EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021R1060

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä

PE/47/2021/INIT

OJ L 231, 30.6.2021, p. 159–706 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/03/2023

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1060/oj

30.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/159


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1060,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan, 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklassa määrätään, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi unioni pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten jälkeenjääneisyyttä ja että erityistä huomiota kiinnitetään maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin. Kyseiset alueet hyötyvät erityisesti koheesiopolitiikasta. SEUT 175 artiklassa edellytetään unionin tukevan kyseisten tavoitteiden toteuttamista toiminnallaan, jota se harjoittaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston, Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan investointipankin (EIP) ja muiden välineiden kautta. SEUT 322 artikla muodostaa perustan sellaisten varainhoitosääntöjen hyväksymiselle, joissa vahvistetaan talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, sekä sellaisten sääntöjen hyväksymiselle, joilla järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta.

(2)

Jotta yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen eli Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, jäljempänä ’JTF’, sekä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta, jäljempänä ’EMKVR’, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastosta, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä, jäljempänä ’BMVI’, rahoitettavien yhteistyössä hallinnoitavien toimenpiteiden koordinointia ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa voitaisiin kehittää entisestään, olisi SEUT 322 artiklan nojalla annettava kaikkiin näihin rahastoihin, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, sovellettavat varainhoitosäännöt, joissa määritetään tarkkaan eri säännösten soveltamisalat. Lisäksi olisi annettava SEUT 177 artiklan nojalla yhteiset säännökset, jotka kattavat EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, JTF:n ja EMKVR:n politiikkakohtaiset säännöt.

(3)

Kuhunkin rahastoon sekä EAKR:n Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen, jäljempänä ’Interreg’, sovellettavat erityissäännöt olisi kunkin rahaston erityispiirteiden vuoksi annettava erillisissä asetuksissa, jäljempänä ’rahastokohtaiset asetukset’, joilla täydennetään tätä asetusta.

(4)

Syrjäisimmillä alueilla olisi toteutettava erityistoimenpiteitä, ja niille olisi annettava riittävästi lisärahoitusta niiden rakenteellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi ja SEUT 349 artiklassa tarkoitetuista seikoista johtuvien haittojen lieventämiseksi.

(5)

Pohjoisen harvaan asutuilla alueilla olisi voitava hyödyntää erityistoimenpiteitä, ja niille olisi annettava lisärahoitusta vuoden 1994 liittymissopimuksen pöytäkirjassa nro 6 olevassa 2 artiklassa tarkoitettujen vakavien ja luontoon tai väestöön liittyvien haittojen lieventämiseksi.

(6)

Rahastojen täytäntöönpanossa olisi noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklassa ja SEUT 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, ja siinä olisi otettava huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava lapsen oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Rahastot olisi tässä yhteydessä pantava täytäntöön tavalla, joka edistää siirtymistä laitoshoidosta perhelähtöiseen ja yhteisölähtöiseen hoitoon. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saisi tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua tai syrjäytymistä, ja infrastruktuurirahoituksen yhteydessä olisi varmistettava esteettömyys ja saavutettavuus. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti saastuttaja maksaa -periaatetta, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (5) nojalla hyväksyttyä Pariisin sopimusta, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, noudattaen. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden on sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia. Köyhyys on erityisen tärkeä haaste unionissa. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisella olisi sen vuoksi pyrittävä edistämään köyhyyden poistamista. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisella olisi pyrittävä antamaan asianmukaista tukea erityisesti rannikko- ja kaupunkialueiden paikallis- ja aluehallinnoille, jotta nämä voivat käsitellä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyviä sosioekonomisia haasteita, sekä antamaan asianmukaista tukea epäsuotuisassa asemassa oleville alueille ja yhteisöille kaupunkialueilla.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Kyseiset säännöt annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (6), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa unionin talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitustukea ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista sekä järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(8)

Jos komission on toteutettava mahdolliset jäsenvaltioihin kohdistettavat toimet määräajassa, komission olisi otettava huomioon kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat ajoissa ja tehokkaasti. Jos jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti missä tahansa muodossa toimittamat tiedot ovat puutteellisia tai ne eivät vastaa tässä asetuksessa ja rahastokohtaisissa asetuksissa säädettyjä vaatimuksia, jolloin komissiolla ei ole käytössään kaikkia toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittavia tietoja, edellä tarkoitetun määräajan kuluminen olisi keskeytettävä siihen asti, kunnes jäsenvaltiot täyttävät niille sääntelyssä asetetut vaatimukset. Kun otetaan huomioon, että komissio ei saa suorittaa maksuja sellaisista tuensaajille aiheutuneista ja maksatushakemukseen sisältyvistä menoista, jotka on maksettu toteutettaessa sellaisiin erityistavoitteisiin liittyviä toimia, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, tällöin ei myöskään määräajan, johon mennessä komission on suoritettava maksut, olisi käynnistyttävä kyseisten menojen osalta.

(9)

Jotta rahastot voisivat edistää unionin prioriteetteja, niiden olisi keskitettävä tukensa rajalliseen määrään toimintapoliittisia tavoitteita sen mukaan, mitkä ovat niiden perussopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin perustuvat tehtävät. AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n toimintapoliittiset tavoitteet olisi vahvistettava vastaavissa rahastokohtaisissa asetuksissa. JTF:n ja niiden EAKR:n ja ESR+:n varojen, jotka siirretään vapaaehtoisesti täydentävänä tukena JTF:ään, olisi edistettävä yhden erityistavoitteen saavuttamista.

(10)

Rahastoissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja niillä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tässä yhteydessä rahastoista olisi tuettava toimintaa, joka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuta merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (7) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille. Tukea saavien infrastruktuuri-investointien ilmastokestävyyden varmistamiseksi käytettävien asianmukaisten mekanismien olisi oltava rahastojen ohjelmatyön ja täytäntöönpanon olennainen osa.

(11)

Kun otetaan huomioon, että on tärkeää puuttua luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, rahastoilla olisi edistettävä luonnon monimuotoisuutta koskevan toiminnan valtavirtaistamista unionin politiikoissa sekä yleistä pyrkimystä osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset päällekkäisyydet.

(12)

Osan unionin talousarviosta rahastoihin osoitettavasta rahoituksesta olisi oltava sellaista, että komissio toteuttaa sen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksessa tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun rahastojen täytäntöönpanossa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(13)

Institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoituspuitteidensa mukaisesti jäsenvaltioiden ja niiden tätä tarkoitusta varten osoittamien elinten olisi vastattava ohjelmien valmistelusta ja toteutuksesta asianmukaisella alueellisella tasolla. Unionin ja jäsenvaltioiden olisi pidätyttävä antamasta tarpeettomia sääntöjä, jotka johtavat tuensaajien liialliseen hallinnolliseen rasitukseen.

(14)

Rahastojen täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa on kumppanuusperiaate, jonka lähtökohtana on monitasoinen hallinnointi ja jolla varmistetaan alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaisten sekä muiden viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä tarvittaessa tutkimusorganisaatioiden ja yliopistojen osallistuminen. Jotta nykyisten kumppanuusjärjestelyjen käyttöä voitaisiin jatkaa, rahastoihin olisi edelleen sovellettava komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 240/2014 (8) perustettuja kumppanuussopimusten mukaista kumppanuutta sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukemia ohjelmia koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä, jäljempänä ’kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt’.

(15)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet muodostavat unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden toteuttamista. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa, joilla tuetaan kyseisiä uudistuksia. Kyseiset strategiat olisi esitettävä kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä, jotta voidaan hahmotella ja koordinoida kansallisella tai unionin rahoituksella tai molemmilla tuettavia ensisijaisia investointihankkeita. Niillä olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja erityisesti rahastoista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (9) perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (10), jäljempänä ’InvestEU-asetus’, perustetusta InvestEU-ohjelmasta osoitettavalla rahoitustuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi ohjelma-asiakirjojen valmistelun yhteydessä otettava huomioon SEUT 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset ja SEUT 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut asiaankuuluvat neuvoston suositukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (11) 34 artiklan mukaisesti annetut täydentävät komission suositukset sekä AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta muut jäsenvaltiolle osoitetut asiaankuuluvat unionin suositukset. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmakauden 2021–2027 aikana, jäljempänä ’ohjelmakausi’, annettava seurantakomitealle ja komissiolle säännöllisesti selvitys edistymisestään maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa tukevien ohjelmien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi väliarvioinnin yhteydessä muun muassa harkittava, onko ohjelmia tarpeen muuttaa niiden maakohtaisten suositusten perusteella, jotka on hyväksytty tai joita on muutettu ohjelmakauden alkamisen jälkeen.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti laadittavien yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa sisältö sekä kyseisiä suunnitelmia koskevien unionin suositusten antamiseen johtavan prosessin tulokset ohjelmiensa kannalta, myös väliarvioinnin aikana, sekä vähähiilisyyttä edistäviä investointeja varten tarvittavan rahoituksen kannalta.

(18)

Kunkin jäsenvaltion laatiman kumppanuussopimuksen olisi oltava tiivis strateginen asiakirja, joka ohjaa EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, JTF:n ja EMKVR:n alaisten ohjelmien suunnittelua koskevia neuvotteluja komission ja kyseisen jäsenvaltion välillä. Hyväksymisprosessin virtaviivaistamiseksi komission olisi noudatettava arvioinnissaan suhteellisuusperiaatetta, erityisesti kun on kyse kumppanuussopimuksen pituudesta ja lisätietopyynnöistä. Jotta voitaisiin vähentää hallinnollista rasitusta, kumppanuussopimusten muuttamisen ei pitäisi olla tarpeen ohjelmakauden aikana. Jäsenvaltion olisi kuitenkin voitava halutessaan toimittaa komissiolle yksi muutos kumppanuussopimukseensa väliarvioinnin tuloksen huomioon ottamiseksi. Ohjelmasuunnittelun helpottamiseksi ja ohjelma-asiakirjojen päällekkäisyyden välttämiseksi kumppanuussopimus voidaan ottaa osaksi ohjelmaa.

(19)

Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi joustoa yhteistyössä hallinnoitujen määrärahojensa toteuttamisessa, tietty määrä rahoituksesta olisi oltava mahdollista siirtää eri rahastojen välillä sekä yhteistyössä hallinnoitujen ja suoraan tai välillisesti hallinnoitujen rahoitusvälineiden välillä. Siirrettävissä olevan määrän olisi oltava suurempi, jos se on jäsenvaltion taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden vuoksi perusteltua.

(20)

Kullakin jäsenvaltiolla olisi oltava mahdollisuus tietyin tässä asetuksessa vahvistetuin edellytyksin hyödyntää joustavuutta ohjatakseen rahoitusta InvestEU-ohjelmaan kyseisessä jäsenvaltiossa toteutettaviin investointeihin myönnettävää EU-takuuta ja InvestEU-neuvontakeskusta varten.

(21)

Jotta voitaisiin luoda tarvittavat edellytykset, joilla varmistetaan, että rahastoista myönnetty unionin tuki on tehokasta ja vaikuttavaa, olisi vahvistettava joukko mahdollistavia edellytyksiä sekä tiiviit ja tyhjentävät objektiiviset perusteet kyseisten edellytysten täyttymisen arviointia varten. Kukin mahdollistava edellytys olisi kytkettävä tiettyyn erityistavoitteeseen, ja sen olisi tultava sovellettavaksi automaattisesti aina kun kyseinen erityistavoite valitaan tuen kohteeksi. Jos erityistavoitteeseen liitetyt mahdollistavat edellytykset eivät täyty, komission ei olisi korvattava kyseiseen erityistavoitteeseen kuuluviin toimiin liittyviä menoja, sanotun vaikuttamatta sitoumuksen vapauttamista koskevien sääntöjen soveltamiseen. Jotta suotuisa investointiympäristö voitaisiin säilyttää, mahdollistavien edellytysten täyttymistä olisi seurattava säännöllisesti. Jäsenvaltion pyynnöstä EIP:n olisi voitava osallistua mahdollistavien edellytysten täyttämisen arviointiin. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että tuen kohteeksi valitut toimet toteutetaan mahdollistavien ehtojen täyttymisen takaavien strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen mukaisesti, jolloin varmistetaan myös se, että kaikki yhteisrahoitteiset toimet ovat unionin politiikkakehyksen mukaisia.

(22)

EAKR:n ja koheesiorahaston verkkoyhteyksille myöntämällä tuella olisi pyrittävä täydentämään puuttuvia yhteyksiä Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon samalla kun noudatetaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion tavoitteita.

(23)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kutakin ohjelmaa varten tuloskehys, joka kattaa kaikki indikaattorit, välitavoitteet ja tavoitteet, seuratakseen ja arvioidakseen ohjelman tuloksellisuutta sekä raportoidakseen siitä. Näin olisi oltava mahdollista valvoa ja arvioida tuloksellisuutta täytäntöönpanon aikana sekä raportoida siitä, sekä edistää rahastojen yleisen tuloksellisuuden mittaamista.

(24)

Jäsenvaltion olisi tehtävä väliarviointi jokaisesta ohjelmasta, jota tuetaan EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja JTF:stä. Väliarvioinnin olisi mahdollistettava ohjelmien kokonaisvaltainen mukauttaminen niiden tulosten perusteella ja tarjottava myös mahdollisuus ottaa huomioon uudet haasteet ja vuonna 2024 annetut ohjelmien kannalta aiheelliset maakohtaiset suositukset, edistyminen yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien toteuttamisessa sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet. Väliarvioinnissa olisi myös otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion tai alueen sosioekonominen tilanne, mukaan lukien mahdolliset merkittävät kielteiset rahoitukselliset, taloudelliset tai sosiaaliset kehityskulut tai väestörakenteeseen liittyvät haasteet sekä edistyminen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kansallisella tasolla. Komission olisi laadittava väliarvioinnin tuloksista kertomus, joka sisältää sen arvion hallintokustannusten ja -maksujen soveltamisesta rahoitusvälineissä, joita hallinnoivat elimet on valittu suoraan tehtävällä sopimuksella.

(25)

Mekanismeja, joilla varmistetaan yhteys unionin rahoitustukipolitiikan ja unionin talouden ohjausjärjestelmän välillä, olisi kehitettävä edelleen antamalla komissiolle mahdollisuus ehdottaa neuvostolle, että yhtä tai useampaa ohjelmaa koskevat sitoumukset tai maksut keskeytetään osittain tai kokonaan sellaisen jäsenvaltion osalta, joka ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia talouden ohjausprosessin yhteydessä. Komission velvoite ehdottaa keskeyttämistä olisi lakkautettava silloin kun ja niin pitkäksi aikaa kuin vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen yleinen poikkeuslauseke on aktivoitu. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja jäsenvaltioon kohdistettavien toimenpiteiden merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi täytäntöönpanovaltaa olisi siirrettävä neuvostolle, jonka olisi toimittava komission ehdotuksesta. Jotta helpotettaisiin sellaisten päätösten hyväksymistä, joita tarvitaan talouden ohjausprosessiin liittyvien tuloksellisten toimien varmistamiseksi, olisi käytettävä käänteistä määräenemmistöäänestystä. Ottaen huomioon ESR+:sta ja Interreg-ohjelmista tuettavien toimien luonteen, ESR+ ja Interreg-ohjelmat olisi jätettävä kyseisten mekanismien soveltamisalan ulkopuolelle.

(26)

Jotta ohjelmakauden aikana mahdollisesti ilmeneviin, vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin tai epätavallisiin olosuhteisiin voitaisiin reagoida nopeasti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan rahastojen käyttöä tällaisissa olosuhteissa. Komission olisi hyväksyttävä toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisimpia jäsenvaltion poikkeuksellisten tai epätavallisten olosuhteiden kannalta, säilyttäen samalla rahastojen tavoitteet. Komission olisi myös seurattava kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja arvioitava niiden asianmukaisuutta.

(27)

Olisi säädettävä ohjelmien sisältöä koskevista yhteisistä vaatimuksista siten, että samalla otetaan huomioon kunkin rahaston erityisluonne. Näitä yhteisiä vaatimuksia voidaan täydentää rahastokohtaisilla säännöillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (12), jäljempänä ’Interreg-asetus’, olisi annettava erityissäännökset Interreg-ohjelmien sisällöstä.

(28)

Jotta ohjelmat voitaisiin toteuttaa mahdollisimman joustavasti ja jotta hallinnollista rasitusta voitaisiin vähentää, varoja olisi oltava mahdollista siirtää tietyissä rajoissa saman ohjelman eri toimintalinjojen välillä ilman, että tätä varten tarvitaan ohjelmanmuutosta koskeva komission päätös. Komissiolle olisi toimitettava tarkistetut rahoitustaulukot sen varmistamiseksi, että kunkin toimintalinjan määrärahoja koskevat tiedot ovat ajan tasalla.

(29)

JTF:n vaikuttavuuden parantamiseksi olisi oltava mahdollista siirtää JTF:ään vapaaehtoisesti täydentäviä varoja EAKR:sta ja ESR+:sta. Tällaiset täydentävät varat olisi asetettava saataville erityisellä vapaaehtoisella siirrolla kyseisistä rahastoista JTF:ään ottaen huomioon alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa esitetyt siirtymähaasteet, joihin on puututtava. Siirrettävät määrät olisi otettava niille alueluokille kohdennetuista varoista, joissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa määritetyt alueet sijaitsevat. Koska JTF:n varojen käyttöön sovelletaan tällaisia erityisjärjestelyitä, sen varojen muodostamisessa olisi käytettävä ainoastaan erityistä siirtomekanismia. Lisäksi olisi selvennettävä, että JTF:ään ja JTF:ään siirrettäviin EAKR:n ja ESR+:n varoihin, joista tulee JTF:n tukea, olisi sovellettava ainoastaan tätä asetusta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1060 (13), jäljempänä ’JTF-asetus’. Täydentävään tukeen ei olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1060 (14), jäljempänä ’EAKR- ja koheesiorahastoasetus’, eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1060 (15), jäljempänä ’ESR+-asetus’. Sen vuoksi täydentävänä tukena JTF:ään siirrettävät EAKR:n varat olisi poistettava EAKR- ja koheesiorahastoasetuksessa säädetystä temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten laskentaperusteesta ja EAKR- ja koheesiorahastoasetuksessa säädetystä kestävän kaupunkikehityksen vähimmäismäärärahoja koskevasta laskentaperusteesta. Sama koskee JTF:ään täydentävänä tukena siirrettäviä ESR+:n varoja ESR+-asetuksessa säädettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten osalta.

(30)

Sellaisten investointien, jotka toteutetaan käyttämällä alueellisia välineitä, kuten yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä, johon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston yhteydessä viitataan nimellä ’Leader’, tai muita alueellisia välineitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden investointeja varten suunnittelemia aloitteita, olisi yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen perustuvan lähestymistavan vahvistamiseksi pohjauduttava alueellisiin ja paikallisiin kehitysstrategioihin. Samaa olisi sovellettava älykkäät kylät -aloitteen kaltaisiin asiaan liittyviin aloitteisiin. Jäsenvaltioiden suunnittelemia yhdennettyjä alueellisia investointeja ja alueellisia välineitä varten olisi vahvistettava alueellisten strategioiden sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset. Alueellisten strategioiden laatimisen ja hyväksymisen olisi oltava asianomaisten viranomaisten tai elinten vastuulla. Sen varmistamiseksi, että asianomaiset viranomaiset tai elimet osallistuvat alueellisten strategioiden toteuttamiseen, niiden olisi oltava vastuussa tuettavien toimien valinnasta tai osallistuttava siihen. Alueellisilla strategioilla olisi kestäviä matkailualoitteita edistettäessä varmistettava asianmukainen tasapaino sekä asukkaiden että matkailijoiden tarpeiden välillä, kuten pyöräily- ja rautatieverkkojen yhdistäminen.

(31)

Jotta voitaisiin tehokkaasti puuttua maaseutualueiden kehittämiseen liittyviin haasteisiin, olisi helpotettava rahastoista ja maaseuturahastosta myönnettävän tuen koordinointia. Jäsenvaltioiden ja alueiden olisi varmistettava, että rahastoista ja maaseuturahastosta tuettavat toimet täydentävät toisiaan ja ne toteutetaan koordinoidusti synergioiden luomiseksi ja hallintoelimille ja tuensaajille aiheutuvien hallinnollisten kustannusten ja rasitteiden vähentämiseksi.

(32)

Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on tarpeen vahvistaa ja helpottaa paikallistason voimavarojen paremmaksi hyödyntämiseksi. Tällaisessa kehittämisessä olisi otettava huomioon paikalliset tarpeet ja voimavarat sekä kulloisetkin sosiokulttuuriset ominaispiirteet, ja sen avulla olisi saatava aikaan rakennemuutoksia, luotava paikallisia valmiuksia sekä kannustettava innovointiin. Rahastojen ja maaseuturahaston välistä tiivistä yhteistyötä ja niiden yhdennettyä hyödyntämistä olisi lisättävä paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi. On ensiarvoisen tärkeää, että paikallisyhteisön etuja edustavat paikalliset toimintaryhmät ovat vastuussa yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevien strategioiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Jotta voitaisiin helpottaa tuen myöntämistä koordinoidusti eri rahastoista ja maaseuturahastosta yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevia strategioita varten ja näiden strategioiden toteuttamista, olisi helpotettava päärahastoon perustuvan lähestymistavan käyttöä. Kun maaseuturahasto valitaan päärahastoksi, sen olisi noudatettava päärahastoon perustuvaa lähestymistapaa varten vahvistettuja sääntöjä.

(33)

Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ohjelman täytäntöönpanoon liittyvä tekninen apu olisi voitava toteuttaa jäsenvaltion aloitteesta ohjelman täytäntöönpanossa saavutettuun edistykseen perustuvana kiinteämääräisenä tukena, ja se voi kattaa myös horisontaaliset toimet. AMIF, ISF ja BMVI sekä Interreg-ohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi olisi kuitenkin sovellettava vain kiinteän määrän mallia. Varainhoidon helpottamiseksi jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus osoittaa yksi tai useampi elin, joille asiaankuuluvat korvaukset olisi suoritettava. Koska kyseiset korvaukset perustuvat kiinteän määrän mallin soveltamiseen, varmennuksissa ja tarkastuksissa olisi varmennettava vain, että unionin rahoitusosuuden korvauksen edellytykset täyttyvät, tarkastamatta kuitenkaan itse menoja. Mikäli kuitenkin jatkuvuutta vuosien 2014–2020 kauden jälkeen pidetään parempana, jäsenvaltiolle olisi myös annettava mahdollisuus saada edelleen korvausta tuensaajalle tosiasiallisesti aiheutuneista ja sellaisten teknisen avun toimien yhteydessä maksetuista tukikelpoisista kustannuksista, jotka toteutetaan yhden tai useamman ohjelman tai yhden tai useamman ohjelman toimintalinjan avulla. Jäsenvaltion olisi ilmoitettava kumppanuussopimuksessaan valitsemansa unionin rahoitusosuuden muoto koko ohjelmakautta koskevaa teknistä apua varten. Valitusta vaihtoehdosta riippumatta tällaista teknistä apua olisi voitava täydentää hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevilla kohdennetuilla toimenpiteillä käyttämällä kustannuksiin perustumatonta rahoitusta. Toimista ja suoritteista sekä niitä vastaavista unionin suorittamista maksuista olisi myös voitava sopia etenemissuunnitelmassa, jotta maksut voitaisiin suorittaa kentällä aikaan saatujen tulosten perusteella.

(34)

Silloin kun jäsenvaltio ehdottaa komissiolle, että jotakin ohjelman toimintalinjaa tai sen osaa tuetaan kustannuksiin perustumattomalla rahoitusjärjestelyllä, sovittujen toimien, suoritteiden ja edellytysten olisi oltava yhteydessä kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella toteutettaviin todellisiin investointeihin, jotka kuuluvat yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien piiriin. Tällöin olisi varmistettava moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattaminen. Erityisesti kulloistenkin ehtojen täyttymiseen tai tulosten saavuttamiseen liittyvien määrien sopivuuden osalta komission ja jäsenvaltion olisi varmistettava, että käytettävät varat ovat riittävät toteutettaviin investointeihin. Jos ohjelmassa käytetään kustannuksiin perustumatonta rahoitusjärjestelyä, järjestelyn täytäntöönpanoon liittyviä kustannuksia ei olisi tarkastettava, koska komissio antaa ennakkohyväksynnän niiden määrien osalta, jotka liittyvät ohjelman tai delegoidun säädöksen ehtojen täyttymiseen tai tulosten saavuttamiseen. Varmennuksilla ja tarkastuksilla olisi sen sijaan ainoastaan todettava, että ehdot tai tulokset, joiden perusteella unionin maksuosuus maksetaan, täyttyvät.

(35)

Jäsenvaltion olisi ohjelmien tuloksellisuuden tarkastelemiseksi perustettava seurantakomiteoita, joiden kokoonpanoon olisi kuuluttava asianomaisten kumppaneiden edustajia. EAKR:n, ESR+:n koheesiorahaston ja EMKVR:n vuotuiset täytäntöönpanokertomukset olisi korvattava vuotuisella jäsennellyllä politiikkavuoropuhelulla, joka perustuu jäsenvaltion ohjelman toteuttamisesta toimittamiin uusimpiin tietoihin. Myös JTF:n ohjelmien osalta olisi järjestettävä arviointikokous.

(36)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (16) 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa voitava sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista. Kyseisten vaatimusten avulla olisi myös oltava mahdollista seurata sukupuolten tasa-arvon tukemista.

(37)

Sen varmistamiseksi, että ohjelmien toteuttamisesta on saatavilla kattavaa ajantasaista tietoa, olisi vaadittava tehokasta ja oikea-aikaista kvantitatiivisten tietojen sähköistä raportointia.

(38)

Seuraavan ohjelmakauden ohjelmien ja toimien valmistelua helpottaakseen komission olisi tehtävä rahastoista väliarviointi. Komission olisi ohjelmakauden lopussa tehtävä rahastoista jälkiarvioinnit, joissa olisi keskityttävä rahastojen vaikutuksiin. Näiden arviointien tulokset olisi julkistettava.

(39)

Jäsenvaltioissa olevien ohjelmaviranomaisten, tuensaajien ja sidosryhmien olisi tehtävä tunnetuksi unionin rahoituksella aikaan saatuja tuloksia ja tiedotettava niistä yleisölle. Avoimuuteen, viestintään ja näkyvyyteen liittyvät toimenpiteet ovat välttämättömiä unionin toiminnan näkyvyydelle kentällä, ja tällaisten toimenpiteiden olisi perustuttava paikkansapitäviin ja ajantasaisiin tietoihin. Jotta nämä vaatimukset voitaisiin panna täytäntöön, ohjelmaviranomaisten ja, jos vaatimuksia ei noudateta, komission olisi voitava soveltaa korjaavia toimenpiteitä.

(40)

Hallintoviranomaisten olisi julkaistava jäsenneltyjä tietoja valituista toimista ja tuensaajista sen ohjelman verkkosivustolla, josta tukea on myönnetty, ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (17) mukaiset henkilötietojen suojaa koskevat tietosuojavaatimukset.

(41)

Rahastojen käytön yksinkertaistamiseksi ja virheriskin vähentämiseksi on aiheellista määritellä sekä unionin jäsenvaltioille myöntämän rahoitusosuuden muodot että jäsenvaltioiden tuensaajille myöntämän tuen muodot. Hallintoviranomaisten olisi myös voitava myöntää avustuksia kustannuksiin perustumattoman rahoituksen muodossa, jos samaan muotoon perustuvan unionin rahoitusosuuden korvaus kattaa kyseiset avustukset, jotta tällaisesta yksinkertaistamismahdollisuudesta saataisiin enemmän kokemuksia.

(42)

Kun on kyse tuensaajille myönnettävistä avustuksista, jäsenvaltioiden olisi lisättävä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä. Kynnysarvo, joka määrää, milloin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö on pakollista, olisi kytkettävä toimen kokonaiskustannuksiin, jotta voidaan varmistaa, että kaikkia kynnysarvon alle jääviä toimia kohdellaan samalla tavalla siitä riippumatta, onko kyseessä julkinen vai yksityinen tuki. Jos hallintoviranomainen aikoo ehdottaa yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon käyttöä ehdotuspyynnössä, olisi voitava kuulla seurantakomiteaa. Jäsenvaltioiden vahvistamien määrien ja osuuksien on vastattava luotettavasti todellisia kustannuksia. Määräajoin tehtävät mukautukset ovat monivuotisten ohjelmien toteuttamisen yhteydessä hyvä käytäntö, jotta voidaan ottaa huomioon määriin ja osuuksiin vaikuttavat tekijät. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöönoton helpottamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä menetelmistä ja osuuksista, joita voidaan käyttää ilman että jäsenvaltioita vaaditaan suorittamaan laskelma tai määrittelemään laskentamenetelmä.

(43)

Jotta kiinteitä määriä voitaisiin soveltaa viipymättä, kaikkia sellaisia jäsenvaltioiden kaudella 2014–2020 vahvistamia kiinteitä määriä, jotka perustuvat oikeudenmukaiseen, tasapuoliseen ja todennettavissa olevaan laskentamenetelmään, olisi sovellettava tämän asetuksen mukaisesti tuettaviin vastaavanlaisiin toimiin ilman, että tämä edellyttää uutta laskentamenetelmää.

(44)

Jotta yhteisrahoitettujen ympäristöinvestointien toteuttamista voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla, olisi huolehdittava synergioista ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1293/2013 kumoamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/783 (18) perustetun ympäristö- ja ilmastotoimien Life-ohjelman kanssa, erityisesti Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden avulla, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (19) perustetusta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -asetus’, ja muista unionin ohjelmista rahoitettavien hankkeiden kanssa.

(45)

Oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi on aiheellista määritellä tämän asetuksen mukaisesti rahastoista tuettuihin toimiin liittyvien menojen tai kustannusten tukikelpoisuusaika ja rajoittaa jo päätökseen saatettujen toimien tukea. Lisäksi olisi selvennettävä päivämäärää, josta lähtien menot ovat kelpoisia rahastojen tukeen silloin, kun on kyse uusien ohjelmien tai ohjelmiin tehtävien muutosten hyväksymisestä, mukaan lukien poikkeuksellinen mahdollisuus pidentää tukikelpoisuusaikaa luonnonkatastrofin alkamisajankohtaan tapauksissa, joissa varoja tarvitaan nopeasti käyttöön tällaiseen katastrofiin reagoimiseksi. Samalla olisi säädettävä joustavuudesta ohjelman toteuttamisessa sellaisia toimia koskevien menojen tukikelpoisuuden osalta, jotka vaikuttavat ohjelman tavoitteisiin riippumatta siitä, toteutetaanko ne jäsenvaltion tai unionin ulkopuolella vai samassa alueluokassa jäsenvaltion sisällä.

(46)

Jotta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien täytäntöönpanoon saataisiin tarvittavaa joustavuutta, niitä koskevissa sopimuksissa olisi määriteltävä, milloin meno katsotaan tukikelpoiseksi ja erityisesti missä olosuhteissa se on aiheutunut tuensaajalle tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden yksityiselle osapuolelle riippumatta siitä, kuka suorittaa maksut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpanon yhteydessä.

(47)

Rahastojen toiminnan tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän vaikutuksen varmistamiseksi olisi annettava säännökset, joilla taataan infrastruktuureihin tehtävien ja tuotannollisten investointien pitkäaikaisuus ja estetään rahastojen käyttö perusteettoman edun tuottamiseen. Hallintoviranomaisten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, etteivät ne toimia valitessaan tue toiminnan uudelleensijoittamista, ja käsiteltävä sääntöjenvastaisina summia, jotka on maksettu sellaisiin toimiin, jotka eivät täytä pysyvyyden vaatimusta.

(48)

Täydentävyyden parantamiseksi ja täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi EAKR:stä, koheesiorahastosta ja JTF:stä annettava tuki olisi voitava yhdistää ESR+:n tuen kanssa Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen alaan kuuluvissa yhteisissä ohjelmissa.

(49)

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergioita etenkin rahastojen ja muiden asiaankuuluvien välineiden, kuten elpymis- ja palautumistukivälineen ja brexit-mukautusvarauksen välillä. Näiden synergioiden olisi perustuttava helppokäyttöisiin keskeisiin mekanismeihin eli siihen, että hyväksytään Horisontti Eurooppa -ohjelman tukikelpoisia kustannuksia varten määritettyjen kiinteiden määrien soveltaminen samankaltaisen toimen tapauksessa, sekä siihen, että tarjotaan mahdollisuus yhdistää samaan toimeen rahoitusta unionin eri välineistä, kunhan vältetään rahoituksen päällekkäisyys. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi annettava säännöt rahastoista myönnettävää täydentävää rahoitusta varten.

(50)

Rahoitusvälineistä ei saisi tukea jälleenrahoitustoimia, kuten sellaisia investointeja koskevien voimassa olevien lainasopimusten tai muiden rahoitusmuotojen korvaamista, jotka on investointipäätöksen tekopäivänä saatettu jo fyysisesti päätökseen tai otettu kaikilta osin käyttöön, vaan niistä olisi tuettava kulloinkin kyseeseen tulevien toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisia uusia investointeja.

(51)

Hallintoviranomaisten päätös tukitoimenpiteiden rahoittamisesta käyttämällä rahoitusvälineitä olisi tehtävä ennakkoanalyysin perusteella. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava pakolliset vaatimukset ennakkoarvioinneille, joita varten olisi annettava tiedoksi arviointien päätökseen saattamisen ajankohtana saatavilla olevat ohjeelliset tiedot, ja annettava jäsenvaltioille mahdollisuus hyödyntää kautta 2014–2020 varten tehtyä ennakkoarviointia tarvittaessa päivitettynä, jotta voitaisiin välttää hallinnollista rasitusta ja rahoitusvälineiden perustamiseen liittyvät viivästykset.

(52)

Jotta voitaisiin helpottaa sellaisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa, joiden yhteydessä ohjelmasta on tarkoitus myöntää tukea avustuksina muun muassa pääomahyvitysten muodossa, rahoitusvälineitä koskevia sääntöjä voidaan soveltaa tällaiseen yhdistelmään rahoitusvälinettä koskevassa yksittäisessä toimessa. Olisi kuitenkin vahvistettava tällaista ohjelmatukea koskevat edellytykset sekä erityisedellytykset kaksinkertaisen rahoituksen estämiseksi.

(53)

Hallintoviranomaisilla olisi kohdealueiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi oltava mahdollisuus päättää rahoitusvälineiden tarkoituksenmukaisimmista täytäntöönpanovaihtoehdoista; niiden on tällöin kaikilta osin noudatettava valtiontukea ja julkisia hankintoja koskevia sovellettavia sääntöjä, joita on selvennetty ohjelmakaudella 2014–2020. Jotta varmistetaan jatkuvuus ohjelmakauden 2014–2020 jälkeen, olisi hallintoviranomaisilla oltava lisäksi mahdollisuus panna rahoitusvälineet täytäntöön tekemällä sopimus suoraan EIP:n tai sellaisten kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, joissa jäsenvaltio on osakkaana. Hallintoviranomaisten olisi myös voitava tehdä sopimuksia suoraan julkisomisteisten pankkien tai laitosten kanssa, jotka täyttävät samat tiukat ehdot, joista säädetään varainhoitoasetuksessa ohjelmakauden 2014–2020 osalta. Tässä asetuksessa olisi säädettävä selkeät ehdot sen varmistamiseksi, että mahdollisuus sopimusten suoraan tekemiseen on sisämarkkinoiden periaatteiden mukainen. Komission olisi tässä yhteydessä annettava tukea tarkastajille, hallintoviranomaisille ja tuensaajille sen varmistamiseksi, että valtiontukisääntöjä noudatetaan.

(54)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon pitkään alhaisena säilynyt korkotaso ja jotta rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaaville elimille ei aiheutuisi kohtuutonta haittaa, olisi rahastojen investoinneista kertynyt negatiivinen korko voitava rahoittaa rahoitusvälineeseen takaisin maksetuista varoista edellyttäen, että näiden elinten harjoittama varainhallinta on ollut aktiivista. Rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten olisi aktiivisen varainhallinnan avulla pyrittävä optimoimaan tuotot ja minimoimaan kulut hyväksyttävän riskitason puitteissa.

(55)

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatteen ja sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava vastuussa ohjelmien hallinnosta ja valvonnasta sekä annettava takeet siitä, että rahastojen varat on käytetty laillisesti ja sääntöjenmukaisesti. Koska jäsenvaltioiden olisi oltava ensisijaisessa vastuussa ohjelmien hallinnoinnista ja valvonnasta ja varmistettava, että rahastoista tuetut toimet ovat sovellettavan lain mukaisia, tähän liittyvät jäsenvaltioiden velvollisuudet olisi määriteltävä. Lisäksi olisi määriteltävä tähän liittyvät komission valtuudet ja vastuut.

(56)

Jotta ohjelmien toteuttamisen aloittamista voitaisiin nopeuttaa, edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen käytön jatkamista olisi helpotettava. Edellistä ohjelmakautta varten perustetun tietokonejärjestelmän käyttöä olisi jatkettava, tarvittaessa mukautettuna, jollei uusi teknologia ole tarpeen.

(57)

Rahastojen tehokkaan käytön tukemiseksi EIP:n tuen olisi oltava kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla niiden pyynnöstä. Tällaiseen tukeen voisi kuulua valmiuksien kehittämistä, tukea hankkeiden tunnistamiseen, valmisteluun ja toteuttamiseen sekä rahoitusvälineitä ja investointijärjestelyjä koskevaa neuvontaa.

(58)

Jäsenvaltiolla olisi oltava mahdollisuus määritellä oma-aloitteisesti koordinointielin, joka pitää yhteyttä komissioon ja toimittaa sille tietoja sekä koordinoi ohjelmasta vastaavien jäsenvaltion viranomaisten toimia.

(59)

Ohjelman hallintotoimintojen sujuvoittamiseksi kirjanpitotoiminnot olisi edelleen voitava sisällyttää hallintoviranomaisen toimintoihin ohjelmissa, joita tuetaan AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä, ja tämä vaihtoehto olisi tarjottava myös muille rahastoille.

(60)

Koska hallintoviranomaisella on päävastuu rahastojen vaikuttavasta ja tehokkaasta täytäntöönpanosta ja sillä on tämän vuoksi useita toimintoja, sen toiminnot, jotka liittyvät toimien valintaan, ohjelmien hallinnointiin ja seurantakomitealle annettavaan tukeen, olisi määritettävä yksityiskohtaisesti. Menettelyt toimien valitsemiseksi voivat olla kilpailuun perustuvia tai perustumattomia, edellyttäen että sovelletut perusteet ja käytetyt menettelyt ovat syrjimättömiä, osallistavia ja avoimia ja että valitut toimet maksimoivat unionin rahoituksen vaikutuksen ja ovat yhdenmukaisia tässä asetuksessa määriteltyjen horisontaalisten periaatteiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi ilmastoneutraalin unionin saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä varmistettava infrastruktuuri-investointien ilmastokestävyys ja priorisoitava toimet, joissa noudatetaan energiatehokkuus etusijalle -periaatetta tällaisten investointien valinnassa.

(61)

Rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden väliset synergiat olisi optimoitava. Tuen myöntämistä toimiin, jotka ovat jo saaneet huippuosaamismerkin tai joiden yhteisrahoitus on peräisin Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, jolle myönnetään rahoitusta rahastoista, olisi helpotettava. Ennen huippuosaamismerkin myöntämistä tai Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisrahoitusta unionin tasolla jo arvioitujen edellytyksien uudelleenarviointia ei olisi vaadittava, jos toimet täyttävät tässä asetuksessa asetetut vaatimukset. Tämän pitäisi myös helpottaa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (20) vahvistettujen asianmukaisten sääntöjen noudattamista.

(62)

Jotta voitaisiin varmistaa asianmukainen tasapaino rahastojen vaikuttavan ja tehokkaan täytäntöönpanon ja siihen liittyvien hallinnollisten kustannusten ja rasitteiden välillä, hallinnollisten tarkastusten toimittamisvälien, alan ja kattavuuden olisi perustuttava riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon muun muassa seuraavat seikat: toteutettavien toimien määrä, tyyppi, koko ja sisältö, tuensaajat sekä hallinnon varmennuksissa ja tarkastuksissa havaittu riskitaso. Hallinnon varmennusten olisi oltava oikeassa suhteessa riskinarvioinnin tuloksena todettuihin riskeihin nähden ja tarkastusten olisi oltava oikeassa suhteessa unionin talousarvioon kohdistuvaan riskitasoon nähden.

(63)

Tarkastusviranomaisen olisi toimitettava tarkastukset ja varmistettava, että komissiolle toimitettu tarkastuslausunto on luotettava. Tarkastuslausunnon olisi annettava komissiolle varmuus kolmesta seikasta, jotka ovat ilmoitettujen menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokas toiminta sekä tilien täydellisyys, oikeellisuus ja totuudenmukaisuus. Kun riippumaton tarkastaja on tarkastanut unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tilinpäätöslaskelmat ja -kertomukset kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti ja tarkastus tarjoaa kohtuullisen varmuuden, kyseisen tarkastuksen olisi muodostettava tarkastusviranomaisen komissiolle antaman yleisen varmuuden perusta edellyttäen, että tarkastajan riippumattomuudesta ja pätevyydestä on olemassa riittävästi näyttöä varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

(64)

Varmennus- ja tarkastusvaatimuksia olisi voitava lieventää, jos on saatu varmuus siitä, että ohjelma on toiminut tehokkaasti viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana, koska tämä osoittaa, että rahastoja on pantu täytäntöön vaikuttavasti ja tehokkaasti pidemmällä aikavälillä.

(65)

Jotta voidaan vähentää tuensaajien hallinnollista rasitusta ja hallintokustannuksia sekä välttää komissiolle ilmoitettuja samoja menoja koskevien tarkastusten ja hallinnon varmennusten päällekkäisyyttä, olisi määriteltävä yhden tarkastuksen periaatteen käytännön soveltaminen rahastojen osalta.

(66)

Tarkastuksen ennaltaehkäisevän roolin tehostamiseksi, oikeudellisen avoimuuden varmistamiseksi ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi komission olisi voitava jäsenvaltioiden pyynnöstä jakaa tarkastuskertomus, jos tarkastuksen kohteena olleet jäsenvaltiot antavat siihen suostumuksen.

(67)

Varainhoidon parantamiseksi olisi säädettävä yksinkertaistetusta ennakkomaksujärjestelmästä. Ennakkomaksujärjestelmällä olisi varmistettava, että jäsenvaltiolla on varat, jotka se tarvitsee myöntääkseen tukea tuensaajille ohjelman toteuttamisen aloittamisesta alkaen.

(68)

Jäsenvaltioille ja komissiolle aiheutuvan hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi olisi vahvistettava aikataulu maksatushakemuksia varten. Komission maksuista olisi pidätettävä viisi prosenttia tilityksen mukaisen vuotuisen loppumaksun suoritusajankohtaan asti, jolloin komissio pystyy päättelemään, että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset.

(69)

Jotta hallinnollista rasitusta voitaisiin vähentää, tilien vuotuista hyväksymismenettelyä olisi yksinkertaistettava ottamalla käyttöön yksinkertaisempia maksu- ja takaisinperintäjärjestelyjä silloin, kun komission ja jäsenvaltion välillä ei ole tileistä erimielisyyttä.

(70)

Jäsenvaltioiden ja komission tasolla olisi otettava käyttöön ja toteutettava oikeasuhteisia toimenpiteitä unionin taloudellisten etujen ja talousarvion suojaamiseksi. Komission olisi voitava keskeyttää maksuajan kuluminen, keskeyttää välimaksut ja tehdä rahoitusoikaisuja silloin kun näiden toimenpiteiden toteuttamiselle asetut edellytykset täyttyvät. Komission olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta ottamalla huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne, vakavuus ja toistuvuus sekä niiden taloudelliset vaikutukset unionin talousarvioon. Jos komission ei ole mahdollista laskea tarkasti sääntöjenvastaisten menojen määrää yksittäisiin tapauksiin liittyvien rahoitusoikaisujen tekemiseksi, sen olisi sovellettava kiinteämääräistä tai tilastollisesti ekstrapoloitua rahoitusoikaisua. Välimaksujen keskeyttämisen olisi oltava mahdollista komission SEUT 258 artiklan mukaisesti antaman perustellun lausunnon perusteella edellyttäen, että perustellussa lausunnossa käsitellyn asian ja kyseessä olevien menojen välillä on riittävän suora yhteys, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja säännönmukaisuuden.

(71)

Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ehkäistävä sääntöjenvastaisuuksia, joihin kuuluvat myös talouden toimijoiden tekemät petokset, sekä havaittava ja käsiteltävä ne tehokkaasti. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (21) ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (22) ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 (23) mukaisesti valtuudet tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (24) mukaisesti valta tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (25) mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviinpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi nopeasti ilmoitettava komissiolle havaitut sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, sekä niiden ja OLAFin tutkimusten johdosta toteuttamansa jatkotoimenpiteet.

(72)

Unionin talousarvion suojaamisen tehostamiseksi komission olisi asetettava käyttöön integroitu ja yhteentoimiva tieto- ja seurantajärjestelmä, johon kuuluu yksittäinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline asiaankuuluviin tietoihin pääsyä ja niiden analysointia varten, ja komission olisi kannustettava ottamaan se yleisesti käyttöön jäsenvaltiossa.

(73)

Kuten talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa (26) määrätään, jotta unionin talousarvion ja Next Generation EU -välineen suojaamista sääntöjenvastaisuuksilta, petokset mukaan lukien, voidaan vahvistaa, olisi otettava käyttöön standardoituja toimenpiteitä unionin rahoituksen saajia koskevien tietojen ja numerotietojen keräämiseksi, vertailemiseksi ja yhdistämiseksi valvontaa ja tarkastusta varten. Tehokkaan valvonnan ja tarkastusten varmistamiseksi on tarpeen kerätä tietoja yhteistyössä hallinnoitavasta unionin rahoituksesta viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyvistä tahoista, mukaan lukien tiedot rahoituksen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista.

(74)

Jotta voidaan tehostaa unionin talousarvion suojaamista sääntöjenvastaisuuksilta, petokset mukaan lukien, on tarpeen käsitellä tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, henkilötietoja. Etenkin syytteiden nostamiseksi tällaisista petoksista tai sääntöjenvastaisuuksien korjaamiseksi on voitava tunnistaa omistajat ja edunsaajat, jotka ovat luonnollisia henkilöitä ja jotka viime kädessä hyötyvät sääntöjenvastaisuuksista, petokset mukaan lukien. Tätä varten sekä yksinkertaisuuden vuoksi ja hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava täyttää velvollisuutensa tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen osalta käyttämällä niihin rekistereihin tallennettuja tietoja, joita jo käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (27) soveltamiseksi. Tältä osin tämän asetuksen mukaiset tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset eli sääntöjenvastaisuuksien, petokset mukaan lukien, ehkäiseminen, havaitseminen ja niistä raportoiminen ovat yhdenmukaisia direktiivin (EU) 2015/849 mukaisten henkilötietojen käsittelyn tarkoitusten kanssa.

(75)

Rahoituskurin edistämiseksi on aiheellista säätää talousarviositoumusten vapauttamisjärjestelyistä ohjelmatasolla.

(76)

Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa ilmoittaa komissiolle menot käytettävissä olevien varojen enimmäismäärään saakka siinä tapauksessa, että 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat, vuonna 2021 käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavat määrät olisi siirrettävä tasasuhtaisesti vuosille 2022–2025 neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (28) 7 artiklassa esitetyn mukaisesti.

(77)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteesta olisi tuettava kaikkia alueita. Jotta tukea voitaisiin antaa tasapainoisesti ja asteittaisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tason mukaan, tähän tavoitteeseen osoitetut EAKR:n ja ESR+:n määrärahat olisi kohdennettava käyttämällä jakoperustetta, jonka pääasiallisena perusteena on bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden. Jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on vähemmän kuin 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi myönnettävä rahoitusta koheesiorahastosta osana Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta.

(78)

Interregin määrärahat olisi jaettava jäsenvaltioille käyttämällä jakomenetelmää, jossa otetaan huomioon erityisesti raja-alueiden asukastiheys. Lisäksi asianomaisessa rahastokohtaisessa asetuksessa olisi nykyisten ohjelmien jatkuvuuden varmistamiseksi vahvistettava erityisiä säännöksiä, joissa määritellään ohjelma-alueet ja alueiden tukikelpoisuus eri Interreg-osa-alueiden perusteella.

(79)

Rahastoista myönnettävään tukeen oikeutettujen alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (29), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2016/2066 (30), mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään.

(80)

Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi EAKR:ää, ESR+:aa, koheesiorahastoa ja JTF:ää varten komission olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja luettelo tukikelpoisista alueista sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat.

(81)

Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, jäljempänä Verkkojen Eurooppa -välineestä annettava asetus, mukaisia Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevia hankkeita on määrä rahoittaa edelleen koheesiorahastosta käyttämällä sekä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia että Verkkojen Eurooppa -välineen tapauksessa suoraa hallinnointia. Ohjelmakaudella 2014–2020 tuloksekkaasti sovelletun lähestymistavan mukaisesti koheesiorahastosta olisi siirrettävä 10 000 000 000 euroa Verkkojen Eurooppa -välineeseen tätä tarkoitusta varten.

(82)

EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoista olisi osoitettava tietty määrä eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, jota olisi toteutettava käyttämällä joko suoraa tai välillistä hallinnointia.

(83)

Jotta varmistettaisiin määrärahojen asianmukainen jakautuminen alueluokittain, jäsenvaltioille vähemmän kehittyneitä alueita, siirtymäalueita ja kehittyneempiä alueita varten osoitettuja kokonaismäärärahoja ei periaatteessa pitäisi voida siirtää alueluokkien välillä. Jotta voitaisiin antaa jäsenvaltioille valmiudet vastata erityishaasteisiin, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava pyytää, että niille kehittyneempiä alueita tai siirtymäalueita varten osoitetuista määrärahoista siirretään määrärahoja vähemmän kehittyneille alueille ja kehittyneemmiltä alueilta siirtymäalueille, ja niiden olisi tällaisessa tapauksessa perusteltava tämä pyyntö. Sen varmistamiseksi, että vähemmän kehittyneitä alueita varten on riittävästi määrärahoja, olisi vahvistettava enimmäismäärä, joka voidaan siirtää kehittyneemmille alueille tai siirtymäalueille. Määrärahoja ei olisi voitava siirtää tavoitteiden välillä lukuun ottamatta tapauksia, jotka määritetään tarkoin tässä asetuksessa.

(84)

Jos jokin alue, joka oli luokiteltu kehittyneemmäksi alueeksi kaudella 2014–2020, on nyt luokiteltu siirtymäalueeksi kaudella 2021–2027 ja saisi sen vuoksi jakomenetelmän perusteella vähemmän tukea kaudella 2021–2027, asianomaista jäsenvaltiota kehotetaan ottamaan tämä seikka huomioon päättäessään rahoituksen sisäisestä jakamisesta.

(85)

Ottaen huomioon Irlannin saarella vallitseva ainutlaatuinen ja erityinen tilanne ja jotta voitaisiin tukea pitkänperjantain sopimuksen mukaista pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, rajatylittävällä PEACE PLUS -ohjelmalla on määrä jatkaa ja kehitetään Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisten aikaisempien ohjelmien eli PEACE-ohjelman ja Interregin työtä. Ohjelman tärkeän käytännön merkityksen vuoksi sille olisi osoitettava erityismääräraha, jotta voitaisiin jatkaa rauhaan ja sovintoon liittyvien toimien tukemista, ja lisäksi Irlannille osoitetuista Interregin määrärahoista olisi osoitettava ohjelmaan asianmukainen osuus.

(86)

Koheesiopolitiikan alalla on tarpeen vahvistaa yhteisrahoituksen enimmäisosuudet tapauksen mukaan alueluokittain, jotta voidaan taata yhteisrahoitusperiaatteen noudattaminen varmistamalla, että julkisen tai yksityisen kansallisen tuen määrä on asianmukainen. Näiden enimmäisosuuksien olisi perustuttava alueiden taloudellisen kehityksen tasoon, jota mitataan suhteuttamalla alueen asukasta kohti laskettu BKT 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvoon, ja samalla olisi varmistettava luokittelun muutosten vuoksi yhtä edullinen kohtelu.

(87)

Jäsenvaltiot voivat esittää asianmukaisesti perustellun pyynnön lisätä vakaus- ja kasvusopimuksen asiaankuuluvien, kumppanuutta koskevissa eurooppalaisissa käytännesäännöissä selkeytettyjen sääntöjen puitteissa joustoa sellaisten julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen osalta, joita viranomaiset tukevat yhteisrahoittamalla investointeja.

(88)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien tämän asetuksen tiettyihin liitteisiin sisältyvien seikkojen muuttamiseksi: tukitoimityyppien kokonaisuudet ja koodit, kumppanuussopimusten ja ohjelmien mallit, tietojen siirtämisessä käytettävät mallit, vuotuisen tarkastuskertomuksen malli, komissiolle toimitettavia maksatushakemuksia koskevien ennusteiden malli, unionin tunnuksen käyttö, rahoitussopimusten ja strategia-asiakirjojen osat, jäsenvaltioiden ja komission välinen sähköinen tiedonvaihtojärjestelmä, hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvauksen malli, johdon vahvistuslausuman malli, vuotuisen tarkastuslausunnon malli, vuotuisen valvontakertomuksen malli, EIP:n tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten täytäntöön panemia rahoitusvälineitä koskevan vuotuisen tarkastuskertomuksen malli, tarkastusstrategian malli, maksatushakemuksen malli, tilityksen malli, yksityiskohtaiset säännöt ja malli sääntöjenvastaisuuksista raportointia varten sekä rahoitusoikaisujen tason määrittämistä koskeva malli.

(89)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen muuttamista niiden mukauttamiseksi tähän asetukseen, kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavia yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen sekä kustannuksiin perustumattoman rahoituksen määritelmiä unionin tasolla sekä vakioitujen ja yleisesti saatavilla olevien otantamenetelmien vahvistamista.

(90)

On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset ja avoimet kuulemiset kaikkien asianosaisten kanssa, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(91)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset kumppanuussopimusten hyväksymistä, ohjelmien hyväksymistä tai muuttamista sekä rahoitusoikaisujen soveltamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahojen jakauman vahvistamiseen liittyvä täytäntöönpanovalta olisi hyväksyttävä ilman komiteamenettelyä, koska kyse on ainoastaan jo määriteltyjen laskentamenetelmien soveltamisesta. Samoin rahastojen käyttöä poikkeuksellisissa olosuhteissa koskeviin väliaikaisiin toimenpiteisiin liittyvä täytäntöönpanovalta olisi hyväksyttävä ilman komiteamenettelyjä, koska soveltamisala määritellään vakaus- ja kasvusopimuksessa ja se rajoittuu tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin.

(92)

Lopullisen tuloksellisuuskertomuksen malliin liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (31) mukaisesti. Vaikka täytäntöönpanosäädös on luonteeltaan yleinen, sen hyväksymiseen olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä, koska siinä säädetään ainoastaan teknisistä kysymyksistä, lomakkeista ja malleista.

(93)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013 (32) ja kaikkia muita ohjelmakautta 2014–2020 koskevia säädöksiä olisi edelleen sovellettava sellaisiin ohjelmiin ja toimiin, joita tuetaan tämän asetuksen kattamista rahastoista edellä mainitulla ohjelmakaudella, ja koska kyseisen asetuksen täytäntöönpanokauden odotetaan ulottuvan tämän asetuksen kattamalle ohjelmakaudelle ja jotta voitaisiin varmistaa tiettyjen kyseisen asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen toimien toteutuksen jatkuvuus, olisi annettava säännökset toimien vaiheistamisesta. Vaiheittain toteutettavan toimen kukin yksittäinen vaihe, joka palvelee samaa kokonaistavoitetta, olisi toteutettava sen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti, jolla sitä rahoitetaan, mutta hallintoviranomainen voi valita asianomaisen toimen toisen vaiheen ohjelmakaudella 2014–2020 toteutetun valintamenettelyn pohjalta edellyttäen, että tässä asetuksessa vahvistettujen vaiheittaista toteuttamista koskevien ehtojen täyttymisestä voidaan varmistua.

(94)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä yhteisten varainhoitosääntöjen antaminen sellaista unionin talousarvion osaa varten, jonka toteutuksessa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, kun otetaan huomioon eri alueiden välisten kehityserojen suuruus ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden erityishaasteet, jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuus ja tarve yhtenäiseen, useita yhteistyössä hallinnoitavia rahastoja kattavaan täytäntöönpanokehykseen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(95)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(96)

Tämän asetuksen hyväksymiseksi ohjelmakauden alkamisen jälkeen ja ottaen huomioon tarpeen panna tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat unionin rahastot täytäntöön koordinoidusti ja yhdenmukaisesti sekä asetuksen ripeän täytäntöönpanon mahdollistamiseksi asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

SISÄLLYSLUETTELO

I OSASTO

TAVOITTEET JA TUKEA KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖT

I luku

Kohde, määritelmät ja yleiset säännöt

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

2 artikla

Määritelmät

3 artikla

Komission toimien määräaikojen laskeminen

4 artikla

Henkilötietojen käsittely ja tietosuoja

II luku

Rahastoista maksettavan tuen toimintapoliittiset tavoitteet ja periaatteet

5 artikla

Toimintapoliittiset tavoitteet

6 artikla

Ilmastotavoitteet ja ilmastoon liittyvä sopeuttamista koskeva mekanismi

7 artikla

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi

8 artikla

Kumppanuus ja monitasoinen hallinto

9 artikla

Horisontaaliset periaatteet

II OSASTO

STRATEGINEN LÄHESTYMISTAPA

I luku

Kumppanuussopimus

10 artikla

Kumppanuussopimuksen valmistelu ja toimittaminen

11 artikla

Kumppanuussopimuksen sisältö

12 artikla

Kumppanuussopimuksen hyväksyminen

13 artikla

Kumppanuussopimuksen muuttaminen

14 artikla

EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja EMKVR:n käyttö InvestEU-ohjelman kautta

II luku

Mahdollistavat edellytykset ja tuloskehys

15 artikla

Mahdollistavat edellytykset

16 artikla

Tuloskehys

17 artikla

Tuloskehyksen määrittämismenetelmät

18 artikla

Väliarviointi ja joustomäärä

III luku

Talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan sekä poikkeuksellisiin tai epätavallisiin olosuhteisiin liittyvät toimenpiteet

19 artikla

Toimenpiteet, joilla rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan

20 artikla

Väliaikaiset toimenpiteet rahastojen käyttämiseksi poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa

III OSASTO

OHJELMATYÖ

I luku

Rahastoja koskevat yleiset säännökset

21 artikla

Ohjelmien valmistelu ja toimittaminen

22 artikla

Ohjelmien sisältö

23 artikla

Ohjelmien hyväksyminen

24 artikla

Ohjelmien muuttaminen

25 artikla

Yhteinen tuki EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja JTF:stä

26 artikla

Määrärahojen siirrot

27 artikla

Varojen siirto EAKR:stä ja ESR+:sta JTF:ään

II luku

Alueellinen kehitys

28 artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys

29 artikla

Alueelliset strategiat

30 artikla

Yhdennetyt alueelliset investoinnit

31 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

32 artikla

Yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat

33 artikla

Paikalliset toimintaryhmät

34 artikla

Rahastoista yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen myönnettävä tuki

III luku

Tekninen apu

35 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

36 artikla

Jäsenvaltioiden tekninen apu

37 artikla

Jäsenvaltioiden teknisen avun kustannuksiin perustumaton rahoitus

IV OSASTO

SEURANTA, ARVIOINTI, VIESTINTÄ JA NÄKYVYYS

I luku

Seuranta

38 artikla

Seurantakomitea

39 artikla

Seurantakomitean kokoonpano

40 artikla

Seurantakomitean tehtävät

41 artikla

Vuotuinen tuloksellisuuden tarkastelu

42 artikla

Tietojen toimittaminen

43 artikla

Lopullinen tuloksellisuuskertomus

II luku

Arviointi

44 artikla

Jäsenvaltion suorittamat arvioinnit

45 artikla

Komission suorittama arviointi

III luku

Näkyvyys, avoimuus ja viestintä

I jakso

Rahastojen rahoitustuen näkyvyys

46 artikla

Näkyvyys

47 artikla

Unionin tunnus

48 artikla

Viestintävastaavat ja -verkostot

II jakso

Rahastojen täytäntöönpanon ja ohjelmia koskevan viestinnän avoimuus

49 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

50 artikla

Tuensaajien tehtävät

V OSASTO

RAHASTOJEN RAHOITUSTUKI

I luku

Unionin rahoitusosuuden muodot

51 artikla

Ohjelmille myönnettävän unionin rahoitusosuuden muodot

II luku

Jäsenvaltioiden tarjoamat tukimuodot

52 artikla

Tukimuodot

I jakso

Avustusmuodot

53 artikla

Avustusmuodot

54 artikla

Avustuksia koskevien välillisten kustannusten kiinteämääräinen rahoitus

55 artikla

Avustuksiin liittyvät välittömät henkilöstökustannukset

56 artikla

Avustuksiin liittyvien muiden välittömien kustannusten kuin henkilöstökustannusten kiinteämääräinen rahoitus

57 artikla

Ehdolliset avustukset

II jakso

Rahoitusvälineet

58 artikla

Rahoitusvälineet

59 artikla

Rahoitusvälineiden täytäntöönpano

60 artikla

Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot

61 artikla

Sijoittajien eriytetty kohtelu

62 artikla

Rahastoista maksetusta tuesta saatujen varojen uudelleenkäyttö

III luku

Tukikelpoisuussäännöt

63 artikla

Tukikelpoisuus

64 artikla

Tukeen kelpaamattomat kustannukset

65 artikla

Toimien pysyvyys

66 artikla

Siirtäminen

67 artikla

Avustuksiin sovellettavat tukikelpoisuussäännöt

68 artikla

Rahoitusvälineisiin sovellettavat tukikelpoisuussäännöt

VI OSASTO

HALLINTO JA VALVONTA

I luku

Hallintoa ja valvontaa koskevat yleiset säännöt

69 artikla

Jäsenvaltioiden tehtävät

70 artikla

Komission valtuudet ja tehtävät

71 artikla

Ohjelmasta vastaavat viranomaiset

II luku

Vakiomuotoiset hallinto- ja valvontajärjestelmät

72 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

73 artikla

Hallintoviranomaisen suorittama toimien valinta

74 artikla

Hallintoviranomaisen suorittama ohjelman hallinnointi

75 artikla

Hallintoviranomaisen tuki seurantakomitean työlle

76 artikla

Kirjanpitotoiminto

77 artikla

Tarkastusviranomaisen tehtävät

78 artikla

Tarkastusstrategia

79 artikla

Toimien tarkastukset

80 artikla

Yhden tarkastuksen periaatteen mukaiset järjestelyt

81 artikla

Rahoitusvälineiden hallinnon varmennukset ja tarkastukset

82 artikla

Asiakirjojen saatavuus

III luku

Tukeutuminen kansallisiin hallintojärjestelmiin

83 artikla

Laajennetut suhteutetut järjestelyt

84 artikla

Laajennettujen suhteutettujen järjestelyjen soveltamisedellytykset

85 artikla

Ohjelmakauden aikana tehtävä mukautus

VII OSASTO

VARAINHOITO, TILITYKSEN TOIMITTAMINEN JA TARKASTAMINEN SEKÄ RAHOITUSOIKAISUT

I luku

Varainhoito

I jakso

Yleiset kirjanpitosäännöt

86 artikla

Talousarviositoumukset

87 artikla

Euron käyttö

88 artikla

Takaisinmaksut

II jakso

Jäsenvaltioille suoritettavia maksuja koskevat säännöt

89 artikla

Maksutyypit

90 artikla

Ennakkomaksut

91 artikla

Maksatushakemukset

92 artikla

Rahoitusvälineitä koskevat erityiset seikat maksatushakemuksissa

93 artikla

Maksuja koskevat yhteiset säännöt

94 artikla

Yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

95 artikla

Kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

III jakso

Maksuajan kulumisen keskeyttäminen ja maksujen keskeyttäminen

96 artikla

Maksun määräajan kulumisen keskeyttäminen

97 artikla

Maksujen keskeyttäminen

II luku

Tilityksen toimittaminen ja tilien tarkastaminen

98 artikla

Tilityksen sisältö ja toimittaminen

99 artikla

Tilien tarkastaminen

100 artikla

Loppumaksun laskeminen

101 artikla

Tilien tarkastusmenettely

102 artikla

Tilien tarkastamiseen liittyvä kuulemismenettely

III luku

Rahoitusoikaisut

103 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

104 artikla

Komission tekemät rahoitusoikaisut

IV luku

Sitoumusten vapauttaminen

105 artikla

Sitoumusten vapauttamista koskevat periaatteet ja säännöt

106 artikla

Sitoumusten vapauttamista koskevat poikkeukset

107 artikla

Sitoumusten vapauttamismenettely

VIII OSASTO

RAHOITUSKEHYS

108 artikla

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitetun tuen maantieteellinen kattavuus

109 artikla

Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion määrärahat

110 artikla

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat

111 artikla

Määrärahojen siirrettävyys

112 artikla

Yhteisrahoitusosuuksien määrittäminen

IX OSASTO

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET SEKÄ TÄYTÄNTÖÖNPANO-, SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I luku

Säädösvallan siirtäminen ja täytäntöönpanosäännökset

113 artikla

Säädösvallan siirtäminen tiettyjen liitteiden muuttamiseksi

114 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

115 artikla

Komiteamenettely

II luku

Siirtymä- ja loppusäännökset

116 artikla

Uudelleentarkastelu

117 artikla

Siirtymäsäännökset

118 artikla

Vaiheittain toteutettaviin toimiin sovellettavat edellytykset

119 artikla

Voimaantulo

LIITE I

EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja JTF:n tukitoimityyppien kokonaisuudet ja koodit – 22 artiklan 5 kohta

LIITE II

Kumppanuussopimuksen malli – 10 artiklan 6 kohta

LIITE III

Horisontaaliset mahdollistavat edellytykset – 15 artiklan 1 kohta

LIITE IV

Aihekohtaiset mahdollistavat edellytykset, joita sovelletaan EAKR:ään, ESR+:aan ja koheesiorahastoon – 15 artiklan 1 kohta

LIITE V

Malli EAKR:stä (investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoite), ESR+:sta, JTF:stä, koheesiorahastosta ja EMKVR:stä tuetuille ohjelmille – 21 artiklan 3 kohta

LIITE VI

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta, sisäisen turvallisuuden rahastosta ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä tuettavien ohjelmien malli – 21 artiklan 3 kohta

LIITE VII

Tietojen siirtämistä koskeva malli – 42 artikla

LIITE VIII

Ennuste määrästä, jonka edestä jäsenvaltion odotetaan jättävän tukihakemuksia kuluvaa ja seuraavaa kalenterivuotta varten (69 artiklan 10 kohta

LIITE IX

Tiedotus ja näkyvyys – 47, 49 ja 50 artikla

LIITE X

Rahoitussopimusten ja strategia-asiakirjojen osat – 59 artiklan 1 ja 5 kohta

LIITE XI

Hallinto- ja valvontajärjestelmien ja niiden luokittelun keskeiset vaatimukset – 69 artiklan 1 kohta

LIITE XII

Yksityiskohtaiset säännöt ja malli sääntöjenvastaisuuksista raportointia varten – 69 artiklan 2 kohta

LIITE XIII

Jäljitysketjun osat – 69 artiklan 6 kohta

LIITE XIV

Ohjelmista vastaavien viranomaisten ja tuensaajien välinen sähköinen tiedonvaihtojärjestelmä – 69 artiklan 8 kohta

LIITE XV

SFC2021-järjestelmä: jäsenvaltioiden ja komission välinen sähköinen tiedonvaihtojärjestelmä – 69 artiklan 9 kohta

LIITE XVI

Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen malli – 69 artiklan 11 kohta

LIITE XVII

Kustakin toimesta sähköisesti kirjattavat ja tallennettavat tiedot – 72 artiklan 1 kohdan e alakohta

LIITE XVIII

Johdon vahvistuslausuman malli – 74 artiklan 1 kohdan f alakohta

LIITE XIX

Vuotuisen tarkastuslausunnon malli – 77 artiklan 3 kohdan a alakohta

LIITE XX

Vuotuisen valvontakertomuksen malli – 77 artiklan 3 kohdan b alakohta

LIITE XXI

Vuotuisen tarkastuskertomuksen malli – 81 artiklan 5 kohta

LIITE XXII

Tarkastusstrategian malli – 78 artikla

LIITE XXIII

Maksatushakemusten malli – 91 artiklan 3 kohta

LIITE XXIV

Tilityksen malli – 98 artiklan 1 kohdan a alakohta

LIITE XXV

Rahoitusoikaisujen tason määrittäminen: kiinteämääräiset ja ekstrapoloidut rahoitusoikaisut – 104 artiklan 1 kohta

LIITE XXVI

Menetelmä kokonaismäärärahojen jakamiseksi jäsenvaltioittain – 109 artiklan 2 kohta

I OSASTO

TAVOITTEET JA TUKEA KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖT

I LUKU

Kohde, määritelmät ja yleiset säännöt

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan:

a)

varainhoitoa koskevat säännökset Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, jäljempänä ’JTF’, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston, jäljempänä ’EMKVR’, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahaston, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen, jäljempänä ’BMVI’, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, osalta;

b)

EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään ja EMKVR:ään sovellettavat yhteiset säännökset.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon eikä EMKVR:n, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n suoraan tai välilliseen hallinnointiin lukuun ottamatta komission aloitteesta annettavaa teknistä apua.

3.   Asetuksen 5, 14, 19, 28–34 ja 108–112 artiklaa ei sovelleta AMIF:ään, ISF:ään eikä BMVI:hin.

4.   Asetuksen 108–112 artiklaa ei sovelleta EMKVR:ään.

5.   Asetuksen 14, 15, 18, 19, 21–27 ja 37–42 artiklaa, 43 artiklan 1–4 kohtaa, 44 ja 50 artiklaa, 55 artiklan 1 kohtaa, 73, 77, 80 ja 83–85 artiklaa ei sovelleta Interreg-ohjelmiin.

6.   Jäljempänä luetelluissa rahastokohtaisissa asetuksissa voidaan antaa tätä asetusta täydentäviä sääntöjä, jotka eivät saa olla ristiriidassa tämän asetuksen kanssa:

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060 (33); (EAKR- ja koheesiorahastoasetus)

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060 (34) (ESR+-asetus);

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060 (35) (Interreg-asetus);

d)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060 (36) (JTF-asetus).

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060 (EMKVR-asetus);

f)

turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta annettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (AMIF-asetus);

g)

sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta annettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (ISF-asetus);

h)

rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (BMVI-asetus).

Jos on epäselvää, sovelletaanko tätä asetusta vai rahastokohtaisia asetuksia, sovelletaan tätä asetusta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’asiaankuuluvilla maakohtaisilla suosituksilla’ rakenteellisiin haasteisiin liittyviä neuvoston suosituksia, jotka on hyväksytty SEUT 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sekä asetuksen (EU) 2018/1999 34 artiklan mukaisesti annettuja täydentäviä komission suosituksia, joihin on tarkoituksenmukaista vastata sellaisten monivuotisten investointien avulla, jotka kuuluvat rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistetun mukaisesti rahastojen soveltamisalaan;

2)

’mahdollistavalla edellytyksellä’ erityistavoitteiden vaikuttavan ja tehokkaan toteutuksen ennakkoedellytystä;

3)

’sovellettavalla lainsäädännöllä’ unionin oikeutta ja sen soveltamiseen liittyvää kansallista lainsäädäntöä;

4)

’toimella’

a)

hanketta, sopimusta, toimintaa tai hankeryhmää, jotka on valittu asianomaisten ohjelmien perusteella;

b)

kun kyseessä ovat rahoitusvälineet, ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettavaa rahoitusosuutta ja rahoitusvälineestä tämän jälkeen lopullisille vastaanottajille myönnettyä rahoitustukea;

5)

’strategisesti tärkeällä toimella’ toimea, joka on merkittävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja johon sovelletaan erityisiä seuranta- ja viestintätoimenpiteitä;

6)

’toimintalinjalla’ AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n yhteydessä erityistavoitetta;

7)

’toimintalinjalla’ EMKVR:n yhteydessä ainoastaan VII osastossa erityistavoitetta;

8)

’välittävällä toimielimellä’ julkista tai yksityistä elintä, joka toimii hallintoviranomaisen alaisuudessa tai joka hoitaa tehtäviä tällaisen viranomaisen puolesta;

9)

’tuensaajalla’

a)

julkista tai yksityistä elintä tai yhteisöä riippumatta siitä, onko se oikeushenkilö, tai luonnollista henkilöä, joka on vastuussa toimen aloittamisesta tai sen aloittamisesta ja toteuttamisesta;

b)

kun kyseessä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimen aloittavaa julkista elintä tai toimen toteuttamiseen valittua yksityistä kumppania;

c)

kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, yritystä, joka saa tuen;

d)

kun kyseessä on komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 (37) tai (EU) N:o 717/2014 (38) mukaisesti annettava vähämerkityksinen tuki, jäsenvaltio voi päättää, että tätä asetusta sovellettaessa tuensaaja on tuen myöntävä elin, kun se on vastuussa toimen aloittamisesta tai sekä sen aloittamisesta että toteuttamisesta;

e)

kun kyseessä on rahoitusväline, holdingrahaston täytäntöönpanosta vastaavaa elintä, tai jos holdingyhtiötä ei ole, erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavaa elintä, tai jos rahoitusvälinettä hallinnoi hallintoviranomainen, hallintoviranomaista;

10)

’pienhankerahastolla’ Interreg-ohjelman toimea, jolla valitaan ja pannaan täytäntöön hankkeita, joiden taloudellinen merkitys on pieni, mukaan lukien ihmisten väliset hankkeet;

11)

’tavoitteella’ ennalta sovittua arvoa, joka on saavutettava viimeistään tukikelpoisuusajan lopussa tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvän indikaattorin osalta;

12)

’välitavoitteella’ tavoitearvoa, joka on saavutettava tietyllä hetkellä tukikelpoisuusaikana tiettyyn erityistavoitteeseen sisältyvän tuotosindikaattorin osalta;

13)

’tuotosindikaattorilla’ indikaattoria, jolla mitataan tukitoimen erityisiä suoritteita;

14)

’tulosindikaattorilla’ indikaattoria, jolla mitataan tuettujen toimenpiteiden vaikutuksia, erityisesti välittömien kohteiden, kohdeväestön tai infrastruktuurin käyttäjien kannalta;

15)

’julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimella’ julkisten elinten ja yksityisen sektorin kumppanuuden mukaisesti ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevaa sopimusta noudattaen toteutettua toimea, jolla pyritään tarjoamaan julkisia palveluja joko yksityisen sektorin asiantuntemuksen yhteen kokoamiseen tai pääoman lisälähteisiin taikka molempiin perustuvan riskinjaon kautta;

16)

’rahoitusvälineellä’ tuen muotoa, joka toimitetaan sellaisen rakenteen kautta, jonka kautta rahoitustuotteita tarjotaan lopullisille vastaanottajille;

17)

’rahoitustuotteella’ varainhoitoasetuksen 2 artiklassa määriteltyjä oman pääoman ehtoisia tai oman pääoman luonteisia sijoituksia, lainoja ja vakuuksia;

18)

’lopullisella vastaanottajalla’ oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka saa rahastoista tukea pienhankerahaston tuensaajan välityksellä tai rahoitusvälineestä;

19)

’ohjelmasta osoitettavalla rahoitusosuudella’ tukea rahastoista ja rahoitusvälineeseen osoitettavaa kansallista julkista ja yksityistä yhteisrahoitusta;

20)

’holdingrahastolla’ hallintoviranomaisen vastuulla yhtä tai useampaa ohjelmaa varten perustettua rahastoa, jolla pannaan täytäntöön yksi tai useampia erityisrahastoja;

21)

’erityisrahastolla’ rahastoa, jonka kautta hallintoviranomainen tai holdingrahasto tarjoaa rahoitustuotteita tuen lopullisille vastaanottajille;

22)

’rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavalla elimellä’ julkis- tai yksityisoikeudellista elintä, joka hoitaa holdingrahastoon tai erityisrahastoon liittyviä tehtäviä;

23)

’vipuvaikutuksella’ lopullisille vastaanottajille myönnetyn, takaisin maksettavan rahoituksen määrää jaettuna rahastojen rahoitusosuudella;

24)

’kerrannaissuhteella’ vakuusvälineiden yhteydessä suhdetta, joka on luotu kullekin tarjolla olevalle vakuustuotteelle ennalta tehtävän varovaisen riskinarvioinnin pohjalta ja joka vallitsee perustana olevien maksettujen uusien lainojen, oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten arvon ja sen ohjelman rahoitusosuuksien määrän välillä, jolla vakuussopimuksissa katetaan näiden uusien lainojen, oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten odotettavissa olevat ja odottamattomat tappiot;

25)

’hallintokustannuksilla’ rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta aiheutuneita suoria tai välillisiä kustannuksia, jotka korvataan tositteita vastaan;

26)

’hallintopalkkiolla’ suoritettujen palvelujen hintaa, joka on määritetty hallintoviranomaisen ja holdingrahaston tai erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen välisessä rahoitussopimuksessa; ja tarvittaessa holdingrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen ja erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen välisessä rahoitussopimuksessa;

27)

’siirtämisellä’ saman tai samankaltaisen toiminnan tai sen osan siirtämistä asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 61 a kohdan mukaisesti;

28)

’julkisella rahoitusosuudella’ toimiin osoitettavaa rahoitusosuutta, joka on peräisin kansallisten tai alue- tai paikallisviranomaisten talousarviovaroista tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (39) mukaisesti perustettujen eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) talousarviovaroista taikka rahastoja varten varatuista unionin talousarviovaroista tai julkisoikeudellisten yhteisöjen taikka viranomaisten tai julkisoikeudellisten yhteisöjen muodostamien yhteenliittymien talousarviovaroista, ja joihin voi ESR+:n ohjelmien tai toimintalinjojen yhteisrahoitusosuuden määrittämiseksi kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä antamia varoja;

29)

’tilivuodella’ 1 päivänä heinäkuuta alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta seuraavana vuonna päättyvää jaksoa, lukuun ottamatta ohjelmakauden ensimmäistä tilivuotta, jonka osalta sillä tarkoitetaan menojen tukikelpoisuuden alkamispäivänä alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2022 päättyvää jaksoa; viimeisen tilivuoden osalta sillä tarkoitetaan 1 päivänä heinäkuuta 2029 alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2030 päättyvää jaksoa;

30)

’talouden toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka muuta tahoa, joka osallistuu rahastoista annettavan avustuksen täytäntöönpanoon, paitsi jäsenvaltiota sen käyttäessä toimivaltaansa julkisena viranomaisena;

31)

’sääntöjenvastaisuudella’ mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi;

32)

’vakavalla puutteella’ ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa ilmenevää puutetta, jonka vuoksi hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä on parannettava huomattavasti, ja jonka johdosta liitteessä X tarkoitettujen keskeisten vaatimusten 2, 4, 5, 9, 12, 13 ja 15 tai kahden tai useamman muun keskeisen vaatimuksen arvioidaan kuuluvan kyseisen liitteen luokkiin 3 ja 4;

33)

’systeemisellä sääntöjenvastaisuudella’ sääntöjenvastaisuutta, joka voi olla luonteeltaan toistuvaa, jonka esiintyminen on erittäin todennäköistä samankaltaisissa toimissa, ja joka johtuu vakavasta puutteesta, mukaan lukien tämän asetuksen ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisten asiaankuuluvien menettelyjen käyttöönoton laiminlyönti;

34)

’kokonaisvirhemäärällä’ arvioitujen satunnaisvirheiden ja tapauksen mukaan rajallisten systeemisten virheiden ja oikaisemattomien epäsäännöllisten virheiden yhteismäärää;

35)

’kokonaisvirhetasolla’ kokonaisvirhemäärää jaettuna tarkastetulla perusjoukolla;

36)

’jäännösvirhetasolla’ kokonaisvirheiden määrää vähennettynä jäsenvaltion soveltamilla rahoitusoikaisuilla, joilla pienennetään tarkastusviranomaisen toteamia riskejä, ja jaettuna tilityksissä ilmoitettavilla menoilla;

37)

’päätökseen saadulla toimella’ toimea, joka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ja jonka osalta tuensaajat ovat maksaneet kaikki asiaankuuluvat maksut ja tuensaajille on maksettu vastaava julkinen rahoitusosuus;

38)

’otantayksiköllä’ yhtä yksiköistä, joihin tarkastettu perusjoukko on jaettu otantaa varten, ja joka voi olla toimi, hanke toimen sisällä tai tuensaajan esittämä maksatushakemus;

39)

’sulkutilillä’ julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan toimen osalta pankkitiliä, josta on tehty tukea saavan julkisen yhteisön ja hallintoviranomaisen tai välittävän elimen hyväksymän yksityisen sektorin kumppanin välinen kirjallinen sopimus, ja jota on käytetty maksuihin tukikelpoisuusaikana tai sen jälkeen;

40)

’osallistujalla’ luonnollista henkilöä, joka hyötyy suoraan toimesta mutta ei vastaa toimen aloittamisesta tai sen aloittamisesta ja toteuttamisesta, ja joka ei saa EMKVR:n yhteydessä rahoitustukea;

41)

’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ sitä, että energiaa koskevassa suunnittelussa, toimintapolitiikka- ja investointipäätöksissä otetaan mahdollisimman hyvin huomioon vaihtoehtoiset kustannustehokkaat energiatehokkuustoimenpiteet, joilla tehostetaan energian kysyntää ja tarjontaa erityisesti kustannustehokkaiden energian loppukäyttöä koskevien säästöjen, kysyntäjoustoa koskevien aloitteiden sekä energian tehokkaamman muuntamisen, siirtämisen ja jakelun avulla siten, että kuitenkin saavutetaan kyseisten päätösten tavoitteet;

42)

’ilmastokestävyydellä’ prosessia, jonka avulla vähennetään infrastruktuurin haavoittuvuutta mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja samalla varmistetaan, että energiatehokkuus etusijalle -periaatetta noudatetaan ja että hankkeesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen taso vastaa vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta;

43)

’ehdollisella avustuksella’ avustuksen luokkaa, johon liittyy tuen takaisinmaksua koskevia ehtoja;

44)

’EIP:llä’ Euroopan investointipankkia, Euroopan investointirahastoa tai mitä tahansa Euroopan investointipankin tytäryhteisöä;

45)

’huippuosaamismerkillä’ komission myöntämää laatumerkkiä, joka osoittaa, että ehdotukset, jotka on arvioitu unionin välineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä ja joiden katsotaan täyttävän kyseisen unionin välineen mukaiset laatua koskevat vähimmäisvaatimukset mutta joita ei ole voitu rahoittaa määrärahojen puutteen vuoksi, saattaisivat saada tukea muista unionin rahoituslähteistä tai kansallisista rahoituslähteistä.

3 artikla

Komission toimien määräaikojen laskeminen

Jos komission toimille asetetaan määräaika, kyseisen määräajan on alettava siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut kaikki tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettujen vaatimusten mukaiset tiedot.

Määräajan soveltaminen on keskeytettävä sitä päivää seuraavasta päivästä, jona komissio lähettää huomautuksensa tai tarkistettuja asiakirjoja koskevan pyyntönsä jäsenvaltiolle, siihen asti, kun jäsenvaltio vastaa pyyntöön.

4 artikla

Henkilötietojen käsittely ja tietosuoja

Jäsenvaltiot ja komissio saavat käsitellä henkilötietoja ainoastaan silloin, kun se on tarpeen tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi erityisesti seurantaa, raportointia, viestintää, julkaisemista, arviointia, varainhoitoa, varmennuksia ja tarkastuksia varten sekä tarvittaessa osallistujien tukikelpoisuuden määrittämistä varten. Henkilötietoja on käsiteltävä tapauksen mukaan asetuksen (EU) 2016/679 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (40) mukaisesti.

II LUKU

Rahastoista maksettavan tuen toimintapoliittiset tavoitteet ja periaatteet

5 artikla

Toimintapoliittiset tavoitteet

1.   EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKVR:stä tuetaan seuraavia toimintapoliittisia tavoitteita:

a)

kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia sekä alueellisia tieto- ja viestintäteknisiä yhteyksiä;

b)

vihreämpi, vähähiilinen nollahiilitaloutta kohti siirtyvä ja sopeutumiskykyinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiasiirtymää, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä;

c)

yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta;

d)

sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari;

e)

lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja yhdennettyä kehitystä kaikentyyppisillä alueilla sekä paikallisia aloitteita.

JTF:llä tuetaan erityistavoitetta, joka on antaa alueille ja ihmisille mahdollisuus käsitellä niitä sosiaalisia, työllisyyteen liittyviä, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, joita on pyrkimyksellä saavuttaa vuotta 2030 koskevat unionin energia- ja ilmastotavoitteet ja siirtymisellä unionin ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta EAKR:n ja ESR+:n varoihin, jotka siirretään JTF:ään 27 artiklan mukaisesti.

2.   EAKR, ESR+, koheesiorahasto ja JTF osallistuvat sellaisiin unionin toimiin, joilla lujitetaan sen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT 174 artiklan mukaisesti, ja joilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

a)

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoite, jota toteutetaan jäsenvaltioissa ja alueilla ja jota tuetaan EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja JTF:stä; ja

b)

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), jota tuetaan EAKR:stä.

3.   Jäsenvaltioiden ja komission on edistettävä rahastojen ja muiden unionin välineiden ja rahastojen välistä koordinointia, täydentävyyttä ja yhdenmukaisuutta. Niiden on optimoitava koordinointimekanismit asiasta vastaavien tahojen välillä, jotta päällekkäisyydet suunnittelun ja toteutuksen aikana voidaan välttää. Tämän mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission on rahastojen ohjelmatyössä ja täytäntöönpanossa otettava myös huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset.

6 artikla

Ilmastotavoitteet ja ilmastoon liittyvä sopeuttamista koskeva mekanismi

1.   Jäsenvaltioiden on annettava tietoja ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien tyyppeihin sen mukaan, mikä rahasto on kyseessä. Näissä menetelmissä painotetaan tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ympäristöön ja ilmastonmuutoksen liittyviä tavoitteita. Kun on kyse EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta, painotus liitetään liitteessä I vahvistetussa nimikkeistössä määriteltyjen tukitoimityyppien kokonaisuuksiin ja koodeihin. EAKR:n osuus on 30 prosenttia ja koheesiorahaston osuus 37 prosenttia unionin rahoitusosuudesta menoihin, joilla tuetaan unionin talousarvion osalta vahvistettujen ilmastotavoitteiden toteuttamista.

2.   Kunkin jäsenvaltion ilmastorahoitustavoite vahvistetaan prosenttiosuutena sen EAKR:stä ja koheesiorahastosta saamista kokonaismäärärahoista ja sisällytetään ohjelmiin 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan viii alakohdassa tarkoitettujen tukitoimityyppien ja määrärahojen alustavan jakautumisen tuloksena. Alustava ilmastorahoitustavoite vahvistetaan kumppanuussopimuksessa kuten 11 artiklan 1 kohdassa säädetään.

3.   Jäsenvaltio ja komissio seuraavat säännöllisesti ilmastorahoitustavoitteiden noudattamista tuensaajien hallintoviranomaiselle 42 artiklan mukaisesti tukitoimityypeittäin jaoteltuina ilmoittamien tukikelpoisten kokonaismenojen ja jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella. Jos seuranta osoittaa, ettei ilmastorahoitustavoitteen toteuttamisessa ole edistytty riittävästi, jäsenvaltio ja komissio sopivat korjaavista toimenpiteistä vuotuisessa arviointikokouksessa.

4.   Jos ilmastorahoitustavoitteen toteuttamisessa ei ole kansallisella tasolla edistytty riittävästi 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä, jäsenvaltion on otettava tämä huomioon väliarvioinnissa 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7 artikla

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi

1.   Jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava rahastoille varattu unionin talousarvio käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia varainhoitoasetuksen 63 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on valmisteltava ohjelmat ja pantava ne täytäntöön asianmukaisella alueellisella tasolla institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoituspuitteidensa mukaisesti.

2.   Komission on toteutettava koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen, eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen ja alueiden välisiin innovaatioinvestointeihin siirretty tukimäärä, ESR+:sta valtioiden väliseen yhteistyöhön siirretty tukimäärä, InvestEU-ohjelmaan kohdennetut määrät sekä komission aloitteesta annettava tekninen apu käyttämällä suoraa tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdan mukaisesti.

3.   Komissio voi asianomaisen jäsenvaltion ja asianomaisten alueiden suostumuksella käyttää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisessa syrjäisimpien alueiden yhteistyössä välillistä hallinnointia.

8 artikla

Kumppanuus ja monitasoinen hallinto

1.   Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä ja toteutettava kokonaisvaltainen kumppanuus kumppanuussopimusta ja kutakin ohjelmaa varten institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa mukaisesti ja ottaen huomioon rahastojen erityispiirteet. Kyseiseen kumppanuuteen osallistuvat ainakin seuraavat kumppanit:

a)

alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut viranomaiset;

b)

talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet;

c)

asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, kuten ympäristöalan kumppanit, valtiosta riippumattomat järjestöt ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet;

d)

tarvittaessa tutkimusorganisaatiot ja yliopistot.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan perusteella perustettu kumppanuus toimii monitasoisen hallinnon periaatteen ja alhaalta ylöspäin -lähestymistavan mukaisesti. Jäsenvaltion on otettava 1 kohdassa tarkoitetut kumppanit mukaan kumppanuussopimuksen valmisteluun sekä ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin muun muassa siten, että ne osallistuvat 39 artiklassa tarkoitettujen seurantakomiteoiden työskentelyyn.

Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden on tapauksen mukaan kohdennettava asiaankuuluva prosenttiosuus rahastojen määrärahoista työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen.

3.   Interreg-ohjelmien osalta kumppanuuteen on sisällyttävä kumppaneita kaikista osallistuvista jäsenvaltioista.

4.   Kumppanuuden organisointi ja täytäntöönpano toteutetaan delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 240/2014 vahvistettujen kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen mukaisesti.

5.   Komission on kuultava vähintään kerran vuodessa organisaatioita, jotka edustavat kumppaneita unionin tasolla, ohjelmien toteuttamisesta ja esitettävä tuloksista kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

9 artikla

Horisontaaliset periaatteet

1.   Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että rahastojen täytäntöönpanossa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

2.   Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolinäkökohtien integrointi otetaan huomioon ja niitä edistetään ohjelmien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin kaikissa vaiheissa.

3.   Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat tarvittavia toimenpiteitä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi ohjelmien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin aikana. Erityisesti esteettömyys ja saavutettavuus on otettava huomioon ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

4.   Rahastojen tavoitteita toteutetaan SEUT 11 artiklassa vahvistettua kestävän kehityksen edistämisen tavoitetta noudattaen ottaen huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, Pariisin sopimus ja ”ei merkittävää haittaa” -periaate.

Rahastojen tavoitteita toteutetaan noudattaen kaikilta osin unionin ympäristösäännöstöä.

II OSASTO

STRATEGINEN LÄHESTYMISTAPA

I LUKU

Kumppanuussopimus

10 artikla

Kumppanuussopimuksen valmistelu ja toimittaminen

1.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava kumppanuussopimus, jossa vahvistetaan strateginen suunta ohjelmasuunnittelulle ja järjestelyt EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, JTF:n ja EMKVR:n käytölle tehokkaalla ja toimivalla tavalla 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana.

2.   Kumppanuussopimus on laadittava kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen mukaisesti. Jos jäsenvaltiolla jo on kokonaisvaltainen kumppanuus ohjelmiensa valmistelun aikana, kyseistä vaatimusta katsotaan noudatetun.

3.   Jäsenvaltion on toimitettava kumppanuussopimus komissiolle ennen ensimmäisen ohjelman toimittamista tai samaan aikaan ensimmäisen ohjelman toimittamisen kanssa.

4.   Kumppanuussopimus voidaan toimittaa yhdessä asianomaisen vuotuisen kansallisen uudistusohjelman ja yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman kanssa.

5.   Kumppanuussopimuksen on oltava strateginen ja tiivis asiakirja. Sen on oltava pituudeltaan enintään 35 sivua, ellei jäsenvaltio omasta aloitteestaan päätä pidemmästä asiakirjasta.

6.   Jäsenvaltion on laadittava kumppanuussopimus liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti. Jäsenvaltio voi sisällyttää kumppanuussopimuksen johonkin ohjelmistaan.

7.   Interreg-ohjelmat voidaan toimittaa komissiolle ennen kumppanuussopimuksen toimittamista.

8.   EIP voi asianomaisen jäsenvaltioiden pyynnöstä osallistua kumppanuussopimuksen valmisteluun sekä toimintaan, joka liittyy toimien, rahoitusvälineiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien valmisteluun.

11 artikla

Kumppanuussopimuksen sisältö

1.   Kumppanuussopimuksen on sisällettävä seuraavat:

a)

valitut toimintapoliittiset tavoitteet ja JTF:n erityistavoite perusteluineen sekä tieto siitä, minkä kumppanussopimuksen kattamien rahastojen ja ohjelmien avulla näihin tavoitteisiin pyritään ottaen huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset, yhdennetty kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet ja tapauksen mukaan alueelliset haasteet;

b)

kunkin valitun toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen osalta:

i)

tiivistelmä toimintapolitiikkavalinnoista ja tärkeimmistä odotetuista tuloksista kunkin kumppanuussopimuksen kattaman rahaston osalta;

ii)

rahastojen välinen koordinointi, rajaus ja täydentävyys, ja tarvittaessa kansallisten ja alueellisten ohjelmien välinen koordinointi;

iii)

kumppanuussopimuksen kattamien rahastojen, AMIF:n, ISF:n, BMVI:n ja muiden unionin välineiden, kuten Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden, välinen täydentävyys ja synergiat sekä tarvittaessa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavat hankkeet;

c)

alustavat määrärahat kustakin kumppanuussopimuksen kattamasta rahastosta kunkin toimintapoliittisen tavoitteen osalta kansallisella ja tarvittaessa alueellisella tasolla ja noudattaen temaattista keskittämistä koskevia rahastokohtaisia sääntöjä sekä alustavat määrärahat JTF:n erityistavoitteen osalta mukaan lukien EAKR:n ja ESR+:n varat, jotka siirretään JTF:ään 27 artiklan mukaisesti;

d)

alustava ilmastorahoitustavoite 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e)

tarvittaessa varojen jakautuminen alueluokittain 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja siirrettäviksi ehdotetut määrärahat 26 ja 111 artiklan mukaisesti sekä perustelut tällaisille siirroille;

f)

teknisen avun osalta se, minkä unionin rahoitusmuodon jäsenvaltio valitsee 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja tarvittaessa alustavat määrärahat kustakin kumppanuussopimuksen kattamasta rahastosta kansallisella tasolla ja varojen jakautuminen ohjelmittain ja alueluokittain;

g)

tarvittaessa InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus rahastoittain ja alueluokittain eriteltynä;

h)

tarvittaessa luettelo kumppanuussopimuksen kattamien rahastojen suunnitelluista ohjelmista ja alustavat rahoitusosuudet rahastoittain eriteltyinä sekä vastaavat kansalliset rahoitusosuudet alueluokittain eriteltyinä;

i)

tiivistelmä toimenpiteistä, jotka asianomainen jäsenvaltio aikoo toteuttaa hallinnollisten toimintaedellytystensä vahvistamiseksi kumppanuussopimuksen kattamien rahastojen täytäntöönpanon osalta;

j)

tarvittaessa yhdennetty lähestymistapa vastattaessa alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin tai maantieteellisten alueiden erityistarpeisiin;

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) osalta kumppanuussopimukseen on sisällyttävä ainoastaan luettelo suunnitelluista ohjelmista.

2.   Kumppanuussopimus voi sisältää myös yhteenvedon 15 artiklassa sekä liitteessä III ja IV tarkoitettujen asiaankuuluvien mahdollistavien edellytysten täyttymistä koskevasta arvioinnista.

12 artikla

Kumppanuussopimuksen hyväksyminen

1.   Komissio arvioi kumppanuussopimusta ja sitä, noudattaako se tätä asetusta ja rahastokohtaisia sääntöjä. Samalla komission on noudatettava suhteellisuusperiaatetta ottaen huomioon sopimuksen strateginen luonne, sen kattamien ohjelmien lukumäärä ja asianomaiselle jäsenvaltiolle kohdennettujen resurssien kokonaismäärä. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon, kuinka jäsenvaltio aikoo toimia asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten, yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta.

2.   Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona jäsenvaltio toimitti kumppanuussopimuksen.

3.   Jäsenvaltion on tarkasteltava kumppanuussopimusta ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.

4.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen kumppanuussopimuksen hyväksymisestä viimeistään neljän kuukauden kuluttua päivästä, jona asianomainen jäsenvaltio on toimittanut kumppanuussopimuksen ensimmäisen kerran.

5.   Jos kumppanuussopimus sisältyy ohjelmaan 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti, komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä yhden päätöksen sekä kumppanuussopimuksen että kyseisen ohjelman hyväksymisestä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona asianomainen jäsenvaltio on toimittanut kyseisen ohjelman ensimmäisen kerran.

13 artikla

Kumppanuussopimuksen muuttaminen

1.   Jäsenvaltio voi toimittaa muutetun kumppanuussopimuksen komissiolle 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä ottaen huomioon väliarvioinnin tuloksen.

2.   Komissio arvioi muutoksen ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun kumppanuussopimuksen toimittamisesta.

3.   Jäsenvaltion on tarkasteltava muutettua kumppanuussopimusta ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.

4.   Komissio hyväksyy kumppanuussopimuksen muuttamisen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen ensimmäisen kerran.

14 artikla

EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja EMKVR:n käyttö InvestEU-ohjelman kautta

1.   Jäsenvaltiot voivat kumppanuussopimuksessa varata käyttöön EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja EMKVR:n alkuperäisistä kansallisista määrärahoista enintään 2 prosentin suuruisen määrän, joka osoitetaan InvestEU-ohjelmaan ja toteutetaan EU-takuuna ja InvestEU-neuvontakeskuksen kautta InvestEU-asetuksen 10 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat lisäksi asianomaisen hallintoviranomaisen suostumuksella varata 1 päivän tammikuuta 2023 jälkeen käyttöön kunkin mainitun rahaston alkuperäisistä kansallisista määrärahoista enintään 3 prosentin suuruisen määrän yhdellä tai useammalla ohjelman muuttamista koskevalla pyynnöllä.

Tällaisten määrien on edistettävä kumppanuussopimuksessa tai ohjelmassa valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden toteutumista ja tuettava investointeja pääasiallisesti rahoitukseen osallistuvien alueiden luokassa.

Tällaiset rahoitusosuudet on toteuttava InvestEU-asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, ja ne eivät ole 26 artiklan mukaisia määrärahojen siirtoja.

2.   Jäsenvaltioiden on määritettävä kunakin vuonna suoritettavan rahoitusosuuden kokonaismäärä rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain. Kumppanuussopimuksessa voidaan osoittaa käyttöön nykyisen ja tulevien kalenterivuosien varoja. Kun jäsenvaltio pyytää ohjelman muuttamista, käyttöön voidaan osoittaa ainoastaan tulevien kalenterivuosien varoja.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määrät on käytettävä rahoittamaan jäsenvaltiota koskevan osan mukainen osa EU-takuusta ja InvestEU-neuvontakeskukseen, kun rahoitusosuussopimus tehdään InvestEU-asetuksen 10 artiklan 3 kohdassa mukaisesti. Komissio voi toteuttaa kuhunkin rahoitusosuussopimukseen liittyvät unionin talousarviositoumukset vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana.

4.   Sen estämättä, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklassa säädetään, jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle, kumppanuussopimuksessa käyttöön varatulle määrälle ei ole tehty InvestEU-asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa vahvistettua rahoitusosuussopimusta neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio hyväksyi kumppanuussopimuksen, on vastaava määrä tarvittaessa jäsenvaltion pyynnöstä osoitettava ohjelmaan tai ohjelmiin rahoitukseen osallistuvan rahaston tai alueluokan puitteissa.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua, ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä käyttöön varattua rahoitusosuutta koskeva rahoitusosuussopimus tehdään samanaikaisesti kuin ohjelman muuttamista koskeva päätös.

5.   Jos takuusopimusta ei ole InvestEU-asetuksen 10 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tehty yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen tekemisestä, rahoitusosuussopimus irtisanotaan tai sitä jatketaan yhteisestä sopimuksesta.

Jos jäsenvaltion osallistuminen InvestEU-rahastoon keskeytetään, asianomaiset määrät, jotka on maksettu rahoituksena yhteiseen vararahastoon, on perittävä takaisin sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan nojalla. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava ohjelman tai ohjelmien muuttamista koskeva pyyntö takaisinperittyjen määrien ja tuleville kalenterivuosille tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti osoitettujen määrien käyttämiseksi. Rahoitusosuussopimuksen irtisanominen tai muuttaminen on tehtävä samanaikaisesti kuin hyväksytään asianomaisen ohjelman tai asianomaisten ohjelmien irtisanomista tai muuttamista koskevat päätökset.

6.   Jos takuusopimusta ei ole InvestEU-asetuksen 10 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti pantu asianmukaisesti täytäntöön neljän vuoden kuluessa takuusopimuksen tekemisestä, takuusopimusta on muutettava. Jäsenvaltio voi pyytää, että EU-takuuseen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti osoitetut määrät, jotka on sidottu takuusopimuksessa mutta jotka eivät kata lainoja, oman pääoman ehtoisia sijoituksia tai muita riskirahoitusvälineitä, käsitellään tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti.

7.   EU-takuuseen osoitettujen määrien tuottamat tai näistä määristä johtuvat varat asetetaan jäsenvaltion käyttöön InvestEU-asetuksen 10 artiklan5 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja ne on käytettävä saman tavoitteen tai samojen tavoitteiden mukaiseen tukeen rahoitusvälineiden tai talousarviotakuiden muodossa.

8.   Ohjelmassa tämän artiklan 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti uudelleen käytettävien määrien osalta 105 artiklan 1 kohdassa vahvistettu määräaika talousarviositoumusten vapauttamiselle alkaa sen vuoden aikana, jona vastaavat talousarviositoumukset tehdään.

II LUKU

Mahdollistavat edellytykset ja tuloskehys

15 artikla

Mahdollistavat edellytykset

1.   Tässä asetuksessa säädetään erityistavoitteiden osalta mahdollistavat edellytykset.

Liite III sisältää horisontaaliset mahdollistavat edellytykset, joita sovelletaan kaikkiin erityistavoitteisiin, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.

Liite IV sisältää aihekohtaset mahdollistavat edellytykset EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston osalta, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.

Mahdollistavaa edellytystä, joka koskee välineitä ja valmiuksia valtiontukisääntöjen soveltamiseksi tehokkaasti, ei sovelleta AMIF:stä, ISF:stä eikä BMVI:stä tuettaviin ohjelmiin.

2.   Ohjelmaa valmistellessaan tai ottaessaan käyttöön uuden erityistavoitteen ohjelman muuttamisen yhteydessä jäsenvaltion on arvioitava, ovatko valittuun erityistavoitteeseen liitetyt mahdollistavat edellytykset täyttyneet. Mahdollistava edellytys on täyttynyt, kun kaikki asiaa koskevat kriteerit ovat täyttyneet. Jäsenvaltion on määriteltävä kussakin ohjelmassa tai ohjelman muutoksessa, mitkä mahdollistavat edellytykset ovat täyttyneet ja mitkä eivät, ja jos se katsoo, että mahdollistava edellytys on täyttynyt, sen on annettava sitä koskevat perustelut.

3.   Jos mahdollistava edellytys ei ole täyttynyt ohjelmaa tai ohjelman muutosta hyväksyttäessä, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle heti kun se katsoo, että mahdollistava edellytys on täyttynyt ja annettava täyttymistä koskevat perustelut.

4.   Komissio tekee arvioinnin mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta ja ilmoittaa jäsenvaltiolle, onko se samaa mieltä jäsenvaltion kanssa mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä.

Jos komissio on eri mieltä jäsenvaltion kanssa mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä, se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle ja esittää arviointinsa.

Jos jäsenvaltio on eri mieltä komission arvioinnista, sen on esitettävä huomautuksensa yhden kuukauden kuluessa, ja komissio toimii ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

Jos jäsenvaltio hyväksyy komission arvioinnin, se toimii 3 kohdan mukaisesti.

5.   Erityistavoitteeseen liittyviä toimia koskevat menot voidaan sisällyttää maksuhakemuksiin, mutta komissio ei korvaa niitä ennen kuin se on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä tämän artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 105 artiklan soveltamista.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta toimiin, jotka edistävät vastaavan mahdollistavan edellytyksen täyttymistä.

6.   Jäsenvaltion on varmistettava, että mahdollistavat edellytykset täyttyvät ja niitä noudatetaan koko ohjelmakauden ajan. Sen on ilmoitettava komissiolle kaikista mahdollistavien edellytysten täyttymiseen vaikuttavista muutoksista.

Jos komissio toteaa, että mahdollistava edellytys ei enää täyty, se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle ja toimittaa sille arviointinsa. Tämän jälkeen on noudatettava 4 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa esitettyä menettelyä.

Jos komissio toteaa, että mahdollistava edellytys ei edelleenkään täyty, ja 105 artiklan soveltamista rajoittamatta, asianomaiseen erityistavoitteeseen liittyvät menot voidaan jäsenvaltioiden huomautusten perusteella sisällyttää maksatushakemuksiin, mutta komissio ei korvaa niitä ennen kuin se on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä tämän artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

7.   Liitettä IV ei sovelleta JTF:stä tuettuihin toimintalinjoihin eikä EAKR:stä ja ESR+:sta JTF:ään 27 artiklan mukaisesti siirrettäviin varoihin.

16 artikla

Tuloskehys

1.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava suoritusperusteinen kehys, jonka avulla ohjelman tuloksellisuutta voidaan sen täytäntöönpanon aikana valvoa ja arvioida ja jonka avulla siitä voidaan raportoida, ja joka edistää rahastojen yleisen tuloksellisuuden mittaamista.

Tuloskehys muodostuu seuraavista:

a)

rahastokohtaisissa asetuksissa esitettyihin erityistavoitteisiin liittyvät ohjelmaa varten valitut tuotos- ja tulosindikaattorit;

b)

vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettavat välitavoitteet tuotosindikaattoreiden osalta; ja

c)

vuoden 2029 loppuun mennessä saavutettavat tavoitteet tuotos- ja tulosindikaattoreiden osalta.

2.   Välitavoitteet ja tavoitteet on asetettava kullekin ohjelman erityistavoitteelle lukuun ottamatta teknistä apua ja ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa säädettyä aineellista puutetta koskevaa erityistavoitetta.

3.   Välitavoitteet ja tavoitteet antavat komissiolle ja jäsenvaltiolle mahdollisuuden mitata edistymistä erityistavoitteiden saavuttamisessa. Niiden on täytettävä varainhoitoasetuksen 33 artiklan 3 kohdassa asetetut vaatimukset.

17 artikla

Tuloskehyksen määrittämismenetelmät

1.   Tuloskehyksen määrittämismenetelmään kuuluvat

a)

jäsenvaltion soveltamat kriteerit indikaattorien valitsemiseksi;

b)

käytetyt tiedot tai todisteet, tietojen laadunvarmistus ja laskentamenetelmä;

c)

tekijät, jotka voivat vaikuttaa välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, ja se, miten ne on otettu huomioon.

2.   Jäsenvaltion on asetettava tuloskehyksen määrittämismenetelmä pyynnöstä komission saataville.

18 artikla

Väliarviointi ja joustomäärä

1.   Jäsenvaltion on tarkasteltava EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja JTF:stä tuettuja ohjelmia ottaen huomioon seuraavat seikat:

a)

vuonna 2024 annettavissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa määritetyt uudet haasteet;

b)

edistyminen yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman täytäntöönpanossa tapauksen mukaan;

c)

edistyminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanossa;

d)

asianomaisen jäsenvaltion tai alueen sosioekonominen tilanne, erityisesti alueelliset tarpeet ottaen huomioon mahdolliset merkittävät kielteiset rahoitukselliset, taloudelliset tai sosiaaliset kehityskulut;

e)

asiaankuuluvien arviointien tärkeimmät tulokset;

f)

edistyminen välitavoitteiden saavuttamisessa, ottaen huomioon ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä kohdatut merkittävät vaikeudet;

g)

JTF:stä tuettujen ohjelmien osalta asetuksen (EU) 2018/1999 29 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettu komission arviointi.

2.   Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä arvio kunkin ohjelman väliarvioinnin tuloksista sekä ehdotus 86 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun joustomäärän lopulliseksi jakamiseksi.

3.   Jos ohjelman väliarvioinnin perusteella katsotaan aiheelliseksi tai jos 1 kohdan a alakohdan perusteella on yksilöity uusia haasteita, jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 2 kohdassa tarkoitettu arviointi sekä muutettu ohjelma.

Tarkistettuun ohjelmaan on kuuluttava

a)

rahoitusvarojen jakaminen toimintalinjoittain;

b)

tarkistetut tai uudet tavoitteet;

c)

tapauksen mukaan InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus rahastoittain ja alueluokittain eriteltynä.

Komissio hyväksyy tarkistetun ohjelman sekä joustomäärän lopullisen jaon 24 artiklan mukaisesti.

4.   Jos jäsenvaltio katsoo väliarvioinnin perusteella, että ohjelmaa ei tarvitse muuttaa, komissio joko

a)

hyväksyy päätöksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun 2 kohdassa tarkoitettu joustomäärän lopullisen jakamisen vahvistava arviointi on toimitettu; tai

b)

kehottaa jäsenvaltiota 24 artiklan mukaisesti toimittamaan muutetun ohjelman kahden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin toimittamisesta.

5.   Tämä määrä ei ole saatavilla toimien valintaa varten, ennen kuin on hyväksytty komission päätös, jolla vahvistetaan joustomäärän lopullinen jako.

6.   Komissio laatii kertomuksen väliarvioinnin tuloksista ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2026 loppuun mennessä.

III LUKU

Talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan sekä poikkeuksellisiin tai epätavallisiin olosuhteisiin liittyvät toimenpiteet

19 artikla

Toimenpiteet, joilla rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan

1.   Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen ja ehdottamaan muutoksia asianomaisiin ohjelmiin, jos se on tarpeen aiheellisten neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi.

Pyynnön tarkoituksena voi olla

a)

tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen, SEUT 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen maakohtaisen suosituksen ja SEUT 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa;

b)

tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (41) 7 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanoa edellyttäen, että kyseiset muutokset katsotaan tarpeellisiksi makrotalouden epätasapainon korjaamisen kannalta.

2.   Komission jäsenvaltiolle 1 kohdan mukaisesti esittämän pyynnön on oltava perusteltu, siinä on viitattava tarpeeseen tukea asiaankuuluvien suositusten täytäntöönpanoa ja siinä on ilmoitettava ne ohjelmat tai toimintalinjat, joita se katsoo pyynnön koskevan, sekä odotettujen muutosten luonne. Tällaista pyyntöä ei voida esittää ennen vuotta 2023 tai vuoden 2026 jälkeen, eikä sitä voida esittää samoista ohjelmista kahtena peräkkäisenä vuotena.

3.   Jäsenvaltion on toimitettava vastauksensa 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta ja esitettävä muutokset, jotka se katsoo tarpeellisiksi asianomaisissa ohjelmissa, ja kyseisten muutosten perustelut, määritettävä asiaankuuluvat ohjelmat ja tuotava esiin ehdotettujen muutosten luonne ja niiden odotetut vaikutukset suositusten ja rahastojen täytäntöönpanoon. Komissio esittää tarvittaessa huomautuksia yhden kuukauden kuluessa kyseisen vastauksen vastaanottamisesta.

4.   Jäsenvaltion on toimitettava ehdotus asianomaisten ohjelmien muuttamisesta kahden kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun vastauksen vastaanottamispäivästä.

5.   Jos komissio ei ole esittänyt huomautuksia tai jos komissio toteaa, että kaikki esitetyt huomautukset on otettu asianmukaisesti huomioon, se antaa päätöksen asiaankuuluvien ohjelmien muutosten hyväksymisestä viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut ne.

6.   Jos jäsenvaltio ei toteuta tuloksellisia toimenpiteitä 1 kohdan mukaisesti tehdyn komission pyynnön johdosta 3 ja 4 kohdassa vahvistetuissa määräajoissa, komissio voi kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitettujen huomautustensa antamisesta tai jäsenvaltion 4 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen jättämisestä tehdä neuvostolle ehdotuksen kyseisten ohjelmien tai toimintalinjojen maksujen keskeyttämisestä osittain tai kokonaisuudessaan. Ehdotuksessaan komissio esittää perustelut sille toteamukselle, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimenpiteitä. Ehdotusta laatiessaan komissio ottaa huomioon kaikki asiaankuuluvat tiedot ja tarkastelee asianmukaisesti kaikkia näkökohtia ja näkemyksiä, jotka ovat tulleet esille tai jotka on esitetty 14 kohdan mukaisessa jäsennellyssä vuoropuhelussa.

Neuvosto päättää kyseisestä ehdotuksesta täytäntöönpanosäädöksellä. Tätä täytäntöönpanosäädöstä sovelletaan ainoastaan sen hyväksymisen jälkeen toimitettuihin maksatushakemuksiin.

7.   Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen jäsenvaltion yhden tai useamman ohjelman sitoumusten tai maksujen keskeytyksestä osittain tai kokonaisuudessaan, jos neuvosto katsoo SEUT 126 artiklan 8 tai 11 kohdan mukaisesti, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi, paitsi jos se on todennut, että euroalueen tai koko unionin talous on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (42) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa vakavassa taantumassa.

8.   Komissio voi tehdä neuvostolle ehdotuksen jäsenvaltion yhden tai useamman ohjelman sitoumusten tai maksujen keskeytyksestä osittain tai kokonaisuudessaan, jos

a)

neuvosto hyväksyy kaksi peräkkäistä suositusta samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti sillä perusteella, että, jäsenvaltio on toimittanut riittämättömän korjaussuunnitelman;

b)

neuvosto hyväksyy samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä päätöstä, joissa todetaan, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia;

c)

komissio toteaa, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut asetuksessa (EY) N:o 332/2002 (43) tarkoitettuja toimenpiteitä, ja sen seurauksena päättää olla antamatta lupaa tälle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamiseen;

d)

neuvosto päättää, että jäsenvaltio ei ole noudattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (44) 7 artiklassa tarkoitettua makrotalouden sopeutusohjelmaa tai toteuttanut SEUT 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä pyydettyjä toimenpiteitä.

9.   Etusija annetaan sitoumusten keskeytykselle. Maksut on keskeytettävä ainoastaan silloin, kun pyritään toimien toteuttamiseen välittömästi ja mikäli vaatimuksia on merkittävästi laiminlyöty. Maksujen keskeytystä sovelletaan maksatushakemuksiin, jotka on toimitettu asianomaisten ohjelmien osalta sen päivän jälkeen, jona päätös keskeytyksestä annettiin.

10.   Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission ehdotuksen päätökseksi sitoumusten keskeytyksestä, jollei se yhden kuukauden kuluessa komission ehdotuksen toimittamisesta hyväksy täytäntöönpanosäädöksellä päätöstä hylätä ehdotus määräenemmistöllä.

Sitoumusten keskeytystä sovelletaan rahastoista kyseiselle jäsenvaltiolle annettuihin sitoumuksiin keskeytyspäätöksen hyväksymistä seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen.

Neuvosto hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen 7 ja 8 kohdassa tarkoitetusta maksujen keskeytystä koskevasta komission ehdotuksesta.

11.   Sitoumusten tai maksujen keskeytyksen on oltava laajuudeltaan ja tasoltaan oikeasuhteinen, ja siinä on noudatettava tasapuolista kohtelua jäsenvaltioiden välillä ja otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, erityisesti kyseisen jäsenvaltion työttömyysaste ja köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen taso unionin keskiarvoon verrattuna ja keskeytyksen vaikutus jäsenvaltion talouteen. Erityisesti on otettava huomioon keskeytyksen vaikutus sellaisiin ratkaisevan tärkeisiin ohjelmiin, joilla pyritään puuttumaan epäsuotuiseen taloudelliseen tai sosiaaliseen tilanteeseen.

12.   Sitoumusten keskeyttäminen voi koskea enintään 25:tä prosenttia sitoumuksista tai 0,25:tä prosenttia nimellisestä bruttokansantuotteesta sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi seuraavissa tapauksissa:

a)

ensimmäinen 7 kohdassa tarkoitettu liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvä laiminlyönti;

b)

ensimmäinen 8 kohdan a alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mukaiseen korjaussuunnitelmaan liittyvä laiminlyönti;

c)

8 kohdan b alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mukaiseen suositeltuun korjaavaan toimenpiteeseen liittyvä laiminlyönti;

d)

ensimmäinen 8 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu laiminlyönti.

Jos laiminlyönnit jatkuvat, sitoumusten keskeytyksen taso voi ylittää ensimmäisessä alakohdassa asetetut enimmäisprosenttimäärät.

13.   Neuvosto lopettaa sitoumusten keskeytyksen komission ehdotuksesta seuraavissa tapauksissa:

a)

liiallisia alijäämiä koskeva menettely jätetään lepäämään asetuksen (EY) N:o 1467/97 9 artiklan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt SEUT 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota liiallisen alijäämään olemassaoloa koskevan päätöksen;

b)

neuvosto on hyväksynyt asianomaisen jäsenvaltion toimittaman korjaussuunnitelman asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai liiallista epätasapainoa koskeva menettely jätetään lepäämään mainitun asetuksen 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mainitun asetuksen 11 artiklan mukaisesti;

c)

komissio on todennut, että jäsenvaltio on toteuttanut asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitettuja asianmukaisia toimenpiteitä;

d)

komissio on todennut, että asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaiset toimenpiteet toteuttaakseen asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman tai SEUT 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä pyydetyt toimenpiteet.

Sen jälkeen, kun neuvosto on lopettanut sitoumusten keskeytyksen, komissio budjetoi keskeytetyt sitoumukset uudelleen asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 6 artiklan mukaisesti.

Keskeytettyjä sitoumuksia ei voida budjetoida uudelleen vuoden 2027 jälkeen.

Sitoumusten vapauttamisen 105 artiklan mukainen määräaika alkaa uudelleen budjetoidun määrän osalta siitä vuodesta, jona keskeytetty sitoumus on budjetoitu uudelleen.

Neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen maksujen keskeytyksen lopettamisesta, jos ensimmäisessä alakohdassa asetetut sovellettavat edellytykset täyttyvät. Komission ehdotus päätökseksi maksujen keskeytyksen lopettamisesta katsotaan neuvoston hyväksymäksi, ellei neuvosto päätä täytäntöönpanosäädöksellä hylätä tällaista ehdotusta määräenemmistöllä yhden kuukauden kuluessa komission esityksen antamisesta.

14.   Komissio pitää Euroopan parlamentin ajan tasalla tämän artiklan täytäntöönpanosta. Erityisesti komissio ilmoittaa välittömästi Euroopan parlamentille, kun jokin 6, 7 tai 8 kohdassa säädetty edellytys täyttyy jonkin jäsenvaltion osalta, ja esittää yksityiskohtaista tietoa rahastoista ja ohjelmista, jotka voitaisiin keskeyttää.

Euroopan parlamentti voi pyytää komission käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen välittämisestä.

Komissio toimittaa keskeytystä koskevan ehdotuksen tai tällaisen keskeytyksen lopettamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viipymättä ehdotuksen hyväksymisen jälkeen. Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota selvittämään ehdotuksensa perustelut.

15.   Komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä uudelleen tämän artiklan soveltamista. Se laatii tätä varten kertomuksen, jonka se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

16.   Jos unionin sosiaalinen tai taloudellinen tilanne muuttuu merkittävästi, komissio voi tehdä ehdotuksen tämän artiklan soveltamisen tarkastelemiseksi uudelleen tai Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää komissiota esittämään tällaisen ehdotuksen SEUT 225 tai 241 artiklan mukaisesti.

17.   Tätä artiklaa ei sovelleta ESR+:aan, AMIF:iin, ISF:ään, BMVI:hin tai Interreg-ohjelmiin.

20 artikla

Väliaikaiset toimenpiteet rahastojen käyttämiseksi poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa

1.   Jos neuvosto on 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen todennut asetuksen (EY) N:o 1466/97 (45) 5 artiklan 1 kohdan kymmenennessä alakohdassa, 6 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa, 9 artiklan 1 kohdan kymmenennessä alakohdassa ja 10 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetun sellaisen epätavallisen tapahtuman esiintymisen, johon yksi tai useampi jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja jolla on merkittävää vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan, tai euroalueen tai koko unionin talouden vakavan taantuman taikka asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sellaisten odottamattomien haitallisten taloudellisten tapahtumien esiintymisen, jotka vaikuttavat huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen, komissio voi täytäntöönpanopäätöksellä ja enintään 18 kuukauden ajaksi toteuttaa yhden tai useamman seuraavista toimenpiteistä edellyttäen, että ne ovat ehdottoman tarpeellisia kyseisiin poikkeuksellisiin tai epätavanomaisiin olosuhteisiin vastaamiseksi:

a)

poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 112 artiklan 3 ja 4 kohdassa sekä EMKVR-asetuksen 40 artiklassa, AMIF-asetuksen 15 artiklassa, ISF-asetuksen 12 artiklassa ja BMVI-asetuksen 12 artiklassa säädetään, komissio voi yhden tai useamman asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä korottaa välimaksuja 10 prosenttiyksikköä sovellettavaa yhteisrahoitusosuutta suuremmaksi enintään 100 prosenttiin;

b)

poiketen siitä, mitä 63 artiklan 6 kohdassa säädetään, komissio voi sallia jäsenvaltion viranomaisten valita tuen kohteiksi toimet, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin ohjelmaan liittyvä rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle, jos toimi on toteutettu poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi;

c)

poiketen siitä, mitä 63 artiklan 7 kohdassa säädetään, komissio voi päättää, että poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi toteutettujen toimien menot ovat tukikelpoisia siitä päivästä, jona neuvosto on vahvistanut kyseisten olosuhteiden esiintymisen;

d)

poiketen siitä, mitä 41 artiklan 6 kohdassa, 42 artiklan 1 kohdassa, 44 artiklan 2 kohdassa ja 49 artiklan 3 kohdassa säädetään, komissio voi pidentää määräaikoja, joiden kuluessa asiakirjat ja tiedot on toimitettava komissiolle, enintään 3 kuukaudella.

2.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän artiklan täytäntöönpanosta. Jos yksi 1 kohdassa esitetyistä edellytyksistä täyttyy, komissio ilmoittaa välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tilannearvionsa ja suunnittelemansa jatkotoimet.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää komissiota käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisesta. Komissio ottaa tilannetta arvioidessaan ja jatkotoimia suunnitellessaan asianmukaisesti huomioon jäsennellyssä vuoropuhelussa muodostetut kannat ja esitetyt näkemykset.

4.   Jos väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamiseen johtaneet erityiset olosuhteet ovat 1 kohdassa tarkoitetun 18 kuukauden jälkeen vielä olemassa, komissio arvioi tilanteen uudelleen ja esittää tarvittaessa tämän asetuksen muuttamisesta lainsäädäntöehdotuksen, jossa säädetään tarvittavasta joustosta näihin olosuhteisiin puuttumiseksi.

5.   Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 kohdan mukaisesti hyväksytystä täytäntöönpanopäätöksestä viipymättä ja viimeistään kahden työpäivän kuluessa sen hyväksymisestä.

III OSASTO

OHJELMATYÖ

I LUKU

Rahastoja koskevat yleiset säännökset

21 artikla

Ohjelmien valmistelu ja toimittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on laadittava yhteistyössä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kumppanien kanssa ohjelmia, joilla rahastoja pannaan täytäntöön 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava ohjelmat komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kumppanuussopimuksen toimittamisesta. AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta jäsenvaltiot toimittavat ohjelmat komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen tai asiaankuuluvan rahastokohtaisen asetuksen voimaantulosta sen mukaan, kumpi näistä on myöhempi.

3.   Jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmat liitteessä V esitetyn ohjelmamallin mukaisesti.

AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmat liitteessä VI esitetyn ohjelmamallin mukaisesti.

4.   Jos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY (46) mukaisesti laaditaan ympäristöselostus, se on julkaistava tämän asetuksen 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla ohjelman verkkosivustolla.

22 artikla

Ohjelmien sisältö

1.   Kussakin ohjelmassa on esitettävä strategia, jonka mukaisesti ohjelmalla edistetään toimintapoliittisia tavoitteita tai JTF:n erityistavoitetta ja sen tuloksista tiedotetaan.

2.   Ohjelman on koostuttava yhdestä tai useammasta toimintalinjasta. Kunkin toimintalinjan on vastattava yhtä toimintapoliittista tavoitetta, JTF:n erityistavoitetta tai 36 artiklan 4 kohdan tai 37 artiklan mukaisesti toteutettua teknistä apua. Toimintalinja voi saada tukea yhdestä tai useammasta rahastosta, paitsi jos se saa tukea JTF:stä tai jos se koskee 36 artiklan 4 kohdan tai 37 artiklan mukaisesti toteutettua teknistä apua. Toimintapoliittista tavoitetta vastaavan toimintalinjan on koostuttava yhdestä tai useammasta erityistavoitteesta. Yhtä toimintapoliittista tavoitetta tai JTF:n erityistavoitetta voi vastata yksi tai useampi toimintalinja.

AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien on saatava tukea yhdestä rahastosta ja sisällettävä erityistavoitteita sekä tekniseen apuun liittyviä erityistavoitteita.

3.   Kussakin ohjelmassa on esitettävä seuraavat:

a)

tärkeimpiä haasteita koskeva tiivistelmä, jossa otetaan huomioon seuraavat:

i)

taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot sekä eriarvoisuus, paitsi EMKVR:stä tuettavien ohjelmien osalta;

ii)

markkinoiden toimintapuutteet;

iii)

investointitarpeet ja täydentävyys sekä synergiat muiden tukimuotojen kanssa;

iv)

asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, kyseisen jäsenvaltion asiaankuuluvissa kansallisissa tai alueellisissa strategioissa, mukaan lukien sen yhdennetty kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma, ja ottaen huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet, sekä AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta muissa jäsenvaltiolle osoitetuissa unionin aiheellisissa suosituksissa yksilöidyt haasteet;

v)

hallinnollisiin toimintaedellytyksiin ja hallintoon liittyvät haasteet sekä yksinkertaistamistoimenpiteet;

vi)

tarvittaessa yhdennetty lähestymistapa vastattaessa väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin;

vii)

aiemmat kokemukset;

viii)

makroalue- ja merialuestrategiat, jos jäsenvaltiot ja alueet osallistuvat niihin;

ix)

AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta edistyminen asiaankuuluvan unionin säännöstön ja asiaankuuluvien unionin toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa ja perustelu erityistavoitteiden valinnalle;

x)

JTF:stä tuettavien ohjelmien osalta alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa määritetyt siirtymähaasteet;

Edellä olevaa i, ii ja viii alakohtaa ei sovelleta AMIF:stä, ISF:stä eikä BMVI:stä tuettaviin ohjelmiin.

b)

perustelut valituille toimintapoliittisille tavoitteille, niitä vastaaville toimintalinjoille, erityistavoitteille ja tukimuodoille;

c)

erityistavoitteet kunkin toimintalinjan osalta teknistä apua lukuun ottamatta;

d)

kunkin erityistavoitteen osalta seuraavat:

i)

tavoitetta koskevien toiminnan tyypit ja niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja soveltuvin osin makroalue- ja merialuestrategioihin sekä alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin, joita tuetaan JTF:stä;

ii)

tuotos- ja tulosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet;

iii)

pääasialliset kohderyhmät;

iv)

toimenpiteet, joilla taataan yhdenvertaisuus, osallistavuus ja syrjimättömyys;

v)

erityiset kohdealueet, mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita alueellisia välineitä;

vi)

alueiden väliset, rajatylittävät ja valtioiden väliset toimet, joissa tuensaajia sijaitsee vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa tai tapauksesta riippuen unionin ulkopuolella;

vii)

rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö;

viii)

tukitoimityypit ja suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan;

ix)

JTF:n erityistavoitteen osalta EAKR:n ja ESR+:n määrärahoista 27 artiklan mukaisesti siirrettävien määrien perustelut sekä niiden erittely alueluokittain ottaen huomioon alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa tarkoitetut tukitoimityypit;

e)

kunkin toimintalinjan yhteydessä 36 artiklan 4 kohdan mukaisesti toteutetun teknisen avun osalta

i)

tavoitetta koskevien toimien tyypit;

ii)

tuotosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet;

iii)

pääasialliset kohderyhmät;

iv)

tukitoimityypit ja suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan;

f)

teknisen avun suunniteltu käyttö tapauksen mukaan 37 artiklan mukaisesti sekä asiaankuuluvat tukitoimityypit;

g)

rahoitussuunnitelma, joka sisältää seuraavat:

i)

taulukko, jossa eritellään kokonaismäärärahat kunkin rahaston ja tarvittaessa kunkin alueluokan osalta koko ohjelmakauden ajalta ja vuosikohtaisesti, mukaan lukien 26 tai 27 artiklan nojalla siirretyt määrät;

ii)

EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja JTF:stä tuettujen ohjelmien osalta taulukko, jossa eritellään kunkin toimintalinjan kokonaismäärärahat rahastoittain ja tapauksen mukaan alueluokittain sekä kansallinen rahoitusosuus ja tieto siitä, koostuuko se julkisista tai yksityisistä rahoitusosuuksista tai molemmista;

iii)

EMKVR:stä tuettavien ohjelmien osalta taulukko, jossa eritellään kunkin erityistavoitteen osalta rahastosta ja kansallisesta rahoitusosuudesta saadun tuen kokonaismäärärahat;

iv)

AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta taulukko, jossa eritellään kunkin erityistavoitteen osalta kokonaismäärärahat toimityypeittäin sekä kansallinen rahoitusosuus ja tieto siitä, koostuuko se julkisista vai yksityisistä rahoitusosuuksista vai molemmista;

h)

toimenpiteet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asianomaiset kumppanit osallistuvat ohjelman laatimiseen, sekä näiden kumppanien rooli ohjelman toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa;

i)

kunkin 15 artiklan ja liitteiden III ja IV mukaisesti laaditun, valittuun erityistavoitteeseen liitetyn mahdollistavan edellytyksen osalta arvio siitä, onko mahdollistava edellytys täyttynyt ohjelman toimittamispäivänä;

j)

ohjelman viestintää ja näkyvyyttä koskeva suunniteltu lähestymistapa, jossa määritellään tavoitteet, kohdeyleisöt, viestintäkanavat, tarvittaessa mukaan lukien näkyvyys sosiaalisessa mediassa, suunniteltu budjetti ja asiaankuuluvat seuranta- ja arviointi-indikaattorit;

k)

ohjelmaviranomaiset ja elin tai 36 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun teknisen avun osalta tapauksen mukaan elimet, jotka saavat komission suorittamat maksut.

Tämän kohdan a alakohdan i, ii ja viii alakohtaa ei sovelleta ohjelmiin, joilla ainoastaan tuetaan ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa asetettua erityistavoitetta. Tämän kohdan d alakohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa asetettuun erityistavoitteeseen.

EAKR:stä, koheesiorahastosta, ESR+:sta, JTF:stä ja EMKVR:stä tuettavan ohjelman yhteydessä on toimitettava tiedoksi luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista ja niiden aikataulu.

Jos k alakohdan mukaisesti on nimetty useampi kuin yksi elin, joka saa maksuja komissiolta, jäsenvaltion on ilmoitettava korvattujen määrien jako kyseisten elinten välillä.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdan b–e alakohdassa säädetään, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien kunkin erityistavoitteen osalta on esitettävä seuraavat:

a)

kuvaus alkutilanteesta, haasteista ja rahaston tukemista toimenpiteistä;

b)

viittaus täytäntöönpanotoimiin;

c)

alustava luettelo toimista ja niiden odotetusta vaikutuksesta erityistavoitteisiin;

d)

tapauksen mukaan perustelut operatiiviselle tuelle, erityistoimille, hätäavulle ja AMIF-asetuksen 19 ja 20 artiklassa tarkoitetuille toimille;

e)

tuotos- ja tulosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet;

f)

suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan.

5.   Tukitoimityyppien on perustuttava liitteessä I olevaan luetteloon. EMKVR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta tukitoimityyppien on perustuttava rahastokohtaisissa asetuksissa olevaan luetteloon.

6.   EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja JTF:n ohjelmien osalta 3 kohdan g alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa taulukossa on ilmoitettava ainoastaan vuosia 2021–2027 koskevat määrät, joustomäärä mukaan luettuna.

7.   Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikki sellaiset 3 kohdan ensimmäisen alakohdan k alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset, jotka eivät edellytä ohjelman muuttamista.

8.   Jäsenvaltioiden on JTF:stä tuettujen ohjelmien osalta toimitettava komissiolle alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat osana ohjelmaa tai ohjelmia tai muuttamista koskevaa pyyntöä.

23 artikla

Ohjelmien hyväksyminen

1.   Komissio arvioi ohjelman ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten sekä EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, JTF:n ja EMKVR:n osalta kumppanuussopimuksen kanssa. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset, yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa yksilöidyt asiaankuuluvat haasteet ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet ja sen, miten niihin vastataan.

2.   Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.

3.   Jäsenvaltion on tarkasteltava ohjelmaa ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.

4.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen ohjelman hyväksymisestä viimeistään viiden kuukauden kuluttua päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman ensimmäisen kerran.

24 artikla

Ohjelmien muuttaminen

1.   Jäsenvaltio voi toimittaa ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.

2.   Komissio arvioi muutoksen ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten, myös kansallisen tason vaatimusten kanssa ja voi esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.

3.   Jäsenvaltion on tarkasteltava muutettua ohjelmaa ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.

4.   Komissio antaa päätöksen ohjelman muuttamisen hyväksymisestä viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.

5.   EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja JTF:stä tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää saman ohjelman saman rahaston eri toimintalinjaan määrän, joka on enintään kahdeksan prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään neljä prosenttia ohjelman budjetista. EAKR:stä, ESR+:sta ja JTF:stä tuettavien ohjelmien osalta siirto saa koskea ainoastaan saman alueluokan määrärahoja.

EMKVR:stä tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää toiseen erityistavoitteeseen määrän, joka on enintään kahdeksan prosenttia erityistavoitteen alkuperäisistä määrärahoista, 36 artiklan 4 kohdan mukaisesti toteutettu tekninen apu mukaan lukien.

AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää määrärahoja toimintalinjasta toiseen saman rahaston toimintalinjaan sellaisten toimintatyyppien välillä, joilla on sama prioriteetti, ja lisäksi määrän, joka on enintään 15 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista.

Tällaiset siirrot eivät saa vaikuttaa edellisiin vuosiin. Siirtoja ja niihin liittyviä muutoksia ei pidetä huomattavina eivätkä ne edellytä komission päätöstä ohjelman muuttamisen hyväksymisestä. Niiden on kuitenkin oltava sääntelyyn perustuvien vaatimusten mukaisia, ja seurantakomitean on hyväksyttävä ne etukäteen 40 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti. Jäsenvaltion on tarvittaessa toimitettava komissiolle muutettu versio 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan ii, iii tai iv alakohdassa tarkoitetusta taulukosta, tapauksen mukaan yhdessä ohjelman muutosten kanssa.

6.   Komission hyväksyntää ei vaadita sellaisten puhtaasti toimituksellisten tai tekstinlaadinnallisten korjausten tekemiseen, jotka eivät vaikuta ohjelman toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista korjauksista.

7.   EMKVR:stä tuettavien ohjelmien osalta ohjelmiin tehtävät muutokset, jotka liittyvät indikaattoreiden käyttöönottoon, eivät edellytä komission hyväksyntää.

25 artikla

Yhteinen tuki EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja JTF:stä

1.   EAKR, ESR+, koheesiorahasto ja JTF voivat antaa yhdessä tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisille ohjelmille.

2.   EAKR:stä ja ESR+:sta voidaan rahoittaa täydentävästi ja enintään 15 prosenttiin asti kyseisten rahastojen tuesta tietyn ohjelman kunkin toimintalinjan osalta sellainen toimi tai toimen osa, jonka kustannuksiin voidaan myöntää tukea toisesta rahastosta siihen sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen perusteella edellyttäen, että tällaiset kustannukset ovat tarpeen toteuttamisen kannalta. Tätä vaihtoehtoa ei sovelleta EAKR:n ja ESR+:n varoihin, jotka siirretään JTF:ään 27 artiklan mukaisesti.

26 artikla

Määrärahojen siirrot

1.   Jäsenvaltiot voivat pyytää kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä, jos ohjelman seurantakomitea hyväksyy sen 40 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti, enintään 5 prosentin suuruista siirtoa kunkin rahaston alkuperäisistä kansallisista määrärahoista mihin tahansa muuhun suoraan tai välillisesti hallinnoituun välineeseen, jos välineen perussäädöksessä säädetään tällaisesta mahdollisuudesta.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen siirtojen ja 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisten rahoitusosuuksien yhteismäärä saa olla enintään 5 prosenttia kunkin rahaston alkuperäisistä kansallisista määrärahoista.

Jäsenvaltiot voivat myös pyytää kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä enintään 5 prosentin siirtoa kunkin rahaston alkuperäisistä kansallisista määrärahoista toiseen rahastoon tai toisiin rahastoihin lukuun ottamatta siirtoja, joista säädetään neljännessä alakohdassa.

Jäsenvaltiot voivat niin ikään pyytää kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä enintään 20 prosentin suuruista lisäsiirtoa rahastokohtaisista alkuperäisistä kansallisista määrärahoista EAKR:n, ESR+:n tai koheesiorahaston välillä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisten jäsenvaltion kokonaismäärärahojen puitteissa. Jäsenvaltiot, joiden keskimääräinen työttömyysaste vuosina 2017–2019 oli alle 3 prosenttia, voivat pyytää enintään 25 prosentin suuruista lisäsiirtoa alkuperäisistä kansallisista määrärahoista.

2.   Siirretyt määrärahat on otettava käyttöön sen rahaston tai välineen sääntöjen mukaisesti, johon ne on siirretty, ja jos ne on siirretty välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, kyseistä jäsenvaltiota hyödyttävällä tavalla.

3.   Ohjelman muuttamista koskevissa pyynnöissä on esitettävä siirretty kokonaismäärä kunkin vuoden osalta rahastoittain ja tapauksen mukaan alueluokittain, ja pyynnöt on perusteltava asianmukaisesti saavutettavan täydentävyyden ja vaikutuksen osalta ja niihin on liitettävä muutettu ohjelma tai muutetut ohjelmat 24 artiklan mukaisesti.

4.   Komission on asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan vastustettava pyyntöä siirtää määrärahoja tietyn ohjelman muuttamisen yhteydessä, jos tällainen siirto vaarantaisi sen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen, josta määrärahoja on tarkoitus siirtää.

Komission on myös vastustettava pyyntöä, jos se katsoo, että jäsenvaltio ei ole perustellut siirtoa riittävästi saavutettavien tulosten tai sen osalta, miten se edistää varoja saavan rahaston taikka suoraan tai välillisesti hallinnoitavan välineen tavoitteita.

5.   Kun siirtämistä koskeva pyyntö koskee ohjelman muuttamista, ainoastaan tulevien kalenterivuosien varoja voidaan siirtää.

6.   JTF:n varoja, mukaan lukien EAKR:stä ja ESR+:sta 27 artiklan mukaisesti siirretyt varat, ei saa siirtää muihin rahastoihin tai välineisiin tämän artiklan 1–5 kohdan nojalla.

JTF ei voi vastaanottaa 1–5 kohdan mukaisia siirtoja.

7.   Jos komissio ei ole tehnyt suoran tai välillisen hallinnoinnin puitteissa oikeudellista sitoumusta 1 kohdan mukaisesti siirrettyjen varojen osalta, vastaavat sitomattomat varat voidaan siirtää takaisin siihen rahastoon, josta ne oli alun perin siirretty, ja osoittaa yhteen tai useampaan ohjelmaan.

Tätä varten jäsenvaltion on toimitettava ohjelman muuttamista koskeva pyyntö 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään neljä kuukautta ennen varainhoitoasetuksen 114 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä sitoumusten määräaikaa.

8.   Varat, jotka on siirretty takaisin siihen rahastoon, josta ne oli alun perin siirretty, ja osoitettu yhteen tai useampaan ohjelmaan, on otettava käyttöön tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten sääntöjen mukaisesti siitä päivästä, jona ohjelman muuttamista koskeva pyyntö on toimitettu.

9.   Niiden varojen osalta, jotka on tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti siirretty takaisin siihen rahastoon, josta ne oli alun perin siirretty, ja osoitettu johonkin ohjelmaan, 105 artiklan 1 kohdassa määritelty talousarviositoumusten vapauttamisen määräaika alkaa sen vuoden aikana, jona vastaavat talousarviositoumukset tehdään.

27 artikla

Varojen siirto EAKR:stä ja ESR+:sta JTF:ään

1.   Jäsenvaltiot voivat pyytää vapaaehtoispohjalta, että JTF-asetuksen 3 artiklan mukaisesti Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa JTF:ssä käytettävissä olevia varoja täydennetään EAKR:stä, ESR+:sta tai näiden yhdistelmästä saatavilla olevilla niille alueluokille kohdennetuilla varoilla, joissa asianomainen alue sijaitsee. JTF:ään siirrettyjen EAKR- ja ESR+-varojen yhteismäärä saa olla enintään kolminkertainen 110 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuun JTF-tuen määrään nähden. EAKR:stä ja ESR+:sta siirrettävät varat eivät saa ylittää 15:tä prosenttia asianomaisen jäsenvaltion EAKR- ja ESR+-määrärahoista. Jäsenvaltioiden on esitettävä kyseisissä pyynnöissä kokonaismäärä kunkin vuoden osalta alueluokittain.

2.   EAKR:stä ja ESR+:sta tehtävissä varojen siirroissa JTF:stä tuettuun toimintalinjaan tai tuettuihin toimintalinjoihin on otettava huomioon tukitoimityypit ohjelmasta 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan ix alakohdan nojalla annettavien tietojen mukaisesti. Tällaisia siirtoja on pidettävä lopullisina.

3.   JTF:n varoja, mukaan lukien EAKR:stä ja ESR+:sta siirrettävät varat, on käytettävä tässä asetuksessa ja JTF-asetuksessa säädettyjen sääntöjen mukaisesti. EAKR- ja koheesiorahastoasetuksessa ja ESR+-asetuksessa säädettyjä sääntöjä ei sovelleta 1 kohdan mukaisesti siirrettäviin EAKR:n ja ESR+:n varoihin.

II LUKU

Alueellinen kehitys

28 artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys

Jos jäsenvaltio tukee yhdennettyä alueellista kehitystä, sen on tehtävä tämä alueellisten tai paikallisten kehitysstrategioiden kautta jossakin seuraavista muodoista:

a)

yhdennetyt alueelliset investoinnit;

b)

yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen; tai

c)

muu alueellinen väline jäsenvaltion suunnittelemien aloitteiden tukemiseksi.

Jäsenvaltion on huolehdittava asianomaisten rahastojen välisestä johdonmukaisuudesta ja koordinoinnista toteuttaessaan useamman kuin yhden rahaston alueellisia tai paikallisia kehitysstrategioita.

29 artikla

Alueelliset strategiat

1.   Edellä olevan 28 artiklan a tai c alakohdan nojalla toteutettavien alueellisten strategioiden on sisällettävä seuraavat osatekijät:

a)

strategian kattama maantieteellinen alue;

b)

analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista, mukaan lukien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöulottuvuuksien yhteydet;

c)

kuvaus yhdennetystä lähestymistavasta alueen havaittujen kehitystarpeiden ja -mahdollisuuksien käsittelemiseksi;

d)

kuvaus kumppaneiden 8 artiklan mukaisesta osallistumisesta strategian laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

Niihin voi sisältyä myös luettelo tuettavista toimista.

2.   Alueellisten strategioiden on oltava asiaankuuluvien alueellisten viranomaisten tai elinten vastuulla. Strategioiden kattamia alueita koskevia olemassa olevia strategia-asiakirjoja voidaan käyttää alueellisia strategioita varten.

3.   Jos alueelliseen strategiaan ei ole sisällytetty luetteloa tuettavista toimista, asiaankuuluvien alueellisten viranomaisten tai elinten on valittava toimet tai osallistuttava niiden valintaan.

4.   Alueellisia strategioita laatiessaan 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten tai elinten on tehtävä yhteistyötä asiasta vastaavien hallintoviranomaisten kanssa kyseisestä ohjelmasta tuettavien toimien soveltamisalan määrittämiseksi.

Valittujen toimien on oltava alueellisen strategian mukaisia.

5.   Jos alueellinen viranomainen tai elin hoitaa muita hallintoviranomaisen tehtäviä kuin toimien valintaa, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseinen viranomainen välittäväksi toimielimeksi.

6.   Alueellisten strategioiden laatimiseen ja suunnitteluun voidaan myöntää tukea.

30 artikla

Yhdennetyt alueelliset investoinnit

Jos 29 artiklassa tarkoitettuun täytäntöönpantavaan alueelliseen strategiaan liittyy investointeja, joita tuetaan yhdestä tai useammasta rahastosta, useammasta kuin yhdestä ohjelmasta tai saman ohjelman useammasta kuin yhdestä toimintalinjasta, toimenpiteet voidaan toteuttaa yhdennettynä alueellisena investointina.

31 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

1.   EAKR:stä, ESR+:sta, JTF:stä ja EMKVR:stä on tuettava yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä, jos jäsenvaltio katsoo sen olevan aiheellista 28 artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltion on varmistettava, että yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on seuraavat piirteet:

a)

se keskittyy aluetasoa pienempiin yksiköihin;

b)

sitä toteuttavat paikalliset toimintaryhmät, jotka muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten etujen edustajista ja joissa yksikään yksittäinen eturyhmä ei hallitse päätöksentekoa;

c)

sitä toteutetaan strategioiden kautta 32 artiklan mukaisesti;

d)

se tukee verkostoitumista, saavutettavuutta, innovatiivisuutta paikallisissa oloissa ja tarvittaessa yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

3.   Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja strategioita voidaan tukea useammasta kuin yhdestä rahastosta, asianomaisten hallintoviranomaisten on järjestettävä strategioita koskeva yhteinen valintamenettely ja perustettava kaikkien asianomaisten rahastojen yhteinen komitea seuraamaan strategioiden täytäntöönpanoa. Asianomaiset hallintoviranomaiset voivat valita yhden kyseisistä rahastoista antamaan tukea kaikkiin kyseisiin strategioihin liittyviin, 34 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuihin valmistelu-, hallinto- ja toiminnanedistämiskustannuksiin.

4.   Jos tällaisen strategian täytäntöönpano edellyttää tukea useammasta kuin yhdestä rahastosta, asianomaiset hallintoviranomaiset voivat valita yhden kyseisistä rahastoista päärahastoksi.

5.   Kyseiseen strategiaan sovelletaan päärahaston sääntöjä samalla kun noudatetaan kunkin strategian tukemiseen osallistuvan rahaston soveltamisalaa ja tukikelpoisuussääntöjä. Muiden rahastojen viranomaisten on nojauduttava päärahaston toimivaltaisen viranomaisen tekemiin päätöksiin ja hallinnon varmennuksiin.

6.   Päärahaston viranomaisen on annettava muiden rahastojen viranomaisille tietoja, joita seuranta ja maksujen suorittaminen rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti edellyttää.

32 artikla

Yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat

1.   Asianomaisten hallintoviranomaisten on varmistettava, että jokaisessa 31 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa strategiassa esitetään seuraavat osatekijät:

a)

strategian maantieteellinen kohdealue ja väestömäärä;

b)

prosessi, jonka mukaisesti paikallisyhteisö on osallistunut strategian kehittämiseen;

c)

analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista;

d)

strategian tavoitteet, mukaan lukien mitattavissa olevat tulostavoitteet, ja niihin liittyvät suunnitellut toimet;

e)

hallintoa, seurantaa ja arviointia koskevien järjestelyjen kuvaus, jossa osoitetaan, että paikallisella toimintaryhmällä on valmiudet strategian täytäntöönpanoon;

f)

rahoitussuunnitelma, mukaan lukien kunkin asianomaisen rahaston, myös tarvittaessa maaseuturahaston, ja kunkin ohjelman määrärahojen suunniteltu jako.

Strategia voi käsittää myös kustakin rahastosta rahoitettavia toimenpiteiden ja toimien tyyppejä.

2.   Asianomaisten hallintoviranomaisten on määriteltävä kyseisten strategioiden valintaperusteet, perustettava komitea toteuttamaan valinta ja hyväksyttävä komitean valitsemat strategiat.

3.   Asianomaisten hallintoviranomaisten on saatettava ensimmäinen valintakierros päätökseen ja varmistettava, että valitut paikalliset toimintaryhmät pystyvät täyttämään 33 artiklan 3 kohdan mukaiset tehtävänsä, 12 kuukauden kuluessa kyseisen ohjelman hyväksyvän päätöksen antamispäivästä tai, jos kyse on useammasta kuin yhdestä rahastosta tuettavista strategioista, 12 kuukauden kuluessa viimeisen asianomaisen ohjelman hyväksyvän päätöksen antamispäivästä.

4.   Strategian hyväksymispäätöksessä on vahvistettava kunkin rahaston ja ohjelman määrärahat sekä ohjelman tai ohjelmien mukaisiin hallinto- ja valvontatehtäviin liittyvät vastuut.

33 artikla

Paikalliset toimintaryhmät

1.   Paikallisten toimintaryhmien on suunniteltava ja pantava täytäntöön 31 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut strategiat.

2.   Hallintoviranomaisten on varmistettava, että paikalliset toimintaryhmät ovat osallistavia ja että ne joko valitsevat ryhmästä yhden kumppanin, joka toimii vetäjänä hallinnollisissa ja taloudellisissa asioissa, tai kuuluvat oikeudellisesti järjestettyyn yhteiseen rakenteeseen.

3.   Yksinomaan paikallisten toimintaryhmien on huolehdittava seuraavista tehtävistä:

a)

parannetaan paikallisten toimijoiden valmiuksia kehittää ja panna täytäntöön toimia;

b)

suunnitellaan syrjimätön ja avoin valintamenettely ja sen perusteet siten, että vältetään eturistiriidat ja varmistetaan, ettei yksikään yksittäinen eturyhmä hallitse valintapäätöksiä;

c)

laaditaan ja julkaistaan ehdotuspyyntöjä;

d)

valitaan toimet ja vahvistetaan tuen määrä sekä tehdään ehdotukset elimelle, joka vastaa tukikelpoisuuden lopullisesta tarkistamisesta ennen hyväksyntää;

e)

seurataan edistymistä strategian tavoitteiden saavuttamisessa;

f)

arvioidaan strategian täytäntöönpanoa.

4.   Jos paikalliset toimintaryhmät hoitavat sellaisia 3 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia tehtäviä, jotka kuuluvat hallintoviranomaisen tai, kun maaseuturahasto on valittu päärahastoksi, maksajaviraston vastuulle, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseiset paikalliset toimintaryhmät välittäviksi toimielimiksi rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5.   Paikallinen toimintaryhmä voi olla tuensaaja ja se voi panna toimia täytäntöön strategian mukaisesti edellyttäen, että se noudattaa tehtävien eriyttämisen periaatetta.

34 artikla

Rahastoista yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen myönnettävä tuki

1.   Jäsenvaltion on varmistettava, että yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen rahastoista myönnettävä tuki kattaa

a)

valmiuksien kehittämisen ja valmistelevat toimenpiteettoimet, joilla tuetaan strategian suunnittelua ja tulevaa täytäntöönpanoa;

b)

strategian puitteissa valittujen toimien täytäntöönpanon, mukaan lukien yhteistyötoimenpiteet ja niiden valmistelu;

c)

strategian ja sen toiminnan edistämisen hallinnoinnin, seurannan ja arvioinnin, mukaan lukien sidosryhmien välisen yhteydenpidon helpottaminen.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tuen on oltava tukikelpoista riippumatta siitä, valitaanko strategia myöhemmin rahoituksen saajaksi.

Tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tuki saa olla enintään 25 prosenttia strategian julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärästä.

III LUKU

Tekninen apu

35 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

1.   Rahastoista voidaan komission aloitteesta tukea kaikkia tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimia, viestintätoimia, joihin kuuluu myös unionin poliittisia prioriteetteja koskeva ulkoinen tiedotustoiminta, näkyvyyttä lisääviä toimia ja kaikkia hallinnollisia ja teknisen avun toimenpiteitä, tarvittaessa kolmansien maiden kanssa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet voivat käsittää erityisesti seuraavat:

a)

hankkeiden valmisteluun ja arviointiin annettava apu;

b)

institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien lisäämiseen myönnettävä tuki rahastojen hallinnoinnin tehokkuuden parantamiseksi;

c)

tutkimukset, jotka liittyvät rahastoja koskevaan komission raportointiin sekä koheesiokertomukseen;

d)

rahastojen analysointiin, hallinnointiin, seurantaan, täytäntöönpanoon ja niitä koskevaan tietojenvaihtoon liittyvät toimenpiteet sekä toimenpiteet, jotka liittyvät valvontajärjestelmien sekä teknisen ja hallinnollisen avun täytäntöönpanoon;

e)

rahastojen nykyistä ja tulevaa toimintaa käsittelevät arvioinnit, asiantuntijaraportit, tilastot ja selvitykset, myös yleisluonteiset;

f)

toimenpiteet tietojen levittämiseksi, tarvittaessa verkostoitumisen tukemiseksi, erityisesti rahastojen tuella aikaan saatavia tuloksia ja sen tuottamaa lisäarvoa koskevien viestintätoimien toteuttamiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi sekä yhteistyön ja kokemusten vaihdon edistämiseksi, myös kolmansien maiden kanssa;

g)

hallinnossa, seurannassa, tarkastuksessa, valvonnassa ja arvioinnissa käytettävien tietokonejärjestelmien käyttöönotto, toiminta ja keskinäiset yhteydet;

h)

toimenpiteet arviointimenetelmien ja arviointikäytäntöjä koskevan tiedonvaihdon parantamiseen;

i)

tarkastuksiin liittyvät toimenpiteet;

j)

investointien suunnittelua, rahoitustarpeita, rahoitusvälineiden valmistelua, suunnittelua ja täytäntöönpanoa, yhteisiä toimintasuunnitelmia ja suurhankkeita koskevien kansallisten ja alueellisten valmiuksien vahvistaminen;

k)

hyvien käytäntöjen jakaminen, jotta autetaan jäsenvaltioita parantamaan asianomaisten 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden ja niiden kattojärjestöjen valmiuksia.

3.   Komissio osoittaa vähintään 15 prosenttia komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun tarkoitetuista resursseista yleisölle suunnatun viestinnän tehostamiseen ja komission aloitteesta toteutettavien viestintätoimien välisen synergian vahvistamiseen laajentamalla tuloksia koskevaa tietopohjaa etenkin tehostamalla tietojen keruuta ja levittämistä, laatimalla arviointeja ja raportteja sekä erityisesti korostamalla rahastojen osuutta kansalaisten elämänlaadun parantamiseen ja lisäämällä rahastojen tuen näkyvyyttä ja tietoisuutta mainitun tuen tuloksista ja sen tuottamasta lisäarvosta. Rahastojen tuen tuloksia ja lisäarvoa koskevia tiedotus-, viestintä- ja näkyvyystoimenpiteitä, joissa erityisesti painotetaan toimia, jatketaan ohjelmien päättämisen jälkeen silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kyseisillä toimenpiteillä täydennetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa ulkoista tiedotustoimintaa sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet voivat kattaa edelliset ja seuraavat ohjelmakaudet.

5.   Komissio esittää suunnitelmansa, joihin sisältyy suunniteltua rahastoista myönnettävää rahoitusta, varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti.

6.   Tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan niiden tarkoituksen mukaan rahoittaa joko toiminta- tai hallintomenoina.

7.   Tämän asetuksen mukaisesti tuettavien, komission aloitteesta annettavan teknisen avun suoraan hallinnoitavien toimenpiteiden ja taustalla olevien kustannusten voidaan varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti katsoa olevan rahoituspäätöksessä täsmennetyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetun ajan tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka kyseiset toimenpiteet olisivat toteutuneet ja aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

36 artikla

Jäsenvaltioiden tekninen apu

1.   Rahastoista voidaan jonkin jäsenvaltion aloitteesta tukea toimenpiteitä, jotka voivat koskea edellisiä tai seuraavia ohjelmakausia ja jotka ovat tarpeen kyseisten rahastojen tehokasta hallinnointia ja käyttöä, kuten 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kumppanien valmiuksien kehittämistä, varten sekä rahoituksen myöntämiseksi muun muassa valmisteluun, koulutukseen, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, näkyvyyteen ja viestintään.

Tekniseen apuun tämän artiklan ja 37 artiklan mukaisesti tarkoitettuja määriä ei oteta huomioon rahastokohtaisten sääntöjen mukaisessa temaattisessa keskittämisessä.

2.   Kustakin rahastosta voidaan tukea teknisen avun toimia, jotka ovat avustuskelpoisia jonkin muun rahaston mukaisesti.

3.   Tekniseen apuun jäsenvaltiossa tarkoitetun unionin rahoitusosuuden on oltava joko 51 artiklan b tai e kohdan mukainen.

Jäsenvaltion on ilmoitettava unionin rahoitusosuuden muodon valinta teknistä apua varten kumppanuussopimuksessa liitteen II mukaisesti. Tämä valinta koskee kaikkia jäsenvaltiossa toteutettavia ohjelmia koko ohjelmakauden ajan, eikä sitä voida jälkeenpäin muuttaa.

AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien ja Interreg-ohjelmien osalta unionin rahoitusosuus teknistä apua varten on suoritettava ainoastaan 51 artiklan e kohdan mukaisesti.

4.   Jos tekniseen apuun jäsenvaltiossa tarkoitettu unionin rahoitusosuus korvataan 51 artiklan b kohdan mukaisesti, sovelletaan seuraavia menettelyjä:

a)

tekninen apu toteutetaan yhteen yksittäiseen rahastoon liittyvänä toimintalinjana yhdessä tai useammassa ohjelmassa tai erityisenä ohjelmana taikka niiden yhdistelmänä;

b)

tekniseen apuun rahastosta osoitettavat määrät ovat enimmillään seuraavat:

i)

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisen EAKR-tuen osalta: 3,5 prosenttia;

ii)

koheesiorahaston tuen osalta: 2,5 prosenttia;

iii)

ESR+:n tuen osalta: 4 prosenttia ja ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisten ohjelmien osalta: 5 prosenttia;

iv)

JTF:n tuen osalta: 4 prosenttia.

v)

EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston osalta silloin, kun jäsenvaltiolle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu kokonaismäärä ei ylitä miljardia euroa: 6 prosenttia;

vi)

EMKVR:n tuen osalta: 6 prosenttia;

vii)

niiden Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvien ohjelmien osalta, jotka koskevat ainoastaan syrjäisimpiä alueita prosenttiosuutta lisätään yhdellä prosenttiyksiköllä.

5.   Jos tekniseen apuun tarkoitettu unionin rahoitusosuus korvataan 51 artiklan e kohdan mukaisesti, sovelletaan seuraavia menettelyjä:

a)

rahastoista teknistä apua varten osoitettavan tuen määrä katsotaan osaksi määrärahoja, jotka on osoitettu ohjelman kullekin toimintalinjalle 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan ii alakohdan mukaisesti, ja EMKVR:n osalta kullekin erityistavoitteelle kyseisen kohdan g alakohdan iii alakohdan mukaisesti; se ei muodosta erillistä toimintalinjaa tai erityistä ohjelmaa, lukuun ottamatta AMIF:stä, ISF:stä tai BMVI:stä tuettavia ohjelmia, joissa se toteutetaan erityistavoitteen muodossa;

b)

korvaus suoritetaan soveltamalla i – vii alakohdassa esitettyjä prosenttiosuuksia niihin tukikelpoisiin kustannuksiin, jotka sisältyvät kuhunkin 91 artiklan 3 kohdan a tai tilanteesta riippuen c alakohdan mukaiseen maksatushakemukseen, siitä rahastosta, johon tukikelpoiset kustannukset korvataan, ja se suoritetaan yhdelle tai useammalle elimelle, jotka saavat maksuja komissiolta 22 artiklan 3 kohdan k alakohdan mukaisesti;

i)

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisen EAKR-tuen osalta: 3,5 prosenttia;

ii)

koheesiorahaston tuen osalta: 2,5 prosenttia;

iii)

ESR+:n tuen osalta: 4 prosenttia ja ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisten ohjelmien osalta: 5 prosenttia;

iv)

JTF:n tuen osalta: 4 prosenttia.

v)

teknistä apua koskeva määrä EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston osalta silloin, kun jäsenvaltiolle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu kokonaismäärä ei ylitä miljardia euroa: 6 prosenttia.

vi)

EMKVR:n, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n tuen osalta: 6 prosenttia;

vii)

niiden Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvien ohjelmien osalta, jotka koskevat ainoastaan syrjäisimpiä alueita prosenttiosuutta lisätään yhdellä prosenttiyksiköllä;

c)

ohjelmassa määriteltyyn tekniseen apuun osoitettavien määrien on vastattava kunkin toimintalinjan ja rahaston osalta b alakohdan i–vi alakohdissa esitettyjä prosenttiosuuksia.

6.   Interreg-ohjelmille myönnettävää teknistä apua koskevat erityissäännöt vahvistetaan Interreg-asetuksessa.

37 artikla

Jäsenvaltioiden teknisen avun kustannuksiin perustumaton rahoitus

Sen lisäksi, mitä 36 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat tarjoutua toteuttamaan muita teknisen avun toimia vahvistaakseen julkisten viranomaisten ja elinten, tuensaajien sekä muiden, rahastojen tehokkaan hallinnoinnin ja käytön kannalta tarpeellisten kumppaneiden valmiuksia ja tehokkuutta.

Tällaisille toimenpiteille tarkoitettu tuki pannaan 95 artiklan mukaisesti täytäntöön kustannuksiin perustumattomana rahoituksena. Tällainen tuki voidaan panna täytäntöön myös erityisenä ohjelmana.

IV OSASTO

SEURANTA, ARVIOINTI, VIESTINTÄ JA NÄKYVYYS

I LUKU

Seuranta

38 artikla

Seurantakomitea

1.   Kunkin jäsenvaltion on hallintoviranomaista kuultuaan perustettava ohjelman toteuttamista seuraava komitea, jäljempänä ’seurantakomitea’, kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltiolle ilmoitettiin ohjelman hyväksymispäätöksestä.

Jäsenvaltio voi perustaa yhden seurantakomitean useampaa kuin yhtä ohjelmaa varten.

2.   Kukin seurantakomitea vahvistaa työjärjestyksensä, jossa on säännökset kaikenlaisten eturistiriitojen ehkäisemisestä ja avoimuusperiaatteen soveltamisesta.

3.   Seurantakomitean on kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa ja tarkasteltava kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat ohjelman edistymiseen kohti sille asetettuja tavoitteita.

4.   Seurantakomitean työjärjestys ja seurantakomitean kanssa jaetut tiedot on julkaistava 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 69 artiklan 5 kohdan soveltamista.

5.   Tämän artiklan 1–4 kohtaa ei sovelleta ohjelmiin, jotka rajoittuvat ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa esitettyyn erityistavoitteeseen, eikä niihin liittyvään tekniseen apuun.

39 artikla

Seurantakomitean kokoonpano

1.   Kunkin jäsenvaltion on määritettävä seurantakomitean kokoonpano ja huolehdittava jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten, välittävien toimielinten ja 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kumppanien edustajien tasapainoisesta edustuksesta avoimessa menettelyssä.

Kullakin seurantakomitean jäsenellä on äänioikeus. Työjärjestyksellä säännellään äänioikeuden käyttöä ja seurantakomiteassa noudatettavaa menettelyä asianomaisen jäsenvaltion institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksen mukaisesti.

Työjärjestyksessä voidaan sallia, että muut kuin seurantakomitean jäsenet, muun muassa EIP, osallistuvat sen työhön.

Seurantakomitean puheenjohtajana toimii jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja.

Luettelo seurantakomitean jäsenistä on julkaistava 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

2.   Komission edustajat osallistuvat seurantakomitean työhön tarkkailemalla työskentelyä ja neuvonantajina.

3.   AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta asiaankuuluvat erillisvirastot voivat osallistua seurantakomitean työhön.

40 artikla

Seurantakomitean tehtävät

1.   Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella

a)

edistymistä ohjelman toteuttamisessa ja sen välitavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisessa;

b)

ongelmia, jotka vaikuttavat ohjelman tuloksellisuuteen, ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi;

c)

ohjelman vaikutusta asianmukaisissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin, jotka liittyvät ohjelman toteuttamiseen;

d)

tämän asetuksen 58 artiklan 3 kohdassa lueteltuja ennakkoarvioinnin osatekijöitä sekä 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua strategia-asiakirjaa;

e)

edistymistä arviointien toteuttamisessa ja niitä koskevien yhteenvetojen laatimisessa sekä havaintojen johdosta mahdollisesti toteutettavissa toimenpiteissä;

f)

viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimenpiteiden toteutusta;

g)

tilanteen mukaan edistymistä strategisesti merkittävien toimien toteuttamisessa;

h)

mahdollistavien edellytysten täyttymistä ja niiden soveltamista koko ohjelmakauden ajan;

i)

tilanteen mukaan edistymistä julkisten laitosten, kumppaneiden ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä;

j)

tietoja, jotka tapauksen mukaan koskevat ohjelmasta InvestEU-ohjelmaan 14 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoitusosuuden tai 26 artiklan mukaisesti tapahtuvan määrärahojen siirron täytäntöönpanoa.

EMKVR:stä tuettavien ohjelmien osalta seurantakomiteaa on kuultava kaikista ohjelmaa koskevista hallintoviranomaisen esittämistä muutosehdotuksista, ja se antaa niistä lausunnon, jos se pitää sitä asianmukaisena.

2.   Seurantakomitean tehtävänä on hyväksyä

a)

toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja perusteet ja niihin tehtävät muutokset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 33 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamista; toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja kriteerit ja niihin tehtävät muutokset on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä vähintään 15 työpäivää ennen niiden toimittamista seurantakomitealle.

b)

AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien vuotuinen tuloksellisuuskertomus ja EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta, JTF:stä ja EMKVR:stä tuettavien ohjelmien lopullinen tuloksellisuuskertomus;

c)

arviointisuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset;

d)

ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen tekemät ehdotukset, myös 24 artiklan 5 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitettuja siirtoja koskevat ehdotukset EMKVR:stä tuettavia ohjelmia lukuun ottamatta.

3.   Seurantakomitea voi antaa hallintoviranomaiselle suosituksia muun muassa toimenpiteistä, joilla vähennetään tuensaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.

41 artikla

Vuotuinen tuloksellisuuden tarkastelu

1.   Komission ja kunkin jäsenvaltion välillä järjestetään kerran vuodessa arviointikokous, jossa tarkastellaan kunkin ohjelman tuloksellisuutta. Asianomaisten hallintoviranomaisten on osallistuttava arviointikokouksiin.

Arviointikokouksessa voidaan käsitellä useampaa kuin yhtä ohjelmaa.

Arviointikokouksen puheenjohtajana toimii komissio tai, jäsenvaltion niin pyytäessä, jäsenvaltio yhdessä komission kanssa.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta arviointikokous järjestetään vähintään kaksi kertaa ohjelmakauden aikana.

3.   EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta, JTF:stä ja EMKVR:stä tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltion on viimeistään kuukautta ennen arviointikokousta toimitettava komissiolle tiivistetyt tiedot 40 artiklan 1 kohdassa luetelluista seikoista. Tietojen on perustuttava jäsenvaltioiden saatavilla oleviin tuoreimpiin tietoihin.

ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen rajoittuvien ohjelmien osalta on annettava tuoreimpien saatavilla olevien tietojen perusteella tämän asetuksen 40 artiklan 1 kohdan a, b, e, f ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot.

4.   Jäsenvaltio ja komissio voivat sopia, etteivät ne järjestä arviointikokousta. Tällaisissa tapauksissa arviointi voidaan suorittaa kirjallisesti.

5.   Arviointikokouksen tulokset esitetään hyväksytyssä pöytäkirjassa.

6.   Jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteitä sellaisten arviointikokouksessa esiin nostettujen asioiden johdosta, jotka vaikuttavat ohjelman toteuttamiseen, ja ilmoitettava niistä komissiolle kolmen kuukauden kuluessa.

7.   AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltion on toimitettava vuotuinen tuloksellisuuskertomus rahastokohtaisten asetusten mukaisesti.

42 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti kunkin ohjelman kumulatiiviset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 30 päivään huhtikuuta, 31 päivään heinäkuuta, 30 päivään syyskuuta ja 30 päivään marraskuuta mennessä liitteessä VII olevan mallin mukaisesti, lukuun ottamatta 2 kohdan b alakohdassa ja 3 kohdassa vaadittuja tietoja, jotka on toimitettava sähköisesti kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta ja 31 päivään heinäkuuta mennessä.

Ensimmäisen kerran tiedot on toimitettava 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.

ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisten erityistavoitteesta tuettavien toimintalinjojen osalta tiedot on toimitettava vuosittain 31 päivään tammikuuta mennessä.

ESR+-asetuksessa voidaan määritellä erityiset säännöt pitkän aikavälin tulosindikaattorien keräämisen ja toimittamisen aikavälejä varten.

2.   Tiedot on eriteltävä kunkin toimintalinjan osalta erityistavoitteiden ja tapauksen mukaan alueluokkien mukaisesti, ja niissä on mainittava seuraavat:

a)

valittujen toimien määrä, niiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset, rahastoista osoitettava rahoitusosuus ja tuensaajien hallintoviranomaiselle ilmoittamat tukikelpoiset kokonaiskustannukset tukitoimityypin mukaan jaoteltuina;

b)

tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen toimien osalta ja toimissa saavutetut arvot.

3.   Rahoitusvälineistä on toimitettava myös seuraavat tiedot:

a)

tukikelpoiset menot rahoitustuotetyypeittäin;

b)

tukikelpoisiksi menoiksi ilmoitettujen hallintokustannusten ja – palkkioiden määrä;

c)

rahastovarojen lisäksi käyttöön saatujen yksityisten ja julkisten varojen määrä rahoitustuotetyypeittäin;

d)

jäljempänä olevassa 60 artiklassa tarkoitetut rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta kertyneet korko- ja muut tuotot ja 62 artiklassa tarkoitetut rahastoista maksetusta tuesta palautuneet varat;

e)

sellaisten lainojen ja lopullisiin vastaanottajiin tehtyjen oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten kokonaisarvo, joiden vakuutena on ohjelmamäärärahoja ja jotka on tosiasiallisesti maksettu lopullisille vastaanottajille.

4.   Tämän artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen on oltava luotettavia ja vastattava 72 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja sähköisesti tallennettuja tietoja toimittamiskuukautta edeltävän kuukauden lopussa.

5.   Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on julkaistava kaikki komissiolle siirretyt tiedot 46 artiklan b kohdassa tarkoitetussa verkkoportaalissa tai 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tai annettava linkki kyseisiin tietoihin.

43 artikla

Lopullinen tuloksellisuuskertomus

1.   ESR+:sta, koheesiorahastosta, JTF:stä ja EMKVR:stä tuettavien ohjelmien osalta hallintoviranomaisen on toimitettava ohjelman lopullinen tuloksellisuuskertomus komissiolle 15 päivään helmikuuta 2031 mennessä.

2.   Lopullisessa tuloksellisuuskertomuksessa on arvioitava ohjelman tavoitteiden saavuttamista 40 artiklan 1 kohdassa lueteltujen osatekijöiden perusteella kyseisen kohdan d alakohdassa annettuja tietoja lukuun ottamatta.

3.   Komissio tarkastelee lopullista tuloksellisuuskertomusta ja toimittaa hallintoviranomaiselle mahdolliset huomautuksensa viiden kuukauden kuluessa lopullisen tuloksellisuuskertomuksen vastaanottopäivästä. Jos tällaisia huomautuksia esitetään, hallintoviranomaisen on annettava kaikki näiden huomautusten osalta tarvittavat tiedot ja tarvittaessa ilmoitettava komissiolle toteutetuista toimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa. Komissio ilmoittaa hallintoviranomaiselle kertomuksen hyväksymisestä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut kaikki tarvittavat tiedot. Jos komissio ei ilmoita mitään hallintoviranomaiselle näiden määräaikojen kuluessa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

4.   Hallintoviranomaisen on julkaistava lopulliset tuloksellisuuskertomukset 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

5.   Tämän artiklan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan lopullisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 115 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

II LUKU

Arviointi

44 artikla

Jäsenvaltion suorittamat arvioinnit

1.   Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on suoritettava ohjelmista arviointeja, jotka koskevat yhtä tai useampaa seuraavista kriteereistä: tuloksellisuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja unionin tasolla saatava lisäarvo. Arviointien tarkoituksena on parantaa ohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen laatua. Arvioinnit voivat kattaa myös muita merkityksellisiä kriteereitä, kuten osallisuus, syrjimättömyys ja näkyvyys, ja useamman kuin yhden ohjelman.

2.   Lisäksi kunkin ohjelman vaikutuksista on suoritettava arviointi 30 päivään kesäkuuta 2029 mennessä.

3.   Arvioinnit on annettava toiminnallisesti riippumattomien sisäisten tai ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtäväksi.

4.   Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on huolehdittava tarvittavista menettelyistä, joilla tuotetaan ja kerätään arvioinneissa tarvittavat tiedot.

5.   Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on laadittava arviointisuunnitelma, joka voi kattaa useamman kuin yhden ohjelman. AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta suunnitelmaan on sisällyttävä väliarviointi, joka on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2024 mennessä.

6.   Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on toimitettava arviointisuunnitelma seurantakomitealle viimeistään vuoden kuluttua ohjelman hyväksyvän päätöksen antamisesta.

7.   Kaikki arvioinnit on julkaistava 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

45 artikla

Komission suorittama arviointi

1.   Komissio suorittaa väliarvioinnin, jossa tarkastellaan kunkin rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa vuoden 2024 loppuun mennessä. Komissio voi käyttää kaikkea jo saatavilla olevaa asiaankuuluvaa tietoa varainhoitoasetuksen 128 artiklan mukaisesti.

2.   Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2031 mennessä jälkiarvioinnin, jossa tarkastellaan kunkin rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa. Kyseisessä arvioinnissa on EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja EMKVR:n osalta keskityttävä erityisesti rahastojen sosiaalisiin, taloudellisiin ja alueellisiin vaikutuksiin, jotka liittyvät 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin.

3.   Komissio julkistaa jälkiarvioinnin tulokset verkkosivustollaan ja antaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

III LUKU

Näkyvyys, avoimuus ja viestintä

I jakso

Rahastojen rahoitustuen näkyvyys

46 artikla

Näkyvyys

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että

a)

tuki näkyy kaikessa toiminnassa, joka liittyy rahastojen tukemiin toimiin, erityisesti strategisesti tärkeisiin toimiin;

b)

unionin kansalaisille viestitään rahastojen asemasta ja saavutuksista sellaisen yhden keskitetyn verkkoportaalin kautta, josta pääsee kaikkiin kyseisen jäsenvaltion ohjelmiin.

47 artikla

Unionin tunnus

Toteuttaessaan näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimia jäsenvaltioiden, hallintoviranomaisten ja tuensaajien on käytettävä unionin tunnusta liitteen IX mukaisesti.

48 artikla

Viestintävastaavat ja -verkostot

1.   Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä viestintäkoordinaattori vastaamaan näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimista, jotka liittyvät rahastoista saatavaan tukeen, ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisista ohjelmista (Interreg) saatavaan tukeen silloin, kun hallintoviranomainen on jäsenvaltiossa. Viestintäkoordinaattori voidaan nimittää 71 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun elimen tasolla, ja hän koordinoi kaikkien ohjelmien viestintä- ja näkyvyystoimenpiteitä.

Viestintäkoordinaattorin on otettava seuraavat tahot mukaan avoimuus- ja viestintätoimenpiteisiin:

a)

Euroopan komission edustustot ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistot jäsenvaltioissa sekä Europe Direct -tiedotuspisteet ja muut asiaankuuluvat verkostot, oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot;

b)

edellä olevassa 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muut asiaankuuluvat kumppanit.

2.   Jokaisen hallintoviranomaisen on nimettävä kullekin ohjelmalle viestintävastaava. Viestintävastaava voi olla vastuussa useammasta kuin yhdestä ohjelmasta.

3.   Komissio ylläpitää verkostoa, jossa viestintäkoordinaattorit, viestintävastaavat ja komission edustajat vaihtavat tietoja näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimista.

II jakso

Rahastojen täytäntöönpanon ja ohjelmia koskevan viestinnän avoimuus

49 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

1.   Hallintoviranomaisen on varmistettava kuuden kuukauden kuluttua ohjelman hyväksyvän päätöksen antamisesta, että käytettävissä on verkkosivusto, jolla on tietoa sen vastuulle kuuluvista ohjelmista, kuten ohjelmien tavoitteista, toimenpiteistä, rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

2.   Hallintoviranomaisen on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tai 46 artiklan b kohdassa tarkoitetussa verkkoportaalissa julkaistu aikataulu suunnitelluille ehdotuspyynnöille päivitetään vähintään kolme kertaa vuodessa ja että siinä esitetään seuraavat alustavat tiedot:

a)

ehdotuspyynnön kattama maantieteellinen alue;

b)

toimintapoliittinen tavoite tai erityistavoite;

c)

tukikelpoisten hakijoiden tyypit;

d)

ehdotuspyyntöä varten varatun tuen kokonaismäärä;

e)

ehdotuspyynnön alkamis- ja päättymispäivä.

3.   Hallintoviranomaisen on julkaistava verkkosivustolla rahastojen tuen kohteiksi valittujen toimien luettelo ainakin yhdellä unionin toimielinten virallisista kielistä ja päivitettävä sitä vähintään joka neljäs kuukausi. Kullakin toimella on oltava ainutkertainen koodi. Luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

kun on kyse oikeushenkilöistä, tuensaajan ja julkisten hankintojen osalta toimeksisaajan nimi;

b)

etu- ja sukunimi, kun tuensaaja on luonnollinen henkilö;

c)

komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/218 tarkoitettu unionin kalastuslaivastorekisterin tunnistenumero, kun on kyse kalastusalukseen liittyvistä EMKVR:n toimista (47);

d)

toimen nimi;

e)

toimen tarkoitus ja sen odotetut tai todelliset tulokset;

f)

toimen alkamispäivä;

g)

toimen oletettu tai todellinen päättymispäivä;

h)

toimen kokonaiskustannukset;

i)

asianomainen rahasto;

j)

asianomainen erityistavoite;

k)

unionin yhteisrahoitusosuus;

l)

toimen toteutuspaikka tai geopaikannustiedot ja asianomainen maa;

m)

liikkuvien toimien tai useita paikkoja kattavien toimien osalta tuensaajan sijaintipaikka, kun tuensaaja on oikeushenkilö; tai NUTS 2 -alue, kun tuensaaja on luonnollinen henkilö;

n)

tointa koskeva tukitoimityyppi 73 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti;

Kun on kyse ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdissa tarkoitetuista tiedoista, tiedot on poistettava kahden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona ne julkaistiin ensimmäisen kerran verkkosivustolla.

4.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on julkaistava 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tai tämän asetuksen 46 artiklan b alakohdassa tarkoitetussa yhdessä keskitetyssä verkkoportaalissa avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024 (48) 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, minkä ansiosta tietoja voidaan luokitella, niihin voidaan tehdä hakuja, niistä voidaan poimia otteita ja niitä voidaan verrata sekä käyttää uudelleen.

5.   Hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että tiedot julkistetaan ennen kuin ne julkaistaan tämän artiklan mukaisesti.

6.   Hallintoviranomaisen on varmistettava, että viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali, myös tuensaajien tason materiaali, toimitetaan pyynnöstä unionin toimielimille, elimille tai laitoksille ja että unionille myönnetään rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia liitteen IX mukaisesti. Tämä ei saa aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia tai merkittävää hallinnollista rasitusta tuensaajille tai hallintoviranomaiselle.

50 artikla

Tuensaajien tehtävät

1.   Tuensaajien ja rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten on tuotava esiin rahastoista, myös varojen 62 artiklan mukaisesta uudelleenkäytöstä saatu tuki toimelle, seuraavin tavoin:

a)

jos tuensaajalla on virallinen verkkosivusto tai sosiaalisen median tilejä, esittämällä lyhyt, tuen määrään suhteutettu kuvaus toimesta, sen tavoitteista ja tuloksista ja tuomalla esiin unionilta saatava rahoitustuki;

b)

antamalla selvitys siitä, että unionilta saatu tuki on näkyvästi esillä yleisölle tai osallistujille tarkoitetuissa, toimen toteutukseen liittyvissä asiakirjoissa ja viestintämateriaalissa;

c)

asettamalla pysyvä tiedotuskyltti paikalle, jossa se on selvästi yleisön nähtävissä ja jossa esitetään unionin tunnus liitteessä IX vahvistetut tekniset ominaisuudet huomioon ottaen heti, kun toimien fyysinen toteuttaminen alkaa fyysisellä investoinnilla tai laitteiden hankinnalla, seuraavien toimien osalta:

i)

EAKR:n ja koheesiorahaston tukemat toimet, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 500 000 euroa;

ii)

ESR+:n, JTF:n EMKVR:n, AMIF:n, ISF:n tai BMVI:n tukemat toimet, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 100 000 euroa.

d)

muiden kuin c alakohtaan kuuluvien toimien osalta asettamalla yleisön selvästi nähtävissä olevalle paikalle vähintään yksi A3-kokoinen juliste tai vastaava elektroninen näyttö, jossa annetaan tietoa toimesta ja korostetaan rahastojen tukea; jos tuensaaja on luonnollinen henkilö, hänen on mahdollisuuksien mukaan varmistettava, että yleisön nähtävillä olevassa paikassa tai sähköisellä näytöllä on saatavilla asiaankuuluvia tietoja, joissa korostetaan rahastojen tukea;

e)

strategisesti tärkeiden toimien osalta ja sellaisten toimien osalta, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 10 000 000 euroa, järjestämällä tilanteen mukaan viestintätapahtuma tai – toimenpide ja ottamalla komissio ja vastuullinen hallintoviranomainen siihen mukaan hyvissä ajoin.

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa säädettyä vaatimusta ei sovelleta toimiin, joissa ESR+:n tuensaaja on luonnollinen henkilö tai joita tuetaan ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdasta poiketen tukiehtoja koskevassa asiakirjassa voidaan AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettujen toimien osalta vahvistaa erityiset vaatimukset rahastoista saatavaa tukea koskevien tietojen julkisesta esittämisestä, jos tämä on 69 artiklan 5 kohdan mukaisesti perusteltua turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä.

2.   Jos kyse on pienhankerahastoista, tuensaajan on noudatettava Interreg-asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaisia velvoitteita.

Jos on kyse rahoitusvälineistä, tuensaajan on sopimusehdoissa varmistettava, että lopulliset vastaanottajat noudattavat 1 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia.

3.   Jos tuensaaja ei noudata 47 artiklan tai tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan ja jos korjaavia toimia ei ole toteutettu, hallintoviranomaisen on toteutettava suhteellisuusperiaate huomioon ottaen toimenpiteitä peruuttamalla enintään 3 prosenttia rahastoista kyseiselle toimelle osoitetusta tuesta.

V OSASTO

RAHASTOJEN RAHOITUSTUKI

I LUKU

Unionin rahoitusosuuden muodot

51 artikla

Ohjelmille myönnettävän unionin rahoitusosuuden muodot

Unionin rahoitusosuus voi olla missä tahansa seuraavista muodoista:

a)

rahoitus, joka ei perustu toimien kustannuksiin 95 artiklan mukaisesti vaan jompaankumpaan seuraavista:

i)

edellytysten täyttyminen;

ii)

tulosten saavuttaminen;

b)

tuensaajille osoitetun tuen korvaaminen tämän osaston II ja III luvun mukaisesti;

c)

jäljempänä olevan 94 artiklan mukaiset yksikkökustannukset, jotka kattavat kaikki tai tietyt tukikelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla kiinteää määrää yksikköä kohti;

d)

jäljempänä olevan 94 artiklan mukaiset kertakorvaukset, jotka kattavat yleisesti kaikki tai tietyt tukikelpoiset selkeästi ennalta yksilöidyt kustannuslajit;

e)

jäljempänä olevan 94 artiklan tai 36 artiklan 5 kohdan mukainen kiinteämääräinen rahoitus, joka kattaa tietyt tukikelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla tiettyä prosenttiosuutta;

f)

edellä olevissa a–e alakohdassa tarkoitettujen rahoitusmuotojen yhdistelmät.

II LUKU

Jäsenvaltioiden tarjoamat tukimuodot

52 artikla

Tukimuodot

Jäsenvaltioiden on käytettävä rahastoista saatavat rahoitusosuudet tuen myöntämiseen tuensaajille avustusten, rahoitusvälineiden tai palkintojen tai niiden yhdistelmien muodossa.

I jakso

Avustusmuodot

53 artikla

Avustusmuodot

1.   Jäsenvaltiot voivat myöntää avustuksia tuensaajille kaikissa seuraavissa muodoissa:

a)

korvaukset tuensaajalle tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien yksityisen sektorin kumppanille toimien täytäntöönpanosta tosiasiallisesti aiheutuneista ja maksetuista tukikelpoisista kustannuksista, luontoissuoritukset ja poistot;

b)

yksikkökustannukset;

c)

kertakorvaukset;

d)

kiinteämääräinen rahoitus;

e)

edellä olevissa a–d kohdassa tarkoitettujen rahoitusmuotojen yhdistelmät, jos jokainen niistä kattaa eri kustannuslajit tai jos niitä käytetään eri hankkeisiin, jotka muodostavat osan toimesta, tai toimen peräkkäisiin vaiheisiin;

f)

kustannuksiin perustumaton rahoitus, edellyttäen että tällaiset avustukset maksetaan 95 artiklan mukaisesta unionin rahoitusosuudesta.

2.   Silloin kun toimen kokonaiskustannukset ovat enintään 200 000 euroa, EAKR:n, ESR+:n, JTF:n, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n rahoitusosuus tuensaajalle myönnetään yksikkökustannusten, kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa, lukuun ottamatta toimia, joiden osalta tuki on valtiontukea. Kiinteämääräisessä rahoituksessa ainoastaan kustannuslajit, joihin sovelletaan kiinteämääräistä rahoitusta, voidaan korvata 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Hallintoviranomainen voi tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen vapauttaa jotkin tutkimuksen ja innovoinnin alan toimet kyseisessä alakohdassa määritellyistä vaatimuksista edellyttäen, että seurantakomitea on antanut poikkeukselle ennakkohyväksyntänsä. Lisäksi osallistujille maksetut korvaukset ja palkat voidaan korvata 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.   Edellä olevan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin avustusmuotoihin liittyvät määrät vahvistetaan jollakin seuraavista tavoista:

a)

oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava laskentamenetelmä, jonka perustana ovat

i)

tilastotiedot, muut objektiiviset tiedot tai asiantuntija-arvio;

ii)

yksittäisten tuensaajien todennetut aiemmat tiedot;

iii)

yksittäisten tuensaajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt;

b)

toimen valitsevan elimen ennakkoon hyväksymä tapauskohtainen kustannusarvio, jos toimen kokonaiskustannukset ovat enintään 200 000 euroa;

c)

sellaisten vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikkojen aloilla samantyyppisiin toimiin;

d)

sellaisten vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin;

e)

tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa asetuksissa tai niiden pohjalta vahvistetut kiinteät määrät ja erityiset menetelmät.

54 artikla

Avustuksia koskevien välillisten kustannusten kiinteämääräinen rahoitus

Jos toimen välilliset kustannukset katetaan kiinteällä määrällä, määrä voi perustua yhteen seuraavista:

a)

prosenttiosuus, joka on enintään 7 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, jolloin asianomaista jäsenvaltiota ei vaadita suorittamaan laskelmaa sovellettavan osuuden määrittämiseksi;

b)

prosenttiosuus, joka on enintään 15 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, jolloin asianomaista jäsenvaltiota ei vaadita suorittamaan laskelmaa sovellettavan osuuden määrittämiseksi;

c)

prosenttiosuus, joka on enintään 25 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, edellyttäen, että osuus lasketaan 53 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Jos jäsenvaltio on laskenut kiinteän määrän asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti, kyseistä kiinteää määrää voidaan lisäksi käyttää sovellettaessa tämän artiklan c alakohtaa samanlaiseen toimeen.

55 artikla

Avustuksiin liittyvät välittömät henkilöstökustannukset

1.   Toimen välittömät henkilöstökustannukset voidaan laskea kiinteänä prosenttiosuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia asianomaisen toimen muista välittömistä kustannuksista kuin henkilöstökustannuksista ilman, että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi, edellyttäen, että toimen välittömiin kustannuksiin ei sisälly julkisia rakennusurakoita eikä tavara- tai palveluhankintoja koskevia sopimuksia, joiden arvo ylittää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (49) 4 artiklassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (50) 15 artiklassa määritellyt kynnysarvot.

Jos AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta sovelletaan kiinteää prosenttiosuutta ensimmäisen alakohdan mukaisesti, sitä on sovellettava ainoastaan sellaisiin toimen välittömiin kustannuksiin, joihin ei liity julkisia hankintoja.

2.   Välittömien henkilöstökustannusten määrittämiseksi voidaan laskea sovellettava tuntitaksa jollakin seuraavista tavoista:

a)

jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat vuotuiset bruttotyövoimakustannukset 1 720 tunnilla, kun kyse on kokoaikaisista työntekijöistä, tai 1 720 tunnista lasketulla osa-aikaisuutta vastaavalla määräosuudella, kun kyse on osa-aikaisista työntekijöistä;

b)

jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset asianomaisen henkilön keskimääräisellä kuukausittaisella työajalla, joka vastaa työsopimuksessa tai nimityspäätöksessä, molemmat jäljempänä ’työsuhdeasiakirja’, tarkoitettuja sovellettavia kansallisia sääntöjä.

3.   Sovellettaessa 2 kohdan mukaisesti laskettua tuntitaksaa henkeä kohti ilmoitettujen työntuntien yhteenlaskettu määrä ei saa tiettynä vuonna tai tietyssä kuussa olla suurempi kuin kyseisen tuntitaksan laskennassa käytetty tuntimäärä.

4.   Jos vuotuisia bruttotyövoimakustannuksia ei ole saatavilla, ne voidaan johtaa saatavilla olevista asiakirjoihin perustuvista bruttotyövoimakustannuksista tai työsuhdeasiakirjasta, jolloin ne on asianmukaisesti mukautettava 12 kuukauden jaksoa vastaaviksi.

5.   Sellaisten henkilöiden henkilöstökustannukset, jotka tekevät toimea koskevaa työtä osa-aikaisesti, voidaan laskea kiinteänä prosenttiosuutena bruttotyövoimakustannuksista toimeen kuukausittain käytetyn kiinteän työaikaosuuden perusteella ilman velvollisuutta ottaa käyttöön erillistä työajan seurantajärjestelmää. Työnantajan on laadittava työntekijöistä asiakirja, jossa vahvistetaan kyseinen kiinteä prosenttiosuus.

56 artikla

Avustuksiin liittyvien muiden välittömien kustannusten kuin henkilöstökustannusten kiinteämääräinen rahoitus

1.   Kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 40 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, voidaan käyttää toimen jäljellä olevien tukikelpoisten kustannusten kattamiseen. Asianomaista jäsenvaltiota ei vaadita suorittamaan laskelmaa sovellettavan osuuden määrittämiseksi.

2.   EAKR:stä, ESR+:sta, JTF:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä, tuettujen toimien tapauksessa osallistujille maksetut palkat ja korvaukset katsotaan tukikelpoisiksi lisäkustannuksiksi, jotka eivät sisälly kiinteään prosenttiosuuteen.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kiinteää prosenttiosuutta ei sovelleta henkilöstökustannuksiin, jotka lasketaan 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden perusteella.

57 artikla

Ehdolliset avustukset

1.   Jäsenvaltiot voivat myöntää tuensaajille ehdollisia avustuksia, jotka ovat tuen ehtoja koskevan asiakirjan määritelmän mukaisesti joko kokonaan tai osittain takaisin maksettavia.

2.   Tuensaaja maksaa tuen takaisin hallintoviranomaisen ja tuensaajan sopimien ehtojen mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on käytettävä tuensaajan takaisin maksamia varoja samaan tarkoitukseen tai asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 ehdollisina avustuksina tai rahoitusvälineenä tai jonain muuna tuen muotona. Takaisin maksetut määrät ja tiedot niiden uudelleenkäytöstä on sisällytettävä lopulliseen tuloksellisuuskertomukseen.

4.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että varat pidetään erillisillä tileillä tai erillään asianmukaisilla kirjanpitokoodeilla.

5.   Unionin varat, jotka tuensaajat ovat jossakin vaiheessa maksaneet takaisin mutta joita ei ole käytetty uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030, maksetaan takaisin unionin talousarvioon 88 artiklan mukaisesti.

II jakso

Rahoitusvälineet

58 artikla

Rahoitusvälineet

1.   Hallintoviranomaiset voivat yhdestä tai useammasta ohjelmasta osoittaa rahoitusosuuden olemassa oleville tai vastaperustetuille kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustetuille rahoitusvälineille, joita hallintoviranomainen panee suoraan täytäntöön tai joista se on vastuussa ja jotka edistävät erityistavoitteiden saavuttamista.

2.   Rahoitusvälineistä annetaan tukea varojen lopullisille vastaanottajille ainoastaan aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin ja käyttöpääomaan, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia mutta joihin ei saada riittävästi rahoitusta markkinalähteistä. Tällaisen tuen on oltava sovellettavien unionin valtiontukisääntöjen mukaista.

Tällaista tukea annetaan vain sellaisille investointien osille, jotka eivät ole fyysisesti päätökseen saatettuja tai kokonaisuudessaan toteutettuja päivänä, jona investointipäätös tehdään.

3.   Rahastoista rahoitusvälineiden kautta annettavan asiaankuuluvan tuen on perustuttava ennakkoarviointiin, jonka laatiminen on hallintoviranomaisen vastuulla. Ennakkoarvioinnin on oltava valmis ennen kuin hallintoviranomaiset osoittavat ohjelmasta varoja rahoitusvälineisiin.

Ennakkoarvioinnin on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)

ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettavan rahoitusosuuden ehdotettu määrä ja arvioitu vipuvaikutus lyhyine perusteluineen;

b)

tarjolle asetettavat ehdotetut rahoitustuotteet, myös mahdollinen tarve sijoittajien eriytettyyn kohteluun;

c)

ehdotettu lopullisten vastaanottajien kohderyhmä;

d)

se, kuinka rahoitusvälineen rahoitusosuuden odotetaan edistävän erityistavoitteiden saavuttamista.

Ennakkoarviointia voidaan tarkistaa tai päivittää, se voi kattaa jäsenvaltion koko alueen tai osan siitä ja se voi perustua olemassa oleviin tai päivitettyihin ennakkoarviointeihin.

4.   Lopullisille vastaanottajille myönnettävä tuki voidaan yhdistää mistä tahansa rahastosta tai muusta unionin välineestä myönnettävään rahoitukseen, ja se voi kattaa saman menoerän. Tällöin rahastojen rahoitusvälineistä myönnettyä tukea, joka on osa rahoitusvälinettä koskevaa tointa, ei saa ilmoittaa komissiolle muussa muodossa, muusta rahastosta tai toisesta unionin välineestä myönnettävänä tukena.

5.   Rahoitusvälineitä voidaan yhdistää avustusten muodossa olevaan ohjelmatukeen yhdessä, yhteen rahoitussopimukseen sisältyvässä rahoitusvälinettä koskevassa, toimessa, jolloin kyseistä rahoitusvälinettä toteuttava elin antaa molemmat eri tukimuodot. Tällaiseen rahoitusvälinettä koskevaan toimeen sovelletaan rahoitusvälineisiin sovellettavia sääntöjä. Avustusten muodossa oleva ohjelmatuki on liitettävä suoraan rahoitusvälineeseen, sen on oltava tämän kannalta tarpeellinen eikä se saa ylittää rahoitustuotteen avulla tuettavien investointien arvoa.

6.   Jos tukia yhdistetään 4 ja 5 kohdan mukaisesti, jokaisesta rahoituslähteestä on pidettävä erillistä kirjanpitoa.

7.   Kaikkien tukimuotojen kokonaismäärä ei saa ylittää asianomaisen menoerän kokonaismäärää. Avustuksia ei saa käyttää rahoitusvälineistä saadun tuen takaisinmaksuun. Rahoitusvälineitä ei saa käyttää avustuksien ennakkorahoitukseen.

59 artikla

Rahoitusvälineiden täytäntöönpano

1.   Hallintoviranomaisen suoraan täytäntöönpanemista rahoitusvälineistä voidaan myöntää ainoastaan lainoja tai vakuuksia. Hallintoviranomaisen on vahvistettava ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettavaa rahoitusosuutta koskevat ehdot strategia-asiakirjassa, joka sisältää liitteessä X säädetyt osatekijät.

2.   Rahoitusväline, jonka täytäntöönpano on hallintoviranomaisen vastuulla, voi olla jokin seuraavista:

a)

ohjelman varojen sijoittaminen oikeushenkilön pääomaan;

b)

erillinen rahoituskokonaisuus tai varainhoitotilit.

Hallintoviranomainen valitsee elimen, joka vastaa rahoitusvälineen täytäntöönpanosta.

3.   Hallintoviranomainen voi tehdä suoraan sopimuksen rahoitusvälineen täytäntöönpanoa varten:

a)

EIP:n kanssa;

b)

kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, joissa jäsenvaltio on osakkaana;

c)

ammattimaista rahoitustoimintaa harjoittavaksi oikeushenkilöksi perustetulle julkisomisteiselle pankille tai laitokselle, joka täyttää kaikki seuraavassa luetellut edellytykset:

i)

siinä ei ole suoria yksityisiä pääomaosuuksia, lukuun ottamatta perussopimusten mukaisia kansallisissa säännöksissä vaadittuja yksityisen pääomaosuuden muotoja, joihin ei liity määräysvaltaa eikä valtaa estää päätöksen syntyminen ja joihin ei sisälly ratkaisevaa vaikutusvaltaa kyseisen pankin tai laitoksen päätöksiin, sekä yksityisen pääomaosuuden muotoja, joihin ei liity vaikutusvaltaa rahastoista tuettavan rahoitusvälineen päivittäistä hallinnointia koskeviin päätöksiin;

ii)

se hoitaa kansallisella tai alueellisella tasolla jäsenvaltion asianomaisen viranomaisen sille antamaa julkisen toimintapolitiikan alaan kuuluvaa tehtävää, joka muodostuu kokonaan tai osittain rahastojen tavoitteiden saavuttamista edistävien talouden kehittämistoimien toteuttamisesta;

iii)

sen yksinomaisena tehtävänä tai osana sen tehtävää on toteuttaa rahastojen tavoitteiden saavuttamista edistäviä talouden kehittämistoimia alueilla, toimintapolitiikan osa-alueilla tai toimialoilla, joille ei yleensä ole tarjolla riittävästi tai lainkaan rahoitusta markkinalähteistä;

iv)

sen toiminnan ensisijainen tavoite ei ole voiton maksimointi, vaan se pelkästään varmistaa toimintojensa pitkän aikavälin rahoituksellisen kestävyyden;

v)

se varmistaa sovellettavan lainsäädännön mukaisin aiheellisin toimenpitein, että b alakohdassa tarkoitettu suoraan tehty sopimus ei tarjoa suoraa tai välillistä hyötyä kaupalliselle toiminnalle;

vi)

sitä valvoo riippumaton viranomainen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

d)

muiden elinten kanssa, jotka myös kuuluvat direktiivin 2014/24/EU 12 artiklan soveltamisalaan.

4.   Silloin, kun hallintoviranomaisen valitsema elin vastaa holdingrahaston toteuttamisesta, se voi valita muita elimiä toteuttamaan erityisrahastoja.

5.   Ohjelmista 2 kohdan mukaisesti perustettuihin rahoitusvälineisiin osoitettavia rahoitusosuuksia koskevat ehdot on vahvistettava rahoitussopimuksissa:

a)

hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien ja holdingrahastoa toteuttavan elimen välillä tapauksen mukaan;

b)

hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien tai tapauksen mukaan holdingrahaston toteuttamisesta vastaavan elimen ja erityisrahastoa toteuttavan elimen välillä.

Rahoitussopimusten on sisällettävä kaikki liitteessä X säädetyt osatekijät.

6.   Hallintoviranomaisen rahoitusvastuu ei saa ylittää määrää, jonka se on osoittanut rahoitusvälineeseen asianomaisten rahoitussopimusten nojalla.

7.   Rahoitusvälineitä täytäntöönpanevien elinten tai vakuuksien yhteydessä lainoja myöntävän elimen on tuettava lopullisia vastaanottajia ottaen asianmukaisesti huomioon ohjelman tavoitteet ja sen, voiko investoinnista tulla taloudellisesti elinkelpoinen siten kuin liiketoimintasuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa perustellaan. Lopullisten vastaanottajien valinnan on oltava avoin, eikä se saa aiheuttaa eturistiriitaa.

8.   Ohjelman kansallista yhteisrahoitusta voi myöntää joko hallintoviranomainen tai sitä voidaan myöntää holdingrahastojen tai erityisrahastojen tasolla tai lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien tasolla rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kun kansallista yhteisrahoitusta myönnetään lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien tasolla, rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavan elimen on säilytettävä asiakirjatodisteita, jotka osoittavat menojen tukikelpoisuuden.

9.   Hallintoviranomaisen on, pannessaan rahoitusvälineen 1 kohdan mukaisesti suoraan täytäntöön, tai rahoitusvälineen täytäntöönpanosta tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti vastaavan elimen on pidettävä erillistä kirjanpitoa tai käytettävä yhtä kirjanpitokoodia kutakin toimintalinjaa tai EMKVR:n osalta erityistavoitetta ja tilanteesta riippuen kutakin alueluokkaa varten jokaisesta, ohjelmasta osoitetusta rahoitusosuudesta ja erikseen niin 60 artiklassa kuin 62 artiklassa tarkoitetuista varoista.

60 artikla

Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot

1.   Rahastoista rahoitusvälineisiin maksettu tuki on talletettava tilille rahoituslaitoksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jäsenvaltiossa, ja sitä on hallinnoitava aktiivisen varainhallinnan ja moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen.

2.   Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot on käytettävä samaan tavoitteeseen tai samoihin tavoitteisiin kuin rahastoista maksettu alkuperäinen tuki, mukaan lukien hallintomaksujen suoritukset ja korvaukset hallintokustannuksista, jotka ovat aiheutuneet rahoitusvälinettä 68 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti täytäntöönpaneville elimille, joko saman rahoitusvälineen yhteydessä tai rahoitusvälineen purkamisen seurauksena lopullisiin vastaanottajiin tehtäviin lisäinvestointeihin tarkoitettujen muiden rahoitusvälineiden tai tukimuotojen yhteydessä tukikelpoisuusajan loppuun asti.

3.   Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitetut korko- ja muut tuotot, joita ei käytetä kyseisen kohdan mukaisesti, on vähennettävä viimeisen tilivuoden osalta toimitetusta tilityksestä.

61 artikla

Sijoittajien eriytetty kohtelu

1.   Rahastoista rahoitusvälineisiin osoitettua lopullisiin vastaanottajiin investoitua tukea ja kaikenlaisia kyseisistä investoinneista johtuvia tuottoja, myös takaisin maksettuja varoja, jotka liittyvät rahastoista saatuun tukeen, voidaan käyttää markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivien sijoittajien eriytettyyn kohteluun jakamalla riskit ja tuotto asianmukaisesti moitteettoman varainhoidon periaate huomioon ottaen.

2.   Tällaisen eriytetyn kohtelun taso, joka vahvistetaan joko kilpailuun perustuvan menettelyn tai riippumattoman arvioinnin pohjalta, ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sellaisten kannustimien luomiseksi, joilla houkutellaan yksityisiä varoja.

62 artikla

Rahastoista maksetusta tuesta saatujen varojen uudelleenkäyttö

1.   Rahoitusvälineisiin ennen tukikelpoisuusajan päättymistä takaisin maksetut varat, jotka saadaan investoinneista lopullisiin vastaanottajiin tai vakuussopimuksiin varattujen varojen vapautumisesta, mukaan luettuina pääoman takaisinmaksut ja rahastoista maksetusta tuesta johtuvat tulot, on käytettävä uudelleen saman rahoitusvälineen tai muiden rahoitusvälineiden kautta lopullisiin vastaanottajiin tehtäviin lisäinvestointeihin, kattamaan rahastoista rahoitusvälineeseen maksetun rahoitusosuuden nimellisarvon pienenemisen aiheuttamat tappiot, jotka johtuvat negatiivisesta korosta, jos tällaisia tappioita syntyy aktiivisesta varainhoidosta huolimatta, tai tällaisiin lisäinvestointeihin liittyviin hallintokustannuksiin ja – palkkioihin ottaen huomioon moitteettoman varainhoidon periaate.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineisiin takaisin maksetut varat, jotka ovat syntyneet vähintään kahdeksan vuoden aikana tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen, käytetään uudelleen ohjelman tai ohjelmien toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti joko saman rahoitusvälineen yhteydessä tai sen jälkeen, kun varat eivät enää ole rahoitusvälineen käytettävissä, muiden rahoitusvälineiden tai muiden tukimuotojen yhteydessä.

III LUKU

Tukikelpoisuussäännöt

63 artikla

Tukikelpoisuus

1.   Menojen tukikelpoisuus määritetään kansallisten sääntöjen perusteella, paitsi jos tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa säännöissä tai tämän asetuksen tai rahastokohtaisten asetusten perusteella on vahvistettu erityissääntöjä.

2.   Menoihin voidaan myöntää rahastoista rahoitusosuus, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajalle tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien yksityisen sektorin kumppanille toimien täytäntöönpanosta ja ne on maksettu sen päivän, jona ohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2021, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana.

Jos on kyse 53 artiklan 1 kohdan b, c ja f alakohdan perusteella korvatuista kustannuksista, korvauksen perustana olevat toimenpiteet on toteutettava sen päivän, jona ohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2021, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana.

3.   EAKR:n osalta sellaisiin toimiin liittyvät menot, jotka kattavat useamman kuin yhden 108 artiklan 2 kohdan mukaisen alueluokan yhdessä jäsenvaltiossa, on kohdennettava asianomaisiin alueluokkiin määräsuhteen mukaisesti objektiivisten perusteiden perusteella.

ESR+:n osalta toimiin liittyviä menoja voidaan kohdentaa mihin tahansa ohjelman alueluokkaan sillä edellytyksellä, että toimi edistää ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista.

JTF:n osalta toimiin liittyvillä menoilla on edistettävä asiaan liittyvien alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien toteuttamista.

4.   Toimi tai sen osa voidaan toteuttaa jäsenvaltion ulkopuolella, myös unionin ulkopuolella, edellyttäen, että toimi edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

5.   Jos on kyse 53 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetuista avustuksista, menojen, joihin rahastoista voidaan myöntää rahoitusosuus, on oltava yhtä suuret kuin 53 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketut määrät.

6.   Toimia ei valita rahastojen tuen kohteiksi, jos ne on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin ohjelmaan liittyvä rahoitushakemus on jätetty, siitä riippumatta, onko kaikki asiaankuuluvat maksut maksettu. Tätä kohtaa ei sovelleta EMKVR-asetuksen 24 artiklan mukaisiin EMKVR:stä maksettaviin syrjäisimmillä alueilla aiheutuneiden lisäkustannusten korvauksiin eikä tämän asetuksen 110 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta syrjäisimpien alueiden lisärahoituksesta maksettavaan tukeen.

7.   Menot, jotka muuttuvat tukikelpoisiksi ohjelman muutoksen vuoksi, voidaan hyväksyä siitä päivästä alkaen, jona vastaava pyyntö on toimitettu komissiolle.

EAKR:n, koheesiorahaston ja JTF:n osalta menot muuttuvat tukikelpoisiksi ohjelman muutoksen vuoksi, kun liitteessä I olevassa taulukossa 1 tarkoitettu uusi tukitoimityyppi lisätään ohjelmaan, tai EMKVR:n, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta sitä, että rahastokohtaisissa asetuksissa tarkoitettu tukitoimityyppi lisätään ohjelmaan.

Silloin kun ohjelmaa muutetaan, jotta sen kautta voidaan reagoida luonnonkatastrofeihin, ohjelmassa voidaan sopia, että tällaiseen muutokseen liittyvien menojen tukikelpoisuus alkaa päivästä, jona luonnonkatastrofi tapahtui.

8.   Silloin, kun uusi ohjelma hyväksytään, menojen tukikelpoisuus alkaa päivästä, jona vastaava pyyntö on toimitettu komissiolle.

9.   Toimi voi saada tukea yhdestä tai useammasta rahastosta tai yhdestä tai useammasta ohjelmasta ja muista unionin välineistä. Tällöin yhden rahaston maksatushakemuksessa ilmoitettuja menoja ei saa ilmoittaa tuettavaksi

a)

muusta rahastosta tai unionin välineestä;

b)

eikä samasta rahastosta muun ohjelman perusteella.

Rahaston maksatushakemukseen sisällytettävien menojen määrä voidaan laskea kunkin rahaston osalta ja kyseisen ohjelman tai kyseisten ohjelmien osalta suhteutettuna tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti.

64 artikla

Tukeen kelpaamattomat kustannukset

1.   Rahastoista ei myönnetä tukea seuraaviin kustannuksiin:

a)

lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta;

b)

maan hankinta siltä osin kuin siihen käytettävä määrä ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista; joutomaiden ja rakennuksia käsittävien hylättyjen teollisuusalueiden osalta prosenttiosuus on 15 prosenttia; rahoitusvälineiden osalta näitä prosenttiosuuksia sovelletaan ohjelmasta lopullisille vastaanottajille maksettavaan rahoitusosuuteen tai vakuuksien osalta lainan määrään;

c)

arvonlisävero lukuun ottamatta:

i)

toimia, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 5 000 000 euroa (arvonlisävero mukaan luettuna);

ii)

toimia, joiden kokonaiskustannukset ovat vähintään 5 000 000 euroa (arvonlisävero mukaan luettuna), jos se on kansallisen arvonlisäverolainsäädännön mukaan palautukseen oikeuttamaton;

iii)

investoinnit, joita lopulliset vastaanottajat ovat tehneet rahoitusvälineiden puitteissa; jos nämä investoinnit saavat rahoitusvälineistä tukea, johon on yhdistetty 58 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua avustusten muodossa olevaa ohjelmatukea, arvonlisävero ei ole tukikelpoista siltä investointikustannusten osalta, joka vastaa avustuksen muodossa annettua ohjelmatukea, paitsi jos investointikustannusten arvonlisävero on kansallisen arvonlisäverolainsäädännön mukaan palautukseen oikeuttamaton tai jos avustusten muodossa olevaa ohjelmatukea vastaava investointikustannusten osa on alle 5 000 000euroa (arvonlisäveroineen);

iv)

pienhankerahastot ja investoinnit, joita lopulliset vastaanottajat ovat tehneet Interreg-ohjelman mukaisten pienhankerahastojen puitteissa.

Ensimmäisen alakohdan b alakohtaa ei sovelleta ympäristön laadun säilyttämistä koskeviin toimiin.

2.   Rahastokohtaisissa asetuksissa voidaan yksilöidä lisää kustannuksia, joihin ei voida myöntää rahoitusta joka rahastosta.

65 artikla

Toimien pysyvyys

1.   Jäsenvaltion on maksettava takaisin rahastoista infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja käsittävälle toimelle myönnetty rahoitusosuus, jos tapauksen mukaan joko viiden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta tuensaajalle tai valtiontukisäännöissä määrätyn ajan kuluessa toimea koskee jokin seuraavista:

a)

tuotannollisen toiminnan lopettaminen tai sen siirtäminen sen NUTS 2 -alueen ulkopuolelle, jolla se sai tukea;

b)

infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtunut muutos, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä;

c)

huomattava muutos, joka vaikuttaa sen luonteeseen, tavoitteisiin tai täytäntöönpanon edellytyksiin, mikä vaarantaisi sen alkuperäiset tavoitteet.

Jäsenvaltio voi lyhentää ensimmäisessä alakohdassa asetetun määräajan kolmeen vuoteen investointien tai pk-yritysten luomien työpaikkojen säilyttämiseksi.

Jäsenvaltion, on suoritettava takaisinmaksu tässä artiklassa tarkoitetun sääntelyn noudattamatta jättämisestä sen ajan osalta, jolloin sääntelyä ei ole noudatettu.

2.   ESR+:sta tai JTF-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan k, l ja m alakohdan mukaisesti JTF:stä tukea saavien toimien on maksettava tuki takaisin ainoastaan silloin, kun niillä on valtiontukisääntöjen mukaisesti velvoite ylläpitää investointeja.

3.   Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta rahoitusvälineisiin maksettuihin tai niistä maksettuihin ohjelmakohtaisiin rahoitusosuuksiin eikä toimiin, joita koskee tuotannollisen toiminnan lopettaminen sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen.

66 artikla

Siirtäminen

1.   Rahastoista ei myönnetä tukea menoihin, joilla tuetaan siirtämistä.

2.   Silloin kun rahastoista myönnetty rahoitusosuus on valtiontukea, hallintoviranomaisen on varmistuttava siitä, että rahoitusosuudella ei tueta asetuksen (EU) N:o 651/2014 14 artiklan 16 kohdan mukaista toimintojen siirtämistä.

67 artikla

Avustuksiin sovellettavat tukikelpoisuussäännöt

1.   Työn, tavaroiden, palvelujen, maan tai kiinteistön tarjoamisen muodossa olevat luontoissuoritukset, joista ei ole suoritettu laskuilla tai vastaavalla tavalla todistusvoimaisella asiakirjalla osoitettavissa olevaa rahakorvausta, voivat olla tukikelpoisia silloin, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

luontoissuorituksia sisältävälle toimelle myönnetty julkinen tuki ei toimen päättyessä ylitä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää, luontoissuoritukset pois luettuina;

b)

luontoissuorituksille määritetty arvo ei ylitä kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia;

c)

luontoissuorituksen arvo ja käyttöön antaminen voidaan arvioida ja varmentaa riippumattomalla tavalla;

d)

jos kyse on maan tai kiinteistön tarjoamisesta, voidaan suorittaa korvaus sellaisesta vuokrasopimuksesta, jonka vuotuinen nimellinen määrä ei ylitä jäsenvaltion valuutan yksittäistä yksikköä;

e)

jos luontoissuoritukset ovat palkatonta työtä, kyseisen työn arvon määrittelyssä otetaan huomioon käytetty ja todennettu aika sekä vastaavasta työstä maksettava palkka.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetun maan tai kiinteistön arvon on oltava riippumattoman ja pätevän asiantuntijan tai asianmukaisesti valtuutetun virallisen elimen todistama, eikä se saa ylittää 64 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettua enimmäismäärää.

2.   Poistokustannuksia, joista ei ole suoritettu laskuilla osoitettavissa olevaa rahakorvausta, voidaan pitää tukikelpoisina seuraavin edellytyksin:

a)

ne sallitaan ohjelman tukikelpoisuussäännöissä;

b)

menojen määrästä on näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat tositteet tukikelpoisista kustannuksista, jos ne korvataan 53 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa muodossa;

c)

kustannukset liittyvät yksinomaan toimen tukikauteen;

d)

poistojen kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista avustusta.

68 artikla

Rahoitusvälineisiin sovellettavat tukikelpoisuussäännöt

1.   Rahoitusvälineen tukikelpoisiksi menoiksi katsotaan tukikelpoisuusaikana rahoitusvälineelle ohjelmasta maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksiin sovitusti varattujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä, joka vastaa seuraavia:

a)

lopullisille vastaanottajille suoritetut maksut, kun kyseessä ovat lainat, oman pääoman ehtoiset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset;

b)

sekä voimassa oleviin että jo erääntyneisiin vakuussopimuksiin sovitusti varatut varat tappioihin liittyvien mahdollisten vakuusvaateiden täyttämiseksi; nämä varat lasketaan kerrannaissuhteen perusteella, joka on määritelty maksettuja uusia lainoja taikka lopullisille vastaanottajille tehtäviä oman pääoman ehtoisia tai oman pääoman luonteisia sijoituksia varten;

c)

lopullisille vastaanottajille tai heidän hyväkseen suoritetut maksut, kun rahoitusvälineitä yhdistetään muihin unionin rahoitusosuuksiin yhtä rahoitusvälinettä koskevassa toimessa 58 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

d)

rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaaville elimille aiheutuneiden hallintopalkkioiden suoritukset ja hallintokustannusten korvaukset.

2.   Kun rahoitusväline otetaan käyttöön peräkkäisinä ohjelmakausina, tukea voidaan myöntää loppukäyttäjille tai heidän hyväkseen muun muassa hallintokustannuksiin ja -palkkioihin edeltävänä ohjelmakautena tehtyjen sopimusten pohjalta edellyttäen, että tuki noudattaa seuraavan ohjelmakauden tukikelpoisuussääntöjä. Tällöin maksatushakemukseen sisällytettyjen menojen tukikelpoisuus määritellään kyseisen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti.

3.   Jos 1 kohdan b alakohdassa mainittu vakuuksista hyötyvä elin ei ole maksanut uusien lainojen, oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten suunniteltua määrää loppukäyttäjille kerrannaissuhteen mukaisesti, tukikelpoiset menot vähennetään samassa suhteessa. Kerrannaissuhdetta voidaan tarkistaa, jos se on perusteltua markkinaolosuhteiden myöhempien muutosten vuoksi. Tällaisella tarkistuksella ei ole taannehtivaa vaikutusta.

4.   Edellä olevan 1 kohdan d alakohdassa mainitut hallintomaksut ovat suoritusperusteisia.

Jos holdingrahastoa toteuttavat elimet valitaan tekemällä suoraan sopimus 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseisille elimille maksettaviin hallintokustannuksiin ja -palkkioihin, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi, sovelletaan kynnysarvoa, joka on enintään 5 prosenttia ohjelmasta lainojen lopullisille vastaanottajille maksettujen tai vakuussopimuksiin varattujen rahoitusosuuksien kokonaismäärästä ja enintään 7 prosenttia ohjelmasta oman pääoman ehtoisina tai oman pääoman luonteisina sijoituksina lopullisille vastaanottajille maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärästä.

Jos erityisrahastoa toteuttavat elimet valitaan tekemällä suoraan sopimus 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseisille elimille maksettaviin hallintokustannuksiin ja -palkkioihin, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi, sovelletaan kynnysarvoa, joka on enintään 7 prosenttia ohjelmasta lainojen lopullisille vastaanottajille maksettujen tai vakuussopimuksiin varattujen rahoitusosuuksien kokonaismäärästä ja enintään 15 prosenttia ohjelmasta oman pääoman ehtoisina tai oman pääoman luonteisina sijoituksina lopullisille vastaanottajille maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärästä.

Jos holdingrahastoa tai erityisrahastoja tai molempia toteuttavat elimet valitaan tarjouskilpailun perusteella noudattaen sovellettavaa lakia, hallintokustannusten ja -palkkioiden määrä vahvistetaan rahoitussopimuksessa, ja siinä otetaan huomioon tarjouskilpailun tulos.

5.   Jos järjestelypalkkiot tai osa niistä veloitetaan lopullisilta vastaanottajilta, niitä ei voida ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi.

6.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tukikelpoiset menot eivät saa ylittää rahastoista saman kohdan tarkoituksiin maksetun tuen kokonaismäärää ja vastaavaa kansallista yhteisrahoitusta.

VI OSASTO

HALLINTO JA VALVONTA

I LUKU

Hallintoa ja valvontaa koskevat yleiset säännöt

69 artikla

Jäsenvaltioiden tehtävät

1.   Jäsenvaltioilla on tämän osaston mukaisesti oltava ohjelmia varten hallinto-- ja valvontajärjestelmät, ja niiden on varmistettava järjestelmien toiminta moitteettoman varainhoidon periaatteen sekä liitteessä XI lueteltujen keskeisten vaatimusten mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja raportoidakseen niistä. Kyseisiin toimiin kuuluu tietojen kerääminen unionin rahoituksen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista liitteen XVII mukaisesti. Tällaisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvien sääntöjen on oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia. Komissiolla, Euroopan petostentorjuntavirastolla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on oltava tarvittava pääsy kyseisiin tietoihin.

AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta velvoitteita, jotka koskevat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tietojen keräämistä unionin rahoituksen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista liitteen XVII mukaisesti, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.

3.   Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen hallinnointi- ja valvontajärjestelmiensä tehokkaan toiminnan ja komissiolle ilmoitettujen menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden. Jos kyseessä on tarkastus, komission virkamiehet tai heidän valtuutetut edustajansa voivat osallistua siihen.

4.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava seurantajärjestelmän ja indikaattoreita koskevien tietojen laadusta, oikeellisuudesta ja luotettavuudesta.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava tietojen julkaiseminen tässä asetuksessa ja rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, paitsi silloin, kun unionin tai jäsenvaltion lainsäädäntö kieltää julkaisemisen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, rikostutkintaan tai henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

6.   Jäsenvaltioilla on oltava käytössään järjestelmät ja menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki liitteessä XIII mainitut jäljitysketjua varten tarvittavat asiakirjat säilytetään 82 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

7.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelyt, joilla varmistetaan rahastoja koskevien valitusten tehokas tutkiminen. Kyseisten järjestelyjen soveltamisala, säännöt ja menettelyt ovat jäsenvaltioiden vastuulla niiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti. Tämä ei vaikuta kansalaisten ja sidosryhmien yleiseen mahdollisuuteen esittää komissiolle valituksia. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä tutkittava komissiolle toimitetut valitukset, jotka kuuluvat niiden ohjelmien soveltamisalaan, ja ilmoitettava komissiolle tutkimusten tuloksista.

Tätä artiklaa sovellettaessa valituksilla tarkoitetaan kaikkia potentiaalisten tuensaajien ja valittujen tuensaajien välisiä riitoja, jotka koskevat ehdotettua tai valittua toimea, ja kaikkia ohjelman toteuttamista tai siihen liittyviä toimia koskevia riitoja kolmansien osapuolten kanssa, riippumatta siitä, millaisista oikeussuojakeinoista kansallisessa lainsäädännössä säädetään.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajien ja ohjelmasta vastaavien viranomaisten välinen tiedonvaihto toteutetaan kokonaisuudessaan sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla liitteen XIV mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on edistettävä sähköisen tiedonvaihdon etuja ja annettava tuensaajille kaikki tarvittava tuki tältä osin.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, hallintoviranomainen voi tuensaajan nimenomaisesta pyynnöstä poikkeuksellisesti hyväksyä tiedonvaihdon paperimuodossa, sanotun vaikuttamatta sen velvollisuuteen kirjata ja tallentaa tietoja 72 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti.

EMKVR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta ensimmäistä alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohtaan perustuviin ohjelmiin tai toimintalinjoihin.

9.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki virallinen tiedonvaihto komission kanssa käydään sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän avulla liitteen XV mukaisesti.

10.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tai varmistettava, että hallintoviranomaiset toimittavat ennusteet kuluvana ja seuraavana kalenterivuonna toimitettavien maksatushakemusten mukaisesta määrästä viimeistään 31 päivänä tammikuuta ja 31 päivänä heinäkuuta liitteen VIII mukaisesti.

11.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava siihen mennessä, kun ensimmäisen tilivuoden loppumaksua koskeva maksatushakemus esitetään ja viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023 kuvaus hallinto- ja valvontajärjestelmästä liitteessä XVI esitetyn mallin mukaisesti. Kuvausta on päivitettävä ottaen huomioon mahdolliset myöhemmät muutokset.

12.   Jäsenvaltioiden on raportoitava sääntöjenvastaisuuksista raportoitavien sääntöjenvastaisuuksien määrittelemistä koskevien perusteiden mukaisesti. Toimitettavat tiedot ja raportointimuoto esitetään liitteessä XII.

70 artikla

Komission valtuudet ja tehtävät

1.   Komissio varmistaa, että jäsenvaltioilla on tämän asetuksen mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmät ja että kyseiset järjestelmät toimivat tehokkaasti ohjelmien toteuttamisen ajan. Komissio laatii omaa tarkastustoimintaansa varten tarkastusstrategian ja tarkastussuunnitelman, joiden on perustuttava riskinarviointiin.

Komissio ja tarkastusviranomaiset sovittavat yhteen tarkastussuunnitelmansa.

2.   Komissio tekee tarkastuksia enintään kolmen kalenterivuoden ajan sen jälkeen, kun tilit, joihin asianomaiset menot sisältyivät, on hyväksytty. Tätä määräaikaa ei sovelleta toimiin, joiden osalta epäillään petosta.

3.   Komission virkamiehillä tai heidän valtuutetuilla edustajillaan on oltava tarkastuksia varten mahdollisuus tutustua kaikkiin tarpeellisiin tietoihin, asiakirjoihin ja metatietoihin, jotka liittyvät rahastoista tuettuihin toimiin tai hallinto- ja valvontajärjestelmiin, riippumatta välineestä, jolle tiedot ja asiakirjat on tallennettu, sekä saada jäljennöksiä pyydetyssä muodossa.

4.   Paikalla tehtävien tarkastusten osalta sovelletaan lisäksi seuraavaa:

a)

komissio ilmoittaa ohjelmasta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle tarkastuksesta vähintään 15 työpäivää aikaisemmin lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia; jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin;

b)

jos kansallisissa säännöksissä jätetään tietyt toimenpiteet ainoastaan kansallisessa lainsäädännössä nimenomaisesti nimetyille virkamiehille, komission virkamiehillä ja valtuutetuilla edustajilla on oltava mahdollisuus tutustua näin hankittuihin tietoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten tuomioistuinten toimivaltaa ja kunnioittaen täysin kyseisten oikeussubjektien perusoikeuksia;

c)

komissio toimittaa alustavat tarkastushavainnot jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kolme kuukautta tarkastuksen viimeisen päivän jälkeen;

d)

komissio toimittaa tarkastuskertomuksen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona se on saanut jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta kattavan vastauksen alustaviin tarkastushavaintoihin; jäsenvaltion vastausta pidetään kattavana, jos komissio ei pyydä toimittamaan lisätietoja tai tarkistettua asiakirjaa kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltion vastauksen saapumisesta.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen määräaikojen noudattamiseksi komissio antaa saataville alustavat tarkastushavainnot ja tarkastuskertomuksen vähintään yhdellä unionin toimielinten virallisella kielellä.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuja määräaikoja voidaan jatkaa, jos se katsotaan tarpeelliseksi ja siitä sovitaan komission ja jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen välillä.

Jos jäsenvaltiolle on asetettu määräaika tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c ja d kohdassa tarkoitettuihin alustaviin tarkastushavaintoihin tai tarkastuskertomukseen vastaamiseksi, määräaika lasketaan siitä, milloin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on saanut ne vähintään yhdellä asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä.

71 artikla

Ohjelmasta vastaavat viranomaiset

1.   Varainhoitoasetuksen 63 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltion on yksilöitävä kunkin ohjelman osalta hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen. Jos jäsenvaltio antaa kirjanpitotoiminnon tämän asetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti jollekin muulle elimelle kuin hallintoviranomaiselle, kyseinen elin on myös nimettävä ohjelmasta vastaavaksi viranomaiseksi. Nämä samat viranomaiset voivat olla vastuussa useammasta kuin yhdestä ohjelmasta.

2.   Tarkastusviranomaisen on oltava julkinen viranomainen. Tarkastustyön voi toteuttaa muu julkinen tai yksityinen elin kuin tarkastusviranomainen sen vastuulla. Tarkastusviranomaisen ja minkä tahansa tällaisen elimen, joka toteuttaa tarkastustyön tarkastusviranomaisen vastuulla, on oltava toiminnallisesti riippumaton tarkastuksen kohteista.

3.   Hallintoviranomainen voi nimetä yhden tai useamman välittävän toimielimen, joka suorittaa tehtäviä sen vastuulla. Hallintoviranomaisen ja välittävien toimielinten väliset järjestelyt on vahvistettava kirjallisesti.

4.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava tehtävien eriyttämistä koskevan periaatteen noudattamisesta ohjelmasta vastaavien viranomaisten välillä ja niiden sisällä.

5.   Jos ohjelman tavoitteiden mukaan tukea annetaan EAKR:stä tai ESR+:sta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitettuun ohjelmaan Horisontti Eurooppa -asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, kyseisen ohjelman hallintoviranomainen määrittelee asiaankuuluvaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitettua ohjelmaa toteuttavan elimen välittäväksi toimielimeksi tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6.   Jäsenvaltio voi perustaa oma-aloitteisesti yhteensovittamisesta vastaavan elimen, joka pitää yhteyttä komissioon ja toimittaa sille tietoja sekä koordinoi ohjelmasta vastaavien jäsenvaltion viranomaisten toimia.

II LUKU

Vakiomuotoiset hallinto- ja valvontajärjestelmät

72 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

1.   Hallintoviranomainen vastaa ohjelman hallinnosta, jotta ohjelman tavoitteet voidaan toteuttaa. Erityisesti hallintoviranomaisen tehtävänä on:

a)

valita toimia 73 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta 33 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja toimia;

b)

hoitaa ohjelmien hallintoon liittyviä tehtäviä 74 artiklan mukaisesti;

c)

tukea seurantakomitean työtä 75 artiklan mukaisesti;

d)

valvoa välittäviä toimielimiä;

e)

kirjata ja tallentaa sähköisesti kustakin toimesta tiedot, joita tarvitaan seurantaa, arviointia, varainhoitoa, varmennuksia ja tarkastuksia varten liitteen XVII mukaisesti, ja varmistaa tietojen turvallisuus, eheys ja luottamuksellisuus ja tietojen käyttäjän todentaminen.

2.   Jäsenvaltio voi antaa 76 artiklassa tarkoitetun kirjanpitotoiminnon tehtäväksi hallintoviranomaiselle tai jollekin muulle elimelle.

3.   AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta kirjanpitotoiminnon hoitaa hallintoviranomainen tai kirjanpitotoiminto hoidetaan sen vastuulla.

73 artikla

Hallintoviranomaisen suorittama toimien valinta

1.   Hallintoviranomaisen on vahvistettava toimien valintaa varten perusteet ja menettelyt, jotka ovat syrjimättömiä ja avoimia, joilla varmistetaan esteettömyys vammaisille henkilöille ja sukupuolten tasa-arvo ja joissa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja, kestävän kehityksen periaate ja unionin ympäristöpolitiikka SEUT 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä sovellettava näitä perusteita ja menettelyjä.

Perusteiden ja menettelyjen avulla on varmistettava valittavien toimien asettaminen tärkeysjärjestykseen, jotta unionin rahoituksella voidaan edistää mahdollisimman tehokkaasti ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

2.   Valitessaan toimia hallintoviranomaisen on:

a)

varmistettava, että valitut toimet ovat ohjelman mukaisia, niiden yhdenmukaisuus ohjelman asianomaisten strategioiden kanssa mukaan lukien, ja että niillä edistetään vaikuttavasti ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista;

b)

varmistettava, että valitut toimet, jotka sisältyvät mahdollistavan edellytyksen soveltamisalaan, ovat yhdenmukaisia vastaavien strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen kanssa, joita on laadittu kyseisen mahdollistavan edellytyksen täyttämiseksi;

c)

varmistettava, että valituissa toimissa käytetyllä tuen määrällä ja toteutetuilla toimilla saavutetaan tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla;

d)

varmennettava, että tuensaajalla on tarvittavat taloudelliset resurssit ja mekanismit käyttö- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja käsittäviä toimia varten niiden rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi;

e)

varmistettava, että valituille toimille, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (51) soveltamisalaan, tehdään ympäristövaikutusten arviointi tai seulontamenettely ja että vaihtoehtojen arviointi on otettu asianmukaisesti huomioon mainitussa direktiivissä vahvistettujen vaatimusten pohjalta;

f)

varmennettava, että sovellettavaa lainsäädäntöä on noudatettu, mikäli toimet ovat alkaneet ennen kuin rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle;

g)

varmistettava, että valitut toimet kuuluvat asianomaisen rahaston soveltamisalaan ja että ne voidaan sijoittaa johonkin tukitoimityyppiin;

h)

varmistettava, että toimet eivät sisällä toimintaa, joka on ollut osa toimea, johon on sovellettu 66 artiklan mukaista siirtämistä, tai jossa olisi kyse 65 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tuotannollisen toiminnan siirtämisestä;

i)

varmistettava, ettei komission mahdollisesti antamalla perustellulla lausunnolla SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai toimien toteuttamisen, ole suoraa vaikutusta valittuihin toimiin;

j)

huolehdittava sellaisten infrastruktuuri-investointien ilmastokestävyyden varmistamisesta, joiden odotettu elinkaari on vähintään viisi vuotta.

EAKR- ja koheesiorahastoasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyn toimintapoliittisen tavoitteen yksi tapauksessa vain kyseisen alakohdan i ja iv alakohdassa tarkoitettuja erityistavoitteita vastaavien toimien on oltava yhdenmukaisia vastaavien älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa.

3.   Hallintoviranomaisen on varmistettava, että tuensaajalle toimitetaan asiakirja, jossa määritetään kaikki kullekin toimelle annettavan tuen edellytykset, mukaan lukien toimitettavia tuotteita tai suoritettavia palveluja, rahoitussuunnitelmaa ja toteuttamiselle asetettua määräaikaa koskevat erityisvaatimukset, sekä tarvittaessa toimen kustannusten määrittämisessä sovellettava menetelmä ja tuen maksamista koskevat edellytykset.

4.   Niiden toimien osalta, joille on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka on valittu Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitetusta ohjelmasta, hallintoviranomainen voi päättää myöntää tukea suoraan EAKR:stä tai ESR+:sta edellyttäen, että tällaiset toimet täyttävät 2 kohdan a, b ja g alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Hallintoviranomaiset voivat lisäksi soveltaa asianomaisella unionin välineellä vahvistettuja alueluokkia, enimmäismääriä ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmiä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Nämä osatekijät esitetään 3 kohdassa tarkoitetussa asiakirjassa.

5.   Jos hallintoviranomainen valitsee strategisesti tärkeän toimen, sen on ilmoitettava tästä komissiolle kuukauden kuluessa ja annettava sille kaikki asiaankuuluvat tiedot kyseisestä toimesta.

74 artikla

Hallintoviranomaisen suorittama ohjelman hallinnointi

1.   Hallintoviranomaisen tehtävänä on:

a)

suorittaa hallinnon varmennukset sen tarkistamiseksi, että yhteisrahoitetut tuotteet ja palvelut on toimitettu ja että toimi on sovellettavan lainsäädännön, ohjelman ja toimelle asetettujen tukiedellytysten mukainen ja:

i)

mikäli kustannukset on tarkoitus korvata 53 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, varmistaa, että tuensaajien näiden kustannusten osalta ilmoittamien menojen määrä on maksettu ja että tuensaajat pitävät erillistä kirjanpitoa tai käyttävät asianmukaisia kirjanpitokoodeja kaikista toimeen liittyvistä tapahtumista;

ii)

mikäli kustannukset on tarkoitus korvata 53 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisesti, varmistaa, että tuensaajalle menojen kattamiseksi maksettavan korvauksen edellytykset ovat täyttyneet;

b)

varmistaa, että tuensaaja saa erääntyneen määrän täysimääräisenä ja viimeistään 80 päivän kuluttua päivästä, jona tuensaaja on esittänyt maksatushakemuksen, edellyttäen, että varoja on käytettävissä; määräajan kuluminen voidaan keskeyttää, jos hallintoviranomainen ei tuensaajan toimittamien tietojen perusteella pysty toteamaan, onko määrä erääntynyt;

c)

ottaa käyttöön tehokkaita ja oikeasuhteisia petostenvastaisia toimenpiteitä ja menettelyjä, joissa otetaan huomioon todetut riskit;

d)

ehkäistä, havaita ja korjata sääntöjenvastaisuudet;

e)

vahvistaa, että kirjatut menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia;

f)

laatia johdon vahvistuslausuma liitteessä XVIII olevan mallin mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan osalta määrästä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät tuensaajille maksettavia määriä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien osalta hallintoviranomaisen on suoritettava maksut tuensaajan nimellä tätä tarkoitusta varten avatulle sulkutilille käytettäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevan sopimuksen mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen hallinnon varmennusten on perustuttava riskeihin, ja niiden on oltava oikeassa suhteessa ennakolta todettuihin riskeihin, ja niiden on oltava kirjallisessa muodossa.

Hallinnon varmennusten on sisällettävä tuensaajien esittämille maksatushakemuksille tehtävät hallinnolliset varmennukset ja toimia koskevat paikalla tehtävät varmennukset. Kyseiset varmennukset on toteutettava viimeistään ennen tilityksen toimittamista 98 artiklan mukaisesti.

3.   Jos hallintoviranomainen on myös ohjelman tuensaaja, hallinnon varmennuksia koskevissa järjestelyissä on varmistettava tehtävien eriyttäminen.

Interreg-asetuksessa voidaan vahvistaa erityiset säännöt, jotka koskevat Interreg-ohjelmiin sovellettavia hallinnon varmennuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. AMIF-, ISF- ja BMVI-asetuksissa voidaan vahvistaa sovellettavia hallinnon varmennuksia koskevat erityiset säännöt, kun tuensaaja on kansainvälinen järjestö.

75 artikla

Hallintoviranomaisen tuki seurantakomitean työlle

Hallintoviranomaisen tehtävänä on:

a)

toimittaa seurantakomitealle oikea-aikaisesti kaikki tiedot, joita se tarvitsee hoitaakseen tehtävänsä;

b)

huolehtia seurantakomitean päätösten ja suositusten jatkotoimista.

76 artikla

Kirjanpitotoiminto

1.   Kirjanpitotoiminnon on sisällettävä seuraavat tehtävät:

a)

maksatushakemusten laatiminen ja toimittaminen komissiolle 91 ja 92 artiklan mukaisesti;

b)

tilityksen laatiminen ja toimittaminen, täydellisyyden, täsmällisyyden ja oikeellisuuden vahvistaminen 98 artiklan mukaisesti ja kaikkia tilityksen osatekijöitä koskevien tietojen säilyttäminen sähköisessä tietojärjestelmässä, maksatushakemukset mukaan luettuina;

c)

muun valuutan määräisten menojen muuntaminen euroiksi käyttämällä komission kuukausittaista laskennallista kurssia siltä kuukaudelta, jonka aikana meno on merkitty tässä artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamisesta vastaavan elimen kirjanpitojärjestelmään.

2.   Kirjanpitotoimintoon ei sisälly tarkastuksia tuensaajien tasolla.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa säädetään, Interreg-asetuksessa voidaan vahvistaa jokin toinen menetelmä, jota noudattaen muun valuutan määräiset menot muunnetaan euroiksi.

77 artikla

Tarkastusviranomaisen tehtävät

1.   Tarkastusviranomaisen vastuulla on suorittaa järjestelmätarkastuksia, toimien tarkastuksia ja tilintarkastuksia, jotta se voi tarjota komissiolle riippumattoman varmuuden hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta ja komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

2.   Tarkastustyö on toteutettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti.

3.   Tarkastusviranomaisen on laadittava ja toimitettava komissiolle:

a)

varainhoitoasetuksen 63 artiklan 7 kohdan mukainen vuotuinen tarkastuslausunto, joka on laadittu tämän asetuksen liitteessä XIX olevan mallin mukaisesti, joka perustuu kaikkeen tehtyyn tarkastustyöhön ja joka kattaa seuraavat erilliset osa-alueet:

i)

tilien täydellisyys, oikeellisuus ja totuudenmukaisuus;

ii)

komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus;

iii)

hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokas toiminta;

b)

vuotuinen valvontakertomus, joka täyttää varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan b alakohdan vaatimukset, on tämän asetuksen liitteessä XX olevan mallin mukainen ja joka tukee tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettua tarkastuslausuntoa ja jossa esitetään yhteenveto havainnoista ja analyysi järjestelmissä havaittujen virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta, sekä ehdotetut ja toteutetut korjaavat toimet samoin kuin kokonaisvirhetaso ja jäännösvirhetaso komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen osalta.

4.   Jos ohjelmia ryhmitellään toimien tarkastuksia varten 79 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, tämän artiklan 3 kohdan b alakohdassa vaaditut tiedot voidaan koota yhteen kertomukseen.

5.   Tarkastusviranomaisen on toimitettava komissiolle järjestelmätarkastuksia koskevat kertomukset heti, kun kuulemismenettely kyseisten tarkastusten kohteiden kanssa on saatu päätökseen.

6.   Komissio ja tarkastusviranomaiset tapaavat säännöllisesti vähintään kerran vuodessa, ellei toisin ole sovittu, tarkastellakseen tarkastusstrategiaa, vuotuista valvontakertomusta ja tarkastuslausuntoa, sovittaakseen yhteen tarkastussuunnitelmansa ja -menetelmänsä ja vaihtaakseen näkemyksiä hallinto- ja valvontajärjestelmien parantamiseen liittyvistä kysymyksistä.

78 artikla

Tarkastusstrategia

1.   Tarkastusviranomaisen on laadittava hallintoviranomaista kuultuaan riskinarviointiin perustuva tarkastusstrategia, jossa otetaan huomioon 69 artiklan 11 kohdassa tarkoitettu hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus ja joka kattaa järjestelmätarkastukset ja toimien tarkastukset. Tarkastusstrategiaan on sisällyttävä juuri nimettyjen hallintoviranomaisten ja kirjanpitotoiminnosta vastaavien viranomaisten järjestelmätarkastuksia. Tällaiset tarkastukset on toteutettava 21 kuukauden kuluessa päätöksestä hyväksyä ohjelma, jossa tällainen viranomainen nimetään, tai päätöksestä hyväksyä ohjelman muutos. Tarkastusstrategia on laadittava liitteessä XXII esitetyn mallin mukaisesti, ja sitä on päivitettävä vuosittain sen jälkeen, kun ensimmäinen vuotuinen valvontakertomus ja tarkastuslausunto on toimitettu komissiolle. Se voi kattaa yhden tai useamman ohjelman.

2.   Tarkastusstrategia on toimitettava pyynnöstä komissiolle.

79 artikla

Toimien tarkastukset

1.   Toimien tarkastusten on katettava komissiolle tilivuoden aikana ilmoitetut menot otoksen perusteella. Kyseisen otoksen on oltava edustava ja perustuttava tilastollisiin otantamenetelmiin.

2.   Jos perusjoukko käsittää alle 300 otantayksikköä, tarkastusviranomaisen ammatillisen harkinnan mukaan voidaan käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää. Tällöin otoksen on oltava riittävän suuri, jotta tarkastusviranomainen voi laatia pätevän tarkastuslausunnon. Muun otantamenetelmän on katettava vähintään 10 prosenttia tilivuoden perusjoukon otantayksiköistä satunnaisotannalla valittuna.

Tilastollinen otos voi kattaa yhden tai useamman EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja JTF:stä tukea saavan ohjelman ja yhden tai useamman ohjelmakauden, tarvittaessa ositettuna, tarkastusviranomaisen ammatillisen harkinnan mukaan.

EMKVR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettujen toimien otoksen on katettava kustakin rahastosta tuettavat toimet erikseen.

3.   Toimien tarkastusten on sisällettävä toimen fyysistä toteuttamista koskevia paikalla tehtäviä varmennuksia vain, jos se on tarpeen toimen tyypin takia.

ESR+-asetuksessa voidaan vahvistaa erityisiä säännöksiä, jotka koskevat kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohtaan perustuvia ohjelmia tai toimintalinjoja. AMIF:ää, ISF:ää ja BMVI:tä koskevissa asetuksissa voidaan vahvistaa toimien tarkastusta koskevat erityiset säännöt, kun tuensaaja on kansainvälinen järjestö. Interreg-asetuksessa voidaan vahvistaa erityisiä sääntöjä, jotka koskevat Interreg-ohjelmiin sovellettavien toimien tarkastusta.

Tarkastukset on suoritettava niiden sääntöjen pohjalta, jotka ovat olleet voimassa silloin kun toimeen kuuluvia toimenpiteitä on toteutettu.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 114 artiklan mukaisesti tämän artiklan täydentämiseksi vahvistamalla vakioidut ja yleisesti saatavilla olevat otantamenetelmät ja menettelyt, jotka kattavat yhden tai useamman ohjelmakauden.

80 artikla

Yhden tarkastuksen periaatteen mukaiset järjestelyt

1.   Tarkastuksia tehdessään komission ja tarkastusviranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon yhden tarkastuksen periaate ja suhteellisuusperiaate, kun ne määrittävät unionin talousarviolle aiheutuvan riskin tason. Tämän tarkoituksena on erityisesti välttää päällekkäisyyttä komissiolle ilmoitettujen menojen tarkastuksissa ja hallinnon varmennuksissa, jotta hallinnon varmennuksista ja tarkastuksista aiheutuvat kustannukset ja tuensaajien hallinnollinen rasite voidaan minimoida.

Komission ja tarkastusviranomaisten on ensin käytettävä kaikkia 72 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja tietoja, mukaan lukien hallinnon varmennusten tulokset, sekä pyydettävä ja saatava tuensaajilta lisää asiakirjoja ja tarkastusevidenssiä ainoastaan, jos tämä on niiden ammatillisen harkinnan perusteella tarpeen hyvin perusteltujen tarkastuspäätelmien tueksi.

2.   Kun on kyse ohjelmista, joiden osalta komissio pitää tarkastusviranomaisen lausuntoa luotettavana, ja asianomainen jäsenvaltio osallistuu Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön, komission omissa tarkastuksissa tarkastellaan pelkästään tarkastusviranomaisen työtä.

3.   Komissio tai tarkastusviranomainen tarkastaa toimen ainoastaan kerran ennen sitä tilivuotta koskevan tilityksen toimittamista, jonka aikana toimi on saatettu päätökseen, kun toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä on enintään 400 000 euroa EAKR:n ja koheesiorahaston osalta, 350 000 euroa JTF:n osalta, 300 000 euroa ESR+:n osalta tai 200 000 euroa EMKVR:n, AMIF:n, ISF:n tai BMVI:n osalta.

Tarkastusviranomainen tai komissio tarkastaa muut toimet ainoastaan kerran kutakin tilivuotta kohden ennen sitä tilivuotta koskevan tilityksen toimittamista, jonka aikana toimi on saatettu päätökseen. Komissio tai tarkastusviranomainen ei tarkasta toimia tiettynä vuonna, jos tilintarkastustuomioistuin on jo suorittanut tarkastuksen kyseisenä vuonna, edellyttäen, että tarkastusviranomainen tai komissio voi käyttää tilintarkastustuomioistuimen näitä toimia koskevan tarkastustyön tuloksia omien tehtäviensä hoitamiseen.

4.   Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, mikä tahansa toimi voidaan tarkastaa useammin kuin kerran, jos tarkastusviranomainen katsoo ammatillisen harkintansa perusteella, että pätevää tarkastuslausuntoa ei ole mahdollista laatia.

5.   Edellä olevia 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta, jos

a)

on olemassa erityinen sääntöjenvastaisuuksien riski tai epäily petoksesta;

b)

tarkastusviranomaisen työ on tehtävä uudelleen varmuuden saamiseksi sen tehokkaasta toiminnasta;

c)

on olemassa näyttöä vakavasta puutteesta tarkastusviranomaisen työssä.

81 artikla

Rahoitusvälineiden hallinnon varmennukset ja tarkastukset

1.   Hallintoviranomaisen on tehtävä paikan päällä tehtäviä hallinnon varmennuksia 74 artiklan 1 kohdan mukaisesti ainoastaan rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja, kun on kyse takuurahastoista, uusia lainoja myöntävien elinten tasolla. Hallintoviranomainen voi ottaa huomioon ulkopuolisten elinten suorittamat varmennukset ja olla suorittamatta paikalla tehtäviä hallinnon varmennuksia edellyttäen, että sillä on riittävästi näyttöä kyseisten ulkopuolisten elinten pätevyydestä.

2.   Hallintoviranomainen ei saa tehdä paikan päällä tehtäviä varmennuksia EIP:n tasolla eikä sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten tasolla, joissa jäsenvaltio on osakkaana.

EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, joissa jäsenvaltio on osakkaana, on kuitenkin toimitettava hallintoviranomaiselle valvontakertomuksia maksatushakemusten tueksi.

3.   Tarkastusviranomaisen on suoritettava järjestelmätarkastuksia ja toimien tarkastuksia tapauksen mukaan 77, 79 tai 83 artiklan mukaisesti rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja, kun on kyse takuurahastoista, uusia lainoja myöntävien elinten tasolla. Tarkastusviranomainen voi ottaa huomioon rahoitusvälineen toteuttamisesta vastaavien elinten ulkopuolisten tarkastajien suorittamien tarkastusten tulokset yleisen varmuuden saamiseksi ja päättää tältä pohjalta rajoittaa omaa tarkastustyötään.

4.   Takuurahastojen tapauksessa ohjelmien tarkastamisesta vastaavat elimet voivat suorittaa tarkastuksia uusia lainoja myöntäville elimille vain, kun toinen tai molemmat seuraavista tilanteista toteutuvat:

a)

tositteita, joissa esitetään näyttö rahoitusvälineen tuesta lopullisille tuensaajille, ei ole saatavilla hallintoviranomaisen tasolla tai rahoitusvälineitä täytäntöön panevien elinten tasolla;

b)

on näyttöä siitä, että hallintoviranomaisen tai rahoitusvälineitä täytäntöön panevien elinten tasolla saatavilla olevat asiakirjat eivät anna todenmukaista ja tarkkaa tietoa annetusta tuesta.

5.   Tarkastusviranomainen ei saa tehdä tarkastuksia EIP:n tasolla eikä sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten tasolla, joissa jäsenvaltio on osakkaana, niiden täytäntöön panemien rahoitusvälineiden osalta.

EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, joissa jäsenvaltio on osakkaana, on kuitenkin toimitettava komissiolle ja tarkastusviranomaiselle ulkopuolisten tarkastajien laatima vuotuinen tarkastuskertomus ennen kunkin kalenterivuoden loppua. Kertomuksen on katettava liitteessä XXI esitetyt osatekijät, ja sen on oltava pohjana tarkastusviranomaisen työlle.

6.   EIP:n tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten on toimitettava ohjelmasta vastaaville viranomaisille kaikki asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa.

82 artikla

Asiakirjojen saatavuus

1.   Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki rahastoista tuettuun toimeen liittyvät asiakirjatodisteet säilytetään asianmukaisella tasolla viiden vuoden ajan sen vuoden joulukuun 31 päivästä, jona hallintoviranomainen suorittaa viimeisen maksun tuensaajalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiontukisääntöjen soveltamista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytetään joko oikeudellisen menettelyn johdosta tai komission pyynnöstä.

III LUKU

Tukeutuminen kansallisiin hallintojärjestelmiin

83 artikla

Laajennetut suhteutetut järjestelyt

Jäsenvaltio voi soveltaa ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta seuraavia laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä, jos 84 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät:

a)

poiketen siitä, mitä 74 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 74 artiklan 2 kohdassa säädetään, hallintoviranomainen voi hallinnon varmennuksia suorittaessaan soveltaa pelkästään kansallisia menettelyjä;

b)

poiketen siitä, mitä järjestelmätarkastuksia koskevassa 77 artiklan 1 kohdassa ja toimien tarkastuksia koskevissa 79 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään, tarkastusviranomainen voi tietyn ohjelman tai ohjelmaryhmän osalta rajoittaa tarkastustoiminnan koskemaan toimia, jotka kattavat tilastolliseen valintaan perustuvan 30 otantayksikköä käsittävän otannan.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja hallinnon tarkastuksia varten hallintoviranomainen voi ottaa huomioon ulkoisten elinten suorittamat varmennukset edellyttäen, että sillä on riittävästi näyttöä kyseisten elinten pätevyydestä.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan osalta tarkastusviranomainen voi soveltaa muuta kuin tilastollista otantamenetelmää 79 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos perusjoukko käsittää alle 300 otantayksikköä.

Komissio rajoittaa omat tarkastuksensa koskemaan tarkastusviranomaisen työn arviointia suorittamalla tarkastuksia uudelleen pelkästään tarkastusviranomaisen tasolla, paitsi jos käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että tarkastusviranomaisen työssä on vakavia puutteita.

84 artikla

Laajennettujen suhteutettujen järjestelyjen soveltamisedellytykset

1.   Jäsenvaltio voi soveltaa 83 artiklassa tarkoitettuja laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä milloin tahansa ohjelmakauden aikana, jos komissio on vahvistanut niiden kahden vuoden osalta julkaisemissaan vuotuisissa toimintakertomuksissa, jotka edeltävät jäsenvaltion tällaista päätöstä, että ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmä toimii tehokkaasti ja että kokonaisvirhetaso on kunkin vuoden osalta 2 prosenttia tai sen alle. Arvioidessaan ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokasta toimintaa komissio ottaa huomioon asianomaisen jäsenvaltion osallistumisen Euroopan syyttäjänvirastoa perustamista koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön.

Jos jäsenvaltio päättää soveltaa 83 artiklassa tarkoitettuja laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä, sen on ilmoitettava komissiolle 83 artiklassa tällaisten järjestelyjen soveltamisesta. Tällaisessa tapauksessa järjestelyjä sovelletaan seuraavan tilivuoden alusta alkaen.

2.   Jäsenvaltio voi ohjelmakauden alussa soveltaa 83 artiklassa tarkoitettuja laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttyvät vuosina 2014–2020 toteutetun vastaavan ohjelman osalta, ja jos vuosien 2021–2027 ohjelmaa varten vahvistetut hallinto- ja valvontajärjestelyt perustuvat pitkälti edellisen ohjelman vastaaviin järjestelyihin. Tällaisessa tapauksessa järjestelyjä sovelletaan ohjelman alusta alkaen.

3.   Jäsenvaltion on laadittava 69 artiklan 11 kohdassa esitetty hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus ja 78 artiklassa esitetty tarkastusstrategia ja päivitettävä niitä asianmukaisesti.

85 artikla

Ohjelmakauden aikana tehtävä mukautus

1.   Jos komissio tai tarkastusviranomainen katsoo tehtyjen tarkastusten ja vuotuisen valvontakertomuksen perusteella, että 84 artiklassa vahvistetut edellytykset eivät enää täyty, komissio pyytää tarkastusviranomaista suorittamaan lisää tarkastuksia 69 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja varmistuu siitä, että korjaavia toimia toteutetaan.

2.   Jos seuraava vuotuinen valvontakertomus osoittaa, että edellytykset eivät edelleenkään täyty, mikä rajoittaa komissiolle esitettyä varmuutta hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta ja menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, komissio pyytää tarkastusviranomaista toteuttamaan järjestelmätarkastuksia.

3.   Annettuaan jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa komissio voi ilmoittaa jäsenvaltiolle, että 83 artiklassa säädettyjä laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä ei saa enää soveltaa seuraavan tilivuoden alussa.

VII OSASTO

VARAINHOITO, TILITYKSEN TOIMITTAMINEN JA TARKASTAMINEN SEKÄ RAHOITUSOIKAISUT

I LUKU

Varainhoito

I jakso

Yleiset kirjanpitosäännöt

86 artikla

Talousarviositoumukset

1.   Ohjelman hyväksymisestä 23 artiklan mukaisesti annettu päätös muodostaa varainhoitoasetuksen 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen, ja päätöksen antaminen tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle muodostaa oikeudellisen sitoumuksen.

Kyseisessä päätöksessä on määriteltävä unionin kokonaisrahoitusosuus kutakin rahastoa ja vuotta kohti. Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen kuuluvien ohjelmien osalta kussakin jäsenvaltiossa pidätetään vuosille 2026 ja 2027 kuitenkin rahoitusosuuden 50:tä prosenttia vastaava ohjelmakohtainen määrä, jäljempänä ’joustomäärä’, joka osoitetaan lopullisesti ohjelmaan vasta sen jälkeen, kun komission päätös on hyväksytty 18 artiklan mukaisen väliarvioinnin jälkeen.

2.   Komissio toteuttaa unionin talousarviositoumukset kunkin ohjelman osalta rahastokohtaisina vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana.

3.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 111 artiklan 2 kohdassa säädetään, ensimmäistä erää koskevat talousarviositoumukset tehdään sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ohjelman.

87 artikla

Euron käyttö

Kaikissa ohjelmissa ja kertomuksissa esitetyt määrät ja jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamat määrät on esitettävä euroina.

88 artikla

Takaisinmaksut

1.   Kaikki unionin talousarvioon takaisin maksettavat määrät on suoritettava varainhoitoasetuksen 98 artiklan mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuun määräpäivään mennessä. Määräpäivä on määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeinen päivä.

2.   Takaisinmaksun viivästyminen johtaa viivästyskorkoon, joka lasketaan eräpäivästä tosiasialliseen maksupäivään. Viivästyskorko on puolitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin korko, jota Euroopan keskuspankki soveltaa tärkeimpiin jälleenrahoitustoimiinsa sen kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, johon määräpäivä osuu.

II jakso

Jäsenvaltioille suoritettavia maksuja koskevat säännöt

89 artikla

Maksutyypit

Maksut suoritetaan ennakkomaksuina, välimaksuina ja tilivuotta koskevan tilityksen mukaisina loppumaksuina.

90 artikla

Ennakkomaksut

1.   Komissio suorittaa ennakkomaksun ohjelman hyväksymispäätöksessä esitetyn rahastoista suoritettavan tuen kokonaismäärän perusteella.

2.   Ennakkomaksut maksetaan kunkin rahaston osalta vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)

2021: 0,5 prosenttia;

b)

2022: 0,5 prosenttia;

c)

2023: 0,5 prosenttia;

d)

2024: 0,5 prosenttia;

e)

2025: 0,5 prosenttia;

f)

2026: 0,5 prosenttia.

Jos ohjelma hyväksytään 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen, aiemmat erät maksetaan hyväksymisvuonna.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, Interreg-ohjelmien ennakkomaksuja koskevat erityiset säännöt vahvistetaan Interreg-asetuksessa.

4.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettujen ohjelmien ennakkomaksuja koskevat erityiset säännöt vahvistetaan rahastokohtaisissa asetuksissa.

5.   Ennakkomaksuna vuosien 2021 ja 2022 osalta maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä joka vuosi ja vuodesta 2023 vuoteen 2026 viimeistään viimeisenä tilivuonna 100 artiklan mukaisesti.

AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettujen ohjelmien ennakkomaksuna maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä viimeistään viimeisenä tilivuonna.

6.   Ennakkomaksusta kertyvät korot on käytettävä kyseisen ohjelman osalta samalla tavalla kuin rahastoista osoitettavat varat, ja ne on sisällytettävä viimeisen tilivuoden tilitykseen.

91 artikla

Maksatushakemukset

1.   Jäsenvaltio voi toimittaa enintään kuusi maksatushakemusta kunkin ohjelman, rahaston ja tilivuoden osalta. Maksatushakemus voidaan vuosittain toimittaa milloin tahansa kunakin seuraavien päivämäärien välisenä aikana: 28 päivänä helmikuuta, 31 päivänä toukokuuta, 31 päivänä heinäkuuta, 31 päivänä lokakuuta, 30 päivänä marraskuuta ja 31 päivänä joulukuuta.

Viimeistään 31 päivänä heinäkuuta toimitettu viimeinen maksatushakemus katsotaan 30 päivänä kesäkuuta päättyneen tilivuoden loppumaksua koskevaksi maksatushakemukseksi.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta Interreg-ohjelmiin.

2.   Maksatushakemukset voidaan hyväksyä ainoastaan, kun 98 artiklassa tarkoitetut viimeksi erääntyneet varmuuden saamiseksi toimitettavat asiakirjat on toimitettu.

3.   Maksatushakemukset on toimitettava komissiolle noudattaen liitteessä XXIII esitettyä mallia, ja niiden on sisällettävä kunkin toimintalinjan ja tapauksen mukaan alueluokan osalta seuraavat:

a)

sellaisiin erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, ja sellaisiin erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty mutta jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään;

b)

tarvittaessa 36 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti lasketun teknisen avun määrä;

c)

sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, ja sellaisiin erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty mutta jotka edistävät mahdollistavien edellytykset täyttymistä, suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään;

d)

sellaisiin erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytykset täyttymistä, täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdan a alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavaa:

a)

jos unionin rahoitusosuus perustuu 51 artiklan a alakohtaan, maksatushakemukseen sisällytetään ehtojen täyttämisessä tai tulosten aikaan saamisessa saavutettuun edistykseen perustuvat määrät 95 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen tai 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti;

b)

jos unionin rahoitusosuus perustuu 51 artiklan c, d ja e alakohtaan, maksatushakemukseen sisällytetään 94 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen tai 94 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti määritetyt määrät;

c)

kun on kyse 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa mainituista avustusmuodoista, maksatushakemukseen on sisällytettävä sovellettavin perustein lasketut kustannukset.

5.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, maksatushakemukseen voi sisältyä valtiontuen osalta tuen myöntävän tahon tuensaajalle maksamia ennakoita seuraavin, kumulatiivisin edellytyksin:

a)

näillä ennakoilla on jonkin jäsenvaltioon sijoittautuneen pankin tai muun rahoituslaitoksen myöntämä takuu tai niihin sovelletaan jotakin julkisyhteisön tai jäsenvaltion takuuksi antamaa välinettä;

b)

näiden ennakoiden määrä ei ole yli 40 prosenttia tuensaajalle tiettyyn toimeen myönnettävän tuen kokonaismäärästä;

c)

nämä ennakot katetaan tuensaajien toimea toteuttaessaan maksamilla menoilla ja niiden tueksi esitetään maksukuitit tai vastaavalla tavalla todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisvuodesta tai 31 päivänä joulukuuta 2029 sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi; jos näitä ei ole esitetty, seuraava maksatushakemus on oikaistava vastaavasti.

Kussakin maksatushakemuksessa, johon sisältyy tämäntyyppisiä ennakkoja, on ilmoitettava erikseen ohjelmasta ennakkoina maksettu kokonaismäärä, määrä, joka on katettu tuensaajien c alakohdan mukaisesti kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisesta maksamilla menoilla, sekä määrä, jota ei ole katettu tuensaajien maksamilla menoilla ja joiden osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt.

6.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetään, SEUT 107 artiklan mukaisten tukijärjestelmien osalta edellytetään, että tuen myöntävä elin on maksanut tuensaajille maksatushakemukseen sisältyviä menoja vastaavan julkisen rahoitusosuuden.

92 artikla

Rahoitusvälineitä koskevat erityiset seikat maksatushakemuksissa

1.   Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti, liitteen XXIII mukaisesti toimitettujen maksatushakemusten on sisällettävä 68 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut hallintoviranomaisen lopullisille vastaanottajille maksamat kokonaismäärät tai, jos on kyse vakuuksista, hallintoviranomaisen vakuussopimuksia varten varaamat määrät.

2.   Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti, maksatushakemukset, joihin sisältyy rahoitusvälineiden menoja, on toimitettava seuraavien edellytysten mukaisesti:

a)

ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetyn määrän täytyy olla jo maksettu rahoitusvälineisiin, ja se voi olla enintään 30 prosenttia ohjelmasta rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien rahoitusosuuksien kokonaismäärästä asianomaisen toimintalinjan ja alueluokan mukaan, jos sellainen on;

b)

tukikelpoisuusaikana toimitettaviin myöhempiin maksatushakemuksiin sisältyvän määrän on sisällettävä 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tukikelpoiset menot.

3.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ensimmäiseen maksatushakemukseen sisältyvä määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Se on ilmoitettava erikseen maksatushakemuksissa.

93 artikla

Maksuja koskevat yhteiset säännöt

1.   Komissio suorittaa välimaksut käytettävissä olevien varojen rajoissa viimeistään 60 päivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut maksatushakemuksen, sanotun rajoittamatta 15 artiklan 5 ja 6 kohdan soveltamista.

2.   Kukin maksu kohdennetaan asianomaisen rahaston ja alueluokan aikaisimpaan avoimeen talousarviositoumukseen. Komissio maksaa välimaksuina 95 prosenttia maksatushakemukseen sisältyvistä määristä, jotka saadaan sovellettaessa kunkin toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta tapauksen mukaan joko tukikelpoisten menojen kokonaismäärään tai julkiseen rahoitusosuuteen. Komissio määrittelee jäljellä olevat määrät, jotka on maksettava tai perittävä takaisin, samalla kun se laskee loppumaksun 100 artiklan mukaisesti.

3.   Rahastoista tietylle toimintalinjalle välimaksuina osoitettu tuki ei saa olla suurempi kuin se tuen määrä, joka kyseiselle toimintalinjalle osoitetaan rahastoista ohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä.

4.   Kun on kyse 51 artiklassa luetelluista unionin rahoitusosuuden muodoista, komissio maksaa enintään jäsenvaltion pyytämän määrän.

5.   Rahastoista tietylle toimintalinjalle viimeisen tilivuoden loppumaksuna myönnettävä tuki ei saa ylittää seuraavia määriä:

a)

maksatushakemuksissa ilmoitettu julkinen rahoitusosuus;

b)

rahastoista tuensaajille maksettu tai maksettava tuki;

c)

jäsenvaltion pyytämä määrä.

Edellä olevan 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti korvattuja määriä ei oteta huomioon tämän artiklan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa vahvistetun enimmäismäärän laskennassa.

6.   Välimaksuja voidaan jäsenvaltion pyynnöstä korottaa siten, että ne ovat 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin kullekin rahaston toimintalinjalle vahvistettu yhteisrahoitusosuus, jos jäsenvaltio täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen:

a)

jäsenvaltio saa unionilta lainan neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 (52) mukaisesti;

b)

jäsenvaltio saa Euroopan vakausmekanismista, sellaisena kuin se on perustettu Euroopan vakausmekanismin perustamisesta 2 päivänä helmikuuta 2012 tehdyllä sopimuksella tai sellaisena kuin siihen viitataan asetuksessa (EY) N:o 332/2002, keskipitkän ajan rahoitustukea, jonka ehtona on makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen;

c)

jäsenvaltion saataville on asetettu rahoitustukea, jonka ehtona on asetuksessa (EU) N:o 472/2013 tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen.

Korotettua osuutta, joka voi olla enintään 100 prosenttia, sovelletaan maksupyyntöihin sen kalenterivuoden loppuun saakka, jonka aikana asianomainen rahoitustuki lakkaa.

7.   Edellä olevaa 6 kohtaa ei sovelleta Interreg-ohjelmiin.

94 artikla

Yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

1.   Komissio voi maksaa ohjelmaan osoitetun unionin rahoitusosuuden yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella 51 artiklan mukaisesti, joko päätöksellä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen tai tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä määriteltyjen määrien ja osuuksien pohjalta.

2.   Jotta yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva unionin ohjelmalle osoittama rahoitusosuus voidaan käyttää, jäsenvaltion on toimitettava ohjelman tai sen muutospyynnön yhteydessä komissiolle ehdotus, joka on laadittu käyttämällä liitteissä V ja VI olevia malleja.

Tarkastusviranomaisen on arvioitava jäsenvaltion ehdottamat määrät ja osuudet ja ne on vahvistettava seuraavien seikkojen perusteella:

a)

oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava laskentamenetelmä, joka perustuu johonkin seuraavista:

i)

tilastotiedot, muut objektiiviset tiedot tai asiantuntija-arvio;

ii)

todennetut aiemmat tiedot;

iii)

tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt;

b)

kustannusarviot;

c)

vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevat säännöt, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikkojen aloilla samantyyppisiin toimiin;

d)

vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevat säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin.

3.   Ohjelman hyväksymisestä tai muuttamisesta tehdyssä päätöksessä on esitettävä yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuvilla maksuilla katettavien toimien tyypit, yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen määritelmät ja kyseisten yksikkökustannusten kattamat määrät sekä menetelmät määrien tarkistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on maksettava tuensaajille korvauksia tätä artiklaa sovellettaessa. Korvaus voi olla missä tahansa tuen muodossa.

Komission ja jäsenvaltioiden toimittamien tarkastusten ja jäsenvaltioiden toimittamien hallinnon varmennusten yksinomaisena tavoitteena on varmistaa, että edellytykset, joiden mukaisesti komissio suorittaa korvauksen, täyttyvät.

4.   Komissiolle siirretään valta antaa delegoitu säädös 114 artiklan mukaisesti tämän artiklan täydentämiseksi määrittelemällä unionin tason yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus sekä niiden määrät ja tarkistamismenetelmät tämän artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitetuilla tavoilla.

5.   Tätä artiklaa ei sovelleta 51 artiklan e alakohdan mukaisesti korvattavaa teknistä apua varten tarkoitettuun unionin rahoitusosuuteen.

95 artikla

Kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

1.   Komissio voi maksaa kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuvan unionin rahoitusosuuden ohjelmien kaikkiin toimintalinjoihin tai osaan niistä 51 artiklan mukaisesti, joko tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla päätöksellä hyväksyttyjen tai tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä määritettyjen määrien pohjalta. Jotta ohjelmaan voidaan käyttää unionin rahoitusosuus, jonka perustana on kustannuksiin perustumaton rahoitus, jäsenvaltioiden on toimitettava ohjelman tai ohjelman muutospyynnön yhteydessä komissiolle ehdotus, joka on laadittu käyttämällä liitteissä V ja VI olevia malleja. Ehdotuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

tiedot kyseeseen tulevasta toimintalinjasta sekä kustannuksiin perustumattomalla rahoituksella katettava kokonaismäärä;

b)

kuvaus kustannuksiin perustumattomalla rahoituksella katettavasta ohjelman osasta ja sillä katettavien toimien tyypistä;

c)

kuvaus edellytyksistä, joiden on täytyttävä, tai tuloksista, jotka on saatava aikaan, sekä aikataulu;

d)

välivaiheen suoritteet, jotka ovat edellytyksenä sille, että komissio suorittaa maksun;

e)

mittayksiköt;

f)

komission maksujen maksuaikataulu ja kulloinkin suoritettavien maksujen määrät, jotka liittyvät edellytysten täyttämisessä tai tulosten aikaan saamisessa saavutettuun edistykseen;

g)

järjestelyt, joita käytetään välivaiheen suoritteiden varmistamisessa sekä varmistettaessa, täyttyvätkö edellytykset tai onko tulokset saatu aikaan;

h)

määrien mukauttamismenettelyt tarvittaessa;

i)

järjestelyt, joilla varmistetaan liitteen XIII mukainen jäljitysketju, joka osoittaa, että edellytykset täyttyvät tai että tulokset on saatu aikaan;

j)

ennakoitu korvausmenetelmän tyyppi, jota käytetään tuensaajalle tai tuensaajille tarkoitetun korvauksen maksamiseen tässä artiklassa tarkoitetun ohjelman jotakin toimintalinjaa tai sen osaa varten.

2.   Ohjelman tai sen muutospyynnön hyväksymisestä annetussa päätöksessä on oltava kaikki 1 kohdassa luetellut tiedot.

3.   Jäsenvaltioiden on maksettava tuensaajille korvauksia tätä artiklaa sovellettaessa. Kyseinen korvaus voi olla missä tahansa tuen muodossa.

Komission ja jäsenvaltioiden toimittamien tarkastusten ja jäsenvaltioiden toimittamien hallinnon varmennusten yksinomaisena tavoitteena on varmistaa, että komission suorittaman korvauksen maksamiselle asetetut edellytykset täyttyvät tai että tulokset on saatu aikaan.

4.   Komissiolle siirretään valta antaa delegoitu säädös 114 artiklan mukaisesti tämän artiklan täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan kustannuksiin perustumattoman unionin tason rahoituksen määrät toimityypeittäin, näiden määrien mukauttamismenetelmät sekä täytettävät edellytykset tai aikaan saatavat tulokset.

III jakso

Maksuajan kulumisen keskeyttäminen ja maksujen keskeyttäminen

96 artikla

Maksun määräajan kulumisen keskeyttäminen

1.   Komissio voi ennakkomaksujen maksuaikaa lukuun ottamatta keskeyttää maksuajan kulumisen enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

on näyttöä vakavasta puutteesta, jonka osalta ei ole toteutettu korjaavia toimenpiteitä;

b)

komission on tehtävä lisävarmennuksia saatuaan tietoja, joiden mukaan maksatushakemukseen sisältyviin menoihin saattaa liittyä sääntöjenvastaisuus.

2.   Jäsenvaltio voi hyväksyä, että maksuajan kulumisen keskeyttämisjaksoa pidennetään kolmella kuukaudella.

3.   Komissio rajaa maksuajan kulumisen keskeyttämisen koskemaan ainoastaan sitä osaa menoista, johon 1 kohdassa tarkoitetut seikat vaikuttavat, paitsi jos ei ole mahdollista erottaa sitä osaa menoista, joihin vaikutus kohdistuu. Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle ja hallintoviranomaiselle kirjallisesti maksuajan kulumisen keskeyttämisen syyn ja pyytää sitä korjaamaan tilanteen. Komissio lopettaa maksuajan kulumisen keskeyttämisen heti kun toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettujen seikkojen korjaamiseksi on toteutettu.

4.   EMKVR:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa maksuajan kulumisen keskeyttämiselle erityisperusteita, jotka liittyvät siihen, ettei yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ole noudatettu.

97 artikla

Maksujen keskeyttäminen

1.   Komissio voi ennakkomaksuja lukuun ottamatta keskeyttää kaikki maksut tai osan niistä sen jälkeen, kun se on antanut jäsenvaltiolle mahdollisuuden huomautusten esittämiseen, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä korjatakseen 96 artiklan mukaisen keskeyttämisen aiheuttavan tilanteen;

b)

on olemassa vakava puute;

c)

maksatushakemuksiin sisältyviin menoihin liittyy sääntöjenvastaisuus, jota ei ole korjattu;

d)

komissio on antanut perustellun lausunnon SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomismenettelystä asiassa, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden;

2.   Komissio lopettaa kaikkia maksuja tai niiden osaa koskevan keskeyttämisen, kun jäsenvaltio on toteuttanut toimenpiteet, jotka korjaavat 1 kohdassa tarkoitetut seikat.

3.   EMKVR:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa maksujen keskeyttämiselle erityisperusteita, jotka liittyvät siihen, ettei yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ole noudatettu.

II LUKU

Tilityksen toimittaminen ja tilien tarkastaminen

98 artikla

Tilityksen sisältö ja toimittaminen

1.   Jäsenvaltion on kunkin sellaisen tilivuoden osalta, jolta maksatushakemuksia on toimitettu, toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta seuraavat asiakirjat, jäljempänä ’varmuuden saamiseksi toimitettavat asiakirjat’, joiden on katettava edeltävä tilivuosi:

a)

liitteessä XXIV olevan mallin mukaisesti laadittu tilitys;

b)

74 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu johdon vahvistuslausuma, joka on laadittu liitteessä XVIII olevan mallin mukaisesti;

c)

77 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu vuotuinen tarkastuslausunto, joka on laadittu liitteessä XIX olevan mallin mukaisesti;

d)

77 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vuotuinen valvontakertomus, joka on laadittu liitteessä XX olevan mallin mukaisesti.

2.   Komissio voi poikkeuksellisesti jatkaa 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa 1 päivään maaliskuuta asianomaisen jäsenvaltion ilmoituksen perusteella.

3.   Tilityksen on sisällettävä kunkin toimintalinjan ja tapauksen mukaan kunkin rahaston ja alueluokan tasolla

a)

kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen kirjanpitojärjestelmään viety tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty tilivuoden loppumaksua koskevaan maksatushakemukseen, sekä sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, ja sellaisiin erityistavoitteisiin liittyviin toimiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty mutta jotka edistävät mahdollistavien edellytykset täyttymistä, suoritetun tai suoritettavan vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä;

b)

tilivuoden aikana peruutetut määrät;

c)

rahoitusvälineisiin maksetun julkisen rahoitusosuuden määrä;

d)

kunkin toimintalinjan osalta selvitys mahdollisista eroista a alakohdan mukaisesti ilmoitettujen määrien ja niiden määrien välillä, jotka on ilmoitettu kyseisen tilivuoden maksatushakemuksissa.

4.   Varmuuden saamiseksi toimitettavat asiakirjat eivät koske toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärää eivätkä sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytykset täyttymistä, liittyvän suoritetun tai suoritettavan vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärää.

5.   Tilitystä ei voida hyväksyä, jos jäsenvaltiot eivät ole tehneet tarvittavia oikaisuja, joilla tilitykseen sisältyvien menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvä jäännösvirhetaso vähennetään 2 prosenttiin tai sen alle.

6.   Jäsenvaltioiden on vähennettävä tilityksestä seuraavat:

a)

sääntöjenvastaiset menot, joiden osalta on tehty rahoitusoikaisuja 103 artiklan mukaisesti;

b)

menot, joiden osalta on käynnissä niiden laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden arviointi;

c)

muut määrät, jotka on tarpeen vähentää, jotta tilityksessä ilmoitettuihin menoihin liittyvä jäännösvirhetaso saadaan supistetuksi 2 prosenttiin tai sen alle.

Jäsenvaltio voi sisällyttää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut menot seuraavan tilivuoden maksatushakemukseen sen jälkeen, kun kyseisten menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus on vahvistettu.

7.   Jäsenvaltio voi oikaista sääntöjenvastaiset määrät, jotka se on havainnut kyseiset määrät sisältävän tilityksen toimittamisen jälkeen, tekemällä vastaavat mukautukset sen tilivuoden tilitykseen, jona sääntöjenvastaisuus havaittiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 104 artiklan soveltamista.

8.   Jäsenvaltion on toimitettava viimeiseltä tilivuodelta 43 artiklassa tarkoitettu lopullinen tuloksellisuuskertomus tai AMIF:n, ISF:n tai BMVI:n tapauksessa viimeinen vuotuinen tuloksellisuuskertomus osana varmuuden saamiseksi toimitettavia asiakirjoja.

99 artikla

Tilien tarkastaminen

Komission on viimeistään tilivuoden päättymistä seuraavan vuoden 31 päivänä toukokuuta saatava varmuus siitä, että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset, jollei sovelleta 102 artiklaa.

100 artikla

Loppumaksun laskeminen

1.   Kun komissio määrittää rahastoista tilivuoden osalta maksettavaa määrää ja jäsenvaltiolle suoritettaviin maksuihin kyseisen määrän seurauksena tehtäviä mukautuksia, se ottaa huomioon:

a)

edellä olevassa 98 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tilityksessä ilmoitetut määrät, joihin sovelletaan kunkin toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta;

b)

komission kyseisen tilivuoden aikana suorittamien välimaksujen kokonaismäärän;

c)

EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, JTF:n ja EMKVR:n osalta ennakkomaksujen määrän vuosina 2021 ja 2022.

2.   Jos jäsenvaltiolta on perittävä takaisin jokin määrä, komissio antaa siitä perintämääräyksen, joka toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kuittaamalla määrä jäsenvaltiolle samassa ohjelmassa myöhemmin suoritettavia maksuja vastaan. Tällainen takaisinperintä ei muodosta rahoitusoikaisua eikä vähennä rahastojen tukea ohjelmalle. Takaisin peritty määrä on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan mukaista käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa.

101 artikla

Tilien tarkastusmenettely

1.   Jäljempänä olevassa 102 artiklassa säädettyä menettelyä käytetään kummassakin seuraavista tapauksista:

a)

tarkastusviranomainen on antanut varauman sisältävän tai kielteisen tarkastuslausunnon syistä, jotka liittyvät tilien täydellisyyteen, oikeellisuuteen ja totuudenmukaisuuteen;

b)

komissiolla on todisteita, jotka asettavat kyseenalaiseksi vakiomuotoisen tarkastuslausunnon luotettavuuden.

2.   Kaikissa muissa tapauksissa komissio laskee rahastoista maksettavat määrät 100 artiklan mukaisesti ja suorittaa vastaavat maksut tai toteuttaa vastaavat takaisinperintätoimet ennen heinäkuun 1 päivää. Tilit hyväksytään edellä tarkoitetulla maksujen suorittamisella tai määrien takaisinperinnällä.

102 artikla

Tilien tarkastamiseen liittyvä kuulemismenettely

1.   Jos tarkastusviranomainen antaa varauman sisältävän tai kielteisen tarkastuslausunnon syistä, jotka liittyvät tilien täydellisyyteen, oikeellisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, komissio pyytää jäsenvaltiota tarkistamaan kyseiset tilit ja toimittamaan 98 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat uudelleen yhden kuukauden kuluessa.

Jos edellisessä alakohdassa asetetun määräajan päättyessä:

a)

tarkastuslausunto on muutettu vakiomuotoiseksi, sovelletaan 100 artiklaa ja komissio maksaa mahdollisen lisämäärän tai suorittaa takaisinperinnän kahden kuukauden kuluessa;

b)

tarkastuslausunto sisältää edelleen varauman tai jäsenvaltio ei ole toimittanut asiakirjoja uudelleen, sovelletaan 2, 3 ja 4 kohtaa.

2.   Jos tarkastuslausunto sisältää edelleen varauman syistä, jotka liittyvät tilien täydellisyyteen, oikeellisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, tai jos tarkastuslausunto on edelleen epäluotettava, komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle määrän, joka rahastoista maksetaan kyseisen tilivuoden osalta.

3.   Jos jäsenvaltio hyväksyy tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määrän kuukauden kuluessa, komissio maksaa mahdollisen lisämäärän kahden kuukauden kuluessa tai suorittaa takaisinperinnän 100 artiklan mukaisesti.

4.   Jos jäsenvaltio ei hyväksy tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua määrää, komissio vahvistaa määrän, joka rahastoista maksetaan kyseisen tilivuoden osalta. Tällainen toimenpide ei muodosta rahoitusoikaisua eikä vähennä rahastojen tukea ohjelmalle. Komissio maksaa mahdollisen lisämäärän kahden kuukauden kuluessa tai suorittaa takaisinperinnän 100 artiklan mukaisesti.

5.   Viimeisen tilivuoden osalta komissio maksaa tai perii takaisin tilityksen mukaista vuotuista loppumaksua vastaavan määrän EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta, JTF:stä ja EMKVR:stä tuetuissa ohjelmissa viimeistään kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona 43 artiklassa tarkoitettu lopullinen tuloksellisuuskertomus on hyväksytty.

III LUKU

Rahoitusoikaisut

103 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.   Jäsenvaltioiden on suojattava unionin talousarviota ja sovellettava rahoitusoikaisuja peruuttamalla rahastoista toimelle tai ohjelmalle myönnetty tuki kokonaan tai osittain, jos komissiolle ilmoitettujen menojen todetaan olevan sääntöjenvastaisia.

2.   Rahoitusoikaisut on sisällytettävä sen tilivuoden tilitykseen, jona peruuttamisesta päätetään.

3.   Jäsenvaltio voi käyttää rahastoista myönnetyn peruutetun tuen uudelleen asianomaisessa ohjelmassa, jossa sitä ei kuitenkaan saa käyttää kyseisen oikaisun kohteena olleeseen toimeen tai, jos rahoitusoikaisu tehdään systeemisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi, mihinkään sellaiseen toimeen, jota systeeminen sääntöjenvastaisuus koskee.

4.   EMKVR:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa jäsenvaltioiden tekemille rahoitusoikaisuille erityisperusteita, jotka liittyvät siihen, ettei yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ole noudatettu.

5.   Poiketen siitä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, rahoitusosuus, joka on tämän artiklan mukaisesti peruutettu yksittäisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi, voidaan rahoitusvälineistä muodostuvissa toimissa käyttää uudelleen samassa toimessa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

jos rahoitusosuuden peruuttamiseen johtanut sääntöjenvastaisuus havaitaan lopullisen vastaanottajan tasolla, rahoitusosuus voidaan osoittaa uudelleen käytettäväksi vain saman rahoitusvälineen muille lopullisille vastaanottajille;

b)

jos rahoitusosuuden peruuttamiseen johtanut sääntöjenvastaisuus havaitaan erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen tasolla ja jos rahoitusvälineen täytäntöönpanossa käytetään rakennetta, johon kuuluu holdingrahasto, rahoitusosuus osoitetaan vain muille erityisrahastojen täytäntöönpanosta vastaaville elimille.

Jos rahoitusosuuden peruuttamiseen johtanut sääntöjenvastaisuus havaitaan holdingrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen tasolla tai sen erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen tasolla, jossa rahoitusvälineen täytäntöönpanossa käytetään rakennetta, jossa ei ole holdingrahastoa, peruutettua rahoitusosuutta ei saa käyttää uudelleen samassa toimessa.

Jos rahoitusoikaisu tehdään systeemisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi, peruutettua rahoitusosuutta ei saa käyttää uudelleen mihinkään sellaiseen toimeen, jota systeeminen sääntöjenvastaisuus koskee.

6.   Rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten on korvattava jäsenvaltioille ne ohjelmista maksetut rahoitusosuudet, joita sääntöjenvastaisuudet koskevat, mukaan lukien korot ja kyseisistä rahoitusosuuksista mahdollisesti kertyneet muut tuotot.

Rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavat elimet eivät kuitenkaan korvaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja määriä jäsenvaltioille, jos kyseiset elimet osoittavat tietyn sääntöjenvastaisuuden osalta, että seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)

sääntöjenvastaisuus on tapahtunut lopullisten vastaanottajien tasolla tai, silloin kun on kyse holdingrahastosta, erityisrahastoja täytäntöönpanevien elinten tai lopullisten vastaanottajien tasolla;

b)

rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavat elimet ovat sääntöjenvastaisuuksien kohteena olevien ohjelmasta maksettujen rahoitusosuuksien osalta hoitaneet velvollisuutensa sovellettavien lakien mukaisesti ja noudattaneet sellaiselta ammattimaisesti toimivalta elimeltä odotettavaa ammatillista ja asianmukaista huolellisuutta ja avoimuutta, jolla on kokemusta rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta;

c)

määriä, joita sääntöjenvastaisuus koskee, ei ole voitu periä takaisin huolimatta siitä, että rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavat elimet ovat toteuttaneet kaikki sovellettavat sopimusoikeudelliset ja lainsäädännölliset toimenpiteet asianmukaista huolellisuutta noudattaen.

104 artikla

Komission tekemät rahoitusoikaisut

1.   Komissio tekee rahoitusoikaisuja vähentämällä rahastoista ohjelmalle osoitettavaa tukea, jos se katsoo, että:

a)

on olemassa vakava puute, joka on vaarantanut rahastoista ohjelmaan jo maksetun tuen;

b)

hyväksyttyyn tilitykseen sisältyviin menoihin liittyy sääntöjenvastaisuuksia, joita jäsenvaltio ei ole havainnut ja joista se ei ole ilmoittanut;

c)

jäsenvaltio ei ole täyttänyt 97 artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen kuin komissio käynnistää rahoitusoikaisumenettelyn.

Jos komissio soveltaa kiinteämääräisiä tai ekstrapoloituja rahoitusoikaisuja, oikaisut tehdään liitteen XXV mukaisesti.

2.   Ennen rahoitusoikaisupäätöksen tekemistä komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle päätelmistään ja antaa sille mahdollisuuden esittää kahden kuukauden kuluessa huomautuksensa ja osoittaa, että sääntöjenvastaisuus ei tosiasiassa ole niin laaja kuin komissio arvioi. Määräaikaa voidaan pidentää osapuolten niin sopiessa.

3.   Jos jäsenvaltio ei hyväksy komission päätelmiä, komissio kutsuu jäsenvaltion järjestämäänsä kuulemiseen, jotta varmistetaan, että kaikki asiaankuuluvat tiedot ja huomautukset ovat käytettävissä rahoitusoikaisun soveltamista koskevien komission päätelmien perustana.

4.   Komissio päättää rahoitusoikaisusta, jossa otetaan huomioon sääntöjenvastaisuuksien tai vakavien puutteiden laajuus, toistuvuus ja taloudelliset vaikutukset, antamalla täytäntöönpanosäädöksen 10 kuukauden kuluessa kuulemisen tai pyytämiensä lisätietojen toimittamisen päivämäärästä.

Rahoitusoikaisusta päättäessään komissio ottaa huomioon kaikki toimitetut tiedot ja huomautukset.

Jos jäsenvaltio hyväksyy rahoitusoikaisun tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a tai c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ennen 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen hyväksymistä, se saa käyttää asianomaiset määrät uudelleen. Jäsenvaltiolla ei ole tätä mahdollisuutta silloin kun kyse on 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisista rahoitusoikaisuista.

5.   EMKVR:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa komission tekemille rahoitusoikaisuille erityisperusteita, jotka liittyvät siihen, ettei yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia sääntöjä ole noudatettu.

6.   JTF:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa komission tekemille rahoitusoikaisuille erityisperusteita, jotka liittyvät JTF:lle määritettyjen tavoitteiden alittumiseen.

IV LUKU

Sitoumusten vapauttaminen

105 artikla

Sitoumusten vapauttamista koskevat periaatteet ja säännöt

1.   Komissio vapauttaa kaikki sellaiset ohjelman määrät, joita ole käytetty ennakkomaksuihin 90 artiklan mukaisesti tai joista ei ole toimitettu 91 ja 92 artiklan mukaisesti maksatushakemusta viimeistään vuosia 2021–2026 koskevien talousarviositoumusten tekovuotta seuraavan kolmannen kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä.

2.   Se osa sitoumuksista, joka on edelleen avoinna 31 päivänä joulukuuta 2029, vapautetaan, jos EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta, JTF:stä ja EMKVR:stä tuetuista ohjelmista ei ole toimitettu komissiolle varmuuden saamiseksi toimitettavia asiakirjoja ja lopullista tuloksellisuuskertomusta 43 artiklan 1 kohdassa asetettuun määräaikaan mennessä.

106 artikla

Sitoumusten vapauttamista koskevat poikkeukset

1.   Vapautettavasta määrästä on vähennettävä määrät, jotka vastaavat sellaista talousarviositoumuksen osaa, jonka osalta:

a)

toimet keskeytetään sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun vuoksi, jolla on lykkäävä vaikutus; tai

b)

ei ole ollut mahdollista esittää maksatushakemusta koko ohjelman tai sen osan täytäntöönpanoa vakavasti vaikeuttaneen ylivoimaisen esteen vuoksi.

Ylivoimaiseen esteeseen vetoavien kansallisten viranomaisten on osoitettava sen välittömät seuraukset koko ohjelman tai sen osan täytäntöönpanolle.

2.   Jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle tietoja 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista poikkeuksista viimeistään 31 päivänä tammikuuta sen määrän osalta, joka on ilmoitettava viimeistään edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta.

107 artikla

Sitoumusten vapauttamismenettely

1.   Komissio ilmoittaa viimeistään 31 päivänä tammikuuta saamiensa tietojen pohjalta jäsenvaltiolle määrän, jota vapauttaminen näiden tietojen perusteella koskee.

2.   Jäsenvaltiolla on kaksi kuukautta aikaa hyväksyä vapautettava määrä tai esittää huomautuksensa.

3.   Jäsenvaltion on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta esitettävä komissiolle muutettu rahoitussuunnitelma, jossa on otettu huomioon vähennetyn tukimäärän jakaminen ohjelman yhden tai useamman toimintalinjan kesken kyseisenä kalenterivuonna. Jos ohjelma saa tukea useammasta kuin yhdestä rahastosta, tukea vähennetään rahastoittain niiden vapautettavien määrien mukaisessa suhteessa, joita ei käytetty kyseeseen tulevana kalenterivuonna.

Jos suunnitelmaa ei toimiteta, komissio muuttaa rahoitussuunnitelmaa pienentämällä rahastojen rahoitusosuuksia kyseisen kalenterivuoden osalta. Vähennys jaetaan toimintalinjojen kesken niiden vapautettavien määrien mukaisessa suhteessa, joita ei käytetty kyseeseen tulevana kalenterivuonna.

4.   Komissio muuttaa ohjelman hyväksymistä koskevaa päätöstä viimeistään 31 päivänä lokakuuta.

VIII OSASTO

RAHOITUSKEHYS

108 artikla

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitetun tuen maantieteellinen kattavuus

1.   EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta kaikilla alueilla, jotka vastaavat asetuksessa (EY) N:o 1059/2003, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2016/2066, vahvistetun yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 2-tasoa, jäljempänä ’NUTS 2 -alueet’.

2.   EAKR:stä ja ESR+:sta Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavat määrärahat kohdennetaan seuraaville kolmelle NUTS 2 -alueiden luokalle:

a)

vähemmän kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta asukasta kohden, jäljempänä ’vähemmän kehittyneet alueet’;

b)

siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohden on 75–100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta asukasta kohden, jäljempänä ’siirtymäalueet’;

c)

kehittyneemmät alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli 100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta asukasta kohden, jäljempänä ’kehittyneemmät alueet’.

Alueet luokitellaan yhteen näistä kolmesta alueluokasta sen perusteella, mikä on kullakin alueella ostovoimastandardina mitatun, kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun BKT:n suhde 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvoon asukasta kohden samalla viitekaudella.

3.   Koheesiorahastosta tuetaan jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on ostovoimastandardina mitattuna ja kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella laskettuna alle 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta samalla viitekaudella.

4.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan luettelo alueista, jotka täyttävät jonkin edellä mainittuihin kolmeen alueluokkaan kuuluvan luokan kriteerit, ja jäsenvaltioista, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut kriteerit. Tämä luettelo on voimassa 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisen ajan.

109 artikla

Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion määrärahat

1.   Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti käytettävissä olevat määrärahat ovat EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston osalta 330 234 776 621 euroa vuoden 2018 hintoina ja JTF:n osalta 7 500 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja määrärahoja täydennetään 10 000 000 000 eurolla vuoden 2018 hintoina neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (53) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta JTF-asetuksen soveltamista varten. Tätä määrää pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin määriin tehdään vuosittain 2 prosentin suuruinen indeksikorjaus ohjelmatyötä varten ja määrän ottamiseksi myöhemmin unionin yleiseen talousarvioon.

2.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa EAKR:lle, ESR+:lle ja koheesiorahastolle osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja tapauksen mukaan alueluokittain liitteessä XXVI vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

Tässä päätöksessä vahvistetaan myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain.

3.   Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetuista määrärahoista 0,35 prosenttia kohdennetaan komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen sen jälkeen, kun niistä on vähennetty 110 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu Verkkojen Eurooppa -välineeseen osoitettava tuki.

110 artikla

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat

1.   Monivuotisen rahoituskehyksen Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahat ovat 97,6 prosenttia kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 329 684 776 621 euroa), ja ne kohdennetaan seuraavasti:

a)

61,3 prosenttia (eli yhteensä 202 226 984 629 euroa) vähemmän kehittyneille alueille;

b)

14,5 prosenttia (eli yhteensä 47 771 802 082 euroa) siirtymäalueille;

c)

8,3 prosenttia (eli yhteensä 27 202 682 372 euroa) kehittyneemmille alueille;

d)

12,9 prosenttia (eli yhteensä 42 555 570 217 euroa) koheesiorahastosta tukea saaville jäsenvaltioille;

e)

0,6 prosenttia (eli yhteensä 1 927 737 321 euroa) lisärahoituksena SEUT 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja sellaisille NUTS 2 -alueille, jotka täyttävät vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt kriteerit;

f)

0,2 prosenttia (eli yhteensä 500 000 000 euroa) alueiden välisiin innovointi-investointeihin;

g)

2,3 prosenttia (eli yhteensä 7 500 000 000 euroa) oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon.

2.   ESR+:aa varten käytettävissä olevat Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahat ovat 87 319 331 844 euroa.

Edellä olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen alueiden lisärahoituksesta on osoitettava ESR+:aan 472 980 447 euroa.

3.   Koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävä tuki on 10 000 000 000 euroa. Se käytetään liikenteen infrastruktuurihankkeisiin ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden infrastruktuuri-investointitarpeet ainoastaan sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka voivat saada tukea koheesiorahastosta, julkaisemalla erityisiä ehdotuspyyntöjä Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavan asetuksen mukaisesti.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion koheesiorahastomäärärahoista Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirrettävä määrä, joka määritetään koko kauden osalta määräsuhteen mukaisesti.

Kunkin jäsenvaltion koheesiorahastomäärärahoja vähennetään vastaavasti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua koheesiorahastosta osoitettavaa tukea vastaavat vuotuiset määrärahat otetaan vuoden 2021 talousarviomenettelystä alkaen Verkkojen Eurooppa -välineen asianmukaisiin budjettikohtiin.

Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirretystä määrästä 30 prosenttia on heti siirtämisen jälkeen kaikkien niiden jäsenvaltioiden käytettävissä, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta, liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamista varten Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavan asetuksen mukaisesti.

Liikennealaan sovellettavia Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavan asetuksen sääntöjä sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava koheesiorahastomäärärahojen kansallista jakoa Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirretyn määrän 70 prosentin osuuden osalta.

Tammikuun 1 päivästä 2024 lähtien se osuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirretystä määrästä, jota ei ole sidottu liikenneinfrastruktuurihankkeisiin, asetetaan kaikkien niiden jäsenvaltioiden käyttöön, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta, liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamista varten Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavan asetuksen mukaisesti.

Sellaisten koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden tukemiseksi, joilla voi olla vaikeuksia suunnitella kehitysasteeltaan tai laadultaan tai molempien osalta ja unionin tason lisäarvoltaan riittäviä hankkeita, kiinnitetään erityistä huomiota tekniseen apuun, jonka tavoitteena on vahvistaa Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavan asetuksen lueteltujen hankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyviä institutionaalisia valmiuksia ja julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta.

Komissio tekee kaikkensa, jotta koheesiorahaston tukeen oikeutetut jäsenvaltiot käyttävät kauden 2021–2027 loppuun mennessä mahdollisimman suuren osan Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirretystä määrästä muun muassa järjestämällä uusia ehdotuspyyntöjä.

Kahdeksannessa ja yhdeksännessä alakohdassa tarkoitettua erityistä huomiota ja tukea kohdistetaan niille jäsenvaltioille, joiden BKTL asukasta kohden on kauden 2015–2017 ostovoimastandardina mitattuna alle 60 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta.

Jäsenvaltioille, joiden BKTL asukasta kohden on kauden 2015–2017 ostovoimastandardina mitattuna alle 60 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta, taataan 31 joulukuuta 2024 asti 70 prosenttia 70:stä prosentista siitä määrästä, jonka ne ovat siirtäneet Verkkojen Eurooppa -välineeseen.

4.   Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta varten tarkoitetuista määrärahoista 400 000 000 euroa osoitetaan eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, ja komissio hallinnoi kyseisiä määrärahoja suoraan tai välillisesti.

5.   Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta varten tarkoitetuista ESR+:n määrärahoista 175 000 000 euroa osoitetaan innovatiivisia ratkaisuja edistävään valtioiden väliseen yhteistyöhön, ja komissio hallinnoi kyseisiä määrärahoja suoraan tai välillisesti.

6.   Edellä olevassa 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu määrä osoitetaan EAKR:n Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahoista alueiden välisiin innovaatioinvestointeihin, ja komissio hallinnoi kyseisiä määrärahoja suoraan tai välillisesti.

7.   Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 2,4 prosenttia talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevista rahastojen kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 8 050 000 000 euroa).

8.   Edellä olevan 109 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu määrä on osa Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahoja.

111 artikla

Määrärahojen siirrettävyys

1.   Komissio voi hyväksyä jäsenvaltion kumppanuussopimuksen toimittamisen tai väliarvioinnin yhteydessä tekemän siirtoehdotuksen, jossa

a)

enintään 5 prosenttia vähemmän kehittyneiden alueiden alkuperäisistä määrärahoista siirretään siirtymäalueille tai kehittyneemmille alueille ja siirtymäalueilta kehittyneemmille alueille;

b)

kehittyneempien alueiden tai siirtymäalueiden määrärahoja siirretään vähemmän kehittyneille alueille tai määrärahoja siirretään kehittyneemmiltä alueilta siirtymäalueille.

Edellä olevan ensimmäisen alakohdan a alakohdasta poiketen komissio voi hyväksyä lisäsiirron, jossa enintään 10 prosenttia vähemmän kehittyneiden alueiden kokonaismäärärahoista siirretään siirtymäalueille tai kehittyneemmille alueille niissä jäsenvaltioissa, joiden BKTL asukasta kohden on kauden 2015–2017 ostovoimastandardina mitattuna alle 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta. Lisäsiirtojen määrärahat on käytettävä 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen toimintapoliittisten tavoitteiden edistämiseen.

2.   Kullekin jäsenvaltiolle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) kohdennettuja kokonaismäärärahoja ei saa siirtää näiden tavoitteiden välillä.

3.   Jotta rahastot voivat edistää tehokkaasti 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimia ja tämän artiklan 2 kohdasta poiketen komissio voi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja tämän artiklan 4 kohdassa säädettyä edellytystä noudattaen hyväksyä täytäntöönpanosäädöksellä jäsenvaltion kumppanuussopimuksen ensimmäisen toimittamisen yhteydessä tekemän ehdotuksen siirtää osa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahoista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteelle.

4.   Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) osuuden on edellä 3 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen tekevässä jäsenvaltiossa oltava vähintään 35 prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) osalta kohdennetuista kokonaismäärärahoista, ja tämän osuuden on siirron jälkeen oltava vähintään 25 prosenttia näistä kokonaismäärärahoista.

112 artikla

Yhteisrahoitusosuuksien määrittäminen

1.   Ohjelman hyväksymisestä annettavassa päätöksessä vahvistetaan kullekin toimintalinjalle rahastoista myönnettävän tuen yhteisrahoitusosuus ja enimmäismäärä.

2.   Komission päätöksessä vahvistetaan kunkin toimintalinjan osalta, sovelletaanko sen yhteisrahoitusosuutta seuraaviin:

a)

kokonaisrahoitusosuus, joka sisältää sekä julkisen että yksityisen rahoitusosuuden;

b)

julkinen rahoitusosuus.

3.   Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus ei saa olla suurempi kuin:

a)

85 prosenttia, kun on kyse vähemmän kehittyneistä alueista;

b)

70 prosenttia, kun on kyse siirtymäalueista, jotka luokiteltiin vähemmän kehittyneiksi alueiksi kaudella 2014–2020;

c)

60 prosenttia, kun on kyse siirtymäalueista;

d)

50 prosenttia, kun on kyse kehittyneemmistä alueista, jotka luokiteltiin siirtymäalueiksi tai joiden BKT asukasta kohden oli alle 100 prosenttia kaudella 2014–2020;

e)

40 prosenttia, kun on kyse kehittyneemmistä alueista.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa vahvistettuja yhteisrahoitusosuuksia sovelletaan myös syrjäisimpiin alueisiin ja syrjäisimmille alueille myönnettävään lisärahoitukseen.

Koheesiorahaston toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 85 prosenttia.

ESR+-asetuksessa voidaan vahvistaa suurempia yhteisrahoitusosuuksia kyseisen asetuksen 10 ja 14 artiklan mukaisesti.

JTF:stä tuettavan toimintalinjan yhteisrahoitusosuus, jota sovelletaan alueeseen, jolla alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöity yksi tai useampi alue sijaitsee, saa olla enintään:

a)

85 prosenttia, kun on kyse vähemmän kehittyneistä alueista;

b)

70 prosenttia, kun on kyse siirtymäalueista;

c)

50 prosenttia, kun on kyse kehittyneemmistä alueista.

4.   Interreg-ohjelmien yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 80 prosenttia, paitsi kun Interreg-asetuksessa vahvistetaan suurempia yhteisrahoitusosuuksia Interreg-osa-alueelle D ja ulkoista rajatylittävää yhteistyötä koskeville ohjelmille.

5.   Edellä olevissa 3 ja 4 kohdassa lueteltuja yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä korotetaan kymmenellä prosenttiyksiköllä niiden toimintalinjojen osalta, jotka toteutetaan kokonaisuudessaan yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä.

6.   Komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavat teknisen tuen toimenpiteet voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan unionin rahoitusosuudesta.

IX OSASTO

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET SEKÄ TÄYTÄNTÖÖNPANO-, SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I LUKU

Säädösvallan siirtäminen ja täytäntöönpanosäännökset

113 artikla

Säädösvallan siirtäminen tiettyjen liitteiden muuttamiseksi

Siirretään komissiolle 114 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteitä, lukuun ottamatta liitteitä III, IV, XI, XIII, XIV, XVII ja XXVI, niiden mukauttamiseksi ohjelmakauden aikana tapahtuviin muutoksiin.

114 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 1 päivästä heinäkuuta 2021 määräämättömäksi ajaksi 79 artiklan 4 kohdassa, 94 artiklan 4 kohdassa, 95 artiklan 4 kohdassa ja 113 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 79 artiklan 4 kohdassa, 94 artiklan 4 kohdassa, 95 artiklan 4 kohdassa, 113 artiklassa ja 117 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 79 artiklan 4 kohdan, 94 artiklan 4 kohdan, 95 artiklan 4 kohdan, 113 artiklan tai 117 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

115 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

II LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

116 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 SEUT 177 artiklan mukaisesti.

117 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Asetusta (EU) N:o 1303/2013 ja kaikkia muita ohjelmakautta 2014–2020 koskevia säädöksiä sovelletaan edelleen vain sellaisiin toimintaohjelmiin ja toimiin, joita tuetaan EAKR:stä, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta kyseisellä ohjelmakaudella.

2.   Komissiolle asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklan 3 kohdassa siirretty valta hyväksyä delegoitu säädös, jolla säädetään kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä, pysyy voimassa ohjelmakaudella 2021–2027. Säädösvallan siirto toteutetaan tämän asetuksen 114 artiklan mukaisesti.

118 artikla

Vaiheittain toteutettaviin toimiin sovellettavat edellytykset

1.   Hallintoviranomainen voi valita toimen, joka muodostuu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti tuettavaksi valitun ja aloitetun toimen toisesta vaiheesta, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)

toimessa, sellaisena kuin se on valittu tuettavaksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti, on rahoituksen näkökulmasta erotettavissa kaksi vaihetta, joilla on erilliset jäljitysketjut;

b)

edellä a alakohdassa tarkoitetun toimen kokonaiskustannukset ylittävät 5 000 000 euroa;

c)

ensimmäistä vaihetta koskevaan maksatushakemukseen sisältyviä menoja ei ole sisällytetty mihinkään toista vaihetta koskevaan maksatushakemukseen;

d)

toimen toinen vaihe on sovellettavan lainsäädännön mukainen, ja sille voidaan myöntää tukea EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKVR:stä tämän asetuksen tai rahastokohtaisten asetusten nojalla;

e)

jäsenvaltio sitoutuu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 141 artiklan mukaisesti toimitetussa lopullisessa täytäntöönpanokertomuksessa tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta viimeisessä vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa saattamaan toimen toisen ja samalla viimeisen vaiheen päätökseen ohjelmakauden kuluessa ja käynnistämään sen toiminnan.

2.   Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan toimen toiseen vaiheeseen.

119 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 83.

(2)  EUVL C 86, 7.3.2019, s. 41.

(3)  EUVL C 17, 14.1.2019, s. 1.

(4)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. maaliskuuta 2019 (EUVL C 108, 26.3.2021, s. 638) ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 27. toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(5)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(8)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (ks. tämän virallisen lehden s. 159).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 159).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston perustamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 159).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 159).

(16)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/783, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1293/2013 kumoamisesta (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 53).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(20)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(22)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(23)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(24)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(26)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

(28)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(30)  Komission asetus (EU) 2016/2066, annettu 21 päivänä marraskuuta 2016, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 322, 29.11.2016, s. 1).

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(32)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(33)  Asetus (EU) 2021/1060 (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(34)  Asetus (EU) 2021/1060 (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(35)  Asetus (EU) 2021/1060 (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(36)  Asetus (EU) 2021/1060 (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(37)  Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(38)  Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45).

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19).

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(42)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(43)  Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).

(44)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).

(45)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).

(46)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

(47)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/218, annettu 6 päivänä helmikuuta 2017, unionin kalastuslaivastorekisteristä (EUVL L 34, 9.2.2017, s. 9).

(48)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

(49)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(50)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(51)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(52)  Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1).

(53)  Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23).


LIITE I

EAKR:N, ESR+:N, KOHEESIORAHASTON JA JTF:N TUKITOIMITYYPPIEN KOKONAISUUDET JA KOODIT – 22 ARTIKLAN 5 KOHTA

TAULUKKO 1: TUKITOIMITYYPPIEN KOKONAISUUDET JA KOODIT (1)  (2)

TUKITOIMEN ALA (3)

Ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

Ympäristöön liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

Toimintapoliittinen tavoite 1: Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia sekä alueellisia tieto- ja viestintäteknisiä yhteyksiä

001

Investoinnit mikroyritysten käyttöomaisuuteen, tutkimusinfrastruktuuri mukaan lukien, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

002

Investoinnit pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) käyttöomaisuuteen, tutkimusinfrastruktuuri mukaan lukien, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

003

Investoinnit suurten yritysten (4) käyttöomaisuuteen, tutkimusinfrastruktuuri mukaan lukien, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

004

Investoinnit julkisten tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen käyttöomaisuuteen, tutkimusinfrastruktuuri mukaan lukien, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

005

Investoinnit mikroyritysten aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

006

Investoinnit pk-yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

007

Investoinnit suurten yritysten aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

008

Investoinnit julkisten tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

009

Tutkimus ja innovointi mikroyrityksissä, myös verkottuminen (teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen, toteutettavuustutkimukset)

0 %

0 %

010

Tutkimus ja innovointi pk-yrityksissä, myös verkottuminen

0 %

0 %

011

Tutkimus ja innovointi suurissa yrityksissä, myös verkottuminen

0 %

0 %

012

Tutkimus ja innovointi julkisissa tutkimuskeskuksissa, korkeakouluissa ja osaamiskeskuksissa, myös verkottuminen (teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen, toteutettavuustutkimukset)

0 %

0 %

013

Pk-yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa)

0 %

0 %

014

Suurten yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa)

0 %

0 %

015

Pk-yritysten tai suurten yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti (5)

40 %

0 %

016

Valtion tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, sähköiset palvelut, sovellukset

0 %

0 %

017

Valtion tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, sähköiset palvelut, sovellukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti (6)

40 %

0 %

018

Tietotekniikkapalvelut ja digitaalisten taitojen ja digitaalisen osallisuuden sovellutukset

0 %

0 %

019

Sähköisen terveydenhuollon palvelut ja sovellukset (mukaan lukien sähköinen hoito, esineiden internet fyysistä aktiivisuutta ja tietotekniikka-avusteista asumista varten)

0 %

0 %

020

Pk-yritysten liiketoimintainfrastruktuuri (myös teollisuusalueet)

0 %

0 %

021

Pk-yritysten kehittäminen ja kansainvälistyminen, mukaan lukien tuotannolliset investoinnit

0 %

0 %

022

Suurille yrityksille rahoitusvälineistä osoitettava tuki, myös tuotannolliset investoinnit

0 %

0 %

023

Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia, yrittäjyyttä ja yritysten muutosjoustavuutta varten

0 %

0 %

024

Pitkälle kehitetyt tukipalvelut pk-yrityksille ja niiden ryhmittymille (myös johtamis-, markkinointi- ja suunnittelupalvelut)

0 %

0 %

025

Yrityshautomot, tuki spin-off- ja spin-out-yrityksille ja startup-yrityksille

0 %

0 %

026

Tuki innovaatioklustereille, myös yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja viranomaisten välisille innovaatioklustereille, ja yritysverkostot, jotka hyödyttävät pääasiassa pk-yrityksiä

0 %

0 %

027

Innovointiprosessit pk-yrityksissä (prosessien, organisaation, markkinoinnin, yhteiskehittämisen, käyttäjien ja kysynnän ohjaama innovointi)

0 %

0 %

028

Teknologian siirto ja yhteistyö yritysten, tutkimuskeskusten ja korkea-asteen koulutuksen välillä

0 %

0 %

029

Tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen

100 %

40 %

030

Tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään kiertotalouteen

40 %

100 %

031

Pk-yritysten käyttöpääoman rahoittaminen avustuksina hätätilanteeseen vastaamiseksi (7)

0 %

0 %

032

Tieto- ja viestintätekniikka: Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (runkoverkko/runkoliityntäverkko)

0 %

0 %

033

Tieto- ja viestintätekniikka: Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti, kun on kyse monen asunnon kiinteistöstä

0 %

0 %

034

Tieto- ja viestintätekniikka: Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti, kun on kyse kotitalouksista ja yritysten toimitiloista

0 %

0 %

035

Tieto- ja viestintätekniikka: Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta tukiasemaan asti, kun on kyse edistyneemmästä langattomasta viestinnästä)

0 %

0 %

036

Tieto- ja viestintätekniikka: Muuntyyppiset tieto- ja viestintätekniset infrastruktuurit (myös mittavat tietotekniset resurssit/laitteet, tietokeskukset, tunnistimet ja muut langattomat laitteet)

0 %

0 %

037

Tieto- ja viestintätekniikka: Muuntyyppiset tieto- ja viestintätekniset infrastruktuurit (myös mittavat tietotekniset resurssit/laitteet, tietokeskukset, tunnistimet ja muut langattomat laitteet) hiilipäästöjen vähentämistä ja energiatehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti (8)

40 %

0 %

Toimintapoliittinen tavoite 2: Vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutuvaa Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä

038

Energiatehokkuus ja esittelyhankkeet pk-yrityksissä ja tukitoimenpiteet

40 %

40 %

039

Energiatehokkuus ja esittelyhankkeet suurissa yrityksissä ja tukitoimenpiteet

40 %

40 %

040

Energiatehokkuus ja esittelyhankkeet pk-yrityksissä tai suurissa yrityksissä ja tukitoimenpiteet energiatehokkuuskriteerien mukaisesti (9)

100 %

40 %

041

Asuntokannan energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

40 %

40 %

042

Asuntokannan energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet energiatehokkuuskriteerien mukaisesti (10)

100 %

40 %

043

Uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen (11)

40 %

40 %

044

Julkisen infrastruktuurin energiatehokkuutta parantava peruskorjaus tai sitä koskevat energiatehokkuustoimenpiteet, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

40 %

40 %

045

Julkisen infrastruktuurin energiatehokkuutta parantava peruskorjaus tai sitä koskevat energiatehokkuustoimenpiteet, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet energiatehokkuuskriteerien mukaisesti (12)

100 %

40 %

046

Tuki yhteisöille, jotka tarjoavat palveluja, joilla edistetään vähähiilistä taloutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedotustoimet

100 %

40 %

047

Uusiutuvat energialähteet: tuulivoima

100 %

40 %

048

Uusiutuvat energialähteet: aurinkovoima

100 %

40 %

049

Uusiutuvat energialähteet: biomassa (13)

40 %

40 %

050

Uusiutuvat energialähteet: biomassa, jonka avulla voidaan saavuttaa merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset (14)

100 %

40 %

051

Uusiutuvat energialähteet: merienergia

100 %

40 %

052

Muut uusiutuvat energialähteet (myös geoterminen energia)

100 %

40 %

053

Älykkäät energiajärjestelmät (myös älykkäät verkot ja tieto- ja viestintätekniset järjestelmät) ja niihin liittyvä varastointi

100 %

40 %

054

Korkeahyötysuhteinen yhteistuotanto, kaukolämmitys ja -jäähdytys

40 %

40 %

055 (15)

Korkeahyötysuhteinen yhteistuotanto, tehokas kaukolämmitys ja -jäähdytys, jonka elinkaaripäästöt ovat alhaiset (16)

100 %

40 %

056

Hiileen perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaaminen kaasuun perustuvilla lämmitysjärjestelmillä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

0 %

0 %

057

Maakaasun jakelu ja siirto hiilen korvaamiseksi

0 %

0 %

058

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinnointi: tulvat ja maanvyörymät (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit ja ekosysteemilähtöiset lähestymistavat)

100 %

100 %

059

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinnointi: tulipalot (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit ja ekosysteemilähtöiset lähestymistavat)

100 %

100 %

060

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinnointi: muut, esim. myrskyt ja kuivuus (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit ja ekosysteemilähtöiset lähestymistavat)

100 %

100 %

061

Ilmastoon liittymättömien luonnonriskien (esimerkiksi maanjäristys) ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien (esimerkiksi teknisen vian aiheuttama onnettomuus) ehkäisy ja hallinta, myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit ja ekosysteemilähtöiset lähestymistavat

0 %

100 %

062

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tarjonta (otto-, käsittely-, varastointi- ja jakeluinfrastruktuuri, energiatehokkuustoimenpiteet, juomaveden toimittaminen)

0 %

100 %

063

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tarjonta (otto-, käsittely-, varastointi- ja jakeluinfrastruktuuri, tehokkuustoimenpiteet, juomaveden toimittaminen) tehokkuuskriteerien mukaisesti (17)

40 %

100 %

064

Vesihuolto ja vesivarojen suojelu (myös vesipiirien hoito, erityistoimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, uudelleenkäyttö, vuotojen vähentäminen)

40 %

100 %

065

Jäteveden keräys ja käsittely

0 %

100 %

066

Jäteveden keräys ja käsittely energiatehokkuuskriteerien mukaisesti (18)

40 %

100 %

067

Kotitalouksien jätehuolto: ehkäisy-, vähentämis-, lajittelu-, uudelleenkäyttö- ja kierrätystoimet

40 %

100 %

068

Kotitalouksien jätehuolto: jäännösjätteen käsittely

0 %

100 %

069

Yritysten ja teollisuuden jätehuolto: ehkäisy-, vähentämis-, lajittelu-, uudelleenkäyttö- ja kierrätystoimet

40 %

100 %

070

Yritysten ja teollisuuden jätehuolto: jäännösjäte ja vaarallinen jäte

0 %

100 %

071

Kierrätettyjen materiaalien käytön edistäminen raaka-aineena

0 %

100 %

072

Kierrätettyjen materiaalien käyttö raaka-aineena tehokkuuskriteerien mukaisesti (19)

100 %

100 %

073

Teollisuusalueiden ja saastuneiden maa-alueiden kunnostaminen

0 %

100 %

074

Teollisuusalueiden ja saastuneiden maa-alueiden ennallistaminen tehokkuuskriteerien mukaisesti (20)

40 %

100 %

075

Tuki pk-yritysten ympäristöystävällisille tuotantoprosesseille ja resurssitehokkuudelle

40 %

40 %

076

Tuki suurten yritysten ympäristöystävällisille tuotantoprosesseille ja resurssitehokkuudelle

40 %

40 %

077

Ilmanlaatua ja melun vähentämistä koskevat toimenpiteet

40 %

100 %

078

Natura 2000 -alueiden suojelu, ennallistaminen ja kestävä käyttö

40 %

100 %

079

Luonnon ja luonnon monimuotoisuuden suojelu, luonnonperintö ja luonnonvarat, vihreä ja sininen infrastruktuuri

40 %

100 %

080

Muut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet sellaisten luonnonalueiden säilyttämisen ja ennallistamisen alalla, joilla on suuri potentiaali sitoa ja varastoida hiiltä, esimerkiksi kosteikkojen uudelleenkostutus ja kaatopaikkakaasujen talteenotto

100 %

100 %

081

Puhtaan kaupunkiliikenteen infrastruktuurit (21)

100 %

40 %

082

Puhtaan kaupunkiliikenteen liikkuva kalusto (22)

100 %

40 %

083

Pyöräilyinfrastruktuuri

100 %

100 %

084

Kaupunkiliikenteen digitalisointi

0 %

0 %

085

Liikenteen digitalisointi, kun tarkoituksena on osittain kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: kaupunkiliikenne

40 %

0 %

086

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (23)

100 %

40 %

Toimintapoliittinen tavoite 3: Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta

087 (24)

Uudet tai parannetut moottoritiet ja tiet – TEN-T-ydinverkko

0 %

0 %

088

Uudet tai parannetut moottoritiet ja tiet – kattava TEN-T-verkko

0 %

0 %

089

Uudet tai parannetut toissijaiset maantieyhteydet TEN-T-tieverkkoon ja -solmukohtiin

0 %

0 %

090

Muut uudet tai parannetut kansalliset, alueelliset ja paikalliset liittymätiet

0 %

0 %

091

Uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut moottoritiet ja tiet – TEN-T-ydinverkko

0 %

0 %

092

Uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut moottoritiet ja tiet – kattava TEN-T-verkko

0 %

0 %

093

Muut uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut tiet (moottoritiet sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset tiet)

0 %

0 %

094

Liikenteen digitalisointi: maantiet

0 %

0 %

095

Liikenteen digitalisointi, kun tarkoituksena on osittain kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: maantiet

40 %

0 %

096

Uudet tai parannetut rautatiet – TEN-T-ydinverkko

100 %

40 %

097

Uudet tai parannetut rautatiet – kattava TEN-T-verkko

100 %

40 %

098

Muut uudet tai parannetut rautatiet

40 %

40 %

099

Muut uudet tai parannetut rautatiet – sähköiset/nollapäästöiset (25)

100 %

40 %

100

Uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut rautatiet – TEN-T-ydinverkko

100 %

40 %

101

Uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut rautatiet – kattava TEN-T-verkko

100 %

40 %

102

Muut uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut rautatiet

40 %

40 %

103

Muut uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut rautatiet – sähköiset/nollapäästöiset

100 %

40 %

104

Liikenteen digitalisointi: rautatie

40 %

0 %

105

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

40 %

40 %

106

Rautatiekalusto

0 %

40 %

107

Nollapäästöinen/sähkökäyttöinen (26) rautatiekalusto

100 %

40 %

108

Multimodaaliliikenne (TEN-T)

40 %

40 %

109

Multimodaaliliikenne (ei kaupunkiliikenne)

40 %

40 %

110

Merisatamat (TEN-T)

0 %

0 %

111

Merisatamat (TEN-T), pois lukien fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalvelut

40 %

0 %

112

Muut merisatamat

0 %

0 %

113

Muut merisatamat, pois lukien fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalvelut

40 %

0 %

114

Sisävesiväylät ja -satamat (TEN-T)

0 %

0 %

115

Sisävesiväylät ja -satamat (TEN-T), pois lukien fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalvelut

40 %

0 %

116

Sisävesiväylät ja -satamat (alueelliset ja paikalliset)

0 %

0 %

117

Sisävesiväylät ja satamat (alueelliset ja paikalliset), pois lukien fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalvelut

40 %

0 %

118

Olemassa olevien lentoasemien turvallisuus ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät

0 %

0 %

119

Liikenteen digitalisointi: muut liikennemuodot

0 %

0 %

120

Liikenteen digitalisointi, kun tarkoituksena on osittain kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: muut liikennemuodot

40 %

0 %

Toimintapoliittinen tavoite 4: Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

121

Varhaiskasvatuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

122

Perus- ja keskiasteen koulutuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

123

Korkea-asteen koulutuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

124

Ammatti- ja aikuiskoulutuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

125

Asumisinfrastruktuuri maahanmuuttajille, pakolaisille ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluville tai sitä hakeville henkilöille

0 %

0 %

126

Asumisinfrastruktuuri (muille kuin maahanmuuttajille, pakolaisille ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluville tai sitä hakeville henkilöille)

0 %

0 %

127

Muu sosiaalinen infrastruktuuri, joka edistää sosiaalista osallisuutta yhteisössä

0 %

0 %

128

Terveydenhuollon infrastruktuuri

0 %

0 %

129

Terveysalan laitteet

0 %

0 %

130

Liikkuva terveydenhuollon kalusto

0 %

0 %

131

Terveydenhuollon digitalisointi

0 %

0 %

132

Kriittiset laitteet ja tarvikkeet hätätilanteita varten

0 %

0 %

133

Maahanmuuttajien, pakolaisten ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien tai sitä hakevien henkilöiden väliaikainen vastaanottorakenne

0 %

0 %

134

Toimenpiteet työmarkkinoille pääsyn parantamiseksi

0 %

0 %

135

Toimenpiteet pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi

0 %

0 %

136

Nuorisotyöllisyyden ja nuorten sosioekonomisen integraation tukeminen

0 %

0 %

137

Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tukeminen

0 %

0 %

138

Tuki sosiaaliselle taloudelle ja sosiaalisille yrityksille

0 %

0 %

139

Toimenpiteet työmarkkinainstituutioiden ja -palvelujen uudenaikaistamiseksi ja vahvistamiseksi, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeet ja varmistaa oikea-aikainen ja räätälöity apu

0 %

0 %

140

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ja työmarkkinasiirtymien tukeminen

0 %

0 %

141

Työvoiman liikkuvuuden tukeminen

0 %

0 %

142

Toimenpiteet, joilla edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille ja vähennetään sukupuoleen perustuvaa eriytymistä työmarkkinoilla

0 %

0 %

143

Toimenpiteet, joilla edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, kuten lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalveluja

0 %

0 %

144

Toimenpiteet, joilla edistetään tervettä ja asianmukaista työympäristöä ja puututaan terveysriskeihin, myös edistämällä liikuntaa

0 %

0 %

145

Tuki digitaalisten taitojen kehittämiseen

0 %

0 %

146

Tuki työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiseksi muutoksiin

0 %

0 %

147

Toimenpiteet, joilla kannustetaan aktiivista ja tervettä ikääntymistä

0 %

0 %

148

Tuki varhaiskasvatukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

149

Tuki perusasteen ja keskiasteen koulutukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

150

Tuki korkea-asteen koulutukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

151

Tuki aikuiskoulutukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

152

Toimenpiteet, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan

0 %

0 %

153

Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi ja uudelleen työllistämiseksi

0 %

0 %

154

Toimenpiteet, joilla parannetaan syrjäytyneiden ryhmien, kuten romanien, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia ja edistetään heidän sosiaalista osallisuuttaan

0 %

0 %

155

Tuki syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, kanssa toimivalle kansalaisyhteiskunnalle

0 %

0 %

156

Erityiset toimet kolmansien maiden kansalaisten työelämään osallistumisen parantamiseksi

0 %

0 %

157

Toimenpiteet kolmansien maiden kansalaisten integroimiseksi yhteiskuntaan

0 %

0 %

158

Toimenpiteet laadukkaiden, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhtäläisen ja oikea-aikaisen saannin parantamiseksi

0 %

0 %

159

Toimenpiteet perhe- ja yhteisölähtöisten hoitopalvelujen tarjonnan parantamiseksi

0 %

0 %

160

Toimenpiteet terveydenhuoltojärjestelmien saatavuuden, tehokkuuden ja kestävyyden parantamiseksi (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

161

Toimenpiteet pitkäaikaishoidon saatavuuden parantamiseksi (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

162

Toimenpiteet sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamiseksi, mukaan lukien sosiaalisen suojelun saatavuus

0 %

0 %

163

Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ihmisiä koskevan sosiaalisen integraation edistäminen, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset

0 %

0 %

164

Aineelliseen puutteeseen puuttuminen antamalla elintarvike- ja/tai aineellista apua vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet

0 %

0 %

Toimintapoliittinen tavoite 5: Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaikentyyppisillä alueilla sekä paikallisia aloitteita

165

Matkailuun liittyvän julkisen omaisuuden ja matkailupalvelujen suojelu, kehittäminen ja edistäminen

0 %

0 %

166

Kulttuuriperinnön ja kulttuuripalvelujen suojelu, kehittäminen ja edistäminen

0 %

0 %

167

Luonnonperinnön ja ekomatkailun suojelu, kehittäminen ja edistäminen muuten kuin Natura 2000 -alueiden yhteydessä

0 %

100 %

168

Julkisten tilojen fyysinen elvyttäminen ja turvallisuus

0 %

0 %

169

Alueelliset kehitysaloitteet, myös alueellisten strategioiden valmistelu

0 %

0 %

Muut toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1–5 liittyvät koodit

170

Ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksien parantaminen

0 %

0 %

171

Yhteistyön tehostaminen sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa

0 %

0 %

172

Ristiinrahoitus EAKR:n puitteissa (tuki ESR+:n tyyppisille toimille, jotka ovat tarpeen toimen EAKR-osuuden täytäntöönpanon kannalta ja suoraan yhteydessä siihen)

0 %

0 %

173

Viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantaminen alueellisen yhteistyön hankkeiden ja aloitteiden toteuttamiseksi rajat ylittävässä, valtioiden välisessä, merenkulkuun liittyvässä ja alueiden välisessä yhteydessä

0 %

0 %

174

Interreg: rajanylitysten hallinta sekä liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinta

0 %

0 %

175

Syrjäisimmät alueet: heikoista kulkuyhteyksistä ja alueellisesta pirstoutumisesta mahdollisesti aiheutuvien lisäkulujen korvaaminen

0 %

0 %

176

Syrjäisimmät alueet: erityiset toimet markkinoiden kokoon liittyvistä tekijöistä aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseksi

0 %

0 %

177

Syrjäisimmät alueet: tuki ilmasto-olosuhteista ja pinnanmuodostukseen liittyvistä haittatekijöistä aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseksi

40 %

40 %

178

Syrjäisimmät alueet: lentoasemat

0 %

0 %

Tekninen apu

179

Tiedottaminen ja viestintä

0 %

0 %

180

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

0 %

0 %

181

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

0 %

0 %

182

Jäsenvaltioiden viranomaisten, tuensaajien ja asianomaisten kumppanien valmiuksien vahvistaminen

0 %

0 %


TAULUKKO 2: TUKIMUOTOJA KOSKEVAT KOODIT (27)

TUKIMUOTO

01

Avustus

02

Rahoitusvälineistä osoitettava tuki: oman pääoman ehtoinen tai oman pääoman luonteinen

03

Rahoitusvälineistä osoitettava tuki: laina

04

Rahoitusvälineistä osoitettava tuki: vakuus

05

Rahoitusvälineistä osoitettava tuki: Avustukset rahoitusvälinettä koskevan toimen puitteissa

06

Palkinto


TAULUKKO 3: ALUEELLISEN TÄYTÄNTÖÖNPANOMEKANISMIN JA ALUEELLISEN PAINOPISTEEN KOODIT

ALUEELLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOMEKANISMI JA ALUEELLINEN PAINOPISTE

Yhdennetyt alueelliset investoinnit (ITI)

Kaupunkialueiden kestävään kehitykseen keskittyvät yhdennetyt alueelliset investoinnit

01

Lähiöt

x

02

Kaupungit ja esikaupunkialueet

x

03

Toiminnalliset kaupunkialueet

x

04

Maaseutualueet

 

05

Vuoristoalueet

 

06

Saaret ja rannikkoalueet

 

07

Harvaan asutut alueet

 

08

Muuntyyppiset kohdealueet

 

Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLLD)

Kaupunkialueiden kestävään kehitykseen keskittyvät paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet

09

Lähiöt

x

10

Kaupungit ja esikaupunkialueet

x

11

Toiminnalliset kaupunkialueet

x

12

Maaseutualueet

 

13

Vuoristoalueet

 

14

Saaret ja rannikkoalueet

 

15

Harvaan asutut alueet

 

16

Muuntyyppiset kohdealueet

 

Muuntyyppiset alueelliset välineet

Kestävään kaupunkikehitykseen keskittyvät muuntyyppiset alueelliset välineet

17

Lähiöt

x

18

Kaupungit ja esikaupunkialueet

x

19

Toiminnalliset kaupunkialueet

x

20

Maaseutualueet

 

21

Vuoristoalueet

 

22

Saaret ja rannikkoalueet

 

23

Harvaan asutut alueet

 

24

Muuntyyppiset kohdealueet

 

Muut lähestymistavat (28)

25

Lähiöt

26

Kaupungit ja esikaupunkialueet

27

Toiminnalliset kaupunkialueet

28

Maaseutualueet

29

Vuoristoalueet

30

Saaret ja rannikkoalueet

31

Harvaan asutut alueet

32

Muuntyyppiset kohdealueet

33

Ei alueellista kohdentamista


TAULUKKO 4: TALOUDELLISTA TOIMINTAA KOSKEVAT KOODIT

01

Maa- ja metsätalous

02

Kalastus

03

Vesiviljely

04

Muut sinisen talouden alat

05

Elintarvikkeiden ja juomien valmistus

06

Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus

07

Kulkuneuvojen valmistus

08

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus

09

Muu muualle luokittelematon valmistus

10

Rakentaminen

11

Kaivostoiminta ja louhinta

12

Sähkö, kaasu, lämpö, lämminvesi ja ilmastointi

13

Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

14

Kuljetus ja varastointi

15

Tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan lukien televiestintä

16

Tukku- ja vähittäiskauppa

17

Matkailu, majoitus- ja ravitsemistoiminta

18

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

19

Kiinteistö-, vuokraus- ja liike-elämää palveleva toiminta

20

Julkishallinto

21

Koulutus

22

Terveyspalvelut

23

Sosiaalipalvelut, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

24

Ympäristöön liittyvä toiminta

25

Taiteet, viihde, luovat alat ja virkistys

26

Muualle luokittelemattomat palvelut


TAULUKKO 5: SIJAINTIA KOSKEVAT KOODIT

SIJAINTI

Koodi

Sijainti

 

Toimen sijainti-/suoritusalueen koodi asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteessä I olevan yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) mukaisesti.


TAULUKKO 6: ESR+:N TOISSIJAISTEN TEEMOJEN KOODIT

ESR+:N TOISSIJAISET TEEMAT

Ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

01

Vihreän osaamisen ja työllisyyden sekä vihreän talouden edistäminen

100 %

02

Digitaalisten taitojen ja työpaikkojen kehittäminen

0 %

03

Tutkimukseen ja innovointiin sekä älykkääseen erikoistumiseen investoiminen

0 %

04

Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset) investoiminen

0 %

05

Syrjimättömyys

0 %

06

Lapsiköyhyyden torjunta

0 %

07

Työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittäminen

0 %

08

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittäminen

0 %

09

Ei sovelleta

0 %

10

Puuttuminen eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin (29)

0 %


TAULUKKO 7: ESR+:N, EAKR:N, KOHEESIORAHASTON JA JTF:N TASA-ARVONÄKÖKOHTIA KOSKEVAT KOODIT

ESR+:n, EAKR:n, koheesiorahaston ja JTF:n tasa-arvonäkökohdat

Sukupuolten tasa-arvoon myönnettävän tuen laskukerroin

01

Päätavoitteena sukupuolten tasa-arvo

100 %

02

Yhtenä tavoitteena sukupuolten tasa-arvo

40 %

03

Sukupuolineutraali

0 %


TAULUKKO 8: MAKROALUE- JA MERIALUESTRATEGIOIDEN KOODIT

MAKROALUE- JA MERIALUESTRATEGIAT

01

Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva strategia

02

Alppien aluetta koskeva strategia

03

Itämeri-strategia

04

Tonava-strategia

05

Pohjoinen jäämeri

06

Atlantti-strategia

07

Mustameri

08

Välimeri

09

Pohjanmeri

10

Läntisen Välimeren strategia

11

Ei vaikutusta makroalue- ja merialuestrategioihin


(1)  JTF:stä tuetun erityistavoitteen, joka on ”antaa alueille ja ihmisille mahdollisuus käsitellä niitä yhteiskunnallisia, työllisyyteen liittyviä, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, joita on pyrkimyksellä saavuttaa vuotta 2030 koskevat unionin energia- ja ilmastotavoitteet ja siirtymisellä unionin ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti”, osalta voidaan käyttää minkä tahansa toimintapoliittisen tavoitteen mukaisia tukitoimialoja edellyttäen, että ne ovat JTF-asetuksen 8 ja 9 artiklan ja asiaa koskevan alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman mukaisia. Tässä erityistavoitteessa ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin on 100 prosenttia kaikilla käytetyillä tukitoimialoilla.

(2)  Jos jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista ilmastotavoitteiden tukemiseen kirjattua määrää on lisätty asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan e alakohdan soveltamisen johdosta, kyseisen jäsenvaltion ilmastotavoitteiden tukemiseen liittyvää maksuosuutta korotetaan vastaavasti samassa suhteessa myös koheesiopolitiikan alalla.

(3)  Tukitoimien alat on ryhmitelty toimintapoliittisten tavoitteiden mukaan, mutta niiden käyttö ei rajoitu niihin. Mitä tahansa tukitoimen alaa voidaan käyttää mihin tahansa toimintapoliittiseen tavoitteeseen. Erityisesti toimintapoliittisen tavoitteen 5 osalta voidaan valita kaikki toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 kokonaisuuskoodit toimintapoliittisessa tavoitteessa 5 lueteltujen lisäksi.

(4)  Suuria yrityksiä ovat kaikki muut kuin pienet ja keskisuuret yritykset, pienet mid-cap-yritykset mukaan lukien.

(5)  Jos toimenpiteen tavoitteena on, että toiminnalla on käsiteltävä tai kerättävä tietoja, jotta mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset, jotka johtavat osoitettuihin huomattaviin kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjen vähennyksiin. Jos toimenpiteen tavoite edellyttää, että datakeskukset noudattavat datakeskuksen energiatehokkuutta koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä.

(6)  Jos toimenpiteen tavoitteena on, että toiminnalla on käsiteltävä tai kerättävä tietoja, jotta mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset, jotka johtavat osoitettuihin huomattaviin kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjen vähennyksiin. Jos toimenpiteen tavoite edellyttää, että datakeskukset noudattavat datakeskuksen energiatehokkuutta koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä.

(7)  Tämä koodi on käytettävissä vain, kun toteutetaan väliaikaisia toimenpiteitä EAKR:n käyttämiseksi poikkeuksellisiin olosuhteisiin vastaamiseksi EAKR- ja koheesiorahastoasetuksen 5 artiklan 6 kohdan nojalla.

(8)  Jos toimenpiteen tavoitteena on, että toiminnalla on käsiteltävä tai kerättävä tietoja, jotta mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset, jotka johtavat osoitettuihin huomattaviin kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjen vähennyksiin. Jos toimenpiteen tavoite edellyttää, että datakeskukset noudattavat datakeskuksen energiatehokkuutta koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä.

(9)  Jos toimenpiteen tavoitteena on a) toteuttaa keskimäärin vähintään rakennusten peruskorjauksista 8. toukokuuta 2019 annetussa komission suosituksessa (EU) 2019/786 määritelty tasoltaan melko perusteellinen peruskorjaus (EUVL L 127, 16.5.2019, s. 34) tai b) saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys suorissa ja epäsuorissa kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna aikaisempiin päästöihin.

(10)  Jos toimenpiteen tavoitteena on toteuttaa keskimäärin vähintään komission suosituksessa (EU) 2019/786 määritelty tasoltaan melko perusteellinen peruskorjaus. Rakennusten peruskorjauksen on tarkoitus kattaa myös tukitoimialoissa 120–127 tarkoitettu infrastruktuuri.

(11)  Jos toimenpiteiden tavoite koskee sellaisten uusien rakennusten rakentamista, joiden primäärienergian kysyntä on vähintään 20 prosenttia alhaisempi kuin lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus (kansalliset ohjeet). Uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentamisen on tarkoitus kattaa myös tukitoimialoissa 120–127 tarkoitettu infrastruktuuri.

(12)  Jos toimenpiteen tavoitteena on a) toteuttaa keskimäärin vähintään komission suosituksessa (EU) 2019/786 määritelty tasoltaan melko perusteellinen peruskorjaus tai b) saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys suorissa ja epäsuorissa kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna aikaisempiin päästöihin. Rakennusten peruskorjauksen on tarkoitus kattaa myös tukitoimialoissa 120–127 tarkoitettu infrastruktuuri.

(13)  Jos toimenpiteen tavoite liittyy sähkön tai lämmön tuotantoon biomassasta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(14)  Jos toimenpiteen tavoite liittyy sähkön tai lämmön tuotantoon biomassasta direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti; ja jos toimenpiteen tavoitteena on saavuttaa laitoksessa biomassan käytöllä vähintään 80 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyvään fossiilisten polttoaineiden vertailukohtaan, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI. Jos toimenpiteen tavoite liittyy biopolttoaineen tuotantoon biomassasta (pois lukien ravinto- ja rehukasvit) direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti; ja jos toimenpiteen tavoitteena on saavuttaa laitoksessa biomassan käytöllä tähän tarkoitukseen vähintään 65 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyvään fossiilisten polttoaineiden vertailukohtaan, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V.

(15)  Tätä alaa ei voida käyttää, jos tuetaan fossiilisia polttoaineita EAKR- ja koheesiorahastoasetuksen 7 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti.

(16)  Kun kyseessä on korkeahyötysuhteinen yhteistuotanto, jos toimenpiteen tavoitteena on saavuttaa elinkaaripäästöt, jotka ovat alle 100 g CO2-ekv./kWh, tai hukkalämmöstä tuotettu lämmitys/jäähdytys. Kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tapauksessa, jos siihen liittyvä infrastruktuuri on energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1) mukainen tai jos olemassa oleva infrastruktuuri on kunnostettu siten, että se vastaa tehokkaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen määritelmää, tai jos hanke on kehittynyt pilottijärjestelmä (valvonta- ja energianhallintajärjestelmät, esineiden internet) tai johtaa alhaisempiin lämpötilaolosuhteisiin kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmässä.

(17)  Jos toimenpiteen tavoitteena on, että rakennetun järjestelmän keskimääräinen energiankulutus on <= 0,5 kWh tai vuotavuusindeksi (ILI) on <= 1,5 ja että peruskorjaustoimet vähentävät keskimääräistä energiankulutusta yli 20 prosenttia tai vuotoja yli 20 prosenttia.

(18)  Jos toimenpiteen tavoitteena on, että nettoenergiankulutus on koko rakennetussa jätevesijärjestelmässä nolla tai että koko jätevesijärjestelmä uudistetaan siten, että keskimääräinen energiankulutus vähenee vähintään 10 prosenttia (pelkästään energiatehokkuustoimenpiteillä eikä aineellisilla muutoksilla tai kuormituksessa tapahtuvilla muutoksilla).

(19)  Jos toimenpiteen tavoitteena on muuntaa vähintään 50 painoprosenttia käsitellystä erilliskerätystä vaarattomasta jätteestä uusioraaka-aineiksi.

(20)  Jos toimenpiteen tavoitteena on muuttaa teollisuusalueet ja saastuneet maa-alueet luonnolliseksi hiilinieluksi [viittaus oikeudelliseen määritelmään].

(21)  Puhtaan kaupunkiliikenteen infrastruktuurilla tarkoitetaan infrastruktuuria, joka mahdollistaa päästöttömän liikkuvan kaluston käytön.

(22)  Puhtaan kaupunkiliikenteen liikkuvalla kalustolla tarkoitetaan päästötöntä liikkuvaa kalustoa.

(23)  Jos toimenpiteen tavoite on direktiivin (EU) 2018/2001 mukainen.

(24)  Tukitoimialojen 087–091 osalta tukitoimialoja 081, 082 ja 086 voidaan käyttää toimenpiteiden osiin, jotka liittyvät vaihtoehtoisia polttoaineita, mukaan lukien sähköajoneuvojen lataaminen, tai julkista liikennettä koskeviin tukitoimiin.

(25)  Jos toimenpiteen tavoite liittyy sähköistettyyn radanvarsilaitteistoon ja siihen liittyviin osajärjestelmiin tai jos sähköistämissuunnitelma on olemassa tai jos se soveltuu käytettäväksi 10 vuoden kuluessa junissa, joiden pakokaasupäästöt ovat nolla.

(26)  Koskee myös sähködieseljunia.

(27)  Tätä taulukkoa sovelletaan EMKVR:ään sovellettaessa liitteen VII taulukkoa 12.

(28)  Muiden toimintapoliittisten tavoitteiden kuin toimintapoliittisen tavoitteen 5 piiriin kuuluvat muut lähestymistavat, jotka eivät ole yhdennettyjen alueellisten investointien tai paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden muodossa.

(29)  Myös niiden kansallisissa uudistusohjelmissa ja asiaa koskevissa maakohtaisissa suosituksissa (jotka on hyväksytty SEUT 121 artiklan 2 kohdan ja SEUT 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti).


LIITE II

Kumppanuussopimuksen malli – 10 artiklan 6 kohta (1)

Viite: asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskevan asetus) 10 artiklan 5 kohta. Tämän liitteen 1–10 kohdan perustelut ja tekstikentät ovat pituudeltaan yhteensä enintään 35 sivua eli yksi sivu sisältää noin 3 000 merkkiä ilman välilyöntejä.

CCI-koodi

[15 ] (2)

Nimike

[255]

Versio

 

Ensimmäinen vuosi

[4]

Viimeinen vuosi

[4]

Komission päätöksen nro

 

Komission päätöksen pvm

 

1.   Toimintapoliittisten tavoitteiden ja JTF:n erityistavoitteen valinta

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohta

Taulukko 1: Toimintapoliittisten tavoitteiden ja JTF:n erityistavoitteen valinta perusteluineen

Valittu tavoite

Ohjelma

Rahasto

Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet

 

 

 

[3 500 per tavoite]

2.   Toimintavaihtoehdot, koordinointi ja täydentävyys (3)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan i–iii alakohdat

Tiivistelmä toimintavaihtoehdoista ja tärkeimmistä odotetuista tuloksista kunkin kumppanuussopimuksen kattaman rahaston osalta – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta

Tekstikenttä

Rahastojen välinen koordinointi, rajaus ja täydentävyys ja tarvittaessa kansallisten ja alueellisten ohjelmien välinen koordinointi – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta

Tekstikenttä

Kumppanuussopimuksen kattamien rahastojen, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n ja muiden unionin välineiden välinen täydentävyys ja synergiat – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohta

Tekstikenttä

3.   InvestEU-ohjelman talousarviotakuuseen osoitettava rahoitusosuus perusteluineen (4)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan g alakohta ja 14 artikla

Taulukko 2A: Rahoitusosuus InvestEU-ohjelmaan (vuosikohtainen erittely)

Mistä

Mihin

Vuosikohtainen erittely

Rahasto

Alueluokka

InvestEU-investointi-ikkunat

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 2B: Rahoitusosuus InvestEU-ohjelmaan (yhteenveto)

 

Alueluokka

Investointi-ikkuna 1 Kestävä infrastruktuuri

Investointi-ikkuna 2 Tutkimus, innovointi ja digitalisaatio

Investointi-ikkuna 3 Pk-yritykset

Investointi-ikkuna 4

Sosiaaliset investoinnit ja osaaminen

Yhteensä

 

 

(a)

(b)

(c)

(d)

(f)=(a)+(b)+(c)+(d)

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

 

 

 

 

 

 

EMKVR

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

Tekstikenttä [3 500] (perustelut, joissa otetaan huomioon, miten nämä määrät edistävät kumppanuussopimuksessa valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista InvestEU-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti)

4.   Siirrot (5)

Jäsenvaltio pyytää

alueluokkien välistä siirtoa

siirtoa välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti

 

siirtoa EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston välillä tai muuhun rahastoon tai muihin rahastoihin

 

EAKR:n ja ESR+:n varojen siirtoa täydentävänä tukena JTF:ään.

 

siirtoa Euroopan alueiden välinen yhteistyö -tavoitteesta Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen

4.1   Alueluokkien välinen siirto

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan e alakohta ja 111 artikla

Taulukko 3A: Alueluokkien väliset siirrot (vuosikohtainen erittely)

Mistä siirretty

Minne siirretty

Vuosikohtainen erittely

Alueluokka

Alueluokka

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Kehittyneemmät alueet

Kehittyneemmät alueet /

Siirtymäalueet /

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 3B. Alueluokkien välinen siirto (yhteenveto)

Alueluokka

Määrärahat alueluokittain

Minne siirretty:

Siirron määrä

Osuus alkuperäisistä siirretyistä määrärahoista

Alueluokan määrärahat siirron jälkeen

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

Siirtymäalueet

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

4.2   Siirrot välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan 1 kohta

Taulukko 4A: Siirrot suoraan tai välillisesti hallinnoituihin välineisiin, jos perussäädöksessä säädetään tällaisesta mahdollisuudesta (*1) (vuosikohtainen erittely)

Mistä siirretty

Minne siirretty

Vuosikohtainen erittely

Rahasto

Alueluokka

Väline

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 4B: Siirrot suoraan tai välillisesti hallinnoituihin välineisiin, jos perussäädöksessä säädetään tällaisesta mahdollisuudesta (*2) (yhteenveto)

Rahasto

Alueluokka

Väline 1

Väline 2

Väline 3

Väline 4

Väline 5

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

4.3   Siirrot EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston välillä tai muuhun rahastoon tai muihin rahastoihin

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan 1 kohta

Taulukko 5A: Siirrot EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston välillä tai muuhun rahastoon tai muihin rahastoihin (*3) (vuosikohtainen erittely)

Siirrot mistä

Siirrot mihin

Vuosikohtainen erittely

Rahasto

Alueluokka

Rahasto

Alueluokka (tarvittaessa)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

EAKR, ESR+ tai koheesiorahasto, EMKVR, AMIF, ISF, BMVI

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 5B: Siirrot EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston välillä tai muuhun rahastoon tai muihin rahastoihin (yhteenveto) (*4)

Mihin siirretty / Mistä siirretty

EAKR

ESR+

Koheesiorahasto

EMKVR

AMIF

ISF

BMVI

Yhteensä

Kehittyneemmät alueet

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Kehittyneemmät alueet

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

4.4   EAKR:n ja ESR+:n varojen siirto täydentävänä tukena JTF:ään ja siirron perustelut (6)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 27 artikla

Taulukko 6A: EAKR:n ja ESR+:n varojen siirto täydentävänä tukena JTF:ään (vuosikohtainen erittely)

Rahasto

Alueluokka

Rahasto

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

JTF (*5)

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

JTF

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 6B: EAKR:n ja ESR+:n varojen siirto täydentävänä tukena JTF:ään (yhteenveto)

 

JTF-asetuksen 3 artiklan mukaiset määrärahat ennen siirtoja

 

Siirrot JTF:ään alueella, joka sijaitsee (*6):

Siirrot (täydentävä tuki) alueluokittain seuraavista:

 

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Yhteensä

Kehittyneemmät alueet

 

 

Siirtymäalueet

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

4.5   Siirrot Euroopan alueiden välinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg) Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 111 artiklan 3 kohta

Taulukko 7: Siirrot Euroopan alueiden välinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg) Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen

Siirrot Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg)

 

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Rajatylittävät

 

 

 

 

 

 

 

 

Valtioiden väliset

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirrot Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen

Rahasto

Alueluokka

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

JTF

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

5.   Unionin tekniseen apuun myöntämän rahoitusosuuden muoto

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan f alakohta

Unionin tekniseen apuun myöntämän rahoitusosuuden muodon valinta

36 artiklan 4 kohdan mukainen tekninen apu (*7)

36 artiklan 5 kohdan mukainen tekninen apu (*8)

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

6.   Temaattinen keskittäminen

6.1

Viite: EAKR- ja koheesiorahastoasetuksen 4 artiklan 3 kohta

Jäsenvaltio päättää

noudattaa temaattista keskittämistä kansallisella tasolla

noudattaa temaattista keskittämistä alueellisella tasolla

ottaa temaattisessa keskittämisessä huomioon koheesiorahaston varat

6.2

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan c alakohta ja ESR+-asetuksen 7 artikla

Jäsenvaltio noudattaa temaattisen keskittämisen vaatimuksia

… % sosiaaliseen osallisuuteen

Kohdennettu ESR+-asetuksen 4 artiklan erityistavoitteisiin h–l

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1

2

… % tukeen vähävaraisimmille

Kohdennettu ESR+-asetuksen 4 artiklan erityistavoitteeseen m ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityistavoitteeseen l

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1

2

… % nuorisotyöllisyyden tukemiseen

Kohdennettu ESR+-asetuksen 4 artiklan erityistavoitteisiin a, f ja l

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1

2

 

… % lapsiköyhyyden torjunnan tukemiseen

Kohdennettu ESR+-asetuksen 4 artiklan erityistavoitteisiin f, h–l

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1

2

… % työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen

Kohdennettu kaikkiin ESR+-asetuksen 4 artiklan erityistavoitteisiin paitsi erityistavoitteeseen m

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1

2

7.   Alustavat määrärahat kustakin kumppanuussopimuksen kattamasta rahastosta kunkin toimintapoliittisen tavoitteen, JTF:n erityistavoitteen ja teknisen avun erityistavoitteen osalta kansallisella ja tarvittaessa alueellisella tasolla

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan c alakohta

Taulukko 8: Alustavat määrärahat EAKR:stä, koheesiorahastosta, JTF:stä, ESR+:stä ja EMKVR:stä toimintapoliittisen tavoitteen, JTF:n erityistavoitteen ja teknisen avun erityistavoitteen mukaan (*9)

Toimintapoliittiset tavoitteet, JTF:n erityistavoite tai tekninen apu

EAKR

Koheesiorahastoon kansallisella tasolla myönnetyt määrärahat

JTF (*10)

ESR+

EMKVR:lle kansallisella tasolla myönnetyt määrärahat

Yhteensä

Määrärahat kansallisella tasolla

Alueluokka

Määrärahat alueluokittain

Määrärahat kansallisella tasolla

3 artiklan mukaiset JTF-asetuksen varat

4 artiklan mukaiset JTF-asetuksen varat

Määrärahat kansallisella tasolla

Alueluokka

Määrärahat alueluokittain

 

 

Toimintapoliittinen tavoite 1

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Toimintapoliittinen tavoite 2

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Toimintapoliittinen tavoite 3

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Toimintapoliittinen tavoite 4

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Toimintapoliittinen tavoite 5

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

JTF:n erityistavoite

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 4 kohdan mukainen tekninen apu (tarvittaessa)

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukainen tekninen apu (tarvittaessa)

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan mukainen tekninen apu (tarvittaessa)

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

Yhteensä

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

3 artiklan mukaisiin JTF-asetuksen varoihin liittyvät 7 artiklan mukaiset JTF-asetuksen varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4 artiklan mukaisiin JTF-asetuksen varoihin liittyvät 7 artiklan mukaiset JTF-asetuksen varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekstikenttä [3 500] (perustelut)

8.   Luettelo kumppanuussopimuksen kattamien rahastojen suunnitelluista ohjelmista ja alustavat määrärahat rahastoittain eriteltyinä sekä vastaavat kansalliset rahoitusosuudet alueluokittain eriteltyinä

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan h alakohta ja 110 artikla

Taulukko 9A Luettelo suunnitelluista ohjelmista (7) ja niiden alustavat määrärahat (*11)

Nimike [255]

Rahasto

Alueluokka

Unionin rahoitusosuus

Kansallinen rahoitusosuus

Yhteensä

Ohjelma (*12) 1

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

Ohjelma 2

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

Ohjelma 3

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

Ohjelma 4

JTF:n määrärahat (JTF-asetuksen 3 artikla)

Ei sovelleta

 

 

 

JTF:n määrärahat (JTF-asetuksen 4 artikla)

Ei sovelleta

 

 

 

Yhteensä

EAKR, koheesiorahasto, JTF, ESR+

 

 

 

 

Ohjelma 5

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 9B. Luettelo suunnitelluista ohjelmista (8) ja niiden alustavat määrärahat (*13)

Nimike [255]

Rahasto

Alueluokka

Unionin rahoitusosuus

Kansallinen rahoitusosuus

Yhteensä

Unionin rahoitusosuus ilman teknistä apua yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Unionin rahoitusosuus teknistä apua varten yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

 

 

Ohjelma (*14) 1

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

Ohjelma 2

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

Ohjelma 3

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

Ohjelma 4

JTF:n määrärahat (JTF-asetuksen 3 artikla)

Ei sovelleta

 

 

 

 

JTF:n määrärahat (JTF-asetuksen 4 artikla)

Ei sovelleta

 

 

 

 

Yhteensä

EAKR, koheesiorahasto, ESR+, JTF

 

 

 

 

 

Ohjelma 5

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

Yhteensä

Kaikki rahastot

 

 

 

 

 

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artikla

Taulukko 10. Luettelo suunnitelluista Interreg-ohjelmista

Ohjelma 1

Nimike 1 [255]

Ohjelma 2

Nimike 1 [255]

9.   Tiivistelmä suunnitelluista toimenpiteistä, jotka aiotaan toteuttaa hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi kumppanuussopimuksen kattamien rahastojen täytäntöönpanon osalta

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan i alakohta

Tekstikenttä [4 500]

10.   Yhdennetty lähestymistapa vastattaessa alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin ja/tai maantieteellisten alueiden erityistarpeisiin (tarvittaessa)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artiklan 1 kohdan i alakohta ja EAKR- ja koheesiorahastoasetuksen 10 artikla

Tekstikenttä [3 500]

11.   Tiivistelmä 15 artiklassa sekä liitteissä III ja IV tarkoitettujen asiaankuuluvien mahdollistavien edellytysten täyttymistä koskevasta arvioinnista (valinnainen)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 11 artikla

Taulukko 11: Mahdollistavat edellytykset

Mahdollistava edellytys

Rahasto

Valittu erityistavoite

(Ei sovelleta EMKVR:ään)

Tiivistelmä arvioinnista

 

 

 

[1 000 ]

12.   Alustava ilmastorahoitustavoite

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 6 artiklan 2 kohta ja 11 artiklan 1 kohdan d alakohta

Rahasto

Alustava ilmastorahoitus (9)

EAKR

 

Koheesiorahasto

 


(1)  EAKR:n osalta ainoastaan 8 kohdassa oleva taulukko 2 on merkityksellinen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) osalta. Kaikki muissa kohdissa ja taulukoissa olevat tiedot koskevat ainoastaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta.

(2)  Hakasulkeissa olevat numerot tarkoittavat merkkien määrää ilman välilyöntejä.

(3)  Edellä oleviin kolmeen tekstikenttään lisätyn tekstin kokonaispituus saa olla 10 000–30 000 merkkiä.

(4)  Rahoitusosuudet eivät vaikuta jäsenvaltion määrärahojen vuosijakaumaan monivuotisen rahoituskehyksen tasolla.

(5)  Siirrot eivät vaikuta jäsenvaltion määrärahojen vuosijakaumaan monivuotisen rahoituskehyksen tasolla.

(*1)  Siirtoja voidaan tehdä mihin tahansa muuhun suoraan tai välillisesti hallinnoituun välineeseen, jos perussäädöksessä säädetään tällaisesta mahdollisuudesta. Määrä ja asianomaisten unionin välineiden nimet mainitaan vastaavasti.

(*2)  Siirtoja voidaan tehdä mihin tahansa muuhun suoraan tai välillisesti hallinnoituun välineeseen, jos perussäädöksessä säädetään tällaisesta mahdollisuudesta. Määrä ja asianomaisten unionin välineiden nimet mainitaan vastaavasti.

(*3)  Siirtoja EAKR:n ja ESR+:n välillä voidaan tehdä vain saman alueluokan sisällä.

(*4)  Siirto muihin ohjelmiin. Siirtoja EAKR:n ja ESR+:n välillä voidaan tehdä vain saman alueluokan sisällä.

(6)  Tämä siirto on alustava. Se olisi vahvistettava tai oikaistava, kun JTF:stä tuettava ohjelma tai tuettavat ohjelmat hyväksytään ensimmäisen kerran.

(*5)  JTF:n varoja olisi täydennettävä EAKR:n ja ESR+:n sille alueluokalle kohdennetuilla varoilla, jossa kyseessä oleva alue sijaitsee.

(*6)  JTF:n varoja olisi täydennettävä EAKR:n ja ESR+:n sille alueluokalle kohdennetuilla varoilla, jossa kyseessä oleva alue sijaitsee.

(*7)  Jos valitaan, täytettävä 8 kohdan taulukko 1.

(*8)  Jos valitaan, täytettävä 8 kohdan taulukko 2.

(*9)  Määrän olisi sisällettävä kohdennetut alustavat joustomäärät yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 18 artiklan mukaisesti. Lopulliset joustomäärät vahvistetaan vasta väliarvioinnissa.

(*10)  JTF-määrät suunnitellun EAKR:stä ja ESR+:stä saatavan täydentävän tuen jälkeen.

(*11)  Määrän olisi sisällettävä kohdennetut alustavat joustomäärät yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 18 artiklan mukaisesti. Lopulliset joustomäärät vahvistetaan vasta väliarvioinnissa.

(*12)  Ohjelmille voidaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti antaa yhdessä tukea rahastoista (sillä toimintalinjat voivat yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti saada tukea yhdestä tai useammasta rahastosta). Aina kun ohjelmaa rahoitetaan JTF:stä, JTF:n määrärahoihin on sisällytettävä täydentävät siirrot ja ne on eriteltävä määrien esittämiseksi JTF-asetuksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

(7)  Jos on valittu yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 4 kohdan tekninen apu.

(*13)  Määrän olisi sisällettävä kohdennetut alustavat joustomäärät yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 18 artiklan mukaisesti. Lopulliset joustomäärät vahvistetaan vasta väliarvioinnissa.

(*14)  Ohjelmille voivat yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti antaa tukea yhdessä rahastoista (sillä toimintalinjat voivat yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti saada tukea yhdestä tai useammasta rahastosta). Aina kun ohjelmaa rahoitetaan JTF:stä, JTF:n määrärahoihin on sisällytettävä täydentävät siirrot ja ne on eriteltävä määrien esittämiseksi JTF-asetuksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

(8)  Jos on valittu yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan tekninen apu.

(9)  Vastaa tietoja, jotka on sisällytetty tai jotka sisällytetään ohjelmiin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan viii alakohdassa tarkoitettujen tukitoimityyppien ja määrärahojen alustavan jakautumisen tuloksena.


LIITE III

HORISONTAALISET MAHDOLLISTAVAT EDELLYTYKSET – 15 ARTIKLAN 1 KOHTA

Sovelletaan kaikkiin erityistavoitteisiin

Mahdollistavan edellytyksen nimi

Täyttymisperuste

Julkisten hankintamarkkinoiden tehokkaat seurantamekanismit

Käytössä on seurantamekanismeja, jotka kattavat kaikki julkiset hankinnat ja niiden tekemisen rahastojen puitteissa unionin hankintalainsäädännön mukaisesti. Kyseiseen vaatimukseen sisältyvät:

1.

järjestelyt, joilla varmistetaan tehokkaiden ja luotettavien tietojen kerääminen yhteen unionin kynnysarvot ylittäviä julkisia hankintoja koskevista menettelyistä direktiivin 2014/24/EU 83 ja 84 artiklassa ja direktiivin 2014/25/EU 99 ja 100 artiklassa säädettyjen raportointivelvollisuuksien mukaisesti

2.

järjestelyt, joilla varmistetaan, että tiedot kattavat ainakin seuraavat seikat:

a)

kilpailun laatu ja intensiteetti: voittajien nimet, alustavien tarjoajien määrä ja sopimuksen arvo

b)

tiedot lopullisesta hinnasta sopimuksen tekemisen jälkeen ja pk-yritysten osallistumisesta suorina tarjoajina, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla kansallisista järjestelmistä

3.

järjestelyt, joilla varmistetaan, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset seuraavat ja analysoivat tietoja direktiivin 2014/24/EU 83 artiklan 2 kohdan ja direktiivin 2014/25/EU 99 artiklan 2 kohdan mukaisesti

4.

järjestelyt, joilla analyysin tulokset saatetaan yleisön saataville direktiivin 2014/24/EU 83 artiklan 3 kohdan ja direktiivin 2014/25/EU 99 artiklan 3 kohdan mukaisesti

5.

järjestelyt sen varmistamiseksi, että kaikki tiedot epäillystä tarjouskeinottelusta ilmoitetaan toimivaltaisille kansallisille elimille direktiivin 2014/24/EU 83 artiklan 2 kohdan ja direktiivin 2014/25/EU 99 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Välineet ja valmiudet valtiontukisääntöjen soveltamiseksi tehokkaasti

Hallintoviranomaisilla on välineet ja valmiudet varmistaa valtiontukisääntöjen noudattaminen seuraavasti:

1.

vaikeuksissa olevien ja perinnän kohteena olevien yritysten osalta

2.

paikallisten tai kansallisten elinten asiantuntijoiden tarjoaman valtiontukiasioita koskevan asiantuntijaneuvonnan saatavuuden kautta.

Perusoikeuskirjan tehokas soveltaminen ja täytäntöönpano

Käytössä on tehokkaat mekanismit, joilla varmistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, noudattaminen ja joihin sisältyvät seuraavat:

1.

järjestelyt, joilla varmistetaan, että rahastoista tuetuissa ohjelmissa ja niiden täytäntöönpanossa noudatetaan asiaankuuluvia perusoikeuskirjan määräyksiä

2.

järjestelyt, jotka koskevat raportointia seurantakomitealle tapauksista, joissa rahastoista tuetuissa toimissa ei ole noudatettu perusoikeuskirjaa, ja perusoikeuskirjaa koskevista valituksista, jotka on toimitettu 69 artiklan 7 kohdan mukaisia järjestelyjä noudattaen.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpano ja soveltaminen neuvoston päätöksen 2010/48/EY (1) mukaisesti

Vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi käytössä on kansallinen kehys, johon sisältyvät seuraavat:

1.

tavoitteet, joihin sisältyy mittavissa olevia alatavoitteita, tietojenkeruu ja seurantamekanismit

2.

järjestelyt, joilla varmistetaan, että saavutettavuuspolitiikka, lainsäädäntö ja standardit otetaan asianmukaisesti huomioon ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa

3.

järjestelyt, jotka koskevat raportointia seurantakomitealle tapauksista, joissa rahastoista tuetuissa toimissa ei ole noudatettu vammaisyleissopimusta, ja kyseistä sopimusta koskevista valituksista, jotka on toimitettu 69 artiklan 7 kohdan mukaisia järjestelyjä noudattaen.


(1)  Neuvoston päätös, tehty 26 päivänä marraskuuta 2009, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35).


LIITE IV

AIHEKOHTAISET MAHDOLLISTAVAT EDELLYTYKSET, JOITA SOVELLETAAN EAKR:ÄÄN, ESR+:AAN JA KOHEESIORAHASTOON – 15 ARTIKLAN 1 KOHTA

Toimintapoliittinen tavoite

Erityistavoite

Mahdollistavan edellytyksen nimi

Mahdollistavan edellytyksen täyttymisperusteet

1.

Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia sekä alueellisia tieto- ja viestintäteknisiä yhteyksiä

EAKR:

 

Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton kehittäminen ja parantaminen

 

Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten

1.1

Kansallisen tai alueellisen älykkään erikoistumisen strategian hyvä hallinto

Älykkään erikoistumisen strategiaa tai strategioita tukevia tekijöitä ovat seuraavat:

1.

ajantasainen analyysi innovaatioiden levittämisen ja digitalisoinnin haasteista

2.

toimivaltainen alueellinen/kansallinen instituutio tai elin, joka vastaa älykkään erikoistumisen strategian hallinnoinnista

3.

seurannan ja arvioinnin välineet tulosten mittaamiseksi strategian tavoitteiden saavuttamisessa

4.

sidosryhmien yhteistyön toiminta (”yrittäjyyttä edistävä prosessi”)

5.

toimet kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien parantamiseksi tarvittaessa

6.

toimet teollisuuden muutosprosessin tukemiseksi tarvittaessa

7.

toimenpiteet yhteistyön tehostamiseksi tietyn jäsenvaltion ulkopuolisten kumppanien kanssa älykkään erikoistumisen strategiasta tuetuilla painopistealoilla.

EAKR:

Digitaalisten yhteyksien parantaminen

1.2

Kansallinen tai alueellinen laajakaista-suunnitelma

Käytössä on kansallinen tai alueellinen laajakaistasuunnitelma, johon sisältyy

1.

arvio investointipuutteista, jotka on korjattava sen varmistamiseksi, että kaikilla unionin kansalaisilla on pääsy erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin (1), seuraavien perusteella:

a)

hiljattain tehty kartoitus (2) olemassa olevasta yksityisestä ja julkisesta infrastruktuurista ja palvelun laadusta käyttäen laajakaistaverkkojen kartoituksen vakioindikaattoreita;

b)

suunniteltuja valtiontukivaatimusten mukaisia investointeja koskeva kuuleminen;

2.

suunnitellun julkisen tukitoimen perustelut sellaisten kestävien investointimallien perusteella, jotka

a)

parantavat avointen, laadukkaiden ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavien infrastruktuurien ja palvelujen kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta

b)

mukauttavat rahoitustuen muotoja havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin

c)

mahdollistavat unionin, kansallisista tai alueellisista lähteistä peräisin olevien eri rahoitusmuotojen täydentävän käytön;

3.

toimenpiteet, jotka tukevat erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kysyntää ja käyttöä, mukaan lukien toimet, joilla helpotetaan niiden käyttöönottoa, erityisesti panemalla tehokkaasti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/61/EU (3);

4.

teknisen avun ja asiantuntijaneuvonnan mekanismit, kuten laajakaistaa käsittelevä virasto, jonka avulla vahvistetaan paikallisten sidosryhmien valmiuksia ja annetaan neuvoja hankkeiden vetäjille;

5.

seurantamekanismi, joka perustuu laajakaistaverkkojen kartoituksen vakioindikaattoreihin.

2.

Vihreämpi, vähähiilinen nollahiilitaloutta kohti siirtyvä ja sopeutumiskykyinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä

EAKR ja koheesiorahasto:

Energiatehokkuuden edistäminen ja kasvihuonekaasu-päästöjen vähentäminen

2.1

Strateginen toimintakehys asuin- ja muiden rakennusten energia-tehokkuutta parantavan peruskorjauksen tukemiseksi

1.

Hyväksytään kansallinen pitkän aikavälin strategia, jolla tuetaan kansallisten asuin- ja muiden rakennusten peruskorjausta rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844 (4) vaatimusten mukaisesti ja joka

a)

sisältää ohjeellisia välitavoitteita vuosiksi 2030, 2040 ja 2050;

b)

tarjoaa alustavan suunnitelman taloudellisista resursseista strategian täytäntöönpanon tukemiseksi;

c)

määrittää tehokkaita mekanismeja rakennusten kunnostamiseen tehtävien investointien edistämiseksi.

2.

Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet vaaditun energiansäästön saavuttamiseksi.

 

EAKR ja koheesiorahasto:

 

Energiatehokkuuden edistäminen ja kasvihuonekaasu-päästöjen vähentäminen

 

Uusiutuvan energian edistäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (5) mukaisesti, siinä esitetyt kestävyyskriteerit mukaan lukien

2.2

Energia-alan hallinnointi

Yhdennetty kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma ilmoitetaan komissiolle asetuksen (EU) 2018/1999 3 artiklan mukaisesti ja noudattaen Pariisin sopimuksen mukaisia pitkän aikavälin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita, jotka sisältävät seuraavat:

1.

kaikki asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä I olevassa mallissa esitetyt tiedot;

2.

suunnitelma suunnitelluista rahoitusresursseista ja mekanismeista vähähiilisen energian käytön edistämiseksi.

 

EAKR ja koheesiorahasto:

Uusiutuvan energian edistäminen direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti, siinä esitetyt kestävyyskriteerit mukaan lukien

2.3

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön tehokas edistäminen eri aloilla ja eri puolilla unionia

Käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan

1.

vuodeksi 2020 asetetun, uusiutuvaa energiaa koskevan sitovan kansallisen tavoitteen ja tämän uusiutuvaa energiaa koskevan osuuden noudattaminen perusskenaariona vuoteen 2030 mennessä tai lisätoimenpiteiden toteuttaminen, jos perusskenaariota ei pidetä voimassa yli yhden vuoden ajanjaksoa direktiivin (EU) 2018/2001 ja asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti;

2.

direktiivin (EU) 2018/2001 ja asetuksen (EU) 2018/1999 vaatimusten mukaisesti uusiutuvan energian osuuden lisääminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä direktiivin (EU) 2018/2001 23 artiklan mukaisesti.

 

EAKR ja koheesiorahasto:

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, katastrofiriskien ehkäisemisen ja palautumiskyvyn edistäminen ottaen huomioon ekosysteemilähtöiset toimintamallit

2.4

Katastrofiriskien tehokas hallintajärjestelmä

Käytössä on kansallinen tai alueellinen katastrofiriskien hallintasuunnitelma, joka on laadittu riskinarviointien perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon ilmastonmuutoksen ja voimassa olevien ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden todennäköiset vaikutukset. Siihen sisältyvät seuraavat:

1.

kuvaus tärkeimmistä riskeistä, jotka on arvioitu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (6) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ottaen huomioon nykyinen ja kehittyvä riskiprofiili, jonka alustava aikaväli on 25–35 vuotta. Arvioinnin on perustuttava ilmastonmuutokseen liittyvien riskien osalta ilmastonmuutosta koskeviin ennusteisiin ja skenaarioihin;

2.

kuvaus katastrofien ehkäisyyn, katastrofivalmiuteen ja toimintaan katastrofitilanteissa liittyvistä keskeisistä toimenpiteistä, joilla puututaan todettuihin riskeihin. Toimenpiteet on asetettava tärkeysjärjestykseen suhteessa riskeihin ja niiden taloudellisiin vaikutuksiin, valmiuksien puutteisiin (7), vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen, ottaen huomioon mahdolliset vaihtoehdot;

3.

tiedot käytettävissä olevista taloudellisista resursseista ja mekanismeista, joilla katetaan katastrofien ehkäisyyn, katastrofivalmiuteen ja toimintaan katastrofitilanteissa liittyvät käyttö- ja ylläpitokustannukset.

 

EAKR ja koheesiorahasto:

Veden saatavuuden ja kestävän vesienhoidon edistäminen

2.5

Vesi- ja jätevesihuollon alalla tarvittavien investointien ajantasaistettu suunnittelu

Kutakin tai kumpaakin alaa koskeva kansallinen investointisuunnitelma on käytössä ja sisältää seuraavat:

1.

arvio neuvoston direktiivin 91/271/ETY (8) ja neuvoston direktiivin 98/83/EY (9) täytäntöönpanon nykytilasta

2.

niiden mahdollisten julkisten investointien määrittely ja suunnittelu (mukaan lukien alustava taloudellinen arvio),

a)

jotka vaaditaan direktiivin 91/271/ETY täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien priorisointi taajamien koon ja ympäristövaikutusten mukaan siten, että investoinnit on jaettu kunkin jätevesitaajaman mukaan;

b)

jotka vaaditaan direktiivin 98/83/EY täytäntöönpanemiseksi;

c)

jotka vaaditaan niihin tarpeisiin vastaamiseksi, jotka johtuvat direktiivistä (EU) 2020/2184 (10), erityisesti kyseisen direktiivin liitteessä I esitettyjen tarkistettujen laatumuuttujien osalta.

3.

arvio investoinneista, jotka tarvitaan olemassa olevan jätevesi- ja vesihuoltoinfrastruktuurin uudistamiseksi, mukaan lukien verkostot, infrastruktuurin iän ja poistosuunnitelmien perusteella;

4.

tiedot mahdollisista julkisen rahoituksen lähteistä, kun niitä tarvitaan täydentämään käyttömaksuja.

 

EAKR ja koheesiorahasto:

Kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymisen edistäminen

2.6

Jätehuollon ajantasainen suunnittelu

Käytössä on yksi tai useampia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (11) 28 artiklassa tarkoitettua jätehuoltosuunnitelmaa, jotka kattavat koko jäsenvaltion alueen ja sisältävät muun muassa seuraavat:

1.

analyysi jätehuollon tämänhetkisestä tilanteesta kyseisellä maantieteellisellä alueella, mukaan lukien tuotetun jätteen tyyppi, määrä ja lähde ja arvio niiden tulevasta kehityksestä ottaen huomioon direktiivin 2008/98/EY 29 artiklan mukaisesti kehitetyissä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden odotetut vaikutukset;

2.

arvio nykyisistä jätteenkeräysjärjestelmistä, mukaan lukien erilliskeräyksen aineellinen ja alueellinen kattavuus ja toimenpiteet sen toiminnan parantamiseksi sekä uusien jätteenkeräysjärjestelmien tarve.

3.

investointivajetta koskeva arvio, joka on perusteena nykyisten jätteenkäsittelylaitosten sulkemiselle ja jäteinfrastruktuurin lisäämiselle tai parantamiselle sekä tiedot käytettävistä tulolähteistä, joilla katetaan käyttö- ja ylläpitokustannukset;

4.

tiedot tulevien laitosten sijoittautumispaikkojen määrittelemisen perusteista ja jätteenkäsittelylaitosten kapasiteetista tulevaisuudessa.

 

EAKR ja koheesiorahasto:

Luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelun ja säilyttämisen sekä vihreän infrastruktuurin edistäminen, myös kaupunkialueilla, sekä kaikenlaista pilaantumista vähentävät toimet

2.7

Hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävä toimintasuunnitelma unionin yhteisrahoitusta sisältäville tarpeellisille suojelutoimenpiteille

Tukitoimet, joilla tuetaan Natura 2000 -alueisiin liittyviä luonnonsuojelutoimenpiteitä neuvoston direktiivin 92/43/ETY (12) soveltamisalalla:

Direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan mukainen toimintasuunnitelma, joka sisältää hankkeiden toteuttamisjärjestyksen, on käytössä ja sisältää kaikki komission ja jäsenvaltioiden sopimassa vuosien 2021–2027 toimintasuunnitelmamallissa vaaditut tiedot, mukaan lukien ensisijaiset toimet ja arvio rahoitustarpeista.

3.

Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta

EAKR ja koheesiorahasto:

 

Ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään, turvallisen, kestävän ja intermodaalisen TEN-T-liikenneverkon kehittäminen

 

Kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään ja intermodaalisen kansallisen, alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden kehittäminen ja parantaminen, mukaan lukien yhteyksien parantaminen TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta

3.1.

Kokonais-valtainen liikenne-suunnittelu asianmukaisella tasolla

Vuoteen 2030 ulottuva nykyisten ja suunniteltujen infrastruktuurien, paikallistasoa lukuun ottamatta, multimodaalinen kartoitus, joka

1.

sisältää suunniteltujen investointien taloudellisen arvioinnin, joka pohjautuu kysynnän analyysiin ja liikenteen mallintamiseen ja jossa olisi otettava huomioon rautatieliikenteen markkinoiden avaamisen oletettu vaikutus;

2.

on yhdenmukainen yhdennettyyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman liikenteeseen liittyvien osatekijöiden kanssa;

3.

sisältää investoinnit Verkkojen Eurooppa -välineestä annetussa asetuksessa määriteltyihin TEN-T-ydinverkkokäytäviin niitä koskevien asiaankuuluvien työsuunnitelmien mukaisesti;

4.

varmistaa TEN-T-ydinverkkokäytävien ulkopuolella, myös rajatylittävillä osuuksilla, toteutettavien investointien osalta täydentävyyden tarjoamalla kaupunkiverkoille, alueille ja paikallisyhteisöille riittävät yhteydet TEN-T-ydinverkkoon ja sen solmukohtiin;

5.

varmistaa rautatieverkon yhteentoimivuuden ja raportoi tarvittaessa Euroopan rautaliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotosta komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/6 (13) mukaisesti;

6.

edistää multimodaalisuutta kartoittamalla tarpeet, jotka koskevat multimodaalista tai jälleenlaivausrahtia ja matkustajaterminaaleja;

7.

sisältää infrastruktuurisuunnittelun kannalta asiaankuuluvia toimia, joilla pyritään edistämään vaihtoehtoisia polttoaineita kansallisten toimintapoliittisten kehysten mukaisesti;

8.

esittää tieliikenteen turvallisuusriskien arvioinnin tulokset voimassa olevien kansallisten tieliikenneturvallisuusstrategioiden mukaisesti, sekä kyseessä olevien teiden ja osuuksien kartoittamisen ja tarvittavien investointien priorisoinnin;

9.

tarjoaa tietoa taloudellisista resursseista, jotka tarvitaan suunniteltuihin investointeihin ja jotka kattavat nykyisten ja suunniteltujen infrastruktuurien käyttö- ja ylläpitokustannukset.

4.

Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

EAKR:

Työmarkkinoiden tehostaminen ja niiden osallistavuuden parantaminen sekä laadukkaiden työpaikkojen saatavuuden parantaminen sosiaalisen infrastruktuurin kehittämisen ja yhteisötalouden edistämisen avulla

ESR+:

 

Parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten etenkin nuorisotakuuta toteuttamalla, ja pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä ja aktivointitoimia sekä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta

 

Työmarkkinalaitosten ja palvelujen nykyaikaistaminen osaamistarpeiden arvioimiseksi ja ennakoimiseksi sekä oikea-aikaisen ja räätälöidyn avun varmistamiseksi ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen, työmarkkinasiirtymien ja liikkuvuuden tukeminen

4.1

Strateginen toimintapoliittinen kehys aktiivista työvoima-politiikkaa varten

Käytössä on aktiivista työvoimapolitiikkaa koskeva strateginen toimintapoliittinen kehys työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti, ja siihen sisältyvät seuraavat:

1.

työnhakijoiden profilointia koskevat järjestelyt ja heidän tarpeidensa arviointi;

2.

tiedot avoimista työpaikoista ja työmahdollisuuksista ottaen huomioon työmarkkinoiden tarpeet;

3.

järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;

4.

aktiivisen työvoimapolitiikan seuranta-, arviointi- ja tarkastelujärjestelyt;

5.

nuorten työllisyyttä edistävien tukitoimien osalta laatuvaatimuksiin ja näyttöön perustuvat, kohdennetut väylät nuorille, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa, mukaan lukien tiedotustoimenpiteet, ja ottaen huomioon oppisopimuskoulutuksen ja harjoittelun laatuvaatimukset, myös nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.

 

EAKR:

Työmarkkinoiden tehostaminen ja niiden osallistavuuden parantaminen sekä laadukkaiden työpaikkojen saatavuuden parantaminen sosiaalisen infrastruktuurin kehittämisen ja yhteisötalouden edistämisen avulla

ESR+:

Sukupuolten tasapuolisen työmarkkinoille osallistumisen, tasavertaisten työolojen ja -ehtojen ja paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon edistäminen muun muassa kohtuuhintaisen lastenhoidon ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saatavuuden avulla

4.2

Sukupuolten tasa-arvoa koskeva kansallinen strateginen kehys

Käytössä on kansallinen strateginen sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimintapoliittinen kehys, joka sisältää seuraavat:

1.

sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien haasteiden näyttöön perustuva määrittäminen;

2.

toimenpiteet, joilla puututaan sukupuolten välisiin eroihin työllisyydessä, palkkauksessa ja eläkkeissä, sekä edistetään naisten ja miesten työ- ja yksityiselämän tasapainoa, muun muassa parantamalla varhaiskasvatuksen ja päivähoidon saantia ja asettamalla tavoitteita samalla kun kunnioitetaan työmarkkinaosapuolten roolia ja itsenäisyyttä;

3.

strategisen toimintapoliittisen kehyksen seurantaa, arviointia ja uudelleentarkastelua koskevat järjestelyt ja sukupuolen mukaan eriteltyihin tietoihin perustuvat tietojenkeruujärjestelmät;

4.

järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien tasa-arvoelimet, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt.

 

EAKR:

Yhdenvertaisen pääsyn parantaminen osallistavien ja laadukkaiden koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvien palvelujen piiriin kehittämällä esteetöntä infrastruktuuria sekä myös parantamalla etä- ja verkkokoulutukseen liittyvää selviytymiskykyä

ESR+:

 

Koulutuksen laadun, osallistavuuden, toimivuuden ja työmarkkinoiden kannalta olennaisen tarkoituksenmukaisuuden parantaminen muun muassa epävirallisen ja arkioppimisen validoinnin avulla, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien yrittäjyys- ja digitaaliset taidot, ja edistämällä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevien koulutusmallien käyttöönottoa ja oppisopimuskoulutusta

 

Elinikäisen oppimisen, etenkin kaikkien saatavilla olevien joustavien jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien edistäminen ottaen huomioon yrittäjyys- ja digitaaliset taidot, muutosten ja uusien osaamistarpeiden ennakointi työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, uranvaihdosten helpottaminen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen

 

Kaikkien, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, yhdenvertaisen pääsyn laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja tällaisen koulutuksen loppuun saattamisen edistäminen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen kaikkien kannalta ja esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen vammaisten henkilöiden kannalta

4.3

Koulutusjärjestelmän strategiset toimintapoliittiset puitteet kaikilla tasoilla

Käytössä on kansallinen tai alueellinen strateginen toimintapoliittinen koulutuskehys ja se sisältää seuraavat:

1.

näyttöön perustuvat järjestelmät ammattitaitotarpeiden ennakointia ja ennustamista varten;

2.

mekanismit tutkinnon suorittaneiden sijoittumisen seuraamiseksi ja kaikenikäisille oppijoille tarkoitetut palvelut laadukkaan ja tehokkaan ohjauksen varmistamiseksi;

3.

toimenpiteet, joilla varmistetaan yhtäläinen pääsy laadukkaaseen, kohtuuhintaiseen, olennaiseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen, siihen osallistuminen ja koulutuksen suorittaminen sekä avaintaitojen hankkiminen kaikilla tasoilla, myös korkea-asteen koulutuksessa;

4.

koordinointimekanismit kaikilla koulutustasoilla, myös korkea-asteen koulutuksessa, ja selkeä vastuunjako asiaankuuluvien kansallisten ja/tai alueellisten elinten kesken;

5.

strategisen toimintapoliittisen kehyksen seurantaa, arviointia ja uudelleentarkastelua koskevat järjestelyt;

6.

toimenpiteet, jotka kohdistuvat vähän koulutettuihin matalan osaamistason aikuisiin, jotka ovat sosioekonomisesti heikommassa asemassa, sekä taitojen parantamisen väylät;

7.

toimenpiteet, joilla tuetaan opettajia, kouluttajia ja akateemista henkilöstöä ja jotka koskevat asianmukaisia oppimismenetelmiä sekä keskeisten taitojen arviointia ja validointia;

8.

toimenpiteet, joilla edistetään opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta ja koulutuksen tarjoajien kansainvälistä yhteistyötä, muun muassa oppimistulosten ja tutkintojen tunnustamisen kautta.

 

EAKR:

Syrjäytyneiden yhteisöjen, pienituloisten kotitalouksien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten erityistarpeisten henkilöiden, sosioekonomisen osallisuuden edistäminen yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, avulla

ESR+:

Aktiivisen osallistamisen tukeminen yhtäläisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja työllistettävyyden parantaminen erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta

4.4

Kansallinen strateginen sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä koskeva toimintapoliittinen kehys

Käytössä on kansallinen tai alueellinen strateginen sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä koskeva toimintapoliittinen tai lainsäädäntökehys, joka sisältää seuraavat:

1.

näyttöön perustuva analyysi köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, mukaan luettuna lasten köyhyys, erityisesti kun kyse on korkealaatuisten palvelujen tasavertaisesta saatavuudesta haavoittuvassa asemassa olevien lasten osalta, sekä asunnottomuus, alueellinen ja koulutuksellinen eriytyminen, rajoitettu pääsy olennaisiin palveluihin ja infrastruktuuriin, ja kaiken ikäisten muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet;

2.

toimenpiteet eriytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kaikilla aloilla, esimerkiksi tarjoamalla muita heikommassa asemassa oleville, myös maahanmuuttajille ja pakolaisille, sosiaaliturvaa, osallisuutta edistävät työmarkkinat ja laadukkaiden palveluiden käyttömahdollisuus;

3.

toimenpiteet, joilla tuetaan siirtymistä laitosperustaisesta hoidosta perhe- ja yhteisöperustaisen hoidon käyttöön;

4.

järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt.

 

ESR+:

Marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomisen integroitumisen edistäminen

4.5

Kansallinen romanien osallisuutta edistävä strateginen toimintapoliittinen kehys

Käytössä on romanien osallisuutta edistävä kansallinen toimintapoliittinen kehys, joka sisältää seuraavat:

1.

toimenpiteet, joilla nopeutetaan romanien integraatiota, torjutaan ja poistetaan eriytymistä, ottaen huomioon sukupuoliulottuvuus ja nuorten romanien tilanne, ja asetetaan perustavoitteet sekä mitattavissa olevat välitavoitteet ja tavoitteet;

2.

romanien integrointitoimenpiteiden seurantaa, arviointia ja tarkastelua koskevat järjestelyt;

3.

järjestelyt romanien osallisuuden valtavirtaistamiseksi alueellisella ja paikallisella tasolla;

4.

järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä romanien kansalaisyhteiskunnan ja kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa, myös alueellisella ja paikallisella tasolla.

 

EAKR:

Tasavertaisen pääsyn varmistaminen terveydenhuoltoon ja terveydenhuoltojärjestelmien, mukaan lukien perusterveydenhuollon, kestävyyden edistäminen sekä laitoshoidosta perheperustaiseen ja yhteisöperustaiseen hoitoon siirtymisen edistäminen

ESR+:

 

Korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen, mukaan lukien asunnon sekä yksilökeskeisen hoidon, terveydenhuolto mukaan luettuna, yhdenvertaisen ja oikea-aikaisen saatavuuden parantaminen; sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen, mukaan lukien sosiaalisen suojelun saatavuuden edistäminen, keskittyen erityisesti lapsiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin; terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuuden parantaminen myös vammaisten henkilöiden kannalta sekä niiden tehokkuuden ja sopeutumiskyvyn parantaminen

4.6

Strateginen terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon toimintapoliittinen kehys

Käytössä on kansallinen tai alueellinen strateginen terveyspoliittinen kehys, joka sisältää seuraavat:

1.

terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon tarpeiden kartoitus, mukaan lukien lääketieteellinen ja hoitohenkilökunta, kestävien ja koordinoitujen toimenpiteiden varmistamiseksi;

2.

toimenpiteet, joilla varmistetaan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palvelujen tehokkuus, kestävyys, saatavuus ja kohtuuhintaisuus, mukaan lukien keskittyminen henkilöihin, jotka ovat jääneet terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon järjestelmien ulkopuolelle, sekä sellaisiin, joita on vaikein tavoittaa;

3.

toimenpiteet, joilla edistetään yhteisöperustaisia hoitopalveluja ja perhepalveluja laitoshoidosta luopumalla, mukaan lukien ennaltaehkäisevä ja perusterveydenhuolto, kotihoito ja yhteisöperustainen hoito.


(1)  Eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972 (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36) 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, luettuna yhdessä johdanto-osan 25 kappaleen kanssa, määritellyn tavoitteen mukaisesti.

(2)  Direktiivin (EU) 2018/1972 22 artiklan mukaisesti.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/61/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (EUVL L 155, 23.5.2014, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta a (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(7)  Sen mukaan kuin on arvioitu päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa edellytetyssä riskinhallintakyvyn arvioinnissa.

(8)  Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(9)  Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(12)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(13)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/6, annettu 5 päivänä tammikuuta 2017, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän eurooppalaisesta käyttöönottosuunnitelmasta (EUVL L 3, 6.1.2017, s. 6).


LIITE V

MALLI EAKR:STÄ (INVESTOINNIT TYÖPAIKKOIHIN JA KASVUUN -TAVOITE), ESR+:STA, JTF:STÄ, KOHEESIORAHASTOSTA JA EMKVR:STÄ TUETUILLE OHJELMILLE – 21 ARTIKLAN 3 KOHTA

CCI-koodi

 

Nimike englanniksi

[255 merkkiä (1)]

Nimike jäsenvaltion kielellä (kielillä)

[255]

Versio

 

Ensimmäinen vuosi

[4]

Viimeinen vuosi

[4]

Tukikelpoisuus alkaa

 

Tukikelpoisuus päättyy

 

Komission päätöksen nro

 

Komission päätöksen pvm

 

Jäsenvaltion muutospäätöksen numero

 

Jäsenvaltion muutospäätöksen voimaantulopäivä

 

Ei-merkittävä siirto (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artiklan 5 kohta)

Kyllä/Ei

Ohjelman kattamat NUTS-alueet (ei sovelleta EMKVR:ään)

 

Asianomainen rahasto (asianomaiset rahastot)

EAKR

Koheesiorahasto

ESR+

JTF

EMKVR

Ohjelma

niiden Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvien ohjelmien osalta, jotka koskevat ainoastaan syrjäisimpiä alueita

1.   Ohjelmastrategia: keskeiset kehityshaasteet ja toimintapoliittiset vastaukset (2)

Viite: asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskevan asetus) 22 artiklan 3 kohdan a alakohdan i–viii alakohta ja a alakohdan x alakohta sekä 22 artiklan 3 kohdan b alakohta

Tekstikenttä [30 000 ]

Työpaikat ja kasvu -tavoite:

Taulukko 1

Toimintapoliittinen tavoite tai JTF:n erityistavoite

Erityistavoite tai erityinen toimintalinja (*1)

Perustelut (tiivistelmä)

 

 

[2 000 erityistavoitetta tai erityistä ESR+-toimintalinjaa tai JTF:n erityistavoitetta kohden]

EMKVR:n osalta:

Taulukko 1A

Toimintapoliittinen tavoite

Toimintalinja

SWOT-analyysi (toimintalinjoittain)

Perustelut (tiivistelmä)

 

 

Vahvuudet

[10 000 toimintalinjaa kohden]

[20 000 toimintalinjaa kohden]

Heikkoudet

[10 000 toimintalinjaa kohden]

Mahdollisuudet

[10 000 toimintalinjaa kohden]

Uhkat

[10 000 toimintalinjaa kohden]

Tarpeiden määrittely SWOT-analyysin perusteella ja ottaen huomioon EMKVR-asetuksen 8 artiklan 5 kohdassa esitetyt tekijät

[10 000 toimintalinjaa kohden]

2.   Toimintalinjat

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohta ja 22 artiklan 3 kohdan c alakohta

2.1   Muut toimintalinjat kuin tekninen apu

2.1.1   Toimintalinjan nimi [300] (toistetaan kunkin toimintalinjan osalta)

Tämä on nuorisotyöllisyyteen liittyvä toimintalinja

Tämä on sosiaalisiin innovatiivisiin toimiin liittyvä toimintalinja

Tämä on ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa säädetyn erityistavoitteen mukaiseen tukeen vähävaraisimmille henkilöille liittyvä toimintalinja (*2)

Tämä on ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa säädetyn erityistavoitteen mukaiseen tukeen vähävaraisimmille henkilöille liittyvä toimintalinja (3)

Tämä on EAKR- ja koheesiorahastoasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan viii alakohdassa säädettyyn kaupunkiliikennettä koskevaan erityistavoitteeseen liittyvä toimintalinja

Tämä on EAKR- ja koheesiorahastoasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan v alakohdassa säädettyyn tieto- ja viestintätekniikan yhteenliittämistä koskevaan erityistavoitteeseen liittyvä toimintalinja

2.1.1.1   Erityistavoite (4) (toistettava kunkin valitun erityistavoitteen osalta, kun kyse muista toimintalinjoista kuin teknisestä avusta)

2.1.1.1.1   Rahastojen tukitoimet

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan i, iii, iv, v, vi ja vii alakohta

Niihin liittyvät toimityypit – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan i alakohta ja ESR+-asetuksen 6 artikla

Tekstikenttä [8 000 ]

Tärkeimmät kohderyhmät – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan iii alakohta

Tekstikenttä [1 000 ]

Toimet, joilla taataan yhdenvertaisuus, osallistavuus ja syrjimättömyys – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan iv alakohta ja ESR+-asetuksen 6 artikla

Tekstikenttä [2 000 ]

Tiedot tietyistä kohdealueista, mukaan lukien alueellisten välineiden suunniteltu käyttö – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan v alakohta

Tekstikenttä [2 000 ]

Alueiden väliset, rajatylittävät ja valtioiden väliset toimet – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan vi alakohta

Tekstikenttä [2 000 ]

Rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan vii alakohta

Tekstikenttä [1 000 ]

2.1.1.1.2   Indikaattorit

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohta ja EAKR-asetuksen 8 artikla ja koheesiorahasto-asetus

Taulukko 2: Tuotosindikaattorit

Toimintalinja

Erityistavoite

Rahasto

Alueluokka

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Välitavoite (2024)

Tavoite (2029)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohta

Taulukko 3: Tulosindikaattorit

Toimintalinja

Erityistavoite

Rahasto

Alueluokka

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Perustaso tai viitearvo

Viitevuosi

Tavoite (2029)

Tietolähde [200]

Huomautukset [200]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.1.1.1.3   Ohjelman resurssien alustava jakauma (EU) tukitoimityypin mukaan (ei sovelleta EMKVR:ään)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan viii alakohta

Taulukko 4: Kokonaisuus 1 – Tukitoimen ala

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Erityistavoite

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

 


Taulukko 5: Kokonaisuus 2 – Rahoitusmuoto

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Erityistavoite

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

 


Taulukko 6: Kokonaisuus 3 – Alueellinen täytäntöönpanomekanismi ja alueellinen painopiste

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Erityistavoite

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

 


Taulukko 7: Kokonaisuus 6 – ESR+:n toissijaiset teemat

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Erityistavoite

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

 


Taulukko 8: Kokonaisuus 7 – ESR+:n (*3), EAKR:n, koheesiorahaston ja JTF:n tasa-arvonäkökohdat

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Erityistavoite

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

 

2.1.1.1.4   Suunniteltujen määrärahojen (EU) alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan EMKVR:ssä

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan c alakohta

Taulukko 9: Suunniteltujen määrärahojen (EU) alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan EMKVR:ssä

Toimintalinjan nro

Erityistavoite

Tukitoimen tyyppi

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

2.1.1.2   Erillistavoite aineelliseen puutteeseen puuttumiseksi (5)

2.1.1.2.1   Rahastojen tukitoimet

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohta ja ESR+-asetuksen 20 artikla ja 23 artiklan 1 ja 2 kohta

Tukityypit

Tekstikenttä [2 000 ]

Pääasialliset kohderyhmät

Tekstikenttä [2 000 ]

Kuvaus kansallisista tai alueellisista tukiohjelmista

Tekstikenttä [2 000 ]

Toimien valintaperusteet (6)

Tekstikenttä [4 000 ]

2.1.1.2.2   Indikaattorit

Taulukko 2: Tuotosindikaattorit

Toimintalinja

Erityistavoite

Rahasto

Alueluokka

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 3: Tulosindikaattorit

Toimintalinja

Erityistavoite

Rahasto

Alueluokka

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Viitearvo

Viitevuosi

Tietolähde [200]

Huomautukset [200]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.2   Teknisen avun toimintalinja

2.2.1   Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 4 kohdan mukainen teknisen avun toimintalinja (toistettava kunkin teknisen avun toimintalinjan osalta)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan e alakohta

2.2.1.1   Rahastojen tukitoimet

Niihin liittyvät toimityypit – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohta

Tekstikenttä [8 000 ]

Tärkeimmät kohderyhmät – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan e alakohdan iii alakohta

Tekstikenttä [1 000 ]

2.2.1.2   Indikaattorit

Tuotosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan e alakohdan ii alakohta

Taulukko 2: Tuotosindikaattorit

Toimintalinja

Rahasto

Alueluokka

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Välitavoite (2024)

Tavoite (2029)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.2.1.3   Suunniteltujen määrärahojen (EU) alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan e alakohdan iv alakohta

Taulukko 4: Kokonaisuus 1 – Tukitoimen ala

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 


Taulukko 7: Kokonaisuus 6 – ESR+:n toissijaiset teemat

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 


Taulukko 8: Kokonaisuus 7 – ESR+:n (*4), EAKR:n, koheesiorahaston ja JTF:n tasa-arvonäkökohdat

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 


Taulukko 9: Suunniteltujen määrärahojen (EU) alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan EMKVR:ssä

Toimintalinjan nro

Erityistavoite

Tukitoimen tyyppi

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

2.2.2   Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan mukainen teknisen avun toimintalinja (toistettava kunkin teknisen avun toimintalinjan osalta)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan f alakohta

2.2.2.1   Kuvaus teknisestä avusta, jonka rahoitus ei liity kustannuksiin – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artikla

Tekstikenttä [3 000 ]

2.2.2.2   Suunniteltujen määrärahojen (EU) alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan f alakohta

Taulukko 4: Kokonaisuus 1 – Tukitoimen ala

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 


Taulukko 7: Kokonaisuus 6 – ESR+:n toissijaiset teemat

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 


Taulukko 8: Kokonaisuus 7 – ESR+:n (*5), EAKR:n, koheesiorahaston ja JTF:n tasa-arvonäkökohdat

Toimintalinjan nro

Rahasto

Alueluokka

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 


Taulukko 9: Suunniteltujen määrärahojen (EU) alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan EMKVR:ssä

Toimintalinjan nro

Erityistavoite

Tukitoimen tyyppi

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

3.   Rahoitussuunnitelma

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan i, ii ja iii alakohta; 112 artiklan 1, 2 ja 3 kohta, 14 artikla ja 26 artikla

3.1   Siirrot ja maksuosuudet (7)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14, 26 ja 27 artikla

Ohjelman muutos koskee

rahoitusosuutta InvestEU-ohjelmaan

siirtoa välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti

siirtoa EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston välillä tai muuhun rahastoon tai muihin rahastoihin


Taulukko 15A: Rahoitusosuus InvestEU-ohjelmaan (*6) (vuosikohtainen erittely)

Mistä

Mihin

Vuosikohtainen erittely

Rahasto

Alueluokka

InvestEU-investointi-ikkunat

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 15B: Rahoitusosuudet InvestEU-ohjelmaan (*7) (yhteenveto)

 

Alueluokka

Investointi-ikkuna 1 Kestävä infrastruktuuri

Investointi-ikkuna 2 Innovointi ja digitalisaatio

Investointi-ikkuna 3 Pk-yritykset

Investointi-ikkuna 4 Sosiaaliset investoinnit ja osaaminen

Yhteensä

 

 

(a)

(b)

(c)

(d)

(f)=(a)+(b)+(c)+(d)

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 


Tekstikenttä [3 500 ] (perustelut), otetaan huomioon, miten nämä määrät edistävät ohjelmassa valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista InvestEU-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


Taulukko 16A: Siirrot välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti (vuosikohtainen erittely)

Mistä

Mihin

Vuosikohtainen erittely

Rahasto

Alueluokka

Väline

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 16B: Siirrot välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti (*8) (yhteenveto)

Rahasto

Alueluokka

Väline 1

Väline 2

Väline 3

Väline 4

Väline 5 (*9)

Yhteensä

 

 

(a)

(b)

(c)

(d)

(e)

(f)=(a)+(b)+(c)+(d)+(e)

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 


Tekstikenttä [3 500 ] (perustelut)


Taulukko 17A: Siirrot EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston välillä tai muuhun rahastoon tai muihin rahastoihin (*10) (vuosikohtainen erittely)

Mistä

Mihin

Vuosikohtainen erittely

Rahasto

Alueluokka

Rahasto

Alueluokka (tarvittaessa)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

EAKR, ESR+ tai koheesiorahasto, EMKVR, AMIF, ISF, BMVI

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 17B: Siirrot EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston välillä tai muuhun rahastoon tai muihin rahastoihin (*11) (yhteenveto)

 

EAKR

ESR+

Koheesiorahasto

EMKVR

AMIF

ISF

BMVI

Yhteensä

Kehittyneemmät alueet

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Kehittyneemmät alueet

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Tekstikenttä [3 500 ] (perustelut)

3.2   JTF: tuki ohjelmaan ja siirrot (8)

3.2.1   JTF:n tuki ohjelmaan ennen toimintalinjakohtaisia siirtoja (tarvittaessa) (9)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 27 artikla

Taulukko 18: JTF:n tuki ohjelmaan JTF-asetuksen 3 artiklan mukaisesti ennen siirtoja

JTF:n toimintalinja 1

 

JTF:n toimintalinja 2

 

 

Yhteensä

3.2.2   Siirrot JTF:ään täydentävänä tukena (10) (tarvittaessa)

Siirto JTF:ään

Koskee JTF:stä tuettavan ohjelman sisäisiä siirtoja

 

Koskee muista ohjelmista tehtäviä siirtoja JTF:stä tuettavaan ohjelmaan

 


Taulukko 18A: Ohjelman sisäiset siirrot JTF:ään (vuosikohtainen erittely)

Mistä

Mihin

Vuosikohtainen erittely

Rahasto

Alueluokka

JTF:n toimintalinja (*12)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

JTF:n toimintalinja 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

JTF:n toimintalinja 2

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 18B: EAKR:n ja ESR+:n varojen siirto JTF:ään ohjelman sisällä

 

JTF:n tuki ohjelmassa (*13) eriteltynä alueluokittain sen mukaan, millä alueella sijaitsee (*14) (JTF:n toimintalinjoittain)

JTF:n toimintalinja (kunkin JTF:n toimintalinjan osalta)

Määrä

Ohjelman sisäinen siirto (*13) (täydentävä tuki) alueluokittain

 

 

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

Siirtymäalueet

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

Siirtymäalueet

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

Yhteensä

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 


Taulukko 18C: Siirrot muista ohjelmista JTF:ään (vuosikohtainen erittely)

Mistä

Mihin

Vuosikohtainen erittely

Rahasto

Alueluokka

JTF:n toimintalinja (*15)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

JTF:n toimintalinja 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

JTF:n toimintalinja 2

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 18D: EAKR:n ja ESR+:n varojen siirto muista ohjelmista JTF:ään tässä ohjelmassa

 

Täydentävä tuki JTF:lle tässä ohjelmassa (*16) tietyllä alueluokalla sijaitsevalle (*18) alueelle (toimintalinjoittain)

JTF:n toimintalinja

Määrä

Siirto/siirrot muista ohjelmista (*17) alueluokittain

 

 

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

Siirtymäalueet

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

Siirtymäalueet

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

Yhteensä

 

 


Tekstikenttä [3 000 ] Perustelut täydentävälle siirrolle EAKR:stä ja ESR+:sta suunniteltujen tukitoimityyppien perusteella – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan ix alakohta

3.3   Alueluokkien väliset siirrot väliarvioinnin johdosta

Taulukko 19A: Alueluokkien väliset siirrot väliarvioinnin johdosta, ohjelman sisällä (vuosikohtainen erittely)

Mistä

Mihin

Vuosikohtainen erittely

Alueluokka (*19)

Alueluokka (*19)

2025

2026

2027

Yhteensä

Kehittyneemmät alueet

Kehittyneemmät alueet /

Siirtymäalueet /

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 


Taulukko 19B: Alueluokkien väliset siirrot väliarvioinnin johdosta, muihin ohjelmiin (vuosikohtainen erittely)

Mistä

Mihin

Vuosikohtainen erittely

Alueluokka (*20)

Alueluokka (*20)

2025

2026

2027

Yhteensä

Kehittyneemmät alueet

Kehittyneemmät alueet /

Siirtymäalueet /

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

3.4   Siirrot takaisin (11)

Taulukko 20A: Siirrot takaisin (vuosikohtainen erittely)

Mistä

Mihin

Vuosikohtainen erittely

Invest EU tai muu unionin väline

Rahasto

Alueluokka

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

InvestEU

Investointi-ikkuna 1

Investointi-ikkuna 2

Investointi-ikkuna 3

Investointi-ikkuna 4

unionin väline 1

unionin väline 2

[…]

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 20B: Siirrot takaisin (*21) (yhteenveto)

Mistä / Mihin

EAKR

ESR+

Koheesiorahasto

EMKVR

Kehittyneemmät alueet

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Kehittyneemmät alueet

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

InvestEU

 

 

 

 

 

 

 

 

Investointi-ikkuna 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Investointi-ikkuna 2

 

 

 

 

 

 

 

 

Investointi-ikkuna 3

 

 

 

 

 

 

 

 

Investointi-ikkuna 4

 

 

 

 

 

 

 

 

Väline 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Väline 2

 

 

 

 

 

 

 

 

Väline 3

 

 

 

 

 

 

 

 

Väline 4 (*22)

 

 

 

 

 

 

 

 

3.5   Määrärahat vuosittain

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan i alakohta ja JTF-asetuksen 3, 4 ja 7 artikla

Taulukko 10: Määrärahat vuosittain

Rahasto

Alueluokka

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2026

vain EMKVR:n osalta

2027

2027

vain EMKVR:n osalta

Yhteensä

Määrärahat ilman joustomäärää

Joustomäärä

Määrärahat ilman joustomäärää

Joustomäärä

EAKR (*23)

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+ (*23)

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JTF (*23)

3 artiklan mukaiset JTF-asetuksen varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4 artiklan mukaiset JTF-asetuksen varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7 artiklan mukaiset JTF-asetuksen varat (3 artiklan mukaisiin JTF-asetuksen varoihin liittyvät)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7 artiklan mukaiset JTF-asetuksen varat (4 artiklan mukaisiin JTF-asetuksen varoihin liittyvät)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto

 

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR

 

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.6   Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen yhteisrahoitus

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan ii alakohta, 22 artiklan 6 kohta ja 36 artikla

Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten ohjelmien osalta, kun kumppanuussopimuksessa valittiin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 4 kohdan mukainen tekninen apu.

Taulukko 11: Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen yhteisrahoitus

Toimintapoliittiset tavoitteet / JTF:n erityistavoite Numero tai tekninen apu

Toimintalinja

Unionin tuen laskentaperusta (tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä tai julkinen rahoitusosuus)

Rahasto

Alueluokka (*24)

Unionin rahoitusosuus

(a) = (g)+(h)

Unionin rahoitusosuuden jakautuminen

Kansallinen rahoitusosuus

Kansallisen rahoitusosuuden ohjeellinen jakautuminen

Yhteensä

Yhteisrahoitusosuus

Unionin rahoitusosuus, josta on vähennetty joustomäärä (g)

Joustomäärä

(h)

julkinen

yksityinen

(b)=(c)+(d)

(c)

(d)

(e)=(a)+(b)

(f)=(a)/(e)

 

Toimintalinja 1

Julkinen/yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 2

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 3

 

JTF (*25)

JTF-asetuksen 3 artiklan mukaiset varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JTF-asetuksen 4 artiklan mukaiset varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 4

 

Koheesiorahasto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekninen apu

Toimintalinja 5

Tekninen apu (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 4 kohdan mukainen)

 

EAKR tai ESR+ tai JTF tai koheesiorahasto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekninen apu

Toimintalinja 6

Tekninen apu (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan mukainen)

 

EAKR tai ESR+ tai JTF tai koheesiorahasto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EAKR yhteensä

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+ yhteensä

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JTF (*25)

JTF-asetuksen 3 artiklan mukaiset varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JTF-asetuksen 4 artiklan mukaiset varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite: ohjelmat, jotka käyttävät teknistä apua yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti kumppanuussopimuksen tehdyn valinnan mukaan.

Taulukko 11: Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen osuus

Toimintapoliittiset tavoitteet / JTF:n Erityistavoite Nro tai tekninen apu

Toimintalinja

Unionin tuen laskentaperusta (tuki-kelpoisten kustannusten kokonaismäärä tai julkinen rahoitusosuus)

Rahasto

Alueluokka (*26)

Unionin rahoitusosuus

(a)=(b)+(c)+(i)+(j)

Unionin rahoitusosuuden jakautuminen

Kansallinen rahoitusosuus

Kansallisen rahoitusosuuden ohjeellinen jakautuminen

Yhteensä

Yhteisrahoitusosuus

Julkinen

Yksityinen

 

(d)=(e)+(f)

(e)

(f)

(g)=(a)+(d)

(h)=(a)/(g)

Unionin rahoitusosuus

Joustomäärä

 

 

 

 

 

ilman 36 artiklan 5 kohdan mukaista teknistä apua

36 artiklan 5 kohdan mukaisen teknisen avun osalta

ilman 36 artiklan 5 kohdan mukaista teknistä apua

36 artiklan 5 kohdan mukaisen teknisen avun osalta

(b)

(c)

(i)

(j)

 

Toimintalinja 1

Julkinen/yhteensä

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ssiirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 2

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 3

 

JTF (*27)

JTF-asetuksen 3 artiklan mukaiset varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JTF-asetuksen 4 artiklan mukaiset varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 4

 

Koheesiorahasto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekninen apu

Toimintalinja 5

Tekninen apu (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan mukainen)

 

EAKR tai ESR+ tai JTF tai koheesiorahasto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EAKR yhteensä

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet Syrjäisim

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

mät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ESR+ yhteensä

Kehittyneemmät alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtymäalueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syrjäisimmät ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JTF (*27)

JTF-asetuksen 3 artiklan mukaiset varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JTF-asetuksen 4 artiklan mukaiset varat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koheesiorahasto yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EMKVR:n osalta:

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan iii alakohta

EMKVR:n ohjelmat, jotka käyttävät teknistä apua yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 4 kohdan mukaisesti kumppanuussopimuksessa tehdyn valinnan mukaan.

Taulukko 11A: Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen osuus

Toimintalinja

Erityistavoite (EMKVR-asetuksen mukainen nimikkeistö)

Unionin tuen laskentaperusta

Unionin rahoitusosuus

Kansallinen julkinen rahoitusosuus

Yhteensä

Yhteisrahoitusosuus

Toimintalinja 1

1.1.1

Julkinen

 

 

 

 

1.1.2

Julkinen

 

 

 

 

1.2

Julkinen

 

 

 

 

1.3

Julkinen

 

 

 

 

1.4

Julkinen

 

 

 

 

1.5

Julkinen

 

 

 

 

1.6

Julkinen

 

 

 

 

Toimintalinja 2

2.1

Julkinen

 

 

 

 

2.2

Julkinen

 

 

 

 

Toimintalinja 3

3.1

Julkinen

 

 

 

 

Toimintalinja 4

4.1

Julkinen

 

 

 

 

yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 4 kohdan mukainen tekninen apu

5.1

Julkinen

 

 

 

 

yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan mukainen tekninen apu

5.2

Julkinen

 

 

 

 

EMKVR:n ohjelmat, jotka käyttävät teknistä apua yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti kumppanuussopimuksessa tehdyn valinnan mukaan.

Taulukko 11A: Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen osuus

Toimintalinja

Erityistavoite (EMKVR-asetuksen mukainen nimikkeistö)

Unionin tuen laskentaperusta

Unionin rahoitusosuus

Kansallinen julkinen rahoitusosuus

Yhteensä

Yhteisrahoitusosuus

Unionin rahoitusosuus ilman teknistä apua yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Unionin rahoitusosuus teknistä apua varten yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Toimintalinja 1

1.1.1

Julkinen

 

 

 

 

 

1.1.2

Julkinen

 

 

 

 

 

1.2

Julkinen

 

 

 

 

 

1.3

Julkinen

 

 

 

 

 

1.4

Julkinen

 

 

 

 

 

1.5

Julkinen

 

 

 

 

 

1.6

Julkinen

 

 

 

 

 

Toimintalinja 2

2.1

Julkinen

 

 

 

 

 

2.2

Julkinen

 

 

 

 

 

Toimintalinja 3

3.1

Julkinen

 

 

 

 

 

Toimintalinja 4

4.1

Julkinen

 

 

 

 

 

Tekninen apu (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artikla)

5.1

Julkinen

 

 

 

 

 

4.   Mahdollistavat edellytykset

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan i alakohta

Taulukko 12: Mahdollistavat edellytykset

Mahdollistavat edellytykset

Rahasto

Erityistavoite (Ei sovelleta EMKVR:ään)

Mahdollistavan edellytyksen täyttyminen

Perusteet

Perusteiden täyttyminen

Viittaukset asiaa koskeviin asiakirjoihin

Perustelut

 

 

 

Kyllä/Ei

Peruste 1

Kyllä/Ei

[500]

[1 000 ]

 

 

 

 

Peruste 2

Kyllä/Ei

 

 

5.   Ohjelmaviranomaiset

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan k alakohta ja 71 artikla ja 84 artikla

Taulukko 13: Ohjelmaviranomaiset

Ohjelmaviranomaiset

Laitoksen nimi [500]

Yhteyshenkilön nimi [200]

Sähköposti [200]

Hallintoviranomainen

 

 

 

Tarkastusviranomainen

 

 

 

Elin, joka ottaa vastaan komission suorittamia maksuja

 

 

 

Soveltuvin osin elin tai elimet, jotka ottavat vastaan komission suorittamia maksuja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaisen teknisen avun tapauksissa

 

 

 

Kirjanpitotoiminto, jos tämä toiminto on annettu muun elimen kuin hallintoviranomaisen tehtäväksi

 

 

 

Teknisen avun osalta yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan perusteella korvattujen määrien jakautuminen, jos komission suorittamien maksujen saajaksi on määritelty useampi elin

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohta

Taulukko 13A: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan b alakohdassa esitetyt prosenttiosuudet, jotka korvattaisiin elimille, joille komissio suorittaa maksuja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaisen teknisen avun tapauksissa (prosenttiyksiköinä)

Elin 1

prosenttiyksikköä

Elin 2 (*28)

prosenttiyksikköä

6.   Kumppanuus

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan h alakohta

Tekstikenttä [10 000 ]

7.   Viestintä ja näkyvyys

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan j alakohta

Tekstikenttä [4 500 ]

8.   Yksikkökustannusten, kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttö

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 ja 95 artikla

Taulukko 14: Yksikkökustannusten, kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttö

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 ja 95 artiklan aiottu käyttö

KYLLÄ

EI

Ohjelmassa aiotaan sen hyväksymisestä alkaen käyttää toimintalinjassa unionin rahoitusosuuden korvauksia yksikkökustannusten, kertasuoritusten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 artiklan mukaisesti (jos kyllä, täytetään lisäys 1)

Ohjelmassa aiotaan sen hyväksymisestä alkaen käyttää kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuvan unionin rahoitusosuuden korvauksia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 mukaisesti (jos kyllä, täytetään lisäys 2)

Lisäys 1

Yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

Malli tietojen toimittamiseksi komissiolle (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 artikla)

Ehdotuksen jättämispäivä

 

 

 

Tätä lisäystä ei vaadita, kun käytetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 artiklan 4 artiklassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä laadittuja unionin tason yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja.

A.   Yhteenveto pääkohdista

Toimintalinja

Rahasto

Erityistavoite

Alueluokka

Arvioitu osuus toimintalinjan kokonaisrahoituksesta, johon yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja sovelletaan, prosentteina

Katettavat toimityypit

Korvauksen maksamisen edellytyksenä oleva indikaattori

Korvauksen maksamisen edellytyksenä olevan indikaattorin mittayksikkö

Yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon tyyppi (vakioyksikkökustannukset, kertakorvaukset tai kiinteämääräinen rahoitus)

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen määrä (euroina) tai prosentteina (kiinteämääräisen rahoituksen osalta)

 

 

 

 

 

Koodi (12)

Kuvaus

Koodi (13)

Kuvaus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.   Toimen tyyppiä koskevat tiedot (täytettävä jokaisesta toimityypistä)

Saiko hallintoviranomainen tukea ulkopuoliselta yritykseltä jäljempänä esitettyjen yksinkertaistettujen kustannusten laadinnassa?

Mikäli sai, ilmoittakaa kyseisen yrityksen nimi

:

Kyllä/Ei – Ulkoisen yrityksen nimi

1.

Toimityypin kuvaus sekä täytäntöönpanoaikataulu (14)

 

2.

Erityistavoite (Erityistavoitteet)

 

3.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä oleva indikaattori (15)

 

4.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä olevan indikaattorin mittayksikkö

 

5.

Vakioyksikkökustannus, kertakorvaus tai kiinteämääräinen rahoitus

 

6.

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen määrä mittayksikköä kohti tai prosentteina (kiinteämääräisen rahoituksen osalta)

 

7.

Yksikkökustannuksen, kertakorvauksen tai kiinteämääräisen rahoituksen kattamat kustannuserät

 

8.

Kattavatko nämä kustannuserät kaikki toimen tukikelpoiset menot? (Kyllä/Ei)

 

9.

Mukauttamismenetelmä(t) (16)

 

10.

Mittayksikköjen saavuttamisen tarkastaminen

kuvailkaa, mitä asiakirjoja/järjestelmiä käytetään mittayksikön toteutumisen tarkastamisessa

kuvailkaa, mitä tarkastetaan hallinnon varmennuksissa tarkastuksissa ja kuka tarkastaa

kuvailkaa asiaankuuluvien tietojen/asiakirjojen keräämistä ja tallentamista koskevia järjestelyjä.

 

11.

Mahdolliset vääristyneet kannustimet, lieventämiskeinot (17) ja arvioitu riskitaso (korkea/keskinkertainen/matala)

 

12.

Kokonaismäärä (kansallinen ja unionin), joka komission on tarkoitus korvata tällä perusteella

 

C.   Vakioyksikkökustannusten, kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen laskenta

1.

Vakioyksikkökustannuksen, kertakorvauksen tai kiinteämääräisen rahoituksen laskennassa käytettävien tietojen lähde (kuka on tuottanut, kerännyt ja kirjannut tiedot; minne tiedot on tallennettu; koontipäivät; validointi jne.).

 

2.

Selvittäkää, miksi ehdotettu menetelmä ja 94 artiklan 2 kohtaan perustuva laskelma ovat oleellisia toimen tyypin kannalta.

 

3.

Ilmoittakaa, miten laskelmat on tehty, mukaan lukien erityisesti mahdolliset oletukset laadusta tai määristä. Tarvittaessa olisi käytettävä tilastollista näyttöä ja vertailuarvoja ja ne olisi toimitettava pyydettäessä muodossa, jota komissio pystyy käyttämään.

 

4.

Ilmoittakaa, miten varmistetaan, että ainoastaan tukikelpoiset menot on otettu huomioon laskettaessa vakioyksikkökustannuksia, kertakorvausta tai kiinteämääräistä rahoitusta.

 

5.

Tarkastusviranomais(t)en arvio laskentamenetelmästä ja määristä sekä järjestelyt, joilla varmistetaan tietojen tarkastaminen, laatu, kerääminen ja tallentaminen.

 

Lisäys 2

Kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

Malli tietojen toimittamiseksi komissiolle

(yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 artikla)

Ehdotuksen jättämispäivä

 

 

 

Tätä lisäystä ei vaadita, kun käytetään unionin tason rahoituksen määriä, jotka eivät perustu yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä vahvistettuihin kustannuksiin.

A.   Yhteenveto pääkohdista

Toimintalinja

Rahasto

Erityistavoite

Alueluokka

Määrä, jonka kustannuksiin perustumaton rahoitus kattaa

Katettavat toimityypit

Edellytykset, jotka on täytettävä / Tulokset, jotka on saavutettava, jotta komissio suorittaa maksun

Indikaattori

Mittayksikkö, jota sovelletaan edellytyksiin, jotka on täytettävä / tuloksiin, jotka on saavutettava, jotta komissio suorittaa maksun

Ennakoitu korvausmenetelmän tyyppi, jota käytetään tuensaajalle tai tuensaajille tarkoitetun korvauksen maksamiseen

 

 

 

 

 

Koodi (18)

Kuvaus

 

Koodi (19)

Kuvaus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.   Toimen tyyppiä koskevat tiedot (täytettävä jokaisesta toimityypistä)

1.

Toimityypin kuvaus

 

2.

Erityistavoite (Erityistavoitteet)

 

3.

Täytettävät edellytykset tai saavutettavat tulokset

 

4.

Määräaika edellytysten täyttymiselle tai tulosten saavuttamiselle

 

5.

Indikaattorin määritelmä

 

6.

Mittayksikkö, jota sovelletaan edellytyksiin, jotka on täytettävä / tuloksiin, jotka on saavutettava, jotta komissio suorittaa maksun

 

7.

Välisuoritteet (soveltuvin osin), jotka ovat edellytyksenä sille, että komissio maksaa korvauksen, ja korvausaikataulu

Välisuoritteet

Suunniteltu pvm

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

 

8.

Kokonaismäärä (ml. unionin ja kansallinen rahoitus)

 

9.

Mukauttamismenetelmä(t)

 

10.

Tuloksen saavuttamisen tai edellytyksen täyttymisen (ja tarvittaessa välivaiheen suoritteiden) tarkastaminen

kuvailkaa, mitä asiakirjoja/järjestelmää käytetään tuloksen saavuttamisen tai edellytyksen täyttymisen tarkastamisessa (ja tapauksen mukaan jokainen välisuorite)

kuvailkaa, miten hallinnon varmennukset (myös paikan päällä tehtävät) suoritetaan ja kuka suorittaa

kuvailkaa asiaankuuluvien tietojen/asiakirjojen keräämistä ja tallentamista koskevia järjestelyjä.

 

11.

Kustannuksiin perustumattoman rahoituksen muodossa myönnettyjen avustusten käyttö

Annetaanko jäsenvaltion tuensaajille myöntämää tukea kustannuksiin perustumattoman rahoituksen muodossa? [Kyllä/Ei]

 

12.

Järjestelyt jäljitysketjun varmistamiseksi

Ilmoittakaa näistä järjestelyistä vastaava(t) taho(t).

 

Lisäys 3

Luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista ja niiden aikataulu

(yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohta)

Tekstikenttä [2 000 ]

Lisäys 4

EMKVR:n toimintasuunnitelma kullekin syrjäisimmälle alueelle

Huom.: täytetään jokaisen syrjäisimmän alueen osalta

Malli tietojen toimittamiseksi komissiolle

Syrjäisimmän alueen nimi

 

A.   Kuvaus strategiasta kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden kehitystä varten

Tekstikenttä [30 000 ]

B.   Kuvaus suunnitelluista päätoimista ja niitä vastaavista rahoitusvaroista

Kuvaus päätoimista

EMKVR:stä osoitettu määrä (euroa)

EMKVR:n rakenteellinen tuki kalastus- ja vesiviljelyalalle

Tekstikenttä [10 000 ]

 

EMKVR-asetuksen 24 artiklan mukainen lisäkustannusten korvaus

Tekstikenttä [10 000 ]

 

Muut kestävään siniseen talouteen tehtävät investoinnit, joita tarvitaan rannikkoalueiden kestävään kehitykseen

Tekstikenttä [10 000 ]

 

YHTEENSÄ

 

C.   Kuvaus synergioista muiden unionin rahoituslähteiden kanssa

Tekstikenttä [10 000 ]

D.   Lisärahoitus lisäkustannusten korvaamisen täytäntöönpanoa varten (valtiontuki)

Tiedot annettava kaikista suunnitelluista tukijärjestelmistä/tapauskohtaisista tuista

Alue

Alueen (alueiden) nimi (NUTS) (20)

Tuen myöntävä viranomainen

Nimi

Postiosoite

Internetosoite

Tukitoimenpiteen nimike

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin

Toimenpidetyyppi

Ohjelma

 

Tapauskohtainen tuki

Tuensaajan nimi ja konserni (21), johon se kuuluu

Voimassa olevan tukiohjelman tai tapauskohtaisen tuen muutos

 

Komission käyttämä tuen numero

Jatkaminen

Muutos

Kesto (22)

Ohjelma

pp.kk.vvvv – pp.kk.vvvv

Myöntämispäivä (23)

Tapauskohtainen tuki

pp.kk.vvvv

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

 

Rajattu tiettyihin aloihin: täsmennetään NACE:n kolminumerotasolla (24)

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

 

Suuret yritykset

 

Talousarvio

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä (25)

Kansallisena valuuttana … (täydet määrät)

Yritykselle myönnettävän tapauskohtaisen tuen kokonaismäärä (26)

Kansallisena valuuttana … (täydet määrät)

Takaukset (27)

Kansallisena valuuttana … (täydet määrät)

Tukiväline

Avustus/korkotuki

Laina / takaisinmaksettavat ennakot

Takaus (tarvittaessa viittaus komission päätökseen (28)

Veroetuus tai verovapautus

Riskirahoitus

Muu (täsmennettävä)

Tarkoitus

Ilmoitetaan, miksi on otettu käyttöön valtiontukiohjelma tai myönnetty tapauskohtainen tuki EMKVR:n tuen sijaan

kansallisen ohjelman piiriin kuulumaton toimenpide

priorisointi kansallisen ohjelman varojen jakamisessa

EMKVR:n rahoitusta ei ole enää saatavilla

muu (täsmennettävä)


(1)  Numbers in square brackets refer to number of characters without spaces.

(2)  ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen rajoittuvien ohjelmien osalta ohjelmastrategian kuvauksen ei tarvitse koskea yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan a alakohdan i, ii ja vi alakohdassa tarkoitettuja haasteita.

(*1)  ESR+-asetuksen mukaiset erityiset toimintalinjat

(*2)  Jos merkitty, siirrytään kohtaan 2.1.1.2.

(3)  Jos ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa säädetyn erityistavoitteen mukaiset resurssit otetaan huomioon ESR+-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan tarkoituksessa.

(4)  Paitsi ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta.

(*3)  Periaatteessa ESR+:sta edistetään 40 prosentilla sukupuolten tasa-arvoa. 100:aa prosenttia sovelletaan, kun jäsenvaltio päättää käyttää ESR+-asetuksen 6 artiklaa sekä ohjelmakohtaisia toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

(5)  Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan d alakohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa asetettuun erityistavoitteeseen.

(6)  Vain niiden ohjelmien osalta, jotka rajoittuvat ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa asetettuun erityistavoitteeseen.

(*4)  Periaatteessa ESR+:sta edistetään 40 prosentilla sukupuolten tasa-arvoa. 100:aa prosenttia sovelletaan, kun jäsenvaltio päättää käyttää ESR+-asetuksen 6 artiklaa sekä ohjelmakohtaisia toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

(*5)  Periaatteessa ESR+:sta edistetään 40 prosentilla sukupuolten tasa-arvoa. 100:aa prosenttia sovelletaan, kun jäsenvaltio päättää käyttää ESR+-asetuksen 6 artiklaa sekä ohjelmakohtaisia toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

(7)  Sovelletaan ainoastaan 14 ja 26 artiklan mukaisiin ohjelman muutoksiin lukuun ottamatta yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 27 artiklan mukaisia täydentäviä siirtoja JTF:ään. Siirrot eivät vaikuta jäsenvaltion määrärahojen vuosijakaumaan monivuotisen rahoituskehyksen tasolla.

(*6)  Ohjelman muutoksessa on kunkin uuden rahoitusosuutta koskevan hakemuksen yhteydessä esitettävä kokonaismäärät kunkin vuoden osalta rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain.

(*7)  Kaikkien ohjelman muutoksilla suoritettujen rahoitusosuuksien kumulatiiviset määrät ohjelmakauden aikana. Ohjelman muutoksessa on kunkin uuden rahoitusosuutta koskevan hakemuksen yhteydessä esitettävä kokonaismäärät kunkin vuoden osalta rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain.

(*8)  Kaikkien ohjelman muutoksilla tehtyjen siirtojen kumulatiiviset määrät ohjelmakauden aikana. Ohjelman muutoksessa on kunkin uuden siirtopyynnön yhteydessä esitettävä siirrettävät kokonaismäärät kunkin vuoden osalta rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain.

(*9)  Siirtoja voidaan tehdä mihin tahansa muuhun suoraan tai välillisesti hallinnoituun välineeseen, jos perussäädöksessä säädetään tällaisesta mahdollisuudesta. Määrä ja asianomaisten unionin välineiden nimet mainitaan vastaavasti.

(*10)  Siirto muihin ohjelmiin. Siirtoja EAKR:n ja ESR+:n välillä voidaan tehdä vain saman alueluokan sisällä.

(*11)  Kaikkien ohjelman muutoksilla tehtyjen siirtojen kumulatiiviset määrät ohjelmakauden aikana. Ohjelman muutoksessa on kunkin uuden siirtopyynnön yhteydessä esitettävä siirrettävät kokonaismäärät kunkin vuoden osalta rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain.

(8)  Siirrot eivät vaikuta jäsenvaltion määrärahojen vuosijakaumaan monivuotisen rahoituskehyksen tasolla.

(9)  Sovelletaan hyväksyttäessä ensimmäisen kerran JTF:stä tuettavia ohjelmia.

(10)  Tukea saava ohjelma täyttää tämän osan. Jos JTF:stä tuettava ohjelma saa täydentävää tukea (vrt. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 27 artikla) ohjelman sisällä ja muista ohjelmista, kaikki tämän osan taulukot on täytettävä. Kun JTF:stä tuettava ohjelma hyväksytään ensimmäisen kerran, tässä osassa vahvistetaan tai oikaistaan kumppanuussopimuksessa ehdotetut alustavat siirrot.

(*12)  JTF:n varoja olisi täydennettävä EAKR:n ja ESR+:n sille alueluokalle kohdennetuilla varoilla, jossa kyseessä oleva alue sijaitsee.

(*13)  JTF:stä tuettava ohjelma.

(*14)  JTF:n varoja olisi täydennettävä EAKR:n ja ESR+:n sille alueluokalle kohdennetuilla varoilla, jossa kyseessä oleva alue sijaitsee.

(*15)  JTF:n varoja olisi täydennettävä EAKR:n ja ESR+:n sille alueluokalle kohdennetuilla varoilla, jossa kyseessä oleva alue sijaitsee.

(*16)  JTF:stä tuettava ohjelma, joka saa täydentävää tukea EAKR:stä ja ESR+:sta.

(*17)  Ohjelma, josta EAKR:n ja ESR+:n täydentävä tuki annetaan (lähde).

(*18)  JTF:n varoja olisi täydennettävä EAKR:n ja ESR+:n sille alueluokalle kohdennetuilla varoilla, jossa kyseessä oleva alue sijaitsee.

(*19)  Sovelletaan ainoastaan EAKR:ään ja ESR+:aan.

(*20)  Sovelletaan ainoastaan EAKR:ään ja ESR+:aan.

(11)  Sovelletaan ainoastaan ohjelman muutoksiin niiden määrärahojen osalta, jotka on siirretty takaisin muista suoraan tai välillisesti hallinnoiduista unionin välineistä, mukaan lukien AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osat, tai InvestEU:sta.

(*21)  Kaikkien ohjelman muutoksilla tehtyjen siirtojen kumulatiiviset määrät ohjelmakauden aikana. Ohjelman muutoksessa on kunkin uuden siirtopyynnön yhteydessä esitettävä siirrettävät kokonaismäärät kunkin vuoden osalta rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain,

(*22)  Siirtoja voidaan tehdä mihin tahansa muuhun suoraan tai välillisesti hallinnoituun välineeseen, jos perussäädöksessä säädetään tällaisesta mahdollisuudesta. Määrä ja asianomaisten unionin välineiden nimet mainitaan vastaavasti.

(*23)  Määrät JTF:ään tehdyn täydentävän siirron jälkeen.

(*24)  EAKR:n osalta: vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet, kehittyneemmät alueet ja soveltuvin osin erityismäärärahat syrjäisimmille ja pohjoisen harvaan asutuille alueille. ESR+:n osalta: vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet, kehittyneemmät alueet ja soveltuvin osin erityismäärärahat syrjäisimmille alueille. Koheesiorahaston osalta: ei sovelleta. Teknisen avun osalta alueluokkien soveltaminen riippuu rahaston valinnasta.

(*25)  Mainitaan JTF:n varojen kokonaismäärä, mukaan lukien EAKR:stä ja ESR+:sta siirretty täydentävä tuki. Taulukko ei sisällä JTF-asetuksen 7 artiklan mukaisia määriä. JTF:stä rahoitetun teknisen avun osalta JTF:n varat olisi jaoteltava JTF-asetuksen 3 ja 4 artiklan mukaisiin varoihin. JTF-asetuksen 4 artiklan osalta ei ole joustomäärää.

(*26)  EAKR:n ja ESR+:n osalta: vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet, kehittyneemmät alueet ja soveltuvin osin erityismäärärahat syrjäisimmille ja pohjoisen harvaan asutuille alueille. Koheesiorahaston osalta: ei sovelleta. Teknisen avun osalta alueluokkien soveltaminen riippuu rahaston valinnasta.

(*27)  Mainitaan JTF:n varojen kokonaismäärä, mukaan lukien EAKR:stä ja ESR+:sta siirretty täydentävä tuki. Taulukko ei sisällä JTF-asetuksen 7 artiklan mukaisia määriä. JTF:stä rahoitetun teknisen avun osalta JTF:n varat olisi jaoteltava JTF-asetuksen 3 ja 4 artiklan mukaisiin varoihin. JTF-asetuksen 4 artiklan osalta ei ole joustomäärää.

(*28)  Jäsenvaltion määrittelemien elinten lukumäärä.

(12)  Tällä tarkoitetaan tukitoimien alakoodeja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä I olevassa taulukossa 1 ja EMKVR-asetuksen liitteessä IV.

(13)  Tällä tarkoitetaan tapauksen mukaan yhteisen indikaattorin koodia.

(14)  Ajankohta, jolloin toimien valinnan on määrä alkaa, ja lopullinen ajankohta, jolloin toimet on määrä saattaa päätökseen (vrt. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 5 kohta).

(15)  Jos toimi sisältää useita yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, jotka kattavat eri kustannuserät, eri hankkeet tai toimen peräkkäiset vaiheet, kentät 3–11 on täytettävä kunkin korvauksen maksamisen edellytyksenä olevan indikaattorin osalta.

(16)  Tapauksen mukaan mainitaan mukauttamisen tiheys ja ajankohdat ja selkeä viittaus yksittäiseen indikaattoriin (ja tapauksen mukaan linkki verkkosivustolle, jolla indikaattori on julkaistu).

(17)  Aiheutuuko tuettujen toimien laadulle mahdollisia kielteisiä vaikutuksia? Jos aiheutuu, mitä toimia (esim. laadunvarmistus) toteutetaan tämän riskin minimoimiseksi?

(18)  Tällä tarkoitetaan tukitoimien alakoodeja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä I olevassa taulukossa 1 ja EMKVR-asetuksen liitteessä IV.

(19)  Tällä tarkoitetaan tapauksen mukaan yhteisen indikaattorin koodia.

(20)  NUTS – tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö. Yleensä alueista käytetään tasoa 2. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2016/2066, annettu 21 päivänä marraskuuta 2016, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(21)  Sovellettaessa perussopimuksen kilpailusääntöjä ja tätä kohtaa yrityksellä tarkoitetaan kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta (ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-222/04, Ministero dell’Economia e delle Finanze v. Cassa di Risparmio di Firenze SpA ym. (2006) Kok. I-289). Unionin tuomioistuin on vahvistanut, että saman yksikön (oikeudellisessa tai tosiasiallisessa) valvonnassa olevat yksiköt olisi katsottava yhdeksi yritykseksi (asia C-382/99 Alankomaat v. Euroopan yhteisöjen komissio (2002) Kok. I-5163).

(22)  Ajanjakso, jonka kuluessa myöntävä viranomainen voi sitoutua tuen myöntämiseen.

(23)  ’Tuen myöntämispäivällä’ tarkoitetaan päivää, jolloin tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla.

(24)  NACE Rev. 2 – Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus. Yleensä käytetään kolminumerotasoa.

(25)  Jos kyseessä on tukijärjestelmä: ilmoitetaan kaikkien ohjelmaan sisältyvien tukivälineiden osalta suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä tai arvioitu vuotuinen verotulojen menetys.

(26)  Jos kyseessä on tapauskohtainen tuki: ilmoitetaan kokonaistukimäärä/verotulojen menetys.

(27)  Takausten osalta ilmoitetaan takauksen kohteena olevien lainojen (enimmäis)määrä.

(28)  Tarvittaessa viittaus komission päätökseen, jolla hyväksytään bruttoavustusekvivalentin laskentamenetelmä.


LIITE VI

TURVAPAIKKA-, MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISRAHASTOSTA, SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA JA RAJATURVALLISUUDEN JA VIISUMIPOLITIIKAN RAHOITUSTUKIVÄLINEESTÄ TUETTAVIEN OHJELMIEN MALLI – 21 ARTIKLAN 3 KOHTA

CCI-koodi

 

Nimike englanniksi

[255] (1)

Nimike jäsenvaltion kielellä

[255]

Versio

 

Ensimmäinen vuosi

[4]

Viimeinen vuosi

[4]

Tukikelpoisuus alkaa

 

Tukikelpoisuus päättyy

 

Komission päätöksen numero

 

Komission päätöksen päivämäärä

 

Jäsenvaltion muutospäätöksen numero

 

Jäsenvaltion muutospäätöksen voimaantulopäivä

 

Ei-merkittävä siirto (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artiklan 5 kohta)

Kyllä/Ei

1.   Ohjelmastrategia: keskeiset haasteet ja toimintapoliittiset vastaukset

Viite: asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskevan asetus) 22 artiklan 3 kohdan a alakohdan iii, iv, v ja ix alakohta

Tässä jaksossa selitetään, miten ohjelmassa puututaan tärkeimpiin kansallisella tasolla paikallisten, alueellisten ja kansallisten tarvearviointien ja/tai strategioiden perusteella havaittuihin haasteisiin. Se tarjoaa yleiskatsauksen asiaankuuluvan unionin säännöstön täytäntöönpanon tilaan ja unionin toimintasuunnitelmien edistymiseen. Lisäksi siinä kuvaillaan, miten rahaston avulla tuetaan niiden kehitystä ohjelmakaudella.


Tekstikenttä [15 000 ]

2.   Erityistavoitteet (toistetaan kunkin erityistavoitteen osalta teknistä apua lukuun ottamatta)

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohta ja 22 artiklan 4 kohta

2.1   Erityistavoitteen nimike [300]

2.1.1   Erityistavoitteen kuvaus

Tässä jaksossa kuvataan kunkin erityistavoitteen osalta alkutilanne ja suurimmat haasteet sekä ehdotetaan rahastosta tuettavia ratkaisuja. Lisäksi siinä kuvataan, mitä täytäntöönpanotoimenpiteitä tuetaan rahastosta; siinä on ohjeellinen luettelo AMIF-, ISF- ja BMVI-asetusten 3 ja 5 artiklan soveltamisalaan kuuluvista toimista.

Erityisesti voidaan todeta seuraavaa: Se sisältää perustelut operatiiviselle tuelle AMIF-asetuksen 21 artiklan, ISF-asetuksen 16 artiklan tai BMVI-asetuksen 16 ja 17 artiklan mukaisesti. Siinä on ohjeellinen luettelo tuensaajista ja heidän lakisääteisistä vastuistaan ja tärkeimmistä tuettavista tehtävistä.

Rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö (tapauksen mukaan).

Tekstikenttä (16 000 merkkiä)

2.1.2   Indikaattorit

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 4 kohdan e alakohta

Taulukko 1: Tuotosindikaattorit

Erityistavoite

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Välitavoite (2024)

Tavoite (2029)

 

 

 

 

 

 


Taulukko 2: Tulosindikaattorit

Erityistavoite

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Perustaso

Viitearvon mittayksikkö

Viitevuosi (viitevuodet)

Tavoite 2029

Tavoitteen mittayksikkö

Tietolähde [200]

Huomautukset [200]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.1.3.   Suunniteltujen määrärahojen (EU) alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 5 kohta, AMIF-asetuksen 16 artiklan 12 kohta, ISF-asetuksen 13 artiklan 12 kohta tai BMVI-asetuksen 13 artiklan 18 kohta

Taulukko 3: Alustava jakautuminen

Erityistavoite

Tukitoimen tyyppi

Koodi

Alustava määrä (euroina)

 

 

 

 

2.2   Tekninen apu

2.2.1   Kuvaus

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan f alakohta, 36 artiklan 5 kohta, 37 artikla ja 95 artikla

Tekstikenttä [5 000 ] (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukainen tekninen apu)

Tekstikenttä [3 000 ] (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan mukainen tekninen apu)

2.2.2   Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan ja 37 artiklan mukaisen teknisen avun alustava jakautuminen

Taulukko 4: Alustava jakautuminen

Tukitoimen tyyppi

Koodi

Alustava määrä (euroina)

 

 

 

3.   Rahoitussuunnitelma

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan g alakohta

3.1   Määrärahat vuosittain

Taulukko 5: Määrärahat vuosittain

Rahasto

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.2   Määrärahat yhteensä

Taulukko 6: Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen osuus

Erityistavoite

Toimen tyyppi

Unionin tuen laskentaperusta (tuki yhteensä tai julkinen tuki)

Unionin rahoitusosuus (a)

Kansallinen rahoitusosuus (b)=(c)+(d)

Kansallisen rahoitusosuuden ohjeellinen jakautuminen

Yhteensä

e=(a)+(b)

Yhteisrahoitusosuus (f)=(a)/(e)

julkinen (c)

yksityinen (d)

Erityistavoite 1

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

Erityistavoite 1 yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityistavoite 2

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

Erityistavoite 2 yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityistavoite 3

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

Erityistavoite 3 yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

Erityistavoite 4

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto sisään”)

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto ulos”)

 

 

 

 

 

 

 

Erityistavoite 4 yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekninen apu (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukainen)

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekninen apu (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan mukainen)

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 6A: Sitoumussuunnitelma

 

Henkilöiden lukumäärä vuodessa

Luokka

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Uudelleensijoittaminen

 

 

 

 

 

 

 

Humanitaarinen maahanpääsy AMIF-asetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden humanitaarinen maahanpääsy AMIF-asetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti

 

 

 

 

 

 

 

Kansainvälistä suojelua hakevien tai sitä saavien henkilöiden siirrot (”siirto sisään”)

 

 

 

 

 

 

 

Kansainvälistä suojelua hakevien tai sitä saavien henkilöiden siirrot (”siirto ulos”)

 

 

 

 

 

 

 

[muut luokat]

 

 

 

 

 

 

 

3.3   Siirrot

Taulukko 7: Yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen väliset siirrot (2)

Vastaanottava rahasto / väline

Siirtävä rahasto / väline

AMIF

ISF

BMVI

EAKR

ESR+

Koheesiorahasto

EMKVR

Yhteensä

AMIF

 

 

 

 

 

 

 

 

ISF

 

 

 

 

 

 

 

 

BMVI

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 8: Siirrot välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti (3)

 

Siirron määrä

Väline 1 [nimi]

 

Väline 2 [nimi]

 

Yhteensä

 

4.   Mahdollistavat edellytykset

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan i alakohta

Taulukko 9: Horisontaaliset mahdollistavat edellytykset

Mahdollistava edellytys

Mahdollistavan edellytyksen täyttyminen

Perusteet

Perusteiden täyttyminen

Viittaukset asiaa koskeviin asiakirjoihin

Perustelut

 

 

Peruste 1

Kyllä/Ei

[500]

[1 000 ]

 

 

Peruste 2

 

 

 

5.   Ohjelmaviranomaiset

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan k alakohta ja 71 artikla ja 84 artikla

Taulukko 10: Ohjelmaviranomaiset

 

Laitoksen nimi [500]

Yhteyshenkilön nimi ja asema [200]

Sähköposti [200]

Hallintoviranomainen

 

 

 

Tarkastusviranomainen

 

 

 

Elin, joka ottaa vastaan komission suorittamia maksuja

 

 

 

6.   Kumppanuus

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan h alakohta

Tekstikenttä [10 000 ]

7.   Viestintä ja näkyvyys

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan j alakohta

Tekstikenttä [4 500 ]

8.   Yksikkökustannusten, kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttö

Viite: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 ja 95 artikla

yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 ja 95 artiklan aiottu käyttö

KYLLÄ

EI

Ohjelmassa aiotaan sen hyväksymisestä alkaen käyttää toimintalinjassa unionin rahoitusosuuden korvauksia yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 artiklan mukaisesti (jos kyllä, täytetään lisäys 1)

Ohjelmassa aiotaan sen hyväksymisestä alkaen käyttää kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuvan unionin rahoitusosuuden korvauksia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 mukaisesti (jos kyllä, täytetään lisäys 2)

Lisäys 1

Yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

Malli tietojen toimittamiseksi komissiolle

(yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 artikla)

Ehdotuksen jättämispäivä

 

 

 

Tätä lisäystä ei vaadita, kun käytetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 artiklan 4 artiklassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä vahvistettuja unionin tason yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja.

A.   Yhteenveto pääkohdista

Erityistavoite

Arvioitu osuus erityistavoitteen kokonaisrahoituksesta, johon yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja sovelletaan, prosentteina

Katettavat toimityypit

Korvauksen maksamisen edellytyksenä oleva indikaattori

Korvauksen maksamisen edellytyksenä olevan indikaattorin mittayksikkö

Yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon tyyppi (vakioyksikkökustannukset, kertakorvaukset tai kiinteämääräinen rahoitus)

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen määrä (euroina) tai prosentteina (kiinteämääräisen rahoituksen osalta)

 

 

Koodi (4)

Kuvaus

Koodi (5)

Kuvaus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.   Toimen tyyppiä koskevat tiedot (täytettävä jokaisesta toimityypistä)

Saiko hallintoviranomainen tukea ulkopuoliselta yritykseltä jäljempänä esitettyjen yksinkertaistettujen kustannusten laadinnassa?

Mikäli sai, ilmoittakaa kyseisen yrityksen nimi: Kyllä/Ei – Ulkoisen yrityksen nimi

1.

Toimityypin kuvaus sekä täytäntöönpanoaikataulu (6)

 

2.

Erityistavoite (Erityistavoitteet)

 

3.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä oleva indikaattori (7)

 

4.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä olevan indikaattorin mittayksikkö

 

5.

Vakioyksikkökustannus, kertakorvaus tai kiinteämääräinen rahoitus

 

6.

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen määrä mittayksikköä kohti tai prosentteina (kiinteämääräisen rahoituksen osalta)

 

7.

Yksikkökustannuksen, kertakorvauksen tai kiinteämääräisen rahoituksen kattamat kustannuserät

 

8.

Kattavatko nämä kustannuserät kaikki toimen tukikelpoiset menot? (Kyllä/Ei)

 

9.

Mukauttamismenetelmä(t) (8)

 

10.

Mittayksikköjen [toteutumisen] saavuttamisen tarkastaminen

kuvailkaa, mitä asiakirjoja/järjestelmiä käytetään mittayksikön toteutumisen tarkastamisessa

kuvailkaa, mitä tarkastetaan hallinnon varmennuksissa ja kuka tarkastaa

kuvailkaa asiaankuuluvien tietojen/asiakirjojen keräämistä ja tallentamista koskevia järjestelyjä

 

11.

Mahdolliset vääristyneet kannustimet, lieventämiskeinot (9) ja arvioitu riskitaso (korkea/keskinkertainen/matala)

 

12.

Kokonaismäärä (kansallinen ja unionin), joka komission on tarkoitus korvata tällä perusteella

 

C.   Vakioyksikkökustannusten, kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen laskenta

1.

Vakioyksikkökustannuksen, kertakorvauksen tai kiinteämääräisen rahoituksen laskennassa käytettävien tietojen lähde (kuka on tuottanut, kerännyt ja kirjannut tiedot; minne tiedot on tallennettu; koontipäivät; validointi jne.).

 

2.

Selvittäkää, miksi ehdotettu menetelmä ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 artiklan 2 kohtaan perustuva laskelma ovat oleellisia toimen tyypin kannalta.

 

3.

Ilmoittakaa, miten laskelmat on tehty, mukaan lukien erityisesti mahdolliset oletukset laadusta tai määristä. Tarvittaessa olisi käytettävä tilastollista näyttöä ja vertailuarvoja ja ne olisi toimitettava pyydettäessä muodossa, jota komissio pystyy käyttämään.

 

4.

Ilmoittakaa, miten varmistetaan, että ainoastaan tukikelpoiset menot on otettu huomioon laskettaessa vakioyksikkökustannuksia, kertakorvausta tai kiinteämääräistä rahoitusta.

 

5.

Tarkastusviranomais(t)en arvio laskentamenetelmästä ja määristä sekä järjestelyt, joilla varmistetaan tietojen tarkastaminen, laatu, kerääminen ja tallentaminen.

 

Lisäys 2

Kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

Malli tietojen toimittamiseksi komissiolle

(yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 artikla)

Ehdotuksen jättämispäivä

 

 

 

Tätä lisäystä ei vaadita, kun käytetään unionin tason rahoituksen määriä, jotka eivät perustu yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 artiklan 4 artiklassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä vahvistettuihin kustannuksiin.

A.   Yhteenveto pääkohdista

Erityistavoite

Määrä, jonka kustannuksiin perustumaton rahoitus kattaa

Katettavat toimityypit

Edellytykset, jotka on täytettävä / Tulokset, jotka on saavutettava, jotta komissio suorittaa maksun

Indikaattori

Mittayksikkö, jota sovelletaan edellytyksiin, jotka on täytettävä / tuloksiin, jotka on saavutettava, jotta komissio suorittaa maksun

Ennakoitu korvausmenetelmän tyyppi, jota käytetään tuensaajalle tai tuensaajille tarkoitetun korvauksen maksamiseen

 

 

Koodi (10)

Kuvaus

 

Koodi (11)

Kuvaus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.   Toimen tyyppiä koskevat tiedot (täytettävä jokaisesta toimityypistä)

1.

Toimityypin kuvaus

 

2.

Erityistavoite

 

3.

Täytettävät edellytykset tai saavutettavat tulokset

 

4.

Määräaika edellytysten täyttymiselle tai tulosten saavuttamiselle

 

5.

Indikaattorin määritelmä

 

6.

Mittayksikkö, jota sovelletaan edellytyksiin, jotka on täytettävä / tuloksiin, jotka on saavutettava, jotta komissio suorittaa maksun

 

7.

Välisuoritteet (soveltuvin osin), jotka ovat edellytyksenä sille, että komissio maksaa korvauksen, ja korvausaikataulu

Välisuoritteet

Suunniteltu pvm

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

 

8.

Kokonaismäärä (ml. unionin ja kansallinen rahoitus)

 

9.

Mukauttamismenetelmä(t)

 

10.

Tuloksen saavuttamisen tai edellytyksen täyttymisen (ja tarvittaessa välivaiheen suoritteiden) tarkastaminen

kuvailkaa, mitä asiakirjoja/järjestelmää käytetään tuloksen saavuttamisen tai edellytyksen täyttymisen tarkastamisessa (ja tapauksen mukaan jokainen välisuorite)

kuvailkaa, mitä tarkastetaan hallinnon varmennuksissa (myös paikan päällä tehtävissä varmennuksissa), miten tarkastetaan ja kenen toimesta

kuvailkaa asiaankuuluvien tietojen/asiakirjojen keräämistä ja tallentamista koskevia järjestelyjä.

 

11.

Kustannuksiin perustumattoman rahoituksen muodossa myönnettyjen avustusten käyttö

Annetaanko jäsenvaltion tuensaajille myöntämää tukea kustannuksiin perustumattoman rahoituksen muodossa? [Kyllä/Ei]

 

12.

Järjestelyt jäljitysketjun varmistamiseksi

Ilmoittakaa näistä järjestelyistä vastaava(t) taho(t).

 

Lisäys 3

Temaattinen rahoitusväline

Menettelyn viite

Erityistavoite

Menettely: Erityistoimi / hätäapu / uudelleensijoittaminen ja humanitaarinen maahanpääsy / kansainvälistä suojelua hakevien tai sitä saavien henkilöiden siirrot

Tukitoimen tyyppi

Unionin rahoitusosuus (euroa)

Ennakkomaksuosuus

<type=’N’ input=’M’>

<type=’N’ input=’M’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’N’ input=’M’>

<type=’N’ input=’M’>

Toimenpiteen kuvaus

[teksti]

Jäsenvaltio toimittaa temaattisen rahoitusvälineen muutoksen / kieltäytyy

Päivämäärä: <type=’N’ input=’M’>

Toimittaa/kieltäytyy: <type=’S’ input=’S’>

Huomautus (jos jäsenvaltio kieltäytyy tai jos indikaattoreita, tavoitteita ja välitavoitteita ei päivitetä, olisi esitettävä perustelut; tässä liitteessä olevien 2.1.3, 3.1 ja 3.2 kohdan taulukkoja 1 olisi tarkistettava)

[teksti]


(1)  Hakasulkeissa olevat numerot tarkoittavat merkkien määrää ilman välilyöntejä.

(2)  Kaikkien siirtojen kumulatiiviset määrät ohjelmakauden aikana.

(3)  Kaikkien siirtojen kumulatiiviset määrät ohjelmakauden aikana.

(4)  Tällä tarkoitetaan rahastokohtaisten AMIF-, BMVI- ja ISF-asetusten liitteessä VI olevaa koodia.

(5)  Tällä tarkoitetaan tapauksen mukaan yhteisen indikaattorin koodia.

(6)  Ajankohta, jolloin toimien valinnan on määrä alkaa, ja lopullinen ajankohta, jolloin toimet on määrä saattaa päätökseen (vrt. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 5 kohta).

(7)  Jos toimi sisältää useita yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, jotka kattavat eri kustannuserät, eri hankkeet tai toimen peräkkäiset vaiheet, kentät 3–11 on täytettävä kunkin korvauksen maksamisen edellytyksenä olevan indikaattorin osalta.

(8)  Tapauksen mukaan mainitaan mukauttamisen tiheys ja ajankohdat ja selkeä viittaus yksittäiseen indikaattoriin (ja tapauksen mukaan linkki verkkosivustolle, jolla indikaattori on julkaistu).

(9)  Aiheutuuko tuettujen toimien laadulle mahdollisia kielteisiä vaikutuksia? Jos aiheutuu, mitä toimia (esim. laadunvarmistus) toteutetaan tämän riskin minimoimiseksi?

(10)  Viittaa rahastokohtaisten AMIF-, BMVI- ja ISF-asetusten liitteessä VI olevaan koodiin.

(11)  Viittaa tapauksen mukaan yhteisen indikaattorin koodiin.


LIITE VII

Tietojen siirtämistä koskeva malli – 42 artikla (1)

Taulukko 1: Taloudelliset tiedot toimintalinja- ja ohjelmatasolla EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, JTF:n ja EMKVR:n osalta (42 artiklan 2 kohdan a alakohta)

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

Toimintalinjan määrärahat ohjelman perusteella

Kumulatiiviset tiedot ohjelman rahoituksesta

Toimintalinja

Erityistavoite

Rahasto

Alueluokka (2)

Unionin rahoitusosuuden laskentaperuste (*1)

(Rahoitusosuus yhteensä tai julkinen rahoitusosuus) (*2)

Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen osuus (euroa)

Yhteisrahoitusosuus

(%)

Valittujen toimien tukikelpoiset kustannukset yhteensä (euroa)

Rahastoista osoitettava rahoitusosuus valituille toimille (euroa)

Valittujen toimien kattama osuus kokonaismäärärahoista (3) (%)

[sarake 8 / sarake 6 x 100]

Tuensaajien ilmoittamien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä

Tuensaajien ilmoittamien tukikelpoisten menojen osuus kokonaismäärärahoista (%)

[sarake 11 / sarake 6 x 100]

Valittujen toimien lukumäärä

 

 

 

Laskelma

 

Laskelma

 

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’Cu’ input=’M’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’M’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’M’>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 1

Erityistavoite 1

EAKR

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 2

Erityistavoite 2

ESR+

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 3

Erityistavoite 3

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintalinja 4

Erityistavoite JTF

JTF (*1)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

EAKR

Vähemmän kehittyneet alueet

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

EAKR

Siirtymäalueet

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

EAKR

Kehittyneemmät alueet

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

EAKR

Erityismääräraha syrjäisimmille alueille tai pohjoisen harvaan asutuille alueille

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

ESR+

Vähemmän kehittyneet alueet

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

ESR+

Siirtymäalueet

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

ESR+

Erityismääräraha syrjäisimmille alueille tai pohjoisen harvaan asutuille alueille

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

EMKVR

Ei sovelleta

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

JTF (*1)

Ei sovelleta

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’Cu’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>

Yhteensä

 

Kaikki rahastot

 

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’N’ input=’ G ’>

 

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’N’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’G’>

<type=’N’ input=’ G ’>


Taulukko 2: Kumulatiivisten taloudellisten tietojen jakautuminen tukitoimityypeittäin EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja JTF:n osalta (42 artiklan 2 kohdan a alakohta)

Toimintalinja

Erityistavoite

Menolaji

Luokitteluperusteet

Rahoitustiedot

 

 

Rahasto

Alueluokka (4)

1

Tukitoimen ala

2

Tukimuoto

3

Alueellinen täytäntöönpano

4

Taloudellinen toiminta

5

Sijainti

6 ESR+:n toissijainen teema

7

Sukupuolten tasa-arvo

8

Makroalue- ja merialueosio

Valittujen toimien tukikelpoiset kustannukset yhteensä (euroa)

Tuensaajien ilmoittamien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä

Valittujen toimien lukumäärä

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’Cu’ input=’M’>

<type=’Cu’ input=M’>

<type=’N’ input=M’>


Taulukko 3: Taloudelliset tiedot ja niiden jakautuminen tukitoimityypeittäin AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta (42 artiklan 2 kohdan a alakohta)

Erityistavoite (toistettava kunkin erityistavoitteen osalta)

Yhteisrahoitusosuus (liite VI)

Luokitteluperusteet

Rahoitustiedot

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

 

 

Tukitoimityyppi (liitteen VI taulukko 1, rahastokohtainen asetus)

Tukitoimityyppi (rahastokohtainen asetus, liite VI, taulukko 2)

Tukitoimityyppi (rahastokohtainen asetus, liite VI, taulukko 3)

Tukitoimityyppi (rahastokohtainen asetus, liite VI, taulukko 4)

Kokonaismäärärahat (euroa) rahastoittain ja kansallinen osuus

Valittujen toimien tukikelpoiset kustannukset yhteensä (euroa)

Rahastoista osoitettava rahoitusosuus valituille toimille (euroa)

Valittujen toimien osuus kokonaismäärärahoista (%)

[sarake 8 / sarake 7 x 100]

Tuensaajien ilmoittamien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (euroa)

Tuensaajien ilmoittamien tukikelpoisten menojen osuus kokonaismäärärahoista (%)

[sarake 11 / sarake 7 x 100]

Valittujen toimien lukumäärä

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’Cu’ input=’M’>

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’P’ input=’ G ’>

<type=’Cu’ input=’M’>

<type=’P’ input=’G’

<type=’Cu’ input=’M’>

Välisumma erityistavoitteittain

Erityistavoite 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 4: Kumulatiivisten taloudellisten tietojen jakautuminen tukitoimityypeittäin EMKVR:n osalta (42 artiklan 2 kohdan a alakohta)

Toimintalinja

Erityistavoite

Tukitoimen tyyppi

(EMKVR-asetuksen liite IV)

Rahoitustiedot

 

 

 

Valittujen toimien tukikelpoiset kustannukset yhteensä (euroa)

Tuensaajien ilmoittamien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä

Valittujen toimien lukumäärä

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’S’ input=’S’>

<type=’Cu’ input=’M’>

<type=’Cu’ input=M’>

<type=’N’ input=M’>


Taulukko 5: EAKR:n, koheesiorahaston JTF:n ja EMKVR:n yhteiset ja ohjelmakohtaiset tuotosindikaattorit (42 artiklan 2 kohdan b alakohta)

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

Tiedot ohjelman tuotosindikaattoreista

[poimittu liitteessä V olevan 2.1.1.1.2 kohdan taulukosta 2]

Tuotosindikaattorien mukainen tähänastinen edistyminen

Toimintalinja

Erityistavoite

Rahasto

Alueluokka (5)

Tunnus

Indikaattorin nimi

Indikaattorin jakauma (6)

(josta:)

Mittayksikkö

Välitavoite (2024)

Tavoite (2029)

Valitut toimet [pp/kk/vv]

Toteutetut toimet [pp/kk/vv]

Huomautukset

<type=’S’ input=’G’> (7)

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’N’ input=’M’>

<type=’N’ input=’M’>

<type=’S’ input=’M’>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 6: ESR+:n yhteiset ja ohjelmakohtaiset tuotosindikaattorit (42 artiklan 2 kohdan b alakohta)

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8 (8).

9.

10.

11.

12.

Tiedot kaikista ESR+-asetuksen liitteissä I, II ja III esitetyistä yhteisistä tuotosindikaattoreista ja ohjelmakohtaisista indikaattoreista [poimittu liitteessä V olevan 2.1.1.1.2 kohdan taulukosta 2 ja liitteessä V olevan 2.1.1.2.2 kohdan taulukosta 2]

Tuotosindikaattorien mukainen edistyminen

Toimintalinja

Erityistavoite

Rahasto

Alueluokka

Tunnus

Indikaattorin nimi

Mittayksikkö

Välitavoite (2024)

Tavoite 2029 (sukupuolenmukainen jakauma valinnainen)

Tähän mennessä toteutuneet arvot

[pp/kk/vv]

Toteutumissuhde

Huomautukset

<type=’S’ input=’G’> (9)

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’N’ input=’M’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’S’ input=’M’>

 

 

 

 

 

 

 

 

M

F

N

T

M

F

N

T

M

F

N

T

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 7: AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n yhteiset tuotosindikaattorit (42 artiklan 2 kohdan b alakohta)

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Tiedot kaikista AMIF-/ISF-/BMVI-asetusten liitteessä VIII luetelluista yhteisistä tuotosindikaattoreista kunkin erityistavoitteen osalta [poimittu liitteessä VI olevan 2.1.2 kohdan taulukosta 1]

Tuotosindikaattorien mukainen tähänastinen edistyminen

Erityistavoite

Tunnus

Indikaattorin nimi

Indikaattorin jakauma

Mittayksikkö

Välitavoite (2024)

Tavoite (2029)

Valittujen toimien suunnitellut arvot (10)

Toteutuneet arvot (11)

Huomautukset

[pp/kk/vv]

[pp/kk/vv]

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’N’ input=’M’>

<type=’N’ input=’M’>

<type=’S’ input=’M’>


Taulukko 8: EAKR:n, koheesiorahaston ja JTF:n ohjelmatasolla myöntämä tuki yrityksille, jotka saavat useita tukia (42 artiklan 2 kohdan b alakohta)

1.

2.

3.

4.

5.

Tunnus

Indikaattorin nimi

Indikaattorin jakauma

(josta:)

Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat useita tukia

[pp/kk/vv]

Huomautukset

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’N’ input=’M’ >

<type=’S’ input=’M’>

RCO 01

Tuetut yritykset

Mikroyritykset

 

 

RCO 01

Tuetut yritykset

Pienet yritykset

 

 

RCO 01

Tuetut yritykset

Keskisuuret yritykset

 

 

RCO 01

Tuetut yritykset

Suuret yritykset

 

 

RCO 01

Tuetut yritykset

Yhteensä

<type=’N’ input=’G’>

 


Taulukko 9: EAKR:n, koheesiorahaston, JTF:n ja EMKVR:n yhteiset ja ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit (42 artiklan 2 kohdan b alakohta)

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

Tiedot ohjelman tulosindikaattoreista [poimittu liitteessä VII olevasta taulukosta 5]

Tulosindikaattorien mukainen tähänastinen edistyminen

Toimintalinja

Erityistavoite

Rahasto

Alueluokka (12)

Tunnus

Indikaattorin nimi

Indikaattorin jakauma (13)

(josta:)

Mittayksikkö

Lähtötaso ohjelmassa

Tavoite (2029)

Valitut toimet [pp/kk/vv]

Toteutetut toimet [pp/kk/vv]

Huomautukset

Lähtötaso

Suunniteltu toteutuminen

Lähtötaso

Toteutunut

<type=’S’ input=’G’> (14)

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

 

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’N’ input=’M’ >

<type=’N’ input=’M’ >

<type=’N’ input=’M’ >

<type=’N’ input=’M’ >

<type=’S’ input=’M’>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 10: ESR+:n yhteiset ja ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit (42 artiklan 2 kohdan b alakohta)

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10. (15)

11.

12.

13.

Tiedot kaikista ESR+-asetuksen liitteissä I, II ja III esitetyistä yhteisistä tulosindikaattoreista ja ohjelmakohtaisista indikaattoreista [poimittu liitteessä VII olevasta taulukosta 5 ja liitteessä V olevan 2.1.1.2.2 kohdan taulukosta 3]

Tulosindikaattorien mukainen edistyminen

Toimintalinja

Erityistavoite

Rahasto

Alueluokka

Tunnus

Indikaattorin nimi

Tavoitteen asettamisen perusteena käytetty tuotosindikaattori

Indikaattorin mittayksikkö

Tavoitteen mittayksikkö

Tavoite 2029 (sukupuolenmukainen jakauma valinnainen)

Tähän mennessä toteutuneet arvot

[pp/kk/vv]

Toteutumissuhde

Huomautukset

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’N’ input=’M’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’S’ input=’M’>

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

F

N

T

M (*3)

F

N (*3)

T

M

F

N

T

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 11: AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n yhteiset tulosindikaattorit (42 artiklan 2 kohdan a alakohta)

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

Tiedot kaikista AMIF-/ISF-/BMVI-asetusten liitteessä VIII luetelluista yhteisistä tulosindikaattoreista kunkin erityistavoitteen osalta [poimittu liitteessä VI olevan 2.1.2 kohdan taulukosta 2]

 

Tulosindikaattorien mukainen tähänastinen edistyminen

Erityistavoite

Tunnus

Indikaattorin nimi

Indikaattorin jakauma (josta)

Mittayksikkö (indikaattorien ja lähtötason osalta)

Lähtötaso

Tavoite (2029)

(Tavoitteen) mittayksikkö

Valittujen toimien suunnitellut arvot (16)

Toteutuneet arvot (17)

Huomautukset

[pp/kk/vv]

[pp/kk/vv]

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’N’ input=’G’>

<type=’S’ input=’G’>

<type=’S’ input=’M’>


Taulukko 12: Rahastojen rahoitusvälineitä koskevat tiedot (42 artiklan 3 kohta)

Toimintalinja (18)

Menolaji

Tukikelpoiset menot tuotteittain

Rahastoista osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi käyttöön saatujen yksityisten ja julkisten varojen määrä

Tukikelpoisiksi menoiksi ilmoitettujen hallintokustannusten ja -maksujen määrä, mukaan lukien (suoraan myönnettävien avustusten tapauksessa ja tarjouskilpailujen tapauksessa hallintokustannukset ja -maksut on esitettävä erikseen) (19):

60 artiklassa tarkoitetut rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot

Rahastoista maksetusta tuesta palautuneet varat, joihin viitataan 62 artiklassa

Vakuuksien osalta sellaisten lainojen ja lopullisiin vastaanottajiin tehtyjen oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten kokonaisarvo, joiden vakuutena on ohjelma-määrärahoja ja jotka on tosiasiallisesti maksettu lopullisille vastaanottajille

 

Rahasto

Erityistavoite

Alueluokka (20)

Lainat

(rahoitusvälineen tukimuotoa koskeva koodi)

Vakuus

(rahoitusvälineen tukimuotoa koskeva koodi)

Oman pääoman ehtoinen tai oman pääoman luonteinen rahoitus (rahoitusvälineen tukimuotoa koskeva koodi)

Avustukset rahoitusvälinettä koskevan toimen puitteissa (rahoitusvälineen tukimuotoa koskeva koodi)

Lainat

(rahoitusvälineen tukimuotoa koskeva koodi)

Vakuus

(rahoitusvälineen tukimuotoa koskeva koodi)

Oman pääoman ehtoinen tai oman pääoman luonteinen

(rahoitusvälineen tukimuotoa koskeva koodi)

Avustukset rahoitusvälinettä koskevan toimen puitteissa

(rahoitusvälineen tukimuotoa koskeva koodi)

Holdingrahastojen hallintokustannukset ja -maksut riippuen holdingrahastorakenteen puitteissa toimivasta rahoitustuotteesta

(Holdingrahastorakenteen kanssa tai ilman holding-rahastorakennetta perustettujen) erityisrahastojen hallintokustannukset ja -maksut rahoitustuotekohtaisesti

Lainat

Vakuudet

Oma pääoma

Lainat

Vakuudet

Oma pääoma

 

 

 

Syöttötapa = valinta

Syöttötapa = valinta

Syöttötapa = valinta

Syöttötapa = valinta

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen

Syöttötapa = manuaalinen


(1)  Kenttien sisältöjen selitykset:

tyyppi: N = numero, D = päiväys, S = merkkijono, C = rastittava ruutu, P = prosenttiosuus, B = Boolen syöte, Cu = rahayksikkö; syöttötapa (input): M = manuaalinen, S = valinta, G = järjestelmä tuottaa.

(*1)  Määrät sisältävät EAKR:stä ja ESR+:sta siirretyn täydentävän tuen.

(*2)  EMKVR:n osalta vain julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä.

(2)  Ei sovelleta koheesiorahastoon, JTF:ään eikä EMKVR:ään.

(3)  Valittuja toimia koskevat tiedot tässä liitteessä perustuvat asiakirjaan, jossa määritetään toimelle annettavan tuen edellytykset 73 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(4)  Ei sovelleta koheesiorahastoon eikä JTF:ään.

(5)  Ei sovelleta koheesiorahastoon, JTF:ään eikä EMKVR:ään.

(6)  Koskee vain joitain indikaattoreita. Tarkempia tietoja komission suuntaviivoissa.

(7)  Kenttien sisältöjen selitykset: tyyppi: N = numero, S = merkkijono, C = rastittava ruutu syöttötapa (input): M = manuaalinen, S = valinta, G = järjestelmä tuottaa.

(8)  Sarakkeet 8, 9, 10 ja 11 eivät koske ESR+-asetuksen liitteessä III olevia indikaattoreita – ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit (ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohta).

(9)  Kenttien sisältöjen selitykset: tyyppi: N = numero, S = merkkijono, C = rastittava ruutu syöttötapa (input): M = manuaalinen, S = valinta, G = järjestelmä tuottaa.

(10)  Mukaan lukien sukupuolen- ja iänmukainen jakauma vaadittaessa.

(11)  Mukaan lukien sukupuolen- ja iänmukainen jakauma vaadittaessa.

(12)  Ei sovelleta koheesiorahastoon, JTF:ään eikä EMKVR:ään.

(13)  Koskee vain joitain indikaattoreita. Tarkempia tietoja komission suuntaviivoissa.

(14)  Kenttien sisältöjen selitykset: tyyppi: N = numero, S = merkkijono, C = rastittava ruutu syöttötapa (input): M = manuaalinen ja [kattaa myös automaattisen syötön], S = valinta, G = järjestelmä tuottaa.

(*3)  Ei vaadita ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisen erityistavoitteen osalta.

(15)  Sarakkeet 9, 10 ja 12 eivät koske ESR+-asetuksen liitteessä III olevia indikaattoreita – ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit (ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohta).

(16)  Mukaan lukien sukupuolen- ja iänmukainen jakauma vaadittaessa.

(17)  Mukaan lukien sukupuolen- ja iänmukainen jakauma vaadittaessa.

(18)  Ei koske AMIF:ia, ISF:ää eikä BMVI:tä.

(19)  SFC2021-tiedonvaihtojärjestelmässä tässä sarakkeessa olisi eriytettävä mahdollisuus esittää maksetut hallintokustannukset ja -maksut suoraan myönnettävien avustusten tapauksessa ja tarjouskilpailujen tapauksessa.

(20)  Ei koske koheesiorahastoa, JTF:ää, AMIF:ia, BMVI:tä, ISF:ää eikä EMKVR:ää.


LIITE VIII

ENNUSTE MÄÄRÄSTÄ, JONKA EDESTÄ JÄSENVALTION ODOTETAAN JÄTTÄVÄN TUKIHAKEMUKSIA KULUVAA JA SEURAAVAA KALENTERIVUOTTA VARTEN (69 ARTIKLAN 10 KOHTA)

Tiedot ilmoitetaan kunkin ohjelman tapauksessa tarvittaessa rahastoittain ja alueluokittain.

Rahasto

Alueluokka

Ennakoitu unionin rahoitusosuus

[kuluva kalenterivuosi]

[seuraava kalenterivuosi]

Tammikuu–lokakuu

Marraskuu–joulukuu

Tammikuu–joulukuu

EAKR

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

 

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

 

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

 

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet (1)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Interreg

 

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

ESR+

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

 

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

 

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

 

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet (2)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Koheesiorahasto

 

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

JTF (*1)

 

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

EMKVR

 

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

AMIF

 

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

ISF

 

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

BMVI

 

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>


(*1)  Määrät sisältävät soveltuvin osin EAKR:stä ja ESR+:sta siirretyn täydentävän tuen.

(1)  Tässä ilmoitetaan ainoastaan erityismääräraha syrjäisimmille alueille ja/tai pohjoisen harvaan asutuille alueille.

(2)  Tässä ilmoitetaan ainoastaan erityismääräraha syrjäisimmille alueille ja/tai pohjoisen harvaan asutuille alueille.


LIITE IX

TIEDOTUS JA NÄKYVYYS – 47, 49 JA 50 ARTIKLA

1.   

Unionin symbolin, jäljempänä ’symboli’, käyttö ja tekniset ominaisuudet

1.1   

Symbolin on oltava näkyvästi esillä kaikissa viestintämateriaaleissa, esimerkiksi painetussa materiaalissa tai digitaalisissa tuotteissa, verkkosivuilla ja niiden mobiiliversioissa, jotka käsittelevät toimen toteuttamista ja joita käytetään suurta yleisöä tai osallistujia varten.

1.2   

Maininta ”Euroopan unionin rahoittama” tai ”Euroopan unionin osarahoittama” on kirjoitettava kokonaisuudessaan ja sijoitettava symbolin viereen.

1.3   

Symbolin yhteydessä olevassa tekstissä voidaan käyttää jotain seuraavista kirjasintyypeistä: Arial, Auto, Calibri, Garamond, Trebuchet, Tahoma, Verdana ja Ubuntu. Kursivointi, alleviivaus tai muut tekstin korostuskeinot eivät ole sallittuja.

1.4   

Teksti ei saa mennä millään tavalla symbolin päälle.

1.5   

Kirjasinkoon on oltava oikeassa suhteessa symbolin kokoon.

1.6   

Kirjasinvärin on oltava Reflex Blue, musta tai valkoinen taustan väristä riippuen.

1.7   

Unionin symbolia ei saa muuttaa tai yhdistää muihin graafisiin elementteihin tai teksteihin. Jos esillä on muita logoja kuin symboli, symbolin on oltava korkeussuuntaan tai leveyssuuntaan mitattuna vähintään samankokoinen kuin suurin muista logoista. Symbolin lisäksi unionilta saatua tukea ei saa tuoda esiin muulla visuaalisella ilmeellä tai logolla.

1.8   

Jos samassa sijaintipaikassa toteutetaan useita toimia, joita tuetaan samoista tai eri rahoitusvälineistä, tai jos samaa tointa varten myönnetään lisärahoitusta myöhemmässä vaiheessa, esillä on oltava vähintään yksi tiedotuskyltti.

1.9   

Symbolin graafiset vaatimukset ja vakiovärien määrittely:

A)

SYMBOLIN KUVAUS

Taivaansinisellä pohjalla kaksitoista kultaista tähteä muodostavat ympyrän, joka edustaa Euroopan kansojen unionia. Tähtien lukumääräksi on vahvistettu kaksitoista, joka on täydellisyyden ja yhtenäisyyden vertauskuva.

B)

HERALDINEN KUVAUS

Taivaansinisellä pohjalla on kaksitoista viisisakaraista kultaista tähteä, joiden sakaroiden kärjet eivät kosketa toisiaan.

C)

GEOMETRINEN KUVAUS

Image 1

Symboli muodostuu sinisestä suorakulmiosta, jonka vaakasivu on puolitoista kertaa pystysivu. Kaksitoista kultaista tähteä asettuvat tasaisesti näkymättömän ympyrän kehälle. Ympyrän keskipiste sijaitsee suorakulmion lävistäjien leikkauspisteessä. Ympyrän säde on kolmasosa pystysivun korkeudesta. Kukin viisisakaraisista tähdistä on näkymättömän ympyrän sisällä, jonka säde on 1/18 pystysivun korkeudesta. Kaikki tähdet sijaitsevat kohtisuoraan, toisin sanoen yksi sakara ylöspäin ja kaksi sakaraa tangosta kohtisuoraan sijaitsevalla näkymättömällä viivalla. Tähdet sijaitsevat kuten kellotaulun tunnit. Niiden lukumäärä on muuttumaton.

D)

VÄRIMÄÄRITELMÄT

Symbolin värit ovat seuraavat: Suorakaiteen muotoinen alue on väriltään PANTONE REFLEX BLUE. Tähdet ovat väriltään PANTONE YELLOW.

E)

NELIVÄRIPAINATUS

Neliväripainatusta käytettäessä kaksi vakioväriä on saatava neliväripainatuksen neljän värin pohjalta.

PANTONE YELLOW saadaan 100-prosenttisesta ”Process Yellow’sta”.

PANTONE REFLEX BLUE saadaan sekoittamalla 100-prosenttista ”Process Cyania” 80-prosenttiseen ”Process Magentaan”.

INTERNET

PANTONE REFLEX BLUE vastaa web-paletissa väriä RGB: 0/51/153 (heksadesimaali: 003399) ja PANTONE YELLOW vastaa web-paletissa väriä RGB: 255/204/0 (heksadesimaali: FFCC00).

YKSIVÄRIPAINATUS

Jos käytetään vain mustaa, suorakulmion ääriviivat ja tähdet painetaan mustalla valkoiselle pohjalle.

Image 2

Jos käytetään vain sinistä (Reflex Blue), tausta painetaan 100-prosenttisella sinisellä ja tähdet negatiivivalkoisina.

Image 3

PAINATUS VÄRILLISELLE POHJALLE

Jos on pakko käyttää värillistä pohjaa, merkki rajataan valkoisella, jonka leveys on 1/25 suorakulmion korkeudesta.

Image 4

Periaatteet ulkopuolisten oikeudesta käyttää unionin tunnusta vahvistetaan Euroopan neuvoston kanssa tehdyssä hallinnollisessa sopimuksessa kolmansien osapuolten harjoittamasta Euroopan tunnuksen käytöstä (1).

2.   

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva lisenssi, johon viitataan 49 artiklan 6 kohdassa, antaa unionille ainakin seuraavat oikeudet:

2.1   

sisäinen käyttö eli oikeus monistaa, jäljentää ja toimittaa tarjolle viestintä- ja näkyvyysmateriaalia unionin toimielimille ja virastoille, jäsenvaltioiden viranomaisille sekä näiden työntekijöille;

2.2   

viestintä- ja näkyvyysmateriaalin monistaminen millä tahansa keinoin ja missä tahansa muodossa, kokonaan tai osittain;

2.3   

viestintä- ja näkyvyysmateriaalin toimittaminen yleisölle kaikilla mahdollisilla viestintävälineillä;

2.4   

viestintä- ja näkyvyysmateriaalin (tai sen jäljennösten) jakaminen yleisölle kaikissa mahdollisissa muodoissa;

2.5   

viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin tallentaminen ja arkistointi;

2.6   

viestintä- ja näkyvyysmateriaalia koskevien oikeuksien alilisensointi kolmansille osapuolille.


(1)  EUVL C 271, 8.9.2012, s. 5.


LIITE X

RAHOITUSSOPIMUSTEN JA STRATEGIA-ASIAKIRJOJEN OSAT – 59 ARTIKLAN 1 JA 5 KOHTA

1.   

Asetuksen 59 artiklan 5 kohdan mukaisesti toteutettuja rahoitusvälineitä koskevien rahoitussopimusten vaaditut osat:

a)

investointistrategia tai -periaatteet, jotka kattavat toteuttamisjärjestelyt, tarjolle asetettavat rahoitustuotteet, kohderyhmänä olevat lopulliset vastaanottajat ja suunnitellun yhdistämisen avustukseen (tarpeen mukaan);

b)

toteutettavaa rahoitusvälinettä koskeva liiketoimintasuunnitelma tai vastaavat asiakirjat, jotka sisältävät arvion 58 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta odotetusta vipuvaikutuksesta;

c)

tulostavoitteet, jotka asianomaisella rahoitusvälineellä odotetaan saavutettavan asianomaista toimintalinjaa koskevien erityistavoitteiden ja tulosten edistämiseksi;

d)

määräykset sijoitusten toteuttamisen ja rahoitustoimien volyymin seurannasta, mukaan lukien rahoitusvälinettä koskeva raportointi holdingrahastolle ja hallintoviranomaiselle, 42 artiklan noudattamisen varmistamiseksi;

e)

tarkastusta koskevat vaatimukset, kuten vähimmäisvaatimukset rahoitusvälineen tasolla (ja tarvittaessa holdingrahaston tasolla) toteutettavasta dokumentoinnista 82 artiklan mukaisesti, ja tarvittaessa vaatimukset erillisen kirjanpidon pitämisestä eri tukimuotojen osalta 58 artiklan 6 kohdan mukaisesti, mukaan lukien määräykset ja vaatimukset jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten, komission tarkastajien ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen oikeudesta saada tutustua asiakirjoihin, jotta varmistetaan selkeä jäljitysketju;

f)

vaatimukset ja menettelyt ohjelmasta maksettavien rahoitusosuuksien hallinnoinnille 92 artiklan mukaisesti ja rahoitustoimien volyymia koskeville ennusteille, mukaan lukien vaatimukset varainhoitotilien tai erillisen kirjanpidon osalta, 59 artiklan mukaisesti;

g)

vaatimukset ja menettelyt 60 artiklassa tarkoitetulla tavalla kertyneiden korkotulojen ja muiden tuottojen hallinnoinnille, mukaan lukien sallitut varainhallintatoiminnot tai sijoitukset ja asianomaisten osapuolten velvollisuudet ja vastuualat;

h)

määräykset aiheutuneiden hallintokustannusten tai rahoitusvälineiden hallinnointipalkkioiden laskennasta ja maksamisesta 68 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti;

i)

määräykset rahastoista maksetusta tuesta saatavien varojen käyttämisestä uudelleen 62 artiklan mukaisesti ja toimintaperiaatteet rahastoista maksetun tuen poistamiseksi rahoitusvälineestä;

j)

ehdot ohjelmista rahoitusvälineille ja soveltuvin osin holdingrahastolle maksettujen rahoitusosuuksien mahdolliselle peruuttamiselle kokonaan tai osittain;

k)

määräykset sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineiden toteuttamisesta vastaavat elimet hallinnoivat rahoitusvälineitä itsenäisesti ja asiaankuuluvien ammatillisten vaatimusten mukaisesti ja toimivat yksinomaan niiden osapuolten edun mukaisesti, jotka maksavat rahoitusosuuksia rahoitusvälineeseen;

l)

määräykset rahoitusvälineen purkamisesta;

m)

muut ehdot ja edellytykset ohjelmasta rahoitusvälineeseen siirrettäville rahoitusosuuksille;

n)

ehdot ja edellytykset sen varmistamiseksi, että lopulliset vastaanottajat noudattavat sopimusjärjestelyjen ansiosta 50 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisia vaatimuksia asettaa pysyvä tiedotuskyltti sekä muita järjestelyjä, joilla varmistetaan 50 artiklan ja liitteen IX noudattaminen rahastoista saadun tuen esiin tuomisen osalta;

o)

rahoitusvälineiden toteuttamisesta vastaavien elinten arviointia ja valintaa koskevat määräykset, mukaan lukien kiinnostuksenilmaisupyynnöt tai julkisia hankintoja koskevat menettelyt (ainoastaan silloin kun rahoitusvälineet on järjestetty holdingrahaston kautta).

2.   

Asetuksen 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun strategia-asiakirjan (tarkoitettujen strategia-asiakirjojen) vaaditut osat:

a)

rahoitusvälineen investointistrategia tai -periaatteet, suunniteltuja velkatuotteita koskevat yleiset ehdot sekä tuen vastaanottajat ja kohteena olevat toimet;

b)

toteutettavaa rahoitusvälinettä koskeva liiketoimintasuunnitelma tai vastaavat asiakirjat, jotka sisältävät arvion 58 artiklassa tarkoitetusta odotetusta vipuvaikutuksesta;

c)

rahastoista maksetusta tuesta saatavien varojen käyttö ja uudelleenkäyttö 60 ja 62 artiklan mukaisesti;

d)

rahoitusvälineen toteuttamisen seuranta ja toteuttamista koskeva raportointi 42 ja 50 artiklan noudattamisen varmistamiseksi.


LIITE XI

HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMIEN JA NIIDEN LUOKITTELUN KESKEISET VAATIMUKSET – 69 ARTIKLAN 1 KOHTA

Taulukko 1 – Hallinto- ja valvontajärjestelmän keskeiset vaatimukset

 

Asianomaiset elimet/viranomaiset

1.

Asianmukainen toimintojen eriyttäminen ja kirjalliset järjestelyt välittävälle elimelle siirrettyjä raportointi-, valvonta- ja seurantatehtäviä varten

Hallintoviranomainen

2.

Asianmukaiset perusteet ja menettelyt toimien valintaa varten

Hallintoviranomainen (1)

3.

Asianmukainen tiedotus tuensaajille valittujen toimien tukeen sovellettavista edellytyksistä

Hallintoviranomainen

4.

Asianmukaiset hallinnon varmennukset, myös asianmukaiset menettelyt sen tarkistamiseksi, että kustannuksiin perustumattoman rahoituksen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen edellytykset täyttyvät

Hallintoviranomainen

5.

Tehokas järjestelmä, jolla varmistetaan, että kaikki jäljitysketjua varten tarvittavat asiakirjat säilytetään

Hallintoviranomainen

6.

Luotettava sähköinen järjestelmä (jossa on linkit sähköisiin tiedonvaihtojärjestelmiin tuensaajien kanssa) tietojen keräämiseksi, tallentamiseksi ja säilyttämiseksi seurantaa, arviointia, varainhoitoa, varmennuksia ja tarkastuksia varten, mukaan lukien asianmukaiset prosessit tietoturvan, tietojen koskemattomuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi ja käyttäjien todentamiseksi

Hallintoviranomainen

7.

Oikeasuhteisten petostentorjuntatoimenpiteiden tehokas toteutus

Hallintoviranomainen

8.

Asianmukaiset menettelyt johdon vahvistuslausuman laatimista varten

Hallintoviranomainen

9.

Asianmukaiset menettelyt sen vahvistamiseksi, että tileihin merkityt menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia

Hallintoviranomainen

10.

Asianmukaiset menettelyt maksatushakemusten ja tilityksen laatimista ja jättämistä ja tilien täydellisyyden, oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden vahvistamista varten

Hallintoviranomainen / kirjanpitotoiminnon toteuttava elin

11.

Asianmukainen tehtävien eriyttäminen ja toiminnallinen riippumattomuus tarkastusviranomaisen (ja soveltuvin osin minkä tahansa elimen, joka toteuttaa tarkastustyön tarkastusviranomaisen vastuulla ja johon tarkastusviranomainen tukeutuu ja jota se valvoo) ja muiden ohjelmasta vastaavien viranomaisten välillä ja kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien noudattaminen tarkastustoiminnassa

Tarkastusviranomainen

12.

Asianmukaiset järjestelmätarkastukset

Tarkastusviranomainen

13.

Toimien asianmukaiset tarkastukset

Tarkastusviranomainen

14.

Asianmukaiset tilintarkastukset

Tarkastusviranomainen

15.

Asianmukaiset menettelyt luotettavan tarkastuslausunnon antamiseksi ja vuotuisen tarkastuskertomuksen laatimiseksi

Tarkastusviranomainen


Taulukko 2 – Hallinto- ja valvontajärjestelmien luokittelu niiden tehokkaan toiminnan kannalta

Luokka 1

Toimii hyvin. Parannuksia ei tarvita tai tarvitaan vain pieniä parannuksia.

Luokka 2

Toimii. Joitakin parannuksia tarvitaan.

Luokka 3

Toimii osittain. Huomattavia parannuksia tarvitaan.

Luokka 4

Ei toimi olennaisilta osin.


(1)  Alueelliset viranomaiset tai elimet tämän asetuksen 29 artiklan 3 kohdan nojalla ja ohjauskomitea Interreg-asetuksen 22 artiklan 2 kohdan nojalla tapauksen mukaan.


LIITE XII

YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT JA MALLI SÄÄNTÖJENVASTAISUUKSISTA RAPORTOINTIA VARTEN – 69 ARTIKLAN 2 JA 12 KOHTA

1 jakso

Sääntöjenvastaisuuksista raportointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1.1   Ilmoitettavat sääntöjenvastaisuudet

Sääntöjenvastaisuudet, joista on raportoitava komissiolle 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti:

a)

sääntöjenvastaisuudet, joista toimivaltainen hallinnollinen tai oikeudellinen viranomainen on laatinut ensimmäisen kirjallisen arvioinnin, jossa on päätelty erityisten tietojen perusteella, että sääntöjenvastaisuus on tapahtunut, riippumatta mahdollisuudesta tarkistaa tätä päätelmää taikka kumota se hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn aikana esiin tulevien seikkojen perusteella;

b)

direktiivin (EU) 2017/1371 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut sääntöjenvastaisuudet, joiden vuoksi kansallisella tasolla on aloitettava hallinnollinen tai oikeudellinen menettely sen selvittämiseksi, onko kyseessä petos tai muu rikos, sekä niiden jäsenvaltioiden osalta, joita kyseinen direktiivi ei sido, yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyn yleissopimuksen (1) 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut sääntöjenvastaisuudet;

c)

konkurssia edeltävät sääntöjenvastaisuudet;

d)

yksittäiset sääntöjenvastaisuudet tai joukko sääntöjenvastaisuuksia, joista komissio esittää jäsenvaltiolle kirjallisen tietopyynnön jäsenvaltion raportoitua niistä.

1.2   Raportointivelvoitteesta vapautetut sääntöjenvastaisuudet

Seuraavista sääntöjenvastaisuuksista ei raportoida:

a)

sääntöjenvastaisuudet, jotka koskevat rahastoista maksettua alle 10 000 euron tukimäärää; tämä ei koske toisiinsa liittyviä sääntöjenvastaisuuksia, kun rahastoista maksetun tuen yhteenlaskettu määrä ylittää 10 000 euroa, vaikka mikään niistä ei yksinään ylittäisi kyseistä raja-arvoa;

b)

tapaukset, joissa sääntöjenvastaisuus muodostuu ainoastaan osarahoitettuun ohjelmaan sisältyvän toimen täydellisestä tai osittaisesta suorittamatta jättämisestä tuensaajan sellaisen konkurssin vuoksi, joka ei ole petollinen;

c)

tapaukset, jotka tuensaaja on saattanut vapaaehtoisesti hallintoviranomaisen tai kirjanpitotoiminnosta vastaavan viranomaisen tietoon ennen kuin kumpikaan viranomainen on sitä havainnut, joko ennen julkisen rahoitusosuuden maksamista tai sen jälkeen;

d)

tapaukset, jotka hallintoviranomainen havaitsee ja korjaa ennen sisällyttämistä komissiolle esitettävään maksatushakemukseen.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdan poikkeuksia ei sovelleta 1.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin sääntöjenvastaisuuksiin.

1.3   Raportoivan jäsenvaltion määrittäminen

Se jäsenvaltio, jossa sääntöjenvastaiset menot ovat aiheutuneet tuensaajalle ja jossa ne on maksettu toimen toteutuksen yhteydessä, on vastuussa sääntöjenvastaisuuden raportoinnista 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) kuuluvien ohjelmien osalta raportoivan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta ohjelman hallintoviranomaiselle ja tarkastusviranomaiselle.

1.4   Raportoinnin ajankohta

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava sääntöjenvastaisuuksista kahden kuukauden kuluessa sen vuosineljänneksen päättymisestä, jolloin sääntöjenvastaisuudet havaittiin, tai heti kun raportoiduista sääntöjenvastaisuuksista on saatavilla lisätietoja. Jos sääntöjenvastaisuuksilla voi olla vaikutuksia jäsenvaltion alueen ulkopuolella, jäsenvaltion on kuitenkin välittömästi raportoitava komissiolle havaituista tai oletetuista sääntöjenvastaisuuksista ja mainittava kaikki muut jäsenvaltiot, joita asia koskee.

1.5   Raportoitujen tietojen toimittaminen, käyttö ja käsittely

Jos tutkinta on kansallisten säännösten mukaan luottamuksellista, voidaan raportoida vain ne tiedot, joiden toimittamiselle toimivaltainen tuomioistuin tai muun elin antaa luvan kansallisten sääntöjen mukaisesti.

Tämän liitteen mukaisesti toimitettuja tietoja voidaan käyttää unionin taloudellisten etujen suojaamistarkoituksiin, erityisesti riskianalyysien laatimiseksi ja sellaisten järjestelmien kehittämiseksi, joiden ansiosta riskejä havaitaan tehokkaammin.

Näitä tietoja ei saa käyttää mihinkään muihin tarkoituksiin kuin unionin taloudellisten etujen suojaamiseen, elleivät tiedot toimittaneet viranomaiset ole antaneet nimenomaista suostumustaan.

Nämä tiedot kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin, eikä niitä saa paljastaa muille kuin niille henkilöille jäsenvaltioissa tai unionin toimielimissä, virastoissa, laitoksissa ja elimissä, joiden työtehtävät edellyttävät pääsyä näihin tietoihin.

2 jakso

Malli sähköistä raportointia varten sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmässä

 

Tunnistetiedot

Rahasto

Jäsenvaltio

Raportoiva viranomainen

Vuosi

Järjestysnumero

Ohjelmakausi

Kansallinen viitenumero

Laatimista koskevat tiedot

Ilmoittava viranomainen – koko nimi

Pyynnön kieli

Laatimisajankohta

Vuosineljännes

Erityispyyntö

Tarve tiedottaa muille maille

Muussa (muissa) tapauksessa (tapauksissa) löydetty henkilö

Tilanne

Asian käsittely

Asian käsittelyn päättäminen

Asian käsittelyn päättymispäivä

Henkilötiedot

Osallisina olevien henkilöiden tunnistaminen

Oikeushenkilö / luonnollinen henkilö

Oikeudellinen asema

Kansallisen henkilökortin numero

Yrityksen nimi / Sukunimi

Liikenimi / Etunimi

Emoyhtiön nimi / Itsenäinen etuliite

Katuosoite

Postinumero

Kaupunki

Alueyksikkö, jossa henkilö on rekisteröity

Jäsenvaltio

Asiaankuuluva NUTS-taso

Merkitty varainhoitoasetuksen (2) perusteella (135–145 artikla)

Perusteet henkilötietojen salassapidolle

 

Toimenpiteen kuvaus

CCI-koodi

Tarkoitus – CCI

Alueluokka tarvittaessa

Tavoite (Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin / Interreg)

Ohjelma

Ohjelman päättymispäivä

Komission päätöksen nro

Komission päätöksen pvm

Toimintapoliittinen tavoite

Toimintalinja

Erityistavoite

Alueyksikkö, jossa toimi toteutetaan

Jäsenvaltio

Soveltuva NUTS-taso

Toimivaltainen viranomainen

Toimikohtainen hanke

Hanke

Hanke

Hankkeen nimi

Hankkeen numero

Yhteisrahoitusosuus

Menojen kokonaismäärä

Sääntöjenvastaisten menojen kokonaismäärä

Sääntöjenvastaisuus

Sääntöjenvastaisuuteen viittaava tieto

Päivämäärä

Lähde

Rikotut säännökset

Unionin säännökset: Tyyppi, otsikko, viite, artikla ja kohta tapauksen mukaan

Kansalliset säännökset – Tyyppi, otsikko, viite, artikla ja kohta tapauksen mukaan

Muut osallistuvat valtiot

Jäsenvaltio(t)

Muu(t) kuin jäsenvaltio(t)

Tarkemmat tiedot sääntöjenvastaisuudesta

Sääntöjenvastaisuuden alkamispäivä

Sääntöjenvastaisuuden päättymispäivä

Sääntöjenvastaisuuden tyyppi – Luokitus

Sääntöjenvastaisuuden tyyppi – Luokka

Toimintatavat

Lisätietoja

Hallinnon tekemät havainnot

Sääntöjenvastaisuuden luokittelu

 

Direktiivin (EU) 2017/1371 mukaiset rikokset

Havaitseminen

 

Havaitsemispäivä (ensimmäinen hallinnollinen tai oikeudellinen päätelmä)

Syy valvonnan suorittamiseen (miksi)

Valvonnan typpi ja/tai menetelmä (miten)

Julkisen rahoitusosuuden maksamisen jälkeen suoritettu valvonta

Toimivaltainen viranomainen

OLAF-tapaus

OLAF-numero – Viite

OLAF-numero – Vuosi

OLAF-numero – Järjestys

Tilanne

Määrät yhteensä

Rahoitusvaikutus

Menot – EU:n rahoitusosuus

Menot – Kansallinen rahoitusosuus

Menot – Julkinen rahoitusosuus

Menot – Yksityinen rahoitusosuus

Menot – Yhteensä

Sääntöjenvastainen määrä – EU:n rahoitusosuus

Sääntöjenvastainen määrä – Kansallinen rahoitusosuus

Sääntöjenvastainen määrä – Julkinen rahoitusosuus

Josta maksamatta – EU:n rahoitusosuus

Josta maksamatta – Kansallinen rahoitusosuus

Josta maksamatta – Julkinen rahoitusosuus

Josta maksettu – EU:n rahoitusosuus

Josta maksettu – Kansallinen rahoitusosuus

Josta maksettu – Julkinen rahoitusosuus

Huomautukset

Seuraamukset

Menettelyt

Seuraamusten määräämiseksi käynnistetyt menettelyt

Menettelytyyppi

Menettelyn alkamispäivä

Menettelyn (odotettu) päättymispäivä

Menettelyn tilanne

Sanktiot

Seuraamukset

Seuraamukset – luokka

Seuraamukset – tyyppi

Sovelletut seuraamukset

Taloudellisiin seuraamuksiin liittyvät määrät

Menettelyn päättymispäivä

Huomautukset

Huomautukset

Huomautukset – Raportoiva viranomainen

Liitteet

Liitteet

Liitteiden kuvaus

Peruuttamispyyntö

Syyt peruuttamiselle

Syyt hylkäämiselle


(1)  EYVL C 316, 27.11.1995, s. 49.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


LIITE XIII

JÄLJITYSKETJUN OSAT – 69 ARTIKLAN 6 KOHTA

Komission 94 artiklan mukaisesti korvaaman yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuvan unionin rahoitusosuuden osalta vaaditaan ainoastaan III jaksossa esitetyt tekijät ja komission 95 artiklan mukaisesti korvaaman kustannuksiin perustumattoman rahoituksen osalta ainoastaan IV jaksossa esitetyt tekijät.

I   

Avustuksien jäljitysketjun pakolliset osat 53 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa esitetyssä muodossa:

1.

asiakirjat, joista on mahdollista tarkistaa, että hallintoviranomainen on soveltanut valintaperusteita, sekä asiakirjat, jotka liittyvät koko toimien valintaprosessiin ja hyväksyntään;

2.

asiakirja (avustussopimus tai vastaava), jossa vahvistetaan tuen edellytykset ja jonka ovat allekirjoittaneet tuensaaja ja hallintoviranomainen / välittävä toimielin;

3.

kirjanpitoaineisto tuensaajan toimittamista maksupyynnöistä sellaisina kuin ne on kirjattuina hallintoviranomaisen / välittävän toimielimen sähköisessä järjestelmässä;

4.

asiakirjat tarkastuksista, jotka koskevat 65 artiklassa, 66 artiklan 2 kohdassa ja 73 artiklan 2 kohdan h alakohdassa vahvistettuja siirtämättä jättämistä ja pysyvyyttä koskevia vaatimuksia;

5.

maksutosite julkisen maksuosuuden suorittamisesta tuensaajalle ja todiste maksun suorittamispäivästä;

6.

asiakirjat todisteiksi hallintoviranomaisen / välittävän toimielimen tekemistä hallinnollisista ja soveltuvin osin paikalla tehdyistä varmennuksista;

7.

tiedot tehdyistä tarkastuksista;

8.

asiakirjat hallintoviranomaisen / välittävän toimielimen toteuttamista jatkotoimista hallinnon varmennusten ja tarkastushavaintojen suhteen;

9.

asiakirjat, joista voidaan tarkastaa, että sovellettavaa lainsäädäntöä on noudatettu;

10.

tiedot tuotos- ja tulosindikaattoreista, joiden avulla voidaan seurata vastaavien tavoitteiden ja välitavoitteiden toteutumista;

11.

hallintoviranomaisen / välittävän toimielimen / kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen 98 artiklan 6 kohdan noudattamisen varmistamiseksi komissiolle ilmoittamiin menoihin tekemiin rahoitusoikaisuihin ja vähennyksiin liittyvät asiakirjat;

12.

muodoltaan 53 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen avustusten osalta laskut (tai vastaavalla tavalla todistusvoimaiset asiakirjat) ja tositteet siitä, että tuensaaja on maksanut ne, sekä tuensaajan kirjanpitoaineisto, joka liittyy komissiolle ilmoitettuihin menoihin;

13.

muodoltaan 53 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen avustusten osalta ja soveltuvin osin asiakirjat, joissa perustellaan yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen muodostamistapa; laskennan perusteena olevat kustannuserät; asiakirjat, jotka osoittavat muissa kustannuserissä ilmoitetut kustannukset, joihin sovelletaan kiinteää määrää; talousarvioesityksestä vastaavan hallintoviranomaisen selkeä hyväksyntä asiakirjalle, jossa vahvistetaan tuen edellytykset; asiakirjat bruttotyövoimakustannuksista ja tuntitaksan laskemisesta; kun käytetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja olemassa olevien menetelmien perusteella, asiakirjat, joissa vahvistetaan vastaavantyyppisten toimien ja mahdollisen olemassa olevan menettelyn edellyttämien asiakirjojen noudattaminen.

II   

Rahoitusvälineiden jäljitysketjun pakolliset osat:

1.

asiakirjat rahoitusvälineen perustamisesta, esimerkiksi rahoitussopimukset;

2.

asiakirjat, joissa yksilöidään kustakin ohjelmasta ja kunkin toimintalinjan mukaisesti rahoitusvälineeseen maksetut määrät, menot, jotka ovat tukikelpoisia kunkin ohjelman mukaisesti, sekä rahastoista maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot ja rahastojen varojen uudelleenkäyttö 60 ja 62 artiklan mukaisesti;

3.

rahoitusvälineen toimintaa koskevat asiakirjat, mukaan lukien seurantaan, raportointiin ja varmennuksiin liittyvät asiakirjat;

4.

asiakirjat, jotka koskevat ohjelman rahoitusosuuksien poistamista käytöstä ja rahoitusvälineen purkamista;

5.

hallintokustannuksia ja -palkkioita koskevat asiakirjat;

6.

lopullisten vastaanottajien toimittamat hakemuslomakkeet tai vastaavat sekä todentavat asiakirjat, mukaan lukien liiketoimintasuunnitelmat ja tarvittaessa aiempien vuosien tilinpäätökset;

7.

rahoitusvälineen toteuttamisesta vastaavien elinten tarkistuslistat ja raportit;

8.

vähämerkityksisen tuen yhteydessä tehdyt ilmoitukset;

9.

rahoitusvälineestä maksetun tuen yhteydessä allekirjoitetut sopimukset, mukaan lukien lopulliselle vastaanottajalle annettua pääomarahoitusta, lainoja, vakuuksia tai muita investointimuotoja koskevat sopimukset;

10.

näyttö siitä, että rahoitusvälineestä annettu tuki käytetään aiottuun tarkoitukseen;

11.

kirjanpito, joka koskee pääoman liikkeitä hallintoviranomaisen ja rahoitusvälineen välillä sekä rahoitusvälineen sisällä kaikilla tasoilla lopullisiin vastaanottajiin saakka, sekä vakuuksien osalta todisteet vakuutena olevien lainojen maksusta;

12.

erillinen kirjanpito tai erilliset kirjanpitokoodit rahoitusvälineen loppukäyttäjän hyväksi maksamasta ohjelman rahoitusosuudesta tai lopullisen vastaanottajan hyväksi sitomasta vakuudesta.

III   

Komission 94 artiklan mukaisesti suorittaman unionin rahoitusosuuden korvauksen jäljitysketjun pakolliset osat, jotka hallintoviranomainen / välittävä elin säilyttää:

1.

asiakirjat, jotka osoittavat komission ennakkohyväksynnän toimien tyypeille, yksikkökustannuksille, kertakorvauksille ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuville maksuille ja niihin liittyvien määrien määrittämiselle sekä menetelmille määrien tarkistamiseksi (ohjelman hyväksyntä tai muutos);

2.

asiakirjat, jotka osoittavat sellaiset kustannuserät ja laskentaperusteen muodostavat määrät, joihin sovelletaan kiinteämääräistä rahoitusta;

3.

asiakirjat, jotka osoittavat, että komission suorittaman korvauksen edellytykset täyttyvät;

4.

määrien mukauttamista osoittavat asiakirjat tarvittaessa;

5.

laskentamenetelmää osoittavat asiakirjat sovellettaessa 94 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohtaa;

6.

niiden toimien, jotka komission yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen perusteella suorittama unionin rahoitusosuuden korvaus kattaa, valintaan ja hyväksyntään liittyvät asiakirjat;

7.

asiakirja, jossa vahvistetaan tuen edellytykset ja jonka ovat allekirjoittaneet tuensaaja ja hallintoviranomainen / välittävä toimielin ja jossa mainitaan tuensaajille annettavan tuen muoto;

8.

asiakirjat, jotka osoittavat, että hallinnon varmennukset ja tarkastukset on suoritettu 94 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti;

9.

maksutosite julkisen maksuosuuden suorittamisesta tuensaajalle ja todiste maksun suorittamispäivästä.

IV   

Komission 95 artiklan mukaisesti suorittaman unionin rahoitusosuuden korvauksen jäljitysketjun pakolliset osat, jotka hallintoviranomainen / välittävä elin säilyttää:

1.

asiakirjat, jotka osoittavat komission ennakkohyväksynnän täytettäville edellytyksille tai saavutettaville tuloksille sekä vastaavat määrät (ohjelman hyväksyntä tai muutos);

2.

niiden toimien, jotka komission 95 artiklan perusteella (kustannuksiin perustumaton rahoitus) suorittama unionin rahoitusosuuden korvaus kattaa, valintaan ja hyväksyntään liittyvät asiakirjat;

3.

asiakirja, jossa vahvistetaan tuen edellytykset ja jonka ovat allekirjoittaneet tuensaaja ja hallintoviranomainen / välittävä elin ja jossa mainitaan tuensaajille annettavan tuen muoto;

4.

asiakirjat, jotka osoittavat, että hallinnon varmennukset ja tarkastukset on suoritettu 95 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

5.

maksutosite julkisen maksuosuuden suorittamisesta tuensaajalle ja todiste maksun suorittamispäivästä;

6.

edellytysten täyttämisen tai tulosten saavuttamisen osoittavat asiakirjat kussakin vaiheessa (jos ne toteutetaan asteittain) sekä ennen lopullisten menojen ilmoittamista komissiolle.


LIITE XIV

OHJELMISTA VASTAAVIEN VIRANOMAISTEN JA TUENSAAJIEN VÄLINEN SÄHKÖINEN TIEDONVAIHTOJÄRJESTELMÄ – 69 ARTIKLAN 8 KOHTA

1.   

Ohjelmista vastaavien viranomaisten vastuualat sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien ominaisuuksien suhteen

1.1   

Tietoturvan, tietojen koskemattomuuden ja luottamuksellisuuden sekä käyttäjien todentamisen varmistaminen 69 artiklan 6 kohdan, 69 artiklan 8 kohdan, 72 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 82 artiklan mukaisesti.

1.2   

Saatavuuden ja toiminnan varmistaminen tavanomaisen virka-ajan aikana ja sen ulkopuolella (teknisiä kunnossapitotoimia lukuun ottamatta).

1.3   

Sen varmistaminen, että järjestelmän tavoitteena on hyödyntää loogisia, yksinkertaisia ja intuitiivisia toimintoja ja rajapintaa.

1.4   

Seuraavien järjestelmän toimintojen käyttö:

a)

vuorovaikutteiset ja/tai järjestelmän esitäyttämät lomakkeet, jotka perustuvat menettelyn peräkkäisissä vaiheissa tallennettaviin tietoihin;

b)

automaattiset laskentatoiminnot soveltuvin osin;

c)

automaattiset upotetut tarkistustoiminnot, joilla vähennetään asiakirjojen tai tietojen toistuvaa vaihtoa niin paljon kuin on mahdollista;

d)

järjestelmän tuottamat ilmoitukset, joilla tuensaajalle ilmoitetaan, että tietyt toiminnot voidaan suorittaa;

e)

sähköinen seuranta, jonka avulla tuensaaja voi seurata hankkeen etenemistä;

f)

kaikki aiemmin saatavilla olleet tiedot ja asiakirjat, jotka on käsitelty sähköisessä tiedonvaihtojärjestelmässä.

1.5   

Tietojen järjestelmään tallentamisen ja järjestelmässä säilyttämisen varmistaminen siten, että tuensaajien 74 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamien maksatushakemusten hallinnon varmennukset ja tarkastukset ovat mahdollisia.

2.   

Ohjelmista vastaavien viranomaisten vastuualat asiakirjojen ja tietojen toimittamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen suhteen kaikessa tiedonvaihdossa

2.1   

Sellaisen sähköisen allekirjoituksen käytön varmistaminen, joka vastaa jotakin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 (1) määritellyistä sähköisen allekirjoituksen kolmesta tyypistä.

2.2   

Tuensaajan viranomaisille toimittamien ja niiltä vastaanottamien asiakirjojen ja tietojen toimituspäivän säilyttäminen.

2.3   

Pääsyn varmistaminen joko suoraan interaktiivisen käyttöliittymän (verkkosovelluksen) tai sellaisen teknisen käyttöliittymän kautta, joka mahdollistaa tietojen automaattisen synkronoinnin ja siirtämisen tuensaajien järjestelmien ja jäsenvaltioiden järjestelmien välillä.

2.4   

Yksilöiden yksityisyyden ja henkilötietojen suojan sekä oikeushenkilöiden kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden varmistaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (2) ja asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).


LIITE XV

SFC2021-JÄRJESTELMÄ: JÄSENVALTIOIDEN JA KOMISSION VÄLINEN SÄHKÖINEN TIEDONVAIHTOJÄRJESTELMÄ – 69 ARTIKLAN 9 KOHTA

1.   Komission vastuualat

1.1

Sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän, jäljempänä ’SFC2021-järjestelmä’, toiminnan varmistaminen kaikessa virallisessa tiedonvaihdossa jäsenvaltioiden ja komission välillä. SFC2021-järjestelmään on sisällyttävä tämän asetuksen mukaisesti vahvistetuissa malleissa määritetyt tiedot.

1.2

Sen varmistaminen, että SFC2021-järjestelmällä on seuraavat ominaisuudet:

a)

vuorovaikutteiset lomakkeet tai lomakkeet, jotka järjestelmä esitäyttää järjestelmään jo aiemmin tallennettujen tietojen perusteella;

b)

automaattiset laskentatoiminnot, kun ne vähentävät käyttäjien koodaustyötä;

c)

automaattiset upotetut tarkistustoiminnot, joilla tarkistetaan, ovatko toimitetut tiedot keskenään johdonmukaisia ja vastaavatko tiedot sovellettavia sääntöjä;

d)

järjestelmän luomat SFC2021-järjestelmän käyttäjille tarkoitetut varoitukset siitä, että tiettyjä toimintoja on mahdollista tai mahdotonta suorittaa;

e)

järjestelmään syötettyjen tietojen käsittelyn tilan sähköinen seuranta;

f)

historiatietojen saatavuus kaikista ohjelman osalta tallennetuista tiedoista;

g)

asetuksessa (EU) N:o 910/2014 tarkoitettujen sähköisten allekirjoitusten, joita voidaan käyttää todisteina oikeudellisissa menettelyissä, saatavuus.

1.3

Sellaisen tietotekniikkaa koskevan turvasäännöstön varmistaminen SFC2021-järjestelmää varten, jota sovelletaan järjestelmää käyttävään henkilöstöön asiaan liittyvien unionin sääntöjen, erityisesti komission päätöksen (EU, Euratom) 2017/46 (1) ja sen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

1.4

Yhden tai useamman henkilön nimeäminen vastaamaan SFC2021-järjestelmän tietoturvasäännöstön määrittelystä, ylläpidosta sekä sen moitteettoman soveltamisen varmistamisesta.

2.   Jäsenvaltioiden vastuualat

2.1

Sen varmistaminen, että 71 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyt ohjelmasta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset sekä tiettyjä tehtäviä hallintoviranomaisen tai tarkastusviranomaisen vastuulla suorittavaksi elimeksi 71 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti nimetyt tahot tallentavat SFC2021-järjestelmään ne tiedot, joiden siirtämisestä ne ovat vastuussa, sekä niiden mahdolliset päivitykset.

2.2

Sellaisten tietojen tarkistaminen, jotka on toimittanut eri henkilö kuin se, joka on tallentanut tiedot kyseistä tiedonsiirtoa varten.

2.3

Järjestelyjen toteuttaminen edellä mainittua tehtävien eriyttämistä varten SFC2021-järjestelmään automaattisesti liittyvien jäsenvaltion hallinnointi- ja valvontatietojärjestelmien kautta.

2.4

Henkilön tai henkilöiden nimeäminen vastaamaan käyttöoikeuksien hallinnasta seuraavien tehtävien täyttämiseksi:

a)

käyttöoikeutta hakevien käyttäjien tunnistaminen sekä sen varmistaminen, että asianomaiset käyttäjät ovat kyseisen organisaation palveluksessa;

b)

tiedottaminen käyttäjille heille kuuluvista järjestelmän turvallisuuden ylläpitoa koskevista velvoitteista;

c)

sen tarkastaminen, ovatko käyttäjät oikeutettuja vaadittuun käyttöoikeustasoon ottaen huomioon heidän tehtävänsä ja heidän hierarkkisen asemansa;

d)

käyttöoikeuksien lakkauttamisen pyytäminen, kun kyseiset käyttöoikeudet eivät ole enää tarpeen tai aiheellisia;

e)

ripeä ilmoittaminen sellaisista epäilyttävistä tapauksista, jotka voivat vaarantaa järjestelmän turvallisuuden;

f)

käyttäjien tunnistetietojen jatkuvan oikeellisuuden varmistaminen ilmoittamalla mahdollisista muutoksista;

g)

tarvittavista tietosuojaa ja liikesalaisuuksia koskevista varotoimista huolehtiminen unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisesti;

h)

kaikkien sellaisten muutosten ilmoittaminen komissiolle, jotka vaikuttavat jäsenvaltioiden viranomaisten tai SFC2021-järjestelmän käyttäjien kykyyn hoitaa 2.1 alakohdassa tarkoitetut tehtävät tai heidän henkilökohtaiseen kykyynsä hoitaa a–g alakohdassa tarkoitetut vastuualat.

2.5

Järjestelyjen toteuttaminen yksilöiden yksityisyyden ja henkilötietojen suojan sekä oikeushenkilöiden kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden noudattamiseksi direktiivin 2002/58/EY, asetuksen (EU) 2016/679 ja asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti.

2.6

SFC2021-järjestelmään pääsyä koskevien kansallisten, alueellisten tai paikallisten tietoturvasäännöstöjen hyväksyminen kaikkiin SFC2021-järjestelmää käyttäviin viranomaisiin sovellettavan riskinarvioinnin perusteella siten, että huomioon otetaan seuraavat seikat:

a)

tietoteknistä turvallisuutta koskevat näkökohdat työssä, jonka yksi tai useampi II jakson 2.4 kohdassa tarkoitettu käyttöoikeuksien hallinnoinnista vastaava henkilö suorittaa sovelluksen suorassa käytössä;

b)

SFC2021-järjestelmään 2.3 alakohdassa tarkoitetun teknisen käyttöliittymän kautta liitettyjä kansallisia, alueellisia ja paikallisia tietojärjestelmiä koskevat turvallisuustoimenpiteet, joiden avulla kyseiset järjestelmät voidaan mukauttaa SFC2012-järjestelmän turvallisuusvaatimuksiin. Näitä turvallisuustoimenpiteitä ovat seuraavat:

i)

fyysinen turvallisuus;

ii)

tietovälineiden ja käyttöoikeuksien valvonta;

iii)

tietojen tallentamisen valvonta;

iv)

käyttöoikeuksien ja salasanojen valvonta;

v)

seuranta;

vi)

liitäntä SFC2021-järjestelmään;

vii)

tietoliikenneinfrastruktuuri;

viii)

henkilöstöhallinto ennen työsuhdetta, työsuhteen aikana ja sen jälkeen;

ix)

häiriönhallinta.

2.7

Edellä 2.6 kohdassa tarkoitetun asiakirjan toimittaminen komissiolle pyynnöstä.

2.8

Henkilön tai henkilöiden nimeäminen vastaamaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten tietoturvasäännöstöjen ylläpidosta ja soveltamisen varmistamisesta ja toimimaan yhteystahona 1.4 kohdassa tarkoitetun komission nimeämän henkilön tai nimeämien henkilöiden kanssa.

3.   Komission ja jäsenvaltioiden yhteiset vastuualat

3.1

Järjestelmään pääsyn varmistaminen joko suoraan interaktiivisen käyttöliittymän (verkkosovelluksen) kautta tai sellaisen ennalta määritettyjä protokollia (www-sovelluspalveluja) käyttävän teknisen käyttöliittymän kautta, joka mahdollistaa tietojen automaattisen synkronoinnin ja siirtämisen jäsenvaltioiden tietojärjestelmien ja SFC2021-järjestelmän välillä.

3.2

Sen päivän vahvistaminen, jona jäsenvaltio toimittaa tiedot sähköisesti komissiolle tai komissio jäsenvaltiolle sähköisenä tietojenvaihtona ja jonka katsotaan olevan kyseisen asiakirjan toimituspäivä.

3.3

Sen varmistaminen, että virallisia tietoja vaihdetaan yksinomaan SFC2021-järjestelmän kautta, lukuun ottamatta ylivoimaisen esteen aiheuttamia poikkeustilanteita, että SFC2021-järjestelmään upotetuissa sähköisissä lomakkeissa annettuja tietoja, jäljempänä ’rakenteellinen data’, ei korvata rakenteettomalla datalla ja että epäjohdonmukaisuuksien ilmetessä rakenteellista dataa käytetään ensisijaisesti rakenteettomaan dataan nähden.

Jos ylivoimainen este, SFC2021-järjestelmän toimintahäiriö tai yhteyden puuttuminen SFC2021-järjestelmään kestää yli yhden työpäivän tietojen toimittamiselle asetettua lakisääteistä määräaikaa edeltävällä viimeisellä viikolla tai joulukuun 18 ja 26 päivän välisenä aikana tai viisi päivää muina ajankohtina, jäsenvaltion ja komission välinen tiedonvaihto voidaan suorittaa paperimuodossa käyttämällä tässä asetuksessa vahvistettuja malleja, jolloin asiakirjan toimituspäiväksi katsotaan postileiman päivä. Heti kun ylivoimaista estettä ei enää ole, asianomaisen osapuolen on viipymättä tallennettava SFC2021-järjestelmään tiedot, jotka on jo toimitettu paperimuodossa.

3.4

Sen varmistaminen, että noudatetaan SFC2021-portaalissa julkaistuja tietoturvaehtoja ja -edellytyksiä sekä tiedonsiirron varmistavia toimenpiteitä, joita komissio toteuttaa SFC2021-järjestelmässä, varsinkin 2.3 alakohdassa tarkoitetun teknisen käyttöliittymän käytön osalta.

3.5

Sellaisten turvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen, joiden tarkoituksena on suojata SFC2021-järjestelmään tallennettuja ja toimitettuja tietoja, ja kyseisten toimenpiteiden vaikuttavuuden varmistaminen.

3.6

SFC2021-tietoturvasäännöstön ja asianomaisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten tietoturvasäännöstöjen päivittäminen ja tarkistaminen vuosittain, kun tapahtuu teknologisia muutoksia tai kun todetaan uusia uhkia tai muita asiaan liittyviä kehityssuuntauksia.

(1)  Komission päätös (EU, Euratom) 2017/46, annettu 10 päivänä tammikuuta 2017, viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta Euroopan komissiossa (EUVL L 6, 11.1.2017, s. 40).


LIITE XVI

HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN KUVAUKSEN MALLI – 69 ARTIKLAN 11 KOHTA

1.   YLEISTÄ

1.1

Tietojen toimittaja:

Jäsenvaltio:

Ohjelman/ohjelmien nimet ja CCI-koodi(t): (kaikki hallintoviranomaisen kattamat ohjelmat, jos käytössä on yhteinen hallinto- ja valvontajärjestelmä):

Pääasiallisen yhteystahon nimi ja sähköpostiosoite: (kuvauksesta vastaava taho):

1.2

Toimitetut tiedot kuvaavat tilannetta: (pp/kk/vv).

1.3

Järjestelmän rakenne (yleiset tiedot sekä vuokaavio, joka kuvaa hallinto- ja valvontajärjestelmään kuuluvien viranomaisten/elinten välisen suhteen organisaatiossa).

1.3.1

Hallintoviranomainen (nimi, osoite ja hallintoviranomaisen yhteyspiste).

1.3.2

Välittävät elimet (nimet, osoitteet ja välittävien elinten yhteyspisteet).

1.3.3

Kirjanpitotoiminnon toteuttava elin (nimi, osoite ja hallintoviranomaisen tai kirjanpitotoiminnosta vastaavan ohjelmaviranomaisen yhteyspiste).

1.3.4

Ilmoittakaa, miten huolehditaan tehtävien erottamista koskevan periaatteen noudattamisesta ohjelmasta vastaavien viranomaisten välillä ja niiden sisällä.

2.   HALLINTOVIRANOMAINEN

2.1

Hallintoviranomainen – kuvaus sen toimien ja tehtävien järjestämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä 72–75 artiklan mukaisesti.

2.1.1

Hallintoviranomaisen status (kansallinen, alueellinen tai paikallinen julkinen elin tai yksityinen elin) sekä elin, jonka osa se on.

2.1.2

Hallintoviranomaisen suoraan suorittamien toimintojen ja tehtävien erittely.

2.1.3

Soveltuvin osin kaikkien hallintoviranomaisen siirtämien toimien ja tehtävien erittely kutakin välittävää elintä kohti, tiedot kyseisistä välittävistä elimistä ja tehtävien siirtämistapa. Viittaukset asiaa koskeviin asiakirjoihin (kirjalliset sopimukset).

2.1.4

Hallintoviranomaisen siirtämien toimien ja tehtävien valvontaa koskevat menettelyt, jos niitä on.

2.1.5

Järjestely, jolla varmistetaan, että asianmukainen riskinhallintamenettely toteutetaan tarvittaessa ja erityisesti, kun hallinto- ja valvontajärjestelmää muutetaan merkittävästi.

2.1.6

Hallintoviranomaisen organisaatiokaavio ja tiedot sen suhteesta mahdollisiin muihin sellaisiin elimiin tai (sisäisiin tai ulkoisiin) yksiköihin, jotka toteuttavat 72–75 artiklassa vahvistettuja toimintoja ja tehtäviä.

2.1.7

Hallintoviranomaisen eri toimintoihin kohdennettaviksi suunnitellut resurssit (sekä tarvittaessa tiedot suunnitellusta ulkoistamisesta ja sen soveltamisalasta).

3.   KIRJANPITOTOIMINNON TOTEUTTAVA ELIN

3.1

Kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen status ja kuvaus sen toimintojen järjestämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä.

3.1.1

Kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen status (kansallinen, alueellinen tai paikallinen julkinen elin tai yksityinen elin) sekä tarvittaessa elin, jonka osa se on.

3.1.2

Asetuksen 76 artiklassa tarkoitetun kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen toteuttamien toimintojen ja tehtävien kuvaus.

3.1.3

Kuvaus siitä, miten työ on järjestetty (työnkulku, menettelyt, sisäinen jako), mitä menettelyjä sovelletaan ja milloin, kuinka niitä valvotaan ym.

3.1.4

Eri kirjanpitotehtäviin kohdennettaviksi suunnitellut resurssit.

4.   SÄHKÖINEN JÄRJESTELMÄ

4.1

Sähköisen järjestelmän kuvaus, joka sisältää vuokaavion (keskitetty tai yhteinen verkkojärjestelmä tai hajautettu järjestelmä, jossa yksittäiset järjestelmät on liitetty toisiinsa). Järjestelmän avulla toteutetaan seuraavat toiminnot:

4.1.1

Kutakin toimea koskevien tietojen tallentaminen ja säilyttäminen tietokoneistetussa muodossa ja tarvittaessa tiedot yksittäisistä osallistujista ja indikaattoritietojen erittely, jos tästä säädetään tässä asetuksessa.

4.1.2

Sen varmistaminen, että kutakin toimea koskeva kirjanpitoaineisto tai koodit tallennetaan ja säilytetään ja että tämä aineisto tai koodit tukevat tietoja, joita edellytetään maksatushakemuksen ja tilityksen laatimiseen.

4.1.3

Komissiolle ilmoitettuja menoja ja tuensaajille maksettua vastaavaa julkista rahoitusosuutta koskevan kirjanpitoaineiston tai erillisten kirjanpitokoodien säilyttäminen.

4.1.4

Kaikkien 98 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti tilivuoden aikana peruutettujen ja tilityksestä 98 artiklan 6 kohdan mukaisesti vähennettyjen määrien sekä näiden peruutusten ja vähennysten perusteluiden tallentaminen.

4.1.5

Sen ilmoittaminen, toimivatko järjestelmät tehokkaasti ja voiko niihin luotettavasti tallentaa mainitut tiedot päivänä, jona tämä kuvaus kootaan 1.2 kohdan mukaisesti.

4.1.6

Kuvaus menettelyistä, joilla varmistetaan sähköisten järjestelmien turvallisuus, koskemattomuus ja luottamuksellisuus.

LIITE XVII

KUSTAKIN TOIMESTA SÄHKÖISESTI KIRJATTAVAT JA TALLENNETTAVAT TIEDOT – 72 ARTIKLAN 1 KOHDAN E ALAKOHTA

Tässä liitteessä vahvistetaan tiedot, jotka on kirjattava ilman, että edellytetään erityistä sähköisen järjestelmän rakennetta (esim. tässä liitteessä olevaan kohtaan sisältyvät tiedot voidaan eritellä useisiin tietokenttiin asianomaisessa sähköisessä järjestelmässä).

Taulukon ensimmäisen sarakkeen tietoja vaaditaan kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahastojen tukemien toimien osalta, jollei toisessa sarakkeessa toisin mainita. Ainoastaan kyseisen toimen kannalta merkitykselliset tietokentät olisi täytettävä. Rahoitusvälineitä koskevien toimien kohdalla tiedot jaksoissa, joissa nimenomaisesti viitataan rahoitusvälineisiin, on lisäksi kirjattava ja tallennettava.

Jos toimea tuetaan useammasta kuin yhdestä ohjelmasta, toimintalinjasta, rahastosta tai useammasta kuin yhdestä alueluokasta, tämän liitteen kentissä 28–123 tarkoitetut tiedot on kirjattava siten, että tiedot voidaan hakea ohjelman, toimintalinjan, rahaston ja alueluokan mukaan eriteltyinä.

Lisäksi tämän liitteen kentissä 46–152 tarkoitetut tiedot (42 artiklan ja liitteen VII mukaisiin raportointivaatimuksiin liittyvät tiedot) on kirjattava siten, että tiedot voidaan hakea erityistavoitteiden mukaan eriteltyinä.

Tietokentät

Rahastot, joista tietoja ei edellytetä

Tuensaajaa koskevat tiedot (1)  (2)

1.

Kunkin tuensaajan nimi ja yksilöllinen tunniste tarvittaessa

 

2.

Tieto siitä, onko tuensaaja julkis- vai yksityisoikeudellinen elin tai yhteisö, riippumatta siitä, onko se oikeushenkilö, tai luonnollinen henkilö. Jos kyseessä on luonnollinen henkilö, syntymäaika ja kansallisen henkilökortin numero. Jos kyseessä on julkis- tai yksityisoikeudellinen elin tai yhteisö, riippumatta siitä, onko se oikeushenkilö, alv- tai verotunniste

 

3.

Tiedot kaikista direktiivin (EU) 2015/849 3 artiklan 6 kohdassa määritellyistä mahdollisista tuensaajan tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista, eli etu- ja sukunimi (-nimet), syntymäpäivä(t) sekä alv- tai verotunnistenumero(t)

Jäsenvaltiot voivat täyttää tämän vaatimuksen käyttämällä direktiivin (EU) 2015/849 30 artiklassa tarkoitettuja rekistereissä säilytettyjä tietoja edellyttäen, että niihin sisältyy yksilöllinen tunnistenumero.

 

4.

Tieto siitä, onko tuensaaja tukea saava (valtiontuen yhteydessä) vai tukea myöntävä taho (vähämerkityksisen tuen yhteydessä )

 

5.

Ainoastaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien osalta tieto siitä, onko tuensaaja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden käynnistävä julkinen elin vai sen täytäntöönpanoon valittu yksityinen kumppani

 

6.

Ainoastaan pienhankerahastojen (Interreg) osalta tieto siitä, onko pienhankerahaston tuensaaja rajatylittävä oikeussubjekti, eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä vai oikeushenkilö

Ei sovelleta EAKR:n, Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään, EMKVR:ään, AMIF:ään, ISF:ään eikä BMVI:hin.

7.

Tuensaajan yhteystiedot

 

Tiedot tuensaajasta rahoitusvälineiden yhteydessä

8.

Tieto siitä, onko tuensaaja:

a)

elin, joka vastaa holdingrahaston täytäntöönpanosta, tai

b)

jos holdingrahastorakennetta ei ole, erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaava elin, tai

c)

jos hallintoviranomainen vastaa rahoitusvälineen suorasta täytäntöönpanosta, tiedot hallintoviranomaisesta

Toimea koskevat tiedot

9.

Toimen nimi ja yksilöllinen tunniste

 

10.

Toimen lyhyt kuvaus. Tieto siitä, mitä rahoitetaan, ja keskeiset tavoitteet

 

11.

Tieto siitä, kuuluuko toimi 94 tai 95 artiklan säännösten piiriin

 

12.

Tieto siitä, onko toimi strategisesti tärkeä toimi

 

13.

Tieto siitä, onko toimi BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan, ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan ja AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukainen vai jokin erityistoimi tai kyseisten asetusten liitteessä IV lueteltu toimi taikka operatiivinen tuki tai hätäapu

Ei sovelleta EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään eikä EMKVR:ään.

14.

Toimea koskevan hakemuksen jättämispäivä

 

15.

Tuen edellytykset vahvistavassa asiakirjassa ilmoitettu aloituspäivä

 

16.

Tuen edellytykset vahvistavassa asiakirjassa ilmoitettu päättymispäivä

 

17.

Tosiasiallinen päivä, jona toimi on saatu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan

 

18.

Tuen edellytykset vahvistavan asiakirjan julkaiseva elin

 

19.

Tuen edellytykset vahvistavan asiakirjan päivämäärä ja mahdollisten muutosten päivämäärä

 

20.

Tieto siitä, onko toimeen myönnettävä julkinen tuki valtiontukea

 

21.

Tieto siitä, onko toimeen myönnettävä julkinen tuki vähämerkityksistä tukea

 

22.

Tieto siitä, onko toimi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimi

 

23.

Tieto siitä, käyttävätkö tuensaaja tai muut unionin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti toimen täytäntöönpanosta vastaavat yhteisöt toimeksisaajia, ja jos käyttävät, tiedot seuraavista, kun vastaavat sopimukset on allekirjoitettu:

a)

kaikki toimeksisaajat, mukaan lukien toimeksisaajan/-saajien nimi ja alv- tai verotunnistenumero,

b)

ja direktiivin (EU) 2015/849 3 artiklan 6 kohdassa määritellyt toimeksisaajan tosiasialliset omistajat ja edunsaajat, eli näiden tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien etu- ja sukunimi(nimet), syntymäaika(-ajat) ja alv- tai verotunnistenumero(t), ja

c)

sopimukset (sopimuksen päivämäärä, nimi, viite ja sopimusarvo).

 

Jäsenvaltiot voivat täyttää b alakohdan vaatimuksen käyttämällä direktiivin (EU) 2015/849 30 artiklassa tarkoitettuja rekistereissä säilytettyjä tietoja edellyttäen, että niihin sisältyy yksilöllinen tunnistenumero.

Tämän kentän tietoja vaaditaan vain, jos kyse on unionin kynnysarvot ylittävistä julkisista hankintamenettelyistä.

 

24.

Tieto (3) siitä, käyttääkö toimeksisaaja kentässä 23 tarkoitettuja alihankkijoita, ja jos käyttää, tiedot seuraavista, kun vastaavat alihankintasopimukset on allekirjoitettu: kaikki (toimeksisaajan) hankinta-asiakirjoissa luetellut alihankkijat, eli nimi ja alv- tai verotunnistenumero sekä tiedot alihankintasopimuksista (sopimuksen päivämäärä, nimi, viite ja sopimusarvo).

Vaatimusta tietojen kirjaamisesta tähän kenttään sovelletaan vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

 

25.

Tieto siitä, ohjaako tuensaaja avustuksen edelleen muille yhteisöille toimen täytäntöönpanoa varten. Jos ohjaa, tiedot seuraavista: yhteisöjen nimi, alv- tai verotunnistenumero sekä tiedot niiden ja tuensaajan välisistä sopimuksista (sopimuksen tekopäivä, viite ja sopimuksen määrä).

 

26.

Ainoastaan, jos toimen kokonaiskustannukset (arvonlisävero mukaan luettuna) ovat yli 5 miljoonaa euroa, tieto siitä, onko tuensaajalle aiheutuneista menoista kannettava arvonlisävero kansallisen arvonlisäverolainsäädännön mukaan palautukseen oikeuttamaton (64 artiklan 1 kohdan c alakohta).

 

27.

Toimen valuutta (tuen edellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti).

 

28.

Sen ohjelman/niiden ohjelmien CCI-koodi, jo(i)sta toimea tuetaan.

 

29.

Sen ohjelman/niiden ohjelmien toimintalinja(t), jo(i)sta toimea tuetaan.

 

30.

Rahasto(t), jo(i)sta toimea tuetaan. Jos toimea tuetaan useista rahastoista tai muista unionin välineistä, tiedot jakautumisesta, suhteellisista määristä jne.

 

31.

Tieto siitä, osallistuuko jokin kolmas maa toimeen tai toteutetaanko se kolmannessa maassa. Siinä tapauksessa tieto siitä, mikä kolmas maa on kyseessä.

Ei sovelleta EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon eikä JTF:ään.

32.

Ainoastaan ESR+:n tuen osalta, josta säädetään 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti, elintarvikkeiden määrä, joka on:

a)

tuensaajan ostama, ja

b)

saatu ESR+-asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja

c)

toimitettu elimille, jotka jakavat elintarvikkeet loppukäyttäjille, ja

d)

jaettu loppukäyttäjille.

Ei sovelleta EAKR:ään, koheesiorahastoon, JTF:ään, EMKVR:ään, AMIF:ään, ISF:ään eikä BMVI:hin.

33.

Ainoastaan ESR+:n tuen osalta, josta säädetään 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti, perushyödykkeinä annettavan avun määrä, joka on:

a)

tuensaajan ostama; ja

b)

toimitettu elimille, jotka jakavat avun loppukäyttäjille; ja

c)

jaettu loppukäyttäjille.

Ei sovelleta EAKR:ään, koheesiorahastoon, JTF:ään, EMKVR:ään, AMIF:ään, ISF:ään tai BMVI:hin.

34.

Ainoastaan ESR+:n tuen osalta, josta säädetään 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti, loppukäyttäjille myönnettyjen ja toimitettujen ja heidän käyttämiensä arvoseteleiden tai korttien (tai muiden epäsuorien toimitusvälineiden) määrä sekä tiedot loppukäyttäjille toimitettuihin ja heidän käyttämiinsä arvoseteleihin tai kortteihin (tai muihin epäsuoriin toimitusvälineisiin) ladatun arvon aiheuttamien menojen kokonaismäärä.

Ei sovelleta EAKR:ään, koheesiorahastoon, JTF:ään, EMKVR:ään, AMIF:ään, ISF:ään tai BMVI:hin.

35.

Toimen alueluokka/-luokat

Ei sovelleta koheesiorahastoon, EMKVR:ään, AMIF:ään, ISF:ään tai BMVI:hin.

Tiedot rahoitusvälineitä koskevista toimista

36.

Tieto siitä, yhdistetäänkö rahoitusväline 58 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun avustusten muodossa olevaan ohjelmatukeen.

 

37.

Tieto siitä, onko rahoitusvälinettä koskeva toimi suoraan hallintoviranomaisen täytäntöönpanema vai onko sen täytäntöönpano hallintoviranomaisen vastuulla 59 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

 

38.

Tieto siitä, tapahtuuko rahoitusvälinettä koskevan toimen täytäntöönpano peräkkäisinä kausina, ja jos tapahtuu, tieto kyseisistä jaksoista alla olevan mukaisesti:

a)

2014–2020 ja 2021–2027

b)

2021–2027 ja vuoden 2027 jälkeen.

 

39.

Jos rahoitusväline on järjestetty holdingrahaston kautta, tiedot elimestä, joka vastaa erityisrahaston täytäntöönpanosta holdingrahaston yhteydessä

 

40.

Menettely rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavan elimen valitsemiseksi

 

41.

Rahoitusvälineen oikeudellinen asema, joko:

a)

ohjelman varojen sijoittaminen oikeushenkilön pääomaan; tai

b)

erillinen rahoituskokonaisuus tai varainhoitotilit.

 

42.

Tuensaajan yhteystiedot ja, jos rahoitusväline on perustettu yhdessä holdingrahaston kanssa, sen elimen yhteystiedot, joka vastaa erityisrahaston täytäntöönpanosta holdingrahaston yhteydessä.

 

43.

Hallintoviranomaisen ja holdingrahaston tai sellaisen erityisrahaston, jolla ei ole holdingrahastoa, täytäntöönpanosta vastaavan elimen välisen rahoitussopimuksen allekirjoituspäivä.

 

44.

Holdingrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen ja erityisrahaston täytäntöönpanosta vastaavan elimen välisen rahoitussopimuksen allekirjoituspäivä.

 

45.

Edellä 58 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ennakkoarvioinnin päättymispäivä.

 

Tiedot tukitoimityypeistä

46.

Tukitoimen toimintakenttää, tukimuotoa, alueellista täytäntöönpanomekanismia ja alueellista painopistettä, taloudellista toimintaa, sijaintia, sukupuolten tasa-arvon seurantaa ja tarvittaessa makroalue- ja merialuestrategioita koskevat koodit tämän asetuksen liitteen I ja EAKR- ja koheesiorahastoasetuksen liitteen VII sekä AMIF-, ISF- ja BMVI-asetusten liitteen VI nojalla

Ei sovelleta EMKVR:ään.

47.

ESR+:n toissijaisen teeman koodi(t) tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

Ei sovelleta EAKR:ään, koheesiorahastoon, JTF:ään, EMKVR:ään, AMIF:ään, ISF:ään eikä BMVI:hin.

48.

Toiminnan tyyppiä, täytäntöönpanoa ja aihealueita koskevat koodit AMIF-, ISF- ja BMVI -asetusten liitteen VI nojalla.

Ei sovelleta EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään, eikä EMKVR:ään.

Kaikkien toimien (muun muassa rahoitusvälineitä koskevien toimien) indikaattoreita koskevat tiedot

49.

Kunkin toimen kannalta merkityksellisen yhteisen ja/tai ohjelmakohtaisen tuotosindikaattorin yksilöllinen tunniste ja indikaattorin nimi.

 

50.

Kunkin tuotosindikaattorin osalta:

a)

mittayksikkö,

b)

tapauksen mukaan toimen tavoitearvo tarvittaessa eriteltynä sukupuolen mukaan,

c)

tähän mennessä toteutuneet kumulatiiviset arvot tapauksen mukaan ja tarvittaessa eriteltynä sukupuolen mukaan,

d)

toteutumissuhde (toteutunut arvo/tavoitearvo) tapauksen mukaan.

Ei sovelleta EMKVR:ään.

51.

Kunkin tuotosindikaattorin välitavoitearvo tapauksen mukaan ja tarvittaessa sukupuolen mukaan eriteltynä.

Ei sovelleta ESR+:n tukeen, jota myönnetään ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti, eikä EMKVR:ään, AMIF:ään, ISF:ään eikä BMVI:hin.

52.

Yksilöllinen tunniste ja indikaattorin nimi kunkin toimen kannalta merkityksellisen yhteisen ja/tai ohjelmakohtaisen tulosindikaattorin osalta.

 

53.

Indikaattorin jakauma, jos rahastokohtaisissa asetuksissa sitä nimenomaisesti edellytetään.

Ei sovelleta EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään eikä EMKVR:ään.

54.

Kunkin tulosindikaattorin mittayksikkö tarvittaessa.

Ei sovelleta EAKR:ään, koheesiorahastoon, JTF:ään eikä EMKVR:ään.

55.

Toimen kunkin tulosindikaattorin perus- ja tavoitearvo, tapauksen mukaan ja tarvittaessa eriteltynä sukupuolen mukaan sekä tähän mennessä saavutetut arvot ja tulosindikaattorin toteutumissuhde (toteutunut arvo/tavoitearvo).

Ei sovelleta EMKVR:ään

Perusarvo ei koske ESR+:aa, AMIF:ää, ISF:ää eikä BMVI:tä.

Toimien rahoitustiedot (toimeen sovellettavassa valuutassa)

56.

Tuen edellytykset vahvistavan asiakirjan viimeisimmässä versiossa hyväksytyn toimen tukikelpoiset kokonaiskustannukset.

 

57.

Tukikelpoiset kokonaiskustannukset, joiden osalta julkista rahoitusosuutta myönnetään.

 

58.

Rahastoista maksetun tai maksettavan tuen määrä.

 

Rahoitusvälineitä koskevien toimien rahoitustiedot (toimeen sovellettavassa valuutassa)

59.

Ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden määrä, joka on sidottu rahoitusvälineeseen ja hyväksytty tuen edellytykset vahvistavassa asiakirjassa (rahoitussopimus) ja josta

a)

julkisen rahoitusosuuden määrä;

b)

rahastojen rahoitusosuuden määrä rahaston mukaan eriteltynä.

 

60.

Rahastojen lisäksi käyttöön otettujen yksityisten ja julkisten varojen määrä tuotteittain: lainat; vakuudet; oman pääoman ehtoinen tai oman pääoman luonteinen rahoitus; avustukset rahoitusvälinettä koskevan toimen puitteissa.

 

61.

Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot.

 

62.

Pääomainvestointeihin käytetty rahastoista maksettujen korko- ja muiden tuottojen määrä, joka on käytetty tukikelpoisuusajan loppuun mennessä, sekä hallintomaksut ja korvaukset hallintokustannuksista.

 

63.

Rahastoista maksettujen korko- ja muiden tuottojen määrät, joita ei ole käytetty ennen tukikelpoisuusajan päättymistä.

 

64.

Rahastoista maksettu tuki, jota käytetään markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivien sijoittajien eriytettyyn kohteluun jakamalla riskit ja voitot asianmukaisesti.

 

65.

Rahastoista maksetusta tuesta palautuneet varat, joista pääoman takaisinmaksuja tai tuottoja tai muita tuloja.

 

66.

Tiedot rahastoista maksetusta tuesta palautuneiden varojen uudelleenkäytöstä tukikelpoisuusaikana edellyttäen, että seuraavia määriä varten on erilliset kirjanpidot:

a)

saman rahoitusvälineen tai muiden rahoitusvälineiden kautta lopullisiin vastaanottajiin tehtäviin lisäinvestointeihin uudelleen käyttäminen,

b)

rahastoista rahoitusvälineeseen maksetun rahoitusosuuden nimellisarvon pienenemisen aiheuttamien, negatiivisesta korosta johtuneiden tappioiden kattaminen, ja/tai

c)

kyseisiin lisäinvestointeihin liittyvät kaikki hallintokustannukset ja -maksut.

 

67.

Rahastoista maksettuun tukeen liittyvien palautuneiden varojen uudelleenkäyttö kahdeksan vuoden kuluessa tukikelpoisuusajan päättymisestä.

 

68.

Sellaisten lainojen ja lopullisiin vastaanottajiin tehtyjen oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten kokonaisarvo, joiden vakuutena on ohjelmamäärärahoja ja jotka on tosiasiallisesti maksettu lopullisille vastaanottajille.

 

69.

Tiedot seuraavista:

a)

rahastoista myönnettävän tuen lopullinen vastaanottaja, nimi (nimet) ja henkilökortin numero,

b)

direktiivin (EU) 2015/849 3 artiklan 6 kohdassa määritellyt lopullisen vastaanottajan mahdolliset tosiasialliset omistajat ja edunsaajat, eli etu- ja sukunimi (-nimet), syntymäpäivä(-t) sekä alv- tai verotunnistenumero(t),

c)

saadun tuen määrä (avustus, laina, taattu laina, oman pääoman ehtoinen rahoitus)

Jäsenvaltiot voivat täyttää b alakohdan vaatimuksen käyttämällä direktiivin (EU) 2015/849 30 artiklassa tarkoitettuja rekistereissä säilytettyjä tietoja edellyttäen, että niihin sisältyy yksilöllinen tunnistenumero.

 

Tuensaajalta saatuja maksatushakemuksia koskevat tiedot

70.

Tuensaajan kunkin maksatushakemuksen vastaanottopäivä.

 

71.

Tuensaajalle suoritetun viimeisen maksun päivämäärä (asiakirjan säilytysajan alkamispäivää varten).

 

72.

Tukikelpoisten menojen määrä kussakin tuensaajalle maksetussa maksatushakemuksessa sekä tuensaajalle suoritetun maksun päivämäärä.

 

73.

Kirjanpitojärjestelmään(-järjestelmiin) vietyjen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty tilivuotta koskevaan loppumaksua koskevaan maksatushakemukseen, ja suoritetun tai suoritettavan vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä.

 

74.

Ainoastaan sellaisten toimien osalta, joiden menot liittyvät toimiin, jotka kattavat useamman kuin yhden alueluokan, menojen jakautuminen määräsuhteen mukaisesti alueluokkiin.

Ei sovelleta ESR+:aan, EMKVR:ään, AMIF:ään, ISF:ään eikä BMVI:hin.

75.

Ainoastaan sellaisten toimien osalta, joiden menot liittyvät toimiin, joille maksetaan tukea yhdestä tai useammasta rahastosta tai yhdestä tai useammasta ohjelmasta ja muista unionin välineistä, menojen jakautuminen määräsuhteen mukaisesti kuhunkin rahastoon ja ohjelmaan tai ohjelmiin.

 

76.

Toimea koskevien hallinnollisten tarkastusten päivämäärät ja lyhyt kuvaus niiden tuloksista.

 

77.

Toimea koskevien paikan päällä tehtävien tarkastusten päivämäärät ja lyhyt kuvaus niiden tuloksista.

 

78.

Tarkastustyön tai varmennukset suorittava elin.

 

Tuensaajan jättämässä maksatushakemuksessa ilmoitettuja menoja koskevat tiedot – ainoastaan todellisiin kustannuksiin perustuvat menot

79.

Komissiolle ilmoitetut tukikelpoiset menot, jotka on määritetty tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella, sekä tarvittaessa luontoissuoritukset ja poistot.

 

80.

Julkinen rahoitusosuus, joka vastaa komissiolle ilmoitettuja tukikelpoisia menoja, jotka on määritetty tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen kustannusten perusteella, sekä tarvittaessa luontoissuoritukset ja poistot.

 

81.

Sopimustyyppi ja sopimusarvo, jos sopimuksen tekemiseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2014/23/EU (4), 2014/24/EU (5) tai 2014/25/EU (6) säännöksiä;

 

82.

Sopimuksen perusteella maksetut aiheutuneet tukikelpoiset menot, jos sopimukseen sovelletaan direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU tai 2014/25/EU säännöksiä.

 

83.

Käytetty hankintamenettely, jos sopimuksen tekemiseen sovelletaan direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU tai 2014/25/EU säännöksiä.

 

84.

Toimeksisaajan/-saajien ja alihankkijan/-hankkijoiden nimi ja alv- tai verotunnistenumero, jos sopimuksen tekemiseen sovelletaan direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU tai 2014/25/EU säännöksiä tai julkisia hankintoja koskevia kansallisia säännöksiä. (7)

 

85.

Käytetty hankintamenettely, sopimusarvo sekä sopimuksen perusteella maksetut aiheutuneet tukikelpoiset menot, jos sopimukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY (8) säännöksiä.

Ei sovelleta EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään eikä EMKVR:ään.

Tuensaajan kussakin maksatushakemuksessa ilmoittamia menoja koskevat tiedot – ainoastaan yksikkökustannuksiin perustuvat menot

86.

Yksikkökustannusten perusteella komissiolle ilmoitettujen tukikelpoisten menojen määrä.

 

87.

Julkinen rahoitusosuus, joka vastaa komissiolle ilmoitettuja tukikelpoisia menoja, jotka on määritetty yksikkökustannusten perusteella.

 

88.

Kunkin yksikkökustannuksen osalta käytettävän yksikön määritelmä.

 

89.

Toimitettujen yksiköiden määrä ilmoitettuna kutakin yksikköön sisältyvää erää koskevassa maksatushakemuksessa kunkin yksikkökustannuksen osalta.

 

90.

Yhden yksikön yksikkökustannukset.

 

Tuensaajan kussakin maksatushakemuksessa ilmoittamia menoja koskevat tiedot – ainoastaan kertakorvauksiin perustuvat menot

91.

Komissiolle ilmoitettujen tukikelpoisten menojen määrä määritettynä kertakorvausten perusteella.

 

92.

Julkinen rahoitusosuus, joka vastaa komissiolle ilmoitettuja tukikelpoisia menoja, jotka on määritetty kertakorvausten perusteella.

 

93.

Kunkin kertakorvauksen osalta sopimustasot (tuotokset ja tulokset), jotka ilmoitetaan sen asiakirjan mukaisesti, jossa vahvistetaan tuen edellytykset kertakorvauksina suoritettavien maksujen perusteena.

 

94.

Kunkin kertakorvauksen osalta vastaava määrä sen asiakirjan mukaisesti, jossa vahvistetaan tuen edellytykset.

 

Tuensaajan jättämässä maksatushakemuksessa ilmoitettuja menoja koskevat tiedot – ainoastaan kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuvat menot

95.

Komissiolle ilmoitettujen tukikelpoisten menojen määrä sekä tuen edellytykset vahvistavan asiakirjan mukainen kiinteämääräinen rahoitus.

 

96.

Julkinen rahoitusosuus, joka vastaa komissiolle ilmoitettuja tukikelpoisia menoja, jotka on määritetty kiinteämääräisen rahoituksen perusteella.

 

Tuensaajien maksatushakemuksissa ilmoittamia rahoitusvälineiden menoja koskevat tiedot

97.

Lopullisille vastaanottajille maksettu ohjelman rahoitusosuuden kokonaismäärä tuotteittain, kun kyseessä ovat lainat, oman pääoman ehtoiset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset:

a)

josta rahastojen rahoitusosuuden kokonaismäärä rahaston mukaan eriteltynä

b)

josta kansallisen julkisen yhteisrahoituksen kokonaismäärä

c)

josta kansallisen yksityisen yhteisrahoituksen kokonaismäärä.

 

98.

Vakuussopimuksia varten 68 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti varattu ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä:

a)

josta rahastojen rahoitusosuuden kokonaismäärä rahaston mukaan eriteltynä

b)

josta kansallisen julkisen yhteisrahoituksen kokonaismäärä.

 

99.

Ohjelman rahoitusosuuden kokonaismäärä, joka vastaa lopullisille vastaanottajille tai heidän hyväkseen suoritettuja maksuja, kun rahoitusvälineitä yhdistetään muihin unionin rahoitusosuuksiin yhtä rahoitusvälinettä koskevassa toimessa:

a)

josta rahastojen rahoitusosuuden kokonaismäärä rahaston mukaan eriteltynä

b)

josta kansallisen julkisen yhteisrahoituksen kokonaismäärä

c)

josta kansallisen yksityisen yhteisrahoituksen kokonaismäärä.

 

100.

Tieto hallintokustannusten ja -maksujen määrästä, kun holdingrahaston ja/tai erityisrahastojen täytäntöönpanosta vastaavat elimet valitaan suoraan tehtävällä sopimuksella, jolloin toisistaan erotetaan:

a)

holdingrahasto: rahoitustuotteittain, jotka toimivat holdingrahoitusrakenteessa

b)

erityisrahastot (jotka on perustettu holdingrahastorakenteen mukaisesti tai ilman sitä): rahoitustuotteittain.

 

101.

Hallintokustannusten ja -maksujen määrä, kun holdingrahaston ja/tai erityisrahastojen täytäntöönpanosta vastaavat elimet valitaan tarjouskilpailun perusteella.

 

Tiedot tilityksestä tehdyistä vähennyksistä

102.

Kunkin 98 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehdyn vähennyksen päivämäärä ja perustelu sekä tieto vähennystyypistä.

 

103.

Kunkin vähennyksen piiriin kuuluvien tukikelpoisten menojen kokonaismäärät (joista määrä, joka on oikaistu tarkastuksen perusteella).

 

104.

Kunkin vähennyksen piiriin kuuluvan julkisen rahoitusosuuden määrät (josta määrä, joka on oikaistu tarkastuksen perusteella).

 

Komissiolle jätettyjä maksatushakemuksia koskevat tiedot (euroina)

105.

Kunkin toimesta aiheutuneita tukikelpoisia menoja sisältävän maksatushakemuksen jättämispäivä.

 

106.

Tuensaajalle aiheutuneiden ja toimen toteutuksen yhteydessä maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä kussakin maksatushakemuksessa.

 

107.

Toimesta aiheutuneen julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä kussakin maksatushakemuksessa.

 

108.

Ainoastaan valtiontukitapauksissa, joissa maksetaan ennakkoa 91 artiklan 5 kohdan mukaisesti, tuensaajalle toimen aikana maksatushakemukseen sisältyvänä ennakkona maksettu määrä (päivämäärä ja määrä) .

 

109.

Ainoastaan valtiontukitapauksissa, joissa maksetaan ennakkoa 91 artiklan 5 kohdan mukaisesti, maksatushakemukseen sisältyvän ennakon määrä, joka katetaan tuensaajan kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisesta maksamilla menoilla.

 

110.

Ainoastaan valtiontukitapauksissa, joissa maksetaan ennakkoa 91 artiklan 5 kohdan mukaisesti, tuensaajalle toimen aikana maksatushakemukseen sisältyvänä ennakkona maksettu määrä, jota ei ole katettu tuensaajan maksamilla menoilla ja joiden osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt.

 

111.

Ainoastaan SEUT 107 artiklan mukaisissa tukijärjestelmissä, tuensaajalle tämän asetuksen 91 artiklan 6 kohdan nojalla tukijärjestelmien osalta maksetun julkisen rahoitusosuuden määrä.

 

Jäsenvaltion kussakin maksatushakemuksessa ilmoittamia menoja koskevat tiedot – ainoastaan menoihin, joihin myönnetään 94 artiklan mukaista unionin rahoitusosuutta

112.

Maksatushakemuksen kunkin menotyypin osalta päivämäärä, jona se maksettiin, ja jäsenvaltion tuensaajalle suorittaman korvauksen tyyppi.

 

113.

Jäsenvaltion suorittamien tarkastusten ja hallinnon tarkastusten päiväys ja lyhyt kuvaus, joiden tarkoituksena on tarkistaa, että komission suorittaman korvauksen edellytykset ovat täyttyneet.

 

114.

Ainoastaan 94 artiklan mukaisten tukikelpoisten menojen korvaamiseen 94 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen tai 94 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti ilmoitettujen tukikelpoisten menojen määrä, joka sisältyy kuhunkin maksatushakemukseen.

 

Jäsenvaltion kussakin maksatushakemuksessa ilmoittamia menoja koskevat tiedot – ainoastaan menoihin, joihin myönnetään 95 artiklan mukaista unionin rahoitusosuutta

115.

Tiedot siitä, minkätyyppistä korvausta jäsenvaltio maksaa tuensaajalle ja minkälaista tukea annetaan, sekä korvauksen päivämäärä.

 

116.

Jäsenvaltion suorittamien tarkastusten ja hallinnon tarkastusten päivämäärä ja lyhyt kuvaus, joiden tarkoituksena on yksinomaan tarkistaa, että komission suorittaman korvauksen edellytykset ovat täyttyneet.

 

117.

Ainoastaan 95 artiklan mukaisten tukikelpoisten menojen korvaamiseen 95 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen tai 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti ilmoitettujen tukikelpoisten menojen määrä, joka sisältyy kuhunkin maksatushakemukseen

 

Komissiolle jätettyjä maksatushakemuksia koskevat tarkemmat tiedot (euroina) rahoitusvälineiden osalta

118.

Tukikelpoisina menoina 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettu tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksia varten varattu ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä.

 

119.

Tukikelpoisina menoina 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettu tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksia varten varattu julkisen rahoitusosuuden määrä.

 

120.

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty rahoitusvälineeseen maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä.

 

121.

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty rahoitusvälineeseen maksetun julkisen rahoitusosuuden määrä.

 

122.

Tukikelpoisina menoina maksatushakemuksiin 92 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti sisällytetty tosiasiallisesti maksettu tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksia varten varattu ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä.

 

123.

Tukikelpoisina menoina maksatushakemuksiin 92 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti sisällytetty tosiasiallisesti maksettu tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksia varten varattu vastaavan julkisen rahoitusosuuden määrä.

 

Komissiolle 98 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla toimitettavia tilityksiä koskevat tiedot (euroina)

124.

Kunkin toimeen liittyviä menoja sisältävän kirjanpidon toimituspäivä.

 

125.

Kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen kirjanpitojärjestelmään viemä toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty tilitykseen.

 

126.

Kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen kirjanpitojärjestelmään viemä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää vastaava toimen täytäntöönpanon yhteydessä maksetun tai maksettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä, joka on sisällytetty tilitykseen.

 

127.

Kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen kirjanpitojärjestelmään viemä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää vastaava tuensaajalle maksettujen maksujen kokonaismäärä, joka on sisällytetty tilitykseen.

 

128.

Tilivuoden aikana peruutetun toimen tukikelpoiset kokonaismenot, jotka sisältyvät tilitykseen.

 

129.

Toimen täytäntöönpanon yhteydessä maksetun tai maksettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä, joka vastaa tilivuoden aikana peruutetun toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärää, joka sisältyy tilitykseen.

 

130.

Toimen kokonaismenot, jotka on vähennetty tilityksestä 98 artiklan 6 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti tilitystä vastaavana tilivuonna (joista tarkastusten tuloksena oikaistut määrät).

 

Komissiolle 98 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla toimitettuja tilityksiä koskevat tarkemmat tiedot rahoitusvälineiden osalta (euroina)

131.

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty rahoitusvälineisiin maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä.

 

132.

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty rahoitusvälineeseen maksetun julkisen rahoitusosuuden määrä.

 

133.

Tukikelpoisina menoina tilitykseen sisältyvä tosiasiallisesti maksettu tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksia varten varattu ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä.

 

134.

Tukikelpoisina menoina tilitykseen sisältyvä tosiasiallisesti maksettu tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksia varten varattu vastaavan julkisen rahoitusosuuden määrä.

 

Tietyntyyppisiä menoja koskevat tiedot

135.

ESF+:sta 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisrahoitettujen EAKR-tyyppisten menojen määrä, joka on maksettu tai maksettava.

Ei sovelleta EAKR:ään, koheesiorahastoon, JTF:ään, EMKVR:ään, AMIF:ään, , ISF:ään eikä BMVI:hin.

136.

EAKR:stä 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisrahoitettujen ESR+-tyyppisten menojen määrä, joka on maksettu tai maksettava.

Ei sovelleta ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään, EMKVR:ään, AMIF:ään ISF:ään, eikä BMVI:hin.

137.

Maan hankinnasta 64 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla aiheutuneiden ja maksettujen menojen määrä ja maan hankintaan liittyvä määrä 64 artiklan 1 kohdan nojalla sekä ja tarvittaessa perusteet enimmäismäärien ylittämiseen.

 

138.

Toimeen maksettujen luontoissuoritusten määrä.

 

139.

Sellaisten poistokustannusten määrä, joista ei ole suoritettu laskuilla osoitettavissa olevaa rahakorvausta toimesta.

 

140.

EAKR:stä tai tapauksen mukaan unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä Interreg-ohjelman pienhankerahastoon myönnettävän rahoitusosuuden määrä.

Ei sovelleta ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään, EMKVR:ään, AMIF:ään, ISF:ään eikä BMVI:hin.

141.

Operatiivisesta tuesta BMVI-asetuksen 16 artiklan 1 kohdan (ja vain Liettuan osalta BMVI-asetuksen 17 artiklan 3 kohdan), ISF-asetuksen 16 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 21 artiklan 1 kohdan nojalla aiheutuneiden ja maksettujen menojen määrä.

Ei sovelleta EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään eikä EMKVR:ään.

142.

Laitteista, kulkuneuvoista tai turvallisuuden kannalta olennaisten laitosten rakentamisesta ISF-asetuksen 13 artiklan 7 kohdan nojalla aiheutuneiden ja maksettujen menojen määrä.

Ei sovelleta EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon, JTF:ään, EMKVR:ään, AMIF:ään eikä BMVI:hin.


(1)  Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen (Interreg) tapauksessa tuensaajien on ilmoitettava myös johtava tuensaaja ja muut tuensaajat.

(2)  Tuensaaja kattaa tarvittaessa muita elimiä, joille aiheutuu toimesta menoja, joita käsitellään tuensaajalle aiheutuneina menoina.

(3)  Tämän kentän tiedot vaaditaan ainoastaan alihankinnan ensimmäisellä tasolla ja vain, jos toimeksisaajaa koskevat tiedot kirjataan kenttään 23, ja vain alihankintasopimuksista, joiden kokonaisarvo on yli 50 000 euroa.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1.).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(7)  Tämän kentän tiedot vaaditaan vain, jos tiedot kirjataan kenttiin 23 tai 24.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).


LIITE XVIII

JOHDON VAHVISTUSLAUSUMAN MALLI – 74 ARTIKLAN 1 KOHDAN F ALAKOHTA

Minä allekirjoittanut/Me allekirjoittaneet (sukunimi(-nimet), etunimi(-nimet), asema(t) tai tehtävä(t)), ohjelman (ohjelman nimi ja CCI-koodi) hallintoviranomaisen päällikkö,

30 päivänä kesäkuuta päättyneen tilivuoden (vuosi) aikana tapahtuneen (ohjelman nimi) toteuttamisen perusteella, oman arvioni / oman arviomme perusteella sekä kaikkien niiden tietojen perusteella, jotka olivat käytettävissäni/käytettävissämme päivänä, jona tilitys toimitettiin komissiolle, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (1) 74 artiklan mukaiset hallintoa koskevat tarkastukset sekä tarkastukset liittyen menoihin, jotka on esitetty komissiolle toimitetuissa maksatushakemuksissa 30. kesäkuuta … (vuosi) päättyneen tilivuoden osalta,

sekä asetuksessa (EU) 2021/1060 määritettyjen velvoitteideni/velvoitteidemme perusteella

vakuutan/vakuutamme täten seuraavaa:

a)

tilitystiedot on esitetty asianmukaisesti, täydellisesti ja täsmällisesti asetuksen (EU) 2021/1060 98 artiklan mukaisesti,

b)

tilitykseen kirjatut menot ovat sovellettavan lainsäädännön mukaiset, ja ne käytettiin aiottuun tarkoitukseen.

Vakuutan/Vakuutamme, että lopullisissa tilintarkastuskertomuksissa tai tarkastuskertomuksissa havaitut sääntöjenvastaisuudet, jotka liittyvät tilivuoteen, on käsitelty asianmukaisesti tilityksessä erityisesti 98 artiklan noudattamiseksi tilityksen toimittamisen osalta. Vakuutan/Vakuutamme myös, että menot, joiden laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden arviointi on meneillään, on jätetty tilityksestä pois, kunnes ne on todettu laillisiksi ja sääntöjenmukaisiksi ja voidaan sisällyttää jotakin seuraavaa tilivuotta koskevaan maksatushakemukseen.

Lisäksi vakuutan/vakuutamme, että indikaattoreihin, välitavoitteisiin sekä edistymiseen liittyvät tiedot pitävät paikkansa.

Vahvistan/vahvistamme, että käyttöön on otettu toimivat ja oikeasuhteiset petostentorjuntatoimenpiteet ja että niissä otetaan huomioon havaitut riskit.

Lisäksi vahvistan/vahvistamme, että tiedossani/tiedossamme ei ole mitään salassa pidettyjä maineseikkoja, jotka liittyvät ohjelman toteuttamiseen.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/160, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).


LIITE XIX

VUOTUISEN TARKASTUSLAUSUNNON MALLI – 77 ARTIKLAN 3 KOHDAN A ALAKOHTA

Vastaanottaja: Euroopan komissio, pääosasto [asianomais(t)en pääosasto(je)n nimi]

1.   JOHDANTO

Minä, allekirjoittanut, joka edustan [tarkastusviranomaisen nimi] riippumattomasti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (1) 71 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, olen tarkastanut

i)

1 päivänä heinäkuuta … [vuosi] alkanutta ja 30 päivänä kesäkuuta … [vuosi+1] päättynyttä tilivuotta koskevan ja …päivänä …kuuta … [komissiolle toimitetun tilityksen päiväys] päivätyn tilityksen, jäljempänä ’tilitys’,

ii)

niiden menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden, joiden osalta komissiolta on pyydetty korvausta kyseiseltä tilivuodelta (ja jotka sisältyvät tilitykseen), ja

iii)

hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toiminnan sekä todentanut ohjelmaan [ohjelman nimi, CCI-koodi], jäljempänä ’ohjelma’, liittyvän johdon vahvistuslausuman

77 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen tarkastuslausunnon antamista varten.

2.   HALLINTOVIRANOMAISEN VASTUUALAT

[Hallintoviranomaisen nimi], joka on nimetty ohjelman hallintoviranomaiseksi, vastaa hallinto- ja valvontajärjestelmän moitteettomasta toiminnasta 72–75 artiklassa vahvistettujen toimintojen ja tehtävien suhteen.

Lisäksi [hallintoviranomaisen tai tarvittaessa kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen nimi] vastaa tilien täydellisyyden, oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden vahvistamisesta asetuksen (EU) 2021/1060 76 artiklassa (ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 (2) , (3) 46 artiklassa) edellytetyllä tavalla.

Lisäksi asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan mukaisesti on hallintoviranomaisen vastuulla vahvistaa, että tileihin kirjatut menot ovat laillisia, sääntöjenmukaisia ja sovellettavan lainsäädännön mukaisia.

3.   TARKASTUSVIRANOMAISEN VASTUUALAT

Asetuksen (EU) 2021/1060 77 artiklan mukaisesti vastuullani on esittää riippumattomasti lausunto tilien täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta sekä siitä, ovatko tilitykseen sisältyvät menot, joista komissiolta on pyydetty korvausta, lailliset ja sääntöjenmukaiset ja toimiiko käyttöön otettu hallinto- ja valvontajärjestelmä moitteettomasti.

Vastuullani on myös sisällyttää lausuntoon lausuma siitä, asettaako tarkastustyö johdon vahvistuslausumassa esitetyt vakuutukset epäilyksenalaisiksi.

Ohjelman tarkastukset tehtiin tarkastusstrategian mukaisesti, ja niissä noudatettiin kansainvälisesti hyväksyttyjä tilintarkastusstandardeja. Kyseisten standardien mukaan tarkastusviranomaisen on noudatettava eettisiä vaatimuksia sekä suunniteltava ja toteutettava tarkastustyö kohtuullisen varmuuden saamiseksi tarkastuslausuntoa varten.

Tarkastukseen sisältyy menettelyjä, joiden tarkoituksena on saada riittävä ja asianmukainen näyttö jäljempänä esitetyn lausunnon tueksi. Toteutetut menettelyt riippuvat tarkastajan ammatillisesta harkinnasta, mukaan lukien arviointi olennaisen sääntöjen noudattamatta jättämisen riskistä, riippumatta siitä, onko noudattamatta jättämisen syynä petos vai virhe. Katson, että toteutetut tarkastusmenettelyt ovat olosuhteet huomioon ottaen asianmukaiset ja täyttävät asetuksen (EU) 2021/1060 vaatimukset.

Katson, että hankittu tarkastusnäyttö on riittävä ja asianmukainen lausunnon antamisen perustaksi, [jos tarkastuksen sisältöä on rajoitettu:] lukuun ottamatta 4 kohdassa ”Tarkastuksen rajoittaminen” mainittuja seikkoja.

Tiivistelmä ohjelmaa koskevien tarkastusten pääasiallisista havainnoista on esitetty liitteenä olevassa asetuksen (EU) 2021/1060 77 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisessa vuotuisessa tarkastuskertomuksessa.

4.   TARKASTUKSEN RAJOITTAMINEN

joko

Tarkastuksen sisältöä ei ollut rajoitettu.

tai

Tarkastuksen sisältöä rajoittivat seuraavat tekijät:

a)

b)

c)

[Huom. Ilmoittakaa tarkastuksen laajuuteen mahdollisesti vaikuttaneet tekijät, kuten todentavien asiakirjojen puute ja vireillä olevat oikeudenkäynnit, ja arvioikaa jäljempänä kohdassa ”Varauksellinen lausunto” menojen määrä ja rahastoista saadun tuen rahoitusosuus, joihin tämä kohdistuu, sekä tarkastuslausunnon sisällön rajoituksen vaikutukset. Lisäselvityksiä voidaan tarvittaessa esittää vuotuisessa tarkastuskertomuksessa.]

5.   LAUSUNTO

joko

(Varaukseton lausunto)

Toteutetun tarkastuksen perusteella katson seuraavaa:

1)

Tilitys

tilityksen tiedot ovat oikeat ja riittävät;

2)

Tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus

tilitykseen sisältyvät menot ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset (4),

3)

Tarkastuslausunnon antamispäivänä käytössä ollut hallinto- ja valvontajärjestelmä

hallinnointi- ja valvontajärjestelmä toimii moitteettomasti

Katson, että tarkastus ei aseta johdon vahvistuslausuman vakuutuksia kyseenalaisiksi.

tai

(Varauksellinen lausunto)

Toteutetun tarkastuksen perusteella katson seuraavaa:

1)

Tilitys

tilitys antaa oikean ja riittävän kuvan [jos tilejä koskee varaus, lisätään seuraava teksti:] lukuun ottamatta seuraavia olennaisia näkökohtia: …

2)

Tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus

tilitykseen sisältyvät menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia [jos tilejä koskee varaus, lisätään seuraava teksti:] lukuun ottamatta seuraavia näkökohtia: …

Varauksen vaikutus on rajallinen [tai merkittävä], ja se vastaa … (määrä euroina tilitykseen sisältyvien menojen kokonaismäärästä)

3)

Tarkastuslausunnon antamispäivänä käytössä ollut hallinto- ja valvontajärjestelmä

Käytössä oleva hallinto- ja valvontajärjestelmä toimii moitteettomasti [jos hallinto- ja valvontajärjestelmää koskee varaus, lisätään seuraava teksti:] lukuun ottamatta seuraavia näkökohtia (5): …

Varauksen vaikutus on rajallinen [tai merkittävä] ja se vastaa … (määrä euroina tilitykseen sisältyvien menojen kokonaismäärästä).

Katson, että tarkastus ei aseta johdon vahvistuslausuman vakuutuksia kyseenalaisiksi/asettaa johdon vahvistuslausuman vakuutukset kyseenalaisiksi [tarpeeton yliviivataan].

[Jos tarkastus asettaa johdon vahvistuslausuman vakuutukset kyseenalaisiksi, tarkastusviranomainen esittää tässä kohdassa kyseiseen päätelmään johtaneet seikat.]

tai

(Kielteinen lausunto)

Toteutetun tarkastuksen perusteella katson seuraavaa:

i)

tilitys antaa oikean ja riittävän kuvan / ei anna oikeaa ja riittävää kuvaa [tarpeeton yliviivataan]; ja/tai

ii)

tilitykseen sisältyvät menot, joista komissiolta on pyydetty korvausta, ovat/eivät ole lailliset ja asianmukaiset [tarpeeton yliviivataan]; ja/tai

iii)

käyttöön otettu hallinto- ja valvontajärjestelmä toimii/ei toimi [tarpeeton yliviivataan] moitteettomasti.

Tämä kielteinen lausunto perustuu seuraaviin seikkoihin:

tileihin liittyvien olennaisten seikkojen osalta:

ja/tai [tarpeeton yliviivataan]

niiden tilitykseen sisältyvien menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien olennaisten seikkojen osalta, joista komissiolta on pyydetty korvausta:

ja/tai [tarpeeton yliviivataan]

hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toimintaan liittyvien olennaisten seikkojen osalta (6):

Toteutettu tarkastus antaa aihetta epäillä johdon vahvistuslausuman vakuutuksia seuraavilta osin:

[Tarkastusviranomainen voi kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti lisätä myös tiettyä kysymystä koskevan tarkennuksen, joka ei vaikuta lausuntoon. Poikkeustapauksissa myös kannanotosta pidättäytymistä voidaan harkita (7) .]

Päivämäärä:

Allekirjoitus:

______________


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 94).

(3)  Lisätään, jos kyse on Interreg-ohjelmista.

(4)  Lukuun ottamatta niitä Interreg-ohjelmia, jotka kuuluvat komission laatimaan toimien tarkastusten vuotuiseen otokseen Interreg-asetuksen 48 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(5)  Jos vaikutus kohdistuu hallinto- ja valvontajärjestelmään, eritelkää elin tai elimet sekä järjestelmien osat, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia ja/tai toimineet moitteettomasti, paitsi silloin kun nämä tiedot on jo selvästi esitetty vuotuisessa tarkastuskertomuksessa ja lausunnon kohdassa viitataan niihin tämän kertomuksen kohtiin, joissa kyseiset tiedot on esitetty.

(6)  Jos vaikutus kohdistuu hallinto- ja valvontajärjestelmään, eritelkää elin tai elimet sekä järjestelmien osat, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia ja/tai toimineet moitteettomasti, paitsi silloin kun nämä tiedot on jo selvästi esitetty vuotuisessa tarkastuskertomuksessa ja lausunnon kohdassa viitataan niihin tämän kertomuksen kohtiin, joissa kyseiset tiedot on esitetty.

(7)  Tällaisten poikkeustapausten on liityttävä ennakoimattomiin ulkoisiin tekijöihin, jotka eivät kuulu tarkastusviranomaisen toimivallan piiriin.


LIITE XX

VUOTUISEN VALVONTAKERTOMUKSEN MALLI – 77 ARTIKLAN 3 KOHDAN B ALAKOHTA

1.   Johdanto

1.1

Kertomuksesta vastaava tarkastusviranomainen ja muut sen valmisteluun osallistuneet elimet.

1.2

Viiteajanjakso (tilivuosi).

1.3

Tarkastusjakso (tarkastuksen tekemisen ajankohta).

1.4

Tiedot kertomuksen kattamasta ohjelmasta / kattamista ohjelmista ja sen/niiden hallintoviranomaisista. Jos kertomus kattaa useamman kuin yhden ohjelman tai rahaston, tiedot on jaoteltava ohjelma- ja rahastokohtaisesti. Niiden kussakin kohdassa on esitettävä nimenomaan kyseistä ohjelmaa ja/tai rahastoa koskevat tiedot.

1.5

Kuvaus kertomuksen valmisteluun ja vastaavan tarkastuslausunnon laadintaan liittyvistä vaiheista.

Tämä kohta mukautetaan Interreg-ohjelmiin Interreg-ohjelmiin sovellettavien toimien tarkastuksia koskevien, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 (1), jäljempänä ’Interreg-asetus’, 49 artiklassa vahvistettujen erityisten sääntöjen perusteella, jotta voidaan kuvailla kertomuksen valmistelemiseksi toteutetut vaiheet.

2.   Hallinnointi- ja valvontajärjestelmän (-järjestelmien) merkittävät muutokset

2.1

Tiedot hallintoviranomaisen vastuualueisiin liittyvien hallinnointi- ja valvontajärjestelmien mahdollisista merkittävistä muutoksista ja erityisesti tehtävien siirtämisestä välittäville elimille tai kirjanpitotoiminnosta vastaavalle elimelle sekä tarkastusviranomaisen tarkastustyöhön perustuva vahvistus siitä, että 72–76 artiklan ja 81 artiklan vaatimukset täyttyvät.

2.2

Tiedot 83, 84 ja 85 artiklan mukaisten laajennettujen suhteutettujen järjestelyjen soveltamisesta.

3.   Tarkastusstrategiaan tehdyt muutokset

3.1

Tiedot tarkastusstrategiaan mahdollisesti tehdyistä muutoksista sekä niihin liittyvät perustelut. Eritelkää erityisesti toimien tarkastuksessa käytetyn otantamenetelmän mahdolliset muutokset (ks. jäljempänä oleva 5 kohta) ja se, muutettiinko strategiaa 83, 84 ja 85 artiklan mukaisten laajennettujen suhteutettujen järjestelyjen soveltamisen vuoksi.

3.2

Edellä oleva 1 kohta mukautetaan Interreg-ohjelmiin Interreg-ohjelmiin sovellettavien toimien tarkastuksia koskevien, Interreg-asetuksen 49 artiklassa vahvistettujen erityisten sääntöjen perusteella, jotta voidaan kuvailla tarkastusstrategiaan tehdyt muutokset.

4.   Järjestelmätarkastukset (soveltuvin osin (2)

4.1

Tiedot niistä tarkastukset tehneistä elimistä, myös itse tarkastusviranomaisista, jotka ovat tarkastaneet ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän asianmukaisen toiminnan, jäljempänä ’järjestelmätarkastukset’.

4.2

Kuvaus tehtyjen tarkastusten perusteista, mukaan lukien tiedot sovellettavasta tarkastusstrategiasta sekä varsinkin riskinarviointimenetelmästä ja tuloksista, joiden perusteella järjestelmätarkastuksia koskeva tarkastussuunnitelma on laadittu. Jos riskinarviointi on päivitetty, päivitys olisi kuvattava edellä tarkastusstrategiaan tehtyjä muutoksia käsittelevässä 3 kohdassa.

4.3

Jäljempänä 9.1 kohdassa olevan taulukon osalta järjestelmätarkastusten keskeisten havaintojen ja niiden perusteella tehtyjen johtopäätösten kuvaus, mukaan lukien tiettyjä temaattisia alueita koskevat tarkastukset.

4.4

Tiedot siitä, katsottiinko jonkin havaitun sääntöjenvastaisuuden olevan luonteeltaan systeeminen, ja tiedot toteutetuista toimenpiteistä, mukaan luettuna tiedot sääntöjenvastaisten menojen ja niihin mahdollisesti liittyvien rahoitusoikaisujen määrästä asetuksen 77 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 103 artiklan mukaisesti.

4.5

Tiedot edellisinä tilivuosina järjestelmätarkastuksissa annettujen suositusten aiheuttamista jatkotoimista.

4.6

Kuvaus rahoitusvälineisiin tai tiettyjen sääntöjen (esim. valtiontuki, julkiset hankinnat, yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot, kustannuksiin perustumaton rahoitus) piiriin kuuluviin muihin menolajeihin tai kustannuksiin liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista tai puutteista, jotka on havaittu järjestelmätarkastuksissa, ja jatkotoimista, joilla hallintoviranomainen on korjannut näitä sääntöjenvastaisuuksia tai puutteita.

4.7

Järjestelmätarkastuksista saatu varmuustaso (matala/keskinkertainen/korkea) ja sen perustelu.

5.   Toimien tarkastukset

5.1–5.10 kohdat mukautetaan Interreg-ohjelmiin Interreg-ohjelmiin sovellettavien toimien tarkastuksia koskevien, Interreg-asetuksen 49 artiklassa vahvistettujen erityisten sääntöjen perusteella, jotta voidaan kuvailla kertomuksen valmistelemiseksi toteutetut vaiheet.

5.1

Tiedot elimistä (mukaan luettuna itse tarkastusviranomainen), jotka ovat tehneet toimien tarkastuksia (79 artiklan mukaisesti).

5.2

Sovelletun otantamenetelmän kuvaus ja tieto siitä, onko menetelmä tarkastusstrategian mukainen.

5.3

Tilastollisen tai muun kuin tilastollisen otantamenettelyn otantaparametrit ja selvitys taustalaskelmista ja sovelletusta ammatillisesta harkinnasta. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä muun muassa olennaisuusraja, luottamustaso, otantayksikkö, odotettu virhetaso, otantasuhde, standardipoikkeama, perusjoukon arvo, perusjoukon koko, otoskoko ja osittamista koskevat tiedot. Otoksen valintaan, kokonaisvirhetasoon ja jäännösvirhetasoon liittyvät taustalaskelmat on esitettävä jäljempänä 9.3 kohdassa muodossa, josta käyvät ilmi perusvaiheet käytetyn otantamenetelmän mukaan.

5.4

Tileille sisältyvien määrien sekä maksua koskevissa maksatushakemuksissa tilivuoden aikana ilmoitettujen määrien ja sen perusjoukon, josta satunnaisotos poimittiin (9.2 kohdassa olevan taulukon sarake A), täsmäytys. Täsmäytys sisältää negatiiviset otantayksiköt, joita varten on tehty rahoitusoikaisuja.

5.5

Jos negatiivisia otantayksiköitä on, vahvistus siitä, että niitä on käsitelty erillisenä perusjoukkona. Näiden yksiköiden tarkastuksista saatujen keskeisten tulosten analyysi, jonka pääasiallisena tarkoituksena on todentaa, onko (jäsenvaltion tai komission tekemät) päätökset rahoitusoikaisujen soveltamisesta kirjattu tileihin peruutettuina määrinä.

5.6

Jos sovelletaan muuta kuin tilastollista otantamenetelmää, ilmoittakaa syyt menetelmän käytölle, tarkastusten kattamien otantayksikköjen prosenttiosuus sekä toimet, joilla varmistettiin otoksen sattumanvaraisuus ottaen huomioon, että otoksen on oltava edustava.

Ilmoittakaa lisäksi toimet, joilla varmistettiin otoksen riittävä koko, jotta tarkastusviranomainen voi laatia pätevän tarkastuslausunnon. Jos sovelletaan muuta kuin tilastollista otantamenetelmää, lasketaan myös arvioitu kokonaisvirhetaso.

5.7

Toimien tarkastusten keskeisten havaintojen analyysi, josta ilmenevät

a)

tarkastettujen otantayksiköiden lukumäärä, niihin liittyvät määrät

b)

virhetyyppi otantayksikön mukaan (3)

c)

havaittujen virheiden luonne (4)

d)

ositteen (5) virhetaso ja vastaavat vakavat puutteet tai sääntöjenvastaisuudet, virhetason yläraja, perimmäiset syyt, ehdotetut korjaavat toimenpiteet (mukaan lukien toimenpiteet, joilla on tarkoitus parantaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä) ja vaikutukset tarkastuslausuntoon.

Lisäksi on toimitettava lisäselvitys 9.2 ja 9.3 kohdassa esitetyistä tiedoista erityisesti kokonaisvirhetason osalta.

5.8

Tiedot mahdollisista tilivuotta koskevista ja toimien tarkastuksesta johtuvista rahoitusoikaisuista, jotka hallintoviranomainen on tehnyt ennen tilityksen toimittamista komissioon, mukaan lukien kiinteämääräiset tai ekstrapoloidut oikaisut, joiden seurauksena tilitykseen sisältyvien menojen jäännösvirhetaso laskee 2 prosenttiin 98 artiklan mukaisesti.

5.9

Kokonaisvirhetason ja jäännösvirhetason vertaaminen (kuten 9.2 kohdasta ilmenee) 2 prosentin olennaisuusrajaan, jotta voidaan määrittää, onko perusjoukko olennaisesti virheellinen, ja vaikutukset tarkastuslausuntoon.

5.10

Tiedot siitä, katsottiinko jonkin havaitun sääntöjenvastaisuuden olevan luonteeltaan systeeminen, ja toteutetuista toimenpiteistä, mukaan luettuna tiedot sääntöjenvastaisten menojen ja niihin mahdollisesti liittyvien rahoitusoikaisujen määrästä.

5.11

Tiedot toimien tarkastusten tulosten seurannasta suhteessa Interreg-ohjelmien yhteiseen otokseen Interreg-ohjelmiin sovellettavien toimien tarkastuksia koskevien erityisten sääntöjen perusteella Interreg-asetuksen 49 artiklan mukaisesti.

5.12

Tiedot aiempien tilivuosien toimien tarkastusten tulosten ja etenkin vakavien systeemisten puutteiden seurannasta.

5.13

Taulukko virhetyyppien mukaisesta luokittelusta.

5.14

Toimien tarkastusten keskeisten havaintojen perusteella tehdyt päätelmät hallinnointi- ja valvontajärjestelmien asianmukaisesta toiminnasta.

Tämä kohta mukautetaan Interreg-ohjelmiin Interreg-ohjelmiin sovellettavien toimien tarkastuksia koskevien, Interreg-asetuksen 49 artiklassa vahvistettujen erityisten sääntöjen perusteella, jotta voidaan kuvailla päätelmien tekemiseksi toteutetut vaiheet.

6.   Tilien tarkastukset

6.1

Tilien tarkastukset toteuttaneet viranomaiset/elimet.

6.2

Kuvaus tarkastusmenetelmästä, jolla varmistetaan, että tilit ovat täydelliset, oikeat ja totuudenmukaiset. Tähän sisältyvät tiedot järjestelmätarkastusten ja toimien tarkastusten yhteydessä tehdyistä tarkastuksista siltä osin kuin ne liittyvät tilien varmistukseen ja lisätarkistuksiin, jotka esitetään alustavassa tilityksessä ennen sen lähettämistä komissioon.

6.3

Tarkastuksista tehdyt päätelmät, jotka liittyvät tilien täydellisyyteen, oikeellisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, mukaan lukien kyseisten päätelmien johdosta tehdyt ja tilityksessä näkyvät vastaavat rahoitusoikaisut.

6.4

Tiedot siitä, katsottiinko jonkin havaitun sääntöjenvastaisuuden olevan luonteeltaan systeeminen, ja toteutetuista toimenpiteistä.

7.   Muut tiedot

7.1

Tarkastusviranomaisen arviointi epäillyistä petoksista, jotka on havaittu sen suorittamissa tarkastuksissa (ja muiden kansallisten tai unionin elimien ilmoittamat tapaukset, jotka liittyvät tarkastusviranomaisen tarkastamiin toimiin), sekä toteutetuista toimenpiteistä. Tiedot tapausten lukumäärästä, vakavuudesta ja määristä, joita tapaukset koskevat, jos tiedossa.

7.2

Tapahtumat tilivuoden päättymisen jälkeen ennen vuotuisen valvontakertomuksen toimittamista komissioon, kun nämä tapahtumat on huomioitu varmuustason määrittämisessä ja tarkastusviranomaisen lausunnossa.

8.   Kokonaisvarmuustaso

8.1

Tiedot hallinto- ja valvontajärjestelmän asianmukaiseen toimintaan liittyvästä kokonaisvarmuustasosta ja selvitys siitä, kuinka tämä taso on saatu järjestelmätarkastusten ja toimien tarkastusten yhteistuloksena. Tarpeen mukaan tarkastusviranomaisen on myös huomioitava muiden kansallisten tai unionin tarkastusten tulokset.

8.2

Toteutettujen vaikutuksia lieventävien toimien, jotka eivät liity rahoitusoikaisuihin, arviointi, toteutetut rahoitusoikaisut ja arvio siitä, tarvitaanko hallinnointi- ja valvontajärjestelmien parantamisen näkökulmasta tai unionin talousarvioon kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta täydentäviä korjaustoimia.

9.   VUOTUISEN VALVONTAKERTOMUKSEN LIITTEET

9.1

Järjestelmätarkastusten tulokset

Tarkastettu taho

Rahasto (useista rahastoista rahoitettava ohjelma)

Tarkastuksen otsikko

Lopullisen tarkastuskertomuksen päiväys

Ohjelma: [CCI-koodit ja ohjelman nimi]

Yleisarviointi (ryhmä 1, 2, 3, 4)

[asetuksen liitteen XI taulukon 2 mukaisesti]

Huomautukset

Keskeiset vaatimukset (KR) (soveltuvin osin)

[liitteen XI taulukon 1 mukaisesti

 

 

 

 

KR 1

KR 2

KR 3

KR 4

KR 5

KR 6

KR 7

KR 8

KR 9

KR 10

 

 

Hallintoviranomainen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Välittävä elin (elimet)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjanpitotoiminto (ellei hallintoviranomaisen suorittama)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huom. Tyhjät taulukon kohdat viittaavat keskeisiin vaatimuksiin, joita ei sovelleta tarkastettuun yksikköön.

9.2

Toimien tarkastusten tulokset

Rahasto

Ohjelman CCI-koodi

Ohjelman nimi

A

B

C

D

E

F

G

H

Sitä perusjoukkoa vastaava määrä euroina, josta otos on poimittu (*)

Tilivuotta koskevat menot, jotka on tarkastettu satunnaisotannassa

Sääntöjenvastaisten menojen määrä satunnaisotannassa

Kokonaisvirhetaso (**)

Kokonaisvirhetason johdosta tehdyt oikaisut

Jäännöskokonaisvirhetaso

Muut tarkastetut menot (***)

Muissa tarkastetuissa menoissa todettujen sääntöjenvastaisten menojen määrä

Määrä (****)

% (*****)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.3

Satunnaisotoksen valintaan, kokonaisvirhetasoon ja kokonaisjäännösvirhetasoon liittyvät taustalaskelmat

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 94).

(2)  Tämä kohta on vapaaehtoinen ohjelmille, joita koskee ’laajennettujen suhteutettujen järjestelyjen’ soveltaminen kyseessä olevaan tilivuoteen.

(3)  Sattumanvarainen, systeeminen, epäsäännöllinen.

(4)  Esimerkiksi tukikelpoisuus, julkiset hankinnat, valtiontuki.

(5)  Ositteen virhetaso on ilmoitettava, jos on toteutettu osittaminen, joka kattaa alaryhmät, joilla on samankaltaisia ominaisuuksia. Näitä alaryhmiä ovat esimerkiksi toimet, jotka muodostuvat rahoitusosuuksien maksamisesta ohjelmasta rahoitusvälineisiin, muihin arvokkaisiin eriin tai rahastoihin (useista rahastoista rahoitettujen ohjelmien tapauksessa).

(*)  Sarake A viittaa positiiviseen perusjoukkoon, josta satunnaisotos on poimittu, ts. hallintoviranomaisen/kirjanpitotoiminnon kirjanpitojärjestelmään viety tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty komissiolle esitettyihin maksatushakemuksiin, vähennettynä mahdollisilla negatiivisilla otantayksiköillä. Tarvittaessa selvitykset annetaan 5.4 kohdassa.

(**)  Kokonaisvirhetaso lasketaan ennen kuin mahdolliset rahoitusoikaisut tehdään tarkastettuun otokseen tai perusjoukkoon, josta satunnaisotos on poimittu. Jos satunnaisotos kattaa useamman kuin yhden rahaston tai ohjelman, sarakkeessa D esitetty (laskettu) kokonaisvirhetaso koskee koko perusjoukkoa. Jos käytetään ositusta, lisätietoja ositteista on annettava 5.7 kohdassa.

(***)  Sarake G viittaa menoihin, jotka on tarkastettu täydentävän otoksen yhteydessä.

(****)  Tarkastettujen menojen määrä (jos käytetään aliotantaa, tässä sarakkeessa ilmoitetaan vain tosiasiallisesti tarkastettujen menojen määrä).

(*****)  Tarkastettujen menojen prosenttiosuus suhteessa perusjoukkoon.


LIITE XXI

VUOTUISEN TARKASTUSKERTOMUKSEN MALLI – 81 ARTIKLAN 5 KOHTA

1.   Johdanto

1.1

Tiedot kertomuksen valmisteluun osallistuneesta ulkopuolisesta tarkastusyrityksestä.

1.2

Viiteajanjakso (esim. 1. heinäkuuta N-1 – 30. kesäkuuta N).

1.3

Tarkastuskertomuksen kattama(t) rahoitusväline(et)/toimivaltuus(-valtuudet) ja ohjelma(t). Tiedot siitä rahoitussopimuksesta, jota kertomus koskee (jäljempänä ’rahoitussopimus’).

2.   EIP:n/EIR:n tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten sisäisten valvontajärjestelmien tarkastus

Tulokset ulkopuolisen tahon suorittamasta EIP:n tai muiden sellaisten kansainvälisten rahoituslaitosten, joissa jokin jäsenvaltio on osakkaana, sisäisen valvontajärjestelmän tarkastuksesta, jossa arvioidaan sisäisen valvontajärjestelmän rakennetta ja tehokkuutta ja joka kattaa seuraavat osatekijät:

2.1

Toimivaltuuksien hyväksymisprosessi.

2.2

Rahoituksen välittäjien arviointi- ja valintaprosessi: virallinen ja laadunarviointi.

2.3

Rahoituksen välittäjien kanssa toteutettavien liiketoimien hyväksymisprosessi ja asiaankuuluvien rahoitussopimusten allekirjoittaminen.

2.4

Rahoituksen välittäjien valvontaprosessit seuraavalta osin:

2.4.1

rahoituksen välittäjien raportointi;

2.4.2

kirjanpitoaineiston säilyttäminen;

2.4.3

maksut lopullisille vastaanottajille;

2.4.4

lopullisten vastaanottajien tukikelpoisuus;

2.4.5

rahoituksen välittäjien perimät hallintomaksut ja -kustannukset;

2.4.6

näkyvyyttä, avoimuutta ja viestintää koskevat vaatimukset;

2.4.7

rahoituksen välittäjien täytäntöön panemat valtiontukivaatimukset;

2.4.8

sijoittajien eriytetty kohtelu tapauksen mukaan;

2.4.9

rahanpesuun, terrorismin rahoitukseen, veronkiertoon, veropetoksiin tai verovilppiin sovellettavan unionin lainsäädännön noudattaminen.

2.5

Hallintoviranomaiselta saatujen maksujen käsittelyjärjestelmät.

2.6

Hallintokustannuksiin ja -maksuihin liittyvien määrien laskentamenetelmät ja maksujärjestelmät.

2.7

Rahoituksen välittäjille suoritettavien maksujen käsittelyjärjestelmät.

2.8

Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta johtuvien korko- ja muiden tuottojen käsittelyjärjestelmät.

Edellä olevien 2.1, 2.2 ja 2.3 kohdan osalta ensimmäisen vuotuisen tarkastuskertomuksen toimittamisen jälkeen tietoja ei tarvitse toimittaa muista kuin menettelyjen tai järjestelyjen päivityksistä tai muutoksista.

2.9

Viimeistä tilivuotta koskevassa vuotuisessa tarkastuskertomuksessa on 2.1–2.8 kohdassa esitettyjen tietojen lisäksi annettava seuraavat tiedot:

2.9.1

Sijoittajien eriytetyn kohtelun käyttö;

2.9.2

Saavutettu kerrannaissuhde verrattuna takuita antavien rahoitusvälineiden takuusopimuksissa sovittuun kerrannaissuhteeseen;

2.9.3

Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta johtuvien korko- ja muiden tuottojen käyttö 60 artiklan mukaisesti;

2.9.4

Sellaisten rahastoista maksetusta tuesta johtuvien varojen käyttö, jotka on maksettu takaisin rahoitusvälineille, tukikelpoisuusajan päättymiseen saakka ja järjestelyt, jotka on otettu käyttöön kyseisten varojen käyttämiseksi tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen 62 artiklan mukaisesti.

3.   Tarkastuksen päätelmät

3.1

Päätelmät siitä, voiko ulkopuolinen tarkastusyritys antaa sovellettavien sääntöjen mukaisesti kohtuullisen varmuuden EIP:n tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, joissa jokin jäsenvaltio on osakkaana, käyttöön ottaman sisäisen valvonnan järjestelmän rakenteesta ja tehokkuudesta 2 kohdassa tarkoitettujen seikkojen osalta.

3.2

Suoritettuun tarkastustyöhön perustuvat havainnot ja suositukset.

Edellä olevien 3.1 ja 3.2 kohdan on perustuttava 2 kohdassa tarkoitetun tarkastustyön tuloksiin, ja niissä on otettava tarpeen mukaan huomioon samaan rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavaan elimeen ja/tai samoihin rahoitusvälineitä koskeviin toimivaltuuksiin kohdistettujen muiden kansallisten tai unionin tarkastusten tulokset.


LIITE XXII

TARKASTUSSTRATEGIAN MALLI – 78 ARTIKLA

1.   JOHDANTO

a)

Tiedot tarkastusstrategian kattamista ohjelmista (nimet ja CCI-koodit (1), rahastoista ja kaudesta.

b)

Tarkastusstrategian laatimisesta, seuraamisesta ja päivittämisestä vastaavan tarkastusviranomaisen sekä muiden tämän asiakirjan laatimiseen mahdollisesti osallistuneiden elinten tiedot.

c)

Tarkastusviranomaisen status (kansallinen, alueellinen tai paikallinen julkinen elin) sekä elin, jonka osa tarkastusviranomainen on.

d)

Selvitys tehtävänmäärittelystä, tarkastuksen perussäännöistä tai kansallisesta lainsäädännöstä (soveltuvin osin), josta selviävät tarkastusviranomaisen ja muiden sen vastuulla tarkastuksia tekevien elinten kaikki tehtävät ja vastuut.

e)

Tarkastusviranomaisen antama vahvistus siitä, että tarkastuksia suorittavat elimet ovat tehtävissään vaadittavalla tavalla toiminnallisesti ja organisatorisesti riippumattomia.

2.   RISKINARVIOINTI

a)

selvitys noudatetusta riskinarviointimenettelystä ja

b)

tiedot riskinarvioinnin sisäisistä päivitysmenettelyistä.

3.   MENETELMÄT

3.1   Yleistä

a)

Tiedot kansainvälisesti hyväksytyistä tarkastusstandardeista, jotka tarkastusviranomainen ottaa huomioon tarkastustyössään.

b)

Tiedot siitä, miten tarkastusviranomainen saa varmuuden vakiomuotoisen hallinto- ja valvontajärjestelmän piiriin kuuluvista ohjelmista ja ohjelmista, joihin sovelletaan laajennettuja suhteutettuja järjestelyjä (tärkeimpien osien kuvaus – tarkastusten tyypit ja soveltamisala).

c)

Tiedot olemassa olevista menettelyistä, joiden avulla vuotuinen valvontakertomus ja tarkastuslausunto laaditaan ja toimitetaan komissioon asetuksen 77 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Interreg-ohjelmiin sovelletaan tarvittavia poikkeuksia Interreg-ohjelmiin sovellettavien toimien tarkastuksia koskevien erityisten sääntöjen perusteella Interreg-asetuksen 49 artiklan mukaisesti.

d)

Tiedot tarkastusta koskevista oppaista tai menettelyistä, joihin sisältyy kuvaus tarkastustyön keskeisistä vaiheista, mukaan lukien sellaisten virheiden luokittelu ja käsittely, jotka on havaittu komissiolle asetuksen 77 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti toimitettavan vuotuisen valvontakertomuksen valmistelussa.

e)

Interreg-ohjelmien osalta tiedot erityisistä tarkastusjärjestelyistä ja selvitys siitä, miten tarkastusviranomainen aikoo varmistaa komission kanssa tehtävän yhteistyön sellaisten toimien tarkastusten yhteydessä, jotka kuuluvat Interreg-ohjelmien yhteiseen otokseen, jonka komissio poimii Interreg-asetuksen 49 artiklan mukaisesti.

f)

Interreg-ohjelmien osalta, kun voidaan pyytää lisätarkastuksia Interreg-asetuksen 49 artiklan mukaisesti, tiedot erityisistä tarkastusjärjestelyistä tältä osin ja lisätarkastusten vuoksi toteutettavista jatkotoimista.

3.2   Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien asianmukaista toimintaa koskevat tarkastukset (järjestelmätarkastukset)

Tiedot tarkastettavista elimistä/rakenteista ja olennaisista vaatimuksista järjestelmätarkastuksissa. Luettelon on sisällettävä kaikki elimet, jotka on nimetty kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana.

Tapauksen mukaan tiedot tarkastuselimestä, joka suorittaa tarkastukset tarkastusviranomaisten puolesta.

Tiedot mahdollisista järjestelmätarkastuksista, jotka koskevat esimerkiksi seuraavia temaattisia alueita tai elimiä:

a)

hallinnollisten ja paikalla tehtävien hallinnon tarkastusten laatu ja määrä suhteessa sovellettavaan lainsäädäntöön, kuten julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin, valtiontukisääntöihin tai ympäristövaatimuksiin;

b)

hankkeiden valinnan ja hallinnon tarkastusten laatu hallintoviranomaisen tai välittävän elimen tasolla;

c)

rahoitusvälineiden perustaminen ja täytäntöönpano rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavan elimen tasolla;

d)

sähköisten järjestelmien toiminta ja turvallisuus ja niiden yhteys komission sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän kanssa;

e)

hallintoviranomaisen toimittamien ohjelman tavoitteisiin, välitavoitteisiin ja edistymiseen liittyvien tietojen luotettavuus;

f)

rahoitusoikaisut (ja vähennykset tilityksestä);

g)

tehokkaiden ja oikeasuhteisten petostentorjuntatoimenpiteiden ottaminen käyttöön petosriskin arvioinnin perusteella.

3.3   Toimien tarkastukset

3.3.1   Kaikki ohjelmat paitsi Interreg-ohjelmat

a)

Kuvaus asetuksen 79 artiklan mukaisesti käytettävästä otantamenetelmästä (tai tiedot menetelmää koskevasta sisäisestä asiakirjasta) ja muista toimien tarkastuksessa noudatettavista menettelyistä, jotka liittyvät havaittujen virheiden luokitteluun ja käsittelyyn, myös petosepäilyihin.

b)

Erillinen kuvaus on annettava niiltä vuosilta, jolloin jäsenvaltiot aikovat noudattaa asetuksen 83 artiklan mukaista laajennettua suhteutettua järjestelmää yhden tai useamman ohjelman osalta.

3.3.2   Interreg-ohjelmat

a)

Kuvaus Interreg-asetuksen 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettavasta havaintojen ja virheiden käsittelystä (tai tiedot sitä koskevasta sisäisestä asiakirjasta) ja muista toimien tarkastuksessa noudatettavista erityisistä menettelyistä, jotka liittyvät komission vuosittain poimimaan Interreg-ohjelmien yhteiseen otokseen.

b)

Erillinen kuvaus olisi annettava niiltä vuosilta, jolloin Interreg-ohjelmiin sovellettavien toimien tarkastuksia koskeva yhteinen otos ei sisällä toimia tai otantayksiköitä kyseessä olevasta ohjelmasta ja jolloin tarkastusviranomainen suorittaa otannan Interreg-asetuksen 49 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

Kun kyseessä on b alakohdassa tarkoitettu otanta, on annettava kuvaus tarkastusviranomaisen käyttämästä otantamenetelmästä ja muista toimien tarkastuksessa noudatettavista erityisistä menettelyistä eli menettelyistä, jotka liittyvät havaittujen virheiden luokitteluun ja käsittelyyn jne.

3.4   Tilien tarkastukset

Kuvaus tilien tarkastuksissa käytettävästä lähestymistavasta.

3.5   Johdon vahvistuslausuman todentaminen

Tiedot sisäisistä menettelyistä, joista ilmenee hallintoviranomaisen laatiman johdon vahvistuslausuman vakuutusten todentamiseen liittyvä työ tarkastuslausunnon antamiseksi.

4.   SUUNNITELTU TARKASTUSTYÖ

a)

Meneillään olevaan tilivuoteen sekä kahteen seuraavaan tilivuoteen liittyvien tarkastusprioriteettien ja tavoitteiden kuvaus ja perustelut sekä selvitys riskinarvioinnin tulosten ja suunnitellun tarkastustyön välisistä yhteyksistä.

b)

Meneillään olevaan tilivuoteen sekä kahteen seuraavaan tilivuoteen liittyvien järjestelmätarkastusten, myös erityisiin temaattisiin aloihin kohdistuvien tarkastusten, alustava aikataulu seuraavasti:

Viranomaiset/elimet tai tarkastuksen kohteena olevat tietyt temaattiset alueet

CCI-koodi

Ohjelman nimi

Tarkastuksesta vastaava elin

Riskinarvioinnin tulos

20xx

Tarkastuksen tavoite ja laajuus

20xx

Tarkastuksen tavoite ja laajuus

20xx

Tarkastuksen tavoite ja laajuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.   RESURSSIT

a)

tarkastusviranomaisen organisaatiokaavio

b)

nykyistä tilivuotta sekä kahta seuraavaa tilivuotta varten kohdennetut resurssit (sekä tarvittaessa tiedot suunnitellusta ulkoistamisesta ja sen soveltamisalasta).


(1)  Ilmoittakaa ohjelmat, jotka kuuluvat yhteisen hallinto- ja valvontajärjestelmän piiriin, jos usealle ohjelmalle laaditaan yksi tarkastusstrategia.


LIITE XXIII

MAKSATUSHAKEMUSTEN MALLI – 91 ARTIKLAN 3 KOHTA

MAKSATUSHAKEMUS

EUROOPAN KOMISSIO

 

 

Asianomainen rahasto (1):

<type=”S” input=”S” > (2)

Komission viite (CCI):

<type=”S” input=”S”>

Ohjelman nimi:

<type=”S” input=”G”>

Komission päätös:

<type=”S” input=”G”>

Komission päätöksen päivämäärä:

<type=”D” input=”G”>

Maksatushakemuksen numero:

<type=”N” input=”G”>

Maksatushakemuksen esittämispäivä:

<type=”D” input=”G”>

Kansallinen viite (vapaaehtoinen):

<type=”S” maxlength=”250” input=”M”>

 

 

Tämä maksatushakemus koskee 91 artiklan mukaisesti seuraavaa tilivuotta:

Alkaen (3)

<type=”D” input=”G”>

saakka:

<type=”D” input=”G”>

Menot jaettuna toimintalinjan ja tarvittaessa alueluokan mukaan sellaisina kuin ne ovat merkittyinä kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen tileihin

(Myös ohjelmasta rahoitusvälineisiin maksetut rahoitusosuudet (92 artikla) ja valtiontukien yhteydessä maksetuista ennakkomaksuista (91 artiklan 5 kohta))

Tämä taulukko ei sisällä menoja, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytykset täyttymistä

Toimintalinja

Laskentaperuste (julkinen tai yhteensä) (4)

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä 91 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 91 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti

Unionin rahoitusosuuksien kokonaismäärä 91 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti

Teknisen avun määrä 91 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti

Suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä 91 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti

(A)

(B)

(C)

(D)

(E)

Toimintalinja 1

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

 

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

TAI

Menot jaettuna erityistavoitteen mukaan sellaisina kuin ne ovat merkittyinä hallintoviranomaisen tileihin

Sovelletaan AMIF:ään, ISF:ään ja BMVI:hin

Tämä taulukko ei sisällä menoja, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä.

Erityistavoite

Laskentaperuste (julkinen tai yhteensä)

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä 91 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 91 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti

Unionin rahoitusosuuksien kokonaismäärä 91 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti

Suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä 91 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti

(A)

(B)

(C)

(D)

Erityistavoite 1

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”

Erityistavoite 2

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF:stä tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 3

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 4 (AMIF)

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto sisään”)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto ulos”)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Teknistä apua koskeva erityistavoite

 

 

 

 

Tekninen apu 35 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

 

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Mallia mukautetaan automaattisesti CCI-koodin perusteella. Esimerkiksi sellaisten ohjelmien tapauksessa, joihin ei sisälly alueluokkia (tapauksen mukaan koheesiorahasto, JFT, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), EMKVR) tai joissa ei mukauteta tiettyä toimintalinjaa (erityistavoitetta) koskevia yhteisrahoitusosuuksia, taulukko on seuraavanlainen:

Tämä taulukko ei sisällä menoja, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytykset täyttymistä.

Toimintalinja

Laskentaperuste (julkinen tai yhteensä) (’)

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä 91 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 91 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti

Unionin rahoitusosuuksien kokonaismäärä 91 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti

Teknisen avun määrä 91 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti

Suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä 91 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti

 

(A)

(B)

(C)

(D)

(E)

Toimintalinja 1

<type=’S’ input=’C’>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

<type=’S’ input=’C’>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

<type=’S’ input=’C’>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

ILMOITUS

Hyväksymällä tämän maksatushakemuksen kirjanpitotoiminnon toteuttava elin /hallintoviranomainen pyytää jäljempänä mainittujen määrien maksamista.

Kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen edustaja:

tai

Kirjanpitotoiminnosta vastaavan hallintoviranomaisen edustaja:

<type=”S” input=”G”>

MAKSATUSHAKEMUS

RAHASTO

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

Siirtymäalueet

Kehittyneemmät alueet

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

 

(A)

(B)

(C)

(D)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

HUOMAUTUKSET

 

Mallia mukautetaan automaattisesti CCI-koodin perusteella. Esimerkiksi sellaisten ohjelmien tapauksessa, joihin ei sisälly alueluokkia (tapauksen mukaan koheesiorahasto, JFT, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), EMKVR) tai joissa ei mukauteta tiettyä toimintalinjaa (erityistavoitetta) koskevia yhteisrahoitusosuuksia, taulukko on seuraavanlainen:

RAHASTO

MÄÄRÄ

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

tai

Sovelletaan AMIF:ään, ISF:ään ja BMVI:hin

Rahasto

 

Määrät

<type=”S” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Tekninen apu 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” input=”G”>

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

HUOMAUTUKSET

 

Maksu suoritetaan seuraavalle pankkitilille:

Nimetty elin

<type=”S” maxlength=”150” input=”G”>

Pankki

<type=”S” maxlength=”150” input=”G”>

BIC

<type=”S” maxlength=”11” input=”G”>

IBAN-tilinumero

<type=”S” maxlength=”34” input=”G”>

Tilin haltija (jos se ei ole sama kuin nimetty elin)

<type=”S” maxlength=”150” input=”G”>

Lisäys 1

Tiedot 92 artiklassa tarkoitetuista rahoitusvälineisiin maksetuista ohjelman rahoitusosuuksista, jotka sisältyvät maksatushakemukseen (ohjelman alusta kumuloituneet määrät)

Toimintalinja

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty ja rahoitusvälineeseen maksettu määrä 92 artiklan mukaisesti (enintään 30 prosenttia rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä)

Vastaava kuitattu määrä 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti (5)

(A)

(B)

(C)

(D)

Rahoitusvälineisiin maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä 92 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Toimintalinja 1

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Mallia mukautetaan automaattisesti CCI-koodin perusteella. Esimerkiksi sellaisten ohjelmien tapauksessa, joihin ei sisälly alueluokkia (tapauksen mukaan koheesiorahasto, JFT, Euroopan alueellinen yhteistyö-tavoite (Interreg), EMKVR) tai joissa ei mukauteta tiettyä toimintalinjaa (erityistavoitetta) koskevia yhteisrahoitusosuuksia, taulukko on seuraavanlainen:

Toimintalinja

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty ja rahoitusvälineeseen maksettu määrä 92 artiklan mukaisesti (enintään 30 prosenttia rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä)

Vastaava kuitattu määrä 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti (6)

(A)

(B)

(C)

(D)

Rahoitusvälineisiin maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä 92 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Toimintalinja 1

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

tai

Sovelletaan AMIF:ään, ISF:ään ja BMVI:hin

Erityistavoite

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty ja rahoitusvälineeseen maksettu määrä 92 artiklan mukaisesti (enintään 30 prosenttia rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä)

Vastaava kuitattu määrä 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti (7)

(A)

(B)

(C)

(D)

Rahoitusvälineisiin maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä 92 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Erityistavoite 1

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 2

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 3

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 4 (AMIF)

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Lisäys 2

Tiedot menoista, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä (kumuloituvat ohjelmakauden alusta)

Toimintalinja

Laskentaperuste (julkinen tai yhteensä) (8)

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen määrä 91 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä tai 91 artiklan 4 kohdan mukainen unionin rahoitusosuus, joka liittyy 15 artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuihin mahdollistaviin edellytyksiin, jotka eivät ole täyttyneet, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen määrä 91 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä tai 91 artiklan 4 kohdan mukainen unionin rahoitusosuus, joka liittyy 15 artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuihin täyttyneisiin mahdollistaviin edellytyksiin, tai jolla edistetään mahdollistavien edellytysten täyttymistä (9)

Yhteensä

Julkinen

Yhteensä

Julkinen

(A)

(B)

(C)

(D)

(E)

Toimintalinja 1

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

 

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Lisäys 3

Tiedot menoista, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä (kumuloituvat ohjelmakauden alusta) AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta

Erityistavoite

Laskentaperuste (julkinen tai yhteensä)

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen määrä 91 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä tai 91 artiklan 4 kohdan mukainen unionin rahoitusosuus, joka liittyy 15 artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuihin mahdollistaviin edellytyksiin, jotka eivät ole täyttyneet, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen määrä 91 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä tai 91 artiklan 4 kohdan mukainen unionin rahoitusosuus, joka liittyy 15 artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuihin täyttyneisiin mahdollistaviin edellytyksiin, tai jolla edistetään mahdollistavien edellytysten täyttymistä (10)

(A)

Yhteensä

(B)

Julkinen

(C)

Yhteensä

(D)

Julkinen

(E)

Erityistavoite 1

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 2

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 3

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 4 (AMIF)

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto sisään”)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto ulos”)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Tekninen apu 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

 

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

Lisäys 4

Tietoja valtiontukien yhteydessä maksetuista (91 artiklan 5 kohta) ja maksatushakemuksiin sisältyvistä valtiontuen ennakkomaksuista (kumuloituvat ohjelman alusta)

Toimintalinja

Ennakkoina maksettu kokonaismäärä (11)

Määrä, joka on katettu tuensaajien kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisvuodesta maksamilla menoilla

Määrä, jota ei ole katettu tuensaajien maksamilla menoilla ja jonka osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt

(A)

(B)

(C)

Toimintalinja 1

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Yhteensä

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Mallia mukautetaan automaattisesti CCI-koodin perusteella. Esimerkiksi sellaisten ohjelmien tapauksessa, joihin ei sisälly alueluokkia (koheesiorahasto, JFT, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), EMKVR), taulukko on seuraavanlainen:

Toimintalinja

Ennakkoina maksettu kokonaismäärä (12)

Määrä, joka on katettu tuensaajien kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisesta maksamilla menoilla

Määrä, jota ei ole katettu tuensaajien maksamilla menoilla ja jonka osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt

(A)

(B)

(C)

Toimintalinja 1

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

tai

Sovelletaan AMIF:ään ja ISF:ään ja BMVI:hin

Erityistavoite

Ennakkoina maksettu kokonaismäärä (13)

Määrä, joka on katettu tuensaajien kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisesta maksamilla menoilla

Määrä, jota ei ole katettu tuensaajien maksamilla menoilla ja jonka osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt

(A)

(B)

(C)

Erityistavoite 1

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 2

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 3

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 4 (AMIF)

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>


(1)  Jos ohjelmaan liittyy useampi kuin yksi rahasto, kustakin rahastosta olisi lähetettävä erillinen maksatushakemus.

(2)  Selitykset:

tyyppi (type): N = numero, D = päiväys, S = merkkijono, C = rastittava ruutu, P = prosenttiosuus, B = Boolen syöte, Cu = rahayksikkö; syöttötapa (input): M = manuaalinen, S = valinta, G = järjestelmä tuottaa.

(3)  Tilivuoden ensimmäinen päivä, jonka sähköinen järjestelmä koodaa automaattisesti.

(4)  EMKVR:n osalta yhteisrahoitus koskee ainoastaan tukikelpoisia julkisia menoja. Tämän vuoksi EMKVR:n kohdalla tähän malliin perustuva laskenta mukautetaan automaattisesti julkiseksi.

(5)  Tätä määrää ei sisällytetä maksatushakemukseen.

(6)  Tätä määrää ei sisällytetä maksatushakemukseen.

(7)  Tätä määrää ei sisällytetä maksatushakemukseen.

(8)  EMKVR:n osalta yhteisrahoitus koskee ainoastaan tukikelpoisia julkisia menoja. Tämän vuoksi EMKVR:n kohdalla tähän malliin perustuva laskenta mukautetaan automaattisesti julkiseksi.

(9)  Tämän sarakkeen määrien olisi oltava samat kuin liitteen XXIII ensimmäisessä taulukossa olevat määrät.

(10)  Tämän sarakkeen määrien olisi oltava samat kuin liitteen XXIII ensimmäisessä taulukossa olevat määrät.

(11)  Tämä määrä sisältyy toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärään maksatushakemuksessa mainitulla tavalla. Valtiontuki on luonteeltaan julkista menoa, joten tämä kokonaismäärä on sama kuin julkisten menojen määrä.

(12)  Tämä määrä sisältyy toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärään maksatushakemuksessa mainitulla tavalla. Valtiontuki on luonteeltaan julkista menoa, joten tämä kokonaismäärä on sama kuin julkisten menojen määrä.

(13)  Tämä määrä sisältyy toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärään maksatushakemuksessa mainitulla tavalla. Valtiontuki on luonteeltaan julkista menoa, joten tämä kokonaismäärä on sama kuin julkisten menojen määrä.


LIITE XXIV

TILITYKSEN MALLI – 98 ARTIKLAN 1 KOHDAN A ALAKOHTA

TILIVUODEN TILITYS

<type=”D” – type=”D” input=”S”>

EUROOPAN KOMISSIO

 

 

Asianomainen rahasto (1):

<type=”S” input=”S” > (2)

Komission viite (CCI):

<type=”S” input=”S”>

Ohjelman nimi:

<type=”S” input=”G”>

Komission päätös:

<type=”S” input=”G”>

Komission päätöksen päiväys:

<type=”D” input=”G”>

Tilityksen versio:

<type=”S” input=”G”>

Tilityksen jättämispäivä:

<type=”D” input=”G”>

Kansallinen viite (vapaaehtoinen):

<type=”S” maxlength=”250” input=”M”>

 

 

ILMOITUKSET

Ohjelmasta vastaava hallintoviranomainen / kirjanpitotoiminnon toteuttava elin vahvistaa, että

1)

tilitys on täydellinen, oikeellinen ja totuudenmukainen

2)

76 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan säännöksiä noudatetaan.

Hallintoviranomaisen / kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen edustaja:

<type=”S” input=”G”>

Ohjelmasta vastaava hallintoviranomainen vahvistaa, että

1)

tilitykseen kirjatut menot ovat sovellettavan lainsäädännön mukaiset, lailliset ja sääntöjenmukaiset

2)

rahastokohtaisissa asetuksissa, varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdassa ja tämän asetuksen 74 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa olevia säännöksiä noudatetaan

3)

asetuksen 82 artiklassa olevia asiakirjojen saatavuutta koskevia säännöksiä noudatetaan.

Hallintoviranomaisen edustaja:

<type=”S” input=”G”>

Lisäys 1

Kirjanpitotoiminnon kirjanpitojärjestelmään viedyt määrät – 98 artiklan 3 kohdan a alakohta

Tämä taulukko ei sisällä menoja, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä

Toimintalinja

Kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen kirjanpitojärjestelmään viety tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty tilivuotta koskeviin maksatushakemuksiin 98 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti

Teknisen avun määrä 91 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti

Vastaavan suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä 98 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti

(A)

(B)

(C)

Toimintalinja 1

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Yhteensä

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

tai

Sovelletaan AMIF:ään, ISF:ään ja BMVI:hin

Tämä taulukko ei sisällä menoja, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä.

Erityistavoite

Hallintoviranomaisen kirjanpitojärjestelmään viety tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty tilivuotta koskevaan maksuun 98 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti

Vastaavan suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä 98 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti

(A)

(B)

Erityistavoite 1

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 2

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 3

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 4 (AMIF)

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto sisään”)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto ulos”)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Tekninen apu 36 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Yhteensä

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Tekninen apu 36 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Mallia mukautetaan automaattisesti CCI-koodin perusteella. Esimerkiksi sellaisten ohjelmien tapauksessa, joihin ei sisälly alueluokkia (tapauksen mukaan koheesiorahasto, JFT, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), EMKVR) tai joissa ei mukauteta tiettyä toimintalinjaa (erityistavoitetta) koskevia yhteisrahoitusosuuksia, taulukko on seuraavanlainen:

Tämä taulukko ei sisällä menoja, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä

Toimintalinja

Kirjanpitotoiminnon toteuttavan elimen kirjanpitojärjestelmään viety tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty tilivuotta koskeviin maksatushakemuksiin 98 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti

Teknisen avun määrä 91 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti

Vastaavan suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä 98 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti

(A)

(B)

(C)

Toimintalinja 1

<type=”Cu” input=”M”>

 

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

<type=”Cu” input=”M”>

 

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

<type=”Cu” input=”M”>

 

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

 

<type=”Cu” input=”G”>

Lisäys 2

Tilivuoden aikana peruutetut määrät – 98 artiklan 3 kohdan b alakohta ja 7 kohta

Toimintalinja

Peruutetut määrät

Maksatushakemuksiin sisältyvien menojen kokonaismäärä

Vastaava julkinen rahoitusosuus

(A)

(B)

Toimintalinja 1

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Yhteensä

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Tilivuoden aikana peruutettujen määrien jakautuminen sen tilivuoden mukaan, jona vastaavia menoja koskeva ilmoitus on tehty

30. kesäkuuta XX … päättyvä tilivuosi (yhteensä)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

josta määrät, jotka on oikaistu tarkastusten perusteella

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

30. kesäkuuta XX … päättyvä tilivuosi (yhteensä)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

josta määrät, jotka on oikaistu tarkastusten perusteella

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Mallia mukautetaan automaattisesti CCI-koodin perusteella. Esimerkiksi sellaisten ohjelmien tapauksessa, joihin ei sisälly alueluokkia (tapauksen mukaan koheesiorahasto, JFT, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), EMKVR) tai joissa ei mukauteta tiettyä toimintalinjaa (erityistavoitetta) koskevia yhteisrahoitusosuuksia, taulukko on seuraavanlainen:

Toimintalinja

Peruutetut määrät

Maksatushakemuksiin sisältyvien menojen kokonaismäärä

Vastaava julkinen rahoitusosuus

(A)

(B)

Toimintalinja 1

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Tilivuoden aikana peruutettujen määrien jakautuminen sen tilivuoden mukaan, jona vastaavia menoja koskeva ilmoitus on tehty

30. kesäkuuta XX … päättyvä tilivuosi (yhteensä)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

josta määrät, jotka on oikaistu tarkastusten perusteella

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

30. kesäkuuta XX… päättyvä tilivuosi (yhteensä)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

josta määrät, jotka on oikaistu tarkastusten perusteella

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

tai

Sovelletaan AMIF:ään, ISF:ään ja BMVI:hin

Erityistavoite

Peruutetut määrät

Maksatushakemuksiin sisältyvien menojen kokonaismäärä

Vastaavat julkiset menot

(A)

(B)

Erityistavoite 1

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 2

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 3

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 4

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto sisään”)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto ulos”)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Tekninen apu 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Yhteensä

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Tekninen apu 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Tilivuoden aikana peruutettujen määrien jakautuminen sen tilivuoden mukaan, jona vastaavia menoja koskeva ilmoitus on tehty

30. kesäkuuta XX … päättyvä tilivuosi (yhteensä)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

josta määrät, jotka on oikaistu tarkastusten perusteella

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

30. kesäkuuta XX … päättyvä tilivuosi (yhteensä)

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

josta määrät, jotka on oikaistu tarkastusten perusteella

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Lisäys 3

Rahoitusvälineisiin maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien määrät

(ohjelman alusta kumuloituneet määrät) – 98 artiklan 3 kohdan c alakohta

Toimintalinja

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty ja rahoitusvälineeseen maksettu määrä 92 artiklan mukaisesti (enintään 30 prosenttia rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä)

Vastaava kuitattu määrä 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti (3)

(A)

(B)

(C)

(D)

Rahoitusvälineisiin maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä 92 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Toimintalinja 1

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Yhteensä

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Mallia mukautetaan automaattisesti CCI-koodin perusteella. Esimerkiksi sellaisten ohjelmien tapauksessa, joihin ei sisälly alueluokkia (tapauksen mukaan koheesiorahasto, JFT, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), EMKVR) tai joissa ei mukauteta tiettyä toimintalinjaa (erityistavoitetta) koskevia yhteisrahoitusosuuksia, taulukko on seuraavanlainen:

Toimintalinja

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty ja rahoitusvälineeseen maksettu määrä 92 artiklan mukaisesti (enintään 30 prosenttia rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä)

Vastaava kuitattu määrä 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti (4)

(A)

(B)

(C)

(D)

Rahoitusvälineisiin maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä 92 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Toimintalinja 1

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

tai

Sovelletaan AMIF:ään, ISF:ään ja BMVI:hin

Erityistavoite

Ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetty ja rahoitusvälineeseen maksettu määrä 92 artiklan mukaisesti (enintään 30 prosenttia rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä)

Vastaava kuitattu määrä 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti (5)

(A)

(B)

(C)

(D)

Rahoitusvälineisiin maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä 86 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti

Vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

Erityistavoite 1

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 2

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 3

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 4

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Lisäys 4

Menojen täsmäytys – 98 artiklan 3 kohdan d alakohta ja 98 artiklan 7 kohta

Toimintalinja

Komissiolle toimitettuihin maksatushakemuksiin sisältyvien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä

Asetuksen 98 artiklan mukaisesti ilmoitetut menot

Erotus

Kommentit (pakollinen, jos määrissä on kutakin 98 artiklan 6 kohdan mukaista vähennystyyppiä vastaava erotus)

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, toteuttamisen yhteydessä suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnon kirjanpitojärjestelmään ja sisällytetty komissiolle esitettyihin maksatushakemuksiin

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, toteuttamisen yhteydessä suoritetun tai suoritettavan vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

(E=A-C)

(F=B-D)

 

(A)

(B)

(C)

(D)

(E)

(F)

(G)

Toimintalinja 1

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimintalinja 2

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimintalinja 3

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Josta määrät, jotka on oikaistu juoksevissa tileissä tarkastusten perusteella

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

 

tai

Sovelletaan AMIF:ään, ISF:ään ja BMVI:hin

Erityistavoite

Komissiolle toimitettuihin maksatushakemuksiin sisältyvien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä

Asetuksen 98 artiklan mukaisesti ilmoitetut menot

Erotus

Kommentit (pakollinen, jos määrissä on kutakin 98 artiklan 6 kohdan mukaista vähennystyyppiä vastaava erotus)

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, toteuttamisen yhteydessä suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety hallintoviranomaisen kirjanpitojärjestelmään ja sisällytetty komissiolle esitettyihin maksatushakemuksiin

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, toteuttamisen yhteydessä suoritetun tai suoritettavan vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

(E=A-C)

(F=B-D)

 

(A)

(B)

(C)

(D)

(E)

(F)

(G)

Erityistavoite 1

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Erityistavoite 2

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Erityistavoite 3

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI- asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI- asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Erityistavoite 4 (AMIF)

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto sisään”)

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto ulos”)

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Tekninen apu 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Tekninen apu 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Josta määrät, jotka on oikaistu juoksevissa tileissä tarkastusten perusteella

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

 

Mallia mukautetaan automaattisesti CCI-koodin perusteella. Esimerkiksi sellaisten ohjelmien tapauksessa, joihin ei sisälly alueluokkia (tapauksen mukaan koheesiorahasto, JFT, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), EMKVR) tai joissa ei mukauteta tiettyä toimintalinjaa (erityistavoitetta) koskevia yhteisrahoitusosuuksia, taulukko on seuraavanlainen:

Toimintalinja

Komissiolle toimitettuihin maksatushakemuksiin sisältyvien tukikelpoisten menojen kokonaismäärä

Asetuksen 98 artiklan mukaisesti ilmoitetut menot

Erotus

Kommentit (pakollinen, jos määrissä on erotus)

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, toteuttamisen yhteydessä suoritetun tai suoritettavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnosta vastaavan elimen järjestelmään

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety kirjanpitotoiminnon kirjanpitojärjestelmään ja sisällytetty komissiolle esitettyihin maksatushakemuksiin

Sellaisten erityistavoitteisiin liittyvien toimien, joiden mahdollistavat edellytykset täyttyvät, tai toimien, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä, toteuttamisen yhteydessä suoritetun tai suoritettavan vastaavan julkisen rahoitusosuuden kokonaismäärä

(E=A-C)

(F=B-D)

 

(A)

(B)

(C)

(D)

(E)

(F)

(G)

Toimintalinja 1

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

Toimintalinja 2

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”S” maxlength=”500” input=”M”>

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Josta määrät, jotka on oikaistu juoksevissa tileissä tarkastusten perusteella

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

 

Lisäys 5

Tiedot menoista, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty

(kumuloituvat ohjelmakauden alusta)

Toimintalinja

Laskentaperuste (julkinen tai yhteensä) (6)

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen määrä 91 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä tai 91 artiklan 4 kohdan mukainen unionin rahoitusosuus, joka liittyy 15 artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuihin mahdollistaviin edellytyksiin, jotka eivät ole täyttyneet, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen määrä 91 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä tai 91 artiklan 4 kohdan mukainen unionin rahoitusosuus, joka liittyy 15 artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuihin täyttyneisiin mahdollistaviin edellytyksiin, tai jolla edistetään mahdollistavien edellytysten täyttymistä (7)

Yhteensä

Julkinen

Yhteensä

Julkinen

(A)

(B)

(C)

(D)

(E)

Toimintalinja 1

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

 

 

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

 

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Lisäys 6

Tiedot menoista, jotka liittyvät sellaisiin erityistavoitteisiin, joiden mahdollistavat edellytykset eivät täyty

(kumuloituvat ohjelmakauden alusta) AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta

Erityistavoite

Laskentaperuste (julkinen tai yhteensä)

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen määrä 91 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä tai 91 artiklan 4 kohdan mukainen unionin rahoitusosuus, joka liittyy 15 artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuihin mahdollistaviin edellytyksiin, jotka eivät ole täyttyneet, lukuun ottamatta toimia, jotka edistävät mahdollistavien edellytysten täyttymistä

Toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen määrä 91 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä tai 91 artiklan 4 kohdan mukainen unionin rahoitusosuus, joka liittyy 15 artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuihin täyttyneisiin mahdollistaviin edellytyksiin, tai jolla edistetään mahdollistavien edellytysten täyttymistä (8)

(A)

Yhteensä

(B)

Julkinen

(C)

Yhteensä

(D)

Julkinen

(E)

Erityistavoite 1

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan (lukuun ottamatta erityistä kauttakulkujärjestelyä) tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti (erityinen kauttakulkujärjestely)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu BMVI-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 2

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen n 12 artiklan 4 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 6 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 3

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 5 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 4 (AMIF)

 

 

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 19 artiklan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto sisään”)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 20 artiklan mukaisesti (”siirto ulos”)

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Tekninen apu 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Tekninen apu 37 artiklan mukaisesti

<type=”S” input=”G”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

 

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

 

Lisäys 7

Tietoja valtiontukien yhteydessä 91 artiklan 5 kohdan mukaisesti maksetuista valtiontuen ennakkomaksuista(kumuloituvat ohjelman alusta)

Toimintalinja

Ennakkoina maksettu kokonaismäärä (9)

Määrä, joka on katettu tuensaajien kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisvuodesta maksamilla menoilla

Määrä, jota ei ole katettu tuensaajien maksamilla menoilla ja jonka osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt

(A)

(B)

(C)

Toimintalinja 1

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Yhteensä

 

 

 

Vähemmän kehittyneet alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Siirtymäalueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kehittyneemmät alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Syrjäisimmät alueet ja pohjoisen harvaan asutut alueet

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

Mallia mukautetaan automaattisesti CCI-koodin perusteella. Esimerkiksi sellaisten ohjelmien tapauksessa, joihin ei sisälly alueluokkia (koheesiorahasto, JFT, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg), EMKVR), taulukko on seuraavanlainen:

Toimintalinja

Ohjelmasta ennakkoina maksettu kokonaismäärä (10)

Määrä, joka on katettu tuensaajien kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisesta maksamilla menoilla

Määrä, jota ei ole katettu tuensaajien maksamilla menoilla ja jonka osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt

(A)

(B)

(C)

Toimintalinja 1

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 2

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimintalinja 3

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

tai

Sovelletaan AMIF:ään, ISF:ään ja BMVI:hin

Erityistavoite

Ohjelmasta ennakkoina maksettu kokonaismäärä (11)

Määrä, joka on katettu tuensaajien kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisesta maksamilla menoilla

Määrä, jota ei ole katettu tuensaajien maksamilla menoilla ja jonka osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt

(A)

(B)

(C)

Erityistavoite 1

 

 

 

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 2

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai BMVI-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 3

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu ISF-asetuksen 12 artiklan 1 kohdan tai AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Erityistavoite 4

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Toimet, jotka on yhteisrahoitettu AMIF-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

<type=”Cu” input=”M”>

Kaikki yhteensä

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>

<type=”Cu” input=”G”>


(1)  Jos ohjelmaan liittyy useampi kuin yksi rahasto, kutakin rahastoa koskeva tilitys olisi lähetettävä erikseen.

(2)  Selitykset:

tyyppi (type): N = numero, D = päiväys, S = merkkijono, C = rastittava ruutu, P = prosenttiosuus, B = Boolen syöte, Cu = rahayksikkö; syöttötapa (input): M = manuaalinen, S = valinta, G = järjestelmä tuottaa.

(3)  Tätä määrää ei sisällytetä maksatushakemuksiin.

(4)  Tätä määrää ei sisällytetä maksatushakemuksiin.

(5)  Tätä määrää ei sisällytetä maksatushakemukseen.

(6)  Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) osalta yhteisrahoitus koskee ainoastaan tukikelpoisia julkisia menoja. Tämän vuoksi EMKVR:n kohdalla tähän malliin perustuva laskenta mukautetaan automaattisesti julkiseksi.

(7)  Tämän sarakkeen määrien olisi oltava samat kuin liitteen XXIV lisäyksen 1 ensimmäisessä taulukossa olevat määrät.

(8)  Tämän sarakkeen määrien olisi oltava samat kuin liitteen XXIV ensimmäisessä taulukossa olevat määrät.

(9)  Tämä määrä sisältyy toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärään maksatushakemuksessa mainitulla tavalla. Valtiontuki on luonteeltaan julkista menoa, joten tämä kokonaismäärä on sama kuin julkisten menojen määrä.

(10)  Tämä määrä sisältyy toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärään maksatushakemuksessa mainitulla tavalla. Valtiontuki on luonteeltaan julkista menoa, joten tämä kokonaismäärä on sama kuin julkisten menojen määrä.

(11)  Tämä määrä sisältyy toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärään maksatushakemuksessa mainitulla tavalla. Valtiontuki on luonteeltaan julkista menoa, joten tämä kokonaismäärä on sama kuin julkisten menojen määrä.


LIITE XXV

RAHOITUSOIKAISUJEN TASON MÄÄRITTÄMINEN: KIINTEÄMÄÄRÄISET JA EKSTRAPOLOIDUT RAHOITUSOIKAISUT – 104 ARTIKLAN 1 KOHTA

1.   Ekstrapoloitua oikaisua sovellettaessa huomioon otettavat osatekijät

Kun sovelletaan ekstrapoloituja rahoitusoikaisuja, edustavan otoksen tarkastelun tulokset ekstrapoloidaan muuhun perusjoukkoon, josta otos poimittiin rahoitusoikaisun määritystä varten.

2.   Kiinteämääräistä oikaisua sovellettaessa huomioon otettavat osatekijät

a)

vakava puute tai vakavat puutteet koko hallinto- ja valvontajärjestelmän kannalta

b)

vakavan puutteen tai vakavien puutteiden yleisyys ja laajuus

c)

unionin talousarviolle aiheutuneet taloudelliset vahingot.

3.   Kiinteämääräisten rahoitusoikaisujen suuruus määritetään seuraavasti:

a)

jos vakavat puutteet ovat niin merkittäviä, yleisiä tai laaja-alaisia, että ne haittaavat koko järjestelmän toimintaa ja vaarantavat kaikkien kyseisten menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden, sovelletaan 100 prosentin kiinteää prosenttiosuutta;

b)

jos vakavat puutteet ovat niin yleisiä tai laaja-alaisia, että ne haittaavat erittäin vakavasti järjestelmän toimintaa ja vaarantavat erittäin suurelta osin kyseisten menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden, sovelletaan 25 prosentin kiinteää prosenttiosuutta;

c)

jos vakavat puutteet johtuvat siitä, että järjestelmä ei toimi täysipainoisesti tai toimii niin heikosti tai epäsäännöllisesti, että se vaarantaa suurelta osin kyseisten menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden, sovelletaan 10 prosentin kiinteää prosenttiosuutta;

d)

jos vakavat puutteet johtuvat siitä, että järjestelmä ei toimi johdonmukaisesti, mikä vaarantaa olennaiselta osin kyseisten menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden, sovelletaan 5 prosentin kiinteää prosenttiosuutta.

Jos asiasta vastaavat viranomaiset ovat laiminlyöneet korjaavien toimenpiteiden toteuttamisen tilivuonna tehdyn rahoitusoikaisun jälkeen ja sama vakava puute tai vakavat puutteet havaitaan tämän vuoksi seuraavana tilivuonna, rahoitusoikaisun taso voidaan korottaa vakavan puutteen tai vakavien puutteiden jatkuvuuden vuoksi tasolle, joka ei ylitä seuraavan korkeamman luokan tasoa.

Mikäli kiinteän prosenttiosuuden taso on suhteeton 2 jaksossa lueteltujen seikkojen perusteella, rahoitusoikaisun tasoa voidaan alentaa.


LIITE XXVI

MENETELMÄ KOKONAISMÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEKSI JÄSENVALTIOITTAIN – 109 ARTIKLAN 2 KOHTA

Jakomenetelmä, jota sovelletaan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen perusteella tukikelpoisiin vähemmän kehittyneisiin alueisiin – 108 artiklan 2 kohdan a alakohta

1.

Kullekin jäsenvaltiolle jaettavat määrärahat ovat sen yksittäisten tukikelpoisten alueiden määrärahojen yhteismäärä. Määrät lasketaan seuraavasti:

a)

määritetään (euroina) absoluuttinen määrä vuotta kohden, joka saadaan kertomalla asianomaisen alueen väestömäärä alueen ostovoimastandardina mitatun, asukasta kohden lasketun BKT:n ja 27 jäsenvaltion EU:n keskimääräisen ostovoimastandardina mitatun, asukasta kohden lasketun BKT:n erotuksella;

b)

sovelletaan edellä mainittuun absoluuttiseen määrään tiettyä prosenttiosuutta kyseisen alueen kokonaismäärärahojen määrittämiseksi; prosenttiosuus suhteutetaan kuvastamaan jäsenvaltion, jossa tukikelpoinen alue sijaitsee, suhteellista vaurautta ostovoimastandardina mitattuna 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvoon verrattuna seuraavasti:

i)

alueet jäsenvaltioissa, joissa asukaskohtainen BKTL on alle 82 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta: 2,85 prosenttia;

ii)

alueet jäsenvaltioissa, joissa asukaskohtainen BKTL on 82–99 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta: 1,25 prosenttia;

iii)

alueet jäsenvaltioissa, joissa asukaskohtainen BKTL on alle 99 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta: 0,75 prosenttia;

c)

edellä olevan b alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka saadaan, kun jokaista työtöntä ja vuotta kohden lisätään 570 euroa siltä osin kuin kyseisen alueen työttömien määrä ylittää niiden henkilöiden määrän, jotka olisivat työttömiä, jos sovellettaisiin kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräistä työttömyysastetta;

d)

edellä olevan c alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka saadaan, kun jokaista työtöntä nuorta (15–24-vuotiaiden ikäryhmä) ja vuotta kohden lisätään 570 euroa siltä osin kuin alueen työttömien nuorten määrä ylittää niiden henkilöiden määrän, jotka olisivat työttömiä, jos sovellettaisiin kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräistä nuorisotyöttömyysastetta;

e)

edellä olevan d alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka saadaan, kun kutakin henkilöä (25–64-vuotiaat) ja vuotta kohden lisätään 270 euroa sen kyseisen alueen henkilöiden määrän osalta, joka olisi vähennettävä, jotta saavutettaisiin kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden alhaisen koulutustason (alempi perusaste, perusaste ja ylempi perusaste) keskimääräinen taso;

f)

edellä olevan e alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka on 1 euro hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden vuodessa niiden hiilidioksidiekvivalenttitonnien määrästä, jolla jäsenvaltio ylittää komission vuonna 2016 ehdottaman, päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä koskevan vuodeksi 2030 asetetun tavoitteen, ja joka jaetaan suhteessa alueen väestöosuuteen;

g)

edellä olevan f alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka saadaan, kun jokaista henkilöä ja vuotta kohden lisätään 405 euroa jäsenvaltioihin suuntautuvasta unionin ulkopuolisesta nettomaahanmuutosta 1. tammikuuta 2014 lähtien, ja joka jaetaan suhteessa alueen väestöosuuteen.

Jakomenetelmä, jota sovelletaan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen perusteella tukikelpoisiin siirtymäalueisiin – 108 artiklan 2 kohdan b alakohta

2.

Kullekin jäsenvaltiolle jaettavat määrärahat ovat sen yksittäisten tukikelpoisten alueiden määrärahojen yhteismäärä. Määrät lasketaan seuraavasti:

a)

määritetään teoreettisen tuki-intensiteetin vähimmäis- ja enimmäistaso kullekin tukikelpoiselle siirtymäalueelle. Tuen vähimmäistason määrittää kaikkien kehittyneempien alueiden alustava keskimääräinen tuki-intensiteetti asukasta kohden eli 15,2 euroa henkeä ja vuotta kohden. Tuen enimmäistaso perustuu teoreettiseen alueeseen, jonka asukaskohtainen BKT on 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKT:stä, ja se lasketaan soveltamalla 1 kohdan a ja b alakohdassa määriteltyä menetelmää. Tätä menetelmää soveltaen saadusta määrästä otetaan huomioon 60 prosenttia;

b)

lasketaan alustavat aluekohtaiset määrärahat ottaen huomioon alueen BKT asukasta kohden (ostovoimastandardina mitattuna) interpoloimalla lineaarisesti alueen suhteellinen BKT asukasta kohden verrattuna 27 jäsenvaltion EU:hun;

c)

edellä olevan b alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka saadaan, kun jokaista työtöntä ja vuotta kohden lisätään 560 euroa siltä osin kuin kyseisen alueen työttömien määrä ylittää niiden henkilöiden määrän, jotka olisivat työttömiä, jos sovellettaisiin kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräistä työttömyysastetta;

d)

edellä olevan c alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka saadaan, kun jokaista työtöntä nuorta (15–24-vuotiaat) ja vuotta kohden lisätään 560 euroa siltä osin kuin alueen työttömien nuorten määrä ylittää niiden henkilöiden määrän, jotka olisivat työttömiä, jos sovellettaisiin kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräistä nuorisotyöttömyysastetta;

e)

edellä olevan d alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka saadaan, kun kutakin henkilöä (25–64-vuotiaat) ja vuotta kohden lisätään 250 euroa sen kyseisen alueen henkilöiden määrän osalta, joka olisi vähennettävä, jotta saavutettaisiin kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden alhaisen koulutustason (alempi perusaste, perusaste ja ylempi perusaste) keskimääräinen taso;

f)

edellä olevan e alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka on 1 euro hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden vuodessa niiden hiilidioksidiekvivalenttitonnien määrästä, jolla jäsenvaltio ylittää komission vuonna 2016 ehdottaman, päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä koskevan vuodeksi 2030 asetetun tavoitteen, ja joka jaetaan suhteessa alueen väestöosuuteen;

g)

edellä olevan f alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka saadaan, kun jokaista henkilöä ja vuotta kohden lisätään 405 euroa jäsenvaltioihin suuntautuvasta unionin ulkopuolisesta nettomaahanmuutosta 1. tammikuuta 2014 lähtien, ja joka jaetaan suhteessa alueen väestöosuuteen.

Jakomenetelmä, jota sovelletaan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen perusteella tukikelpoisiin kehittyneempiin alueisiin – 108 artiklan 2 kohdan c alakohta

3.

Alustavien määrärahojen teoreettinen kokonaismäärä saadaan kertomalla vuosittainen asukasta kohden laskettu 15,2 euron tuki-intensiteetti tukikelpoisella väestömäärällä.

4.

Kunkin asianomaisen jäsenvaltion osuus on sen tukikelpoisten alueiden osuuksista muodostuva yhteismäärä; tukikelpoisten alueiden osuudet määräytyvät seuraavin perustein ja seuraavassa esitetyllä tavalla painotettuina:

a)

alueen kokonaisväestömäärä (painokerroin 20 prosenttia);

b)

NUTS 2 -alueiden työttömien lukumäärä työttömyysasteen ylittäessä kaikkien kehittyneempien alueiden keskimääräisen työttömyysasteen (painokerroin 12,5 prosenttia);

c)

työllisten määrän lisäys, joka tarvitaan, jotta saavutettaisiin kaikkien kehittyneempien alueiden keskimääräinen työllisyysaste (20–64-vuotiaat) (painokerroin 20 prosenttia);

d)

30–34-vuotiaiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän lisäys, joka tarvitaan, jotta saavutetaan kaikkien kehittyneempien alueiden keskimääräinen korkeakoulututkinnon suorittaneiden (30–34-vuotiaat) osuus (painokerroin 22,5 prosenttia);

e)

(18–24-vuotiaiden) opintonsa keskeyttäneiden määrän vähennys, joka tarvitaan, jotta saavutetaan kaikkien kehittyneempien alueiden keskimääräinen (18–24-vuotiaiden) opintonsa keskeyttäneiden osuus (painokerroin 15 prosenttia);

f)

alueen toteutuneen BKT:n (ostovoimastandardina mitattuna) ja sen teoreettisen alueellisen BKT:n välinen ero, jos alueen BKT asukasta kohden olisi sama kuin kaikkein vauraimmalla NUTS 2 -alueella (painokerroin 7,5 prosenttia);

g)

niiden NUTS 3 -alueiden väestö, joilla asukastiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti (painokerroin 2,5 prosenttia).

5.

Edellä olevan 4 kohdan mukaisesti saatuihin NUTS 2 -tason aluekohtaisiin määriin lisätään soveltuvissa tapauksissa määrä, joka on 1 euro hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden vuodessa niiden hiilidioksidiekvivalenttitonnien määrästä, jolla jäsenvaltio ylittää komission vuonna 2016 ehdottaman, päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä koskevan vuodeksi 2030 asetetun tavoitteen, ja joka jaetaan suhteessa alueen väestöosuuteen.

6.

Edellä olevan 5 kohdan mukaisesti saatuihin NUTS 2 -tason aluekohtaisiin määriin lisätään määrä, joka saadaan, kun kutakin henkilöä ja vuotta kohden lisätään 405 jäsenvaltioihin suuntautuvasta unionin ulkopuolisesta nettomaahanmuutosta 1. tammikuuta 2014 lähtien, ja joka jaetaan suhteessa alueen väestöosuuteen.

Jakomenetelmä, jota sovelletaan koheesiorahaston tukeen oikeutettuihin jäsenvaltioihin – 108 artiklan 3 kohta

7.

Kokonaismäärärahat saadaan kertomalla keskimääräinen vuosittainen asukasta kohden laskettu 62,9 euron suuruinen tuki-intensiteetti tukikelpoisella väestömäärällä. Kunkin tukeen oikeutetun jäsenvaltion määrärahaosuus kyseisestä teoreettisesta kokonaismäärärahasta vastaa prosenttiosuutta, joka on saatu käyttämällä laskentaperusteena väestömäärää, pinta-alaa ja kansallista vaurautta seuraavasti:

a)

lasketaan asianomaisen jäsenvaltion väestömäärän ja pinta-alan osuuksien aritmeettinen keskiarvo kaikkien tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden kokonaisväestöstä ja -pinta-alasta. Jos jäsenvaltion osuus kokonaisväestöstä on kuitenkin vähintään viisi kertaa suurempi kuin sen osuus kokonaispinta-alasta, mikä merkitsee erittäin korkeaa asukastiheyttä, käytetään tässä vaiheessa vain osuutta kokonaisväestöstä;

b)

mukautetaan näin saatuja prosenttiosuuksia kertoimella, joka edustaa yhtä kolmasosaa siitä prosenttiosuudesta, jolla kyseisen jäsenvaltion asukaskohtainen BKTL (ostovoimastandardina mitattuna) ylittää tai alittaa ajanjaksona 2015–2017 kaikkien tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden keskimääräisen asukaskohtaisen BKTL:n (keskiarvo ilmaistu 100 prosenttina).

Kunkin tukikelpoisen jäsenvaltion osalta koheesiorahastosta maksettava osuus on enintään yksi kolmasosa kokonaistuesta, josta on vähennetty Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukainen tuki, sen jälkeen kun 10–16 kohtaa on sovellettu. Tämä mukautus lisää suhteellisesti kaikkia muita 1–6 kohdasta johtuvia siirtoja.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) suunnattujen varojen jakomenetelmä – 12 artikla

8.

Määrärahojen jakaminen jäsenvaltioittain rajatylittävän, valtioiden välisen ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta määritetään niiden osuuksien painotettuna summana, jotka määritetään painotettuina seuraavilla perusteilla:

a)

kaikkien NUTS 3 -tason raja-alueiden ja muiden sellaisten NUTS 3 -tason alueiden kokonaisväestömäärä, joiden väestöstä vähintään puolet asuu enintään 25 kilometrin päässä rajasta (painokerroin 45,8 prosenttia);

b)

enintään 25 kilometrin päässä rajoista asuva väestömäärä (painokerroin 30,5 prosenttia);

c)

jäsenvaltioiden kokonaisväestömäärä (painokerroin 20 prosenttia);

d)

syrjäisimpien alueiden kokonaisväestömäärä (painokerroin 3,7 prosenttia).

Rajatylittävän toimintalohkon osuus vastaa perusteiden a ja b painokerrointen summaa. Valtioiden välisen toimintalohkon osuus vastaa perusteen c painokerrointa. Syrjäisimpien alueiden yhteistyön osuus vastaa perusteen d painokerrointa.

Jakomenetelmä, jota sovelletaan lisärahoitukseen SEUT 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjaan liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille – 110 artiklan 1 kohdan e alakohta

9.

Erityinen lisämääräraha, joka vastaa 40 euron vuosittaista asukasta kohden laskettua tuki-intensiteettiä, kohdennetaan syrjäisimmille NUTS 2 -alueille ja pohjoisen harvaan asutuille NUTS 2 -alueille. Tämä määräraha jaetaan alueittain ja jäsenvaltioittain suhteessa näiden alueiden kokonaisväestömäärään.

Taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota tukevista rahastoista suoritettavien siirtojen vähimmäis- ja enimmäismäärät

10.

Jotta koheesiorahoitus saataisiin asianmukaisesti kohdistettua vähiten kehittyneille alueille ja jäsenvaltioille ja jotta voitaisiin pienentää eroja keskimääräisessä asukaskohtaisessa tuki-intensiteetissä, kullekin jäsenvaltiolle rahastoista siirrettävien varojen enimmäismäärä on määritettävä prosentteina suhteessa kyseisen jäsenvaltion BKT:hen, jolloin kyseiset prosenttimäärät ovat seuraavat:

a)

niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden keskimääräinen BKTL asukasta kohden (ostovoimastandardina mitattuna) kaudella 2015–2017 oli alle 55 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta asukasta kohden: 2,3 prosenttia niiden BKT:sta;

b)

niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden keskimääräinen BKTL asukasta kohden (ostovoimastandardina mitattuna) kaudella 2015–2017 oli vähintään 68 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta asukasta kohden: 1,5 prosenttia niiden BKT:sta;

c)

niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden keskimääräinen BKTL asukasta kohden (ostovoimastandardina mitattuna) kaudella 2015–2017 oli vähintään 55 prosenttia mutta alle 68 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta asukasta kohden: prosenttiosuus saadaan interpoloimalla lineaarisesti 2,3 prosentin ja 1,5 prosentin välillä niiden BKT:sta, mikä johtaa enimmäisprosenttiosuuden suhteelliseen vähennykseen sitä mukaa kun vauraus lisääntyy.

Ylärajaa on sovellettava vuosittain komission BKT-ennusteisiin, ja siinä yhteydessä on vähennettävä tarvittaessa suhteellisesti kaikkia siirtoja asianomaiseen jäsenvaltioon (paitsi kun on kyse kehittyneemmistä alueista ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg)), jotta tulokseksi saadaan siirron enimmäismäärä.

11.

Edellä 10 kohdassa esitetyt säännöt eivät saa johtaa jäsenvaltiokohtaisiin määrärahoihin, jotka ovat yli 107 prosenttia niiden reaalisesta tasosta ohjelmakaudella 2014–2020. Tätä mukautusta sovelletaan suhteellisesti kaikkiin siirtoihin (paitsi kun on kyse Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg)) asianomaiseen jäsenvaltioon, jotta tulokseksi saadaan siirron enimmäismäärä.

12.

Jäsenvaltiolle rahastoista kohdistetun tuen alin kokonaismäärä vastaa 76:ta prosenttia sen kokonaismäärärahoista kaudella 2014–2020. Rahastoista kohdistetun tuen kokonaismäärä jäsenvaltiolle, jossa vähintään kolmannes väestöstä asuu NUTS 2 -tason alueilla, joiden BKT asukasta kohden (ostovoimastandardina mitattuna) on alle 50 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta, on vastattava vähintään 85:tä prosenttia sen ohjelmakauden 2014–2020 kokonaismäärärahoista. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi tarvittavia mukautuksia sovelletaan suhteellisesti rahastoista myönnettäviin määrärahoihin lukuun ottamatta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahoja.

13.

Jäsenvaltiolle, jonka BTKL asukasta kohden (ostovoimastandardina mitattuna) on vähintään 120 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta, rahastoista kohdistetun tuen ylin kokonaismäärä vastaa 80:tä prosenttia sen ohjelmakauden 2014–2020 kokonaismäärärahoista. Jäsenvaltiolle, jonka BTKL asukasta kohden (ostovoimastandardina mitattuna) on vähintään 110 prosenttia mutta alle 120 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta, rahastoista kohdistetun tuen ylin kokonaismäärän on vastattava 90:tä prosenttia sen ohjelmakauden 2014–2020 kokonaismäärärahoista. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi tarvittavia mukautuksia sovelletaan suhteellisesti rahastoista myönnettäviin määrärahoihin lukuun ottamatta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahoja. Jos jäsenvaltiolla on siirtymäalueita, joihin sovelletaan 16 kohtaa, 25 prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle kehittyneempiä alueita varten osoitetuista määrärahoista on siirrettävä kyseisen jäsenvaltion siirtymäalueita koskeviin määrärahoihin.

Lisäsäännökset

14.

Kaikkien niiden alueiden osalta, jotka luokiteltiin vähemmän kehittyneiksi alueiksi ohjelmakaudeksi 2014–2020 mutta joiden BKT asukasta kohden on yli 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta asukasta kohden, Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisen tuen vuotuisen vähimmäismäärän on vastattava 60:tä prosenttia niiden kyseiseen tavoitteeseen liittyvästä aikaisemmasta ohjeellisesta keskimääräisestä vuosittaisesta tuesta, jonka komissio on laskenut vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.

15.

Mikään siirtymäalue ei saa vähempää kuin se olisi saanut, jos se olisi ollut kehittyneempi alue.

16.

Jäsenvaltion tuen kokonaismäärän siirtymäalueille, jotka olivat siirtymäalueita jo ohjelmakaudella 2014–2020, on vastattava vähintään 65:tä prosenttia kyseisen jäsenvaltion näille alueille ohjelmakaudella 2014–2020 myönnetystä kokonaismäärästä.

17.

Sen estämättä, mitä 10–13 kohdassa määrätään, sovelletaan 18–23 kohdassa tarkoitettuja lisämäärärahoja.

18.

Rauhaa ja sovintoa sekä pohjoisen ja etelän rajatylittävän yhteistyön jatkumista tukevalle PEACE PLUS -ohjelmalle on kohdennettava yhteensä 120 000 000 euroa. Lisäksi PEACE PLUS -ohjelmalle on kohdennettava vähintään 60 000 000 euroa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisista Irlannille osoitetuista määrärahoista.

19.

Jos jäsenvaltion väestö on vähentynyt keskimäärin enemmän kuin 1 prosentilla vuotta kohden kausien 2007–2009 ja 2016–2018 välillä, kyseiselle jäsenvaltiolle on osoitettava lisämääräraha, joka vastaa sen väestön kokonaisvähennystä kyseisten kahden kauden välillä kerrottuna 500 eurolla. Kyseinen lisämääräraha on tarvittaessa osoitettava asianomaisen jäsenvaltion vähemmän kehittyneille alueille.

20.

Jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneiden alueiden, jotka alkoivat saada rahastoista tukea vasta ohjelmakaudella 2014–2020, on saatava 400 000 000 euron lisämääräraha.

21.

Saarijäsenvaltioiden tilanteen ja unionin tiettyjen osien syrjäisen sijainnin aiheuttamien haasteiden huomioon ottamiseksi Maltalle ja Kyprokselle on myönnettävä kummallekin 100 000 000 euron lisämääräraha rakennerahastoja varten ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen perusteella. Suomen pohjoisen harvaan asutuille alueille on myönnettävä 100 000 000 euron lisämääräraha 9 kohdassa tarkoitettuun määrään.

22.

Kilpailukyvyn, kasvun ja työpaikkojen luomisen tehostamiseksi tietyissä jäsenvaltioissa rahastoista on myönnettävä seuraavat lisämäärärahat ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen perusteella:

a)

Belgian siirtymäalueille 200 000 000 euroa;

b)

Bulgarian vähemmän kehittyneille alueille 200 000 000 euroa;

c)

Tšekille koheesiorahaston puitteissa 1 550 000 000 euroa;

d)

Kyprokselle rakennerahastojen puitteissa 100 000 000 euroa;

e)

Virolle rakennerahastojen puitteissa 50 000 000 euroa;

f)

Saksan siirtymäalueille, joihin 16 kohta vaikuttaa, 650 000 000 euroa;

g)

Maltalle rakennerahastojen puitteissa 50 000 000 euroa;

h)

Puolan vähemmän kehittyneille alueille 600 000 000 euroa;

i)

Portugalin siirtymäalueille 300 000 000 euroa;

j)

Slovenian kehittyneemmälle alueelle 350 000 000 euroa.

23.

Lisäksi rajatylittävän yhteistyön tukemiseen osoitetaan 100 miljoonaa euroa. Sillä täydennetään jäsenvaltioittain jaettavat määrärahat 8 kohdan a ja b alakohdassa esitettyjen painotettujen perusteiden mukaisesti.

Top