(1)

Nikkeli on laajalle levinnyt maankuoren alkuaine, jota esiintyy koko biosfäärissä. Elintarvikkeissa esiintyvä nikkeli voi olla peräisin sekä luonnosta että ihmisten toiminnasta.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi vuonna 2015 tieteellisen lausunnon elintarvikkeissa ja juomavedessä olevasta nikkelistä kansanterveydelle aiheutuvista riskeistä (1). Lausunnossa todettiin lisääntymis- ja kehitystoksisuutta suun kautta tapahtuvan kroonisen nikkelialtistuksen riskinluonnehdinnan kriittisenä vaikutuksena. Eksemaattiset ihoreaktiot ja allergisten reaktioiden pahentuminen todettiin suun kautta tapahtuvan akuutin nikkelialtistuksen kriittisenä vaikutuksena nikkelille herkistyneillä ihmisillä.

(3)

Tietoja nikkelin esiintymisestä elintarvikkeissa ja juomavedessä oli saatavilla 15:ssä unionin jäsenvaltiossa. Koska 80 prosenttia kaikista kerätyistä tiedoista oli kerätty yhdessä jäsenvaltiossa, elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että tarvitaan maantieteellisesti monimuotoisempi tietokokonaisuus, jotta voitaisiin todentaa nikkelin esiintyminen elintarvikkeissa koko unionissa.

(4)

Komission suosituksessa (EU) 2016/1111 (2) jäsenvaltioille suositettiin, että ne toteuttaisivat nikkelin esiintymisen seurantaa elintarvikkeissa vuosina 2016, 2017 ja 2018, jotta elintarvikkeissa olevasta nikkelistä saataisiin lisää esiintymistietoja.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen otti huomioon nämä uudet esiintymistiedot sekä uudet tieteelliset tiedot ja antoi elintarvikkeissa ja juomavedessä olevaa nikkeliä koskevan päivitetyn riskinarvioinnin (3)24 päivänä syyskuuta 2020.

(6)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että nikkelillä voi olla sekä kroonisia että akuutteja vaikutuksia. Kriittisenä kroonisena vaikutuksena todetun raskauden keskeytymisen perusteella siedettäväksi päiväsaanniksi (TDI) vahvistettiin 13 μg painokiloa kohden, ja elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että tämä TDI-arvo ylittyi taaperoikäisten lasten, 36 kuukaudesta 10 vuoteen ikäisten lasten ja joissain tapauksissa myös imeväisten osalta. Vaikka raskauden keskeytyminen ei ole merkityksellinen vaikutus nuorissa ikäryhmissä, kyseinen TDI-arvo suojaa myös muilta, nuoremmissa ikäryhmissä merkityksellisiltä vaikutuksilta, kuten neurotoksisilta vaikutuksilta. Näin ollen elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että kyseisen TDI-arvon ylittyminen voi aiheuttaa terveysongelmia näissä nuorissa ikäryhmissä. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti, että eksemaattiset ihoreaktiot nikkelille herkistyneillä ihmisillä, joita on noin 15 prosenttia väestöstä, ovat kriittinen akuutti vaikutus. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että alhaisin havaittavan haittavaikutuksen aiheuttava taso kyseisen akuutin vaikutuksen osalta on 4,3 μg nikkeliä painokiloa kohden ja että kyseisiltä vaikutuksilta suojautumiseksi altistusmarginaalin (MOE) on oltava 30 tai suurempi. MOE-arvoa 30 ei saavuteta altistumisen keskiarvon ja 95. persentiilin osalta, mikä aiheuttaa terveysriskin nikkelille herkistyneille ihmisille.

(7)

Nikkelin enimmäismäärät useissa eri elintarvikkeissa on vahvistettu komission asetuksessa (EU) 2023/915 (4) ottaen huomioon saatavilla olevat esiintymistiedot.

(8)

Asianmukaisia enimmäismääriä ei kuitenkaan voitu määrittää eräiden merkittävästi nikkelialtistukseen vaikuttavien elintarvikkeiden osalta, koska esiintymistietoja ei ollut saatavilla riittävästi. Sen vuoksi kyseisisten elintarvikkeiden osalta olisi kerättävä lisää esiintymistietoja. Jotta voidaan määrittää eritysesti eri kalalajien ja muiden merenelävien vaikutus lastenruokien nikkelipitoisuuteen, tällaisten elintarvikkeiden valmistukseen käytettäviä kaloja ja muita mereneläviä olisi seurattava.

(9)

Komission asetusta (EY) N:o 333/2007 (5) olisi noudatettava, jotta voidaan varmistaa, että näytteet ovat edustavia tutkittavan erän osalta ja että analyysien tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia,