(1)

Euroopan komissio otti asetuksella (EU) 2016/1328 (3) käyttöön polkumyyntitullit tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Venäjän federaatiosta, jäljempänä ’Venäjä’, peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Kiinasta tulevaan tuontiin tällä hetkellä sovellettava polkumyyntitulli on 19,7 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta, 20,5 prosenttia otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten osalta ja 22,1 prosenttia kaikkien muiden yritysten osalta, ja Venäjältä tulevaan tuontiin sovellettava tulli on 18,7–34 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta ja 36,1 prosenttia kaikkien muiden yritysten osalta.

(3)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(4)

Tarkastelupyynnön esitti 3 päivänä toukokuuta 2021 European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’pyynnön esittäjä’, kylmävalssattuja teräslevytuotteita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(5)

Perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan nojalla perustettua komiteaa kuultuaan komissio oli päätellyt, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa varten oli riittävästi näyttöä, se pani 3 päivänä elokuuta 2021 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, joka koski Kiinasta ja Venäjältä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuontia unioniin. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(6)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2017 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(7)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjälle, kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville Kiinassa ja Venäjällä toimiville tuottajille, Kiinan ja Venäjän viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(8)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Komissio sai huomautuksia kolmelta venäläiseltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, Venäjän viranomaisilta, yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta ja yhdeltä käyttäjältä.

(9)

Vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että hakija ei ollut esittänyt riittävää ja luotettavaa näyttöä Venäjältä peräisin olevan vahingollisen polkumyyntituonnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä. Lisäksi Venäjän viranomaiset, venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat, etuyhteydetön tuoja sekä yksi käyttäjä väittivät, että unionin tuotannonalan vahingollisen tilanteen ja Kiinasta ja Venäjältä tulevan kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnin välillä ei ole syy-yhteyttä. Osapuolten perusteluna oli se, että mahdollinen unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui muista tekijöistä kuin Venäjältä ja Kiinasta tulevasta vahinkoa aiheuttavasta tuonnista, koska tuonnin määrä asianomaisista maista oli erittäin vähäinen.

(10)

Kuten myös vireillepanoilmoituksessa todettiin, pyynnön esittäjä väitti kuitenkin, että ”alun perin vahvistettu vahingon poistuminen on johtunut pääasiassa toimenpiteiden voimassaolosta ja että asianomaisista maista peräisin olevan polkumyyntihinnoilla tapahtuvan huomattavan tuonnin toistuminen johtaisi todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta” (6). Tarkastelua koskevan tutkimuksen tarkoituksena on määrittää, onko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä toimenpiteiden voimassaolon päättymisen vuoksi. Pyynnön esittäjän vireillepanovaiheessa toimittamat tiedot riittivät osoittamaan, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama vahinko toistuisi, jos polkumyynnillä tapahtuva tuonti jatkuisi suurina määrinä. Sen vuoksi komissio hylkäsi osapuolten esittämät syy-yhteyttä koskevat väitteet.

(11)

Venäjän viranomaiset väittivät, että pyynnön esittäjä ei normaaliarvoa laskiessaan esittänyt riittävää näyttöä polkumyynnin lisääntymisestä polkumyynnin vastaisen sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Lisäksi ne väittivät, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön avoimessa versiossa olevat tiedot eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia eikä niissä esitetty marginaalin laskemiseen käytettyjä tarkkoja lukuja, sillä kuljetuskustannukset, vientikustannukset sekä hinnat kylmävalssattujen teräslevytuotteiden venäläisillä markkinoilla oli esitetty likimääräisinä lukuina, kuten itse laskelmatkin. Venäjän viranomaiset pyysivät komissiota tarkastamaan pyynnössä esitetyt laskelmat ja toimittamaan näyttöä siitä, että ne ovat luotettavia. Lisäksi Venäjän viranomaiset viittasivat polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6 artiklan 2 kohtaan ja totesivat, että pyynnön esittäjä esti Venäjän viranomaisia, venäläisiä tuottajia ja muita asianomaisia osapuolia puolustamasta etujaan täysimääräisesti, koska niillä ei ollut mahdollisuutta kohtuulliseen käsitykseen luottamuksellisesti toimitettujen tietojen sisällöstä, joten ne pyysivät komissiota ja Euroferia toimittamaan yksityiskohtaisempia tietoja polkumyyntimarginaalia koskevista laskelmista.

(12)

Näytön riittävyyttä koskevan väitteen osalta tarkastelupyynnössä todettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen vienti Venäjältä unioniin väheni jyrkästi alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksoon verrattuna. Sen vuoksi pyynnössä arvioitiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä muihin kolmansiin maihin kuin unioniin suuntautuvan viennin hintojen perusteella. Pyynnössä esitetyn näytön analyysi osoitti, että polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä oli riittävästi näyttöä.

(13)

Pyynnössä laskettu polkumyyntimarginaali pohjautui venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntöön kolmansien maiden markkinoilla, eikä se välttämättä vastannut tutkimuksessa laskettua tarkkaa polkumyynnin tasoa. Pyynnön esittäjä toimitti pyynnössä kuitenkin vientihinnasta ja normaaliarvosta riittävästi näyttöä, joka osoitti, että polkumyynnin toistuminen oli todennäköistä. Pyynnön esittäjä toimitti myös riittävän yksityiskohtaisen kuvauksen polkumyynnin laskennassa käytetystä menetelmästä, jotta luottamuksellisesti toimitettujen tietojen sisällöstä oli mahdollista saada kohtuullinen käsitys.

(14)

Arvioidakseen venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden normaaliarvoa pyynnön esittäjä oli kerännyt tietoja sekä julkisesti saatavilla olevista että tilausmaksuun perustuvista lähteistä tietoa kylmävalssattujen teräslevytuotteiden kotimaan myyntihinnoista, joita tärkeimmät viejät veloittivat tonnia kohti kotimarkkinoillaan viitejakson aikana. Komissio tarkasti ja vahvisti vientihinnan Global Trade Atlas -tietokannan, jäljempänä ’GTA’, avulla.

(15)

Koska tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Venäjältä unioniin on ollut erittäin vähäistä vuonna 2016 käyttöön otettujen polkumyyntitullien jälkeen, pyynnön esittäjä käytti vientihinnan perusteena useista lähteistä saatuja hintatietoja, jotka koskivat venäläisten kylmävalssattujen teräslevytuotteiden vientimyyntiä kolmansiin maihin vuonna 2020. Nämä kylmävalssattujen teräslevytuotteiden vientihinnat tonnia kohti määritettiin Venäjän vientihintoja koskevien markkinatietojen perusteella. Vientihinta tarkastettiin ja vahvistettiin Venäjän kolmen tärkeimmän vientikohteen keskimääräisten GTA-hintojen avulla.

(16)

Pyynnön esittäjä oli näin ollen verrannut Venäjältä peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden noudettuna-vientihintaa Venäjän kotimarkkinahintoihin perustuvaan normaalihintaan.

(17)

Edustavuutta koskevassa tutkimuksessa komissio otti huomioon ainoastaan ne seikat, joiden osalta näyttö oli riittävää ja tarkkaa.

(18)

Näin ollen Venäjän viranomaisten väitteet hylättiin.

(19)

Komissio katsoo, että asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa oleva pyynnön ei-luottamuksellinen versio sisältää kaiken olennaisen näytön ja ei-luottamukselliset tiivistelmät luottamuksellisista tiedoista, jotta asianomaiset osapuolet voivat asianmukaisesti käyttää puolustautumisoikeuksiaan. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(20)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(21)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otokseen kolme unionin tuottajaa. Komissio valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärien perusteella. Otokseen kuului kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli yli 30 prosenttia ja arvioidusta kokonaismyyntimäärästä yli 20 prosenttia.

(22)

Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asiasta ei saatu huomautuksia, joten alustava otos vahvistettiin ja sen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(23)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä mainitut tiedot.

(24)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei vastannut otantalomakkeeseen. Sen vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(25)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Venäjällä ja Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan ja Venäjän viranomaisia nimeämään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(26)

Vireillepanon yhteydessä komissio asetti kyselylomakkeiden kopiot saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla.

(27)

Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Komissio ilmoitti Kiinan kansantasavallan edustustolle Euroopan unionissa aikomuksestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Asiasta ei saatu huomautuksia.

(28)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinasta tulevaa tuontia koskevat päätelmät tehtiin näin ollen käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti hyödyntäen etenkin vientiä ja tuontia koskevia kauppatilastoja (Eurostat, GTA (7) ja OECD (8)).

(29)

Kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka toimittivat pyydetyt tiedot ja suostuivat osallistumaan otantaan, olivat PJSC Magnitogorsk Iron and Steel Works, jäljempänä ’MMK’, ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset, jäljempänä ’MMK-ryhmä’, PJSG Novolipetsk Steel, jäljempänä ’NLMK’, ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset, jäljempänä ’NLMK-ryhmä’, sekä PJSC Severstal, jäljempänä ’Severstal’, ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset, jäljempänä ’Severstal-ryhmä’. Kyseiset kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa kuitenkin ilmoittivat komissiolle 6 päivänä syyskuuta 2021, että ne olivat päättäneet olla toimittamatta yksittäisiä kyselylomakevastauksia mutta toimisivat komission kanssa yhteistyössä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun kaikkien muiden näkökohtien, kuten tarkastelupyyntöä koskevien huomautusten, vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden sekä unionin edun, osalta. Lisäksi kyseiset kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa toimittivat 13 päivänä syyskuuta 2021 huomautuksia, jotka koskivat toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelupyyntöä, väitettä vahingollisen polkumyynnin jatkumisesta ja todennäköisestä toistumisesta sekä unionin etua. Ne kehottivat komissiota suorittamaan valikoivan tarkastuksen huomautusten yhteydessä toimitetuille asiaankuuluville yrityskohtaisille tiedoille, jotka koskivat muun muassa tuotantoa, kapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta.

(30)

Saatuaan nämä tiedot komissio ilmoitti 21 päivänä syyskuuta ja 19 päivänä marraskuuta 2021 edellä mainituille vientiä harjoittaville tuottajille, että se pitää niitä yhteistyöstä kieltäytyneinä osapuolina ja aikoo soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa ja käyttää tutkimuksessa käytettävissä olevia tietoja päätelmiensä perustana. Komissio ilmoitti myös Venäjän viranomaisille aikomuksestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(31)

Komissio sai 30 päivänä syyskuuta ja 29 päivänä marraskuuta 2021 kolmelta venäläiseltä vientiä harjoittavalta tuottajalta perusasetuksen 18 artiklan soveltamista koskevia huomautuksia. Tuottajat olivat eri mieltä komission arviosta niiden yhteistyössä toimimisesta ja toistivat aikomuksensa toimia yhteistyössä muiden tarkasteluun liittyvien näkökohtien, kuten tarkastelupyyntöä koskevien huomautusten, vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden ja unionin edun, osalta. Ne pyysivät uudestaan komissiota tarkastamaan tuotantoa, kapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta koskevat tiedot, jotka ne olivat toimittaneet.

(32)

Venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät tältä osin toimittaneet kyselyvastauksissaan pyydettyjä tarvittavia tietoja. Komissio katsoi, että venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat vain hajanaisia tietoja, jotka rajoittuivat tuotantoon, kapasiteettiin ja tuotantomäärään ilman asiaa tukevaa näyttöä. Näin ollen komissio käytti asiakirja-aineistossa saatavilla olevia tietoja 30 kappaleessa esitetyllä tavalla, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet komissiolle riittäviä ja luotettavia tietoja kohtuullisen täsmällisten päätelmien tekemiseksi. Komissio käytti tässä yhteydessä kuitenkin venäläisten tuottajien toimittamia tietoja siinä määrin kuin se oli mahdollista.

(33)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(34)

Komissio lähetti kyselylomakkeet myös otokseen valituille unionin tuottajille. Nämä kyselylomakkeet oli vireillepanopäivänä asetettu saataville myös verkossa (9). Lisäksi komissio lähetti kyselylomakkeen unionin tuottajien järjestölle Euroferille.

(35)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset kaikilta kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja Euroferilta.

(36)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Koronaviruspandemian puhkeamisen ja sen johdosta toteutettujen toimenpiteiden vuoksi (ks. asiaa koskeva ilmoitus (10)) komissio ei kyennyt tekemään tarkastuskäyntejä otokseen valittujen yritysten toimitiloihin. Sen sijaan komissio ristiintarkasti videoneuvottelun välityksellä seuraavien yritysten toimittamat tiedot:

—

Voestalpine Stahl GmbH, Itävalta

—

ThyssenKrupp Steel Europe AG, Saksa

—

ArcelorMittal Belgium, Belgia

(37)

Komissio ilmoitti 19 päivänä elokuuta 2022 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa Kiinasta ja Venäjältä tulevassa tuonnissa sovellettavat polkumyyntitullit. Kaikille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia päätelmistä.

(38)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen.

(39)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli raudasta tai seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä, ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, valmistetut kaikenlevyiset kylmävalssatut pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, ei enempää valmistetut kuin kylmävalssatut levyvalmisteet, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7209 15 00 (Taric-koodi 7209150090), 7209 16 90, 7209 17 90, 7209 18 91, ex 7209 18 99 (Taric-koodi 7209189990), ex 7209 25 00 (Taric-koodi 7209250090), 7209 26 90, 7209 27 90, 7209 28 90, 7211 23 30, ex 7211 23 80 (Taric-koodit 7211238019, 7211238095 ja 7211238099), ex 7211 29 00 (Taric-koodit 7211290019 ja 7211290099), 7225 50 80 ja 7226 92 00, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(40)

Seuraavat tuotelajit eivät kuulu tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmään:

(41)

Kylmävalssatut teräslevytuotteet valmistetaan kuumavalssatuista keloista. Kylmävalssauksessa levy tai lanka – joka on ensin kuumavalssattu ja peitattu – kulkee kylmien valssien välistä eli lämpötila on alle metallin pehmenemislämpötilan. Kylmävalssatut teräslevytuotteet valmistetaan siten, että ne täyttävät tietyt määrätyt vaatimukset tai loppukäyttäjän asettamat vaatimukset. Ne voidaan toimittaa eri muodoissa: keloina (myös öljyttyinä), tiettyyn pituuteen leikattuna (levyt) tai ohuina liuskoina. Kylmävalssatut teräslevytuotteet ovat teollisia tuotteita, joita loppukäyttäjät ostavat eri käyttötarkoituksia varten, pääasiassa valmistusteollisuuteen (teollisuus yleensä, pakkausteollisuus, autoteollisuus) mutta myös rakentamiseen.

(42)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta ja Venäjältä peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

(43)

Alkuperäisen tutkimuksen tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

(44)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(45)

Tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonti Kiinasta jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, joskin vähemmässä määrin kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli 1 päivän huhtikuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2015 välillä). Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta peräisin olevien tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnin osuus unionin markkinoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli alle 1 prosentti, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikana oli 10,3 prosenttia (11). Absoluuttisina lukuina ilmaistuna Kiinan vienti unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 32 000 tonnia, mikä on merkittävästi vähemmän kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla, jolloin Kiinan vienti unioniin oli noin 732 000 tonnia (12).

(46)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio totesi, että tarkasteltavana olevan tuotteen vienti Kiinasta unionin markkinoille tapahtui merkittävillä polkumyyntihinnoilla. Yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien polkumyyntimarginaalit olivat 52,7–59,2 prosenttia. Alhaisemman tullin säännön soveltamisen vuoksi Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavat polkumyyntitullit asetettiin huomattavasti alemmalle tasolle eli 19,7–22,1 prosenttia.

(47)

Yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, kuten 27 kappaleessa todetaan. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio saattaa soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(48)

Näin ollen Kiinaa koskevat päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä tehtiin käytettävissä olleiden tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Nämä tiedot saatiin erityisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanopyynnöstä, asianomaisten osapuolten huomautuksista ja muista tietolähteistä, kuten tuontia ja vientiä koskevista kauppatilastoista (Eurostat, GTA (13) ja OECD (14)) sekä riippumattomilta taloudellisten tietojen tarjoajilta, kuten Dunn & Bradstreetin julkaisema Global Financials -tietokanta (15).

(49)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(50)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Näin ollen komissio ilmoitti 13 syyskuuta 2021 päivätyllä verbaalinootilla Kiinan viranomaisille käyttävänsä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(51)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2. kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön mukaan Brasilia on Kiinan osalta mahdollinen edustava kolmas maa, jonka perusteella voidaan määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuva normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(52)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 24 päivänä marraskuuta 2020 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi mahdolliset edustavat maat vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella (nämä maat olivat Brasilia, Meksiko, Venäjä ja Turkki). Komissio ei saanut ensimmäistä muistiota koskevia huomautuksia.

(53)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 17 päivänä maaliskuuta 2022 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’toinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Brasilian edustavaksi maaksi. Asiasta ei saatu huomautuksia.

(54)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(55)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja että”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa”.

(56)

Kuten seuraavissa alajaksoissa selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista ottaen huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä.

(57)

Hiljattaisissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa (16) komissio totesi, että alalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(58)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (17). Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, josta saadaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksen pääraaka-aine, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (18), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (19). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja valtion puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi sen sijaan, että niitä jaettaisi markkinavoimien perusteella (20). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (21). Samalla tavalla komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (22) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (23), jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa.

(59)

Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli tässäkin tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (24), jäljempänä ’maaraportti’, sisältämään näyttöön. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä ja teki omia tutkimuksiaan eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten myös sen aiemmissa tutkimuksissa todettiin.

(60)

Pyynnössä väitettiin, että Kiinan viranomaisten ja julkisen hallinnon eri tasojen viranomaisten laaja-alainen puuttuminen asioihin vaikuttaa laajasti Kiinan koko talouteen, joten kiinalaisen terästeollisuuden kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia ei voida käyttää tässä tutkimuksessa. Väitteen tueksi pyynnössä viitattiin komission viimeaikaisiin Kiinan terässektoria koskeviin tutkimuksiin (25) tai terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevän G20-maiden globaalin foorumin päätelmiin (26).

(61)

Pyynnössä viitattiin erityisesti siihen, että Kiinan viranomaiset puuttuvat toimintaan monitahoisesti hallinnon, talouden ja sääntelyn avulla, kun otetaan huomioon Kiinan perustuslaissa vahvistetun sosialistisen markkinatalouden oppiin pohjautuva Kiinan kommunistisen puolueen läsnäolo kaikkialla ja valtion vaikuttaminen talouteen strategisten suunnitelmien – kuten 13. ja 14. viisivuotissuunnitelmat – avulla.

(62)

Pyynnössä esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kaikissa kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Pyynnön esittäjä viittasi erityisesti komission aiempiin terässektoria koskeviin tutkimuksiin, maaraporttiin, kolmansien maiden viranomaisten (Yhdysvaltain kauppaneuvottelijan virasto) ja muiden instituutioiden (IMF) raportteihin ja väitti seuraavaa:

(63)

Kuten 50 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tai kumonnut tämän näytön.

(64)

Erityisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla eli terässektorilla Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus. Useat suurimmista kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuottajista ovat valtion omistuksessa, kuten esimerkiksi Hebei Iron and Steel, Handan Iron and Steel, Baoshan Iron and Steel, Shanghai Meishan Iron and Steel, BX Steel Posco Cold Rolled Sheet, WISCO International Economic and Trading, Maanshan Iron and Steel, Tianjin Rolling One Steel ja Inner Mongolia Baotu Steel Union. Baosteel on yksi merkittävistä kiinalaisista yrityksistä, joka valmistaa terästä ja muodostaa osan maailman suurinta teräksen tuottajaa (28) China Baowu Steel Group Co. Ltd:tä (aiemmin Baosteel Group ja Wuhan Iron & Steel), jonka SASAC viime kädessä omistaa kokonaan (29). Valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevia yrityksiä arvioidaan olevan lukumäärältään lähes yhtä paljon, mutta maailman kymmenen suurimman teräksentuottajan joukkoon kuuluvista viidestä kiinalaisesta teräksentuottajasta neljä on valtion omistuksessa olevia yrityksiä (30). Kymmenen suurimman tuottajan osuus tuotannonalan koko tuotoksesta vuonna 2016 oli vain noin 36 prosenttia, mutta Kiinan viranomaiset asettivat samana vuonna tavoitteeksi konsolidoida teräksen tuotannosta 60–70 prosenttia noin kymmenelle suurelle yrityksille vuoteen 2025 mennessä (31). Kiinan viranomaiset toistivat tämän aikomuksen huhtikuussa 2019 julkistaessaan terästeollisuuden konsolidointia koskevat ohjeet (32). Tällaiseen konsolidointiin voi liittyä kannattavien yksityisten yritysten pakotettuja yhteenliittymiä heikosti suoriutuvien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa (33). Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, yksityisten ja valtion omistuksessa olevien kylmävalssatun teräslevyn tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Vaikka kylmävalssattujen teräslevytuotteiden sektorista ei välttämättä ole saatavilla tarkkoja tietoja, kyseessä on terästeollisuuden alasektori, joten terästeollisuutta koskevia päätelmiä pidetään näin ollen suuntaa-antavina myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(65)

Viimeisimmät terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat sen, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön luonnos ”Guiding Opinion on Fostering a High Quality Development of Steel Industry”, jossa esitetään teollisen perustan konsolidoimisen jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (34), sekä raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen ja kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (35). Samankaltaisia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata alan kehitystä voidaan nähdä provinssitasolla, kuten esimerkiksi Shandongissa, jossa ennakoidaan ”terästeollisuuden ekologian rakentamista […],tuotantopuistojen perustamista, teollisuuden ketjujen laajentamista ja teollisuusklustereiden luomista” ja sen lisäksi halutaan terästeollisuuden ”olevan osoitus muutoksesta ja tason nostamisesta […] tässä provinssissa sekä koko maassa” (36).

(66)

Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien ja Kiinan kommunistisen puoleen välisiä henkilökohtaisia yhteyksiä ei voitu vahvistaa järjestelmällisesti, koska kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Kylmävalssattujen teräslevytuotteiden sektori kuitenkin on terästeollisuuden alasektori, joten saatavilla olevat teräksen tuottajia koskevat tiedot ovat merkityksellisiä myös kylmävalssattujen teräslevytuotteiden osalta. Esimerkkinä voidaan mainita, että Baowun hallituksen puheenjohtaja toimii samaan aikaan puoluekomitean sihteerinä, ja pääjohtaja on puoluekomitean varasihteeri (37). Samoin Baosteelin hallituksen puheenjohtajalla on puoluekomitean sihteerin tehtävä, ja toimitusjohtaja puolestaan on puoluekomitean varasihteeri (38). Yleisesti ottaen ei voida olettaa, että Kiinan viranomaisten mahdollisuus puuttua hintoihin ja kustannuksiin valtion läsnäolon kautta olisi erilainen kuin terässektorilla yleisesti, kun otetaan huomioon kommunistisen puolueen läsnäoloa yrityksissä koskevan lainsäädännön yleinen sovellettavuus.

(67)

Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin kylmävalssattujen teräslevytuotteiden sektorilla kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta. Seuraavista esimerkeistä käy hyvin ilmi Kiinan viranomaisten yhä yleisempi puuttuminen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannonalan toimintaan. Monet kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuottajat korostavat nimenomaisesti puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia verkkosivustoillaan, niiden yritysjohdossa on puolueen jäseniä ja ne korostavat kuulumistaan kommunistiseen puolueeseen. Esimerkiksi Baowun osalta ilmenee, että ryhmässä on 301 puoluekomiteaa ja yrityksen työntekijöistä 84 571 on kommunistisen puolueen jäseniä (39). Lisäksi ryhmä kertoo puolueen vahvistamiseen liittyvistä toimista seuraavaa: ”Vahvistetaan puolueen johtajuutta ja parannetaan omistajaohjausta sekä kehitetään nykyaikaista yritysjärjestelmää. China Baowu noudattaa kaikilta osin vaatimuksia, jotka on annettu lausunnoissa puolueen johtajuuden vahvistamisesta keskusjohtoisten yritysten omistajaohjausta parannettaessa, […] Tarkistettu ja parannettu päätöksentekojärjestelmä tärkeimpien asioiden osalta paransi edelleen puoluekomitean, yrityksen hallituksen, johtajien ja muiden hallintoelinten päätöksentekovaltaa, päätöksentekoasioita ja yrityksen hallituksen hyväksymiä muotoja […]. […] Baowu sitoutuu puolueen vahvistamisen ja yritysuudistuksen samanaikaiseen suunnitteluun ja panee sen täytäntöön sekä perustaa samalla puolueorganisaatioita ja operatiivisia yksiköitä sekä nimeää puolueorganisaatioista vastaavia jäseniä ja puolueen asioista vastaavia henkilöstön jäseniä.” (40)

(68)

Lisäksi kylmävalssattujen teräslevytuotteiden sektorilla on käytössä syrjiviä julkisia politiikkoja tai toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti. Kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannonala on erikoistunut tuotannonala, eikä tutkimuksen aikana yksilöity nimenomaisia toimintapoliittisia asiakirjoja, jotka olisivat ohjanneet erityisesti kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannonalan kehitystä, mutta se hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta toimintaan terässektorilla, koska kylmävalssatut teräslevytuotteet ovat yksi sen alasektoreista.

(69)

Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta keskeisenä tuotannonalana (41). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, esimerkiksi terästeollisuuden mukauttamis- ja päivityssuunnitelmassa (2016–2020), ja jotka olivat voimassa merkittävän osan tarkastelua koskevasta tutkimusajanjaksosta. Suunnitelmassa todetaan, että terästeollisuus on ”Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi” (42). Suunnitelmassa esitetyt päätehtävät ja -tavoitteet kattavat tuotannonalan kehittämisen kaikki näkökohdat (43). Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmassa (44), jota sovellettiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, ehdotetaan korkealuokkaisia terästuotteita tuottavien yritysten tukemista (45). Siinä käsiteltiin myös tuotteiden laadun, kestävyyden ja luotettavuuden varmistamista tukemalla yrityksiä, jotka käyttävät puhtaan teräksen tuotantoon, tarkkuusvalssaukseen ja laadunparannukseen liittyvää teknologiaa (46). Samoin maaliskuussa 2021 hyväksytyn 14. viisivuotissuunnitelman perusteella Kiinan viranomaiset ovat määrittäneet terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi (47).

(70)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2019 versio) (48) mainitaan teräs kannustettavana tuotannonalana. Toinen tärkeä kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannossa käytettävä raaka-aine on rautamalmi. Rautamalmi kuului kansallisen mineraaliresurssisuunnitelman 2016–2020 piiriin merkittävän osan tarkastelua koskevasta tutkimusajanjaksosta. Suunnitelmassa ehdotettiin muun muassa, että ”varmistetaan yritysten keskittyminen, kehitetään suuria ja keskikokoisia kaivoksia, jotka ovat kilpailukykyisiä markkinoilla”, ”varmistetaan paikallisten mineraalivarojen ohjaaminen niin, että niitä keskitetään suurille kaivoskonserneille”, ”vähennetään rautamalmiyrityksiin kohdistuvaa kuormitusta, parannetaan kotimaisten rautamalmiyritysten kilpailukykyä” sekä ”seurataan 1 000 metrin syvyisten kaivosten ja pienen mittakaavan, heikkolaatuista rautamalmia louhivien kaivosten kehitystä asianmukaisesti”.

(71)

Rautamalmi mainitaan myös teräsalan 13. viisivuotissuunnitelmassa 2016–2020, joka oli voimassa merkittävän osan tarkastelua koskevasta tutkimusajanjaksosta. Suunnitelmassa ehdotettiin rautamalmin osalta, että ”jatketaan mineraalien etsinnän tukemista tärkeimmillä kotimaisilla mineraalialueilla, […], tuetaan useita jo olemassa olevia, erittäin kilpailukykyisiä kotimaisia rautamalmiyrityksiä entistä laajemmalla ja intensiivisemmällä kehitystyöllä, […], ja vahvistetaan kotimaisten mineraalivarantojen asemaa huoltovarmuuden näkökulmasta”.

(72)

Rautamalmisektori on luokiteltu strategiseksi uudeksi tuotannonalaksi, joten se on mukana tällaisten tuotannonalojen 13. viisivuotissuunnitelmassa. Luettelossa mainitaan myös rautamalmi ja ferroseokset. Ferroseokset mainitaan lisäksi myös MIIT:n teollisuuden kehittämisen ja siirtymän ohjeistavassa luettelossa (2018). Edellä esitetyt esimerkit koskevat yleisesti terässektoria ja erityisesti liiketoimintaa, joka liittyy rautamalmiin, joka on keskeinen raaka-aine kylmävalssattujen teräslevytuotteiden valmistuksessa, ja ne osoittavat, kuinka tärkeänä Kiinan viranomaiset pitävät näitä sektoreita. Kiinan viranomaiset ohjaavat myös kylmävalssattujen teräslevytuotteiden sektorin kehittämistä useiden erilaisten politiikan välineiden ja ohjeiden avulla ja kontrolloivat käytännössä sektorin kaikkia kehittämisen ja toiminnan osa-alueita. Kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannonala hyötyy siten valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta toimintaan alan pääraaka-aineen eli teräksen tuotannonalalla.

(73)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien tuotannonalojen tukemiseksi, mukaan lukien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

(74)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin mitään näyttöä, joka osoittaisi, että 55 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä tai riittämätön täytäntöönpano kylmävalssattujen teräslevytuotteiden sektorilla ei vaikuttaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(75)

Kylmävalssattujen teräslevytuotteiden sektoriin vaikuttavat myös 55 kappaleessa mainitut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (49).

(76)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että kylmävalssattujen teräslevytuotteiden sektoriin ei vaikuttaisi edellä 55 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukainen valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(77)

Komissio muistuttaa vielä, että kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(78)

Näin ollen sen lisäksi, että kylmävalssattujen teräslevytuotteiden kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(79)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(80)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa. Näin ollen komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

(81)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(82)

Kuten 52 ja 53 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Näissä muistioissa kuvataan kriteerien pohjana olevia tosiseikkoja ja näyttöä. Osapuolet eivät esittäneet edellä mainituissa kahdessa muistiossa esitettyjä seikkoja eikä asiaankuuluvia lähteitä koskevia huomautuksia. Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Brasiliaa asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi.

(83)

Tuotannontekijöitä käsittelevässä ensimmäisessä muistiossa komissio yksilöi Brasilian, Meksikon, Turkin ja Venäjän maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa. Maailmanpankki on siis luokitellut ne kaikki Kiinan tavoin ylemmän keskitulotason maiksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’, perusteella, ja niissä tiedettiin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(84)

Pyynnön esittäjä oli ehdottanut pyynnössään Brasiliaa asianmukaiseksi edustavaksi maaksi, koska Brasiliassa on useita integroituneita teräksen tuottajia ja se on hyvä esimerkki tärkeimpien terästuotteiden, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien, kilpailluista kotimarkkinoista. Lisäksi pyynnön esittäjä totesi pyynnössään, että kaikkia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettäviä tuotantopanoksia tuodaan Brasiliaan yleisesti useista eri lähteistä, joista suurin osa on vääristymättömiä.

(85)

Ensimmäisessä muistiossa yksilöidyistä maista ei esitetty huomautuksia.

(86)

Komissio ilmoitti ensimmäisessä muistiossa, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuottaviksi maiksi yksilöidyissä maissa eli Brasiliassa, Meksikossa, Turkissa ja Venäjällä on vielä tarkistettava, että niissä on julkisesti saatavilla tarvittavia tietoja, etenkin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia koskevia taloudellisia tietoja.

(87)

Meksikon osalta komissio yksilöi kaksi yritystä, jotka oli ensimmäisessä muistiossa mainittu tuottajina. Näistä yrityksistä toisen toiminta oli kuitenkin tappiollista vuodesta 2016 alkaen ja myös vuonna 2020. Toisen yrityksen osalta kävi ilmi, että sen vuoden 2020 tilinpäätös ei ollut yhdenmukainen edeltävän vuoden (2019) tilinpäätöksen kanssa – esimerkiksi nettomyynnin havaittiin vuonna 2020 olleen noin seitsemän kertaa pienempi kuin vuonna 2019. Vuosien 2020 ja 2019 nettomyyntien erolle, joka vaikuttaa myös nettovoittoon, ei löydetty sitä tukevia perusteita. Sen vuoksi kumpaakaan yritystä ei pidetty soveltuvana ehdokkaana tuotannollisten yleiskulujen, myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton määrittämistä varten. Koska asiakirja-aineistossa ei ollut komission käytettävissä muita tietoja muista meksikolaisista tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuottavista yrityksistä, joiden taloudelliset tiedot olisivat helposti saatavilla, komissio päätteli, että Meksikoa ei voida enää pitää asianmukaisena edustavana maana.

(88)

Venäjän osalta komissio yksilöi kaksi yritystä, jotka oli ensimmäisessä muistiossa mainittu tuottajina ja joiden taloudelliset tiedot olivat julkisesti saatavilla. Kumpikin yritys tuotti voittoa vuonna 2020 ja sitä edeltävinä vuosina. Kuten 91 kappaleessa todetaan, komissio havaitsi kuitenkin useita ongelmia Venäjän osalta käytettävissä olevissa tiedoissa, sillä Venäjälle ei tuotu useita tärkeitä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita, kuten nesteytettyä maakaasua. Lisäksi Venäjän maakaasun hinnoissa vaikutti olevan vääristymiä. Sen vuoksi komissio päätteli, että Venäjää ei voitu pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(89)

Turkin osalta komissio yksilöi ensimmäisessä muistiossa kaksi yritystä tuottajiksi. Niistä toisesta ei kuitenkaan ollut helposti saatavilla tuoreita tilinpäätöslaskelmia. Toinen yritys tuotti voittoa vuonna 2020 ja sitä edeltävinä vuosina, mutta komissio ei pitänyt yrityksen myynti-, yleis- ja hallintokustannusten tasoa kohtuullisena, koska niiden osuus valmistuskustannuksista oli alhainen (alle 2 prosenttia vuonna 2020) tai jopa negatiivinen. Näin ollen komissio totesi, ettei se voinut käyttää näiden yritysten tietoja vääristymättömänä ja kohtuullisena myynti- yleis- ja hallintokustannusten määränä vääristymättömän normaaliarvon määrittämiseen. Sen vuoksi komissio päätteli, että Turkkia ei voitu pitää asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa.

(90)

Brasilian osalta komissio yksilöi ensimmäisessä muistiossa viisi kylmävalssattuja teräslevytuotteita tuottavaa yritystä. Näistä viidestä yrityksestä kahden tietoja ei voitu käyttää vääristymättömän normaaliarvon määrittämiseen, koska niiden myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ilmaistuna prosenttiosuutena niiden valmistuskustannuksista olivat negatiivisia. Kolmen muun brasilialaisen yrityksen viimeisimpien taloudellisten tietojen mukaan ne tuottivat voittoa ja niiden myynti-, yleis- ja hallintokulut olivat asianmukaisia vuonna 2020.

(91)

Komissio tarkasteli myös tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontia Brasiliaan, Meksikoon, Turkkiin ja Venäjälle. Tuontitietojen analyysi osoitti, että Venäjälle ei tuotu eräitä tärkeitä tuotannontekijöitä. Lisäksi Venäjän maakaasun hinnoissa vaikutti olevan vääristymiä. Tuontitietojen analyysi osoitti myös, että Turkkiin ei tuotu lainkaan nesteytettyä maakaasua (HS 2711 11 luonnonkaasu eli maakaasu, nesteytetty) ja ainoastaan vähäisissä määrin happea (HS 2804 40 happi). Sen vuoksi Venäjää eikä Turkkia ei voitu pitää asianmukaisena edustavana maana.

(92)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille toisella muistiolla, että se aikoo käyttää Brasiliaa asianmukaisena edustavana maana ja kolmea brasilialaista yritystä (ArcelorMittal Brazil, CSN ja Usiminas) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(93)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Brasilian soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja kolmen brasilialaisen yrityksen (ArcelorMittal Brazil, CSN, ja Usiminas) soveltuvuudesta edustavassa maassa toimiviksi tuottajiksi. Toisen muistion jälkeen ei saatu huomautuksia.

(94)

Kun komissio oli määrittänyt kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, että Brasilia oli ainoa asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(95)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Brasilia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, jotta sitä voitaisiin pitää asianmukaisena edustavana maana.

(96)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijät, kuten raaka-aineet, energia ja työvoima, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(97)

Myöhemmin komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti, että se käyttää vääristymättömien energiakustannusten määrittämiseen seuraavia lähteitä: Brasilian suurimpiin sähköntoimittajiin kuuluvan EDP Brasilin veloittamaa sähkön hintaa (52), ja maakaasun hinnan osalta Brasiliassa se käyttää 109 kappaleessa tarkemmin esitettyjä tietoja. Vääristymättömien työvoimakustannusten vahvistamiseen komissio ilmoitti käyttävänsä ILOn tilastoja Brasilian palkkojen määrittämiseksi. ILOn tilastoista (53) saadaan tietoja työntekijöiden kuukausipalkoista (54) ja valmistusteollisuuden viikoittaisista työtunneista Brasiliassa (55) vuonna 2020.

