(1)

Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvia velvoitteita finanssipolitiikan alalla ja erityisesti velvoitetta välttää liiallisia julkisen talouden alijäämiä, neuvoston direktiivissä 2011/85/EU (3) vahvistetaan jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten ominaispiirteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(2)

Talous- ja rahaliitosta direktiivin 2011/85/EU voimaantulon jälkeen saatujen kokemusten perusteella on tarpeen muuttaa kyseisen direktiivin vaatimuksia, jotka koskevat jäsenvaltioiden julkisen talouden kehykset muodostavia sääntöjä ja menettelyjä.

(3)

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkasteli erityiskertomuksessaan nro 22/2019 ”Kansalliset julkisen talouden kehykset: EU:n vaatimuksia olisi edelleen tiukennettava ja niiden noudattamista olisi seurattava paremmin” kansallisia julkisen talouden kehyksiä koskevia unionin vaatimuksia ja suositteli, että komissio tarkastelee uudelleen kyseisiä vaatimuksia ottaen huomioon kansainväliset standardit ja parhaat käytännöt. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ehdotti erityisiä toimia kansallisten julkisen talouden kehysten laajuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi erityisesti julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehysten ja itsenäisten finanssipolitiikan instituutioiden osalta.

(4)

Komissio totesi 5 päivänä helmikuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu – Kertomus asetusten (EU) N:o 1173/2011, 1174/2011, 1175/2011, 1176/2011, 1177/2011, 472/2013 ja 473/2013 soveltamisesta ja neuvoston direktiivin 2011/85/EU asianmukaisuudesta”, että kansallisten julkisen talouden kehysten kehityksessä on saavutettu huomattavaa mutta epätasaista edistystä, sillä unionin lainsäädännössä vahvistetaan pelkästään vähimmäisvaatimukset ja kansallisten säännösten täytäntöönpanossa ja noudattamisessa oli ollut suuria eroja. Tiedonannossa pohdittiin myös, missä määrin ohjausjärjestelmällä tuettaisiin talous-, ympäristö- ja sosiaalipoliittisia tarpeita, jotka liittyvät Euroopan siirtymiseen kohti ilmastoneutraalia, resurssitehokasta ja digitaalista taloutta, ja näin täydennettäisiin sääntely-ympäristön ja rakenneuudistusten keskeistä roolia.

(5)

Komissio kehotti 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” lisäämään ”vihreän budjetoinnin” välineiden käyttöä julkisten investointien, kulutuksen ja verotuksen suuntaamiseksi vihreisiin painopisteisiin ja haitallisista tuista luopumiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (4) asetetaan unionin laajuinen tavoite ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä ja edellytetään, että unionin toimielimet ja jäsenvaltiot edistyvät sopeutumiskyvyn parantamisessa. Komissio sitoutui tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä vihreän budjetoinnin käytäntöjen kartoittamiseksi ja vertailemiseksi. Komissio viittasi 24 päivänä helmikuuta 2021 antamassa tiedonannossa ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” ilmastonmuutoksen merkitykseen makrotalouden ja julkisen talouden politiikan kannalta ja korosti tarvetta lisätä unionin kykyä kestää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Eurooppalainen ohjausjakso muodostaa täydentävän kehyksen tällaisten toimien tukemiseksi, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (5) perustetusta teknisen tuen välineestä tarjotaan käytännön apua niiden toteuttamiseksi.

(6)

Linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi 9 päivänä marraskuuta 2022 antamassaan tiedonannossa komissio korosti tarvetta vahvistaa velkakestävyyttä ja supistaa korkeita julkisen talouden velkasuhteita edistäen samalla kestävää ja osallistavaa kasvua kaikissa jäsenvaltioissa. Linjausten keskeisinä tavoitteina on lisätä kansallista sitoutumista, yksinkertaistaa ohjausjärjestelmää ja lisätä keskipitkän aikavälin painotusta sekä vahvistaa ja johdonmukaistaa täytäntöönpanon valvontaa.

(7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten noudattamisen parantamiseksi ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklassa tarkoitettujen liiallisten julkistalouden alijäämien estämiseksi jäsenvaltioiden lainsäädännössä olisi oltava direktiivissä 2011/85/EU edellytettyjen nykyisten säännösten lisäksi erityisiä säännöksiä, joilla vahvistetaan kansallista sitoutumista linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi 9 päivänä marraskuuta 2022 annetun komission tiedonannon mukaisesti. Kyseisen direktiivin täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella sen muutosten olisi koskettava avoimuutta, tilastoja, ennusteita ja keskipitkän aikavälin budjetointia sen aiemman täytäntöönpanon aikana havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

(8)

Tämä muutosdirektiivi on osa lainsäädäntöpakettia, jonka muut osat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263 (6) ja neuvoston asetus (EU) 2024/1264 (7). Näillä kolmella säädöksellä, jäljempänä yhdessä ”talouden ohjausjärjestelmän uudistus”, uudistetaan unionin talouden ohjausjärjestelmää saattamalla talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta 2 päivänä maaliskuuta 2012 tehdyn sopimuksen (8), jäljempänä ”vakaussopimus”, III osasto (Finanssipoliittinen sopimus) osaksi unionin oikeutta vakaussopimuksen 16 artiklan mukaisesti. Talouden ohjausjärjestelmän uudistuksessa, jossa hyödynnetään jäsenvaltioiden vakaussopimuksen täytäntöönpanosta saamaa kokemusta, säilytetään finanssipoliittisen sopimuksen keskipitkän aikavälin näkökulma välineenä, jolla saadaan aikaan finanssipolitiikan kurinalaisuus ja edistetään kasvua. Talouden ohjausjärjestelmän uudistuksella vahvistetaan maakohtaista ulottuvuutta, jolla pyritään lisäämään kansallista omistajuutta muun muassa säilyttämällä itsenäisten finanssipolitiikan instituutioiden neuvoa-antava rooli. Tämä perustuu olennaisilta osin finanssipoliittisen sopimuksen kansallisia julkisen talouden korjausmekanismeja koskeviin yhteisiin periaatteisiin, joita komissio on vakaussopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti ehdottanut 20 päivänä kesäkuuta 2012 antamassaan tiedonannossa.Asetuksessa (EU) 2024/1263 säädetään finanssipoliittisessa sopimuksessa edellytetystä, noudattamista koskevaan kokonaisarvioon sisältyvästä analyysista, joka koskee menoja, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet. Kuten finanssipoliittisessa sopimuksessa, väliaikaiset poikkeamat keskipitkän aikavälin suunnitelmasta sallitaan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa asetuksen (EU) 2024/1263 mukaisesti. Finanssipoliittisen sopimuksen tavoin jos havaitaan merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin suunnitelmasta, olisi toteutettava toimenpiteitä niiden korjaamiseksi tietyn ajanjakson kuluessa. Talouden ohjausjärjestelmän uudistuksella vahvistetaan julkisen talouden seurantaa ja noudattamisen menettelyjä terveen ja kestävän julkisen talouden sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämistä koskevan sitoumuksen täyttämiseksi. Tästä syystä talouden ohjausjärjestelmän uudistuksessa säilytetään finanssipoliittisessa sopimuksessa asetetut talousarvion kurinalaisuutta ja velkakestävyyttä koskevat perustavoitteet.

(9)

Täydelliset ja luotettavat julkisen tilinpidon käytänteet kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla ovat ennakkoedellytys korkealaatuisten ja eri jäsenvaltioiden kesken verrattavissa olevien tilastojen tuottamiseksi. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmään (EKT) perustuvien tilastojen saatavuudella ja laadulla on olennaisen tärkeä merkitys julkista taloutta koskevan unionin valvontakehyksen asianmukaisen toiminnan varmistamisessa. EKT 2010 perustuu suoriteperusteisesti annettuihin tietoihin. Tästä syystä on aiheellista parantaa sellaisten suoriteperusteisten tietojen keruuta, joita tarvitaan kattavien ja yhdenmukaisten suoriteperusteisten tilastojen tuottamiseksi kaikilta julkisyhteisöjen alasektoreilta.

(10)

Lyhyin aikavälein julkistettavien tietojen saatavuus voi paljastaa malleja, joita on valvottava tiiviimmin, ja parantaa julkisen talouden ennusteiden laatua. Jäsenvaltioiden ja komission (Eurostatin) olisi julkaistava neljännesvuosittaiset alijäämää ja velkaa koskevat tiedot Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 12) olevassa 2 artiklassa esitettyjen määritelmien mukaisesti. Sellaisten julkista taloutta koskevien tietojen, jotka vastaavat kansallisia julkisen talouden määritelmiä ja jotka julkaistaan lyhyemmällä aikavälillä, julkaisemisesta olisi päätettävä kansallisten avoimuusvaatimusten ja käyttäjien tarpeiden perusteella, jotta voitaisiin lisätä kansallista omistajuutta.

(11)

Puolueelliset ja epärealistiset vuotuista ja monivuotista talousarviolainsäädäntöä varten laadittavat makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää julkisen talouden suunnittelun tehokkuutta ja sen vuoksi haitata sitoutumista talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen. Perusoletusten parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi vertailtava makrotalouden ja julkisen talouden ennusteitaan komission tuoreimpiin ennusteisiin ja tarvittaessa muiden riippumattomien elinten ennusteisiin.

(12)

Riippumattoman elimen tai muun elimen olisi tehtävä finanssipolitiikan vuosittaiseen ja monivuotiseen suunnitteluun julkisyhteisöissä liittyvistä makrotalouden ja julkisen talouden ennusteista säännölliset, puolueettomat ja kattavat jälkiarvioinnit. Kyseisen muun elimen olisi oltava toiminnallisesti riippumaton jäsenvaltioiden finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista ja eri taho kuin ennusteen laatija, jotta ennusteiden laatua voitaisiin parantaa. Tällaisiin arviointeihin olisi sisällyttävä taloudellisten oletusten tarkastelu, vertailu muiden instituutioiden laatimiin ennusteisiin ja arvio siitä, miten aiemmat ennusteet ovat onnistuneet.

(13)

Riippumattomat elimet, joiden tehtävänä on seurata jäsenvaltioiden julkista taloutta, ovat julkisen talouden kehysten vaikuttava osatekijä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 473/2013 (9) edellytetään, että jäsenvaltioilla, joiden rahayksikkö on euro, on itsenäisiä finanssipolitiikan instituutioita, joiden tehtävänä on vahvistaa tai laatia makrotalouden ennusteita, ja säädetään erityisistä tällaisten instituutioiden riippumattomuutta ja teknisiä valmiuksia koskevista takeista. Itsenäisten finanssipolitiikan instituutioiden tehtävässä laatia, arvioida tai vahvistaa makrotalouden ennusteita tämän asetuksen mukaisesti olisi otettava huomioon jäsenvaltioissa vakiintuneet kansalliset menettelyt ja käytännöt, mukaan lukien ne, jotka koskevat tehtävän suorittamisajankohtaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen asetuksen vaatimusten soveltamista.

(14)

Vastuullisuuden lisäämiseksi finanssipolitiikassa itsenäisillä finanssipolitiikan instituutioilla olisi oltava laaja toiminnallinen riippumattomuus, tarvittavat resurssit tehtäviensä hoitamiseksi sekä oikeus saada laajasti ja oikea-aikaisesti tarvittavia tietoja. Jäsenvaltiot voivat perustaa useamman kuin yhden itsenäisen finanssipolitiikan instituution, ja kukin niistä voi hoitaa yhtä tai useampaa tässä muutosdirektiivissä säädetyistä tehtävistä edellyttäen, että vastuunjako on selkeä eikä toimivallan päällekkäisyyksiä ole. Olisi vältettävä seurantatehtävien liiallista institutionaalista hajanaisuutta. Seurantaelimiä suunniteltaessa olisi otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion jo olemassa oleva institutionaalinen kehys ja hallintorakenne.

