EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32023R1184

Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1184, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

C/2023/1087

EUVL L 157, 20.6.2023, p. 11–19 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2023/1184/oj

20.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/11


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/1184,

annettu 10 päivänä helmikuuta 2023,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 3 kohdan seitsemännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset liikenteen polttoaineet ovat tärkeitä lisättäessä uusiutuvan energian osuutta aloilla, joiden odotetaan tukeutuvan kaasumaisiin ja nestemäisiin polttoaineisiin pitkällä aikavälillä, kuten meriliikenne ja ilmailu. On tarpeen ottaa käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan muuta kuin biologista alkuperää olevien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytettävää sähköä voidaan pitää kokonaan uusiutuvana. Tätä tarkoitusta varten ja ottaen huomioon direktiivin (EU) 2018/2001 yleiset ympäristötavoitteet on tarpeen vahvistaa puolueettomiin ja syrjimättömiin kriteereihin perustuvat selkeät säännöt. Sähköstä tuotettuja muuta kuin biologista alkuperää olevia nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita pidetään uusiutuvina periaatteessa vain, jos niihin käytetty sähkö on tuotettu uusiutuvista lähteistä. Uusiutuva sähkö voi olla peräisin laitoksesta, joka on suoraan yhteydessä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantolaitokseen (tavallisesti elektrolyysilaite) tai se voi olla peräisin suoraan sähköverkosta.

(2)

Lähes kaikkien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden energiasisältö perustuu elektrolyysillä tuotettuun uusiutuvaan vetyyn. Fossiilipohjaisesta sähköstä tuotetun vedyn päästöintensiteetti on huomattavasti suurempi kuin maakaasusta tavanomaisissa prosesseissa tuotetun vedyn päästöintensiteetti. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa tarvittavan sähkön kysyntä tyydytetään uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut unionin tarvetta siirtyä pikaisesti puhtaaseen energiaan ja vähentää riippuvuuttaan fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Komissio hahmotteli RepowerEU-tiedonannossa (2) strategiansa riippumattomuuden saavuttamiseksi Venäjän fossiilisista polttoaineista hyvissä ajoin ennen vuosikymmenen loppua. Muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla on tärkeä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa sekä yleisesti riippuvuuden vähentämisessä fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Sen vuoksi vahvistettavat kriteerit ovat tärkeitä myös, jotta varmistetaan, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien liikenteen polttoaineiden edellyttämän vedyn tuottamiseksi tarvittavan sähkön kysyntä ei johda Venäjältä peräisin olevien fossiilisten polttoaineiden tuonnin lisääntymiseen tarvittavan sähkön tuotantoa varten.

(3)

Tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä olisi sovellettava riippumatta siitä, tuotetaanko muuta kuin biologista alkuperää oleva nestemäinen tai kaasumainen liikenteen polttoaine unionin alueella vai sen ulkopuolella. Kun viitataan tarjousalueeseen ja taseselvitysjaksoon, jotka ovat käsitteitä, joita käytetään unionissa mutta ei kaikissa muissa maissa, on aiheellista sallia kolmansien maiden polttoaineiden tuottajien tukeutua vastaaviin käsitteisiin edellyttäen, että tämän asetuksen tavoite säilytetään ja kyseisen säännöksen täytäntöönpano perustuu kussakin kolmannessa maassa käytössä olevaan lähinnä samankaltaiseen käsitteeseen. Tarjousalueen osalta tällaisen käsitteen perustana voivat olla vastaavat markkinasäännöt, vastaavat sähköverkon fyysiset ominaisuudet, erityisesti yhteenliitännän taso, tai viime kädessä maa.

(4)

Vetyteollisuuden, sen arvoketjun ja markkinoiden vasta kehittyvä luonne merkitsee sitä, että uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten sekä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantolaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy usein merkittäviä lupamenettelyiden viivästyksiä ja muita odottamattomia esteitä, vaikka niiden toiminnan olisi määrä käynnistyä samanaikaisesti. Käytännön toteutettavuuden vuoksi on aiheellista ottaa huomioon enintään 36 kuukauden ajanjakso määritettäessä, onko uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen toiminta käynnistynyt sen jälkeen vai samaan aikaan kuin muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavan laitoksen toiminta. Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytettävän uusiutuvan sähkön hankkiminen suoralla liitännällä uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksesta, jota ei ole liitetty verkkoon, osoittaa, että sähkö tuotetaan kyseisessä laitoksessa. Jos uusiutuvan sähkön tuotantolaitos ja vedyn tuotantolaitos on kuitenkin liitetty myös verkkoon sen lisäksi, että ne on liitetty suoraan toisiinsa, olisi esitettävä todisteet siitä, että vedyn tuotannossa käytetty sähkö toimitetaan suoran liitännän kautta. Vedyn tuotannossa käytettävää sähköä suoran liitännän kautta toimittavan laitoksen olisi aina toimitettava uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Jos se toimittaa muuta kuin uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä, tuloksena saatavaa vetyä ei pitäisi katsoa uusiutuvaksi.

(5)

Tarjousalueilla, joilla uusiutuva sähkö muodostaa jo hallitsevan osuuden, verkosta otettu sähkö olisi katsottava kokonaan uusiutuvaksi edellyttäen, että muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotannon täyden kuorman käyttötuntimäärä rajoitetaan uusiutuvan sähkön osuuteen tarjousalueella ja että tämän osuuden ylittävää tuotantoa ei pidetä uusiutuvana. Uusien uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten lisääminen ei ole tarpeen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että uusiutuvan vedyn tuotanto tarjousalueella, jolla uusiutuvan energian osuus on yli 90 prosenttia, mahdollistaa direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa säädetyn kasvihuonekaasupäästöjen 70 prosentin vähentämistä koskevan kriteerin täyttymisen, ja koska se voi haitata sähköjärjestelmän toimintaa.

(6)

Vastaavasti tarjousalueilla, joilla tuotetun sähkön päästöintensiteetti on alle 18 gCO2eq/MJ, uusien uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten lisääminen ei ole tarpeen 70 prosentin päästövähennysten saavuttamiseksi uusiutuvan vedyn osalta. Tällaisissa tapauksissa on aiheellista katsoa verkosta otettu sähkö kokonaan uusiutuvaksi edellyttäen, että sähkön uusiutuvat ominaisuudet osoitetaan uusiutuvan sähkön hankintasopimuksilla ja soveltamalla ajallista ja maantieteellistä korrelaatiota koskevia kriteerejä. Jos näitä edellytyksiä ja kriteerejä ei noudateta, uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoon käytettävää sähköä ei voida pitää kokonaan uusiutuvana.

(7)

Lisäksi on aiheellista pitää verkosta otettua sähköä kokonaan uusiutuvana sellaisina aikoina, jolloin muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotanto tukee uusiutuvan energian tuotannon integrointia sähköjärjestelmään ja vähentää uusiutuvan sähköntuotannon ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn tarvetta.

(8)

Kaikissa muissa tapauksissa uusiutuvan vedyn tuotannolla olisi kannustettava uuden uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin käyttöönottoon, ja sen olisi tapahduttava silloin kun ja siellä missä uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä on saatavilla (ajallinen ja maantieteellinen korrelaatio), jotta vältetään luomasta kannustimia fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon lisäämiselle. Koska uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy usein merkittäviä lupamenettelyiden viivästyksiä, on aiheellista pitää uusiutuvan sähkön tuotantolaitosta uutena, jos sen toiminta on käynnistynyt aikaisintaan 36 kuukautta ennen muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantolaitoksen toiminnan käynnistymistä.

(9)

Sähkönhankintasopimukset ovat sopiva kannustin uuden uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin käyttöönotolle edellyttäen, että uusi uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetti ei saa taloudellista tukea sen vuoksi, että uusiutuvaa vetyä tuetaan jo, koska se voidaan ottaa huomioon direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklassa polttoaineen toimittajille asetetun velvoitteen täyttämisessä. Vaihtoehtoisesti polttoaineen tuottajat voisivat tuottaa muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa tarvittavan uusiutuvan sähkön myös omalla uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetillaan. Sähkönhankintasopimuksen peruuttaminen ei saisi vaikuttaa siihen, että uusiutuvan sähkön tuotantolaitosta voidaan pitää edelleen uutena laitoksena, jos siihen sovelletaan uutta sähkönhankintasopimusta. Lisäksi uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksen tuotantokapasiteettia lisäävän laajennuksen toiminnan voidaan katsoa käynnistyneen samanaikaisesti alkuperäisen laitoksen kanssa. Näin vältettäisiin mahdollinen tarve tehdä sähkönhankintasopimus eri laitosten kanssa aina, kun uusi laajennus otetaan käyttöön, mikä vähentää hallinnollista taakkaa. Uusiutuvan sähkön tuotantolaitokselle maksettavaa taloudellista tukea, joka maksetaan takaisin, tai taloudellista tukea maan hankintaa tai verkkoliitäntöjä varten ei pitäisi katsoa toimintatueksi tai investointitueksi.

(10)

Joidenkin uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman ja aurinkoenergian, vaihtelevan luonteen sekä sähköverkon ylikuormituksen vuoksi uusiutuvaa sähköä ei välttämättä ole jatkuvasti saatavilla uusiutuvan vedyn tuotantoon. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa säännöt, joilla varmistetaan, että uusiutuvaa vetyä tuotetaan silloin kun ja siellä missä uusiutuvaa sähköä on saatavilla.

(11)

Sen osoittamiseksi, että uusiutuvan vedyn tuotanto tapahtuu aikoina, jolloin uusiutuvaa sähköä on saatavilla, vedyn tuottajien olisi osoitettava, että uusiutuvan vedyn tuotanto tapahtuu saman kalenterikuukauden aikana kuin uusiutuvan sähkön tuotanto, että elektrolyysilaitteen käyttämä varastoitu sähkö on tuotettu uusiutuvista energialähteistä tai että elektrolyysilaite käyttää sähköä sellaisina aikoina, jolloin fossiilisiin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto ei ole sähkön alhaisten hintojen vuoksi taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi sähkön lisäkysyntä johtaa uusiutuvan sähköntuotannon lisääntymiseen eikä lisää fossiilisiin energialähteisiin perustuvaa sähkön tuotantoa. Synkronointikriteeriä olisi tiukennettava, kun vedyn tuotannon nopean mukauttamisen sekä sähköntuotannon ja vedyn tuotannon synkronoinnin mahdollistavat markkinat, infrastruktuuri ja teknologiat tulevat saataville.

(12)

Tarjousalueet on suunniteltu siten, että vältetään verkon ylikuormitus alueella. Sen varmistamiseksi, että uusiutuvaa vetyä tuottavan elektrolyysilaitteen ja uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen välinen sähköverkko ei ylikuormitu, on aiheellista edellyttää, että molemmat laitokset sijaitsevat samalla tarjousalueella. Jos ne sijaitsevat yhteenliitetyillä tarjousalueilla, sähkön hinnan sillä tarjousalueella, jolla uusiutuvan sähkön tuotantolaitos sijaitsee, olisi oltava yhtä suuri tai korkeampi kuin sillä tarjousalueella, jolla muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan, jotta se tukisi ylikuormituksen vähentämistä, tai sähkönhankintasopimuksen nojalla uusiutuvaa sähköä tuottavan laitoksen olisi sijaittava siihen tarjousalueeseen yhteenliitetyllä offshore-tarjousalueella, jolla elektrolyysilaite sijaitsee.

(13)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus asettaa elektrolyysilaitteiden sijaintia tarjousalueella koskevia lisäkriteereitä, jotta ne voivat ottaa huomioon tarjousalueidensa kansalliset erityispiirteet ja jotta tuetaan sähkö- ja vetyverkkojen yhdennettyä suunnittelua.

(14)

Polttoaineiden tuottajat voisivat yhdistellä joustavasti eri vaihtoehtoja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytettävän sähkön laskemiseksi edellyttäen, että kuhunkin sähköä verkkoon tuottavaan yksikköön sovelletaan vain yhtä vaihtoehtoa. Jotta varmistetaan sääntöjen asianmukainen noudattaminen, on aiheellista pyytää polttoaineiden toimittajia dokumentoimaan perusteellisesti, mistä vaihtoehdoista muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytettävä uusiutuva sähkö on otettu. Vapaaehtoisilla järjestelmillä ja kansallisilla järjestelmillä odotetaan olevan tärkeä rooli sääntöjen täytäntöönpanossa ja sertifioinnissa kolmansissa maissa, sillä jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tunnustetuista vapaaehtoisista järjestelmistä saadut todisteet.

(15)

Direktiivin (EU) 2018/2001 7 ja 19 artiklassa annetaan riittävät takeet siitä, että uusiutuvan vedyn tuotantoon käytettävän sähkön uusiutuvista ominaisuuksista voidaan hyötyä vain kerran ja vain yhdellä loppukäytön alalla. Direktiivin 7 artiklalla varmistetaan, että laskettaessa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta energian kokonaisloppukulutuksesta muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita ei oteta huomioon, koska niiden tuottamiseen käytetty uusiutuva sähkö on jo otettu huomioon. Direktiivin 19 artiklalla pitäisi välttää se, että sekä uusiutuvan sähkön tuottaja että kyseisestä sähköstä tuotettujen muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuottaja voivat saada alkuperätakuut, varmistamalla, että uusituvan sähkön tuottajalle myönnetyt alkuperätakuut peruutetaan.

(16)

Ajallisen korrelaation toteuttamista haittaavat lyhyellä aikavälillä tuntikohtaisen täsmäyttämisen mittaamista koskevat tekniset esteet, elektrolyysilaitteiden suunnittelulle aiheutuvat haasteet sekä sellaisen vetyinfrastruktuurin puute, joka mahdollistaa uusiutuvan vedyn varastoinnin ja siirron jatkuvia vetytoimituksia tarvitseville loppukäyttäjille. Sen vuoksi ajallista korrelaatiota koskevien kriteerien olisi oltava joustavampia alkuvaiheessa, jotta markkinatoimijat voivat ottaa käyttöön tarvittavat tekniset ratkaisut ja mahdollistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotannon lisääminen.

(17)

Koska uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen tarvitaan aikaa ja koska ei ole sellaisia uusia uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksia, jotka eivät saa tukea, tämän asetuksen 5 artiklan a ja b alakohdan vaatimuksia olisi sovellettava vasta myöhemmässä vaiheessa.

(18)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon myötä riippuvuuden fossiilisista polttoaineista sähköntuotannossa pitäisi vähentyä ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden pitäisi kasvaa. Komission olisi seurattava tiiviisti tätä kehitystä ja arvioitava tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten vaikutusta, erityisesti ajallista korrelaatiota koskevien vaatimusten asteittaisen tiukentamisen vaikutusta, tuotantokustannuksiin, kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin ja energiajärjestelmään ja toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2028.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt sen määrittämiseksi, milloin muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoon käytetty sähkö voidaan katsoa kokonaan uusiutuvaksi. Näitä sääntöjä sovelletaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoon, joka tapahtuu elektrolyysillä, ja vastaavasti vähemmän yleisiin tuotantomenetelmiin.

Sääntöjä sovelletaan riippumatta siitä, tuotetaanko muuta kuin biologista alkuperää oleva nestemäinen tai kaasumainen liikenteen polttoaine unionin alueella vai sen ulkopuolella.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’tarjousalueella’ jäsenvaltioiden osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (3) 2 artiklan 65 alakohdassa määriteltyä tarjousaluetta tai kolmansien maiden osalta jotain vastaavaa käsitettä;

2)

’erillisellä linjalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2019/944 (4) 2 artiklan 41 alakohdassa määriteltyä erillistä linjaa;

3)

’uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksella’ yksittäisiä yksiköitä tai yksikköryhmiä, jotka tuottavat sähköä yhdessä tai useammassa paikassa samoista tai eri direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 alakohdassa määritellyistä uusiutuvista lähteistä, lukuun ottamatta yksiköitä, jotka tuottavat sähköä biomassasta, ja varastointiyksikköjä;

4)

’polttoaineen tuottajalla’ talouden toimijaa, joka tuottaa muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta;

5)

’toiminnan käynnistymisellä’ muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tai uusiutuvan sähkön tuotannon aloittamista ensimmäisen kerran tai sellaisen direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 10 alakohdassa määritellyn voimalaitoksen päivittämisen jälkeen, jonka edellyttämät investoinnit ylittävät 30 prosenttia vastaavan uuden laitoksen rakentamiseen tarvittavista kustannuksista;

6)

’älykkäällä mittausjärjestelmällä’ direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 23 alakohdassa määriteltyä älykästä mittausjärjestelmää;

7)

’taseselvitysjaksolla’ unionin osalta asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä taseselvitysjaksoa tai kolmansien maiden osalta jotain vastaavaa käsitettä.

3 artikla

Säännöt uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksesta suoran liitännän kautta saatavan sähkön laskemiseksi kokonaan uusiutuvaksi

Osoittaakseen täyttäneensä direktiivin (EU) 2018/2001 27 artiklan 3 kohdan viidennessä alakohdassa vahvistetut kriteerit, jotta uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksesta suoralla liitännällä saatava sähkö voidaan laskea kokonaan uusiutuvaksi, polttoaineen tuottajan on esitettävä todisteet seuraavista seikoista:

a)

uusiutuvan sähkön tuotantolaitokset on liitetty muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantolaitokseen erillisellä linjalla tai uusiutuvan sähkön tuotanto ja muuta kuin biologista alkuperää olevan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotanto tapahtuu samassa laitoksessa;

b)

uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten toiminta käynnistyi aikaisintaan 36 kuukautta ennen muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavan laitoksen toiminnan käynnistymistä; jos olemassa olevaan muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavaan laitokseen lisätään uutta tuotantokapasiteettia, lisäkapasiteetin katsotaan olevan osa olemassa olevaa laitosta edellyttäen, että kapasiteetti lisätään samalle laitosalueelle ja lisäys tehdään viimeistään 36 kuukauden kuluttua alkuperäisen laitoksen toiminnan käynnistymisestä;

c)

sähkön tuotantolaitosta ei ole liitetty verkkoon tai sähkön tuotantolaitos on liitetty verkkoon, mutta älykkäällä mittausjärjestelmällä, jolla mitataan kaikkia verkosta tulevia sähkövirtoja, osoitetaan, ettei verkosta oteta sähköä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuottamiseksi.

Jos polttoaineen tuottaja käyttää myös verkosta otettua sähköä, se voi laskea sen kokonaan uusiutuvaksi, jos se täyttää 4 artiklassa vahvistetut säännöt.

4 artikla

Yleiset säännöt verkosta otettavan sähkön laskemiseksi kokonaan uusiutuvaksi

1.   Polttoaineiden tuottajat voivat laskea verkosta otetun sähkön kokonaan uusiutuvaksi, jos muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottava laitos sijaitsee tarjousalueella, jolla uusiutuvan sähkön keskimääräinen osuus edellisenä kalenterivuonna oli yli 90 prosenttia ja muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotanto ei ylitä enimmäistuntimäärää, joka on vahvistettu suhteessa uusiutuvan sähkön osuuteen tarjousalueella.

Tämä enimmäistuntimäärä lasketaan kertomalla kunkin kalenterivuoden tuntien kokonaismäärä uusiutuvan sähkön osuudella, joka on ilmoitettu siltä tarjousalueelta, jolla muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuotetaan. Uusiutuvan sähkön keskimääräinen osuus määritetään jakamalla direktiivin (EU) 2018/2001 7 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti laskettu uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutus tarjousalueella kaikista energialähteistä, poislukien aiemmin ylöspäin pumpattu vesi, tuotetun sähkön bruttotuotannolla, sellaisena kuin se määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 (5) liitteessä B, ja lisäämällä siihen sähkön tuonti tarjousalueelle ja vähentämällä siitä sähkön vienti tarjousalueelta. Kun uusiutuvan sähkön keskimääräinen osuus ylittää 90 prosenttia kalenterivuoden aikana, sen katsotaan edelleen olevan yli 90 prosenttia seuraavien viiden kalenterivuoden ajan.

2.   Jos 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, polttoaineen tuottajat voivat laskea verkosta otetun sähkön kokonaan uusiutuvaksi, jos muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantolaitos sijaitsee tarjousalueella, jolla tuotetun sähkön päästöintensiteetti on alle 18 gCO2eq/MJ, edellyttäen, että seuraavat kriteerit täyttyvät:

a)

polttoaineiden tuottajat ovat tehneet suoraan tai välittäjien kautta yhden tai useamman uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka tuottavat sähköä uusiutuvista energialähteistä yhdessä tai useammassa uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksessa, vähintään yhtä suuresta määrästä kuin kokonaan uusiutuvaksi ilmoitetun sähkön määrä ja ilmoitettu sähkö on tosiasiallisesti tuotettu kyseisessä laitoksessa tai kyseisissä laitoksissa;

b)

ajallista ja maantieteellistä korrelaatiota koskevat 6 ja 7 artiklan mukaiset edellytykset täyttyvät.

Sähköntuotannon päästöintensiteetti määritetään viimeisimpien saatavilla olevien tietojen perusteella samalla tavalla kuin jota käytetään verkkosähkön keskimääräisen hiili-intensiteetin laskemiseen direktiivin (EU) 2018/2001 28 artiklan 5 kohdan nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä vahvistetussa muuta kuin biologista alkuperää olevista uusiutuvista nestemäisistä ja kaasumaisista liikenteen polttoaineista ja kierrätetyistä hiilipitoisista polttoaineista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten arviointimenetelmässä.

Kun sähköntuotannon päästöintensiteetti on pienempi kuin 18 gCO2eq/MJ kalenterivuoden aikana, sähkön keskimääräisen päästöintensiteetin katsotaan olevan edelleen pienempi kuin 18 gCO2eq/MJ seuraavien viiden kalenterivuoden ajan.

3.   Verkosta otettu sähkö, jota käytetään muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuottamiseen, voidaan myös laskea kokonaan uusiutuvaksi, jos muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuottamiseen käytetty sähkö kulutetaan sellaisella taseselvitysjaksolla, jonka ajalta polttoaineen tuottaja voi kansalliselta siirtoverkonhaltijalta saadun näytön perusteella osoittaa, että

a)

uusiutuvia energialähteitä käyttävien sähkön tuotantolaitosten ajojärjestystä muutettiin alaspäin asetuksen (EU) 2019/943 13 artiklan mukaisesti,

b)

muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantoon kulutettu sähkö vähensi ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn tarvetta vastaavalla määrällä.

4.   Jos 1, 2 ja 3 kohdan edellytykset eivät täyty, polttoaineiden tuottajat voivat laskea verkosta otetun sähkön kokonaan uusiutuvaksi, jos se täyttää 5, 6 ja 7 artiklan mukaiset täydentävyyttä, ajallista korrelaatiota ja maantieteellistä korrelaatiota koskevat edellytykset.

5 artikla

Täydentävyys

Edellä 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun täydentävyyttä koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos polttoaineiden tuottajat tuottavat omissa laitoksissaan uusiutuvaa sähköä vähintään yhtä suuren määrän kuin kokonaan uusiutuvaksi ilmoitetun sähkön määrä tai ne ovat tehneet suoraan tai välittäjien kautta yhden tai useamman uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka tuottavat sähköä uusiutuvista energialähteistä yhdessä tai useammassa uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksessa, vähintään yhtä suuresta määrästä kuin kokonaan uusiutuvaksi ilmoitetun sähkön määrä ja ilmoitettu sähkö on tosiasiallisesti tuotettu kyseisessä laitoksessa tai kyseisissä laitoksissa edellyttäen, että seuraavat kriteerit täyttyvät:

a)

Uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen toiminta käynnistyi aikaisintaan 36 kuukautta ennen muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavan laitoksen toiminnan käynnistymistä.

Jos uusiutuvan sähkön tuotantolaitos täytti tämän kohdan ensimmäisen alakohdan vaatimukset sellaisen polttoaineen toimittajan kanssa tehdyn uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen nojalla, jonka voimassaolo on päättynyt, sen toiminnan katsotaan uuden uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen nojalla käynnistyneen samanaikaisesti muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavan laitoksen kanssa.

Jos olemassa olevaan muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottavaan laitokseen lisätään uutta tuotantokapasiteettia, lisäkapasiteetin toiminnan katsotaan käynnistyneen samaan aikaan kuin alkuperäisen laitoksen edellyttäen, että kapasiteetti lisätään samalle laitosalueelle ja lisäys tehdään viimeistään 36 kuukauden kuluttua alkuperäisen laitoksen toiminnan käynnistymisestä.

b)

Uusiutuvan sähkön tuotantolaitos ei ole saanut toiminta- tai investointitukea, lukuun ottamatta laitosten ennen niiden päivittämistä saamaa tukea, rahoitustukea maan hankintaa tai verkkoliitäntöjä varten, tukea, joka ei ole nettotukea, kuten tukea, joka maksetaan kokonaisuudessaan takaisin, ja tukea sellaisille uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksille, jotka tuottavat sähköä tutkimukseen, testaukseen ja demonstrointiin käytettävää muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottaville laitoksille.

6 artikla

Ajallinen korrelaatio

Joulukuun 31 päivään 2029 asti edellä 4 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun ajallista korrelaatiota koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan saman kalenterikuukauden aikana kuin uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen mukaisesti tuotettu uusiutuva sähkö tai se tuotetaan uusiutuvalla sähköllä, joka on peräisin elektrolyysilaitteen tai uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen kanssa saman verkkoliitäntäpisteen takana sijaitsevasta uudesta varastosta, joka on ladattu saman kalenterikuukauden aikana kuin uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen mukainen sähkö on tuotettu.

Tammikuun 1 päivästä 2030 ajallista korrelaatiota koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan saman yhden tunnin ajanjakson aikana kuin uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen mukaisesti tuotettu uusiutuva sähkö tai se tuotetaan uusiutuvalla sähköllä, joka on peräisin elektrolyysilaitteen tai uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksen kanssa saman verkkoliitäntäpisteen takana sijaitsevasta uudesta varastosta, joka on ladattu saman yhden tunnin ajanjakson aikana kuin uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen mukainen sähkö on tuotettu. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tässä kohdassa vahvistettuja sääntöjä 1 päivästä heinäkuuta 2027 alkaen alueellaan tuotettuun muuta kuin biologista alkuperää olevaan uusiutuvaan nestemäiseen ja kaasumaiseen liikenteen polttoaineeseen ilmoitettuaan asiasta komissiolle.

Ajallista korrelaatiota koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän aina, jos muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan yhden tunnin ajanjakson aikana, jolloin komission asetuksen (EU) 2015/1222 (6) 39 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu vuorokausimarkkinoiden yhteenkytkennästä saatava sähkön selvityshinta tarjousalueella on enintään 20 euroa megawattitunnilta tai alhaisempi kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (7) vaatimusten täyttämiseksi määritetyn yhtä hiilidioksiditonnia vastaavan määrän päästämistä ympäristöön kyseisenä ajanjaksona koskevan oikeuden hinta kerrottuna luvulla 0,36.

7 artikla

Maantieteellinen korrelaatio

1.   Edellä 4 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun maantieteellistä korrelaatiota koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos vähintään yksi seuraavista elektrolyysilaitteen sijaintia koskevista kriteereistä täyttyy:

a)

uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen nojalla uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottava laitos sijaitsee tai sijaitsi toiminnan käynnistyessä samalla tarjousalueella kuin elektrolyysilaite;

b)

uusiutuvan sähkön tuotantolaitos sijaitsee yhteenliitetyllä tarjousalueella, joka voi olla toisessa jäsenvaltiossa, ja 6 artiklassa tarkoitetut vuorokausimarkkinoiden sähkön hinnat yhteenliitetyllä tarjousalueella kyseisenä ajanjaksona ovat yhtä suuret tai korkeammat kuin sillä tarjousalueella, jolla muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotetaan;

c)

uusiutuvan sähkön hankintasopimuksen nojalla uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottava laitos sijaitsee offshore-tarjousalueella, joka on yhteenliitetty siihen tarjousalueeseen, jolla elektrolyysilaite sijaitsee.

2.   Rajoittamatta asetuksen (EU) 2019/943 14 ja 15 artiklan soveltamista jäsenvaltiot voivat 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien lisäksi ottaa käyttöön elektrolyysilaitteiden ja uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten sijaintia koskevia lisäkriteerejä sen varmistamiseksi, että kapasiteetin lisäykset ovat yhteensopivia vety- ja sähköverkon kansallisen suunnittelun kanssa. Mahdolliset lisäkriteerit eivät saa haitata sähkön sisämarkkinoiden toimintaa.

8 artikla

Yhteiset säännöt

Polttoaineiden tuottajien on toimitettava seuraavat luotettavat tiedot, jotka osoittavat kaikkien 3–7 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamisen, tarvittaessa kunkin tunnin osalta:

a)

muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuottamiseen käytetyn sähkön määrä eriteltynä seuraavasti:

i)

verkosta otetun sähkön määrä, jota ei katsota kokonaan uusiutuvaksi, sekä uusiutuvan sähkön osuus;

ii)

sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi, koska se on saatu suoralla liitännällä uusiutuvan sähkön tuotantolaitoksesta 3 artiklan mukaisesti;

iii)

verkosta otetun sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

iv)

sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi 4 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

v)

sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

vi)

sähkön määrä, joka katsotaan kokonaan uusiutuvaksi 4 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

b)

uusiutuvan sähkön tuotantolaitosten tuottaman uusiutuvan sähkön määrä riippumatta siitä, onko laitokset liitetty suoraan elektrolyysilaitteeseen tai käytetäänkö uusiutuvaa sähköä muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantoon vai muihin tarkoituksiin;

c)

polttoaineen tuottajan tuottaman muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan ja uusiutumattoman nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen määrä.

9 artikla

Vaatimustenmukaisuuden todistaminen

Riippumatta siitä, onko muuta kuin biologista alkuperää oleva uusiutuva nestemäinen ja kaasumainen liikenteen polttoaine tuotettu unionin alueella vai sen ulkopuolella, polttoaineiden tuottajat voivat käyttää kansallisia tai kansainvälisiä vapaaehtoisia järjestelmiä, jotka komissio on tunnustanut direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 4 kohdan mukaisesti, osoittaakseen tämän asetuksen 3–7 artiklassa säädettyjen kriteerien noudattamisen, tarpeen mukaan 8 artiklan mukaisesti.

Jos polttoaineen tuottaja toimittaa näyttöä tai tietoja, jotka on saatu sellaisesta järjestelmästä, josta on tehty direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 4 kohdan mukainen päätös, siltä osin kuin tällainen päätös kattaa järjestelmän osalta mainitun direktiivin 27 artiklan 3 kohdan viidennen ja kuudennen alakohdan säännösten noudattamisen osoittamisen, jäsenvaltion ei pidä vaatia muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden toimittajia toimittamaan lisänäyttöä tässä asetuksessa vahvistettujen kriteerien noudattamisesta.

10 artikla

Raportointi

Komissio antaa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2028 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten vaikutusta, myös ajallisen korrelaation vaikutusta, tuotantokustannuksiin, kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin ja energiajärjestelmään.

11 artikla

Siirtymävaihe

Edellä olevaa 5 artiklan a ja b alakohtaa ei sovelleta ennen 1 päivää tammikuuta 2038 muuta kuin biologista alkuperää olevaa uusiutuvaa nestemäistä ja kaasumaista liikenteen polttoainetta tuottaviin laitoksiin, joiden toiminta käynnistyy ennen 1 päivää tammikuuta 2028. Tätä vapautusta ei sovelleta sellaiseen muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan nestemäisen ja kaasumaisen liikenteen polttoaineen tuotantokapasiteettiin, joka lisätään 1 päivän tammikuuta 2028 jälkeen.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä helmikuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82.

(2)  COM(2022) 108 final.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoista (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).

(6)  Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).


Top