(98)

Toisessa muistiossa komissio myös ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se ryhmittelee jotkin painoarvoltaan vähäiset raaka-aineet yhdeksi ”kulutushyödykkeiden” ryhmäksi pyynnön esittäjän pyynnössä esitettyjen tietojen perustella, koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Lisäksi komissio ilmoitti, että käyttäessään asianmukaisen edustavan maan vahvistettuja vääristymättömiä vertailuarvoja se soveltaa kulutushyödykkeiden määrittämiseen pyynnön esittäjän pyynnössä toimitettuihin tietoihin perustuvaa prosenttiosuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin.

(99)

Asiasta ei saatu huomautuksia.

(100)

Komissio pyysi pyynnön esittäjää toimittamaan selvennyksiä tuotantoprosessissa käytettävistä merkityksellisistä tuotannontekijöistä, puolivalmiista kuumavalssatuista tuotteista alkaen, ja toimittamaan ajantasaiset tiedot kuljetuskustannusten tasosta koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajalta. Hakija toimitti pyydetyt tiedot 17 päivänä helmikuuta 2022.

(101)

Ottaen huomioon kaikki pyyntöön sisältyvät tiedot sekä pyynnön esittäjän myöhemmin toimittamat tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tiettyjen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantotekijät

(102)

Pyynnön esittäjän pyyntöön sisältyvien tietojen perusteella tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannossa on kaksi pääasiallista tuotantoprosessia:

(103)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden (mikäli kyseessä on ensimmäinen tuotantoprosessi) ja kuumavalssattujen teräslevytuotteiden (mikäli kyseessä on toinen tuotantoprosessi) vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisätiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (56) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 80 kappaleessa, että ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(104)

Useiden tuotannontekijöiden osuus kaikista raaka-ainekustannuksista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mitätön. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin. Kuten 98 kappaleessa selitetään, käyttäessään asianmukaisen edustavan maan vahvistettuja vääristymättömiä vertailuarvoja komissio sovelsi pyynnön esittäjän pyynnössään toimittamaa prosenttiosuutta määrittääkseen kulutushyödykkeiden määrän.

(105)

Tuontitullien osalta komissio totesi, että Brasiliassa käytetyt tärkeimmät raaka-aineet tuotiin maahan (rautamalmia tuotiin yli viidestä maasta ja hiiltä ja koksia yli kymmenestä). Kun otetaan huomioon, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei ole tarpeen laskea täsmällistä polkumyyntimarginaalia vaan vain vahvistaa polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys, komissio laski kunkin raaka-aineen tuontitullit muutamasta maasta tulevien edustavien tuontimäärien perusteella; näiden maiden osuus tärkeimpien raaka-aineiden (rautamalmin, hiilen ja koksin) kokonaistuonnista oli lähes 80 prosenttia.

(106)

Kuljetuskustannuksen osalta komissio pyysi yhteistyön puutteen vuoksi pyynnön esittäjää toimittamaan päivitetyt tiedot kotimaan kuljetuskustannusten tasosta koko tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Pyynnön esittäjä toimitti pyydetyt tiedot 4 ja 17 päivänä helmikuuta 2022. Raaka-aineiden kuljetuskustannukset kotimaassa ilmaistiin prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista, minkä jälkeen komissio sovelsi samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(107)

Komissio käytti ILOn tilastoja Brasilian palkkojen määrittämiseen. ILOn tilastoista (57) saadaan tietoja työntekijöiden kuukausipalkoista (58) ja valmistusteollisuuden viikoittaisista työtunneista Brasiliassa (59) vuonna 2020.

(108)

Komissio käytti vääristymättömien sähkökustannusten määrittämiseen Brasilian suurimpiin sähköntoimittajiin kuuluvan EDP Brasilin (60) ilmoittamaa sähkön hintatariffia

(109)

Maakaasun hinta Brasiliassa perustui maahantuodun kaasun verollista tuontihintaa koskeviin tietoihin, jotka on saatu yhdistämällä GTA-tietokannasta haetut tuontimäärät ja -arvot MacMapilta (61) saatuihin tariffitietoihin.

(110)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut sellaisten kustannusten kattamiseksi, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(111)

Komissio käytti edustavan maan tuottajien eli kolmen brasilialaisen yrityksen (ArcelorMittal Brazil, CSN ja Usiminas) taloudellisia tietoja, kuten 90 kappaleessa todetaan.

(112)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen määrittää vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti pyynnön esittäjän pyynnössään toimittamien tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen tuotantokustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille.

(113)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(114)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(115)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio sovelsi niihin tuotannollisia yleiskuluja, myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa (ks. 112 kappale). Tuotannolliset yleiskulut määritettiin pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella. Hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin kolmen brasilialaisen yrityksen (ArcelorMittal Brazil, CSN ja Usiminas) taloudellisten tietojen perusteella, kuten 111 kappaleessa mainitaan. Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat tekijät:

(116)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Laskennallinen normaaliarvo oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla joko 1 200–1 400 euroa/tonni tai 1 500–1 700 euroa/tonni tuotantoprosessista riippuen (ks. tätä koskeva 102 kappale).

(117)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinnan määrittelyyn käytettiin 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan (62) tietoja CIF-tasolla.

(118)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyä laskennallista normaaliarvoa edellä kuvatun mukaisesti määritettyyn vientihintaan.

(119)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella vientihintaan tehtiin oikaisuja merirahdin ja kotimaan rahdin sekä purkumaksujen osalta yhteensä 140,44 euroa/tonni, jotta hinta saataisiin noudettuna-tasolle.

(120)

Tämän perusteella komissio vahvisti, että vientihinta oli 29,7 prosenttia alempi kuin normaaliarvo 102 kappaleessa selitetyn ensimmäisen, raaka-aineista alkavan tuotantoprosessin osalta ja 8,83 prosenttia alempi toisen, puolivalmisteista alkavan tuotantoprosessin osalta.

(121)

Kyseisen tuonnin määrä oli kuitenkin hyvin vähäinen, alle 0,5 prosenttia unionin koko tuonnista, ja sen osuus unionin markkinoista oli alle 1 prosenttia, joten hintoja ei pidetty edustavina. Tästä syystä komissio katsoi, että päätelmää polkumyynnin jatkumisesta ei voitu tehdä näin vähäisen määrän perusteella. Sen vuoksi komissio tutki polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä.

(122)

Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyden arviointia varten analysoitiin seuraavia lisätekijöitä: vienti kolmansiin maihin, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(123)

Komissio analysoi Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintakehitystä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi se käytti julkisesti saatavilla olevia tietoja, kuten GTA-tietokantaan ilmoitettuja Kiinan vientitilastoja, joista se sai HS-koodeihin 7209 15 90, 7209 16 90, 7209 17 90, 7209 18 90, 7209 25 00, 7209 26 00, 7209 27 00, 7209 28 00, 7211 23 00, 7211 29 00, 7225 50 00 ja 7226 92 00 luokiteltujen tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden viennin määrät ja arvot tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Viennin määrä (tonneina) kaikkiin maihin (Euroopan unioni mukaan lukien) oli 3 253 368 tonnia, josta 31 602 tonnia eli noin 1 prosentti vietiin unioniin.

(124)

GTA-tietokannan vientitilastojen mukaan Kiinasta muihin maihin suuntautuvan viennin keskimääräinen CIF-hinta oli 629 euroa/tonni, joka oikaistiin noudettuna-hinnaksi 585 euroa/tonni (merirahdin ja kotimaisen rahdin sekä purkamismaksujen osalta tehtyjen oikaisujen jälkeen). Jälkimmäinen hinta oli jopa alempi kuin vientihinta EU:hun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(125)

Tästä syystä pidettiin todennäköisenä, että jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat alkaisivat myydä unioniin todettua normaaliarvoa alemmilla hinnoilla.

(126)

Pyynnön esittäjän pyynnön mukaan Kiinassa on yli 50 vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka valmistavat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. GTA-tietokantaan ilmoitettujen vientitilastojen mukaan kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientiä myös muualle maailmaan..

(127)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio teki muiden vientiä harjoittavien tuottajien kapasiteettia koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja tukeutui tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin sekä muihin käytettävissä oleviin lähteisiin, kuten komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2021/1029 (63), syyskuussa 2021 julkaistuun OECD:n asiakirjaan teräksentuotantokapasiteetin viimeaikaisesta kehityksestä vuonna 2021 (64) ja World Steel Associationin vuotta 2021 koskeviin tietoihin (65).

(128)

Ensinnäkin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä olevien tietojen mukaan Kiinan kokonaiskapasiteetin arvioitiin olevan 120 miljoonaa tonnia ja sekä Kiinan tuotannon että kulutuksen arvioitiin kummankin olevan 100 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Tämän perusteella Kiinan käyttämättömän kapasiteetin arvioitiin olevan 20 tonnia vuonna 2020, mikä antaa kuvan käyttämättömän kapasiteetin määrästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja ylittää merkittävästi unionin kokonaiskulutuksen vapailla markkinoilla (noin 9,7 miljoonaa tonnia) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Toiseksi täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/1029 todetaan, että huolimatta ”kulutuksen poikkeuksellisesta kasvusta Kiinassa” (ks. asetuksen (EU) 2021/1029 johdanto-osan 36 kappale) terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevän globaalin foorumin (GFSEC) ministeritason raportin vuoden 2019 tietoihin perustuvissa päätelmissä on vuonna 2020 todettu, että ”kysyntänäkymien välittömänä vaikutuksena on se, että maailmanlaajuinen kapasiteetin ja kysynnän ero, joka on teräsmarkkinoiden ylitarjontariskien indikaattori, nousee huomattavasti eli vähintään 606 miljoonaan tonniin vuonna 2020” Siinä myös todettiin, että tällainen ”ylikapasiteetin suunnan kääntäminen voi johtaa kaupan häiriöihin, teräksen hintojen jyrkkään laskuun ja heikentää terästeollisuuden taloudellista kestävyyttä”. Kolmanneksi tämä tilanne on vahvistettu myös OECD:n asiakirjassa ”latest development in steelmaking capacities in 2021”. Asiakirjassa viitataan ”useisiin uusiin inventointeihin, jotka liittyvät Kiinan toimiin vanhentuneiden ja pienten terästehtaiden korvaamiseksi etenkin Kiinan itäisillä ja eteläisillä rannikkoalueilla” sekä siihen, että Kiinan viranomaiset ”ovat havainneet joidenkin terästehtaiden kasvattaneen tuotantokapasiteettiaan kapasiteetinvaihto-ohjelman puitteissa”. OECD:n asiakirjassa viitattiin myös kiinalaisten yritysten investointeihin Etelä-Aasian maissa, kuten Filippiineillä ja Indonesiassa. World Steel Associationin vuotta 2021 koskevat tiedot koskevat vain raakaterästä, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää ohjeellisina tarkasteltavana olevalle tuotteelle, sillä kylmävalssatun teräksen tuotanto on periaatteessa kuumavalssatun teräksen valmistusta seuraava vaihe teräksen tuotantoprosessissa. Tältä osin raakateräksen tuotantoa koskevat vuoden 2021 tiedot osoittivat, että Kiinan osuus maailman teräksen tuotannosta oli 52,9 prosenttia, mikä kertoo myös tarkasteltavana olevan tuotteen valtavasta tuotantokapasiteetista Kiinassa vuonna 2021.

(129)

Lisäksi joillakin tärkeimmillä markkinoilla, kuten Yhdysvaltojen ja Intian markkinoilla, on voimassa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevia polkumyyntitoimenpiteitä, mikä rajoittaa kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien pääsyä markkinoille.

(130)

Tämän perusteella on todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat suuntaavat merkittäviä määriä käyttämätöntä kapasiteettiaan unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(131)

Unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden markkinoihin.

(132)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössään, että terästä koskevat unionin suojatoimenpiteet, joita sovelletaan tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, eivät yksinään riittäisi suojaamaan unionin markkinoita merkittävältä polkumyyntituonnin määrältä. Kiinalle ei ole annettu tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevaa maakohtaista kiintiötä, joten kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on mahdollisuus hyödyntää suurta määrää jäännöskiintiöitä, joiden puitteissa ne voivat suunnata vientiään unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin, Kiinan vientimäärät todennäköisesti kasvaisivat merkittävästi jäännöskiintiön puitteissa ja Kiinasta tuleva tuonti täyttäisi unionin markkinat ennen kuin suojatoimenpiteen mukaista kiintiön ylittävää tullia alettaisiin soveltaa.

(133)

Tuoja Duferco SA väitti (66), että Kiinan viranomaiset peruivat teräksen vientiin sovellettavan arvonlisäveron 13 prosentin alennuksen, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna, tavoitteenaan Kiinan terästuotannon rajoittaminen (hiilipäästöihin puuttumiseksi) niin, että Kiinan kotimainen tarjonta on kuitenkin turvattu. Duferco SA väitti, että tämän seurauksena Kiinasta tulevan tuonnin hintojen odotetaan nousevan, mikä heikentää unionin markkinoiden houkuttelevuutta. Komissio ei kuitenkaan voinut vahvistaa tätä väitettä, sillä määrien ja hintojen kehitys riippuu myös monista muista tekijöistä, kuten erityisesti nykyisestä ylikapasiteetista ja unionin markkinoiden houkuttelevuudesta muihin kolmansiin maihin verrattuna.

(134)

Unionin markkinat ovat erittäin houkuttelevat, sillä ne ovat yhdet maailman suurimmista. Kuten 202 kappaleen taulukossa 7 esitetään, otokseen valittujen unionin tuottajien painotettu keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionin vapailla markkinoilla oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 622 euroa/tonni, mikä on enemmän kuin Kiinasta tulevan viennin keskimääräinen hinta oikaistuna noudettuna-hinnaksi, joka on 585 euroa/tonni (ks. 124 kappale). Näin ollen olisi todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat hyödyntäisivät käyttämätöntä kapasiteettiaan ja ohjaisivat lisäksi osan vähemmän tuottavasta vientimyynnistään kolmansista maista unionin markkinoille, jos nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolo päättyy.

(135)

Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella katsottiin, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(136)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Venäjältä jatkui, joskin merkittävästi vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli 1 päivän huhtikuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2015 välisenä aikana). Comext-tilastojen (Eurostat) mukaan kylmävalssattuja teräslevytuotteita tuotiin Venäjältä alle 3 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla tuontia oli noin 700 000 tonnia. Venäjältä peräisin olevien tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnin osuus sekä unionin kokonaismarkkinoista että unionin vapaista markkinoista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli vain noin 0 prosenttia, kun se alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana oli 9,8 prosenttia.

(137)

Kuten 29 kappaleessa selitetään, kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmaisivat vireillepanon yhteydessä halukkuutensa toimia yhteistyössä. Ne ilmoittivat kuitenkin myöhemmin komissiolle, että ne eivät aikoneet vastata vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen.

(138)

Sen vuoksi päätelmät polkumyynnin jatkumisesta ja sen toistumisen todennäköisyydestä perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin.

(139)

Kuten 138 kappaleessa mainitaan, komissio käytti normaaliarvon määrittämiseksi käytettävissä olevia tietoja, koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä. Tähän tarkoitukseen komissio käytti pyynnön esittäjän toimittamia tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa koskevia tietoja, jotka perustuivat MEPS Internationalin (67) kotimarkkinahintojen viitetietoihin Venäjä–kylmävalssatut teräslevytuotteet–Volgan alue. Tämän perusteella normaaliarvo tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 702,97 euroa/tonni.

(140)

Koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komission oli käytettävä vientihinnan määrittämiseksi käytettävissä olevia tietoja.

(141)

Vientihinta määriteltiin Eurostatin CIF-hintatietojen perusteella. Näin ollen vientihinta oli 755,65 euroa/tonni.

(142)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientihintaa noudettuna-tasolla. Vientihintaan tehtiin pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella oikaisuja merirahdin ja kotimaan rahdin sekä purkumaksujen osalta yhteensä 127,84 euroa/tonni, jotta hinta saataisiin noudettuna-tasolle. Tällä perusteella oikaistu noudettuna-vientihinta unioniin oli 627,81 euroa/tonni.

(143)

Edellä esitetty vertailu osoitti, että unioniin suuntautuvan viennin hinnat prosentteina CIF-arvosta ilmaistuna olivat 10 prosenttia alhaisemmat kuin määritetty normaaliarvo.

(144)

Kyseisen tuonnin määrä oli kuitenkin hyvin vähäinen, alle 1 prosentti unionin koko tuonnista ja vain noin 0 prosenttia unionin markkinoista, joten komissio tutki myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä.

(145)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Tältä osin analysoitiin seuraavia lisätekijöitä: vienti kolmansiin maihin, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Venäjällä sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(146)

Normaaliarvo muodostettiin edellä 3.2.2.1 jaksossa kuvatulla tavalla.

(147)

Vientihinta määriteltiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen perusteella. Tätä varten komissio käytti GTA-tietokantaa, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Keskimääräinen CIF-vientihinta kolmansiin maihin oli 536 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kolmansiin maihin tapahtuvan viennin CIF-hinta oikaistiin noudettuna-tasolle vähentämällä rahti- ja vakuutuskustannukset sekä kotimaan kuljetuskustannukset Venäjällä, jotka olivat yhteensä 127,84 euroa/tonni, kuten 141 kappaleessa mainitaan. Tällä perusteella oikaistu noudettuna-vientihinta kolmansiin maihin oli 408,72 euroa/tonni.

(148)

Komissio vertasi 3.2.2.1 jaksossa määriteltyä normaaliarvoa ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintoja noudettuna-tasolla.

(149)

Edellä esitetty vertailu osoitti, että Venäjältä kolmansiin maihin suuntautuvan tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientihinnat prosentteina CIF-arvosta ilmaistuna olivat 55 prosenttia alhaisemmat kuin määritetty normaaliarvo.

(150)

Vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että vientihinnat kolmansien maiden markkinoille eivät ole edustavampia kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat, sillä kyseinen, lähinnä Turkkiin suuntautuva, vienti koostuu kylmävalssattujen teräslevytuotteiden halvemmista lajeista, mikä selittää niiden alhaisemmat hinnat. Niiden mielestä Eurostatin ilmoittamat Venäjän korkeat vientihinnat olivat edustavia ja niitä on käytettävä arvioinnissa.

(151)

Komissio totesi, että tuotelajien eroja koskevan väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Itse asiassa kolmelta venäläiseltä vientiä harjoittavalta tuottajalta ei saatu kyselylomakevastauksia, joiden perusteella komissio olisi voinut tehdä arvion unioniin viedyistä tuotelajeista. Näin ollen komissio perusti arvion käytettävissä oleviin tietoihin, kuten 138 kappaleessa selitetään. Se käytti GTA-tietokantaa asianmukaisimpana lähteenä määrittääkseen Venäjän vientihinnat kolmansiin maihin. Vaikka kolmen venäläisen viejän ehdottamalla tavalla käytettäisiinkin Venäjältä unioniin suuntautuvan viennin hintoja, komissio totesi edellä 3.2.2.4 jaksossa, että Venäjältä unioniin suuntautuvan viennin hinnat prosentteina CIF-arvosta ilmaistuna olivat 10 prosenttia alhaisemmat kuin määritetty normaaliarvo. Sen vuoksi väite hylättiin.

(152)

Koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Venäjän tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti määritettiin käytettävissä olevien tietojen ja erityisesti pyynnön esittäjän toimittamien tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa koskevien tietojen perusteella.

(153)

Pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kokonaistuotantokapasiteetti Venäjällä oli yli 12 000 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Pyynnön esittäjä arvioi, että venäläisten tuottajien käyttämätön kapasiteetti on noin 2 miljoonaa tonnia, jota kotimarkkinat eivät kykene ottamaan vastaan. Lisäksi pyynnön esittäjän mukaan venäläiset tuottajat ovat lisänneet kylmävalssatun teräksen tuotantokapasiteettia noin 1 150 000 tonnilla vuosien 2016 ja 2021 välillä.

(154)

Venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat kiistivät pyynnön esittäjän esittämän arvion Venäjän käyttämättömästä kapasiteetista. Vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan ne toimittivat tietoja kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannonalan kokonaistuotantokapasiteetista, kokonaistuotantomäärästä ja kapasiteetin käyttöasteesta Venäjällä. Ne väittivät, että vuonna 2020 Venäjän kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannonalan käyttämätön kapasiteetti oli [1,8–2,3] miljoonaa tonnia, mikä oli vain [4–8] prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta (32,4 miljoonaa tonnia). Lisäksi ne väittivät, että kylmävalssattujen teräslevytuotteiden vapaan kapasiteetin Venäjällä ennustetaan vähenevän entisestään, kun otetaan huomioon kylmävalssattujen teräslevytuotteiden kulutuksen ja tuotannon odotettu kasvu Venäjällä ja Euraasian talousunionissa (EAEU).

(155)

Kuten 32 kappaleessa selitetään, venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet kyselylomakevastauksia ja komissio katsoi niiden toimittaneen vain hajanaisia tietoja, jotka koskivat tuotantoa, kapasiteettia ja tuotantomäärää ilman asiaa tukevaa näyttöä ja joita komissio ei pystynyt tarkistamaan. Näin ollen komissio käytti asiakirja-aineistossa saatavilla olevia tietoja, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet sille riittäviä ja luotettavia tietoja tuotantokapasiteetista ja tuotantomääristä.

(156)

Lisäksi venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat tuotantoa, kapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta koskevat tiedot ainoastaan luottamuksellisena versiona ilman ei-luottamuksellista yhteenvetoa. Vireillepanoilmoituksessa todetaan, että jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen tai ei liitä tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää kyseiset tiedot huomiotta, paitsi jos asianmukaisten lähteiden perusteella voidaan vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita. Tietojen oikeellisuutta ei voitu tyydyttävällä tavalla osoittaa, koska tuotantoa, kapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta koskevat tiedot oli toimitettu ainoastaan luottamuksellisena versiona, joten muut asianomaiset osapuolet eivät voineet esittää niitä koskevia huomautuksia.

(157)

Venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien ja pyynnön esittäjän kyseisestä asiasta esittämät tiedot eivät kuitenkaan poikenneet merkittävästi toisistaan. Näin ollen komissio totesi, että venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamiin tietoihin perustuva arviointi ei olisi johtanut toisenlaiseen päätelmään. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet

(158)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset sekä vientiä harjoittavat tuottajat kiistivät komission päätelmät siitä, että vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet täydessä yhteistyössä tutkimuksessa ja että tarkoituksenmukaista avointa versiota ei ollut toimitettu (kuten 156 kappaleessa selitetään). Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että tältä osin komissio käytti harkintavaltaansa väärin.

(159)

Ensinnäkin komissio totesi, että vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat yrityskohtaista kapasiteettia koskevat tiedot ainoastaan indeksoidussa muodossa, joka ei antanut osapuolille mahdollisuutta esittää huomautuksia tarkasta kapasiteetista (vaihteluvälejä ei toimitettu). Avoimessa versiossa ei toimitettu tuotantotietoja eikä kapasiteetin käyttöastetta koskevia tietoja. Näin ollen komissio toisti päätelmänsä, joiden mukaan muut asianomaiset osapuolet eivät voineet tarkastella avoimessa versiossa olevia tuotantoa koskevia tietoja, kapasiteettia eikä kapasiteetin käyttöastetta. Näitä tietoja ei toimitettu myöskään osana kyselyvastauksia, eikä niitä voitu tarkastaa vertaamalla niitä kyselylomakkeiden muihin osiin ja niiden perustana oleviin asiakirjoihin, joita yritysten on toimitettava näyttönä kyselyvastauksessa antamiensa tietojen tueksi. Lopuksi komissio totesi, etteivät sen päätelmät käyttämättömästä kapasiteetista muuttuisi, vaikka toimitetut tiedot otettaisiinkin huomioon, kuten edellä kappaleessa 157 selitetään. Tämän vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet.

(160)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttämätön tuotantokapasiteetti Venäjällä on noin 21 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta vapailla markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun se lasketaan hakemukseen perusteella, ja noin 20 prosenttia, jos venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat tiedot otetaan huomioon.

(161)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että venäläisillä vientiä harjoittavilla tuottajilla on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, jota ne voisivat käyttää tuottaakseen kylmävalssattuja teräslevyvalmisteita unioniin vietäväksi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(162)

Komissio totesi, että venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkastelun kohteena olevaa tuotetta kolmansien maiden markkinoille hinnoilla, jotka olivat noin 14 prosenttia alemmat kuin unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat unionin markkinoilla. Tämä hintataso huomioon ottaen vienti unioniin on venäläisille viejille potentiaalisesti houkuttelevampaa kuin vienti mihin tahansa muuhun maahan.

(163)

Unionin markkinat ovat houkuttelevat myös maantieteellisen läheisyytensä ja kokonsa vuoksi: kokonaiskulutus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 33 579 173 tonnia, mihin sisältyy vapaiden markkinoiden kulutus 9 677 020 tonnia.

(164)

Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin määrä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 580 000 tonnia, mikä vastasi kuutta prosenttia unionin vapaiden markkinoiden kulutuksesta. Tämäkin määrä kylmävalssattuja teräslevytuotteita voitaisiin suunnata unionin markkinoille sen houkuttelevuuden vuoksi, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

(165)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittavat tuottajat ja Venäjän viranomaiset väittivät, että pakotteiden vuoksi unionin markkinat eivät enää houkutelleet vientiä harjoittavia tuottajia ja että pakotteita edeltävänäkin aikana ”kauppavirrat, infrastruktuuri ja toimitusketjut ovat jo tuhoutuneet”, ja niiden palautuminen ennalleen kestäisi useita vuosia.

(166)

Pakotteita koskevaa väitettä käsitellään jäljempänä 167 ja 172 kappaleessa, mutta komissio totesi, että mitään näyttöä ei esitetty väitteestä, että unioniin suuntautuvan viennin palautuminen ennalleen kestäisi useita vuosia. Komissio toisti päätelmänsä, jonka mukaan unionin markkinat ovat houkuttelevat venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta, kun otetaan huomioon huomattavasti alhaisemmat hinnat, joilla venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkavat vientiä muualle maailmaan, unionin markkinoiden maantieteellinen läheisyys ja koko sekä kolmansiin maihin suuntautuvan viennin huomattava määrä, joka voitaisiin suunnata unioniin.

(167)

Viimeaikaiset tapahtumat eivät kyseenalaista tätä päätelmää. Tältä osin komissio totesi, että tutkimuksen vireillepanon jälkeen Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen vuoksi unioni kohdisti Venäjään useita pakotepaketteja, jotka ovat vaikuttaneet myös terästuotteisiin ja/tai tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuottaviin ja vieviin teräsyrityksiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Viimeisin tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja/tai vientiä harjoittavia tuottajia koskeva pakotepaketti sisältää kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuontikiellon. Kielto tuli voimaan 16 päivänä maaliskuuta 2022 (68). Koska pakotteet liittyvät sotilaalliseen hyökkäykseen ja taustalla olevaan geopoliittiseen tilanteeseen, niiden soveltamisen laajuutta, muutoksia ja/tai kestoa ei voi ennakoida. Lisäksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloaika on viisi vuotta. Ottaen huomioon edellä mainitut epävarmuustekijät ja sen, että neuvosto saattaa muuttaa pakotteiden tarkkaa soveltamisalaa ja kestoa milloin tahansa, komissio totesi että niitä ei voida ottaa huomioon tämän menettelyn päätelmissä.

(168)

Komissio totesi, että venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat myyvät kolmansiin maihin normaaliarvoa alhaisemmilla hinnoilla.

(169)

Kuten 161 kappaleessa selitetään, Venäjän käyttämätön kapasiteetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli merkittävä eli noin 21 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta vapailla markkinoilla tarkastelua koskevalla ajanjaksolla, ja se kasvoi vuosien 2016 ja 2021 välillä.

(170)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa, maantieteellisen läheisyytensä ja hintojensa vuoksi viittaa siihen, että Venäjältä peräisin oleva vienti ja sen käyttämätön kapasiteetti todennäköisesti suunnattaisiin (uudelleen) unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(171)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset väittivät, että polkumyynnin toistuminen ei ole todennäköistä, koska tuonti on ollut vähäistä ja pakotteiden vuoksi venäläiset valmistajat ovat lopettaneet viennin unioniin pitkäksi ja määrittämättömäksi ajaksi kokonaan.

(172)

Unioniin suuntautuvasta viennistä komissio muistutti, että se vahvisti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyden edellä kuvattujen tekijöiden perusteella; niihin ei sisältynyt unioniin suuntautuvan viennin tämänhetkinen taso, jota pidetään väliaikaisena tilanteena, joka voi muuttua milloin tahansa. Nykyisten pakotteiden osalta komissio totesi, kuten 167 kappaleessa selitetään, että niitä ei voida ottaa huomioon tämän menettelyn päätelmissä, koska niiden soveltamisen laajuutta, muutoksia ja/tai kestoa voidaan tarkistaa milloin tahansa. Näin ollen viimeaikaiset Venäjältä unioniin suuntautuvaan tuontiin tilapäisesti vaikuttavat tapahtumat eivät voi muuttaa polkumyynnin toistumista koskevia päätelmiä tässä tapauksessa, ja väitteet hylättiin.

(173)

Tämän vuoksi komissio päätteli, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa.

(174)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla 21 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(175)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 30,5 miljoonaa tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten pyynnön esittäjän toimittamien tietojen, perusteella. Kuten 21 kappaleessa todetaan, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli 30 prosenttia.

(176)

Koska unionin tuotannonala on pääosin vertikaalisesti integroitunut ja kylmävalssattuja teräslevytuotteita pidetään useiden suuremman lisäarvon jatkojalostustuotteiden tuotannon perusraaka-aineena, kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutus analysoitiin erikseen.

(177)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat oleellisia vahinkoanalyysissä, koska kytkösmarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa, ja siirtohinnat sovitaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti eivätkä ole siksi luotettavia. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja hinnat ovat vapaita markkinahintoja.

(178)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin kuva, joka olisi mahdollisimman täydellinen ja samanlainen kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, komissio hankki tietoja kylmävalssattujen teräslevytuotteiden koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Komissio totesi, että noin 78 prosenttia unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille.

(179)

Komissio tarkasteli tiettyjä unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita pelkästään vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Näitä indikaattoreita ovat myyntimäärä ja -hinnat unionin markkinoilla, markkinaosuus, vientimäärä ja -hinnat sekä kannattavuus. Muiden indikaattoreiden, kuten tuotannon, kapasiteetin, tuottavuuden, työllisyyden ja palkkojen, osalta jäljempänä esitetyt luvut koskevat koko toimintaa, minkä vuoksi niiden erittely ei ole tarpeen.

(180)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien tietojen perusteella: a) Euroferin toimittamat tiedot, jotka koskevat unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntiä unionissa ja joita on verrattu otokseen valittujen unionin tuottajien tietoihin ja b) tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti kaikista kolmansista maista Eurostatin tietojen mukaan.

(181)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(182)

Kulutus vapailla markkinoilla on kasvanut verrattuna alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson (1 päivän huhtikuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2015 välinen aika) kulutukseen, joka oli 7 122 682 tonnia. Tarkastelujakson aikana kulutus kuitenkin laski unionin kytkösmarkkinoilla noin 15 prosenttia ja unionin vapailla markkinoilla noin 13 prosenttia. Vuosien 2018 ja 2019 välisenä aikana kulutus kytkösmarkkinoilla pysyi vakaana ja kulutus vapailla markkinoilla laski 7 prosenttia. Suurin lasku tapahtui vuosien 2019 ja 2020 välillä, jolloin kulutus väheni merkittävästi sekä vapailla markkinoilla (11 prosenttia) että kytkösmarkkinoilla (20 prosenttia). Tämä lasku alkoi vuonna 2019 unionin kasvun yleisen hidastumisen vuoksi, ja sitä pahensi koronaviruspandemian aiheuttama yleinen talouskasvun hidastuminen. Talouskasvun hidastuminen yleisesti – ja erityisesti valmistussektorilla – on vaikuttanut teräksen kokonaiskysyntään. Se on vaikuttanut etenkin autoteollisuuteen, joka muodostaa merkittävän osan kylmävalssattujen teräslevytuotteiden käyttäjistä. Kulutus sekä kytkösmarkkinoilla että vapailla markkinoilla kasvoi 5 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä muttei kuitenkaan palautunut vuoden 2018 tasoille.

(183)

Komissio vahvisti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä edellä olevassa taulukossa 2 esitettyyn unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen.

(184)

Asianomaisista maista ja muualta maailmasta unioniin tulevan tuonnin määrä kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(185)

Asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla oli 20 prosenttia ja 1,4 miljoonaa tonnia, mutta Eurostatin tietojen mukaan kyseinen tuonti on käytännössä hävinnyt unionin markkinoilta. Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä jatkoi laskuaan tarkastelujaksolla 14 367 tonnista 9 713 tonniin. Vaikka tuontimäärät molemmista asianomaisista maista kasvoivat jälleen jonkin verran vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä samalla ajanjaksolla tapahtuneen kulutuksen kasvun myötä, niiden markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli edelleen vain 0,1 prosenttia.

(186)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuonti muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista väheni tarkastelujaksolla 5 prosenttia (2,28 miljoonasta tonnista 2,15 miljoonaan tonniin). Tämä noudattaa taulukossa 2 mainittua unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen laskevaa suuntausta, mutta vähemmässä määrin. Lisäksi kolmannet maat säilyttivät markkinaosuutensa vapailla markkinoilla – ja itse asiassa kasvattivat sitä lähes 2 prosenttiyksikköä – tarkastelujakson aikana, kun taas unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan lähes 2 prosenttia. Kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tarjonta vapailla markkinoilla oli kuitenkin hajanaista, sillä yksikään kolmas maa ei ylittänyt 4 prosentin markkinaosuutta unionin markkinoista (69).

(187)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(188)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit Euroferin kyselyvastaukseen sisältyvien unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntiä koskevien tietojen perusteella, jotka oli tarkastettu vertaamalla niitä otokseen valittujen unionin tuottajien toimittamiin tietoihin. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(189)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(190)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(191)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(192)

Tuotantomäärät ovat laskeneet merkittävästi tarkastelujakson alusta lähtien. Tämä lasku noudattaa pitkälti saman suuntainen ja suuruinen kuin unionin kokonaiskulutuksessa havaittu lasku. Tuotantomäärät laskivat 16 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(193)

Myös tuotantokapasiteetti supistui hieman tarkastelujaksolla, ja se on huomattavasti alemmalla tasolla kuin alkuperäisen tutkimuksen aikana. Tämä johtuu osittain siitä, että alkuperäisen tutkimuksen aikana Yhdistynyt kuningaskunta oli vielä unionin jäsen, kun taas nyt käsillä olevassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa sen kapasiteettia ei enää otettu huomioon. Lisäksi unionin tuotannonala on toteuttanut toimia sopeuttaakseen kapasiteettiaan markkinoiden kulutuksen mukaisesti. Näin ollen kapasiteetin käyttöaste oli aluksi parempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Siitä lähtien, kun unionin kasvu hidastui vuonna 2019, ja erityisesti koronaviruspandemian puhkeamisen jälkeen käyttöaste laski jälleen merkittävästi tarkastelujaksolla mutta palautui jossain määrin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (vuosien 2018 ja 2020 välillä laskua oli lähes 20 prosenttiyksikköä, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla laskua oli 11 prosenttiyksikköä vuoteen 2018 verrattuna).

(194)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(195)

Unionin kokonaismyynnin suuntaus tarkastelujaksolla oli laskeva siten, että myynti väheni kaikkiaan 15 prosenttia. Suuntaus näkyy samanlaisena ja samansuuntaisena sekä kytkösmarkkinoilla että vapailla markkinoilla, ja se seurailee taulukossa 2 esitettyä kulutuksen laskua.

(196)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus vapailla markkinoilla pysyi melko vakaana koko tarkastelujakson ajan mutta supistui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes 2 prosenttia. Tämä osuu samaan aikaan taulukossa 3 esitetyn kolmansien maiden markkinaosuuden kasvun kanssa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(197)

Kulutuksen laskiessa unionin tuotannonala menetti myyntimääräänsä unionissa sekä markkinaosuuttaan vapailla markkinoilla. Näin ollen unionin tuotannonala ei kasvanut lainkaan tarkastelujakson aikana.

(198)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus

(199)

Unionin tuotannonala ei onnistunut säilyttämään tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon osallistuvien työntekijöiden määrää, vaan määrä väheni vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 3 prosenttia.

(200)

Unionin tuotannonalan tuottavuuden – tuotantomäärä (tonnia) työntekijää kohti ilmaistuna – suuntaus oli laskeva tarkastelujaksolla (-13 prosenttia). Tuottavuuden huomattavaa laskua selittää se, että työntekijöiden määrä ei vähentynyt yhtä paljon kuin tuotantomäärä, jonka väheneminen liittyy myös unionin tuotannonalan tuotteiden kysynnän laskuun sekä kotimarkkinoilla että vientimarkkinoilla.

(201)

Kaikki tässä tutkimuksessa vahvistetut polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tuonnin taso oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkin hyvin alhainen, ainoastaan 0,1 prosenttia unionin kulutuksesta. Alkuperäisen tutkimuksen jälkeen käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ansiosta unioni oli pystynyt toipumaan aiemmasta polkumyynnistä, mikä käy ilmi vuoden 2018 tiedoista, jotka saivat vahvistusta pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössään esittämistä toteamuksista.

(202)

Otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannukset ja painotetut keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

(203)

Myyntihinnat etuyhteydettömille osapuolille unionin markkinoilla (vapaat markkinat) laskivat tarkastelujaksolla 5 prosenttia. Yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että vuosien 2018 ja 2020 välillä myyntihinnat laskivat 15 prosenttia ennen kuin ne jälleen nousivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 12 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tuotantokustannukset vaihtelivat, mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ne olivat lähes 10 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2018. Vuotta 2018 lukuun ottamatta keskimääräiset tuotantokustannukset olivat kaikkina vuosina korkeammat kuin keskimääräinen myyntihinta. Vaikka myyntihinnat nousivatkin huomattavasti vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, unionin tuotannonala ei ollut vielä kyennyt nostamaan myyntihintoja tasolle, joka olisi riittävä kattamaan tuotantokustannukset.

(204)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(205)

Keskimääräiset työvoimakustannukset vaihtelivat tarkastelujakson aikana mutta nousivat kokonaisuudessaan 7 prosenttia. Työntekijöiden lukumäärän vähentyessä myös työvoiman kokonaiskustannukset laskivat, mutta vähemmässä määrin.

(206)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot

(207)

Unionin tuotannonalan varastot pienenivät jatkuvasti tarkastelujaksolla. Kylmävalssattujen teräslevytuotteiden varastojen muutokset noudattelevat yleensä samaa suuntausta kuin tuotanto, joka myös pieneni tarkastelujaksolla, kuten taulukosta 4 käy ilmi (70). Eräässä otokseen valitussa yrityksessä toteutettiin kuitenkin tarkastelujakson aikana tiettyjä rakenneuudistuksia, joihin liittyi myös varastojen osittaista purkamista. Lisäksi eräällä otokseen valituista yrityksistä oli jossakin vaiheessa ongelmia useiden laitteiden kanssa, minkä vuoksi se joutui myymään odotettua enemmän varastojaan. Kuten alkuperäisessäkin tutkimuksessa todettiin, varastoja ei kuitenkaan pidetä merkittävänä vahinkoindikaattorina tällä tuotannonalalla, koska unionin tuotannonala valmistaa useimpia samankaltaisten tuotteiden lajeja käyttäjien tilausten perusteella (71).

(208)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(209)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(210)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton ansiosta unionin tuotannonala oli pystynyt parantamaan kannattavuuttaan alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen ja jopa ylittämään kyseisessä tutkimuksessa asetetun tavoitevoiton (72). Vuoden 2018 huipun jälkeen unionin kulutuksen lasku vapailla markkinoilla yhdessä taulukossa 7 esitetyn myyntihintojen laskun kanssa seuraavina vuosina kuitenkin johti siihen, että yksikkökohtaisiset tuotantokustannukset ylittivät keskimääräisen myyntihinnan. Kylmävalssattujen teräslevytuotteiden kulutuksen lasku unionissa ei antanut unionin tuotannonalalle mahdollisuutta asettaa myyntihintoja tasolle, joka kattaisi edes tuotantokustannukset.

(211)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran kehitys kehittyi suurelta osin samansuuntaisesti kuin kannattavuus; se oli korkeimmillaan vuonna 2018, jonka jälkeen se laski huomattavasti vuosina 2019 ja 2020 ja palautui jossain määrin tutkimusajanjaksolla mutta jäi edelleen vuosien 2018 ja 2019 tasoista.

(212)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Kaiken kaikkiaan investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla, mutta vuonna 2020 ja tarkastelujaksolla ne jäivät vuoden 2019 tasoista. Investointien tuotto kehittyi negatiivisesti ja noudatti samaa suuntausta kuin kannattavuus.

(213)

Kaikki makrotaloudelliset indikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, myynnin määrä unionin markkinoilla (sekä kytkösmarkkinoilla että vapailla markkinoilla), markkinaosuus, työllisyys ja tuottavuus, kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla. Myös useimmat mikrotaloudelliset indikaattorit, kuten myyntihinnat unionin vapailla markkinoilla, tuotantokustannukset, työvoimakustannukset, kannattavuus, loppuvarastot, kassavirta ja investointien tuotto, kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla. Ainoastaan investoinnit kehittyivät positiivisesti.

(214)

Unionin tuotannonalan voittomarginaali tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli edelleen -3,1 prosenttia, vaikka se pystyikin nostamaan hintoja kyseisellä ajanjaksolla. Myös kassavirta ja investointien tuotto heikkenivät, minkä vuoksi unionin tuotannonalan on vaikeampi saada pääomaa ja kasvaa.

(215)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että vuoteen 2018 asti unionin tuotannonala oli toipunut Kiinasta ja Venäjältä tulleen polkumyyntituonnin aiheuttamasta merkittävästä vahingosta perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tarkastelujakson aikana vahingon kokonaiskuva kuitenkin heikkeni, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan taloudellinen tila oli jälleen heikko ja haavoittuva.

(216)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset olivat eri mieltä komission päätelmistä, jotka koskivat unionin tuotannonalan tilannetta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Venäjän viranomaisten mukaan yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia lukuun ottamatta tilanne kohentui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelliseen vuoteen verrattuna.

(217)

Indikaattorit osoittivat kuitenkin heikkenemistä tarkastelujaksolla, vaikka jotkin vahinkoindikaattorit paranivatkin jonkin verran vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, kuten myös edellä olevassa analyysissä (esimerkiksi 193 ja 211 kappaleessa) on esitetty. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaittu tilanteen kohentuminen ei kuitenkaan riittänyt nostamaan unionin tuotannonalaa taloudellisesti haavoittuvasta tilanteesta, josta se on kärsinyt vuodesta 2018 lähtien. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(218)

Komissio totesi, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei voinut johtua Kiinasta ja Venäjältä tulleesta tuonnista, koska asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin määrä tarkastelujaksolla oli merkityksetön.

(219)

Sen vuoksi komissio tarkasteli tarkemmin Kiinasta ja Venäjältä tulevan polkumyyntituonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(220)

Komissio totesi 215 kappaleessa, että unionin tuotannonalan taloudellinen tila oli haavoittuva tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio myös totesi 218 kappaleessa, ettei unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana aiheutunut vahinko voinut johtua Kiinasta ja Venäjältä tulevasta polkumyyntituonnista, koska sen määrä oli niin vähäinen. Sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kuinka todennäköisesti Kiinasta ja Venäjältä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama vahinko toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(221)

Tältä osin komissio tarkasteli asianomaisten maiden tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, kolmansiin maihin suuntautuvan viennin vientihintojen ja unionin hintatason välistä suhdetta sekä näistä maista mahdollisesti tulevan tuonnin ja sen hintatasojen vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(222)

Kuten edellä 3.1.11.2 ja 3.2.3.2 jaksoissa jo todetaan, kiinalaisilla ja venäläisillä vientiä harjoittavilla tuottajilla on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, joka yhdessä ylittää tuntuvasti nykyiset tuotantomäärät ja sisäisen kysynnän kyseisissä maissa. Tätä käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin käyttää tuottamaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta vietäväksi unioniin, mikäli toimenpiteiden annettaisiin raueta. Unionin markkinoiden kokoon verrattuna määrät, joita kiinalaiset ja venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät viemään, ovat merkittäviä. Niiden käyttämätön kapasiteetti on nimittäin kaksi kertaa suurempi kuin unionin vapaiden markkinoiden kokonaiskulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(223)

Kuten 3.1.11.1 ja 3.2.3.1 jaksoissa todetaan, kiinalaisten ja venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien vienti niiden tärkeimmille kolmansien maiden markkinoille tapahtui hinnoilla, jotka olivat huomattavasti alhaisempia kuin määritelty normaaliarvo ja lisäksi alhaisempia kuin unionin tuottajien keskimääräiset (tavoite)myyntihinnat unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen kiinalaisille ja venäläisille viejille on potentiaalisesti paljon houkuttelevampaa viedä unioniin kuin muiden kolmansien maiden markkinoille, kun otetaan huomioon jälkimmäisiin maihin suuntautuvan viennin hintataso. Sen vuoksi voidaan kohtuudella olettaa, että venäläiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ryhtyisivät jälleen viemään suuria määriä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tätä olettamusta tukee myös käyttämättömän kapasiteetin huomattava määrä Kiinassa ja Venäjällä. Vaikka tiettyjen Venäjältä peräisin olevien terästuotteiden – kylmävalssatut teräslevytuotteet mukaan lukien – tuonti unioniin on tällä hetkellä kielletty (73), tämä on todennäköisesti tilapäinen toimenpide, jonka voimassaolon kestoa on mahdoton arvioida suhteessa nykyisten toimenpiteiden jatkamisen kestoon, kuten 167 kappaleessa todetaan. Sen vuoksi kiellolla ei ole vaikutusta unionin markkinoiden houkuttelevuutta koskeviin päätelmiin.

(224)

Kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että pyynnön esittäjä yliarvioi pyynnössään unionin markkinoiden houkuttelevuuden Venäjän kannalta. Venäläisten yritysten mukaan vienti suuntautuisi pikemminkin Venäjän etuuskohtelukaupan piiriin kuuluviin kumppanimaihin kuin unioniin, jos kolmansiin maihin tapahtuvaa vientiä lisättäisiin. Ei ole kuitenkaan mitään perustetta sille, että Venäjän käyttämätöntä kapasiteettia hyödynnettäisiin etuuskohtelukaupan piiriin kuuluviin kumppanimaihin suuntautuvan viennin lisäämiseen, kuten myös pyynnön esittäjä huomauttaa. Tällainen vienti hyötyy jo 0 prosentin tullista, joten tälläkin hetkellä vientiä voisi harjoittaa tullitta. Unioniin suuntautuva vienti sitä vastoin on tällä hetkellä tullin alaista, ja jos tarkastellaan Venäjän ja Kiinan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintoja, joihin on lisätty unionin polkumyyntitulli, tulokseksi saatu hinta ei alita tavoitehintaa, mutta jos polkumyyntitulli poistetaan, tavoitehinta alittuu. Näin ollen väite tällaisille kauppakumppaneille suuntautuvan viennin kasvusta ei ole vakuuttava, koska ei ole näyttöä siitä, että lähitulevaisuudessa tapahtuisi muutoksia, jotka lisäisivät vientiä Venäjältä tällaisiin maihin. Näin ollen komissio hylkäsi venäläisten viejien väitteen.

(225)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa ja Venäjän viranomaiset väittivät, että Venäjältä peräisin olevan vahingollisen polkumyyntituonnin toistuminen ei olisi todennäköistä. Kyseisten osapuolten mukaan EU:n lainsäädäntö ja käytäntö osoittavat EU:n pakotteiden olevan pitkän aikavälin politiikan väline ja EU:n polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei ole ennalta määriteltyä kestoaikaa (74). Venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että Venäjän vastaisten pakotteiden lieventämisestä tai poistamisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä. Vaikka pakotteet poistettaisiinkin, EU:n markkinat eivät kuitenkaan houkuttele venäläisiä viejiä koska on suuri vaara sille, että kaupassa otetaan käyttöön merkittäviä rajoituksia.

(226)

Kuten 165 ja 166 kappaleessa todetaan, mitään näyttöä ei toimitettu siitä, miksi unionin markkinat olisivat vähemmän houkuttelevat venäläisille viejille, mikäli pakotteita ei olisi. Lisäksi tämän asetuksen 172, 223 ja 248 kappaleessa selitetään, millä perusteella komissio totesi, ettei pakotteita voida ottaa huomioon tämän menettelyn päätelmissä. Näin ollen väitteet hylättiin.

(227)

Komissio teki ennakoivan ja vertailevan hinta-analyysin tilanteesta ilman polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa määrittääkseen, kuinka Kiinasta ja Venäjältä tuleva tuonti vaikuttaisi unionin tuotannonalaan, jos toimenpiteiden soveltaminen lopetettaisiin.

(228)

Koska asianomaisten maiden vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja koska näistä maista unioniin tulevan tuonnin määrä oli erittäin vähäinen, tarkastelua koskevalle tutkimusjaksolle ei voitu määrittää luotettavia tuontihintoja. Näin ollen tältä pohjalta ei voitu laskea hinnan alittavuutta mielekkäällä tavalla. Muodostaakseen tässä tilanteessa arvion todennäköisestä hinnasta, jolla kiinalaisten ja venäläisten tuottajien vienti unionin markkinoille tapahtuisi, komissio vertasi otokseen valittujen unionin tuottajien keskihintaa (noudettuna-hintana) vastaavaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen painotettuun keskihintaan Kiinasta ja Venäjältä kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä (75).

(229)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Venäjän osalta hintaero oli lähes 13 prosenttia. Näin ollen komissio totesi, että Venäjän hinnat alittaisivat unionin hinnat samalla tasolla unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(230)

Kiinan osalta sama vertailu osoitti, että Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat eivät olleet alempia kuin unionin hinnat. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että hinnat olivat edelleen alempia kuin unionin tavoitehinta. Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintatasolla tapahtuvan tuonnin Kiinasta todettiin olevan 10 prosenttia alhaisempi kuin unionin tavoitehinta, kun käytettiin samaa tavoitevoittoa (9,9 prosenttia) kuin alkuperäisessä tutkimuksessa (76). Näin ollen Kiinasta tuleva tuonti todennäköisesti aiheuttaisi vahinkoa, jos toimenpiteitä ei pidettäisi voimassa.

(231)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että ilman toimenpiteitä Kiinasta ja Venäjältä vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tapahtuva tuonti todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti, mikä todennäköisesti johtaisi merkittävän vahingon toistumiseen.

(232)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna selvästi unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(233)

Unionin tuotannonalaan kuuluvat toimijat sijaitsevat 14 jäsenvaltiossa (Saksa, Slovakia, Italia, Slovenia, Luxemburg, Kreikka, Belgia, Alankomaat, Itävalta, Suomi, Ruotsi, Portugali, Unkari ja Espanja). Se työllistää yli 9 000 työntekijää tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(234)

Voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet estivät Venäjältä ja Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin laajamittaisen tulon unionin markkinoille, mutta unionin taloudellinen tilanne tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli haavoittuva, minkä vahinkoindikaattoreiden negatiiviset suuntaukset vahvistavat.

(235)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että asianomaisista maista tulevan tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Venäjältä ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin merkittävä määrä heikentäisi unionin tuotannonalan jo ennestään haavoittuvaa tilannetta ja uhkaisi sen elinkelpoisuutta.

(236)

Näin ollen komissio päätteli, että Venäjää ja Kiinaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa olisi unionin edun mukaista.

(237)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin ja etuyhteydettömiin tuojiin. Yksikään käyttäjä tai etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa vastaamalla kyselomakkeeseen.

(238)

Yksi etuyhteydetön tuoja, Duferco S.A, ja yksi käyttäjä, ATS SA, toimittivat vireillepanoa koskevia huomautuksia. Duferco S.A:n mukaan teräksen hinnat ovat nousseet merkittävästi, mikä on aiheuttanut pulaa toimitusketjussa. Venäjän viranomaiset huomauttivat myös, että unionin käyttäjät ja kuluttajat kärsivät kylmävalssattujen teräslevytuotteiden hintojen jyrkästä noususta. ATS SA ja kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa viittaavat vuoden 2021 alkupuoliskolla tapahtuneeseen hintojen nousuun, jonka ne väittävät aiheuttaneen vahinkoa kylmävalssattujen teräslevytuotteiden käyttäjille ja kuluttajille. Lisäksi osapuolet väittivät, että voimassa olevat terästuotteiden tuontiin sovellettavat suojatoimenpiteet (77) ovat irrallinen kaupan suojakeino, joka edistää hintojen nousua ja kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa.

(239)

Suojatoimenpiteiden perusta ja tarkoitus on erilainen kuin polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä. Kuten edellä 132 kappaleessa selitetään, suojatoimenpiteet eivät riitä suojaamaan unionin markkinoita huomattavalta määrältä polkumyyntihinnoilla tapahtuvaa tuontia. Duferco S.A:n väitteensä tueksi toimittamat tiedot ovat lisäksi peräisin vuoden 2021 huhti- ja heinäkuulta, joten ne koskevat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaittuja suuntauksia. Kuten 4.4.2 jaksossa esitetty analyysi osoittaa, unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste kyseisellä ajanjaksolla oli vain 68 prosenttia, mutta myyntihinnat olivat suhteellisen alhaiset. Tämä osoitti, että tuotantoa olisi voinut kasvattaa runsaasti kilpailukykyisin hinnoin.

(240)

ATS SA tai venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet mitään näyttöä huomautuksissa esittämiensä väitteiden tueksi. Kuten 4.4.3 jaksossa esitetystä analyysista käy ilmi, tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa, johon sisältyy vuoden 2021 alkupuolisko, koskevat tiedot eivät vahvistaneet ATS S.A:n väitteitä. Unionin tuotannonalan hinnat eivät tosiasiassa olleet epätavallisen korkealla tasolla. Ne olivat alhaisempia kuin yksikkökustannukset ja jopa alhaisempia kuin joidenkin kolmansien maiden – Kiina mukaan lukien – vientihinnat sekä alle unionin tuotannonalan tavoitehinnan.

(241)

Koska yksikään 238 kappaleessa mainituista asianomaisista osapuolista tai mikään muu käyttäjä tai etuyhteydetön tuoja ei toimittanut kyselylomakevastauksia tai muita tietoja edellä mainittujen huomautusten lisäksi, komissiolla ei ollut käytettävissä riittävästi tietoja, jotta se olisi voinut päätellä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi vahingollista käyttäjien tai tuojien etujen kannalta.

(242)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Venäjältä ja Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

(243)

Kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa ja yksi käyttäjä (ATS SA) vaativat, että nykyiset toimenpiteet olisi jätettävä soveltamatta. Vastaavan vaatimuksen oli esittänyt myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseva etuyhteydetön tuoja (Stemcor London Limited) jo ennen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen vireillepanoa.

(244)

Eri osapuolten esittämissä perusteluissa viitattiin väitettyyn unionin hintojen viimeaikaiseen jyrkkään nousuun vuoden 2020 lopusta lähtien, kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnin vähenemiseen asianomaisista maista sekä kysynnän ja tarjonnan väliseen väitettyyn epätasapainoon. Perustelujen tueksi esitetty näyttö ja tieto oli jokseenkin rajallista ja koski lähes kokonaan ajanjaksoa, jonka tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso kattoi. Yksikään osapuoli ei ollut toimittanut perustelujensa tueksi muita tarkastelua koskevan tutkimusjakson jälkeistä aikaa tai tulevia ennusteita koskevia tietoja kuin unionin myyntihinnat vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä ja maininnan vuoden 2021 lopun maltillisesta laskusuuntauksesta. Kolme venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että ”markkinoiden tulevaa kehitystä vuosina 2022–2023 koskeva analyyttinen ennuste olisi epävarma ja siinä olisi useita vaihtoehtoisia ja keskenään ristiriitaisiakin ennusteita. Tulevaa kehitystä on mahdotonta ennustaa edes kattavimpien taloudellisten indikaattoreiden avulla.” Tällä perusteella on siten tässä vaiheessa vaikea tehdä päätelmiä mahdollisesta markkinaolosuhteissa tilapäisestä muutoksesta.

(245)

Tältä osin komissio muistutti, että perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdassa säädetään, että polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä voidaan unionin edun perusteella olla väliaikaisesti soveltamatta, jos markkinaolosuhteet ovat väliaikaisesti muuttuneet siten, ettei soveltamatta jättäminen todennäköisesti johtaisi vahingon toistumiseen.

(246)

Jälkimmäisen asian osalta ja kuten edellä vahinkoa, vahingon toistumista ja unionin etua koskevissa jaksoissa (174 kappale ja sitä seuraavat kappaleet) todetaan, komissio totesi, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli edelleen haavoittuva ja että Kiinasta ja Venäjältä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman vahingon toistuminen olisi joka tapauksessa erittäin todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy. Komissio ei myöskään havainnut mitään pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta toimenpiteiden voimassaoloa. Tässä tutkimuksessa käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio ei näin ollen voinut tässä vaiheessa päätellä, ettei vahinko toistuisi soveltamatta jättämisen seurauksena ja että toimenpiteiden soveltamatta jättäminen perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti olisi unionin edun mukaista. Näin ollen komissio hylkäsi väitteen. Komissio varasi itselleen oikeuden myöhemmin tutkia tarkemmin tarvetta toimenpiteiden soveltamatta jättämiselle perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(247)

Lisäksi NLMK-ryhmä, Severstal-ryhmä ja MMK-ryhmä väittivät, että koska venäläisten kylmävalssattujen teräslevytuotteiden toimitukset unioniin ovat pakotteiden vuoksi täysin pysähdyksissä, toimenpiteiden pitämiselle voimassa ei olisi oikeusperustaa käynnissä olevan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tuloksena eikä toimenpiteiden lakisääteisen soveltamisajanjakson aikana. Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että kyseisten pakotteiden aiheuttama kauppavirtojen perustavaa laatua oleva suunnanmuutos oli pysyvä. Väitteen mukaan toimenpiteet eivät palvelisi tarkoitustaan suojella unionin tuotannonalaa ja markkinoita ulkomaisten viejien epäterveiltä kauppatavoilta, joten perusasetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteet eivät olisi tarpeen.

(248)

Komissio totesi, että tutkimuksen vireillepanon jälkeen Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen vuoksi unioni kohdisti Venäjään useita pakotepaketteja, jotka ovat vaikuttaneet myös terästuotteisiin ja/tai tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuottaviin ja vieviin teräsyrityksiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Nykyistä tilannetta ei kuitenkaan voida pitää pysyvänä, toisin kuin vientiä harjoittavat tuottajat väittävät. Kuten 167 ja 172 kappaleissa esitetään, komissio totesi, ettei pakotteita voida ottaa huomioon tämän menettelyn päätelmissä. Komissio totesi erityisesti, että nykyisistä pakotteista huolimatta toimenpiteet olivat edelleen tarpeen perusasetuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(249)

Polkumyynnin toistumista, vahingon toistumista ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella polkumyynnin vastaiset toimenpiteet Venäjältä ja Kiinasta peräisin olevien kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa olisi pidettävä voimassa.

(250)

Yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamisen varmistamiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(251)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkkisi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(252)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(253)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei pitäisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(254)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (78). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(255)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (79) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(256)

Komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (80) käyttöön tiettyjä terästuotteita koskevan suojatoimenpiteen kolmeksi vuodeksi. Suojatoimenpiteen voimassaoloa jatkettiin 30 päivään kesäkuuta 2024 saakka täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1029. Tarkastelun kohteena oleva tuote on yksi suojatoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvista tuoteluokista. Näin ollen suojatoimenpiteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden ylittyessä samasta tuonnista kannettaisiin sekä kiintiön ylittävä tulli että polkumyyntitulli. Koska polkumyyntitoimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden kumuloituminen voi johtaa siihen, että kauppaan kohdistuu haluttua suurempi vaikutus, komissio päätti estää polkumyyntitullin ja kiintiön ylittävän tullin samanaikaisen soveltamisen tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen suojatullin voimassaolon ajaksi.

(257)

Tämä tarkoittaa sitä, että jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia ryhdytään soveltamaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja se ylittää tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen polkumyyntitullien tason, kannetaan ainoastaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kiintiön ylittävä tulli. Tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen tullien kantaminen jätetään väliaikaisesti soveltamatta suojatullin ja polkumyyntitullin samanaikaisen soveltamisen ajaksi. Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen ja se on asetettu tämän asetuksen mukaisia polkumyyntitulleja alemmalle tasolle, kannetaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin lisäksi kyseisen tullin ja tällä asetuksella käyttöön otettujen korkeampien polkumyyntitullien välinen erotus. Se osa polkumyyntitullien määristä, jota ei kanneta, jätetään väliaikaisesti soveltamatta.

(258)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,