(15)

Julkisen talouden suunnittelun parantamiseksi olisi mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä asianmukaista huomiota makrotalouden ja finanssipolitiikan riskeihin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien sen ympäristö- ja jakaumavaikutukset. On keskeisen tärkeää ymmärtää, minkä mahdollisten kanavien kautta ilmastoon liittyvät häiriöt vaikuttavat julkiseen talouteen, jotta kansallisilla strategioilla voidaan rajoittaa ja hallita ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä katastrofeista aiheutuvia julkisen talouden riskejä.

(16)

Vaikka vuotuisen talousarviolainsäädännön hyväksyminen on keskeinen vaihe talousarviomenettelyssä demokraattisen vastuuvelvollisuuden osalta, yhden vuoden aikajänteellä tapahtuva julkisen talouden suunnittelu tarjoaa rajallisen perustan terveelle finanssipolitiikalle, koska useimmilla toimenpiteillä on vaikutuksia, jotka ulottuvat selvästi vuotuista talousarviokierrosta pidemmälle. Näin ollen tehokas keskipitkän aikavälin julkisen talouden suunnittelu lisää finanssipolitiikan uskottavuutta samalla, kun siinä otetaan huomioon velkakestävyys. Sen olisi perustuttava julkisyhteisöjen osalta julkisen talouden kansallisten keskipitkän aikavälin tavoitteiden selkeään ja johdonmukaiseen määrittelyyn kansallisissa keskipitkän aikavälin suunnitelmissa. Talousarvion monivuotisen näkökulman tehostamiseksi vuotuisen talousarviolainsäädännön suunnittelun olisi oltava linjassa julkisen talouden kansallisten keskipitkän aikavälin tavoitteiden kanssa.

(17)

Jotta julkisen talouden kehyksillä edistettäisiin tehokkaasti talousarvion kurinalaisuutta ja julkisen talouden kestävyyttä, niiden olisi katettava julkinen talous laajamittaisesti. Tästä syystä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten julkisyhteisöjen elinten ja rahastojen toimiin, jotka eivät muodosta säännönmukaisten talousarvioiden osaa vaan ovat osa julkisyhteisöjä, mukaan lukien alasektorit, ja joilla on välitön tai keskipitkän aikavälin vaikutus jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemaan. Jäsenvaltioiden olisi myös julkistettava arvot, jotka vastaavat tällaisten elinten ja rahastojen yhdistettyä vaikutusta julkisyhteisöjen rahoitusasemiin ja velkoihin. Yksityiskohtaiset tiedot verotukien vaikutuksesta tuloihin olisi julkaistava.

(18)

Vihreän budjetoinnin välineet voivat auttaa suuntaamaan julkisia tuloja ja menoja vihreisiin painopisteisiin. Tältä osin asiaankuuluvien tietojen säännöllinen raportointi parantaa talousarvioista käytäviä neuvotteluja. Jäsenvaltiot voisivat julkaista tiedot siitä, miten niiden talousarvioiden asiaan liittyvät osat edistävät ilmastoon liittyvien sitoumusten ja ympäristösitoumusten täyttämistä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä käytetyistä menetelmistä. Jäsenvaltioiden olisi julkaistava tiedot ja kuvailevia tietoja erikseen menoista, verotuista ja tuloista. Jäsenvaltiot voisivat julkaista tietoja finanssipolitiikan jakaumavaikutuksista ja ottaa huomioon työllisyyteen liittyvät näkökohdat sekä sosiaali- ja jakaumanäkökohdat asetuksessa (EU) N:o 473/2013 ja 28 päivänä syyskuuta 2022 annetussa komission tiedonannossa ”Jäsenvaltioiden politiikkojen jakautumisvaikutusten parempi arviointi” tarkoitetun vihreän budjetoinnin kehittämisessä.

(19)

Ehdollisten sitoumusten olemassaolo olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Ehdolliset sitoumukset saattavat sisältää tulevaisuudessa toteutuvista epävarmoista tapahtumista johtuvia mahdollisia velvoitteita tai nykyisiä velvoitteita, mikäli maksu ei ole todennäköinen tai todennäköisen maksun määrää ei voida luotettavasti mitata. Niihin sisältyvät esimerkiksi valtiontakaukset, järjestämättömät lainat ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvat vastuut sekä mahdollisuuksien mukaan katastrofeihin ja ympäristöön liittyvät ehdolliset sitoumukset.

(20)

Useimmat jäsenvaltiot ovat kärsineet luonnonkatastrofeista ja äärimmäisistä sääilmiöistä, ja ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän tällaisten tapahtumien esiintymistiheyttä ja voimakkuutta. Hallitukset investoivat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin toimenpiteisiin ja kattavat katastrofeista aiheutuvia hätäapu-, palautumis- ja jälleenrakennuskustannuksia, ja joissain tapauksissa ne toimivat lopullisen vastuun kantavana vakuutuksenantajana. Tarkasteltaessa julkisen talouden kestävyyteen liittyviä nykyisiä ja tulevia haasteita olisi kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonkatastrofeista ja ilmastoon liittyvistä häiriöistä johtuviin hallitusten velvoitteisiin ja julkiseen talouteen kohdistuviin riskeihin ja aloitettava keräämällä ja julkaisemalla mahdollisuuksien mukaan tietoja aiempien tapahtumien julkiselle taloudelle aiheuttamista kustannuksista.

(21)

Raportointi ilmastonmuutoksesta johtuvista makrotalouden riskeistä, ilmastoon liittyvistä ehdollisista sitoumuksista ja julkiselle taloudelle katastrofeista aiheutuvista kustannuksista on paranemassa, vaikka onkin alkuvaiheessa, ja raportointimenetelmiä ja -indikaattoreita kehitetään edelleen. Tällaisen raportoinnin toteuttaminen edellyttää julkishallinnoilta huomattavia ponnistuksia. Kyseiset haasteet huomioon ottaen ja siinä määrin kuin mahdollista raportointi kyseisillä aloilla olisi toteutettava ja sitä olisi kehitettävä samanaikaisesti tällaisten menetelmien edistymisen kanssa.

(22)

Komission olisi jatkossakin seurattava säännöllisesti direktiivin 2011/85/EU täytäntöönpanoa. Kyseisen direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä parhaita käytäntöjä olisi yksilöitävä ja jaettava.

(23)

Direktiivi 2011/85/EU olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(24)

Kun otetaan huomioon nykyinen vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen määräaika, tämän direktiivin olisi tultava voimaan kiireellisesti sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

3)

muutetaan 4 artikla seuraavasti:

4)

korvataan 5 artikla seuraavasti:

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2024, talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1263, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1263/oj).”;"

5)

muutetaan 6 artikla seuraavasti:

6)

korvataan 7 artikla seuraavasti:

7)

kumotaan 8 artikla;

8)

korvataan V luvun otsikko seuraavasti: ”ITSENÄISET FINANSSIPOLITIIKAN INSTITUUTIOT”;

9)

lisätään V lukuun artikla seuraavasti:

(*3)  Neuvoston asetus (EY N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).”;"

10)

muutetaan 9 artikla seuraavasti:

11)

korvataan 10 ja 11 artikla seuraavasti:

12)

korvataan VI luvun otsikko seuraavasti: ”JULKISYHTEISÖJEN TALOUDEN AVOIMUUS”;

13)

korvataan 12 artikla seuraavasti:

14)

korvataan 14 artikla seuraavasti:

15)

korvataan 16 artikla seuraavasti: