Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52000AC0360

    Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston asetukseksi banaanialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 404/93 muuttamisesta"

    EYVL C 140, 18.5.2000, p. 6–8 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    52000AC0360

    Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston asetukseksi banaanialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 404/93 muuttamisesta"

    Virallinen lehti nro C 140 , 18/05/2000 s. 0006 - 0008


    Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston asetukseksi banaanialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 404/93 muuttamisesta"

    (2000/C 140/03)

    Neuvosto päätti 29. marraskuuta 1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

    Asian valmistelusta vastannut "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -jaosto antoi lausuntonsa 15. maaliskuuta 2000. Esittelijä oli Pedro Barato Triguero.

    Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 29. ja 30. maaliskuuta 2000 pitämässään 371. täysistunnossa (maaliskuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 73 ääntä puolesta, 2 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

    1. Johdanto

    1.1. Komission ehdotuksessa esitetään muutettavaksi sellaisia järjestelmän kohtia, joita Maailman kauppajärjestön WTO-paneeli on arvostellut viimeisimmässä selonteossaan. Ehdotus menee jopa selonteon päätelmiä pidemmälle sikäli, että siinä ehdotetaan kiintiöjärjestelmän korvaamista kiinteän tullin järjestelmällä.

    1.2. Uusi muutosehdotus saattaa merkitä EU:n banaanintuotannolle askelta taaksepäin suhteessa vuonna 1993 käyttöön otettuun järjestelmään, joka mahdollisti perusrakenteiden ja markkinointikanavien parantamisen ja ympäristönäkökohtien paremman huomioonottamisen. Tämä puolestaan sai tuotantosektorin tekemään suuria investointeja kilpailukykynsä kohentamiseksi voidakseen vastata muiden maiden tuotannon aiheuttamaan kilpailuun.

    1.3. Komission ehdottama muutos on avoimesti yhteisön ja AKT-maiden tuottajien tavoitteiden vastainen ja voi jopa uhata muiden unionin ulkopuolisten maiden tuottajia, sillä toteutuessaan se hyvin todennäköisesti aiheuttaa hintojen huomattavan alenemisen EU:n markkinoilla.

    1.4. Komission teksti perustuu seuraaviin seikkoihin:

    1.4.1. Nykyinen tariffikiintiöjärjestelmä korvataan kiinteän tullin järjestelmällä viimeistään 1. tammikuuta 2006.

    1.4.2.

    >TAULUKON PAIKKA>

    1.4.2.1. Kiintiö C:n osalta ehdotetaan huutokauppamenettelyä ja AKT-maihin sovellettavaa etuustullia, joka on 275 euroa tonnilta. AKT-maiden tullietuuskohtelu merkitsee sitä, että kiintiöissä A ja B niihin sovelletaan nollatariffia.

    1.4.2.2. Muiden kahden tariffikiintiön hallinnointijärjestelmää ei määritetä täsmällisesti. Tekstissä todetaan vain, että todistusten jakomenettely voi perustua perinteisiin suuntauksiin (perinteinen/uusi toimija) tai muihin menetelmiin. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ilmoiteta tarkkaa viitejaksoa, ja näin tämä sekä muut tuontitodistusten jakoon liittyvät kysymykset jätetään ratkaistaviksi komission antamalla asetuksella.

    1.4.2.3. Ehdotettua autonomista lisätariffikiintiötä voidaan korottaa yhteisön kysynnän kasvaessa tuotannon, kulutuksen, viennin ja tuonnin taseen perusteella. Niin taseen muodostavat tekijät kuin sen hyväksyminen samoin kuin lisätariffikiintiön korottaminen vahvistetaan hallintokomiteamenettelyä noudattaen.

    1.4.2.4. Komissio voisi yhdessä sellaisten WTO:n sopimuspuolien kanssa, joilla on asiassa merkittäviä etuja puollettavanaan (Costa Rica, Kolumbia, Ecuador ja Panama), osoittaa kullekin näistä neljästä valtiosta tietyn kiinteän prosenttiosuuden tariffikiintiöistä.

    1.4.2.5. Tarvittaessa tai jos yhteisön markkinoiden hankintoihin vaikuttavat poikkeukselliset tuotanto- tai tuontiedellytykset niin vaativat, komissio vahvistaa tarvittavat erityiset toimenpiteet hallintokomiteamenettelyä noudattaen.

    1.4.3. Uuden järjestelmän on määrä tulla voimaan 1. huhtikuuta 2000.

    1.5. Banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn muutosehdotukseen liittyy suositus neuvoston päätökseksi, jolla komissio valtuutetaan neuvottelemaan kolmansien maiden kanssa Maailman kauppajärjestössä (WTO) banaanien vakiintuneen tullitariffin muuttamisesta.

    2. Yleistä

    2.1. Komitea antaa tunnustusta komission pyrkimyksille mukauttaa jälleen kerran asetus (ETY) N:o 404/93 Maailman kauppajärjestöstä ja IV Lomén sopimuksesta johtuvien kansainvälisten velvoitteiden mukaiseksi.

    2.2. Komitea ottaa huomioon, että WTO-paneelin uuden, virallisesti 12. huhtikuuta 1999 annetun päätöksen perusteella Euroopan unionin täytyy muuttaa taas kerran banaanialan yhteistä markkinajärjestelyä. Komitea pahoittelee, että WTO:n riitojenratkaisuelimen toiminta ei ole avointa, eikä elin ota kilpailun osalta huomioon konkreettisia tuotantoedellytyksiä yhteiskunnallisen tilanteen, ympäristön ja kestävyyden kannalta. Komitea kehottaa komissiota pyrkimään edelleen saamaan nämä huolenaiheet näkyvästi esille WTO:ssa.

    2.3. Komitea katsoo kuitenkin, ettei komission ehdotus anna yhteisön ja AKT-maiden banaanien markkinoille välttämättömiä takuita, vaan heikentää tuottajien asemaa verrattuna banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn viimeisimpään muutokseen, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 1999. Kiinteän tullin käyttöönotto antaa itse asiassa kaupallista etua suurille toimijoille pienten tuottajien ja osuuskuntien sekä niiden markkinointikanavien kustannuksella, sillä ensin mainitut voivat hyödyntää suurtuotannon etuja ja keinoja, joiden avulla ne voivat tuottaa enemmän alhaisemmin kustannuksin.

    2.4. Tämän vuoksi komitea on huolissaan siitä, että ehdotetut muutokset ja erityisesti automaattinen siirtyminen kiinteään tulliin voivat aiheuttaa yhteisön ja AKT-maiden banaanintuotannon sekä kaupallisten toimijoiden ei-monikansallisen valtaosan ohjelmoidun katoamisen.

    2.5. Komitea katsoo, että oikeudenmukaisissa sosiaalisissa oloissa tuotettujen banaanien markkinointia tulee edistää. Tällaisilla oloilla tarkoitetaan, että viljelijöille taataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklan mukaisesti oikeus tuloihin, jotka riittävät kunnollisen elintason ylläpitämiseen ja takaavat viljelijöiden työntekijöille oikeudenmukaisen palkan ja heidän perusoikeuksiaan kunnioittavat työolot.

    2.6. Komitea katsoo myös, että tulisi tukea asianmukaisissa ympäristöoloissa tuotettujen banaanien markkinointia. Toisin sanoen olisi tuettava esimerkiksi kestävän maanviljelyn kaltaisia viljelymenetelmiä sekä kaikkia maatalouden ympäristötoimia, joiden avulla luonnonperintömme voidaan säilyttää. On myös korostettava biologista tuotantoa sekä maatalouden roolia maankäytössä, maaseudun asuttuna pitämisessä, etnografisten arvojen säilyttämisessä jne.

