51999IP0057

A4-0057/99

Päätöslauselma Helsingin yleiseurooppalaisen liikennekonferenssin seurannasta

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon Prahan konferenssin julkilausuman yleiseurooppalaisesta liikennepolitiikasta, joka hyväksyttiin 31. lokakuuta 1991 ensimmäisessä yleiseurooppalaisessa liikennekonferenssissa,

- ottaa huomioon Kreetan konferenssin julkilausuman tarpeesta jatkaa yleiseurooppalaisen liikennepolitiikan kehittämistä, joka hyväksyttiin 16. maaliskuuta 1994 toisessa yleiseurooppalaisessa liikennekonferenssissa,

- ottaa huomioon Helsingin konferenssin julkilausuman «Kohti Euroopan laajuista liikennepolitiikkaa - Yhteiset periaatteet», joka hyväksyttiin 25. kesäkuuta 1997 kolmannessa yleiseurooppalaisessa liikennekonferenssissa ((Katso mietinnön A4-0057/99 liite.)),

- ottaa huomioon päätöslauselmansa

. 12. kesäkuuta 1992 yleiseurooppalaisen liikennepolitiikan täytäntöönpanoon tarvittavista toimista ((EYVL C 176, 13.7.1992, s. 257.)),

. 9. helmikuuta 1993 jatkotoimista kohti yleiseurooppalaista liikennepolitiikkaa - ensimmäistä yleiseurooppalaista liikennekonferenssia (Praha, 29. - 31.1.1991) seuraavat toimet ((EYVL C 72, 15.3.1993, s. 51.)),

. 11. maaliskuuta 1994 jatkotoimista kohti yleiseurooppalaista liikennepolitiikkaa - ensimmäistä yleiseurooppalaista liikennekonferenssia (Praha, 29. - 31.1.1991) seuraavat toimet ((EYVL C 91, 28.3.1994, s. 308.)),

. 28. marraskuuta 1996 yleiseurooppalaisesta liikennepolitiikasta ((EYVL C 380, 16.12.1996, s. 77.)),

. 7. lokakuuta 1998 komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille «Unionin ja sen naapurimaiden liikenteen infrastruktuuriverkkojen yhdistäminen toisiinsa - Kohti yhteistä yleiseurooppalaista liikenneverkkoa koskevaa politiikkaa» (KOM(98)0172 - C4-0206/97) ((EYVL C 328, 26.10.1998, s. 98.)),

- ottaa huomioon alueiden komitean 20. marraskuuta 1997 antaman lausunnon «Liikennepolitiikan yleiseurooppalainen ulottuvuus» ((EYVL C 64, 27.2.1998, s. 67.)),

- ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean 10. syyskuuta 1998 antaman oma-aloitteisen lausunnon aiheesta «Helsingin julkilausuman toimeenpano: talous- ja yhteiskuntaelämän etupiirien kuulemisen konkreettiset mekanismit yleiseurooppalaisen liikennepolitiikan määrittelyssä» ((EYVL C 407, 28.12.1998, s. 100.)),

- ottaa huomioon elokuussa 1998 päivätyn ensimmäisen liikenteen infrastruktuurin tarpeita arvioivan ryhmän TINA-kertomuksen (Transport Infrastructure Needs Assessment Group) jäsenyyttä hakeneiden maiden liikenteen infrastruktuurin tarpeista,

- ottaa huomioon Brysselissä 10. joulukuuta 1998 pidetyn Yleiseurooppalainen liikennepolitiikka: idän ja lännen yhteistyön näkymät ja prioriteetit -konferenssin tulokset,

- ottaa huomioon Keski- ja Itä-Euroopan maiden, Turkin, Maltan ja Kyproksen kanssa tehdyt assosiointisopimukset, Albanian kanssa tehdyn kauppa- ja yhteistyösopimuksen sekä entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyneiden valtioiden kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset,

- ottaa huomioon Slovenian sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehdyt liikennesopimukset,

- ottaa huomioon Euroopan unionin teknisen avun Phare- ja Tacis-ohjelmat,

- ottaa huomioon Euro-Välimeri-kumppanuuden ja siihen liittyvän MEDA-välineen,

- ottaa huomioon laajentumista koskevat neuvottelut, jotka on aloitettu kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan sekä Kyproksen kanssa,

- ottaa huomioon työjärjestyksensä 148 artiklan,

- ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja taloudellisten ulkosuhteiden valiokunnan lausunnon (A4-0057/99);

A. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on 1990-luvun alusta lähtien yhteistyössä komission kanssa johtanut yleiseurooppalaisten liikennekonferenssien järjestämistä keinona edistää yhteistyöhön perustuvaa yleiseurooppalaista liikennepolitiikkaa,

B. ottaa huomioon, että kolme yleiseurooppalaista liikennekonferenssia (Praha 1991, Kreeta 1994 ja Helsinki 1997) ovat edistäneet yleiseurooppalaisen liikennepoliittisen kehyksen perusrakenteiden kehittämistä,

C. ottaa huomioon, että Helsingin julkilausumassa hyväksyttiin joukko yleisiä periaatteita ja tavoitteita; päätavoitteena on edistää sellaisten kestävien ja tehokkaiden liikennejärjestelmien perustamista, jotka täyttävät Euroopan kansalaisten taloudelliset, sosiaaliset sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet, vähentävät alueellista eriarvoisuutta ja antavat eurooppalaisille yrityksille mahdollisuudet tehokkaaseen kilpailuun maailmanmarkkinoilla,

D. ottaa huomioon, että Helsingin julkilausuman luvussa IV hyväksyttiin myös useita «keinoja», joiden avulla siinä ilmaistut tavoitteet on tarkoitus saavuttaa; ottaa huomioon, että julkilausumassa kehotettiin kaikkia osallistujia seuraamaan näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja säännöllisesti arvioimaan sovittujen tavoitteiden toteuttamisastetta; ottaa huomioon että edellä mainitut seuranta- ja arviointimenettelyt merkitsevät huomattavaa haastetta kaikille konferenssin osanottajille,

E. ottaa huomioon, että käynnissä olevat liittymisneuvottelut edustavat tähän mennessä suurimittaisinta laajentumista, joka aiheuttaa valtavia seurauksia koko Euroopassa,

F. on tietoinen siitä, että laajentumisen onnistuminen riippuu suuresti turvallisten, yhtenäisten, tehokkaiden ja ympäristöystävällisten liikenneyhteyksien perustamisesta kaikkien laajentuneen unionin jäsenvaltioiden välille sekä sitä seuraavasta integroidun ja multimodaalisen liikenneverkon kehittämisestä, joka mahdollistaa kestävät, nopeat ja kustannustehokkaat liikennepalvelut kaikkialla laajentuneessa unionissa,

G. ottaa huomioon, että Keski- ja Itä-Euroopan kymmenen jäsenyyttä hakeneen maan tie- ja rautatieverkkojen parantaminen Euroopan unionin standardien mukaisiksi ja vastaaminen odotettuun liikenteen kasvuun saattavat vaatia 15 vuoden aikana arviolta 50 - 90 miljardin euron investoinnit, ja että mitkään uudet yhteydet eivät sisälly tähän summaan,

H. ottaa huomioon, että Helsingin julkilausumassa kannatetaan yleiseurooppalaisen infrastruktuurin kehittämistä Euroopan laajuisen liikenneverkon pohjalta Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella ja sen tulevaa ulottamista liittyviin maihin, sekä kymmenen yleiseurooppalaisen liikennekäytävän ja neljän yleiseurooppalaisen liikennealueen kehittämistä,

I. ottaa huomioon, että Helsingin julkilausumassa sekä komission tiedonannossa, joka koskee Euroopan unionin liikenneverkon liittämistä naapureiden liikenneverkkoihin (KOM(97)0172) ehdotetaan yhteistyöhön perustuvaa yleiseurooppalaista liikenneverkkostrategiaa sekä liikenneverkkokumppanuutta, jonka avulla kootaan yhteen kaikki liikenneverkkojen kehittämisestä ja koordinoinnista kiinnostuneet osapuolet,

J. on tietoinen siitä, että yleiseurooppalaisen infrastruktuurin rahoittaminen vaatii keskitettyjä ponnistuksia ja eri toimijoiden (hallitukset, komissio, YK:n Euroopan talouskomissio, Euroopan liikenneministereiden konferenssi, liikennekäytävien hallinnoinnista vastaava komitea, liikenteen infrastruktuurin tarpeita arvioiva ryhmä, G24-maiden liikennetyöryhmä, rahoituslaitokset ja yksityinen sektori) osuuksien järkevää koordinointia,

K. ottaa huomioon, että komissio on esittänyt laajentumista edeltävää jäsenyyttä hakeneiden maiden rakennetukivälinettä (ISPA) koskevan ehdotuksen asetukseksi, joka sisältää 1 miljardin euron vuosittaisen tuen liikenne- ja ympäristöaloille,

L. on tietoinen siitä, että yhteisön liikenteen alan säännöstö edustaa 10:tä prosenttia kaikesta Euroopan unionin lainsäädännöstä, minkä jäsenyyttä hakeneiden maiden on sisällytettävä lainsäädäntöönsä,

M. ottaa huomioon, että Helsingin liikennekonferenssi antoi Euroopan liikennealan teollisuuden ja työmarkkinaosapuolten edustajille tilaisuuden esittää omat näkemyksensä;

1. Korostaa sitä, että yleiseurooppalainen liikennepolitiikka antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden etsiä Euroopan laajuisia ratkaisuja mantereen liikenneongelmiin; katsoo, että Euroopan unionin suurimmat haasteet, kuten laajentuminen, Agenda 2000 -uudistukset ja ympäristöstrategia, antavat jäsenvaltioille ja EU:n toimielimille mahdollisuuden osoittaa todeksi sitoumuksensa toteuttaa yleiseurooppalaista ja kestävää liikennepolitiikkaa;

2. Pitää myönteisenä edellä mainittujen tahojen ponnisteluja ja kehottaa kaikkien Euroopan maiden hallituksia ja parlamentteja, Euroopan unionin toimielimiä, hallitusten välisiä järjestöjä, liikennealan työmarkkinaosapuolia sekä rahoituslaitoksia toimimaan läheisessä yhteistyössä kestävän yleiseurooppalaisen liikennepolitiikan kehittämisessä;

3. Kiinnittää huomiota siihen, että kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maan sekä Kyproksen kanssa aloitetuissa liittymistä koskevissa neuvotteluissa ei saa unohtaa sitä tosiasiaa, että myös entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot ja Välimeren alueen maat on integroitava kestävää liikkuvuutta koskevan yleiseurooppalaisen strategian tavoitteisiin;

4. Antaa vahvan tukensa Helsingin julkilausumassa hyväksytyille tavoitteille, periaatteille ja keinoille, joiden pohjalta voidaan jatkaa integroidun yleiseurooppalaisen liikennepolitiikan kehittämistä;

5. Katsoo, että Helsingin julkilausumaan sisältyvät kymmenen yleiseurooppalaista liikennekäytävää ja neljä yleiseurooppalaista liikennealuetta (PETRAS) on pidettävä yleiseurooppalaisen liikenneinfrastruktuurin kehittämisen perustana; katsoo kuitenkin, että on aika esittää ehdotuksia, jotka koskevat integroitua ja multimodaalista yleiseurooppalaista liikenneverkkoa, ja kehottaa tässä yhteydessä komissiota saattamaan liikenteen infrastruktuurin tarpeiden arvioinnin (TINA) nopeasti valmiiksi ja esittämään integroitua ja multimodaalista liikenneverkkoa koskevia ehdotuksia;

6. Kehottaa sekä komissiota että neuvostoa luomaan vaadittavan poliittisen tahdon, jonka avulla voidaan perustaa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämisen ja koordinoinnin vaatimat yleiseurooppalaiset kumppanuudet;

7. Kehottaa komissiota arvioimaan Helsingissä 23. - 25. kesäkuuta 1997 järjestetyn kolmannen yleiseurooppalaisen liikennekonferenssin tulosten täytäntöönpanoa Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa, tekemään johtopäätöksiä tästä arvioinnista ja tiedottamaan niistä parlamentille ja neuvostolle;

8. Kehottaa komissiota ottamaan huomioon unioniin liittyvät uudet jäsenvaltiot ja liikenneverkon ulottamisen niiden alueelle päätöksen N:o 1692/96/EY 21 artiklan mukaisesti, missä säädetään Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämistä koskevien suuntaviivojen jatkuvasta tarkistamisesta ja kehittämisestä viisivuotiskausittain;

9. On tietoinen siitä, että Helsingin julkilausumassa pyydetään Euroopan unionia, Euroopan liikenneministerien konferenssia sekä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiota sekä multimodaalisiin ja alueellisiin aloitteisiin osallistuvia kumppaneita varmistamaan Helsingin konferenssin tulosten tehokkaan täytäntöönpanon; kehottaa komissiota yhteistyössä edellä mainittujen järjestöjen kanssa antamaan ehdotuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa julkilausumassa määriteltyjen keinojen koordinaatio ja avoimuus sekä mekanismit Helsingissä sovittujen tavoitteiden saavuttamisasteen määräajoin suoritettavaan arviointiin;

10. Katsoo, että jäsenyyttä hakeneiden maiden integroimisessa liikenteen yhtenäismarkkinoihin on muistettava, että ellei täytäntöönpanon ja sen valvonnan mekanismeja saada aikaiseksi, Euroopan unionin liikennelainsäädännön sisällyttämisellä kansalliseen lainsäädäntöön ja jäsenyyttä hakeneiden maiden markkinoiden avaamisella ei ehkä saavutetakaan asetettuja tavoitteita;

11. Kehottaa valtioita tarkistamaan henkilöiden ja tavaroiden rajatarkastuksiin liittyviä menetelmiä ja niitä koskevia sääntöjä koko Euroopan alueella sekä toteuttamaan tarvittaessa välttämättömät toimet nopeiden, sujuvien ja tehokkaiden rajatarkastuksien varmistamiseksi;

12. Katsoo, että jäsenyyttä hakeneiden maiden asteittainen integrointi yhtenäismarkkinoihin on aloitettava mahdollisimman pian, jotta näiden maiden markkinoiden sopeuttaminen voidaan toteuttaa asteittain;

13. Kehottaa tulevia liikenneministerien neuvoston puheenjohtajia järjestämään ainakin yhden yhteisen neuvoston kokouksen jäsenyyttä hakeneiden maiden liikenneministereiden kanssa puolen vuoden välein, tarkoituksena arvioida edistymistä ja keskittyä liikenteen integroimisen käytännön ongelmiin;

14. Kehottaa komissiota arvioimaan, millä tavoin ja kuinka pian yksittäisiä liikennemuotoja koskevat alueelliset ja alakohtaiset konferenssit voisivat hyödyttää yleiseurooppalaisen liikennepolitiikan kehittämistä edelleen sekä tiedottamaan tästä parlamentille ja neuvostolle;

15. Uskoo, että Helsingin konferenssin seurannassa on varmistettava Euroopan valtioista riippumattomien eturyhmien (teollisuuden, työnantajien, ammattiliittojen ja valtiosta riippumattomien ympäristöjärjestöjen) tarkoituksenmukainen osallistuminen; katsoo, että liikennepolitiikasta vastaavien tärkeimpien toimijoiden aktiivinen kumppanuus ja asianmukaisten rakenteiden luominen varmistavat parhaalla tavalla yleiseurooppalaisen liikennepolitiikan edelleen kehittämisen;

16. Kannattaa talous- ja sosiaalikomitean ehdotusta, jonka mukaan taloudellisten eturyhmien ja työmarkkinaeturyhmien osallistuminen ja niiden välinen rakenteellinen vuoropuhelu sisällytetään yleiseurooppalaista liikennepolitiikkaa koskevaan yleiseurooppalaiseen yhteistyöhön;

17. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, Euroopan liikenneministerien konferenssille, Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiolle sekä Helsingin liikennekonferenssiin osallistuneiden maiden hallituksille ja parlamenteille.