EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021R1059

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä

PE/49/2021/INIT

OJ L 231, 30.6.2021, p. 94–158 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1059/oj

30.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/94


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1059,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 178 artiklan, 209 artiklan 1 kohdan, 212 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan ja SEUT 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti EAKR:n tehtävänä on osaltaan vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä siten, että kyseisistä alueista erityistä huomiota kiinnitetään tiettyihin alueluokkiin, joista mainitaan erityisesti rajaseutualueet.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (4) vahvistetaan EAKR:lle ja eräille muille rahastoille yhteiset säännökset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 (5) vahvistetaan EAKR:stä myönnettävän tuen erityistavoitteita ja soveltamisalaa koskevat säännökset. Nyt on tarpeen antaa erityissäännöksiä koskien Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg), jonka mukaisesti yksi tai useampi jäsenvaltio ja niiden alueet, ja tapauksen mukaan kumppanimaat ja kolmannet maat, tekevät rajat ylittävää yhteistyötä tehokkaan ohjelmasuunnittelun varmistamiseksi, mukaan lukien teknistä apua, seurantaa, arviointia, viestintää, tukikelpoisuutta, hallinnointia ja valvontaa sekä varainhoitoa koskevat säännökset.

(3)

Interregin edistäminen on unionin koheesiopolitiikan merkittävä prioriteetti. Pienille ja keskisuurille yrityksille Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden kustannusten osalta myönnetty tuki kuuluu jo komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (6) nojalla ryhmäpoikkeuksen piiriin ja erityisiä säännöksiä kaikenkokoisten yritysten investointeihin osoitetuista aluetuista annetaan myös kyseisen asetuksen alueellista tukea koskevassa jaksossa ja komission antamissa alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vuosille 2014–2020. Kun otetaan huomioon 30 vuoden aikana saadut kokemukset, hankkeiden vähäinen taloudellinen arvo ja se, että ne eivät todennäköisesti vaikuta kielteisesti kauppaan ja kilpailuun, sekä voimassa olevien ohjelmien tuoma korkea lisäarvo Euroopan alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden julkista rahoitusta koskevien valtiotukisääntöjen soveltamisalaa on tarkoitus selkeyttää entisestään asetuksen (EU) N:o 651/2014 tulevilla muutoksilla, mikä vapauttaa laajalti Interreg-hankkeiden julkisen rahoituksen ennakkoilmoitusvelvoitteesta ja helpottaa kyseisten hankkeiden toteuttamista.

(4)

Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan tasapainoisen kehityksen tukemiseksi EAKR:stä olisi Interreg-tavoitteen mukaisesti tuettava rajat ylittävää yhteistyötä, valtioiden välistä yhteistyötä, alueiden välistä yhteistyötä ja syrjäisimpien alueiden yhteistyötä. Prosessissa olisi otettava huomioon kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteet, varmistaen samalla, että ohjelmakumppanuuden laajuus säilyy tehokkaana.

(5)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla tehdyn Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, rahastot osallistuvat ilmastotoimien valtavirtaistamiseen ja sen yleistavoitteen saavuttamiseen, jonka mukaan 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuetaan ilmastotavoitteita. Kyseisessä yhteydessä rahastoista olisi tuettava toimia, jotka noudattavat ilmasto- ja ympäristöstandardeja eivätkä aiheuta merkittävää haittaa ympäristötavoitteille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (7) 17 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(6)

Rajat ylittävän yhteistyön osa-alueella olisi pyrittävä ratkaisemaan rajaseuduilla yhteisesti havaittuja yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätöntä kasvupotentiaalia raja-alueilla, kuten ilmenee komission 20 päivänä syyskuuta 2017 antamasta tiedonannosta ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla”, jäljempänä ’raja-alueita koskeva tiedonanto’. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelma-alueet olisi näin ollen määriteltävä sellaisiksi rajalla sijaitseviksi tai meren enintään 150 km etäisyydellä toisistaan erottamiksi alueiksi, joilla rajat ylittävä vuorovaikutus on käytännössä mahdollista tai joilla voidaan määritellä toiminnallisia alueita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia, jotka ovat tarpeen yhteistyöohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

(7)

Rajat ylittävän yhteistyön osa-alueen olisi myös katettava yhteistyö yhden tai useamman jäsenvaltion tai niiden alueen ja yhden tai useamman unionin ulkopuolisen maan tai alueen tai muun alueen välillä. Sisäisen ja ulkoisen rajat ylittävän yhteistyön sisällyttämisen tähän asetukseen odotetaan yksinkertaistavan ja selkeyttävän huomattavasti sovellettavia säännöksiä ohjelmasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten sekä unionin ulkopuolisten kumppaneiden viranomaisten ja tuensaajien kannalta ohjelmakauteen 2014–2020 verrattuna.

(8)

Valtioiden välistä yhteistyötä koskevalla osa-alueella olisi pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toimilla, jotka johtavat unionin painopisteisiin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen toissijaisuusperiaatetta täysin noudattaen. Valtioiden välisen yhteistyön olisi katettava laajempia alueita unionin manneralueella ja merialueiden ympärillä mahdollisimman joustavasti yhteistyöohjelmien johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi, mukaan lukien aiempi ulkoinen rajat ylittävä merialueyhteistyö laajemman merialueyhteistyön puitteissa, erityisesti määrittelemällä yhteistyön kattama alue, tällaisen yhteistyön erityistavoitteet, hankekumppanuutta koskevat vaatimukset sekä mahdollisuus perustaa alaohjelmia ja erityisiä ohjauskomiteoita.

(9)

Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu ohjelmakaudella 2014–2020 rajat ylittävästä ja valtioiden välisestä yhteistyöstä syrjäisimmillä alueilla, joilla näiden molempien osa-alueiden yhdistäminen yhteen ohjelmaan yhteistyöaluetta kohden ei ole saanut aikaan riittävää yksinkertaistamista ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien kannalta, olisi perustettava erityinen syrjäisimpien alueiden osa-alue, jotta syrjäisimmät alueet voisivat tehdä yhteistyötä naapurimaidensa ja -alueidensa kanssa mahdollisimman vaikuttavalla ja yksinkertaisella tavalla. Tässä osa-alueessa voitaisiin käynnistää EAKR:n, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (8) perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) ja neuvoston päätöksellä 2013/755/EU (9) perustetun merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiopäätöksen, jäljempänä ’MMA-assosiaatiopäätös’, mukaista yhdistettyä rahoitusta koskevia ehdotuspyyntöjä, joiden hallinnointitavoista sovitaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja alueiden ja kolmansien maiden välillä.

(10)

Ottaen huomioon Interregin puitteissa alueiden välisistä yhteistyöohjelmista saadut kokemukset alueiden välisen yhteistyön osa-alueella olisi keskityttävä lisäämään koheesiopolitiikan vaikuttavuutta neljän erityisohjelman avulla: ohjelma, joka mahdollistaisi toimintapoliittisiin tavoitteisiin ja yhteistyön hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen keskittyvän kokemusten vaihdon, innovatiiviset toimintatavat ja valmiuksien kehittämisen pyrittäessä tunnistamaan ja levittämään hyviä käytäntöjä sekä siirtämään ne osaksi aluekehityspolitiikkaa, mukaan lukien Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaiset ohjelmat; ohjelma, joka käsittelisi kokemusten vaihtoa ja valmiuksien kehittämistä pyrittäessä tunnistamaan, siirtämään ja hyödyntämään kaupunkialueiden yhdennettyyn ja kestävään kehitykseen liittyviä hyviä käytäntöjä ottaen huomioon kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet, mukaan lukien tuki asetuksen (EU) 2021/1058 11 artiklan puitteissa kehitetyille toimille, jotka täydentävät kyseisen asetuksen 12 artiklassa esitettyä aloitetta ja joita koordinoidaan sen kanssa; ohjelma, joka keskittyisi kokemusten vaihtoon, innovatiivisiin toimintatapoihin ja valmiuksien kehittämiseen, jotta voidaan yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa Interreg-ohjelmien toteuttamista ja asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan vi alakohdassa tarkoitettuja yhteistyötoimia; sekä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (10) nojalla perustettuja tai perustettavia eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä, jäljempänä ’EAYY’, niiden toimintaa ja käyttöä sekä makroaluestrategioita; ja ohjelma, joka parantaisi kehityssuuntausten analysointia. Näiden alueiden välistä yhteistyötä koskevaan osa-alueeseen kuuluvan neljän ohjelman olisi katettava koko unioni, ja myös kolmansien maiden olisi voitava osallistua niihin.

(11)

Tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava yhteiset objektiiviset perusteet. Tätä varten tukikelpoiset alueet ja unionin tason alueet olisi nimettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (11) mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella.

(12)

On aiheellista edelleen tukea tai tarvittaessa käynnistää yhteistyötä sen kaikissa ulottuvuuksissa unionin naapureina olevien kolmansien maiden kanssa, koska tällainen yhteistyö on tärkeä aluekehityspoliittinen väline ja siitä on todennäköisesti hyötyä kolmansien maiden rajanaapureina sijaitseville jäsenvaltioiden alueille. Tämän vuoksi EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, jäljempänä ’IPA III –asetus’, perustettavasta liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III), NDICI:stä ja MMA-assosiaatiopäätöksestä olisi tuettava rajat ylittävään yhteistyöhön, valtioiden väliseen yhteistyöhön, alueiden väliseen yhteistyöhön ja syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön perustuvia ohjelmia. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen olisi perustuttava vastavuoroisuuteen ja oikeasuhteisuuteen. Rajat ylittävään yhteistyöhön kohdennettujen IPA III:n määrärahojen, jäljempänä ’IPA III-CBC’, ja rajat ylittävään yhteistyöhön naapurialueita koskevalla maantieteellisellä alueella kohdennettujen NDICI:n määrärahojen, jäljempänä ’NDICI-CBC’, osalta EAKR:n tukea olisi kuitenkin täydennettävä vähintään vastaavalla määrällä IPA III-CBC:n ja NDICI-CBC:n tukea noudattaen kuitenkin asianomaisessa säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.

(13)

IPA III -tuki keskittyy pääasiassa auttamaan IPA III -tuensaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä sekä alueellista ja paikallista kehitystä. IPA-tuella on edelleen tuettava IPA-tuensaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, makroalueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä sekä aluekehitystä, muun muassa panemalla täytäntöön unionin makroaluestrategioita. Lisäksi IPA III -tuen on katettava turvallisuus, muuttoliike ja rajaturvallisuus, ja sen avulla on varmistettava kansainvälisen suojelun saatavuus, merkityksellisten tietojen jakaminen, rajavalvonnan tehostaminen sekä yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen laittoman muuttoliikkeen ja muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi.

(14)

NDICI-tuen osalta unionin olisi luotava naapurimaittensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi tuettava asiaan liittyvien makroaluestrategioiden sisäisiä ja ulkoisia näkökohtia. Kyseiset aloitteet ovat strategisesti tärkeitä ja tarjoavat mielekkäät poliittiset puitteet suhteiden syventämiselle kumppanimaiden kanssa ja niiden välillä molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden, jaetun omistajuuden ja vastuun periaatteiden pohjalta.

(15)

On tärkeää tarkastella jatkossakin neuvoston päätöksellä 2010/427/EU (12) perustetun Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission roolia strategisen ohjelmasuunnittelun ja EAKR:stä ja NDICI:stä tuettujen Interreg-ohjelmien valmistelussa.

(16)

Unionin syrjäisimpiä alueita koskevan erityistilanteen vuoksi on tarpeen hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat niiden edellytysten parantamista, joiden täyttyessä kyseiset alueet voivat saada tukea rakennerahastoista. Tämän asetuksen tiettyjä säännöksiä olisi sen vuoksi mukautettava unionin syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, jotta niiden yhteistyötä merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA’, ja kolmansien maiden kanssa voitaisiin yksinkertaistaa ja edistää ottaen samalla huomioon komission 24 päivänä lokakuuta 2017 antama tiedonanto ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”. Yhteistyötä olisi voitava tehdä läheisessä kumppanuudessa alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa.

(17)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava MMA:iden mahdollisuus osallistua Interreg-ohjelmiin. MMA:iden erityispiirteet ja niiden kohtaamat haasteet olisi otettava huomioon, jotta voidaan helpottaa niiden tosiasiallisia osallistumismahdollisuuksia ja osallistumista.

(18)

On tarpeen vahvistaa kullekin Interreg-osa-alueelle kohdennettavat määrärahat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion osuus rajat ylittävän yhteistyön, valtioiden välisen yhteistyön ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön kokonaismäärärahoista sekä jäsenvaltioiden käytettävissä olevat mahdollisuudet joustoon näiden osa-alueiden välillä.

(19)

Jotta EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta, olisi luotava mekanismi, jonka avulla tällainen tuki voidaan palauttaa tapauksissa, joissa ulkoista yhteistyötä koskevia ohjelmia ei voida hyväksyä tai ne on keskeytettävä, mukaan lukien ohjelmat sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät saa tukea mistään unionin rahoitusvälineestä. Tällä mekanismilla olisi pyrittävä optimoimaan ohjelmien toiminta ja koordinoimaan kyseiset välineet mahdollisimman hyvin keskenään.

(20)

EAKR:n olisi Interregin puitteissa edistettävä koheesiopolitiikan tavoitteiden mukaisia erityistavoitteita. Eri toimintapoliittisiin tavoitteisiin kuuluvien erityistavoitteiden luetteloa olisi kuitenkin mukautettava Interregin erityistarpeisiin, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1057 (13) 4 artiklan 1 kohdan a–l alakohdan mukaisia ESR:n kaltaisia tukitoimia olisi mahdollista toteuttaa Interreg-ohjelmiin kuuluvilla yhteisillä toimilla.

(21)

Ottaen huomioon Irlannin saarella vallitseva ainutlaatuinen ja erityinen tilanne ja jotta voitaisiin tukea pitkänperjantain sopimuksen mukaista pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, rajat ylittävällä ’PEACE PLUS’ -ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisten aikaisempien ohjelmien työtä. Ohjelman käytännön merkityksen vuoksi on tärkeää varmistaa, että kun kyseisellä ohjelmalla tuetaan rauhaa ja sovintoa, EAKR:n olisi myös osaltaan edistettävä asianomaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja alueellista vakautta sekä yhteistyötä, erityisesti toimenpiteillä, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Kyseisen ohjelman erityispiirteiden vuoksi sitä olisi hallinnoitava yhdennetysti siten, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus sisällytetään kyseiseen ohjelmaan ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Lisäksi tiettyjä tässä asetuksessa olevia toimien valintaa koskevia sääntöjä ei saisi soveltaa kyseiseen ohjelmaan rauhaa ja sovintoa tukevien toimien osalta.

(22)

Tällä asetuksella olisi lisättävä kaksi erityistä Interreg-tavoitetta; yhdellä tavoitteella tuetaan institutionaalisten valmiuksien vahvistamista, lisätään oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä, erityisesti raja-alueita koskevan tiedonannon täytäntöönpanon yhteydessä, tehostetaan kansalaisten ja instituutioiden välistä yhteistyötä sekä makroalue- ja merialuestrategioiden kehittämistä ja koordinointia, luodaan keskinäistä luottamusta, erityisesti edistämällä ihmisten välisiin yhteyksiin perustuvia toimia, ja toisella tavoitteella puututaan turvallisuutta, rajanylitysten hallintaa ja muuttoliikettä koskeviin yhteistyökysymyksiin.

(23)

Suurin osa unionin tuesta olisi keskitettävä rajalliseen määrään toimintapoliittisia tavoitteita, jotta Interregillä olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Synergiaa ja täydentävyyttä Interregin osa-alueiden välillä olisi vahvistettava.

(24)

Interreg-ohjelmien valmistelua, hyväksymistä ja muuttamista sekä alueellista kehitystä, toimien valintaa, seurantaa ja arviointia, ohjelmasta vastaavia viranomaisia, toimien tarkastuksia sekä avoimuutta ja viestintää koskevia säännöksiä olisi mukautettava Interreg-ohjelmien erityispiirteisiin verrattuna asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiin. Kyseiset erityissäännökset olisi pidettävä yksinkertaisina ja selkeinä, jotta vältetään ylisääntely ja jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuvaa ylimääräistä hallinnollista rasitusta.

(25)

Olisi jatkettava ohjelmakaudella 2014–2020 vahvistettuja säännöksiä, jotka koskevat perusteita, joiden täyttyessä toimet katsotaan aidosti yhteisiksi toimiksi, kumppanuutta Interreg-toimissa ja johtavan kumppanin velvoitteita. Interreg-kumppaneiden olisi tehtävä yhteistyötä kehityksen ja toteutuksen sekä henkilöstön tai rahoituksen tai molempien osa-alueilla, ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kahdella näistä neljästä yhteistyön osa-alueesta, koska olisi oltava yksinkertaisempaa yhdistää EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävä tuki sekä ohjelmien että toimien tasolla.

(26)

Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet ovat rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa tärkeitä ja menestyksekkäitä välineitä, joilla on merkittävää eurooppalaista lisäarvoa ja joilla poistetaan rajaesteitä, edistetään paikallisten ihmisten välisiä yhteyksiä ja integroidaan raja-alueita ja niiden kansalaisia. Näitä hankkeita on tähän asti tuettu pääasiassa pienhankerahastoista tai vastaavista välineistä, joista ei kuitenkaan ole annettu erityissääntöjä, minkä vuoksi pienhankerahastoja koskevia sääntöjä on tarpeen selkeyttää. Jotta voitaisiin saada lisäarvoa ja etuja ihmisten välisistä ja pienimuotoisista hankkeista myös paikallisen ja alueellisen kehityksen kannalta ja tehdä pienhankkeiden rahoituksen hallinnoinnista yksinkertaisempaa lopullisille vastaanottajille, jotka eivät usein ole tottuneet hakemaan unionin rahoitusta, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kertakorvausten käyttö olisi tehtävä pakolliseksi tietyn kynnysarvon alapuolella.

(27)

Koska osallistujia on useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja tämän aiheuttamat hallinnolliset kustannukset ovat sen vuoksi myös suuremmat, erityisesti valvonnan ja kääntämisen osalta, myös ohjelmien hakijoiden ja toteuttajien tärkeinä keskustelukumppaneina toimiville ja siten suoran linjan yhteisiin sihteeristöihin tai kulloisiinkin viranomaisiin muodostamille alueellisille yhteyspisteille, jotka tunnetaan myös ’antenneina’, teknisen avun menojen enimmäismäärän olisi oltava suurempi kuin Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa. Suurempien hallinnollisten kustannusten vastapainoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava vähentämään mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvää hallinnollista rasitusta. Lisäksi Interreg-ohjelmien, jotka saavat rajoitetusti unionin tukea, tai ulkoisten rajat ylittävien Interreg-ohjelmien olisi saatava tietty vähimmäismäärä teknistä apua varten, jotta varmistetaan tehokkaiden teknisen avun toimien riittävä rahoitus myös yhteisten sihteeristöjen alueellisille sivutoimipisteille ja yhteyspisteille, jotka perustetaan lähemmäs mahdollisia tuensaajia ja kumppaneita.

(28)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (14) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä asetusta olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan rahoituksen käytännön vaikutuksia.

(29)

Ohjelmakaudella 2014–2020 saatujen kokemusten perusteella olisi jatkettava järjestelmää, jolla otettiin käyttöön selkeä menojen tukikelpoisuussääntöjä koskeva hierarkia, ja säilytettävä samalla periaate, jonka mukaan menojen tukikelpoisuussäännöt vahvistetaan unionin tasolla ja koko Interreg-ohjelmalle, jotta vältetään mahdolliset ristiriitaisuudet tai epäjohdonmukaisuudet eri asetusten sekä unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön välillä. Yhden jäsenvaltion antamat lisäsäännöt, joita sovellettaisiin ainoastaan tuensaajiin kyseisessä jäsenvaltiossa, olisi rajattava ehdottomasti välttämättömään vähimmäismäärään. Tähän asetukseen olisi erityisesti sisällytettävä ohjelmakaudelle 2014–2020 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 481/2014 (15).

(30)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava osoittamaan hallintoviranomaisen tehtävät EAYY:lle tai antamaan tällaiselle yhtymälle, kuten muille rajat ylittäville oikeussubjekteille, vastuu alaohjelmien, yhdennettyjen alueellisten investointien tai yhden tai useamman pienhankerahaston hallinnoinnista, tai nimettävä ne toimimaan ainoana kumppanina. Kyseisessä yhteydessä olisi jonkin osallistujamaan lainsäädännön mukaisesti perustettava rajat ylittävä oikeussubjekti, Euroregions-alueet mukaan lukien, jolla on oikeushenkilöllisyys ja johon kaikkien osallistujamaiden alueellisten ja paikallisten viranomaisten olisi voitava osallistua.

(31)

Jotta ohjelmakautta 2014–2020 varten luotua maksuketjua komissiolta todentamisviranomaisen kautta johtavalle kumppanille voitaisiin jatkaa, kyseistä maksuketjua olisi jatkettava kirjanpitotoiminnossa. Unionin tuki olisi maksettava johtavalle kumppanille, paitsi jos se johtaa kaksinkertaisiin valuutanmuuntomaksuihin, joita aiheutuu johtavan kumppanin ja muiden kumppanien välillä tuen muuntamisesta euromääräiseksi ja sen jälkeen takaisin toiseen valuuttaan tai päinvastoin. Ellei toisin määrätä, johtavan kumppanin olisi varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan kaikkien kumppanien sopimassa määräajassa ja noudattaen johtavaan kumppaniin sovellettavaa menettelyä.

(32)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (16), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 63 artiklan 9 kohdan mukaan alakohtaisissa säännöissä on otettava huomioon Interreg-ohjelmien tarpeet erityisesti tarkastustoiminnon osalta. Vuotuista tarkastuslausuntoa, vuotuista valvontakertomusta ja toimien tarkastuksia koskevia säännöksiä olisi sen vuoksi yksinkertaistettava ja mukautettava niihin ohjelmiin, joihin osallistuu useampi kuin yksi jäsenvaltio.

(33)

Sääntöjen vastaisesti maksettujen summien takaisinperinnän osalta olisi päätettävä selkeästä rahoitusvastuuketjusta ainoasta kumppanista tai muista kumppaneista johtavan kumppanin ja hallintoviranomaisen kautta komissioon. Olisi säädettävä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden vastuusta silloin, kun takaisinperintä ainoalta kumppanilta, muilta kumppaneilta tai johtavalta kumppanilta ei onnistu, missä tapauksessa jäsenvaltio korvaa summan hallintoviranomaiselle. Näin ollen Interreg-ohjelmissa ei tuensaajien tasolla voi olla määriä, joita ei saada perittyä takaisin. On kuitenkin tarpeen selventää sellaista tilannetta koskevia sääntöjä, jossa jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei korvaa summaa hallintoviranomaiselle. Myös johtavan kumppanin velvoitteita takaisinperinnän osalta olisi selkeytettävä.

(34)

Jotta voidaan soveltaa enimmäkseen yhteisiä sääntöjä sekä osallistuvissa jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa, kumppanimaissa tai MMA:issa, tätä asetusta olisi sovellettava myös kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden osallistumiseen, jollei tämän asetuksen tietyssä luvussa ole annettu erityisiä sääntöjä. Kolmansissa maissa, kumppanimaissa tai MMA:issa voi olla Interreg-ohjelmasta vastaavia viranomaisia vastaavat viranomaiset. Menojen tukikelpoisuuden alkamisajankohdan olisi oltava sidoksissa siihen, kun asianomainen kolmas maa, kumppanimaa tai MMA allekirjoittaa rahoitussopimuksen. Kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa sijaitseville tuensaajille tehtävissä hankinnoissa olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä ulkoisia hankintoja koskevia sääntöjä. Olisi vahvistettava menettelyt, joilla tehdään rahoitussopimukset kunkin kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kanssa sekä sopimukset hallintoviranomaisen ja kunkin kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n välillä unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä annettavan tuen osalta tai kun kolmannesta maasta, kumppanimaasta tai MMA:sta siirretään Interreg-ohjelmaan lisärahoitusosuus, jossa ei ole kyse kansallisesta yhteisrahoituksesta.

(35)

Vaikka Interreg-ohjelmat, joihin osallistuu kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita, olisi toteutettava käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, syrjäisimpien alueiden yhteistyö olisi voitava toteuttaa käyttämällä välillistä hallinnointia. Olisi annettava yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten nämä ohjelmat toteutetaan kokonaisuudessaan tai osittain käyttämällä välillistä hallinnointia.

(36)

Menettelyjä olisi yksinkertaistettava ohjelmakaudella 2014–2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 232/2014 (17) perustetun Euroopan naapuruusvälineen rajat ylittävissä yhteistyöohjelmissa toteutetuista suurista infrastruktuurihankkeista saatujen kokemusten perusteella. Komissiolla olisi kuitenkin edelleen oltava tiettyjä oikeuksia tällaisten hankkeiden valinnassa.

(37)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä ja muuttaa tukea saavien Interreg-ohjelma-alueiden luetteloja ja luetteloa unionin tuen kokonaismäärästä kussakin Interreg-ohjelmassa. Komissiolle olisi siirrettävä myös täytäntöönpanovalta hyväksyä unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä tukea saavia Interreg-ohjelmia koskevat monivuotiset strategia-asiakirjat. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (18) mukaisesti. Vaikka kyseiset säädökset ovat luonteeltaan yleisiä, olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä, koska säädöksillä säännökset pannaan täytäntöön ainoastaan teknisesti. Unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä tukea saavia Interreg-ohjelmia koskevien monivuotisten strategia-asiakirjojen olisi myös tapauksen mukaan noudatettava IPA III -asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2021/947 säädettyjä menettelyjä.

(38)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset Interreg-ohjelmien hyväksymistä ja niiden muuttamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Ulkoisissa rajat ylittävissä Interreg-ohjelmissa olisi kuitenkin tapauksen mukaan noudatettava IPA III -asetuksen ja asetuksen (EU) 2021/947 nojalla vahvistettuja komiteamenettelyjä kyseisiä ohjelmia koskevan ensimmäisen hyväksymispäätöksen osalta.

(39)

Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti liitteen muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(40)

Koska tämä asetus hyväksytään ohjelmakauden alkamisen jälkeen, ja ottaen huomioon tarpeen panna Interreg täytäntöön koordinoidusti ja yhdenmukaisesti sekä asetuksen ripeän täytäntöönpanon mahdollistamiseksi asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(41)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden välisen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden välisen yhteistyön edistäminen, vaan se voidaan toimen laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

SISÄLLYSLUETTELO

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

I JAKSO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA INTERREG-OSA-ALUEET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

2 artikla

Määritelmät

3 artikla

Interregin osa-alueet

II JAKSO

MAANTIETEELLINEN KATTAVUUS

4 artikla

Rajat ylittävän yhteistyön maantieteellinen kattavuus

5 artikla

Valtioiden välisenyhteistyön maantieteellinen kattavuus

6 artikla

Alueiden välisen yhteistyön maantieteellinen kattavuus

7 artikla

Syrjäisimpien alueiden yhteistyön maantieteellinen kattavuus

8 artikla

Luettelo tukea saavista Interreg-ohjelma-alueista

III JAKSO

MÄÄRÄRAHAT JA YHTEISRAHOITUSOSUUDET

9 artikla

EAKR:n Interreg-ohjelmia koskevat määrärahat

10 artikla

Useita rahastoja koskevat säännökset

11 artikla

Luettelo Interreg-ohjelmien määrärahoista

12 artikla

Määrärahojen palauttaminen ja keskeyttäminen

13 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

II LUKU

ERITYISET INTERREG-TAVOITTEET JA TEMAATTINEN KESKITTÄMINEN

14 artikla

Erityiset Interreg-tavoitteet

15 artikla

Temaattinen keskittäminen

III LUKU

OHJELMATYÖ

I JAKSO

INTERREG-OHJELMIEN VALMISTELU, HYVÄKSYMINEN JA MUUTTAMINEN

16 artikla

Interreg-ohjelmien valmistelu ja toimittaminen

17 artikla

Interreg-ohjelmien sisältö

18 artikla

Interreg-ohjelmien hyväksyminen

19 artikla

Interreg-ohjelmien muuttaminen

II JAKSO

ALUEELLINEN KEHITYS

20 artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys

21 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

III JAKSO

TOIMET JA PIENHANKERAHASTOT

22 artikla

Interreg-toimien valinta

23 artikla

Kumppanuus Interreg-toimissa

24 artikla

Tuki hankkeille, joiden taloudellinen merkitys on pieni

25 artikla

Pienhankerahastot

26 artikla

Johtavan kumppanin tehtävät

IV JAKSO

TEKNINEN APU

27 artikla

Tekninen apu

IV LUKU

SEURANTA, ARVIOINTI JA VIESTINTÄ

I JAKSO

SEURANTA

28 artikla

Seurantakomitea

29 artikla

Seurantakomitean kokoonpano

30 artikla

Seurantakomitean tehtävät

31 artikla

Uudelleentarkastelu

32 artikla

Tietojen toimittaminen

33 artikla

Lopullinen tuloksellisuuskertomus

34 artikla

Interreg-ohjelmien indikaattorit

II JAKSO

ARVIOINTI JA VIESTINTÄ

35 artikla

Ohjelmakauden aikana suoritettava arviointi

36 artikla

Hallintoviranomaisten ja kumppaneiden vastuualueet läpinäkyvyyden ja viestinnän osalta

V LUKU

TUKIKELPOISUUS

37 artikla

Menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt

38 artikla

Kustannuserien tukikelpoisuutta koskevat yleiset säännökset

39 artikla

Henkilöstökustannukset

40 artikla

Toimisto- ja hallintokustannukset

41 artikla

Matka- ja majoituskustannukset

42 artikla

Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset

43 artikla

Laitekustannukset

44 artikla

Infrastruktuuri- ja urakkakustannukset

VI LUKU

INTERREG-OHJELMASTA VASTAAVAT VIRANOMAISET JA SEN HALLINNOINTI, VALVONTA JA TARKASTUS

45 artikla

Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset

46 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

47 artikla

Kirjanpitotoiminto

48 artikla

Tarkastusviranomaisen tehtävät

49 artikla

Toimien tarkastus

VII LUKU

VARAINHOITO

50 artikla

Talousarviositoumukset

51 artikla

Maksut ja ennakkomaksut

52 artikla

Takaisinperintä

VIII LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN, KUMPPANIMAIDEN, MMA:IDEN TAI ALUEELLISTEN YHDENTYMIS- JA YHTEISTYÖJÄRJESTÖJEN OSALLISTUMINEN YHTEISTYÖSSÄ HALLINNOITAVIIN INTERREG-OHJELMIIN

53 artikla

Sovellettavat säännökset

54 artikla

Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ja niiden tehtävät

55 artikla

Hallinnointitavat

56 artikla

Tukikelpoisuus

57 artikla

Suuret infrastruktuurihankkeet

58 artikla

Julkiset hankinnat

59 artikla

Rahoitussopimusten tekeminen yhteistyössä hallinnoiduissa ohjelmissa

60 artikla

Kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n rahoitusosuus, joka ei ole osa yhteisrahoitusta

IX LUKU

VÄLILLISTÄ HALLINNOINTIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

61 artikla

Syrjäisimpien alueiden yhteistyö

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

62 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

63 artikla

Komiteamenettely

64 artikla

Siirtymäsäännökset

65 artikla

Voimaantulo

LIITE

Malli Interreg-ohjelmia varten

Kartta

Ohjelma-alueen kartta

Lisäys 1

Yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

Lisäys 2

Kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

Lisäys 3

Luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista ja niiden aikataulu

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

I JAKSO

Kohde, soveltamisala ja Interreg-osa-alueet

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä unionin sisällä sekä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden ja kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA:t’, tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen välillä.

Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännökset, jotka ovat tarpeen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tuettavien Interreg-ohjelmien, jäljempänä ’Interreg-ohjelmat’, tehokkaan ohjelmatyön, mukaan lukien teknisen avun, seurannan, arvioinnin, viestinnän, tukikelpoisuuden, hallinnoinnin ja valvonnan osalta, sekä niiden varainhoidon varmistamiseksi.

Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III), naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI), ja kaikille MMA:ille ohjelmakaudella 2021–2027 myönnettävää rahoitusta koskevasta, päätöksellä 2013/755/EU perustetusta ohjelmasta, jäljempänä yhdessä ’unionin ulkoiset rahoitusvälineet’, Interreg-ohjelmiin osoitettavan tuen osalta tässä asetuksessa esitetään uusia erityisiä tavoitteita ja kuinka kyseiset rahastot yhdistetään Interreg-ohjelmiin, sekä kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden sekä niiden alueiden tukikelpoisuusperusteet ja tietyt erityiset täytäntöönpanosäännöt.

EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, jäljempänä yhdessä ’Interreg-rahastot’, Interreg-ohjelmiin myönnettävän tuen osalta tässä asetuksessa esitetään erityiset Interreg-tavoitteet sekä Interregin organisaatio, jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden sekä niiden alueiden tukikelpoisuusperusteet, taloudelliset resurssit ja niiden jakoperusteet.

Interreg-ohjelmiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/1060 ja asetusta (EU) 2021/1058, jollei kyseisissä asetuksissa ja tässä asetuksessa erikseen toisin säädetä tai kun asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklassa olevia määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’IPA III –tuensaajalla’ tarkoitetaan IPA III -asetuksen asiaankuuluvassa liitteessä lueteltua maata tai aluetta;

2)

’kolmannella maalla’ tarkoitetaan maata, joka ei ole jäsenvaltio ja joka ei saa tukea Interreg-rahastoista tai joka osallistuu unionin yleisen talousarvion, jäljempänä ’unionin talousarvio’, rahoittamiseen ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla;

3)

’kumppanimaalla’ tarkoitetaan IPA III -tuensaajaa tai Interreg A ja B -ohjelmien osalta asetuksen (EU) 2021/947 liitteessä I lueteltuun naapurialueeseen kuuluvaa maata tai aluetta tai Venäjän federaatiota, tai Interreg C ja D -ohjelmien osalta mihin tahansa NDICI:n mukaiseen maantieteelliseen alueeseen kuuluvaa maata tai aluetta ja joka saa tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä;

4)

’rajat ylittävällä oikeussubjektilla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, joka on perustettu jonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että sen perustajana ovat alueelliset viranomaiset tai muut elimet vähintään kahdesta osallistujamaasta;

5)

’alueellisella yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöllä’ tarkoitetaan syrjäisimpien alueiden yhteistyön yhteydessä samalla maantieteellisellä alueella olevien kolmansien maiden tai alueiden ryhmää, jonka tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö yhteisesti tärkeillä aihealueilla ja johon jäsenvaltiot voivat myös kuulua.

Kun asetuksessa (EU) 2021/1060 viitataan ’jäsenvaltioon’, sillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa ’hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltiota’, ja kun kyseisessä asetuksessa viitataan ’kuhunkin jäsenvaltioon’ tai ’jäsenvaltioihin’, sillä tarkoitetaan ’tiettyyn Interreg-ohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja tapauksen mukaan kolmansia maita, kumppanimaita ja MMA:ita’.

Kun asetuksessa (EU) 2021/1060 viitataan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuihin ’rahastoihin’ tai asetukseen (EU) 2021/1058, se kattaa tätä asetusta sovellettaessa myös unionin ulkoiset rahoitusvälineet.

3 artikla

Interregin osa-alueet

Interregin perusteella EAKR:stä ja tapauksen mukaan unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tuetaan seuraavia osa-alueita:

1)

vierekkäisten alueiden välinen rajat ylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä ja yhtenäistä alueellista kehitystä läheisillä maa- ja meriraja-alueilla, jäljempänä ’Interreg A’:

a)

sisäinen rajat ylittävä yhteistyö kahden tai useamman jäsenvaltion vierekkäisten raja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan vierekkäisten raja-alueiden välillä; tai

b)

ulkoinen rajat ylittävä yhteistyö vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman seuraavassa luetellun osapuolen vierekkäisten raja-alueiden välillä:

i)

IPA III -tuensaajat;

ii)

NDICI:stä tukea saavat kumppanimaat; tai

iii)

Venäjän federaatio, kun tarkoituksena on mahdollistaa sen osallistuminen myös NDICI:stä tuettuun rajat ylittävään yhteistyöhön;

2)

laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia ohjelmakumppaneita jäsenvaltioista, kolmansista maista ja kumppanimaista sekä MMA:ista ja jonka tavoitteena on parantaa alueellista yhdentymistä, jäljempänä ’Interreg B’;

3)

alueiden välinen yhteistyö, jonka tavoitteena on tehostaa koheesiopolitiikkaa, jäljempänä ’Interreg C’, edistämällä seuraavia:

a)

asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa esitettyihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin ja yhteistyön hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen keskittyvä kokemusten vaihto, innovatiiviset toimintatavat ja valmiuksien kehittäminen pyrittäessä tunnistamaan ja levittämään hyviä käytäntöjä sekä siirtämään ne osaksi aluekehityspolitiikkaa, mukaan lukien Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaiset ohjelmat, jäljempänä ’Interreg Europe –ohjelma’;

b)

kokemusten vaihto, innovatiiviset toimintatavat ja valmiuksien kehittäminen pyrittäessä tunnistamaan, siirtämään ja hyödyntämään kaupunkialueiden yhdennettyyn ja kestävään kehitykseen liittyviä hyviä käytäntöjä, ottamaan huomioon kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet, tukemaan asetuksen (EU) 2021/1058 11 artiklan puitteissa kehitettyjä toimia ja samalla myös täydentämään koordinoidulla tavalla kyseisen asetuksen 12 artiklassa esitettyä aloitetta, jäljempänä ’URBACT-ohjelma’;

c)

kokemusten vaihto, innovatiiviset toimintatavat ja valmiuksien kehittäminen, jäljempänä ’INTERACT-ohjelma’, pyrittäessä:

i)

yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan Interreg-ohjelmien toteuttamista sekä edistämään niiden tulosten hyödyntämistä;

ii)

yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan vi alakohdassa tarkoitettuja mahdollisia yhteistyötoimia;

iii)

tukemaan eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien, jäljempänä ’EAYY’, perustamista, toimintaa ja käyttöä;

d)

alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin liittyvien kehityssuuntausten analysointi, jäljempänä ’ESPON-ohjelma’;

4)

syrjäisimpien alueiden keskinäinen yhteistyö ja niiden yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa tai niistä useiden kanssa, niiden alueellisen yhdentymisen ja yhdenmukaisen kehityksen helpottamiseksi naapurialueillaan, jäljempänä ’Interreg D’.

II JAKSO

Maantieteellinen kattavuus

4 artikla

Rajat ylittävän yhteistyön maantieteellinen kattavuus

1.   Rajat ylittävän yhteistyön osalta EAKR:stä annettavan tuen piiriin kuuluvat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maarajoilla kolmansien maiden tai kumppanimaiden kanssa sekä kaikki sellaiset unionin NUTS 3 -tason alueet merirajoilla, joiden välinen etäisyys on enintään meritse 150 kilometriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia, jotka ovat tarpeen yhteistyöohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja silloin kun rajat ylittävä vuorovaikutus on käytännössä mahdollista.

2.   Sisäiset rajat ylittävää yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan NUTS 3 -tason alueita vastaavat alueet sekä Andorran, Liechtensteinin, Monacon ja San Marinon.

3.   Ulkoisen rajat ylittävän yhteistyön osalta IPA III:sta tai NDICI:stä annettavan tuen piiriin kuuluvat asianomaisen kumppanimaan NUTS 3 -tason alueet tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kaikilla maa- ja merirajoilla olevat vastaavat alueet, jotka ovat tukikelpoisia IPA III:n tai NDICI:n perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia, jotka ovat tarpeen yhteistyöohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

5 artikla

Valtioiden välisenyhteistyön maantieteellinen kattavuus

1.   Valtioiden välisen yhteistyön osalta EAKR:stä annettavan tuen piiriin kuuluvat unionin NUTS 2 -tason alueet, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, jotka kattavat laajemmat valtioiden rajat ylittävät alueet ja ottaen tarvittaessa huomioon makroaluestrategiat tai merialuestrategiat.

2.   Valtioiden välisten yhteistyöohjelmien luonnoksia toimittaessaan asianomainen jäsenvaltio voi tai asianomaiset jäsenvaltiot voivat pyytää, että ohjelma voi sisältää myös yhden tai useamman syrjäisimmän alueen asianomaisesta jäsenvaltiosta tai asianomaisista jäsenvaltioista.

3.   Valtioiden väliset yhteistyö ohjelmat voivat kattaa seuraavat alueet riippumatta siitä, tuetaanko niitä unionin talousarviosta:

a)

alueita Islannissa, Norjassa, Sveitsissä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Andorran, Liechtensteinin, Monacon ja San Marinon;

b)

MMA:t;

c)

Färsaaret;

d)

IPA III:n tai NDICI:n mukaisia kumppanimaiden alueita.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen alueiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on oltava NUTS 2 -tason alueita tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, vastaavia alueita.

6 artikla

Alueiden välisen yhteistyön maantieteellinen kattavuus

1.   Alueiden välisen yhteistyön osalta unionin koko aluetta, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, tuetaan EAKR:stä.

2.   Alueiden väliset yhteistyöohjelmat voivat kattaa 4, 5 ja 7 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden, kumppanimaiden ja muiden alueiden koko alueen tai osan siitä tai kyseisissä artikloissa tarkoitetut MMA:t siitä riippumatta siitä, saavatko ne tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä.

7 artikla

Syrjäisimpien alueiden yhteistyön maantieteellinen kattavuus

1.   Syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kaikkia SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa lueteltuja alueita tuetaan EAKR:stä.

2.   Syrjäisimpiä alueita koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa NDICI:stä tukea saavia kumppanimaita tai niiden osia taikka merentakaisten maiden ja alueiden ohjelmasta, jäljempänä ’MMA-ohjelma’, tukea saavia MMA:ita tai molempia.

8 artikla

Luettelo tukea saavista Interreg-ohjelma-alueista

1.   Komissio hyväksyy 4–7 artiklan soveltamiseksi täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan luettelo tukea saavista Interreg-ohjelma-alueista eriteltynä kunkin osa-alueen ja kunkin Interreg-ohjelman mukaan. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Ulkoiset rajat ylittävät ohjelmat merkitään luetteloon ’IPA III:n rajat ylittävän yhteistyön Interreg A –ohjelmina’ (IPA III-CBC) tai ’Interreg A NEXT –ohjelmina’ (NDICI-CBC).

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset sisältävät myös luettelon niistä unionin NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa EAKR:stä määrärahoja rajat ylittävään yhteistyöhön kaikilla sisärajoilla ja unionin ulkoisten rahoitusvälineiden soveltamisalaan kuuluvilla ulkorajoilla.

3.   Kolmansien maiden tai kumppanimaiden alueet tai unionin ulkopuoliset alueet, jotka eivät saa tukea EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä tai jotka osallistuvat unionin talousarvion rahoittamiseen ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla, mainitaan myös 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa luettelossa.

III JAKSO

Määrärahat ja yhteisrahoitusosuudet

9 artikla

EAKR:n Interreg-ohjelmia koskevat määrärahat

1.   EAKR:n Interreg-ohjelmia koskevat määrärahat ovat 8 050 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka esitetään asetuksen (EU) 2021/1060 109 artiklan 1 kohdassa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan seuraavasti:

a)

72,2 prosenttia (eli yhteensä 5 812 790 000 euroa) maa- tai merirajat ylittävään yhteistyöhön, jäljempänä ’osa-alue A’;

b)

18,2 prosenttia (eli yhteensä 1 466 000 000) euroa valtioiden väliseen yhteistyöhön, jäljempänä ’osa-alue B’;

c)

6,1 prosenttia (eli yhteensä 490 000 000 euroa) alueiden väliseen yhteistyöhön, jäljempänä ’osa-alue C’;

d)

3,5 prosenttia (eli yhteensä 281 210 000 euroa) syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön, jäljempänä ’osa-alue D’;

3.   Komissio ilmoittaa kullekin jäsenvaltiolle sille asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä XXVI olevan 8 kohdan menetelmän mukaisesti lasketun osuuden osa-alueiden A, B ja D kokonaismäärärahoista vuosittain eriteltynä.

4.   Kunkin osa-alueen A, B ja D osalta kukin jäsenvaltio voi siirtää enintään 15 prosenttia määrärahoistaan yhdestä näistä osa-alueista yhteen tai useampaan toiseen osa-alueeseen.

5.   Kunkin jäsenvaltion on 3 kohdan mukaisesti ilmoitettujen määrien perusteella ilmoitettava komissiolle, onko se käyttänyt ja miten se on käyttänyt 4 kohdassa säädettyä siirtomahdollisuutta ja miten sen osuus on tämän seurauksena jakautunut niiden Interreg-ohjelmien kesken, joihin kyseinen jäsenvaltio osallistuu.

10 artikla

Useita rahastoja koskevat säännökset

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan EAKR:stä ja NDICI:stä, EAKR:stä ja IPA III:sta tai EAKR:stä, NDICI:stä ja IPA III:sta tukea saavia ulkoisia rajat ylittäviä ja valtioiden välisiä yhteistyöohjelmia koskevat monivuotiset strategia-asiakirjat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja tapauksen mukaan kunnioittaen asianmukaisesti IPA III -asetuksessa esitettyä menettelyä.

EAKR:stä ja NDICI:stä tukea saavien Interreg-ohjelmien osalta täytäntöönpanosäädöksessä on vahvistettava asetuksen (EU) 2021/947 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut seikat.

EAKR:stä ja IPA III:sta tukea saavien Interreg-ohjelmien osalta täytäntöönpanosäädöksessä on katettava myös tarvittaessa IPA III -tuensaajien tai kumppanimaiden osallistuminen Interreg C ja D -ohjelmiin.

2.   Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot vahvistavat EAKR:n rahoitusosuuden ulkoisiin rajat ylittäviin Interreg-ohjelmiin, joita tuetaan myös IPA III-CBC:n määrärahoista tai NDICI-CBC:n määrärahoista. Kullekin jäsenvaltiolle vahvistettua EAKR:n rahoitusosuutta ei saa myöhemmin kohdentaa uudelleen asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.

IPA III:sta ja NDICI:stä Interreg B, C ja D -ohjelmiin maksettavissa rahoitusosuuksissa on otettava huomioon ohjelmakumppanuuden jäsenvaltio-, IPA-tuensaaja- ja kumppanimaakohtainen kokoonpano. Kyseiset rahoitusosuudet voidaan vahvistaa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisissa monivuotisissa strategia-asiakirjoissa.

3.   EAKR:stä myönnetään tukea yksittäisille ulkoisille rajat ylittäville ohjelmille edellyttäen, että IPA III-CBC:stä ja NDICI-CBC:stä myönnetään vähintään vastaava määrä asiaankuuluvan monivuotisen strategia-asiakirjan nojalla. Tähän rahoitusosuuteen sovelletaan IPA III -asetuksessa tai asetuksessa (EU) 2021/947 vahvistettua enimmäismäärää.

Jos IPA III:n tai NDICI:n asiaa koskevien strategisten ohjelma-asiakirjojen tarkistus johtaa vastaavan määrän pienentämiseen jäljellä olevien vuosien osalta, kukin asianomainen jäsenvaltio valitsee jonkin seuraavista vaihtoehdoista:

a)

pyytää 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua järjestelyä;

b)

jatkaa Interreg-ohjelmaa jäljellä olevalla EAKR:n ja IPA III-CBC:n tai NDICI-CBC:n tuella; tai

c)

yhdistää tämän alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut vaihtoehdot.

4.   EAKR:stä, IPA III-CBC:stä tai NDICI-CBC:stä myönnettäviä tukia vastaavat vuotuiset määrärahat otetaan vuoden 2021 talousarviomenettelyssä asianmukaisiin budjettikohtiin.

5.   Jos komissio on varannut erityisen määrärahan, jonka tarkoituksena on auttaa kumppanimaita ja -alueita asetuksen (EU) 2021/947 nojalla ja MMA:ita päätöksen 2013/755/EU nojalla tai niitä molempia vahvistamaan yhteistyötään naapurialueina olevien unionin syrjäisimpien alueiden kanssa asetuksen (EU) 2021/947 33 artiklan 2 kohdan tai päätöksen 2013/755/EU 87 artiklan tai molempien mukaisesti, myös EAKR voi tarvittaessa osallistua tämän asetuksen mukaisesti ja noudattaen NDICI:stä ja MMA-ohjelmasta tai molemmista myönnettävän rahoituksen suhteen vastavuoroisuuden ja suhteellisuuden periaatteita sellaisten toimien rahoitukseen, jotka kumppanimaa tai -alue taikka muu yhteisö on toteuttanut asetuksen (EU) 2021/947 nojalla, maa, alue tai muu yhteisö on toteuttanut päätöksen 2013/755/EU nojalla tai unionin syrjäisimpiin alueisiin kuuluva alue on toteuttanut erityisesti yhden tai useamman yhteisen Interreg B, C tai D -ohjelman tai tämän asetuksen 59 artiklassa tarkoitettujen, tämän asetuksen nojalla käyttöönotettujen ja toteutettujen yhteistyötoimenpiteiden mukaisesti.

11 artikla

Luettelo Interreg-ohjelmien määrärahoista

1.   Komissio hyväksyy jäsenvaltioiden 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan luettelo kaikista Interreg-ohjelmista ja ilmoitetaan kunkin ohjelman osalta EAKR:stä myönnettävän tuen kokonaismäärä ja soveltuvin osin kustakin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä myönnettävän tuen kokonaismäärä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.   Kyseisissä täytäntöönpanosäädöksissä on lisäksi luettelo 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti siirretyistä määristä jäsenvaltion mukaan jaoteltuna.

12 artikla

Määrärahojen palauttaminen ja keskeyttäminen

1.   Jos vuosien 2022 tai 2023 osalta komissiolle ei ole toimitettu ulkoista rajat ylittävää ohjelmaa asianomaisen vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä, EAKR:stä kyseiselle ohjelmalle myönnettävä vuotuinen rahoitusosuus, jota ei ole kohdennettu uudelleen toiseen samaan ulkoisten rajat ylittävien Interreg-ohjelmien luokkaan kuuluvaan ohjelmaan, kohdennetaan sellaisiin sisäisiin rajat ylittäviin Interreg-ohjelmiin, joihin asianomainen jäsenvaltio osallistuu.

2.   Jos 31 päivänä maaliskuuta 2024 on vielä olemassa ulkoisia rajat ylittäviä Interreg-ohjelmia, joita ei ole toimitettu komissiolle, 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu kyseisille ohjelmille jäljellä olevina vuosina aina vuoteen 2027 asti osoitettu EAKR:n rahoitusosuus, jota ei ole kohdennettu uudelleen toiseen Interreg-ohjelmaan, jota tuetaan myös IPA III-CBC:stä tai NDICI-CBC:stä, kohdennetaan sellaisiin sisäisiin rajat ylittäviin Interreg-ohjelmiin, joihin asianomainen jäsenvaltio osallistuu.

3.   Komission jo hyväksymää ulkoista rajat ylittävää Interreg-ohjelmaa ei jatketa tai kyseiseen ohjelmaan kohdennettuja määrärahoja vähennetään sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, erityisesti jos:

a)

yksikään asianomaisen Interreg-ohjelman piiriin kuuluvista kumppanimaista ei ole allekirjoittanut asiaa koskevaa rahoitussopimusta 59 artiklan mukaisesti vahvistetuissa määräajoissa; tai

b)

Interreg-ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistujamaiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi.

Tällaisissa tapauksissa 1 kohdassa tarkoitettu EAKR:n rahoitusosuus, joka vastaa vuotuisia eriä, joita ei ole vielä sidottu, tai vuotuisia eriä, jotka on sidottu ja vapautettu kokonaan tai osittain saman varainhoitovuoden aikana ja joita ei ole kohdennettu uudelleen toiseen Interreg-ohjelmaan, jota tuetaan myös IPA III-CBC:stä tai NDICI-CBC:stä, kohdennetaan sellaisiin sisäisiin rajat ylittäviin Interreg-ohjelmiin, joihin asianomainen jäsenvaltio osallistuu.

4.   Komission jo hyväksymän Interreg B -ohjelman osalta kumppanimaan tai MMA:n osallistuminen keskeytetään, jos jokin 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista toteutuu.

Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin muiden osallistuvien kumppanimaiden on pyydettävä, että

a)

Interreg-ohjelma keskeytetään, erityisesti silloin, kun ohjelman keskeisiin yhteisiin kehityshaasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman kyseisen kumppanimaan tai MMA:n osallistumista;

b)

kyseiseen Interreg-ohjelmaan kohdennettuja määrärahoja vähennetään sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti; tai

c)

Interreg-ohjelmaa jatketaan ilman kyseisen kumppanimaan tai MMA:n osallistumista.

Jos Interreg-ohjelman määrärahoja vähennetään b alakohdan mukaisesti, EAKR:n rahoitusosuus, joka vastaa vuotuisia eriä, joita ei ole vielä sidottu, kohdennetaan toiseen Interreg B -ohjelmaan, johon yksi tai useampi asianomaisista jäsenvaltioista osallistuu, tai, jos jäsenvaltio osallistuu vain yhteen Interreg B -ohjelmaan, yhteen tai useampaan sisäiseen rajat ylittävään Interreg-ohjelmaan, johon kyseinen jäsenvaltio osallistuu.

5.   Tämän artiklan mukaisesti pienennettyä IPA III:n, NDICI:n tai MMA-ohjelman rahoitusosuutta käytetään IPA III -asetuksen, asetuksen (EU) 2021/947 tai päätöksen 2013/755/EU mukaisesti.

6.   Jos jokin kolmas maa, kumppanimaa tai MMA, joka osallistuu Interreg-ohjelman rahoitukseen kansallisilla varoilla, joissa ei ole kyse EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä peräisin olevan tuen kansallisesta yhteisrahoituksesta, ja joka on saanut 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun asiakirjan, vähentää tätä rahoitusta Interreg-ohjelman toteuttamisen aikana joko yleisesti tai jo valittujen yhteisten toimien osalta, osallistuvan jäsenvaltion tai osallistuvien jäsenvaltioiden on pyydettävä yhtä tämän artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa esitetyistä vaihtoehdoista.

13 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.   Kunkin Interreg-ohjelman yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 80 prosenttia.

2.   Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, Interreg D -ohjelmien yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 85 prosenttia, paitsi jos päätöksessä 2013/755/EU tai muussa kyseisen päätöksen nojalla annetussa säädöksessä taikka soveltuvin osin asetuksen (EU) 2021/947 nojalla tai kyseisen asetuksen nojalla annetun säädöksen nojalla vahvistetaan korkeampi prosenttiosuus.

3.   Jos Interreg-ohjelmia tuetaan EAKR:stä ja IPA III:n rajat ylittävän yhteistyön ohjelmista ja jos EAKR:n määrärahojen osuus on enintään 50 prosenttia unionin kokonaismäärärahoista, IPA III -asetuksessa tai muussa kyseisen asetuksen nojalla annetussa säädöksessä voidaan vahvistaa korkeampi prosenttiosuus.

4.   Jos Interreg-ohjelmia tuetaan joko EAKR:stä ja yksinomaan NDICI:stä tai EAKR:stä ja sekä NDICI:stä että IPA III:sta ja jos EAKR:n määrärahojen osuus on enintään 50 prosenttia unionin kokonaismäärärahoista, asetuksessa (EU) 2021/947 tai muussa kyseisen asetuksen nojalla annetussa säädöksessä voidaan vahvistaa korkeampi prosenttiosuus.

II LUKU

ERITYISET INTERREG-TAVOITTEET JA TEMAATTINEN KESKITTÄMINEN

14 artikla

Erityiset Interreg-tavoitteet

1.   EAKR edistää asetuksen (EU) 2021/1058 5 artiklassa vahvistetun soveltamisalansa puitteissa ja soveltuvin osin unionin ulkoiset rahoitusvälineet edistävät asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista Interreg-ohjelmiin kuuluvilla yhteisillä toimilla.

2.   Rauhaa ja sovintoa tukevan rajat ylittävän PEACE PLUS -ohjelman osalta EAKR edistää toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 kuuluvana erityistavoitteena myös asianomaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja alueellista vakautta erityisesti toimilla, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Kyseistä erityistavoitetta tuetaan erillisellä toimintalinjalla.

3.   Asetuksen (EU) 2021/1058 3 artiklassa vahvistettujen EAKR:n erityistavoitteiden lisäksi EAKR edistää ja soveltuvin osin unionin ulkoiset rahoitusvälineet edistävät myös asetuksen (EU) 2021/1057 4 artiklan 1 kohdan a–l alakohdan erityistavoitteiden saavuttamista Interreg-ohjelmiin kuuluvilla yhteisillä toimilla.

4.   Interreg-ohjelmissa EAKR voi ja soveltuvin osin unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat myös tukea yhteistyön hallinnoinnin parantamista koskevaa erityistä Interreg-tavoitetta yhden tai useamman seuraavan toimen avulla:

a)

parannetaan viranomaisten ja erityisesti tiettyä aluetta hallinnoivien viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia (kaikki osa-alueet);

b)

tehostetaan julkishallintoa edistämällä oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja instituutioiden välistä yhteistyötä erityisesti raja-alueiden oikeudellisten ja muiden esteiden poistamiseksi (osa-alueet A, C, D ja tapauksen mukaan osa-alue B);

c)

luodaan keskinäistä luottamusta, erityisesti edistämällä ihmisten välisiin yhteyksiin perustuvia toimia (osa-alueet A, C, D ja tapauksen mukaan osa-alue B);

d)

parannetaan viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia panna täytäntöön makroaluestrategioita ja merialuestrategioita sekä muita alueellisia strategioita (kaikki osa-alueet); ja

e)

edistetään kestävää demokratiaa ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä niiden roolia prosessien ja demokratiakehityksen uudistamisessa (kaikki osa-alueet kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden osallistuessa); ja

f)

muut toimet yhteistyön hallinnoinnin parantamisen tukemiseksi (kaikki osa-alueet).

5.   Interreg-ohjelmissa EAKR ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat soveltuvin osin edistää myös turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaa erityistä Interreg-tavoitetta erityisesti toimilla, joita toteutetaan rajanylitysten hallinnan sekä liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinnan alalla, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten, esimerkiksi maahanmuuttajien ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden, suojelu sekä taloudellinen ja sosiaalinen integrointi.

15 artikla

Temaattinen keskittäminen

1.   Vähintään 60 prosenttia EAKR:n ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kuhunkin Interreg A, B ja D -ohjelmaan kohdennettavasta rahoitusosuudesta on kohdennettava toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 ja enintään kahteen muuhun asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa säädettyyn toimintapoliittiseen tavoitteeseen.

Vähintään 60 prosenttia EAKR:n sisäisillä maarajoilla toteutettaviin Interreg A -ohjelmiin kohdennettavasta rahoitusosuudesta on kohdennettava toimintapoliittisiin tavoitteisiin 2 ja 4 ja enintään kahteen muuhun asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa säädettyyn toimintapoliittiseen tavoitteeseen.

2.   Enintään 20 prosenttia EAKR:n ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kuhunkin Interreg A, B ja D -ohjelmaan kohdennettavasta rahoitusosuudesta voidaan kohdentaa yhteistyön hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen, ja enintään 5 prosenttia turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen.

3.   Jos Interreg B -ohjelma tukee makroaluestrategiaa tai merialuestrategiaa, vähintään 80 prosenttia EAKR:n ja soveltuvin osin osa unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavasta rahoitusosuudesta on kohdennettava kyseisen strategian tavoitteisiin.

4.   Kaikki asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt toimintapoliittiset tavoitteet sekä yhteistyön hallinnoinnin parantamista koskeva erityinen Interreg-tavoite voidaan valita Interreg Europe- ja URBACT -ohjelmiin. INTERACT- ja ESPON-ohjelman osalta kaikki EAKR:n tai soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kohdennettava rahoitusosuus on kohdennettava yhteistyön hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen.

III LUKU

OHJELMATYÖ

I JAKSO

Interreg-ohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja muuttaminen

16 artikla

Interreg-ohjelmien valmistelu ja toimittaminen

1.   Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg) toteutetaan yhteistyössä hallinnoitavilla Interreg-ohjelmilla lukuun ottamatta Interreg D -ohjelmia, jotka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain käyttämällä välillistä hallinnointia yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa sidosryhmien kuulemisen jälkeen.

2.   Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on valmisteltava liitteessä esitetyn mallin mukainen Interreg-ohjelma 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi.

3.   Osallistuvien jäsenvaltioiden on valmisteltava Interreg-ohjelma yhteistyössä asetuksen (EU) 2021/1060 8 artiklassa tarkoitettujen ohjelmakumppanien kanssa. Valmisteltaessa Interreg B -ohjelmia, jotka kattavat makroalue- tai merialuestrategioita, jäsenvaltioiden ja ohjelmakumppanien on otettava huomioon asiaankuuluvien makroalue- ja merialuestrategioiden temaattiset painopistealat ja kuultava asiaankuuluvia toimijoita sekä varmistettava, että kaikki nämä makroalueen tai merialueen tason toimijat kootaan yhteen ohjelmakauden alussa kyseisen artiklan mukaisesti.

Osallistuvien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai, tapauksen mukaan, MMA:iden on myös otettava mukaan kyseisessä artiklassa tarkoitettuja ohjelmakumppaneita, mukaan lukien alueellisia yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjä, vastaavat ohjelmakumppanit.

4.   Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on toimitettava Interreg-ohjelma komissiolle viimeistään 2 päivänä huhtikuuta 2022 kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen puolesta.

Jos Interreg-ohjelma sisältää unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea, tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on kuitenkin toimitettava Interreg-ohjelma komissiolle viimeistään yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt asiaankuuluvat 10 artiklan 1 kohdassa säädetyt monivuotiset strategia-asiakirjat, tai kyseisen unionin ulkoisen rahoitusvälineen perussäädöksen mukaisesti.

5.   Ennen Interreg-ohjelman toimittamista komissiolle on siihen osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden vahvistettava kirjallisesti hyväksyvänsä Interreg-ohjelman sisällön. Tämä hyväksyntä sisältää myös kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden sitoumuksen tarvittavan yhteisrahoituksen järjestämiseen Interreg-ohjelman toteuttamiseksi ja tapauksen mukaan sitoumuksen kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden rahoitusosuuteen.

Kun kyseessä ovat Interreg-ohjelmat, joihin osallistuu syrjäisimpiä alueita sekä kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita, asianomaisten jäsenvaltioiden on ensimmäisessä alakohdassa säädetystä poiketen kuultava kyseessä olevia kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita ennen Interreg-ohjelmien toimittamista komissiolle. Tässä tapauksessa Interreg-ohjelmien sisältöä ja kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden mahdollista rahoitusosuutta koskevat hyväksynnät voidaan esittää asianomaisten kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden kanssa järjestettyjen neuvottelukokousten tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kokousten virallisesti hyväksytyissä pöytäkirjoissa.

6.   Siirretään komissiolle 62 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä muiden kuin sen keskeisten osien mukauttamiseksi muutoksiin, joita tapahtuu ohjelmakauden aikana.

17 artikla

Interreg-ohjelmien sisältö

1.   Kussakin Interreg-ohjelmassa on esitettävä yhteinen strategia, jonka mukaisesti ohjelmalla edistetään asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa säädettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden ja tapauksen mukaan tämän asetuksen 14 artiklan 4 ja 5 kohdassa asetettujen eritysten Interreg-tavoitteiden saavuttamista, ja sen tuloksista tiedotetaan.

2.   Kukin Interreg-ohjelma koostuu toimintalinjoista.

Kukin toimintalinja vastaa yhtä toimintapoliittista tavoitetta tai tapauksen mukaan yhtä erityistä Interreg-tavoitetta tai niitä molempia ja koostuu yhdestä tai useammasta erityistavoitteesta. Yhteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen tai erityiseen Interreg-tavoitteeseen voi liittyä useampia toimintalinjoja.

3.   Kussakin Interreg-ohjelmassa on esitettävä seuraavat:

a)

ohjelma-alue mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan sen kartta erillisenä asiakirjana;

b)

tärkeimpiä yhteisiä haasteita koskeva tiivistelmä, jossa otetaan huomioon seuraavat seikat:

i)

taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot sekä eriarvoisuus;

ii)

yhteiset investointitarpeet ja täydentävyys sekä synergiat muiden rahoitusohjelmien ja -välineiden kanssa;

iii)

aiemmat kokemukset;

iv)

makroaluestrategiat ja merialuestrategiat, jos ohjelma-alue kuuluu kokonaisuudessaan tai osittain yhden tai useamman strategian piiriin;

c)

valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisten Interreg-tavoitteiden, niitä vastaavien toimintalinjojen, erityistavoitteiden tai erityisen Interreg-tavoitteen mukaisten toimintojen ja tukimuotojen perustelut, joissa on tarvittaessa käsiteltävä rajat ylittävän infrastruktuurin puuttuvia yhteyksiä;

d)

kunkin toimintalinjan erityistavoitteet tai kunkin erityisen Interreg-tavoitteen mukaiset toiminnat;

e)

kunkin erityistavoitteen tai kunkin erityisen Interreg-tavoitteen mukaisen toiminnan osalta seuraavat:

i)

tavoitetta koskevien toimien tyypit ja niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin tai erityisen Interreg-tavoitteen mukaiset toiminnat ja soveltuvin osin makroalue- ja merialuestrategioihin;

ii)

tuotos- ja tulosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet;

iii)

pääasialliset kohderyhmät;

iv)

erityiset kohdealueet, mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita alueellisia välineitä;

v)

rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö; ja

vi)

suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan;

f)

rahoitussuunnitelma, joka sisältää seuraavat taulukot ilman erittelyä osallistuvan jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n mukaan, jollei toisin mainita:

i)

taulukko, jossa eritellään vuosittain kokonaismäärärahat EAKR:n ja tarvittaessa kunkin unionin ulkoisen rahoitusvälineen osalta koko ohjelmakauden ajalta;

ii)

taulukko, jossa eritellään kunkin toimintalinjan osalta EAKR:n kokonaismäärärahat ja tarvittaessa kunkin ulkoisen rahoitusvälineen kokonaismäärärahat kunkin toimintalinjan osalta sekä kansallinen yhteisrahoitus ja tieto siitä, koostuuko kansallinen yhteisrahoitus julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta;

g)

toiminnat, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2021/1060 8 artiklassa tarkoitetut asiaankuuluvat ohjelmakumppanit osallistuvat Interreg-ohjelman valmisteluun, sekä kyseisten ohjelmakumppanien rooli kyseisen ohjelman toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa;

h)

Interreg-ohjelman viestintää ja näkyvyyttä koskeva suunniteltu lähestymistapa, jossa määritellään sen tavoitteet, kohdeyleisöt, viestintäkanavat, tarvittaessa mukaan lukien näkyvyys sosiaalisessa mediassa, suunniteltu budjetti ja asiaankuuluvat seuranta- ja arviointi-indikaattorit; ja

i)

ilmoitus tuesta pienimuotoisille hankkeille, pienhankerahaston pienhankkeet mukaan lukien.

Kun jäsenvaltio toimittaa ohjelman, sen on varmistettava, että ohjelman yhteydessä toimitetaan tiedoksi luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista sekä aikataulu.

4.   Kun on kyse 3 kohdassa tarkoitetuista tiedoista, kyseisen kohdan f alakohdassa tarkoitettujen taulukoiden osalta ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä saatavan tuen osalta kyseiset määrärahat on esitettävä seuraavasti:

a)

IPA III- ja NDICI-välineistä tuettujen Interreg A -ohjelmien (IPA III-CBC tai NEXT CBC) osalta yhtenä summana, johon yhdistetään otsakkeen 2 ’Yhteenkuuluvuus ja arvot’ ja sen alaotsakkeen ’Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus’ sekä otsakkeen 6 ’Naapurialueet ja maailma’ rahoitusosuudet;

b)

IPA III- ja NDICI-välineistä tai MMA-ohjelmasta tuettujen Interreg B ja C -ohjelmien, jäljempänä ’Interreg-rahastot’, osalta yhtenä summana, johon yhdistetään otsakkeen 2 ja otsakkeen 6 rahoitusosuudet, tai jaettuna rahoitusvälineittäin EAKR, IPA III, NDICI ja MMA-ohjelma ohjelmakumppaneiden valinnan mukaan;

c)

MMA-ohjelmasta tuettujen Interreg B -ohjelmien osalta jaettuna rahoitusvälineittäin (EAKR ja MMA-ohjelma);

d)

NDICI-välineestä ja MMA-ohjelmasta tuettujen Interreg D -ohjelmien osalta jaettuna rahoitusvälineittäin (EAKR, NDICI ja MMA-ohjelma tapauksen mukaan).

5.   Tämän artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdan vi alakohdan osalta tukitoimityyppien on perustuttava asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä I olevaan luetteloon.

6.   Interreg-ohjelmassa on

a)

yksilöitävä ohjelmaviranomaiset ja elin, jolle komissio suorittaa maksut;

b)

vahvistettava yhteisen sihteeristön perustamista koskeva menettely;

c)

esitettävä rahoitusvastuun jakautuminen osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden tai kumppanimaiden tai MMA:iden välillä hallintoviranomaisen tai komission mahdollisesti tekemien rahoitusoikaisujen varalta.

7.   Hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle kaikki sellaiset 6 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset, jotka eivät edellytä ohjelman muuttamista.

8.   Mitä tulee Interreg A, B tai D -ohjelmiin, kun A-ohjelma kattaa pitkiä rajoja, joilla on erilaisia kehityshaasteita ja tarpeita, Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja tapauksen mukaan kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat määritellä alaohjelma-alueita.

9.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, Interreg C -ohjelmien sisältö on mukautettava kyseisten Interreg-ohjelmien erityisluonteen mukaan ja erityisesti seuraavasti:

a)

3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse toimittaa;

b)

3 kohdan b ja g alakohdan nojalla vaaditut tiedot on annettava lyhyenä yhteenvetona;

c)

kunkin erityistavoitteen osalta on annettava seuraavat tiedot:

i)

INTERACT- ja ESPON-ohjelman osalta yhden tuensaajan määritelmä tai rajattu luettelo tuensaajista ja tuen myöntämismenettely;

ii)

erityistavoitteisiin liittyvät toimityypit ja niiden odotettu vaikutus erityistavoitteisiin;

iii)

tuotos- ja tulosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet;

iv)

pääasialliset kohderyhmät; ja

v)

suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan.

18 artikla

Interreg-ohjelmien hyväksyminen

1.   Komissio arvioi kutakin Interreg-ohjelmaa ja sen yhdenmukaisuutta asetusten (EU) 2021/1060 ja (EU) 2021/1058 ja tämän asetuksen kanssa ja tarvittaessa, jos on kyse unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä myönnettävästä tuesta, sen yhdenmukaisuutta tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen monivuotisten strategia-asiakirjojen tai yhtä tai useampaa kyseistä välinettä koskevan perussäädöksen mukaisen strategisen ohjelmasuunnittelun kehyksen kanssa.

2.   Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio on toimittanut Interreg-ohjelman.

3.   Osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on tarkasteltava Interreg-ohjelmaa uudelleen ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.

4.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen kunkin Interreg-ohjelman hyväksymisestä viimeistään viiden kuukauden kuluttua päivästä, jona tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio on toimittanut kyseisen ohjelman ensimmäisen kerran.

5.   Ulkoisten rajat ylittävien Interreg-ohjelmien osalta komissio tekee päätöksensä tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti kuultuaan IPA III -komiteaa IPA III -asetuksen asiaankuuluvan säännöksen mukaisesti ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen komiteaa asetuksen (EU) 2021/947 45 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Interreg-ohjelmien muuttaminen

1.   Hallintoviranomainen voi toimittaa seurantakomiteaa kuultuaan ja sen hyväksynnän saatuaan asetuksen (EU) 2021/1060 8 artiklan mukaisesti Interreg-ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.

2.   Komissio arvioi muutoksen yhdenmukaisuuden asetusten (EU) 2021/1060 ja (EU) 2021/1058 ja tämän asetuksen kanssa ja voi esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.

3.   Osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on tarkasteltava muutettua ohjelmaa uudelleen ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.

4.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen Interreg-ohjelman muuttamisen hyväksymisestä viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun hallintoviranomainen on toimittanut sen.

5.   Hallintoviranomainen voi seurantakomiteaa kuultuaan ja sen hyväksynnän saatuaan asetuksen (EU) 2021/1060 8 artiklan mukaisesti siirtää ohjelmakauden aikana saman Interreg-ohjelman toiseen toimintalinjaan määrän, joka on enintään 10 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään 5 prosenttia ohjelman budjetista.

Tällaiset siirrot eivät saa vaikuttaa edellisiin vuosiin.

Siirtoa ja siihen liittyviä muutoksia ei pidetä huomattavina eivätkä ne edellytä komission päätöstä Interreg-ohjelman muuttamisesta. Niiden on kuitenkin oltava kaikkien sääntelyyn perustuvien vaatimusten mukaisia. Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle tarkistettu versio 17 artiklan 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta taulukosta sekä ohjelmaan mahdollisesti tehdyistä asiaan liittyvistä muutoksista.

6.   Komission hyväksyntää ei vaadita sellaisten puhtaasti toimituksellisten tai tekstinlaadinnallisten korjausten tekemiseen, jotka eivät vaikuta Interreg-ohjelman toteuttamiseen. Hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle tällaisista korjauksista.

II JAKSO

Alueellinen kehitys

20 artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys

Interreg-ohjelmien osalta asiaankuuluvien alueellisten viranomaisten tai elinten, jotka vastaavat asetuksen (EU) 2021/1060 28 artiklassa lueteltujen alueellisten tai paikallisten kehitysstrategioiden laatimisesta tai osallistuvat näiden strategioiden mukaisesti tuettavien toimien valintaan kyseisen asetuksen 29 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai vastaavat molemmista, on edustettava vähintään kahta osallistujamaata, joista vähintään yksi on jäsenvaltio.

Jos rajat ylittävä oikeussubjekti tai EAYY toteuttaa asetuksen (EU) 2021/1060 30 artiklan mukaisen yhdennetyn alueellisen investoinnin tai kyseisen asetuksen 28 artiklan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisen muun alueellisen välineen, se voi myös olla ainoa tuensaaja tämän asetuksen 23 artiklan 6 kohdan mukaisesti edellyttäen, että tehtävät on erotettu toisistaan rajat ylittävän oikeussubjektin tai EAYY:n sisällä.

21 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Asetuksen (EU) 2021/1060 28 artiklan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä voidaan toteuttaa Interreg-ohjelmissa edellyttäen, että asianomaiset paikalliset toimintaryhmät muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten etujen edustajista eikä yksikään yksittäinen eturyhmä hallitse päätöksentekoa niissä, ja edustajat ovat vähintään kahdesta osallistujamaasta, joista vähintään yksi on jäsenvaltio.

III JAKSO

Toimet ja pienhankerahastot

22 artikla

Interreg-toimien valinta

1.   Interreg-toimet valitsee 28 artiklan mukaisesti perustettu seurantakomitea ohjelman strategian ja tavoitteiden mukaisesti.

Seurantakomitea voi perustaa yhden tai, erityisesti alaohjelmien tapauksessa, useamman ohjauskomitean, jotka toimivat toimia valitessaan sen valvonnassa. Ohjauskomiteoiden on sovellettava asetuksen (EU) 2021/1060 8 artiklassa esitettyä kumppanuusperiaatetta.

Jos koko toimi tai sen osa toteutetaan ohjelma-alueen ulkopuolella unionissa tai unionin ulkopuolella, toimen valinta edellyttää hallintoviranomaisen nimenomaista hyväksyntää seurantakomiteassa tai tapauksen mukaan ohjauskomiteassa.

Jos toimeen osallistuu yksi tai useampi kumppani, joka sijaitsee sellaisen jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n alueella, joka ei ole edustettuna seurantakomiteassa, hallintoviranomaisen on asetettava nimenomaisen hyväksyntänsä edellytykseksi se, että asianomainen jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA hyväksyy kirjallisesti antamallaan suostumuksella maksamaan 52 artiklan 2 kohdan mukaisesti takaisin kaikki kyseisille kumppaneille aiheettomasti maksetut määrät.

Jos tämän kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettua kirjallista suostumusta ei voida saada, ohjelma-alueen ulkopuolella toimen kokonaisuudessaan tai osittain toteutettavan elimen on hankittava pankin tai muun rahoituslaitoksen antama vakuus, joka vastaa määrältään myönnettyä Interreg-rahoitusta. Tällainen vakuus on sisällytettävä 6 kohdassa säädettyyn asiakirjaan.

2.   Seurantakomitea tai tapauksen mukaan ohjauskomitea vahvistaa toimien valintaa varten perusteet ja menettelyt, jotka ovat syrjimättömiä ja avoimia, joilla varmistetaan esteettömyys vammaisten henkilöiden kannalta ja sukupuolten tasa-arvo ja joissa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja, kestävän kehityksen periaate ja unionin ympäristöpolitiikka 11 artiklan ja SEUT 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä soveltaa näitä perusteita ja menettelyjä.

Perusteiden ja menettelyjen avulla on varmistettava valittavien toimien asettaminen tärkeysjärjestykseen, jotta unionin rahoituksella voidaan mahdollisimman tehokkaasti edistää Interreg-ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja Interreg-ohjelmien toimien yhteistyöulottuvuuden täytäntöönpanoa tämän asetuksen 23 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti.

3.   Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä toimitettava valintaperusteet komissiolle ennen kuin ne toimitetaan seurantakomitealle tai tapauksen mukaan ohjauskomitealle. Sama koskee kyseisten arviointiperusteiden mahdollisia myöhempiä muutoksia.

4.   Toimia valitessaan seurantakomitean tai tapauksen mukaan ohjauskomitean on

a)

varmistettava, että valitut toimet ovat Interreg-ohjelman mukaisia ja että niillä edistetään tuloksellisesti sen erityistavoitteiden saavuttamista;

b)

varmistettava, että valitut toimet eivät ole ristiriidassa sellaisten vastaavien strategioiden kanssa, joita on laadittu 10 artiklan 1 kohdan nojalla tai yhtä tai useampaa unionin ulkoista rahoitusvälineettä varten;

c)

varmistettava, että valituissa toimissa käytetyllä tuen määrällä ja toteutetuilla toimilla saavutetaan tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla;

d)

tarkistettava, että tuensaajalla on tarvittavat taloudelliset resurssit ja mekanismit käyttö- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja käsittäviä toimia varten niiden rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi;

e)

varmistettava, että valituille toimille, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (19) soveltamisalaan, tehdään ympäristövaikutusten arviointi tai seulontamenettely ja että vaihtoehtojen arviointi on otettu asianmukaisesti huomioon kyseisen direktiivinvaatimusten pohjalta;

f)

tarkistettava, että sovellettavaa lainsäädäntöä on noudatettu, mikäli toimet ovat alkaneet ennen kuin rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle;

g)

varmistettava, että valitut toimet kuuluvat asianomaisen Interreg-rahaston soveltamisalaan ja että ne voidaan sijoittaa johonkin tukitoimityyppiin;

h)

varmistettava, että toimet eivät sisällä toimintaa, joka on ollut osa toimea, johon on sovellettu asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 27 alakohdassa tarkoitettua siirtämistä tai jossa olisi kyse kyseisen asetuksen 65 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tuotannollisen toiminnan siirtämisestä;

i)

varmistettava, ettei komission antamalla perustellulla lausunnolla SEUT 258 artiklan soveltamisalaan kuuluvasta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai toimien toteuttamisen, ole suoraa vaikutusta valittuihin toimiin; ja

j)

huolehdittava, että sellaisten infrastruktuuri-investointien, joiden odotettu elinkaari on vähintään viisi vuotta, odotetuista ilmastonmuutosvaikutuksista tehdään arvio.

5.   Seurantakomitean tai tapauksen mukaan ohjauskomitean on hyväksyttävä Interreg-toimien valinnassa käytetyt menetelmät ja perusteet sekä niihin mahdollisesti tehtävät muutokset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/1060 33 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamista yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen osalta ja tämän asetuksen 24 artiklan soveltamista.

6.   Kunkin Interreg-toimen osalta hallintoviranomaisen on toimitettava johtavalle kumppanille tai ainoalle kumppanille asiakirja, jossa määritetään kaikki kyseiselle Interreg-toimelle annettavan tuen edellytykset, mukaan lukien erityisvaatimukset, jotka koskevat toimitettavia tuotteita tai suoritettavia palveluja, sen rahoitussuunnitelmaa ja sen toteuttamiselle asetettua määräaikaa, sekä tarvittaessa toimen kustannusten määrittämisessä sovellettava menetelmä ja tuen maksamista koskevat edellytykset.

Kyseisessä asiakirjassa on esitettävä myös 52 artiklan mukaista takaisinperintää koskevat johtavan kumppanin velvoitteet. Seurantakomitea määrittelee nämä velvoitteet.

23 artikla

Kumppanuus Interreg-toimissa

1.   Interreg A, B ja D -ohjelmiin valituissa toimissa on oltava kumppaneita vähintään kahdesta osallistujamaasta tai MMA:sta ja vähintään yhden kumppaneista on oltava jäsenvaltion tuensaaja.

Interreg Europe- ja URBACT-ohjelmiin valituissa toimissa on oltava kumppaneita vähintään kolmesta osallistujamaasta ja vähintään kahden kumppaneista on oltava jäsenvaltion tuensaaja.

Interreg-rahastojen tuensaajat sekä toimeen osallistuvat kumppanit, jotka eivät saa mitään rahoitustukea kyseisistä rahastoista, jäljempänä yhdessä ’kumppanit’, muodostavat kumppanuuden Interreg-toimessa.

2.   Interreg-toimi voidaan toteuttaa yhdessä maassa tai MMA:ssa edellyttäen, että ohjelma-alueeseen kohdistuvat vaikutukset ja hyödyt määritellään toimen rahoitushakemuksessa.

3.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta rauhaa ja sovintoa tukevan rajat ylittävän PEACE PLUS -ohjelman toimiin.

4.   Kumppaneiden on toimittava yhteistyössä Interreg-toimien kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä niiden rahoittamisessa tai henkilöstön osoittamisessa niihin tai kummassakin.

Interreg D -ohjelmiin kuuluvissa Interreg-toimissa syrjäisimmiltä alueilta ja kolmansista maista, kumppanimaista tai MMA:ista lähtöisin olevien kumppaneiden on tehtävä yhteistyötä ainoastaan kahdella ensimmäisessä alakohdassa mainituista neljästä yhteistyöalasta.

5.   Jos kumppaneita on kaksi tai enemmän, niiden on yhdessä nimettävä joukostaan yksi johtava kumppani.

6.   Rajat ylittävä oikeussubjekti tai EAYY voi olla Interreg A, B ja D -ohjelmiin kuuluvan Interreg-toimen ainoa kumppani edellyttäen, että sen jäseninä on kumppaneita vähintään kahdesta osallistujamaasta.

Interreg Europe- ja URBACT-ohjelmissa rajat ylittävällä oikeussubjektilla tai EAYY:llä on oltava jäseniä vähintään kolmesta osallistujamaasta.

Oikeussubjekti, joka panee soveltuvin osin täytäntöön rahoitusvälineen, holding-rahaston tai pienhankerahaston, voi olla Interreg-toimen ainoa kumppani ilman, että sen kokoonpanoon sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa asetettuja vaatimuksia.

7.   Ainoan kumppanin on oltava rekisteröity kyseiseen Interreg-ohjelmaan osallistuvassa jäsenvaltiossa.

24 artikla

Tuki hankkeille, joiden taloudellinen merkitys on pieni

1.   Interreg A, B ja D -ohjelmilla tuetaan hankkeita, joiden taloudellinen merkitys on pieni, joko

a)

suoraan kunkin ohjelman puitteissa; tai

b)

yhden tai useamman pienhankerahaston puitteissa.

2.   Jos Interreg B tai D -ohjelma ei pysty täyttämään 1 kohdassa säädettyä velvoitetta, ohjelma-asiakirjassa on esitettävä syyt siihen, miksi velvoitetta ei täytetä, liitteessä olevan mallin 6 kohdan mukaisesti.

25 artikla

Pienhankerahastot

1.   EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä Interreg-ohjelman pienhankerahastoihin osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen Interreg-ohjelman kokonaismäärärahoista.

Pienhankerahaston lopulliset vastaanottajat saavat tukea EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tuensaajan välityksellä, ja ne toteuttavat kyseisen pienhankerahaston pieniä hankkeita, jäljempänä ’pienhankkeet’.

2.   Pienhankerahasto muodostaa asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetun toimen, jota tuensaaja hallinnoi sen tehtävät ja korvauksen huomioon ottaen.

Tuensaajan on oltava rajat ylittävä oikeussubjekti, EAYY tai elin, joka on oikeushenkilö.

Tuensaaja valitsee pienhankkeet, jotka asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 18 alakohdassa tarkoitetut lopulliset vastaanottajat toteuttavat. Jos tuensaaja ei ole rajat ylittävä oikeussubjekti eikä EAYY, vähintään kahden osallistujamaan, joista vähintään yksi on jäsenvaltio, edustajista muodostuva elin valitsee yhteiset pienhankkeet.

3.   Asiakirjassa, jossa vahvistetaan edellytykset pienhankerahastoon osoitettavalle tuelle, on esitettävä 22 artiklan 6 kohdassa esitettyjen seikkojen ohella tarvittavat seikat sen varmistamiseksi, että tuensaaja

a)

ottaa käyttöön syrjimättömän ja avoimen valintamenettelyn;

b)

soveltaa pienhankkeiden valintaan objektiivisia perusteita, joilla vältetään eturistiriidat;

c)

arvioi tukihakemukset;

d)

valitsee hankkeet ja vahvistaa tuen määrän kullekin pienhankkeelle;

e)

vastaa toimen toteutuksesta ja säilyttää tasollaan kaikki jäljitysketjua varten tarvittavat perusteena olevat asiakirjat asetuksen (EU) 2021/1060 liitteen XIII mukaisesti; ja

f)

saattaa yleisön saataville luettelon lopullisista vastaanottajista, jotka hyötyvät toimesta.

Tuensaajan on varmistettava, että lopulliset vastaanottajat noudattavat 36 artiklassa asetettuja vaatimuksia.

4.   Pienhankkeiden valinnassa ei ole kyse tehtävien siirrosta hallintoviranomaiselta välittävälle elimelle asetuksen (EU) 2021/1060 71 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

5.   Pienhankerahaston tai -rahastojen hallinnoinnista tuensaajan tasolla aiheutuvat henkilöstökulut ja muut 39–43 artiklassa säädettyihin kustannuseriin kuuluvat kustannukset saavat olla yhteensä enintään 20 prosenttia kyseisen pienhankerahaston tai kyseisten pienhankerahastojen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

6.   Jos pienhankkeen julkinen rahoitusosuus on enintään 100 000 euroa, EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä osoitettava rahoitusosuus myönnetään yksikkökustannuksina tai kertakorvauksina tai kiinteämääräisenä rahoituksena, paitsi hankkeissa, joiden tuki on valtiontukea.

Jos kunkin hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 100 000 euroa, yhden tai useamman pienhankkeen tuen määrä voidaan asettaa osana talousarvioluonnosta, joka vahvistetaan tapauskohtaisesti ja jonka pienhankerahastoa hallinnoiva tuensaaja on hyväksynyt ennalta.

Jos käytetään kiinteämääräistä rahoitusta, kustannuserät, joihin sovelletaan kiinteää prosenttiosuutta, voidaan korvata asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

26 artikla

Johtavan kumppanin tehtävät

1.   Johtavan kumppanin on

a)

sovittava muiden kumppaneiden kanssa järjestelyistä sopimuksella, joka sisältää muun muassa määräyksiä, joilla taataan asianomaisista unionin rahastoista Interreg-toimeen kohdennetun rahoitusosuuden moitteeton varainhoito, mukaan lukien järjestelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisin perimiseksi;

b)

vastattava koko Interreg-toimen toteutuksen varmistamisesta; ja

c)

varmistettava, että kaikkien kumppaneiden esittämät menot on maksettu Interreg-toimen toteutuksen yhteydessä, että menot vastaavat toimintoja, joista on sovittu kaikkien kumppaneiden kesken, ja että menot ovat hallintoviranomaisen 22 artiklan 6 kohdan nojalla toimittaman asiakirjan mukaisia.

2.   Jollei 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sovituista järjestelyistä muuta johdu, johtavan kumppanin on varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan ja kaikkien kumppanien kesken sovitussa aikataulussa noudattaen samaa menettelyä kuin johtavan kumppanin osalta. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät muille kumppaneille maksettavaa määrää.

3.   Johtavaksi kumppaniksi voidaan nimetä mikä tahansa Interreg-toimeen osallistuvan jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kumppani.

IV JAKSO

Tekninen apu

27 artikla

Tekninen apu

1.   Rahastoista teknistä apua varten osoitettavan tuen määrä katsotaan osaksi ohjelman kuhunkin toimintalinjaan 17 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti kohdennettuja määrärahoja, eikä se muodosta erillistä toimintalinjaa tai erityistä ohjelmaa.

2.   Kullekin Interreg-ohjelmalle annettava tekninen apu korvataan kiinteämääräisenä soveltamalla tämän artiklan 3 kohdassa vahvistettuja prosenttimääriä kuhunkin maksatushakemukseen sisältyviin tukikelpoisiin kustannuksiin soveltuvin osin asetuksen (EU) 2021/1060 91 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti.

3.   EAKR:n rahoitusosuudesta ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä korvattavaan tekniseen apuun sovelletaan seuraavia prosenttiosuuksia:

a)

EAKR:stä tuetut sisäiset rajat ylittävät yhteistyöohjelmat: 7 prosenttia;

b)

sekä EAKR:n rahoitusosuuden että yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen osalta IPA III-CBC:stä tai NDICI-CBC:stä tuetut ulkoiset rajat ylittävät yhteistyöohjelmat, osa-alueen B ohjelmat, joissa EAKR:n tuki on enintään 50 prosenttia, ja osa-alueen D ohjelmat: 10 prosenttia; ja

c)

sekä EAKR:n rahoitusosuuden että soveltuvin osin yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen osalta osa-alueen B ohjelmat, joissa EAKR:n tuki on yli 50 prosenttia, ja osa-alueen C ohjelmat: 8 prosenttia.

4.   Interreg-ohjelmissa, joiden EAKR:n kokonaismäärärahat ovat 30 000 000–50 000 000 euroa, määrään, joka saadaan tulokseksi teknistä apua koskevan prosenttiosuuden soveltamisesta, lisätään 500 000 euroa. Komissio lisää määrän ensimmäiseen välimaksuun.

5.   Interreg-ohjelmissa, joiden EAKR:n kokonaismäärärahat ovat alle 30 000 000 euroa, euroina ilmaistava tekniseen apuun tarvittava määrä ja sen vastaava prosenttiosuus vahvistetaan komission päätöksessä, jolla asianomainen Interreg-ohjelma hyväksytään 18 artiklan nojalla.

IV LUKU

SEURANTA, ARVIOINTI JA VIESTINTÄ

I JAKSO

Seuranta

28 artikla

Seurantakomitea

1.   Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja tapauksen mukaan kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t perustavat yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa komitean seuraamaan kyseisen ohjelman toteutusta, jäljempänä ’seurantakomitea’, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltioille on ilmoitettu komission päätöksestä hyväksyä Interreg-ohjelma 18 artiklan nojalla.

2.   Kukin seurantakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

Seurantakomitean ja tapauksen mukaan ohjauskomitean työjärjestyksen on ehkäistävä kaikenlaisia eturistiriitatilanteita Interreg-toimien valinnassa, ja siinä on oltava äänioikeuksia sekä kokouksiin osallistumista koskevia sääntöjä.

3.   Seurantakomitean on kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa, ja sen on tarkasteltava kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat edistymiseen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

4.   Hallintoviranomaisen on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja yhteenveto seurantakomitean hyväksymistä tiedoista, päätökset mukaan lukien, 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

29 artikla

Seurantakomitean kokoonpano

1.   Kuhunkin Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja tapauksen mukaan kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t sopivat ohjelman seurantakomitean kokoonpanosta ja huolehtivat seuraavien tasapainoisesta edustuksesta:

a)

asiaankuuluvat viranomaiset, mukaan lukien välittävät elimet;

b)

elimet, jotka on yhdessä perustettu koko ohjelma-alueella tai sen osassa, myös EAYY:t; ja

c)

asetuksen (EU) 2021/1060 8 artiklassa tarkoitetut ohjelmakumppaneiden edustajat jäsenvaltioista, kolmansista maista, kumppanimaista ja MMA:ista.

Seurantakomitean kokoonpanossa on otettava huomioon asianomaiseen Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden määrä.

2.   Hallintoviranomaisen on julkaistava luettelo seurantakomitean jäsenistä 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

3.   Komission edustajat osallistuvat seurantakomitean työhön neuvonantajina.

30 artikla

Seurantakomitean tehtävät

1.   Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella

a)

edistymistä ohjelman toteutuksessa ja Interreg-ohjelman välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa;

b)

kysymyksiä, jotka vaikuttavat Interreg-ohjelman tuloksellisuuteen, ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi;

c)

rahoitusvälineiden osalta asetuksen (EU) 2021/1060 58 artiklan 3 kohdassa lueteltuja ennakkoarvioinnin osatekijöitä sekä kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua strategia-asiakirjaa;

d)

edistymistä arviointien ja niiden yhteenvetojen laadinnassa sekä havaintojen johdosta mahdollisesti toteutettavissa toimissa;

e)

viestintä- ja näkyvyystoimien toteutusta;

f)

edistymistä strategisesti tärkeiden Interreg-toimien ja soveltuvin osin suurten infrastruktuurihankkeiden toteutuksessa; ja

g)

edistymistä julkisten laitosten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä.

2.   Edellä 22 artiklassa lueteltujen toimien valintaa koskevien tehtävien lisäksi seurantakomitean on hyväksyttävä seuraavat:

a)

toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja perusteet, mukaan lukien niihin tehtävät muutokset, toimitettuaan ne pyynnöstä komissiolle tämän asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/1060 33 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamista;

b)

arviointisuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset;

c)

Interreg-ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen ehdotukset, mukaan lukien 19 artiklan 5 kohdan mukaista siirtoa koskevat ehdotukset; ja

d)

lopullinen tuloksellisuuskertomus.

31 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio voi järjestää uudelleentarkastelun Interreg-ohjelmien tuloksellisuuden tarkastelemiseksi.

Uudelleentarkastelu voidaan suorittaa kirjallisesti.

2.   Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä toimitettava sille kuukauden kuluessa tiiviit tiedot 30 artiklan 1 kohdassa luetelluista seikoista. Kyseisten tietojen on perustuttava jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden saatavilla oleviin tuoreimpiin tietoihin.

3.   Uudelleentarkastelun tulokset merkitään hyväksyttyyn pöytäkirjaan.

4.   Hallintoviranomaisen on toteutettava toimenpiteitä komission esiin nostamien kysymysten johdosta ja ilmoitettava komissiolle toteutetuista toimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa uudelleentarkastelun päivämäärästä.

32 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti asianomaisen Interreg-ohjelman kumulatiiviset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 30 päivään huhtikuuta, 31 päivään heinäkuuta ja 31 päivään lokakuuta mennessä asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä VII esitetyn mallin mukaisesti, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 3 kohdassa vaadittuja tietoja, jotka on toimitettava kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta ja 31 päivään heinäkuuta mennessä.

Tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on eriteltävä kunkin toimintalinjan osalta erityistavoitteiden mukaisesti, ja niissä on mainittava seuraavat:

a)

valittujen Interreg-toimien lukumäärä, niiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset, asianomaisesta Interreg-rahastosta osoitettava rahoitusosuus ja johtavien kumppaneiden hallintoviranomaiselle ilmoittamat tukikelpoiset kokonaismenot tukitoimityypin mukaan jaoteltuina;

b)

tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen Interreg-toimien osalta ja loppuunsaatetuilla Interreg-toimilla saavutetut arvot.

3.   Rahoitusvälineistä on toimitettava lisäksi seuraavat tiedot:

a)

tukikelpoiset menot rahoitustuotetyypeittäin;

b)

tukikelpoisiksi menoiksi ilmoitettujen hallintokustannusten ja -maksujen määrä;

c)

rahastovarojen lisäksi käyttöön saatujen yksityisten ja julkisten varojen määrä rahoitustuotetyypeittäin;

d)

asetuksen (EU) 2021/1060 60 artiklassa tarkoitetut Interreg-rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta kertyneet korot ja muut tuotot sekä kyseisen asetuksen 62 artiklassa tarkoitetut Interreg-rahastoista maksetusta tuesta palautuneet varat;

e)

sellaisten lainojen ja lopullisiin vastaanottajiin tehtyjen oman pääoman ehtoisten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten kokonaisarvo, joiden vakuutena on ohjelmamäärärahoja ja jotka on tosiasiallisesti maksettu lopullisille vastaanottajille.

4.   Tämän artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen on oltava luotettavia ja vastattava asetuksen (EU) 2021/1060 72 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa sähköisessä järjestelmässä saatavilla olevia tietoja toimittamiskuukautta edeltävän kuukauden lopussa.

5.   Hallintoviranomaisen on julkaistava kaikki komissiolle toimitetut tiedot 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tai annettava linkki kyseisiin tietoihin.

33 artikla

Lopullinen tuloksellisuuskertomus

1.   Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle hallinnoimansa Interreg-ohjelman lopullinen tuloksellisuuskertomus 15 päivään helmikuuta 2031 mennessä.

Lopullinen tuloksellisuuskertomus on toimitettava asetuksen (EU) 2021/1060 43 artiklan 5 kohdan mukaisesti laadittua mallia käyttäen.

2.   Lopullisessa tuloksellisuuskertomuksessa on arvioitava ohjelman tavoitteiden saavuttamista 30 artiklassa lueteltujen seikkojen perusteella sen 1 kohdan c alakohtaa ja 2 kohdan d alakohtaa lukuun ottamatta.

3.   Komissio tarkastelee lopullista tuloksellisuuskertomusta ja toimittaa hallintoviranomaiselle mahdolliset huomautuksensa viiden kuukauden kuluessa kyseisen kertomuksen vastaanottopäivästä. Jos tällaisia huomautuksia esitetään, hallintoviranomaisen on annettava kaikki niiden osalta tarvittavat tiedot ja tarvittaessa ilmoitettava komissiolle toteutetuista toimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa huomautusten vastaanottamisesta. Komissio ilmoittaa hallintoviranomaiselle kertomuksen hyväksymisestä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut kaikki tarvittavat tiedot hallintoviranomaiselta. Jos komissio ei ilmoita mitään hallintoviranomaiselle kyseisten määräaikojen kuluessa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

4.   Hallintoviranomaisen on julkaistava lopullinen tuloksellisuuskertomus 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

34 artikla

Interreg-ohjelmien indikaattorit

1.   Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, jotka esitetään asetuksen (EU) 2021/1058 liitteessä I, ja tarvittaessa ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklan 1 kohdan sekä tämän asetuksen 17 artiklan 3 kohdan e alakohdan ii alakohdan ja 32 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Tarvittaessa on käytettävä ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita 1 kohdan mukaisesti valittujen indikaattoreiden lisäksi.

Kaikkia asetuksen (EU) 2021/1058 liitteessä I olevassa taulukossa 2 lueteltuja yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita voidaan käyttää myös mihin tahansa toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1–5 sisältyvien erityistavoitteiden yhteydessä tai tarvittaessa tämän asetuksen 14 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistettujen erityisten Interreg-tavoitteiden yhteydessä.

3.   Tuotosindikaattoreiden lähtötasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetetut välitavoitteet ja vuodelle 2029 asetetut tavoitteet ovat kumulatiivisia.

II JAKSO

Arviointi ja viestintä

35 artikla

Ohjelmakauden aikana suoritettava arviointi

1.   Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on suoritettava ohjelmista arviointeja, jotka koskevat yhtä tai useampaa seuraavista kriteereistä: tuloksellisuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja unionin tason lisäarvo; arviointien tarkoituksena on parantaa ohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen laatua. Arvioinnit voivat kattaa myös muita merkityksellisiä kriteereitä, kuten osallisuus, syrjimättömyys ja näkyvyys, ja useamman kuin yhden ohjelman.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien lisäksi on suoritettava arviointi kunkin ohjelman vaikutuksista 30 päivään kesäkuuta 2029 mennessä.

3.   Arvioinnit on annettava toiminnallisesti riippumattomien sisäisten tai ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtäväksi.

4.   Hallintoviranomaisen on huolehdittava tarvittavista menettelyistä, joilla tuotetaan ja kerätään arvioinneissa tarvittavat tiedot.

5.   Hallintoviranomaisen on laadittava arviointisuunnitelma, joka voi käsittää useamman Interreg-ohjelman.

6.   Hallintoviranomaisen on toimitettava arviointisuunnitelma seurantakomitealle viimeistään vuoden kuluttua Interreg-ohjelman hyväksymisestä.

7.   Hallintoviranomaisen on julkaistava kaikki arvioinnit 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

36 artikla

Hallintoviranomaisten ja kumppaneiden vastuualueet läpinäkyvyyden ja viestinnän osalta

1.   Kunkin hallintoviranomaisen on nimettävä kullekin Interreg-ohjelmalle viestintävastaava. Viestintävastaava voi vastata useammasta kuin yhdestä ohjelmasta.

2.   Hallintoviranomaisen on varmistettava kuuden kuukauden kuluessa Interreg-ohjelman hyväksymisestä 18 artiklan nojalla, että käytettävissä on verkkosivusto, jolla on tietoa kustakin sen vastuulle kuuluvasta Interreg-ohjelmasta, kuten ohjelman tavoitteista, toimista, rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.

3.   Asetuksen (EU) 2021/1060 hallintoviranomaisen tehtäviä koskevaa 49 artiklan 2–6 kohtaa sovelletaan.

4.   Kunkin Interreg-toimen kumppanin tai kunkin rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavan elimen on tuotava esiin Interreg-rahastosta saatu tuki, myös rahoitusvälineitä varten asetuksen (EU) 2021/1060 62 artiklan mukaisesta varojen uudelleenkäytöstä saatu tuki, toimelle seuraavin tavoin:

a)

jos kumppanilla on virallinen verkkosivusto tai sosiaalisen median tilejä, esittämällä Interreg-rahastosta saatuun tuen määrään suhteutettu lyhyt kuvaus Interreg-toimesta, myös sen tavoitteista ja tuloksista, ja tuomalla esiin Interreg-rahastosta saatava rahoitustuki;

b)

antamalla selvitys siitä, että Interreg-rahastosta saatu tuki on näkyvästi esillä suurelle yleisölle tai osallistujille tarkoitetuissa, Interreg-toimen toteutukseen liittyvissä asiakirjoissa ja viestintämateriaalissa;

c)

asettamalla pysyvä tiedotuskyltti paikalle, jossa se on selvästi yleisön nähtävissä ja jossa esitetään unionin tunnus asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä IX vahvistetut tekniset ominaisuudet huomioon ottaen heti, kun sellaisen Interreg-toimen, jonka kokonaiskustannukset ovat yli 100 000 euroa, fyysinen toteuttaminen alkaa fyysisellä investoinnilla tai laitteiden hankinnalla taikka hankittujen laitteiden asennuksella, kun on kyse Interreg-rahastosta tuetuista toimista;

d)

muiden kuin c alakohdan soveltamisalaan kuuluvien Interreg-toimien osalta asettamalla näkyvälle paikalle ainakin yksi, vähintään A3-kokoinen juliste tai vastaava elektroninen näyttö, jossa annetaan tietoa Interreg-toimesta ja korostetaan Interreg-rahastosta saatua tukea, paitsi jos tuensaaja on luonnollinen henkilö;

e)

strategisesti tärkeiden toimien osalta ja sellaisten toimien osalta, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 5 000 000 euroa, järjestämällä viestintätapahtuman ja ottamalla komission ja vastuullisen hallintoviranomaisen siihen mukaan hyvissä ajoin.

Termiä ’Interreg’ on käytettävä unionin tunnuksen vieressä asetuksen (EU) 2021/1060 47 artiklan mukaisesti.

5.   Pienhankerahastojen ja rahoitusvälineiden osalta tuensaajan on sopimusehdoissa varmistettava, että lopulliset vastaanottajat noudattavat vaatimuksia tiedottaa julkisesti Interreg-toimesta.

Rahoitusvälineiden osalta lopullisen vastaanottajan on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

6.   Jos korjaavia toimia ei ole toteutettu, hallintoviranomaisen on toteutettava suhteellisuusperiaate huomioon ottaen toimenpiteitä peruuttamalla enintään kaksi prosenttia rahastoista osoitetusta tuesta:

a)

tuensaajalta, joka ei noudata asetuksen (EU) 2021/1060 47 artiklan tai tämän artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisia velvoitteitaan; tai

b)

asianomaiselta lopulliselta vastaanottajalta, joka ei noudata 5 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

V LUKU

TUKIKELPOISUUS

37 artikla

Menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt

1.   Koko Interreg-toimi tai sen osa voidaan toteuttaa jäsenvaltion ulkopuolella, myös unionin ulkopuolella, edellyttäen, että Interreg-toimi tukee asianomaisen Interreg-ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

2.   Rajoittamatta niiden tukikelpoisuussääntöjen soveltamista, joista säädetään asetuksen (EU) 2021/1060 63–68 artiklassa, asetuksen (EU) 2021/1058 5 ja 7 artiklassa tai tässä luvussa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä, osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden on seurantakomiteassa tehtävällä yhteisellä päätöksellä vahvistettava Interreg-ohjelmaa varten menojen tukikelpoisuutta koskevat täydentävät säännöt ainoastaan sellaisten menolajien osalta, jotka eivät kuulu edellä mainittujen säännösten soveltamisalaan. Kyseiset täydentävät säännöt kattavat koko Interreg-ohjelman.

Jos Interreg-ohjelman toimet valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella, kyseiset täydentävät säännöt on vahvistettava ennen ehdotuspyyntöjen julkaisemista. Kaikissa muissa tapauksissa kyseiset täydentävät säännöt on vahvistettava ennen toimien valintaa.

3.   Asioissa, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2021/1060 63–68 artiklassa, asetuksen (EU) 2021/1058 5 ja 7 artiklassa ja tässä luvussa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä tai tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen sääntöjen soveltamisalaan, sovelletaan niiden jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden kansallisia sääntöjä, joissa asianomaiset menot ovat aiheutuneet.

4.   Jos hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen ovat eri mieltä Interreg-ohjelmassa valitun Interreg-toimen tukikelpoisuudesta, asiassa noudatetaan hallintoviranomaisen näkemystä seurantakomitean näkemys asianmukaisesti huomioon ottaen.

5.   MMA:t eivät voi saada EAKR:n tukea Interreg-ohjelmiin, mutta ne voivat osallistua kyseisiin ohjelmiin tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

38 artikla

Kustannuserien tukikelpoisuutta koskevat yleiset säännökset

1.   Osallistuvat jäsenvaltiot ja tapauksen mukaan kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat Interreg -ohjelman seurantakomiteassa sopia, että yhteen tai useampaan 39–44 artiklassa tarkoitettuun kustannuserään kuuluvat menot eivät ole tukikelpoisia yhdessä tai useammassa Interreg-ohjelman toimintalinjassa.

2.   Tämän asetuksen mukaisten tukikelpoisten menojen on liityttävä toimen tai sen osan käynnistämisestä tai käynnistämisestä ja toteutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin.

3.   Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

a)

sakot, taloudelliset seuraamukset sekä oikeusriidoista ja riitojenratkaisusta aiheutuvat menot;

b)

lahjoista aiheutuvat kustannukset; tai

c)

valuuttakurssivaihteluihin liittyvät kustannukset.

4.   Jos asetuksen (EU) 2021/1060 56 artiklan 1 kohdassa säädettyä kiinteää prosenttiosuutta käytetään muiden tukikelpoisten kustannusten kuin toimen välittömien henkilöstökustannusten laskemiseksi, sitä ei saa soveltaa tämän asetuksen 39 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden perusteella laskettuihin välittömiin henkilöstökustannuksiin.

5.   Asetuksen (EU) 2021/1060 76 artiklan 1 kohdan c alakohdasta poiketen kunkin tuensaajan, joka on lähtöisin sellaisesta maasta, joka ei ole ottanut euroa käyttöön valuuttanaan, on muunnettava toisessa valuutassa maksetut menot euroiksi käyttäen komission kuukausittaista laskennallista kurssia siltä kuukaudelta, jonka kuluessa kyseinen menoerä toimitettiin tarkistettavaksi.

39 artikla

Henkilöstökustannukset

1.   Henkilöstökustannukset koostuvat Interreg-kumppanin jollakin seuraavista tavoista työllistämän henkilöstön bruttotyövoimakustannuksista:

a)

kokopäivätyö;

b)

osa-aikatyö, jossa henkilöstö työskentelee kuukausittain kiinteän prosenttiosuuden mukaisen osuuden työajasta;

c)

osa-aikatyö, jossa henkilöstön kuukausittainen työtuntimäärä on joustava; tai

d)

tuntitaksaan perustuva työ.

2.   Henkilöstökustannukset on rajattava seuraaviin:

a)

työsuhdeasiakirjassa, joka on muodoltaan joko työsopimus tai nimityspäätös, tai laissa vahvistetut sellaiseen toimintaan liittyvät palkat, jota yhteisö ei harjoittaisi, jos toimea ei toteutettaisi, ja joka liittyy asianomaisen henkilöstön jäsenen työnkuvauksessa eriteltyihin työtehtäviin;

b)

muut kustannukset, jotka liittyvät suoraan työantajalle aiheutuneisiin ja tämän maksamiin palkkoihin, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (20) soveltamisalaan kuuluvat työllisyysverot ja sosiaaliturvamaksut, myös eläkkeet, edellyttäen, että

i)

ne vahvistetaan työsuhdeasiakirjassa tai laissa;

ii)

ne ovat työsuhdeasiakirjassa mainitun lainsäädännön ja sen maan tai organisaation vakiokäytäntöjen mukaisia, jossa asianomainen henkilöstön jäsen tosiasiallisesti työskentelee, tai molempien; ja

iii)

työantaja ei voi periä niitä takaisin.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan osalta maksut luonnollisille henkilöille, jotka työskentelevät Interreg-kumppanille muun sopimuksen kuin työsopimuksen alaisena, voidaan rinnastaa palkkoihin, ja tällainen sopimus katsotaan työsuhdeasiakirjaksi.

3.   Henkilöstökustannukset voidaan korvata joko

a)

asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti työsuhdeasiakirjan ja palkkakuitin perusteella;

b)

asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan b–f alakohdassa esitettyjen yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen perusteella;

c)

kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia kyseisen toimen välittömistä kustannuksista välittömiä henkilöstökustannuksia lukuun ottamatta, ilman että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi; tai

d)

tuntitaksana asetuksen (EU) 2021/1060 55 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti joko toimessa kokoaikaisina työskentelevien henkilöiden välittömien henkilöstökustannusten osalta tai toimessa osa-aikaisina työskentelevien henkilöiden osalta tämän artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla.

4.   Toimessa osa-aikaisina työskenteleviin henkilöihin liittyvät henkilöstökustannukset voidaan laskea joko

a)

kiinteänä prosenttiosuutena bruttotyövoimakustannuksista asetuksen (EU) 2021/1060 55 artiklan 5 kohdan mukaisesti; tai

b)

toimea koskevaa kuukausittain vaihtuvaa työtuntimäärä vastaavana joustavana osuutena bruttotyövoimakustannuksista sellaisen ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella, joka kattaa 100 prosenttia työntekijän työajasta.

5.   Edellä 1 kohdan d alakohdan mukaisesti työllistetyn henkilöstön osalta tuntitaksa kerrotaan toimea koskevalla todellisella työtuntimäärällä ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella.

40 artikla

Toimisto- ja hallintokustannukset

1.   Toimisto- ja hallintokustannukset on rajattava seuraaviin:

a)

toimitilojen vuokra;

b)

vakuutukset ja verot, jotka liittyvät rakennuksiin, joihin henkilöstö on sijoitettuna, ja toimiston irtaimistoon (kuten palo- tai varkausvakuutukset);

c)

yleishyödylliset palvelut (kuten sähkö, lämmitys ja vesi);

d)

toimistotarvikkeet;

e)

kirjanpito;

f)

arkistot;

g)

huolto, siivous ja kunnostus;

h)

turvallisuus;

i)

tietotekniset järjestelmät;

j)

viestintä (kuten puhelin, faksi, internet, postipalvelut ja käyntikortit);

k)

tilin tai tilien avaamisesta ja hoitamisesta veloitettavat pankkimaksut, jos toimen toteutus edellyttää erillisen tilin avaamista; ja

l)

valtioiden rajat ylittävistä rahoitustapahtumista veloitettavat maksut.

2.   Toimisto- ja hallintokustannukset voidaan laskea kiinteänä prosenttiosuutena bruttotyövoimakustannuksista asetuksen (EU) 2021/1060 54 artiklan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti;

41 artikla

Matka- ja majoituskustannukset

1.   Matka- ja majoituskustannukset riippumatta siitä, ovatko tällaiset kustannukset aiheutuneet ja maksettu ohjelma-alueella vai sen ulkopuolella, on rajattava seuraaviin:

a)

matkakustannukset (kuten matkaliput, matka- ja autovakuutus, polttoaine, ajokilometrit, tie- ja pysäköintimaksut);

b)

ateriakustannukset;

c)

majoituskustannukset;

d)

viisumikustannukset; ja

e)

päivärahat.

2.   Edellä 1 kohdan a–d alakohdassa luetelluista, päivärahalla katettavista kustannuksista ei makseta erillistä korvausta päivärahan lisäksi.

3.   Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja palveluntarjoajien matka- ja majoituskustannukset kuuluvat 42 artiklassa lueteltuihin ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyviin kustannuksiin.

4.   Jos tuensaajan työntekijä maksaa 1 kohdan a–d alakohdassa luetellut kustannukset suoraan, tuensaajan on annettava kyseiselle työntekijälle tosite maksamastaan korvauksesta.

5.   Toimen matka- ja majoituskustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 15 prosenttia kyseisen toimen välittömistä henkilöstökustannuksista ilman, että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi.

42 artikla

Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset

Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset on rajattava seuraaviin, muun julkis- tai yksityisoikeudellisen elimen tai luonnollisen henkilön kuin toimen tuensaajan ja kaikkien kumppaneiden, tarjoamiin palveluihin ja asiantuntemukseen:

a)

tutkimukset ja selvitykset (kuten arvioinnit, strategiat, yhteenvedot, suunnitelmat, käsikirjat);

b)

koulutus;

c)

käännökset;

d)

tietoteknisten järjestelmien ja verkkosivustojen kehittäminen, muuttaminen ja päivittäminen;

e)

toimeen tai itse ohjelmaan liittyvä tunnetuksi tekeminen, viestintä, mainonta, edistämismateriaali tai -toiminta tai tiedotus;

f)

varainhoito;

g)

tapahtumien tai kokousten järjestämiseen ja toteutukseen liittyvät palvelut (mukaan lukien vuokra, ateriapalvelut tai tulkkaus);

h)

osallistuminen tapahtumiin (kuten ilmoittautumismaksut);

i)

oikeudellinen neuvonta ja notariaattipalvelut, tekninen asiantuntemus, rahoitusta koskeva asiantuntemus sekä muut konsultti- ja kirjanpitopalvelut;

j)

teollis- ja tekijänoikeudet;

k)

asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja tämän asetuksen 46 artiklan 1 kohdan mukaiset tarkastukset;

l)

asetuksen (EU) 2021/1060 76 artiklan ja tämän asetuksen 47 artiklan mukaiset kirjanpitotoiminnosta ohjelmatasolla aiheutuvat kustannukset;

m)

asetuksen (EU) 2021/1060 78 ja 81 artiklan ja tämän asetuksen 48 ja 49 artiklan mukaiset tarkastuksesta ohjelmatasolla aiheutuvat kustannukset;

n)

pankin tai muun rahoituslaitoksen antamat vakuudet, mikäli unionin tai kansallisessa lainsäädännössä taikka seurantakomitean hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa edellytetään vakuuden hankkimista;

o)

ulkopuolisten asiantuntijoiden, luennoitsijoiden, kokousten puheenjohtajien ja palveluntarjoajien matka- ja majoituskustannukset; ja

p)

toimissa tarvittava muu erityisasiantuntemus ja palvelut.

43 artikla

Laitekustannukset

1.   Kustannukset toimen tuensaajan ostamista, vuokraamista tai liisaamista, muista kuin 40 artiklan soveltamisalaan kuuluvista laitteista on rajattava seuraaviin:

a)

toimistolaitteet;

b)

tietotekniset laitteet ja -ohjelmistot;

c)

kalusteet ja varustus;

d)

laboratoriolaitteet;

e)

koneet ja instrumentit;

f)

työkalut tai laitteet;

g)

kulkuneuvot; ja

h)

muut toimissa tarvittavat erityislaitteet.

2.   Käytettyjen laitteiden hankintakustannukset voivat olla tukikelpoisia seuraavin edellytyksin:

a)

niiden hankintaan ei ole saatu muuta tukea Interreg-rahastoista tai asetuksen (EU) 2021/1060 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetelluista rahastoista;

b)

niiden hinta ei ylitä kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyä hintaa; ja

c)

niillä on toimen edellyttämät tekniset ominaisuudet, ja ne ovat asiassa sovellettavien vaatimusten ja standardien mukaisia.

44 artikla

Infrastruktuuri- ja urakkakustannukset

Infrastruktuurista ja urakoista aiheutuvat kustannukset on rajattava seuraaviin:

a)

maan hankinta asetuksen (EU) 2021/1060 64 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

b)

rakennusluvat;

c)

rakennusmateriaalit;

d)

työvoima; ja

e)

erityistoimenpiteet (kuten maaperän kunnostaminen, miinanraivaus).

VI LUKU

INTERREG-OHJELMASTA VASTAAVAT VIRANOMAISET JA SEN HALLINNOINTI, VALVONTA JA TARKASTUS

45 artikla

Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset

1.   Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden on nimettävä asetuksen (EU) 2021/1060 71 artiklan soveltamista varten yksi hallintoviranomainen ja yksi tarkastusviranomainen.

2.   Hallintoviranomaisen ja tarkastusviranomaisen on sijaittava samassa jäsenvaltiossa.

3.   Rajat ylittävän PEACE PLUS -ohjelman osalta EU:n erityisohjelmista vastaavan elimen, jos se on nimetty hallintoviranomaiseksi, katsotaan sijaitsevan jäsenvaltiossa.

4.   Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja tapauksen mukaan kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat nimetä EAYY:n kyseisen ohjelman hallintoviranomaiseksi.

5.   Jos hallintoviranomainen nimeää Interreg-ohjelmaa varten yhden tai useamman välittävän elimen asetuksen (EU) 2021/1060 71 artiklan 3 kohdan mukaisesti, välittävän elimen on suoritettava kyseiset tehtävät useammassa kuin yhdessä osallistuvassa jäsenvaltiossa tai tapauksen mukaan kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa. Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 22 artiklassa säädetään, yksi tai useampi välittävä elin voi suorittaa kyseiset tehtävät vain yhdessä osallistuvassa jäsenvaltiossa tai tapauksen mukaan kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa, jos tällainen toimintatapa perustuu olemassa oleviin rakenteisiin.

46 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

1.   Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen on suoritettava asetuksen (EU) 2021/1060 72, 74 ja 75 artiklassa säädetyt tehtävät lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 72 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 73 artiklassa tarkoitettua toimien valintaa ja jos kirjanpitotoiminnosta huolehtii tämän asetuksen 47 artiklan mukaisesti eri elin, asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja maksuja tuensaajille. Kyseiset tehtävät suoritetaan koko kyseisen ohjelman kattamalla alueella tämän asetuksen VIII luvun mukaisesti säädetyin poikkeuksin.

2.   Hallintoviranomaisen on Interreg-ohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja tapauksen mukaan kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita kuultuaan perustettava yhteinen sihteeristö henkilöstöineen ohjelmakumppanuus huomioon ottaen.

Yhteinen sihteeristö avustaa hallintoviranomaista ja seurantakomiteaa näiden tehtävien suorittamisessa. Yhteinen sihteeristö myös toimittaa potentiaalisille tuensaajille tietoa Interreg-ohjelmiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista ja avustaa tuensaajia ja kumppaneita toimien toteuttamisessa.

Niitä Interreg-ohjelmia varten, joita tuetaan myös unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, voidaan perustaa yksi tai useampi yhteisen sihteeristön sivutoimipiste yhteen tai useampaan kumppanimaahan tai MMA:han, jotta yhteinen sihteeristö voi suorittaa tehtävänsä lähempänä kumppanimaan tai MMA:n mahdollisia tuensaajia ja kumppaneita.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, ja tämän asetuksen 45 artiklan 5 kohdan soveltamista rajoittamatta, jäsenvaltiot ja tapauksen mukaan Interreg-ohjelmaan osallistuva kolmas maa, kumppanimaa tai MMA voivat päättää, että asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut hallinnon tarkastukset tehdään siten, että kukin jäsenvaltio nimeää kyseisestä tarkastuksesta alueellaan vastaavan elimen tai henkilön, jäljempänä ’valvoja’.

4.   Valvojina voivat olla samat elimet kuin ne, jotka vastaavat tällaisten tarkastusten tekemisestä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvissa ohjelmissa, tai kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden osalta samat elimet kuin ne, jotka vastaavat unionin ulkoisiin rahoitusvälineisiin liittyvien verrattavissa olevien tarkastusten tekemisestä. Valvojien on oltava toiminnallisesti riippumattomia tarkastusviranomaisesta tai tarkastajaryhmän jäsenistä.

5.   Jos 4 kohdan nojalla on päätetty, että nimetyt valvojat tekevät hallinnon tarkastukset, hallintoviranomaisen on varmistuttava siitä, että nimetty valvoja on tarkastanut toimeen osallistuvien tuensaajien menot.

6.   Kunkin jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n on varmistettava, että tuensaajan menot voidaan tarkastaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen tuensaaja on toimittanut asiakirjat.

7.   Kukin jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA vastaa omalla alueellaan tehdyistä tarkastuksista.

8.   Kunkin jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n on nimettävä valvojaksi joko kansallinen tai alueellinen viranomainen taikka 9 kohdassa esitetty yksityisoikeudellinen elin tai luonnollinen henkilö.

9.   Jos hallinnon tarkastuksia tekevä valvoja on yksityisoikeudellinen elin tai luonnollinen henkilö, kyseisen valvojan on täytettävä vähintään yksi seuraavista vaatimuksista:

a)

tämän on oltava jäsen kansallisessa tilintarkastus- tai tarkastuselimessä tai -laitoksessa, joka puolestaan on kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) jäsen;

b)

tämän on oltava jäsen kansallisessa tilintarkastus- tai tarkastuselimessä tai -laitoksessa olematta kuitenkaan IFAC:n jäsen, mutta sitouduttava noudattamaan hallinnon tarkastuksissa IFAC:n standardeja ja eettisiä normeja;

c)

tämän on oltava jäsenvaltion julkisen valvontaelimen julkiseen rekisteriin rekisteröitynyt lakisääteinen tilintarkastaja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/43/EY (21) vahvistettujen julkisen valvonnan periaatteiden mukaisesti; tai

d)

tämän on oltava kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n julkisen valvontaelimen julkiseen rekisteriin rekisteröitynyt lakisääteinen tilintarkastaja edellyttäen, että kyseiseen rekisteriin sovelletaan asianomaisen maan lainsäädännössä vahvistettuja julkisen valvonnan periaatteita.

47 artikla

Kirjanpitotoiminto

1.   Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden on sovittava järjestelyistä kirjanpitotoiminnon suorittamiseksi.

2.   Kirjanpitotoiminto muodostuu asetuksen (EU) 2021/1060 76 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa luetelluista tehtävistä ja kattaa myös komission suorittamat maksut ja pääsääntöisesti myös johtavalle kumppanille suoritetut maksut kyseisen asetuksen 74 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

48 artikla

Tarkastusviranomaisen tehtävät

1.   Interreg-ohjelman tarkastusviranomaisen on suoritettava tässä artiklassa ja 49 artiklassa säädetyt tehtävät koko kyseisen Interreg-ohjelman kattamalla alueella.

Jos tarkastusviranomaisella ei ole toimilupaa koko yhteistyöohjelman kattamalla alueella, sitä avustaa kunkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion edustajista ja tapauksen mukaan kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n edustajista koostuva tarkastajaryhmä. Kukin jäsenvaltio ja tapauksen mukaan kukin kolmas maa, kumppanimaa tai MMA vastaa omalla alueellaan tehdyistä tarkastuksista.

Kunkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion tai tapauksen mukaan kunkin kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kunkin edustajan vastuulla on toimittaa tosiasialliset tiedot menoista, jotka ovat aiheutuneet sen alueella ja jotka tarkastusviranomainen tarvitsee arviointinsa suorittamiseen.

Tarkastajaryhmä on perustettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös Interreg-ohjelman hyväksymisestä on tehty 18 artiklan nojalla. Ryhmä laatii työjärjestyksensä ja sen puheenjohtajana toimii Interreg-ohjelman tarkastusviranomainen.

Tarkastajien on oltava toiminnallisesti riippumattomia elimistä tai henkilöistä, jotka vastaavat 46 artiklan 3 kohdan nojalla hallinnon tarkastuksista.

2.   Interreg-ohjelman tarkastusviranomainen vastaa järjestelmätarkastuksista ja toimien tarkastuksista, jotta komissio saa riippumattoman varmuuden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta ja komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

3.   Jos Interreg-ohjelma sisältyy siihen perusjoukkoon, josta komissio valitsee yhteisen otoksen 49 artiklan 1 kohdan nojalla, tarkastusviranomaisen on suoritettava komission valitsemien toimien tarkastukset, jotta komissio saa riippumattoman varmuuden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta.

4.   Tarkastustyö on toteutettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti.

5.   Tarkastusviranomaisen on varainhoitoasetuksen 63 artiklan 7 kohdan mukaisesti laadittava ja toimitettava komissiolle vuosittain kunkin tilivuoden päättymistä seuraavaan 15 päivään helmikuuta mennessä vuotuinen tarkastuslausunto asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä XIX esitettyä mallia käyttäen, ja lausunnon on katettava kaikki tehty tarkastustyö ja kaikki seuraavat osatekijät:

a)

tilien täydellisyys, totuudenmukaisuus ja oikeellisuus;

b)

komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus; ja

c)

Interreg-ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmä.

Jos Interreg-ohjelma sisältyy siihen perusjoukkoon, josta komissio valitsee yhteisen otoksen 49 artiklan 1 kohdan nojalla, riittää, että vuotuinen tarkastuslausunto käsittää ainoastaan tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut osatekijät.

Komissio voi poikkeuksellisesti jatkaa 15 päiväksi helmikuuta asetettua määräaikaa 1 päivään maaliskuuta tarkastusviranomaisen ilmoituksen perusteella.

6.   Tarkastusviranomaisen on varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti laadittava ja toimitettava komissiolle vuosittain kunkin tilivuoden päättymistä seuraavaan 15 päivään helmikuuta mennessä vuotuinen valvontakertomus asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä XX esitettyä mallia käyttäen, ja kertomuksen on tuettava tämän artiklan 5 kohdassa säädettyä tarkastuslausuntoa ja siinä on esitettävä yhteenveto havainnoista, mukaan lukien analyysi järjestelmissä mahdollisesti havaittujen virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta, ehdotetut ja toteutetut korjaavat toimet sekä kokonaisvirhetaso ja jäännösvirhetaso komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen osalta.

7.   Jos Interreg-ohjelma sisältyy perusjoukkoon, josta komissio valitsee yhteisen otoksen 49 artiklan 1 kohdan nojalla, tarkastusviranomaisen on laadittava asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä XX esitettyä mallia käyttäen tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen valvontakertomus, joka täyttää varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan b alakohdassa esitetyt vaatimukset ja tukee tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tarkastuslausuntoa.

Kyseisessä kertomuksessa on esitettävä yhteenveto havainnoista, mukaan lukien analyysi järjestelmissä mahdollisesti havaittujen virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta, ehdotetut ja toteutetut korjaavat toimet, tarkastusviranomaisen 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen otoksen suhteen suorittamien toimien tarkastusten tulokset sekä Interreg-ohjelmasta vastaavien viranomaisten soveltamat rahoitusoikaisut tarkastusviranomaisen kyseisissä toimissa mahdollisesti havaitsemien yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien johdosta.

8.   Tarkastusviranomaisen on toimitettava komissiolle järjestelmätarkastuksia koskevat kertomukset heti kun kuulemismenettely kyseisten tarkastusten kohteiden kanssa on saatu päätökseen.

9.   Komissio ja tarkastusviranomainen tapaavat säännöllisesti vähintään kerran vuodessa, jolleivät ne muuta sovi, tarkastellakseen tarkastusstrategiaa, vuotuista valvontakertomusta ja tarkastuslausuntoa, sovittaakseen yhteen tarkastussuunnitelmansa ja -menetelmänsä ja vaihtaakseen näkemyksiä hallinnointi- ja valvontajärjestelmien parantamiseen liittyvistä kysymyksistä.

49 artikla

Toimien tarkastus

1.   Komissio valitsee yhteisen otoksen toimista, tai muista otantayksiköistä, tilastollista otantamenetelmää käyttäen niitä toimien tarkastuksia varten, jotka tarkastusviranomaisten on tehtävä EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä tukea saavissa Interreg-ohjelmissa kunkin tilivuoden osalta.

Yhteisen otoksen on edustettava kaikkia perusjoukon muodostavia Interreg-ohjelmia.

Komissio voi yhteisen otoksen valintaa varten osittaa Interreg-ohjelmien ryhmät niiden erityisten riskien perusteella.

2.   Ohjelmasta vastaavien viranomaisten on toimitettava yhteisen otoksen valinnassa tarvittavat tiedot komissiolle kunkin tilivuoden päättymistä seuraavaan 1 päivään elokuuta mennessä.

Kyseiset tiedot on toimitettava standardoidussa muodossa sähköisesti, niiden on oltava täydelliset, ja niiden on vastattava viitetilivuoden osalta ilmoitettuja menoja.

3.   Yhteiseen otokseen sisältyvien Interreg-ohjelmien tarkastusviranomaiset eivät suorita ohjelmien toimista lisätarkastuksia, paitsi jos komissio sitä pyytää tämän artiklan 8 kohdan mukaisesti tai jos tarkastusviranomainen on havainnut erityisiä riskejä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vaatimusta suorittaa 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tarkastus.

4.   Komissio ilmoittaa asianomaisten Interreg-ohjelmien tarkastusviranomaisille valitusta yhteisestä otoksesta riittävän ajoissa, yleensä kunkin tilivuoden päättymistä seuraavaan 1 päivään syyskuuta mennessä, jotta kyseiset viranomaiset voivat suorittaa toimien tarkastukset.

5.   Asianomaisten tarkastusviranomaisten on toimitettava kyseisten tiedot tarkastusten tuloksista sekä mahdollisesti havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien johdosta tehdyistä rahoitusoikaisuista viimeistään 48 artiklan 6 ja 7 kohdan nojalla komissiolle toimitettavissa vuotuisissa valvontakertomuksissa.

6.   Sen jälkeen kun komissio on arvioinut 1 kohdan nojalla valittujen toimien tarkastusten tulokset, se laskee omaa varmistusprosessiaan varten yleisen ekstrapoloidun virhetason siihen perusjoukkoon kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta, josta yhteinen otos valittiin.

7.   Jos 6 kohdassa tarkoitettu yleinen ekstrapoloitu kokonaisvirhetaso on yli 2 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista kokonaismenoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio laskee yleisen jäännösvirhetason ottaen huomioon rahoitusoikaisut, joita asianomaiset Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ovat soveltaneet 1 kohdan mukaisesti valittujen toimien tarkastuksissa havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien johdosta.

8.   Jos 7 kohdassa tarkoitettu yleinen jäännösvirhetaso on yli 2 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista menoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio päättää, onko tarpeen pyytää tietyn Interreg-ohjelman tai Interreg-ohjelmien ryhmän, jossa sääntöjenvastaisuuksia on eniten, tarkastusviranomaista suorittamaan lisätarkastuksia virhetason sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden arvioimiseksi niitä Interreg-ohjelmia varten, joissa sääntöjenvastaisuuksia on havaittu.

9.   Komissio voi tämän artiklan 8 kohdan nojalla pyydettyjen lisätarkastusten tulosten arvioinnin perusteella pyytää uusien rahoitusoikaisujen soveltamista Interreg-ohjelmissa, joissa on havaittu sääntöjenvastaisuuksia. Tällaisissa tapauksissa Interreg-ohjelmasta vastaavien viranomaisten on toteutettava vaaditut rahoitusoikaisut asetuksen (EU) 2021/1060 103 artiklan mukaisesti.

10.   Kunkin sellaisen Interreg-ohjelman, josta ei ole toimitettu tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja tai ei ole toimitettu täydellisiä tietoja tai tietoja ei ole toimitettu kyseisen kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn määräaikaan mennessä, tarkastusviranomaisen on suoritettava kyseisen Interreg-ohjelman osalta erillinen otanta asetuksen (EU) 2021/1060 79 artiklan mukaisesti.

VII LUKU

VARAINHOITO

50 artikla

Talousarviositoumukset

Interreg-ohjelmien hyväksymisestä tämän asetuksen 18 artiklan nojalla annettavien komission päätösten on täytettävä tarvittavat vaatimukset, jotta ne ovat varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rahoituspäätöksiä EAKR:n sekä yhteistyössä hallinnoidun unionin ulkoisen rahoitusvälineen tuen osalta.

51 artikla

Maksut ja ennakkomaksut

1.   EAKR:n rahoitusosuus ja soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden tuki kullekin Interreg-ohjelmalle maksetaan 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdelle tilille, johon ei sisälly kansallisia alatilejä.

2.   Komissio maksaa ennakkomaksun, joka perustuu kunkin Interreg-ohjelman hyväksymistä koskevassa 18 artiklan mukaisessa päätöksessä esitettyyn kustakin Interreg-rahastosta kohdennettavaan kokonaistukeen, käytettävissä olevien varojen rajoissa vuotuisina erinä ennen 1 päivää heinäkuuta vuosina 2022–2026, tai hyväksymispäätöksen antamisvuonna viimeistään 60 päivää kyseisen päätöksen antamisen jälkeen seuraavasti:

a)

2021: 1 prosentti;

b)

2022: 1 prosentti;

c)

2023: 3 prosenttia;

d)

2024: 3 prosenttia;

e)

2025: 3 prosenttia;

f)

2026: 3 prosenttia.

3.   Jos Interreg-ohjelmia tuetaan EAKR:stä ja IPA III-CBC:stä ja jos EAKR:n rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia unionin kokonaismäärärahoista, komissio maksaa ennakkomaksun IPA III -asetuksen asiaankuuluvan säännöksen mukaisesti.

4.   Jos Interreg-ohjelmia tuetaan joko EAKR:stä ja NDICI:stä tai EAKR:stä ja sekä NDICI:stä että IPA III:sta ja jos EAKR:n rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia unionin kokonaismäärärahoista, komissio maksaa ennakkomaksun asetuksen (EU) 2021/947 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti todelliset rahoitustarpeet huomioon ottaen.

Asetuksen (EU) 2021/1060 96 ja 97 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaiseen ennakkomaksuun.

5.   Ennakkomaksuna maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä joka vuosi vuosien 2021 ja 2022 osalta ja viimeistään viimeisenä tilivuonna vuoden 2023 ja sitä seuraavien vuosien osalta samoin kuin 3 ja 4 kohdassa säädettyjen ennakkomaksuina maksettujen määrien osalta.

52 artikla

Takaisinperintä

1.   Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki sääntöjenvastaisesti maksetut määrät peritään takaisin johtavalta tai ainoalta kumppanilta. Kumppanien on maksettava takaisin johtavalle kumppanille kaikki aiheettomasti maksetut määrät.

2.   Johonkin tiettyyn Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot, kolmannet maat, kumppanimaat tai MMA:t voivat sopia, että johtavalla tai ainoalla kumppanilla ja ohjelman hallintoviranomaisella ei ole velvollisuutta periä takaisin tilivuoden aikana Interreg-rahastoista jollekin toimelle aiheettomasti maksettuja määriä, jotka ovat suuruudeltaan enintään 250 euroa ilman korkoja.

Komissiolle ei tarvitse toimittaa muita tietoja kuin tieto päätöksen tekemisestä ensimmäisen alakohdan nojalla.

3.   Jos johtava kumppani ei onnistu saamaan takaisinmaksuja muilta kumppaneilta tai jos hallintoviranomainen ei onnistu saamaan takaisinmaksuja johtavalta kumppanilta tai ainoalta kumppanilta, sen jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n, jonka alueella asianomainen kumppani sijaitsee tai, jos on kyse EAYY:stä, jonka alueella asianomainen kumppani on rekisteröity, on korvattava hallintoviranomaiselle kaikki kyseiselle kumppanille aiheettomasti maksetut määrät. Hallintoviranomainen vastaa asianomaisten määrien maksamisesta takaisin unionin yleiseen talousarvioon Interreg-ohjelmassa vahvistetun osallistuvien jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden vastuunjaon mukaisesti.

4.   Kun jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA on maksanut hallintoviranomaiselle takaisin kaikki kumppanille aiheettomasti maksetut määrät, se voi jatkaa kyseistä kumppania koskevaa takaisinperintämenettelyä kansallisen lainsäädäntönsä nojalla tai aloittaa sen. Jos takaisinperintä onnistuu, jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA voi käyttää kyseiset määrät asianomaisen Interreg-ohjelman kansalliseen yhteisrahoitukseen. Jäsenvaltiolla, kolmannella maalla, kumppanimaalla tai MMA:lla ei ole minkäänlaisia velvoitteita raportoida tällaisesta kansallisesta takaisinperinnästä ohjelmasta vastaaville viranomaisille, seurantakomitealle tai komissiolle.

5.   Jos jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei ole maksanut takaisin hallintoviranomaiselle tämän artiklan 4 kohdan nojalla kumppanille aiheettomasti maksettuja määriä, komissio antaa näistä määristä perintämääräyksen, joka toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kuittaamalla määrä jäsenvaltiolle, kolmannelle maalle, kumppanimaalle tai MMA:lle. Tällainen takaisinperintä ei muodosta rahoitusoikaisua eikä vähennä EAKR:n tai minkään unionin ulkoisen rahoitusvälineen tukea asianomaiselle Interreg-ohjelmalle. Takaisin peritty määrä on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan mukaista käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa.

Niiden määrien osalta, joita jäsenvaltio ei ole maksanut takaisin hallintoviranomaiselle, kuittaus koskee samaan Interreg-ohjelmaan myöhemmin suoritettavia maksuja. Hallintoviranomainen kuittaa tämän jälkeen määrän kyseisen jäsenvaltion osalta ottaen huomioon Interreg-ohjelmassa vahvistetun, osallistuvien jäsenvaltioiden kesken jakautuvan rahoitusvastuun hallintoviranomaisen tai komission mahdollisesti tekemien rahoitusoikaisujen varalta.

Niiden määrien osalta, joita kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei ole maksanut takaisin hallintoviranomaiselle, kuittaus koskee asianomaisista unionin ulkoisista rahoitusvälineistä ohjelmissa myöhemmin suoritettavia maksuja.

VIII LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN, KUMPPANIMAIDEN, MMA:IDEN TAI ALUEELLISTEN YHDENTYMIS- JA YHTEISTYÖJÄRJESTÖJEN OSALLISTUMINEN YHTEISTYÖSSÄ HALLINNOITAVIIN INTERREG-OHJELMIIN

53 artikla

Sovellettavat säännökset

Edellä olevaa I–VII lukua ja X lukua sovelletaan rajat ylittävään PEACE PLUS -ohjelmaan ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tukea saavien kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden sekä alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistumiseen Interreg-ohjelmiin, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

54 artikla

Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ja niiden tehtävät

1.   Kunkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan ja MMA:n on nimettävä kansallinen tai alueellinen viranomainen hallintoviranomaisen yhteyspisteeksi, jäljempänä ’yhteyspiste’.

2.   Yhteyspisteen, 36 artiklan 1 kohdassa säädettyyn Interreg-ohjelman viestintävastaavaan verrattavissa olevan elimen taikka sivutoimipisteen tai sivutoimipisteiden on tuettava asianomaisessa kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa toimivaa hallintoviranomaista ja kumppaneita 36 artiklan 2–6 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamisessa.

55 artikla

Hallinnointitavat

1.   Sekä EAKR:stä että IPA III-CBC:stä tai NDICI-CBC:stä tuetut Interreg A -ohjelmat toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai kumppanimaissa.

Rajat ylittävä PEACE PLUS -ohjelma toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia sekä Irlannissa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

2.   Interreg B ja C -ohjelmat, joissa yhdistetään EAKR:n ja yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen rahoitusosuuksia, toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa, kumppanimaissa tai MMA:issa, tai Interreg D:n osalta kaikissa MMA:issa, riippumatta siitä, saako kyseinen MMA tukea yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä.

3.   Interreg D -ohjelmat, joissa yhdistetään EAKR:n ja yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen rahoitusosuuksia, toteutetaan jollakin seuraavista tavoista:

a)

käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa;

b)

käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia ainoastaan jäsenvaltioissa ja kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa yhden tai useamman toimen osalta unionin ulkopuolella syntyneiden EAKR:n menojen osalta, kun taas yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä saatavia rahoitusosuuksia hallinnoidaan välillisesti;

c)

käyttämällä välillistä hallinnointia sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa.

Jos koko Interreg D -ohjelma tai osa siitä toteutetaan käyttämällä välillistä hallinnointia, sovelletaan 61 artiklaa.

56 artikla

Tukikelpoisuus

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 63 artiklan 2 kohdassa säädetään, menoihin voidaan myöntää unionin ulkoisista rahoitusvälineistä rahoitusosuus, jos ne ovat aiheutuneet ja ne on maksettu Interreg-toimien valmistelussa ja toteuttamisessa 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen tai ohjelman toimittamispäivästä alkaen sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, mutta niitä voidaan hakea ohjelmasta sen päivän jälkeen, jona rahoitussopimus kyseisen kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kanssa on tehty.

Jäsenvaltiossa sijaitsevien ohjelmasta vastaavien viranomaisten hallinnoimia teknisen avun menoja voidaan kuitenkin hakea ohjelmasta jo ennen sitä päivää, jona rahoitussopimus kyseisen kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kanssa on tehty.

2.   Jos johonkin Interreg-ohjelmaan valitaan toimia, jotka perustuvat ehdotuspyyntöihin, tällaisiin ehdotuspyyntöihin voi sisältyä unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää rahoitusosuutta koskevia hakemuksia, vaikka ehdotuspyynnöt olisi käynnistetty ja toimet valittu ennen asiaankuuluvan rahoitussopimuksen tekemistä.

Hallintoviranomainen voi toimittaa 22 artiklan 6 kohdassa säädetyn asiakirjan ennen asiaankuuluvan rahoitussopimuksen tekemistä.

57 artikla

Suuret infrastruktuurihankkeet

1.   Tämän luvun mukaisilla Interreg-ohjelmilla voidaan tukea suuria infrastruktuurihankkeita eli hankkeita, joihin sisältyy urakka-, toimi- tai palvelukokonaisuus, jolla on tarkkaan määritetty jakamaton tarkoitus ja selvästi määritetyt yhteisen edun mukaiset tavoitteet sellaisten investointien toteuttamiseksi, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia ja hyötyjä, ja joiden kokonaiskustannusten talousarviosta vähintään 2 500 000 euroa on kohdennettu infrastruktuurin hankintaan, rakentamiseen tai uudistamiseen.

2.   Kunkin suuren infrastruktuurihankkeen tai sen osan toteuttavan tuensaajan on sovellettava sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.

3.   Asianomaisen Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on lähetettävä komissiolle luettelo, joka koskee suunniteltuja suuria infrastruktuurihankkeita ja jossa ilmoitetaan niiden aiottu nimi, sijainti, talousarvio ja johtava kumppani. Kyseinen luettelo on lähetettävä erillisenä asiakirjana joko toimittaessa rahoitussopimuksen allekirjoitettua jäljennöstä tai 59 artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanosopimuksen jäljennöstä komissiolle tai viimeistään kaksi kuukautta ennen sen seurantakomitean tai tapauksen mukaan ohjauskomitean kokousta, jossa valitaan ensimmäinen suunnitelluista suurista infrastruktuurihankkeista.

4.   Jos yhden tai useamman suuren infrastruktuurihankkeen valinta on jo otettu jonkin seurantakomitean tai tapauksen mukaan ohjauskomitean kokouksen esityslistalle, hallintoviranomaisen on toimitettava kutakin tällaista hanketta koskeva yhteenvetoasiakirja tiedoksi komissiolle viimeistään kaksi kuukautta ennen kokouspäivää. Yhteenvetoasiakirjan pituus saa olla enintään kolme sivua, ja siinä on ilmoitettava hankkeen nimi, sijainti, talousarvio, johtava kumppani ja kumppanit sekä sen päätavoitteet ja suoritteet. Ellei yhtä tai useampaa suurta infrastruktuurihanketta koskevaa yhteenvetoasiakirjaa toimiteta komissiolle kyseisessä määräajassa, komissio voi pyytää seurantakomitean tai ohjauskomitean puheenjohtajaa poistamaan asianomaiset hankkeet kokouksen esityslistalta.

58 artikla

Julkiset hankinnat

1.   Jos toimen toteutus edellyttää tuensaajalta palvelu- tai tavarahankintoja tai urakoita koskevien sopimusten tekemistä, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

jos tuensaaja sijaitsee jäsenvaltiossa ja on julkisiin hankintamenettelyihin sovellettavassa unionin lainsäädännössä tarkoitettu hankintaviranomainen tai hankintayksikkö, sen on sovellettava kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä;

b)

jos tuensaaja on IPA III- tai NDICI-välineen kumppanimaan julkinen viranomainen, jonka yhteisrahoitusosuus siirretään hallintoviranomaiselle, se voi soveltaa kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä edellyttäen, että rahoitussopimus sen sallii ja että hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella tai soveltuvin osin hinnaltaan edullisimman tarjouksen perusteella niin, että vältetään eturistiriitojen syntyminen.

2.   Tavaratoimitus-, urakka- tai palvelusopimusten tekemiseen sovelletaan kaikissa muissa tapauksissa paitsi tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hankintamenettelyjen yhteydessä varainhoitoasetuksen 178 ja 179 artiklan ja kyseisen asetuksen liitteessä I olevan 3 luvun 36–41 kohdan mukaisia hankintamenettelyjä.

59 artikla

Rahoitussopimusten tekeminen yhteistyössä hallinnoiduissa ohjelmissa

1.   Jotta Interreg-ohjelma voidaan toteuttaa kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa, unionia edustavan komission ja kunkin kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisesti edustetun osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n välillä on tehtävä rahoitussopimus varainhoitoasetuksen 112 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.   Rahoitussopimukset on tehtävä 31 päivään joulukuuta mennessä sitä vuotta seuraavana vuonna, jona ensimmäinen talousarviositoumus tehtiin, ja sopimus katsotaan tehdyksi päivänä, jona viimeinen osapuoli on allekirjoittanut sen.

Kukin rahoitussopimus tulee voimaan päivänä, jona

a)

viimeinen osapuoli on allekirjoittanut sen; tai

b)

kolmas maa, kumppanimaa tai MMA on saanut päätökseen kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisesti ratifiointiin vaadittavan menettelyn ja ilmoittanut asiasta komissiolle.

3.   Komissio toimittaa luonnoksen rahoitussopimukseksi ulkoisen ohjelman hyväksymisen yhteydessä.

Jos johonkin Interreg-ohjelmaan osallistuu useampi kuin yksi kolmas maa, kumppanimaa tai MMA, molempien osapuolten on tehtävä vähintään yksi rahoitussopimus ennen 2 kohdassa mainittua päivää. Muut kolmannet maat, kumppanimaat tai MMA:t voivat allekirjoittaa rahoitussopimuksensa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta sitä vuotta seuraavana toisena vuonna, jona ensimmäinen talousarviositoumus tehtiin.

4.   Asianomaisen Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio

a)

voi myös allekirjoittaa rahoitussopimuksen; tai

b)

sen on allekirjoitettava viipymättä kunkin kyseiseen Interreg-ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kanssa täytäntöönpanosopimus, jossa esitetään ohjelman toteuttamista ja varainhoitoa koskevat keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet.

5.   Edellä olevan 4 kohdan b alakohdan nojalla allekirjoitetun täytäntöönpanosopimuksen on katettava vähintään seuraavat osa-alueet:

a)

yksityiskohtaiset maksujärjestelyt;

b)

varainhoito;

c)

tietojen kirjaaminen;

d)

raportointivelvoitteet;

e)

todennukset, valvonta ja tarkastukset; ja

f)

sääntöjenvastaisuudet ja takaisinperintä.

6.   Jos Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio päättää allekirjoittaa rahoitussopimuksen tämän artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla, kyseistä rahoitussopimusta on pidettävä välineenä, jolla toteutetaan unionin talousarviota varainhoitoasetuksen mukaisesti, eikä SEUT 216–219 artiklassa tarkoitettuna kansainvälisenä sopimuksena.

60 artikla

Kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n rahoitusosuus, joka ei ole osa yhteisrahoitusta

1.   Jos kolmas maa, kumppanimaa tai MMA siirtää hallintoviranomaiselle Interreg-ohjelmaan kohdennetun rahoitusosuuden, joka ei ole osa sen Interreg-ohjelmaan kohdennettua unionin tuen yhteisrahoitusta, kyseistä rahoitusosuutta koskevien sääntöjen on sisällyttävä seuraavaan asiakirjaan:

a).

jos asianomainen jäsenvaltio allekirjoittaa rahoitussopimuksen 59 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla, johonkin seuraavista:

i)

kyseisen rahoitussopimuksen erillinen osa; tai

ii)

erillinen täytäntöönpanosopimus, joka on allekirjoitettu joko hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion ja kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n välillä tai suoraan hallintoviranomaisen ja kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n toimivaltaisen viranomaisen välillä; ja

b)

jos asianomainen jäsenvaltio allekirjoittaa täytäntöönpanosopimuksen 59 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla, johonkin seuraavista:

i)

kyseisen täytäntöönpanosopimuksen erillinen osa; tai

ii)

a alakohdassa tarkoitettujen samojen osapuolten välillä allekirjoitettu lisätäytäntöönpanosopimus.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohdan i alakohtaa täytäntöönpanosopimuksen osiot voivat tapauksen mukaan kattaa sekä Interreg-ohjelmaan kohdennetun siirretyn rahoitusosuuden että unionin rahoitusosuuden.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn täytäntöönpanosopimuksen on sisällettävä ainakin 59 artiklan 5 kohdassa luetellut tiedot kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n yhteisrahoitusosuudesta.

Lisäksi siinä on esitettävä molemmat seuraavat seikat:

a)

lisärahoitusosuuden määrä; ja

b)

sen aiottu käyttö ja käyttöehdot, mukaan lukien kyseistä lisärahoitusosuutta koskevien hakemusten ehdot.

3.   Rajat ylittävän PEACE PLUS -ohjelman osalta Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus unionin toimintaan varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina muodostaa osan otsakkeen 2 ’Yhteenkuuluvuus ja arvot’ alaotsakkeen ’Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus’ talousarviomäärärahoista.

Kyseiseen rahoitusosuuteen sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtyä erityistä rahoitussopimusta tämän asetuksen 59 artiklan mukaisesti. Tämän erityisen rahoitussopimuksen osapuolia ovat komissio ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Irlanti.

Erityinen rahoitussopimus on tehtävä ennen ohjelman toteuttamisen käynnistymistä, jotta EU:n erityisohjelmista vastaava elin voi soveltaa ohjelman toteuttamisessa sovellettavaa unionin lainsäädäntöä.

IX LUKU

VÄLILLISTÄ HALLINNOINTIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

61 artikla

Syrjäisimpien alueiden yhteistyö

1.   Jos Interreg D -ohjelmasta toteutetaan asianomaisen jäsenvaltion ja asianomaisten alueiden välillä sovitun mukaisesti osa käyttämällä välillistä hallinnointia tämän asetuksen 55 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla tai se toteutetaan kokonaan käyttämällä välillistä hallinnointia tämän asetuksen 53 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, toteuttamistehtävät on siirrettävä jollekin varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa luetelluista elimistä, erityisesti osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevalle tällaiselle elimelle, myös asianomaisen Interreg-ohjelman hallintoviranomaiselle.

2.   Komissio voi päättää varainhoitoasetuksen 154 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti olla vaatimatta kyseisen artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua ennakkoarviointia, jos kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut talousarvion toteuttamistehtävät on siirretty jonkin syrjäisimpiä alueita koskevan Interreg-ohjelman hallintoviranomaiselle, joka on nimetty tämän asetuksen 45 artiklan 1 kohdan nojalla ja asetuksen (EU) 2021/1060 71 artiklan mukaisesti.

3.   Jos varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut talousarvion toteuttamistehtävät on siirretty jollekin jäsenvaltion järjestölle, sovelletaan kyseisen asetuksen 157 artiklaa.

4.   Jos yhdestä tai useammasta ulkoisesta rahoitusvälineestä yhteisrahoitetun ohjelman tai toimen toteuttaa kolmas maa, kumppanimaa, MMA tai jokin varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa luetelluista tai asetuksessa (EU) 2021/947 tai päätöksessä 2013/755/EU tarkoitetuista muista elimistä tai molemmat niistä, sovelletaan näiden välineiden asiaa koskevia sääntöjä.

Tämän asetuksen 55 artiklan 3 kohdan b tai c alakohdan nojalla välillisesti hallinnoitavan Interreg-osa-alueen D ohjelman osan toteuttamisedellytykset määritellään komission, hallintoviranomaisen tai sen jäsenvaltion sekä valtuutetun elimen välillä tehtävällä sopimuksella.

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

62 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä heinäkuuta 2021 16 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 16 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

63 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2021/1060 115 artiklan 1 kohdan nojalla perustettu komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

64 artikla

Siirtymäsäännökset

Asetusta (EU) N:o 1299/2013 tai kyseisen asetuksen nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan edelleen EAKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020 tuettuihin ohjelmiin ja toimiin.

65 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS


(1)  EUVL C 440, 6.12.2018, s. 116.

(2)  EUVL C 86, 7.3.2019, s. 137.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. maaliskuuta 2019 (EUVL C 108, 26.3.2021, s. 247), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 27. toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (ks. tämän virallisen lehden s. 159).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (ks. tämän virallisen lehden s. 60).

(6)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen Globaali Eurooppa perustamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1).

(9)  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(12)  Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 21).

(14)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(15)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 481/2014, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 täydentämisestä yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevien erityissääntöjen osalta (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 45).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).


LIITE

MALLI INTERREG-OHJELMIA VARTEN

CCI-koodi

[15 merkkiä]

Nimi

[255]

Versio

 

Ensimmäinen vuosi

[4]

Viimeinen vuosi

[4]

Tukikelpoisuus alkaa

 

Tukikelpoisuus päättyy

 

Komission päätöksen nro

 

Komission päätöksen pvm

 

Ohjelmaa muuttavan päätöksen nro

[20]

Ohjelmaa muuttavan päätöksen voimaantulopäivä

 

Ohjelman kattamat NUTS-alueet

 

Osa-alue

 

1.

Yhteinen ohjelmastrategia: keskeiset kehityshaasteet ja toimintapoliittiset vastaukset

1.1

Ohjelma-alue (ei vaadita Interreg C -ohjelmissa)

Viite: 17 artiklan 3 kohdan a alakohta, 17 artiklan 9 kohdan a alakohta

Tekstikenttä [2 000]

1.2

Yhteinen ohjelmastrategia: Tiivistelmä tärkeimmistä yhteisistä haasteista ottaen huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot sekä eriarvoisuus, yhteiset investointitarpeet sekä täydentävyys ja synergiat muiden rahoitusohjelmien ja -välineiden kanssa, aiemmat kokemukset sekä makroalue- ja merialuestrategiat, jos koko ohjelma-alue tai sen osa kuuluu yhden tai useamman strategian piiriin.

Viite: 17 artiklan 3 kohdan b alakohta, 17 artiklan 9 kohdan b alakohta

Tekstikenttä [50 000].

1.3

Valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisten Interreg-tavoitteiden, niitä vastaavien toimintalinjojen, erityistavoitteiden ja tukimuotojen perustelut, joissa on tarvittaessa käsiteltävä rajat ylittävän infrastruktuurin puuttuvia yhteyksiä

Viite: 17 artiklan 3 kohdan c alakohta

Taulukko 1

Valittu toimintapoliittinen tavoite tai erityinen Interreg-tavoite

Valittu erityistavoite

Toimintalinja

Valinnan perustelut

 

 

 

[2 000 per tavoite]

2.

Toimintalinjat [300]

Viite: 17 artiklan 3 kohdan d ja e alakohta

2.1

Toimintalinjan nimi (toistettava kunkin toimintalinjan osalta)

Viite: 17 artiklan 3 kohdan d alakohta

Tekstikenttä [300]

2.1.1

Erityistavoite (toistettava kunkin valitun erityistavoitteen osalta)

Viite: 17 artiklan 3 kohdan e alakohta

Tekstikenttä [300]

2.1.2

Erityistavoitetta koskevan toiminnan lajit sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja tapauksen mukaan makroalue- ja merialuestrategioihin

Viite: 17 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohta, 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan ii alakohta

Tekstikenttä [7 000]

INTERACT- ja ESPON-ohjelman osalta:

Viite: 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan i alakohta

Ainoan tuensaajan määritelmä tai rajattu luettelo tuensaajista ja tuen myöntämismenettely

Tekstikenttä [7 000]

2.1.3

Indikaattorit

Viite: 17 artiklan 3 kohdan e alakohdan ii alakohta, 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan iii alakohta

Taulukko 2

Tuotosindikaattorit

Toimintalinja

Erityis-tavoite

Tunnus

[5]

Indikaattori

Mittayksikkö

[255]

Välitavoite (2024)

[200]

Lopullinen tavoite (2029)

[200]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 3

Tulosindikaattorit

Toiminta-linja

Erityis-tavoite

Tunnus

Indikaattori

Mitta-yksikkö

Lähtö-taso

Viitevuosi

Lopullinen tavoite (2029)

Tieto-lähde

Huomau-tukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.1.4

Pääasialliset kohderyhmät

Viite: 17 artiklan 3 kohdan e alakohdan iii alakohta, 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan iv alakohta

Tekstikenttä [7 000]

2.1.5

Erityisten kohdealueiden ilmoittaminen, mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita alueellisia välineitä

Viite: 17 artiklan 3 kohdan e alakohdan iv alakohta

Tekstikenttä [7 000]

2.1.6

Rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö

Viite: 17 artiklan 3 kohdan e alakohdan v alakohta

Tekstikenttä [7 000]

2.1.7

EU:n ohjelmamäärärahojen alustava jakautuminen tukitoimityypeittäin

Viite: 17 artiklan 3 kohdan e alakohdan vi alakohta, 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan v alakohta

Taulukko 4

Kokonaisuus 1 – Tukitoimen ala

Toimintalinjan nro

Rahasto

Erityistavoite

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 


Taulukko 5

Kokonaisuus 2 – Rahoitusmuoto

Toimintalinjan nro

Rahasto

Erityistavoite

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 


Taulukko 6

Kokonaisuus 3 – Alueellinen täytäntöönpanomekanismi ja alueellinen painopiste

Toimintalinjan nro

Rahasto

Erityistavoite

Koodi

Määrä (euroa)

 

 

 

 

 

3.

Rahoitussuunnitelma

Viite: 17 artiklan 3 kohdan f alakohta

3.1

Määrärahat vuosittain

Viite: 17 artiklan 3 kohdan g alakohdan i alakohta, 17 artiklan 4 kohdan a–d alakohta

Taulukko 7

Rahasto

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

EAKR

(alueellinen yhteistyö -tavoite)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

IPA III-CBC (1)

 

 

 

 

 

 

 

 

NDIC- CBC (1)

 

 

 

 

 

 

 

 

IPA III (2)

 

 

 

 

 

 

 

 

NDICI (2)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MMA-ohjelma (3)

 

 

 

 

 

 

 

 

Interreg-rahastot (4)

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

3.2

Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen yhteisrahoitus

Viite: 17 artiklan 3 kohdan f alakohdan ii alakohta, 17 artiklan 4 kohdan a–d alakohta

Taulukko 8

Toiminta-poliittisen tavoitteen nro

Toiminta-linja

Rahasto

(soveltuvin osin)

EU:n tuen laskenta-perusta (tukikelpoiset kokonais-kustannukset yhteensä tai julkinen rahoitus-osuus)

EU:n rahoitus-osuus

(a)=(a1)+(a2)

EU:n rahoitus-osuuden ohjeellinen jakautuminen

Kansallinen rahoitus-osuus

(b)=(c)+(d)

Kansallisen vastinrahoituksen ohjeellinen jakautuminen

Yhteensä

(e)=(a)+(b)

Yhteis-rahoitus-osuus

(f)=(a)/(e)

Kolmansien maiden rahoitus-osuudet

(tiedoksi)

ilman teknistä apua 27 artiklan 1 kohdan nojalla (a1)

tekniseen apuun 27 artiklan 1 kohdan nojalla

(a2)

Julkinen rahoitus

(c)

Yksityinen rahoitus

(d)

 

Toiminta-linja 1

EAKR

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

IPA III-CBC (5)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NDICI-CBC (5)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

IPA III (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NDICI (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MMA-ohjelma (7)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Interreg-rahastot (8)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toiminta-linja 2

(rahastot kuten edellä)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

Kaikki rahastot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EAKR

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

IPA III-CBC

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NDICI-CBC

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

IPA III

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NDICI

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MMA-ohjelma

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Interreg-rahastot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

Kaikki rahastot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.

Toiminta, jolla pyritty varmistamaan ohjelmakumppanien osallistuminen Interreg-ohjelman valmisteluun, sekä kyseisten ohjelmakumppanien rooli ohjelman toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa

Viite: 17 artiklan 3 kohdan g alakohta

Tekstikenttä [10 000]

5.

Interreg-ohjelman viestintää ja näkyvyyttä koskeva lähestymistapa (tavoitteet, kohdeyleisöt, viestintäkanavat, tarvittaessa mukaan lukien näkyvyys sosiaalisessa mediassa, suunniteltu budjetti ja asiaankuuluvat seuranta- ja arviointi-indikaattorit)

Viite: 17 artiklan 3 kohdan h alakohta

Tekstikenttä [4 500]

6.

Ilmoitus tuesta pienimuotoisille hankkeille, pienhankerahaston pienhankkeet mukaan lukien

Viite: 17 artiklan 3 kohdan i alakohta, 24 artikla

Tekstikenttä [7 000]

7.

Täytäntöönpanosäännökset

7.1

Ohjelmaviranomaiset

Viite: 17 artiklan 6 kohdan a alakohta

Taulukko 9

Ohjelmaviranomaiset

Laitoksen nimi [255]

Yhteyshenkilön nimi [200]

Sähköposti [200]

Hallintoviranomainen

 

 

 

Kansallinen viranomainen (ohjelmissa, joihin osallistuu kolmansia maita tai kumppanimaita, tapauksen mukaan)

 

 

 

Tarkastusviranomainen

 

 

 

Tarkastajaryhmän edustajat

 

 

 

Elin, jolle komissio suorittaa maksut

 

 

 

7.2

Yhteisen sihteeristön perustamismenettely

Viite: 17 artiklan 6 kohdan b alakohta

Tekstikenttä [3 500]

7.3

Rahoitusvastuun jakautuminen osallistuvien jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden tai kumppanimaiden ja MMA:iden kesken hallintoviranomaisen tai komission mahdollisesti tekemien rahoitusoikaisujen varalta

Viite: 17 artiklan 6 kohdan c alakohta

Tekstikenttä [10 500]

8.

Yksikkökustannusten, kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttö

Viite: Asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 94 ja 95 artikla

Taulukko 10

Yksikkökustannusten, kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttö

94 ja 95 artiklan aiottu käyttö

KYLLÄ

EI

Ohjelmassa aiotaan sen hyväksymisestä alkaen käyttää toimintalinjassa unionin rahoitusosuuden korvauksia yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 artiklan mukaisesti (jos kyllä, täytetään lisäys 1)

Ohjelmassa aiotaan sen hyväksymisestä alkaen käyttää unionin rahoitusosuuden korvauksia perustuen kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 mukaisesti (jos kyllä, täytetään lisäys 2)

Kartta

Ohjelma-alueen kartta


(1)  Interreg A, ulkoinen rajat ylittävä yhteistyö.

(2)  Interreg B ja C.

(3)  Interreg B, C ja D

(4)  EAKR, IPA III, NDICI tai MMA-ohjelma, joissa määräraha yhtenä summana Interreg B:ssä ja C:ssä.

(5)  Interreg A, ulkoinen rajat ylittävä yhteistyö.

(6)  Interreg B ja C.

(7)  Interreg B, C ja D.

(8)  EAKR, IPA III, NDICI tai MMA-ohjelma, joissa määräraha yhtenä summana Interreg B:ssä ja C:ssä.


Lisäys 1

Unionin rahoitusosuus yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella

Malli tietojen toimittamiseksi komissiolle

(Asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 94 artikla)

Ehdotuksen jättämispäivä

 

 

 

Tätä lisäystä ei tarvita, jos käytetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 94 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä perustettuja EU-tason yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja.

A.   Yhteenveto pääkohdista

Toiminta-linja

Rahasto

Erityis-tavoite

Arvioitu osuus toimintalinjan kokonaisrahoituksesta, johon yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja sovelletaan, prosentteina

Katetut toimityypit

Indikaattori, joka on edellytyksenä korvauksen maksamiselle

Sellaisen indikaattorin mittayksikkö, joka on edellytyksenä korvauksen maksamiselle

Yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon tyyppi (vakioyksikkökustannukset, kertakorvaukset tai kiinteämääräinen rahoitus)

Määrä (euroina) tai prosenttiosuus (yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon kiinteämääräisen rahoituksen tapauksessa)

 

 

 

 

Koodi (1)

Kuvaus

Koodi (2)

Kuvaus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.   Toimen tyyppiä koskevat tiedot (täytettävä jokaisesta toimityypistä)

Saiko hallintoviranomainen tukea ulkopuoliselta yritykseltä alla esitettyjen yksinkertaistettujen kustannusten esittämiseen?

 

 

Mikäli sai, ilmoittakaa kyseisen yrityksen nimi:

Kyllä/Ei – Ulkoisen yrityksen nimi


1.1

Toimityypin kuvaus mukaan lukien toteutuksen aikataulu (3)

 

1.2

Erityistavoite

 

1.3

Indikaattori, joka on edellytyksenä korvauksen maksamiselle (4)

 

1.4

Sellaisen indikaattorin mittayksikkö, joka on edellytyksenä korvauksen maksamiselle

 

1.5

Vakioyksikkökustannus, kertakorvaus tai kiinteämääräinen rahoitus

 

1.6

Määrä mittayksiköittäin tai yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon prosenttiosuus (kiinteämääräiselle rahoitukselle)

 

1.7

Yksikkökustannuksen, kertakorvauksen tai kiinteämääräisen rahoituksen kattamat kustannuserät

 

1.8

Kattavatko nämä kustannuserät kaikki toimen tukikelpoiset menot? (Kyllä/Ei)

 

1.9

Mukauttamismenetelmä (5)

 

1.10

[Toimitettujen] yksiköiden toteutumisen tarkastaminen

kuvailkaa, mitä asiakirjoja/järjestelmiä käytetään toimitettujen yksiköiden toteutumisen tarkastamisessa

kuvailkaa, mitä tarkastetaan hallinnon tarkastuksissa ja kuka tarkastaa

kuvailkaa asiaankuuluvien tietojen/asiakirjojen keräämiseksi ja tallentamiseksi tehtäviä järjestelyjä

 

1.11

Mahdolliset vääristyneet kannustimet, lieventämiskeinot (6) ja arvioitu riskitaso (korkea, keskitasoinen, matala)

 

1.12

Kokonaismäärä (kansallinen ja EU:n), joka komission on tämän perusteella tarkoitus korvata

 

C.   Vakioyksikkökustannusten, kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen laskenta

1.

Vakioyksikkökustannusten, kertakorvauksen tai kiinteämääräisen rahoituksen laskennassa käytettävien tietojen lähde (kuka on tuottanut, kerännyt ja kirjannut tiedot; minne tiedot on tallennettu; koontipäivät; validointi jne.):

 

2.

Selvittäkää, miksi ehdotettu menetelmä ja laskelma perustuen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan 2 kohtaan ovat toimityypin kannalta olennaisia:

 

3.

Ilmoittakaa, miten laskelmat on tehty, mukaan lukien erityisesti mahdolliset oletukset laadusta tai määristä. Tarvittaessa olisi käytettävä tilastollista näyttöä ja vertailuarvoja ja pyynnöstä toimitettava ne muodossa, jota komissio pystyy käyttämään:

 

4.

Ilmoittakaa, miten on varmistettu, että vakioyksikkökustannuksia, kertakorvausta tai kiinteämääräistä rahoitusta laskettaessa on otettu huomioon ainoastaan tukikelpoiset menot:

 

5.

Tarkastusviranomaisen tai tarkastusviranomaisten arvio laskentamenetelmästä ja määristä sekä järjestelyt, joilla varmistetaan tietojen tarkastaminen, laatu, kerääminen ja tallentaminen:

 


(1)  Tämä viittaa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä I olevan taulukon 1 tukitoimien alakoodiin.

(2)  Tämä viittaa tarvittaessa yhteisen indikaattorin koodiin.

(3)  Suunniteltu operaatioiden valinnan aloituspäivä ja niiden suunniteltu päättymispäivä (ks. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 5 kohta).

(4)  Sellaisten toimintatyyppien osalta, joilla on useampia yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, jotka kattavat useita eri menoluokkia, eri projekteja tai operaation peräkkäisiä jaksoja, kentät 1.3–1.11 on täytettävä kunkin indikaattorin osalta, joka on edellytyksenä korvauksen maksamiselle.

(5)  Tapauksen mukaan ilmoittakaa mukauttamisen tiheys ja aikataulu ja selkeä viittaus tiettyyn indikaattoriin (mukaan lukien tapauksen mukaan linkki verkkosivulle, jolla kyseinen indikaattori on julkaistu).

(6)  Onko mahdollisia negatiivisia vaikutuksia tuettujen toimien laadulle, ja jos on, mihin toimiin (kuten laadunvarmistus) ryhdytään kyseisen riskin minimoimiseksi?


Lisäys 2

Kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

Malli tietojen toimittamiseksi komissiolle

(Asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 95 artikla)

Ehdotuksen jättämispäivä

 

 

 

Tätä lisäystä ei tarvita, jos käytetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä perustettuja EU-tason yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja.

A.   Yhteenveto pääkohdista

Toiminta-linja

Rahasto

Erityistavoite

Määrä, jonka kustannuksiin perustumaton rahoitus kattaa

Katetut toimityypit

Täytettävät edellytykset / saavutettavat tulokset, jotka ovat edellytyksenä sille, että komissio maksaa korvauksen

Indikaattori

Sellaisten täytettävien edellytysten tai saavutettavien tulosten mittayksikkö, jotka ovat edellytyksenä sille, että komissio maksaa korvauksen

Suunniteltu käytettävän korvausmenettelyn tyyppi tuensaajalle tai tuensaajille

 

 

 

 

Koodi (1)

Kuvaus

 

Koodi (2)

Kuvaus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.   Toimen tyyppiä koskevat tiedot (täytettävä jokaisesta toimityypistä)

1.1

Toimityypin kuvaus

 

1.2

Erityistavoite

 

1.3

Täytettävät edellytykset tai saavutettavat tulokset

 

1.4

Määräaika edellytysten täyttymiselle tai tulosten saavuttamiselle

 

1.5

Sellaisten täytettävien edellytysten tai saavutettavien tulosten mittayksikkö, jotka ovat edellytyksenä sille, että komissio maksaa korvauksen

 

1.6

Välisuoritteet (soveltuvin osin), jotka ovat edellytyksenä sille, että komissio maksaa korvauksen, ja korvausaikataulu

Väli-suoritteet

Arvioitu pvm

Määrät (euroina)

 

 

 

 

 

 

1.7

Kokonaismäärä (ml. unionin ja kansallinen rahoitus)

 

1.8

Mukauttamismenetelmä

 

1.9

Tuloksen saavuttamisen tai edellytyksen täyttymisen (ja tapauksen mukaan välisuoritteiden) tarkastaminen)

kuvailkaa, mitä asiakirjoja/järjestelmiä käytetään tuloksen saavuttamisen tai edellytyksen täyttymisen tarkastamisessa (ja tapauksen mukaan kunkin välisuoritteiden saavuttamiseen)

kuvailkaa, kuinka hallinnon tarkastukset (myös paikan päällä tehtävät tarkastukset) suoritetaan ja kuka tarkastaa

kuvailkaa asiaankuuluvien tietojen/asiakirjojen keräämiseksi ja tallentamiseksi tehtäviä järjestelyjä

 

1.10

Kustannuksiin perustumattoman rahoituksen muodossa myönnettyjen avustusten käyttö/ Annetaanko jäsenvaltion tuensaajille myöntämää tukea kustannuksiin perustumattoman rahoituksen muodossa? [Kyllä/Ei]

 

1.11

Järjestelyt kirjausketjun varmistamiseksi

Ilmoittakaa näistä järjestelyistä vastaava(t) taho(t).

 


(1)  Tämä viittaa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä I olevan taulukon 1 ja EMFAF asetuksen liitteen IV tukitoimien alakoodiin.

(2)  Tämä viittaa tarvittaessa yhteisen indikaattorin koodiin.


Lisäys 3

Luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista ja niiden aikataulu – 17 artiklan 3 kohta

Tekstikenttä [2 000]


Top