otetaan tarvittaessa huomioon työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen kannat. Tasa-arvonäkökohtien ottamista huomioon kaikessa toiminnassa koskevan periaatteen mukaisesti kyseisessä kertomuksessa on muun muassa esitettävä arvio toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksista naisiin ja miehiin. Annettujen tietojen pohjalta kyseiseen kertomukseen on sisällytettävä tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

19 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja