(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 ja 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU 5 artiklassa määrättyjä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, on noudatettava unionin rahastojen täytäntöönpanossa, jossa on otettava huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja. SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti unionin on pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon rahastojen täytäntöönpanossa. Unionin rahastojen tavoitteisiin olisi pyrittävä kestävän kehityksen kehyksessä ja ottaen huomioon unionin tavoitteen edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä saastuttaja maksaa -periaatteen.

(2)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jäljempänä ’pilari’, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Kun otetaan huomioon työelämän muuttuvat realiteetit, unionin on valmistauduttava nykyisiin ja tuleviin globalisaation ja digitalisaation haasteisiin tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja. Pilarin 20 keskeistä periaatetta jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Pilari toimii tällä asetuksella perustetun Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille yleisenä ohjenuorana, ja unioni voi sen ansiosta toteuttaa asiaankuuluvat periaatteet käytännössä merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa.

(3)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 unionin vastauksen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een. Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta – taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus – tasapainoisesti ja yhdennetysti. On äärimmäisen tärkeää, että kestävä kehitys valtavirtaistetaan unionin poliittisessa toimintakehyksessä ja että unioni on politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti komission 22 päivänä marraskuuta 2016 antamaan tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea unionin toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena, mukaan lukien sen rahoitusvälineiden kautta.

(4)

Helmikuussa 2018 komissio antoi tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”. Tiedonannossa korostetaan, että unionin talousarviosta tuetaan Euroopan ainutlaatuista sosiaalista markkinataloutta. On äärimmäisen tärkeää parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vastata osaamishaasteisiin, erityisesti digitalisaatioon, automaatioon sekä resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymiseen liittyviin osaamishaasteisiin, noudattaen täysin YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksyttyä Pariisin sopimusta, jäljempänä ’Pariisin sopimus’. Talousarvion joustavuus on yksi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (4) vahvistetun vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys’, keskeisistä periaatteista. Joustomekanismit ovat edelleen käytössä, jotta unioni voi reagoida oikea-aikaisemmin ja jotta voidaan varmistaa, että talousarviovarat käytetään siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan.

(5)

Valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta, jonka komissio antoi 1 päivänä maaliskuuta 2017, komissio ilmaisee huolensa eristäytymissuuntauksista ja niistä epäilyksistä, joita avoimen kaupan hyödyistä yhä useammin esitetään, sekä unionin sosiaalisesta markkinataloudesta yleensä.

(6)

Komissio pitää 10 päivänä toukokuuta 2017 antamassaan pohdinta-asiakirjassa globalisaation hallinnasta kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Myöntäen avoimemman kaupan hyödyt komissio katsoo, että siihen liittyviin kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava asianmukaisin keinoin. Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutokset syventävät näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin sovittamalla yhteen talouskasvu ja tekninen kehitys riittävän sosiaalisen suojelun kanssa ja tukemalla aktiivisesti mahdollisuuksia työllistymiseen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

(7)

Komissio korostaa 28 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan pohdinta-asiakirjassa unionin rahoituksen tulevaisuudesta tarvetta vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä ja katsoo, että keskeisenä tavoitteena on näin ollen investoida kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen ja terveyteen.

(8)

Globalisaatio, teknologinen muutos ja ilmastonmuutos lisäävät todennäköisesti entisestään maailman talouksien välisiä kytköksiä ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Työvoiman uudelleenkohdentaminen on olennainen ja välttämätön osa tällaista muutosta. Jotta muutoksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisesti, tuen tarjoaminen työttömiksi jääneille työntekijöille ja työttömyysuhan alla eläville on äärimmäisen tärkeää. Unionin tärkeimpiä välineitä näiden työntekijöiden auttamisessa ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja EGR, jonka tarkoituksena on tarjota tukea reaktiivisesti merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa. Komission 13 päivänä joulukuuta 2013 antama tiedonanto ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys” on unionin politiikan väline, jolla luodaan puitteet yritysten rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hoidossa käytettäville parhaille käytänteille. Se tarjoaa kattavat puitteet sille, miten talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistuksen haasteet ja niiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset olisi huomioitava asianmukaisin poliittisin keinoin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään unionin ja kansallinen rahoitus siten, että voidaan varmistaa, että rakenneuudistuksen sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia, voidaan lieventää tehokkaammin.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006 (5) perustettiin vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’rahasto’, jotta unioni voisi osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 soveltamisalaa laajennettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009 (6) osana komission 26 päivänä marraskuuta 2008 antamassa tiedonannossa esitettyä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siihen sisällytettiin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena työpaikkansa menettäneet työntekijät.

(11)

Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi rahaston soveltamisala laajennettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1309/2013 (7) kattamaan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin, jonka takia asetus (EY) N:o 546/2009 annettiin, jatkumisen aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan seurauksena tapahtuneiden työpaikkojen menetysten lisäksi minkä tahansa uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin aiheuttamat työpaikkojen menetykset. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046 (8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, muutettiin asetusta (EU) N:o 1309/2013 muun muassa sellaisten sääntöjen ottamiseksi käyttöön, joiden ansiosta rahasto voi poikkeuksellisesti kattaa kollektiivisia hakemuksia, joissa on mukana pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, jotka sijaitsevat yhdellä alueella ja toimivat eri NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyillä toimialoilla, jos hakijajäsenvaltio osoittaa, että kyseisellä alueella toimii pääasiallisesti tai yksinomaan pk-yrityksiä.

(12)

Vastauksena Yhdistyneen kuningaskunnan mahdolliseen eroamiseen unionista ilman erosopimusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1796 (9) muutettiin asetusta (EU) N:o 1309/2013 sen täsmentämiseksi, että tällaisesta eroamisesta seuraavat työntekijöiden vähennykset kuuluvat rahaston soveltamisalaan. Kyseistä asetusta ei sovellettu, koska Yhdistynyt kuningaskunnan eroamisesta saatiin aikaan erosopimus.

(13)

Komissio teki rahaston väliarvioinnin arvioidakseen, miten ja missä määrin rahasto on saavuttanut tavoitteensa. Rahasto osoittautui tehokkaaksi, ja sillä saavutettiin korkeampi työttömiksi jääneiden työntekijöiden uudelleenintegrointiaste kuin aiemmalla ohjelmakaudella. Arvioinnissa todettiin myös, että rahasto tuotti unionin tason lisäarvoa. Tämä koskee etenkin sen määrällisiä vaikutuksia, mikä tarkoittaa, että rahaston tuella ei pelkästään lisätty tarjottavien palveluiden määrää ja moninaisuutta vaan myös kyseisten palveluiden intensiteettiä. Rahastosta rahoitettavat toimet ovat myös olleet hyvin näkyviä ja ovat tuoneet unionin tason lisäarvon suoraan yleisön tietoon. Useita haasteitakin kuitenkin todettiin. Käyttöönottomenettelyä pidettiin liian pitkänä. Lisäksi monet jäsenvaltiot ilmoittivat ongelmista työntekijöiden vähennyksiin johtanutta tapahtumaa koskevan laajan tausta-analyysin kokoamisessa. Taloudellisiin ja institutionaalisiin valmiuksiin liittyvät ongelmat olivat pääasiallisena syynä sille, että jäsenvaltiot olivat haluttomia hakemaan tukea rahastosta. Tämä saattoi kuitenkin johtua pelkästä henkilöstön puutteesta: tällä hetkellä jäsenvaltiot voivat pyytää teknistä apua vasta sitten, kun ne täytäntöönpanevat rahaston tukea. Koska työntekijöiden vähennyksiä voi tapahtua odottamatta, on tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot ovat valmiit toimimaan välittömästi ja voivat jättää hakemuksen viipymättä. Lisäksi näyttää siltä, että joissakin jäsenvaltioissa tarvitaan perusteellisempia institutionaalisten valmiuksien kehittämistoimia, jotta varmistettaisiin EGR-tapausten tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Lisäksi 500 menetetyn työpaikan kynnysarvoa on kritisoitu liian korkeaksi, erityisesti harvemmin asutuilla alueilla.

(14)

EGR:llä on edelleen tärkeä rooli joustavana välineenä, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusia työpaikkoja mahdollisimman pian. Unionin olisi edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen ihmisarvoiseen ja kestävään työelämään alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Kun otetaan huomioon avoimen kaupan, talous- ja rahoitusalan kehityksen, kuten epäsymmetristen talouden häiriöiden, teknologian muutosten, digitalisoinnin, unionin kauppasuhteissa tai sisämarkkinoiden kokoonpanossa tapahtuneiden merkittävien muutosten sekä muiden tekijöiden, myös vähähiiliseen talouteen siirtymisen, vuorovaikutus ja vastavuoroiset vaikutukset ja kun otetaan huomioon, että on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä, EGR:n käytön olisi perustuttava vain rakenneuudistuksen merkittäviin vaikutuksiin. Koska EGR:n tarkoituksena on tarjota tukea hätätilanteissa ja täydentää ESR+:n tarjoamaa ennakoivampaa apua, EGR:n olisi pysyttävä joustavana erityisvälineenä, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella, kuten komission 2 päivänä toukokuuta 2018 antamassa tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” ja sen liitteessä todetaan.

(15)

Jotta säilytettäisiin EGR:n yleiseurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävällä rakenneuudistuksella on huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määritettävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi olisi asetettava 200 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai kuuden kuukauden aikana alakohtaisissa tapauksissa). Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan lukien SEUT 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia olisi voitava jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi. Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden olisi jätettävä EGR-tukihakemuksensa viimeistään 12 viikon kuluttua viiteajanjakson päättymisestä. Jotta kuitenkin vältetään rahoitusvaje, joka johtuu siitä, että tämä asetus tulee voimaan 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, ja oikeusvarmuuden vuoksi kyseisen ajanjakson kuluminen olisi kuitenkin keskeytettävä 1 päivän tammikuuta 2021 ja tämän asetuksen voimaantulon väliseksi ajaksi.

(16)

Koska EGR on merkittäviä rakenneuudistuksia varten suunniteltu rahasto, sen varoja ei olisi voitava ottaa käyttöön julkisen sektorin irtisanomisissa, jotka ovat seurausta määrärahojen leikkauksista. EGR:stä olisi kuitenkin voitava tukea sellaisista kilpailukykyisillä markkinoilla toimivista yrityksistä työttömiksi jääneitä työntekijöitä, jotka toimittavat tavaroita tai tarjoavat palveluja määrärahojen leikkauksista kärsineille julkisin varoin rahoitettaville elimille. EGR:stä olisi voitava tukea myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut määrärahojen leikkausten seurauksena.

(17)

Jotta unioni voisi ilmaista solidaarisuutensa työttömille henkilöille, EGR:n, joka on reaktiivinen rahasto, yhteisrahoitusosuus olisi mukautettava ESR+:n, joka on proaktiivinen rahasto, korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen asianomaisessa jäsenvaltiossa, ja sen olisi joka tapauksessa oltava vähintään 60 prosenttia.

(18)

Komission olisi toteutettava se osa unionin talousarviosta, joka on osoitettu EGR:lle, hallinnoimalla sitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksessa tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun EGR:n toteuttamisessa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(19)

Dublinissa toimivaan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiöön perustuva Euroopan muutoksenseurantakeskus avustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimalla laadullisia ja määrällisiä analyysejä globalisaation kehityssuuntien, teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten, rakenneuudistusten ja EGR:n varojen käytön arvioinnin helpottamiseksi. Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineellä, jota päivitetään päivittäin, seurataan kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston avulla raportointia koko unionin alueella tapahtuvista laajamittaisista rakenneuudistuksista. Väline voisi auttaa tunnistamaan mahdolliset toimia edellyttävät tapaukset varhaisessa vaiheessa.

(20)

Työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, pitäisi voida hyötyä EGR:stä tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi EGR:n mahdollisina edunsaajina sen vuoksi pidettävä työttömiksi jääneitä työntekijöitä sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut.

(21)

EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin ihmisarvoisiin ja kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella samalla, kun heitä valmistellaan vihreämpään ja digitaalisempaan eurooppalaiseen talouteen. Tuella olisi myös pyrittävä edistämään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yritysten, myös osuuskuntien, perustamista. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja tarvittaessa työhön liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen. Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituihin paketteihin olisi rajoitettava. EGR:n tukemien toimenpiteiden ei pitäisi korvata passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. Työnantajia voitaisiin kannustaa osallistumaan EGR:stä tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen niiden toimenpiteiden lisäksi, joita niiden on toteutettava kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla.

(22)

Kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön ja suunnittelevat yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien uudelleenintegroitumista, niiden olisi pyrittävä saavuttamaan digitaalistrategian ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoitteet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tieto- ja viestintätekniikan sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla vallitsevaan sukupuolten väliseen palkkaeroon edistämällä naisten uudelleenkoulutusta ja -pätevöitymistä näille aloille. Yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia täytäntöön pannessaan ja suunnitellessaan jäsenvaltioiden olisi pyrittävä lisäämään heikommin edustetun sukupuolen edustusta ja edistämään näin sukupuolten palkka- ja eläke-erojen pienentämistä.