    2.7. Komitean mielestä kuluttajille on edelleen taattava nykyään markkinoilla olevien monentyyppisten banaanien monipuolinen tarjonta. Siten kuluttajat voivat valita biologisesti viljeltyjä tai solidaarisen kaupan periaatteiden mukaan tuotettuja tuotteita. Tästä syystä käyttöön otettavan uuden järjestelmän tulisi taata niin yhteisössä, AKT-maissa kuin Latinalaisessa Amerikassa tuotettujen, tuotanto- ja markkinointiolojen vuoksi erilaisia laatukriteereitä noudattavien banaanien säilyminen markkinoilla. Koska yhteinen markkinajärjestely ei salli samanlaisten mutta erilaisissa ympäristönsuojelullisissa ja sosiaalisissa tuotanto-oloissa tuotettujen tuotteiden erottelua, eurooppalaiset kuluttajat voivat nauttia ekologisen tuotannon tuomista eduista sekä asianmukaisesti valvotuista vapaaehtoisista merkinnöistä, joilla erotetaan "rehdin kaupan" (fair trade) banaanintuotanto. Näin tehdään esimerkiksi Windwardsaarilla.

    2.8. Komitea katsoo myös, että eurooppalaisten tuottajien tulisi panostaa jatkuvasti enemmän laatuun niin aistinvaraisten ominaisuuksien, ravintoarvon kuin ulkoasunkin osalta, mutta kunnioittaa ympäristöä ja välttää liiallista kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

    3. Erityistä

    3.1. Komitea katsoo, että komission ehdottama automaattinen siirtyminen kiinteän tullin järjestelmään ei ole perusteltu, sillä WTO-paneeli ei sitä edellytä eikä suurin osa valituksentekijävaltioista ja markkinoiden kaupallisista toimijoista sitä halua. Tästä syystä komitea torjuu kiinteän tullin käyttöönoton ja katsoo, että syrjimätön tariffikiintiöjärjestelmä tulisi säilyttää vähintään kymmenen vuoden ajan ja tämän jälkeen olisi tutkittava muunlaisen järjestelmän käyttöönottoa. Näiden kymmenen vuoden aikana olisi mahdollista arvioida erityisesti uuden järjestelmän vaikutuksia yhteisön eri tuotantoalueiden työllisyyteen, tuotantorakenteisiin, tuottajatuloihin ja markkinoiden hintakehitykseen.

    3.2. Komitea katsoo, että nykyinen 353000 tonnin autonominen lisätariffikiintiö on liian suuri ja aiheuttanut viime vuosina ylitarjontaa, erityisesti vuonna 1999, jolloin hinnat olivat erityisen alhaiset. Tämän vuoksi lisätariffikiintiötä tulisi komitean mielestä tarkistaa vastaamaan realistisemmin markkinoiden vaatimuksia.

    3.3. Komitea katsoo, että valitun tuontitodistusten myöntämismenettelyn tulisi antaa pienille ja keskisuurille tuottaja- ja jakeluyrityksille mahdollisuus toimia markkinoilla samoin ehdoin kuin suuret monikansalliset yritykset. Siten taattaisiin kuluttajien valinnanvapaus ja myös terveys- ja ympäristönäkökulmasta tyydyttävä hinta-laatu-suhde.

    3.3.1. Tämän mukaisesti komitea katsoo, että suositeltava tuontitodistusten jakomenetelmä on "perinteinen/uusi toimija" -menettely, joka perustuu tuontitodistusten todennettaviin tuontimääriin ja pitkään viitejaksoon, josta toimija voi valita edullisimman kolmivuotisjakson. Komitean mielestä myös todistushakemusten samanaikaisen tarkastelun menettely olisi sopiva tuontitodistusten jakojärjestelmä, mutta koska valituksentekijävaltiot vastustavat sitä yhtenäisesti, komitea katsoo, että tämän järjestelmän valinta voisi johtaa uuteen riitaan WTO:ssa.

    3.3.2. Näin ollen komitea katsoo, että "perinteinen/uusi toimija" -menettely tyydyttää parhaiten WTO:n erityisryhmän vaatimukset ja vastaa samalla AKT-maiden ja yhteisön tuottajien odotuksia. Yleisemmässä mielessä tämä ratkaisu parantanee markkinoiden toimivuutta ja avoimuutta.

    3.3.3. Kaiken tämän vuoksi komitea kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiä yksimielisyyteen viitejaksoon perustuvasta järjestelmästä, joka saisi myös tarvittavan WTO:n hyväksynnän.

    3.4. Komitea pitää tarpeellisina liitännäistoimia, joilla lievitetään

    - asetuksen 404/93 puutteita, jotka koskevat korvaavan tuen määräytymistä

    - kesäkuussa 1998 tehdyn Luxemburgin kompromissin tiettyjen määräysten soveltamatta jättämistä ja tästä johtuvaa syrjintää

    - tuontijärjestelmän uuden muutoksen vaikutuksia yhteisön tuottajiin.

    3.4.1. Näihin toimiin tulisi sisältyä korvaavan tuen laskentaan käytettävän viitekokonaistulon uudelleen arviointi sekä muut toimet, joita pidetään tarpeellisina yhteisön banaanintuottajien asianmukaisen tulotason takaamiseksi, niin etteivät huonot markkinatilanteet tai luonnonkatastrofit voi vahingoittaa heitä. Uudelleenarviointi olisi perusteltu myös perustamissopimuksen uuden 299 artiklan perusteella, joka muodostaa oikeusperustan yhteisön politiikan soveltamista ulkoalueilla koskevien erityisehtojen säätämiselle.

    3.5. Komitea katsoo, että on syytä ottaa huomioon Somalian epävakaa poliittinen tilanne, joka estää tällä hetkellä maan säännöllisen banaaninviennin yhteisön markkinoille. Tästä syystä Somalian tuottajien tulisi olla erityisten avustustoimien välittömiä edunsaajia.

    3.6. OECD:n ohjeita, jotka koskevat monikansallisten yhtiöiden ympäristö-, sosiaali- ja kuluttajatoimintaa kehitysmaissa, tulisi käyttää nykyistä enemmän.

    4. Päätelmät

    4.1. Komitea on tietoinen tarpeesta mukauttaa asetuksella (ETY) N:o 404/93 perustettu banaanien tuontijärjestelmä WTO-paneelin ratkaisuun ja lopettaa siten Yhdysvaltain yksipuoliset vastatoimet, jotka kohdistuvat Euroopan unionin tiettyjen tuotteiden vientiin Yhdysvaltain markkinoille. Komitea pahoittelee syvästi, että WTO:n arviointiperusteista puuttuvat sellaiset kriteerit kuin oikeus kehitykseen, tuotannon kestävyys ja sosiaalinen ulottuvuus ja ettei WTO ota huomioon todellisia tuotanto-oloja eikä yhteiskunnallisen ja alueellisen tasapainon tavoitteita. Komitea vastustaa myös yksipuolisia ja mielivaltaisia toimia, jotka ovat ristiriidassa monenvälisyyden ja kaupallisten ristiriitojen oikeudenmukaisten ratkaisujen yhteisen etsinnän kanssa. Komitea edellyttää, että asetuksen mukauttaminen erityisryhmän päätelmien mukaiseksi ei saa vaarantaa banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn tehokkuutta sen tärkeimpien tavoitteiden saavuttamisessa eikä etenkään yhteisön ja AKT-maiden banaanien markkinoinnin takuuta, joka tuo tuottajille riittävät tulot ja mahdollistaa kuluttajille eri puolilta peräisin olevien banaanien monipuolisen tarjonnan kohtuullisin hinnoin koko yhteisön alueella.

    4.1.1. Edellä esitetyn johdosta komitea toivoo, että sen näkemykset otetaan huomioon käynnissä olevassa banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn muuttamisessa. Komitea ei voi missään tapauksessa hyväksyä, että yhteisön suosituimmuusasema, joka on YMP:n kantava pilari, puretaan yhteisön tuotteiden markkinoillepääsytakuun menettämisen vuoksi. Komitea katsoo myös, että unionin AKT-maiden tuottajille myöntämä etusija yhteisön markkinoille pääsyssä on ehdottomasti säilytettävä unionin ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikan perustan muodostavien Lomén sopimusten puitteissa, ja toisaalta on pyrittävä ratkaisuun, joka olisi sopusoinnussa WTO:n sääntöjen kanssa.

    Bryssel 29. maaliskuuta 2000.

    Talous- ja sosiaalikomitean

    puheenjohtaja

    Beatrice Rangoni Machiavelli

    Top