(1)

Viimeaikaisilla tulvilla ja maastopaloilla Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopassa on ollut tuhoisia vaikutuksia näillä alueilla elävään väestöön. Monissa kaupungeissa ja kylissä tarvitaan laajoja jälleenrakennustöitä vahingoittuneen infrastruktuurin ja laitteiden korjaamiseksi. Näiden luonnonkatastrofien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten lieventäminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Lisäksi ihmiset tarvitsevat nopeasti perushyödykkeitä. On tarpeen myös tukea työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia työpaikkansa säilyttämisessä rajoitetun ajan, jos he eivät luonnonkatastrofin vuoksi pääse tavanomaiselle työpaikalleen. Jotta voidaan torjua luonnonkatastrofien tuhoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, olisi myös varmistettava terveydenhuollon saatavuus, myös sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa. On näyttöä siitä, että luonnonkatastrofit todennäköisesti lisääntyvät tulevaisuudessa. Sen vuoksi on aiheellista luoda väliaikainen kehys, jolla voidaan tarjota joustoa ja rahoitustukea ja säilyttää samalla koheesiopolitiikan investointien pitkän aikavälin strateginen luonne.

(2)

Jotta voidaan nopeasti keventää asianomaisten jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta ja lieventää alueellisten erojen kärjistymisen riskiä, neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002 (4) perustetusta Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (EUSR) saatavilla olevien määrärahojen lisäksi luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille, alueille, paikallisviranomaisille ja ihmisille olisi myönnettävä tehokasta tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (5) perustetusta Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (6) säännellyistä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta.

(3)

Jotta luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille voidaan tarjota lisäjoustoa, Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa olisi säädettävä uudesta erityistavoitteesta, jonka kautta EAKR:n ja koheesiorahaston rahoitustukea voidaan kanavoida tällaisten katastrofien jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

(4)

Toimintapoliittisella tavoitteella 2, jolla edistetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (7) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vihreämpää, vähähiilistä nollahiilitaloutta kohti siirtyvää ja sopeutumiskykyistä Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiasiirtymää, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä, ja johon uusi erityistavoite sisällytettäisiin, tuetaan suoraan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Komission 24 päivänä helmikuuta 2021 antamassa tiedonannossa ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” pyritään kehittämään sopeutumistoimia ilmastonmuutoksesta johtuviin katastrofeihin, kuten kuten tulviin, maastopaloihin tai kuivuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Katastrofien ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunniteltujen investointien jatkuvuus ja lisääminen olisi varmistettava, jotta voidaan lieventää yhä useammin esiintyvien luonnonkatastrofien, myös ilmastoon liittyvien katastrofien, vaikutuksia. Jälleenrakennustoimia ei olisi toteutettava katastrofien ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen tehtävien pitkän aikavälin rakenteellisten investointien kustannuksella. Investoitaessa infrastruktuuriin Unionin rahoittaman infrastruktuurin palautumiskyvyn parantamiseksi tulevissa, yhä useammin esiintyvissä ja vakavammissa ilmastoon liittyvissä katastrofeissa olisi varmistettava ilmastokestävyys ja sovellettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta.

(5)

Asetuksessa (EU) 2021/1058 vahvistetun EAKR:n tuen soveltamisalan mukaisesti uuden erityistavoitteen mukaisesti myönnettävä tuki luonnonkatastrofien jälkeiselle jälleenrakentamiselle voi kattaa vahingoittuneen tai tuhoutuneen infrastruktuurin, kuten julkisen infrastruktuurin, kunnostamisen sekä investoinnit yritysten kiinteään pääomaan ja laitteisiin, tarvittaessa myös muussa kuin alkuperäisessä paikassa tai muodossa, palautumiskykyisellä ja kestävällä tavalla. Lisäksi voidaan tukea luonnonalueiden, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin ennallistamista, myös Natura 2000 -alueilla. Tähän voi sisältyä uudelleenmetsittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Koheesiorahastosta voidaan myöntää tukea myös uuteen erityistavoitteeseen siltä osin kuin se on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 vahvistetun koheesiorahastosta myönnettävän tuen soveltamisalan mukaista.

(6)

Luonnonkatastrofeihin liittyvän jälleenrakentamisen yhteydessä valintaprosessissa olisi asetettava etusijalle toimet, jotka perustuvat paremman jälleenrakentamisen (”build back better”) periaatteeseen. Kyseisen periaatteen mukaan katastrofin jälkeisiä elpymis-, kunnostus- ja jälleenrakennusvaiheita käytetään yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamiseen toteuttamalla katastrofiriskin vähentämistoimenpiteitä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030 todetaan. Samalla valituille toimille annettavan tuen olisi pysyttävä oikeasuhteisena ja tuen määrä linjassa katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden varmistamista koskevan tavoitteen kanssa. Jos jäsenvaltio voi saada tukea EUSR:stä sellaisten keskeisten hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen, joilla infrastruktuuri palautetaan luonnonkatastrofia edeltävään kuntoon, EAKR:stä ja koheesiorahastosta myönnettävää tukea voidaan käyttää täydentävästi EUSR:n kanssa tällaisen infrastruktuurin toimivuuden parantamiseen sen kapasiteetin, kestävyyden ja palautumisskyvyn tehostamiseksi tulevien luonnonkatastrofien varalta. EAKR:stä ja koheesiorahastosta myönnettävän tuen tarkoituksena on tukea palautumiskykyä ja riskeihin varautumista.

(7)

Liikamaksujen välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ESR+:n, EAKR:n tai koheesiorahaston kattama tuki ei ole päällekkäistä muusta unionin välineestä, kansallisesta välineestä tai yksityisestä vakuutusjärjestelmästä saadun tuen kanssa.

(8)

Luonnonkatastrofien vaikutuksiin reagoimiseksi jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus tarjota erityisten toimintalinjojen kautta kohdennettua, nopeaa ja välitöntä apua katastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava tukea joko erityisen toimintalinjan sisällä tai sen ulkopuolella väliaikaisia toimenpiteitä, jotka on suunnattu luonnonkatastrofeista suoraan kärsiville ihmisille ja joilla tarjotaan elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavaa apua ilman liitännäistoimenpiteiden tarjoamisvelvoitetta. Silloin kun se on ehdottoman välttämätöntä ja perusteltua, jäsenvaltioiden olisi myös säädettävä työajan lyhentämisjärjestelyistä tarjoamatta aktiivisia toimenpiteitä, ellei kyseisistä toimenpiteistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä, luonnonkatastrofien seurauksista kärsiville työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotta he voivat säilyttää työpaikkansa, sekä toimenpiteitä terveydenhuollon saatavuuden tarjoamiseksi, myös henkilöille, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa. Sen vuoksi asetuksessa (EU) 2021/1057 on aiheellista säätää tällaisia väliaikaisia toimenpiteitä koskevista joustomahdollisuuksista rajoitetuksi ajaksi.

(9)

Luonnonkatastrofeihin reagoimisen tukemiseen varatut määrärahat olisi kohdennettava yhdelle tai useammalle erityiselle toimintalinjalle, jossa yhteisrahoitusosuus voi olla enimmillään 95 prosenttia. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää asetuksessa (EU) 2021/1060 säädettyjä olemassaolevia mahdollisuuksia siirtää määrärahoja koheesiopolitiikan rahastojen välillä lisätäkseen kyseisten erityisten toimintalinjojen puitteissa käytettävissä olevia varoja. Ne voivat myös kohdentaa määrärahoja uudelleen mistä tahansa toimintapoliittisesta tavoitteesta sovettavia sääntöjä noudattaen.

(10)

Erityisille toimintalinjoille kohdennettavat kokonaismäärärahat olisi rajoitettava enintään 10 prosenttiin jäsenvaltion alustavista kansallisista ESR+:n ja EAKR:n kokonaismäärärahoista. Kyseiset määrärahat olisi voitava kohdentaa useammalla kuin yhdellä ohjelman muutoksella, ja ne olisi voitava liittää useampaan kuin yhteen katastrofiin. Olisi myös edelleen noudatettava periaatetta, jonka mukaan komissio suorittaa maksut talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa.

(11)

Jotta voidaan tarjota välitöntä tukea luonnonkatastrofeista johtuviin jälleenrakennusinvestointeihin ja lieventää tällaisten luonnonkatastrofien kielteisiä sosioekonomisia seurauksia, erityisistä toimintalinjoista olisi voitava maksaa ylimääräinen poikkeuksellinen ennakkomaksu. Kyseisiin poikkeuksellisiin ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen olisi oltava yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen kanssa.

(12)

Jotta jäsenvaltiot voisivat puuttua täysimääräisesti 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana tapahtuneiden luonnonkatastrofien seurauksiin, niiden hallintoviranomaisten olisi voitava valita tuen kohteiksi toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen ohjelmaan liittyvän rahoitushakemuksen jättämistä hallintoviranomaiselle, edellyttäen, että toimella reagoidaan tällaiseen luonnonkatastrofiin.

(13)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopan viimeaikaisten tulvien ja maastopalojen vuoksi luonnonkatastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventäminen muuttamalla asetuksia (EU) 2021/1057 ja (EU) 2021/1058, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(14)

Asetukset (EU) 2021/1057 ja (EU) 2021/1058 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(15)

Kun otetaan huomioon viimeaikaisten luonnonkatastrofien tuhoisat vaikutukset ja kiireellinen tarve tarjota jäsenvaltioille välitöntä tukea, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa koskevassa pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta.

(16)

Koska luonnonkatastrofeihin liittyvään tilanteeseen on tarpeen reagoida kiireellisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

1.

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

2.

Lisätään liitteessä I olevaan taulukkoon 1 toimintapoliittista tavoitetta 2 koskevaan kohtaan rivi seuraavasti:

”

”.