(1)

Euroopan keskuspankin neuvosto on arvioinut korkoa, jota sovelletaan niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kansallisissa keskuspankeissa (jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’) ja Euroopan keskuspankissa (EKP) pidettäviin, rahapolitiikan toteuttamiseen liittymättömiin talletuksiin (’rahapolitiikkaan liittymättömät talletukset’). Arvioinnin tarkoituksena on ollut välttää se, että tällaiset talletukset voisivat vaikuttaa yhteiseen rahapolitiikkaan, ja samalla varmistaa avoimen markkinatalouden periaatteen noudattaminen ja samankaltaisten talletusten yhdenmukainen kohtelu eurojärjestelmässä.

(2)

Arvioinnin johdosta EKP:n neuvosto päätti, että rahapolitiikkaan liittymättömille talletuksille maksettavien korkojen avoimuutta on tarpeen lisätä. Näihin talletuksiin sovellettavat korot vahvistetaan Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2019/671 (EKP/2019/7) (1), (EU) 2024/1211 (EKP/2024/13) (2), (EU) 2022/912 (EKP/2022/8) (3) ja Euroopan keskuspankin päätöksessä (EU) 2019/1743 (EKP/2019/31) (4). Avoimuuden lisäämiseksi ja asiaan liittyvien säädösten välisen yhtenäisyyden parantamiseksi on asianmukaista vahvistaa korkokannat kattavasti yhdessä säädöksessä, jotta helpotetaan korkokantoihin liittyvää viestintää ja mahdollistetaan korkokantojen muutokset tulevaisuudessa.

(3)

Rahapolitiikkaan liittymättömille talletuksille maksettava korko ei saisi vaikuttaa siten, että se häiritsee jatkuvalla tai rakenteellisella tavalla rahapolitiikan välittymistä tai toteuttamista, ja sen tulisi suojata markkinoiden asianmukaista toimintaa ja näin rajoittaa tällaisten talletusten suuren volatiliteetin riskiä.

(4)

EKP:n neuvosto on vahvistanut, että yleinen maksettava korko on euromääräisten markkinoiden lyhyt korko (€STR) vähennettynä korkoerolla (spread). Markkinaolosuhteiden muuttuessa korkoero on helposti mukautettavissa, jotta voidaan säilyttää rahapolitiikan tehokas välittyminen ja samalla minimoida riski odottamattomista virroista rahamarkkinoille ja niiltä pois sekä mahdollistaa yksinkertainen ja yhtenäinen korkokehys, johon sovelletaan vain hyvin harvoja poikkeuksia. EKP:n neuvosto on vahvistanut korkoeron korkopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä rahapolitiikan toteuttamiseen tai markkinoiden toimintaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten välttämiseksi, ja mukauttaa korkoeroa tarvittaessa. Korkoero on tällä hetkellä 20 korkopistettä.

(5)

EKP:n neuvosto on todennut, että tietyt poikkeamat tai poikkeukset yleisestä korosta ovat tarpeen. Ylärajan käsitettä olisi edelleen sovellettava valtiontalletuksille ja eräille muille rahapolitiikkaan liittymättömille talletuksille maksettaviin korkoihin, jotta kansalliset keskuspankit voisivat tarvittaessa maksaa tällaisille talletuksille ylärajaa matalampaa korkoa ottaen huomioon maakohtaiset olosuhteet, kuten takaisinostosopimusten markkinoilla vallitsevat olosuhteet. Euroopan talousalueen rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien, kuten maksujärjestelmien, keskusvastapuolten ja arvopaperikeskusten, pitämiin takuurahastoihin sekä TARGET-järjestelmässä pidettyihin ennakkoon rahoitettuihin tileihin olisi sovellettava korkoeroa, joka on alempi kuin 20 korkopistettä ja joka vahvistetaan alun perin nollaksi, koska nämä varat ovat tärkeitä maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan ja rahoitusvakauden kannalta. Rahoitustukeen liittyvät varat, jotka on tilapäisesti talletettu kansallisiin keskuspankkeihin tai EKP:hen, olisi jatkossakin vapautettava negatiivisista koroista.

(6)

EKP:n neuvosto on myös katsonut tarpeelliseksi säätää, että tietyissä olosuhteissa EKP voi pyytää kansallisilta keskuspankeilta yksityiskohtaisia tietoja rahapolitiikkaan liittymättömistä talletuksista ja jakaa niitä EKP:n ja eurojärjestelmän sisällä tiukasti tiedonsaantitarpeeseen rajoittuen, kun EKP yksittäistapauksessa pitää kyseisiä tietoja tarpeellisina, jotta eurojärjestelmä voi arvioida tällaisten talletusten mahdollisia vaikutuksia rahapolitiikan toteuttamiseen.

(7)

Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja jotta kansallisilla keskuspankeilla olisi riittävästi aikaa valmistautua uuden korkolinjauksen soveltamiseen rahapolitiikkaan liittymättömiin talletuksiin, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä joulukuuta 2024,

1)

’talletuksella’ euromääräistä tai muun rahayksikön määräistä hyvityssaldoa, joka perustuu joko kansallisessa keskuspankissa tai EKP:ssä olevalla tilillä pidettäviin varoihin taikka sellaisiin tilapäisiin olosuhteisiin, jotka liittyvät kansallisen keskuspankin tai EKP:n tarjoamiin muihin palveluihin ja joista aiheutuu kyseisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n taseeseen kirjattava velka, joka tämän kansallisen keskuspankin tai EKP:n on sovellettavien sopimus- tai sääntelyjärjestelyjen mukaisesti maksettava takaisin, mukaan lukien yön yli -talletukset ja määräaikaistalletukset;

2)

’€STR-korolla’ Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2019/1265 (5) (EKP/2019/19) 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyä ja EKP:n julkaisemaa euromääräisten markkinoiden lyhyttä korkoa;

3)

ilmaisulla ’€STR-OIS’ Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) (6) 1 artiklan 25 kohdassa määriteltyä yliyön indeksivaihtosopimusta (OIS), jossa jaksoittain vaihtuvan kelluvan koron maksuissa käytetään €STR-korkoa yliyönkorkona;

4)

’rahapolitiikkaan liittymättömillä talletuksilla’ talletuksia, jotka tehdään muussa tarkoituksessa kuin yhteisen rahapolitiikan toteuttamiseksi EKP:n neuvoston päätöksen mukaisesti ja joihin sovelletaan jotakin seuraavista säädöksistä: