52000AC0471

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tietyistä maanteiden tavaraliikenteen ehdoista ja yhdistettyjen kuljetusten edistämisestä Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan sekä Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välillä tehtyjen sopimusten nojalla saatujen lupien jakamisesta jäsenvaltioiden kesken"

(2000/C 168/04)

Neuvosto päätti 10. huhtikuuta 2000 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 71 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -jaosto antoi lausuntonsa 6. huhtikuuta 2000. Esittelijä oli Dethmer H. Kielman.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 27. huhtikuuta 2000 pitämässään 372. täysistunnossa seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 111 ääntä puolesta ja 1 vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Neuvosto valtuutti 7. joulukuuta 1995 komission neuvottelemaan Unkarin, Romanian ja Bulgarian kanssa yhdestä tai useammasta maanteiden kauttakulkuliikennettä koskevasta sopimuksesta. Tarkoituksena oli ratkaista Kreikan ja muiden jäsenvaltioiden välisen maanteiden tavaraliikenteen sujumista koskeva ongelma esimerkiksi siten, että maantieliikennettä varten myönnetään vastavuoroisesti kauttakulkulupia.

1.2. Komission ensisijainen tavoite oli monenkeskisen sopimuksen solmiminen. Kyseiset kolme maata halusivat kuitenkin tehdä mieluummin erilliset sopimukset. Sopimukset päättyvät automaattisesti maiden liittyessä Euroopan unionin jäseniksi.

1.3. Komission ehdotus perustuu asiakirjaan KOM(1999) 666 lopullinen "Ehdotus: neuvoston päätös tiettyjä maanteiden tavaraliikenteen ehtoja ja yhdistettyjen kuljetusten edistämistä koskevan Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan sopimuksen allekirjoituksesta". Komitean lausunnossa rajoitutaan kuitenkin käsittelemään asiakirjaa KOM(1999) 667 lopullinen "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tietyistä maanteiden tavaraliikenteen ehdoista ja yhdistettyjen kuljetusten edistämisestä Euroopan yhteisön ja Bulgarian tasavallan sekä Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välillä tehtyjen sopimusten nojalla saatujen lupien jakamisesta jäsenvaltioiden kesken".

1.4. Komissio on päässyt sopimukseen Unkarin tasavallan ja Bulgarian tasavallan kanssa, mutta Romanian tasavallan kanssa tämä ei vielä tähän mennessä ole onnistunut. Siksi käsillä oleva ehdotus liittyy pelkästään neuvoston päätökseen sopimusten tekemisestä Unkarin ja Bulgarian kanssa. Komissiolla on kuitenkin vahva pyrkimys päästä pian sopimukseen myös Romanian kanssa, sillä muutoin Unkarin ja Bulgarian kanssa tehtyjen sopimusten todellinen merkitys jää hyvin vähäiseksi.

1.5. Koska Itä-Euroopassa on tieliikenteeltä säännöllisesti peritty korkeita, syrjiviä veroja sekä veronluonteisia maksuja, sopimuksissa on määritelty, että on sallittua periä ainoastaan ei-syrjiviä, infrastruktuurin käyttöön liittyviä maksuja tai tulleja. Itse kuljetustoiminnasta ei saa kerätä mitään erityismaksuja tai veroja.

1.6. Sopimuksissa on nimenomaisesti määritelty, että Bulgarian ja Unkarin kautta tapahtuvaan kauttakulkuun saavat lupia käyttää ainoastaan ajoneuvot, jotka täyttävät vähintään Euro 1 -normit.

1.7. Ehdotuksessa neuvoston päätökseksi sopimusten tekemisestä Unkarin ja Bulgarian kanssa todetaan, että vuosittain Unkarilta saatavien 12500 luvan ja Bulgarialta saatavien 13000 luvan jakamisesta jäsenvaltioiden kesken säädetään erillisellä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella. Nyt käsillä olevalla asetusehdotuksella on siis tarkoitus säätää lupien jakamisesta jäsenvaltioiden kesken.

2. Yleistä

2.1. Kauttakulkulupien jäsenvaltioille jaon laskuperusteena komissio on käyttänyt Unkarin kauttakuljetustilastoja.

2.2. Koska neuvottelujen päämääränä on yhteisön kannalta Kreikan ja muiden jäsenvaltioiden välillä maanteitse tapahtuvan tavaraliikenteen helpottaminen Bulgarian, Romanian ja Unkarin kautta kulkevan liikennekäytävän avulla, Unkarin kauttakuljetustilastot ovat keskeisimmät. Tilastoista tulisi selvitä, että matkat, joiden määränpää on "jossakin toisessa jäsenvaltiossa", on tehty Bulgarian, Romanian ja Unkarin käsittävän koko liikennekäytävän kautta. Huomiota on kiinnitettävä mm. matkoihin, jotka on kuljettu entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Jugoslavian liittotasavallan kautta.

2.3. Saatavilla olevissa Unkarin kauttakuljetustilastoissa jaotteluperusteina voidaan käyttää

- matkan lähtömaata

- ajoneuvon rekisteröintimaata.

Näiden tietojen perusteella on mahdollista yksilöidä matkat,

- jotka ovat alkaneet Kreikasta ja

- jotka on tehty jossakin jäsenvaltiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla.

2.3.1. Koska vuoden 1998 kolmea ensimmäistä neljännestä koskevat Unkarin kauttakuljetustilastot ovat saatavilla ja soveltuvat käsillä olevaa tarkoitusta varten, komissio ehdottaa niitä käytettäväksi perustana jaettaessa lupia jäsenvaltioille.

2.3.2. Komitea katsoo, että koska maanteitse tapahtuvista kauttakuljetuksista ei ole olemassa luotettavia tilastotietoja, vuoden 1998 kolmen ensimmäisen neljänneksen ajalta saatavilla olevia Unkarin tilastoja hyödyntämällä saadaan olennaisimmat tiedot.

2.3.3. Komitea korostaa lisäksi, että Romanian osallistuminen on oleellista Kreikasta muihin jäsenvaltioihin kulkevan käytävän tehokkaan toiminnan kannalta. Se kehottaakin komissiota panostamaan voimakkaasti Romanian kanssa käytävien neuvottelujen jatkamiseen ja niiden saattamiseen pikaisesti päätökseen.

3. Erityistä

3.1. Komissio toteaa Unkarin kauttakuljetustilastojen perusteella, että vuoden 1998 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Kreikasta lähtien Unkarin kautta jossakin EU:n jäsenvaltiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla tehtyjen kuljetusten määrä oli yhteensä 6723. Näistä Kreikan osuus oli 6646 eli lähes 99 %. Neljän jäsenvaltion, Espanjan, Irlannin, Luxemburgin ja Portugalin, osalta ei ollut kirjattu yhtään ajoa (ks. liite).

3.2. Komissio toteaa kyseisten (väliaikaisten) tietojen perusteella, että "ei - - pidetä tarkoituksenmukaisena, että Kreikalle annettaisiin 99 prosenttia luvista". Komitea katsoo, että todellisuutta vastaavan käsityksen luomiseksi on käytettävä objektiivisia arviointiperusteita. Se kehottaa komissiota keräämään mahdollisimman nopeasti täsmällistä tietoa, jonka perusteella voidaan saada luotettava kuva, jotta Kreikkaa voidaan kohdella samalla tavoin kuin kaikkia muita jäsenvaltioita.

3.3. Lisäksi komissio ehdottaa, että kullekin jäsenvaltioille annetaan kiinteämääräiset 100 lupaa, joka on vähän alle prosentti käytettävissä olevien lupien määrästä. Jäljellä olevat luvat jaettaisiin suhteessa vuoden 1998 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Unkarin kautta tehtyjen kuljetusten todelliseen määrään.

3.3.1. Komitea pitää komission kullekin jäsenvaltiolle jaettavaksi ehdottamaa 100 kiinteän luvan määrää liian korkeana, kun otetaan huomioon, että neljän jäsenvaltion kohdalla ei ole kirjattu yhtään kuljetusta ja lisäksi kuuden jäsenvaltion osuudeksi jää alle viisi kauttakuljetusta. Se ehdottaa kiinteäksi määräksi 50:tä, jolloin käytettäväksi jää vielä 750 lupaa, jotka voidaan jakaa suhteessa vuoden 1998 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana tehtyjen kauttakuljetusten määrään.

Komitean mielestä tällainen jako olisi komission esitystä oikeudenmukaisempi ja vastaisi paremmin todellisuutta.

3.4. Edellä mainitun perusteella kiinteiden lupien määrä olisi 750 komission ehdottaman 1500:n sijaan, ja tämän lisäksi Kreikalle annettaisiin Bulgarian myöntämistä luvista 12109 kappaletta 11368:n sijaan ja Unkarin myöntämistä luvista 11614 lupaa 10874:n sijaan.

3.4.1. Tämä laskutapa tekee komitean mielestä paremmin oikeutta myös komission itse asetusehdotuksessaan esittämälle kannalle, jonka mukaan "luvat olisi jaettava perustein, joissa Kreikan ja muiden jäsenvaltioiden väliset tosiasialliset maantieliikenteen virrat otetaan täysimääräisesti huomioon".

3.5. Komitea kannattaa komission asetusehdotuksen 4 artiklassa esittämää ajatusta, jonka mukaan jäsenvaltiot palauttavat komissiolle ennen kunkin vuoden syyskuun 15. päivää luvat, jotka jäävät käyttämättä ennen kyseisen vuoden loppua, jotta ne voidaan jakaa muille jäsenvaltioille.

3.6. Mikäli komissio kannattaa komitean ehdotusta lupien oikeudenmukaisen jakoperusteen soveltamisesta, myös asetusehdotuksen liite, jossa lupien jako on esitetty, on muutettava vastaavasti.

4. Päätelmät

4.1. Komitea katsoo, että Unkarin kauttakuljetustilastot tarjoavat komissiolle oikean tilastopohjan lupien jakoehdotuksen laatimiselle.

4.2. Komitea pitää pikaista sopimukseen pääsyä Romanian kanssa erittäin tärkeänä lupien tehokkaan hyödyntämisen kannalta.

4.3. Lupien jakoehdotuksen osalta komitea korostaa, että mikäli jollekin jäsenvaltiolle näyttäisi käytettävissä olevien tilastojen mukaan kuuluvan suuri osuus luvista, luvat tulee todella myös myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle.

4.4. Komitea toteaa edelleen, että myös lupien vähäisen määrän huomioon ottaen ei ole toivottavaa, että jokaiselle jäsenvaltiolle myönnetään kiinteämääräiset 100 lupaa. Käytettävissä olevista tilastoista selviää, että useat jäsenvaltiot eivät suorita lainkaan tai juuri ollenkaan maantiekuljetuksia Kreikan ja muiden jäsenvaltioiden välillä. Komitean mielestä kullekin jäsenvaltiolle varattavat kiinteät 50 lupaa on riittävä lupien jaon lähtökohta.

4.5. Komitea kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan käyttämättä jäävät luvat palautetaan komissiolle vuosittain ennen syyskuun 15. päivää, jotta lupia tarvitsevat jäsenvaltiot voivat vielä hyödyntää niitä.

Bryssel 27. huhtikuuta 2000.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Beatrice Rangoni Machiavelli

LIITE

talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Lupien jakaminen jäsenvaltioiden kesken

>TAULUKON PAIKKA>