(23)

Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi katsottava olevan horisontaalinen osa jokaista tarjottavaa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia.

(24)

Aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä suunnitellessaan jäsenvaltioiden olisi suosittava toimenpiteitä, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä kyseisiin toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu uudelleen kestäviin työpaikkoihin mahdollisimman pian, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi otettava tarvittaessa huomioon työntekijöiden vähentämisten syyt sekä ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa.

(25)

Kun jäsenvaltiot suunnittelevat aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, niiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin edunsaajiin, mukaan luettuina vammaiset henkilöt, omaistensa huoltajina toimivat henkilöt, nuoret ja ikääntyneet työttömät, henkilöt, joilla on alhainen koulutustaso, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja köyhyysvaarassa olevat henkilöt, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty pilariin, olisi kuitenkin noudatettava ja edistettävä EGR:n toteutuksen yhteydessä.

(26)

Jotta edunsaajia voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin pyrittävä jättämään täydellisiä hakemuksia hakiessaan EGR:n rahoitustukea. Jos komissio tarvitsee lisätietoja hakemuksen arvioimiseksi, tällaisten tietojen toimittamiselle olisi asetettava aikaraja. Sekä jäsenvaltioiden että unionin toimielinten olisi pyrittävä käsittelemään hakemukset mahdollisimman pian.

(27)

Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä ja tehtävä yhteistyötä niiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisen aikana aina kun se on mahdollista.

(28)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti EGR:n rahoitustuella ei pitäisi korvata tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata edunsaajille unionin rahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista, vaan mahdollisuuksien mukaan täydentää tällaisia toimenpiteitä.

(29)

EGR-tapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä. Jäsenvaltioiden ja EGR:n sidosryhmien olisi tehtävä tunnetuksi unionin rahoituksella aikaan saatuja tuloksia tiedottamalla niistä yleisölle. Avoimuuteen ja viestintään liittyvät toimet ovat välttämättömiä unionin toiminnan näkyvyydelle kentällä, ja tällaisten toimien olisi perustuttava paikkansapitäviin ja ajantasaisiin tietoihin. Jäsenvaltioiden kehittämää viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali olisi toimitettava pyynnöstä unionin toimielimille, elimille ja virastoille, jotta voidaan edistää EGR:ää ja osoittaa sen lisäarvo unionin talousarvion osana. Unionille olisi näin ollen myönnettävä rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia.

(30)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi menot olisi katsottava tukikelpoisiksi EGR:stä joko siitä päivästä, jona jäsenvaltio ryhtyy tarjoamaan yksilöllisiä palveluja, tai siitä päivästä, jona jäsenvaltiolle aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta.

(31)

EGR:ää koskevaan budjettikohtaan olisi otettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä riittävästi maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita ilmenee etenkin kunkin vuoden ensimmäisinä kuukausina, kun määrärahojen siirto muista budjettikohdista on erityisen vaikeaa.

(32)

Vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa (10) määritetään EGR:n talousarviokehys.

(33)

Edunsaajien edun vuoksi tukea olisi asetettava saataville mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja EGR:n päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan EGR:n varojen käyttöönottamista koskevien päätösten sujuva ja nopea hyväksyminen.

(34)

Pk-yritykset muodostavat unionin talouden selkärangan. Näin ollen yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten tukeminen ovat avainasemassa varmistettaessa talouskasvu, innovointi, työpaikkojen luominen ja sosiaalinen integraatio. Unioni edistää yrittäjyyttä aktiivisesti kannustamalla ihmisiä oman yrityksen perustamiseen. Merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneitä työntekijöitä olisi voitava auttaa oman yritystoiminnan aloittamisessa. Jos yritys lopettaa toimintansa, työttömiksi jääneitä työntekijöitä olisi myös voitava auttaa jatkamaan joitakin tai kaikkia entisen työnantajansa toimintoja.

(35)

Jäsenvaltioiden olisi avoimuuden ja tiedonkulun vuoksi ilmoitettava loppukertomuksissa yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesta valtiontuesta tai unionin rahoituksesta, jota työntekijöitä irtisanova yritys on saanut kertomusta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan olisi sovellettava mikro- tai pk-yrityksiin, etenkään startup- ja scaleup-yrityksiin, jotta vältetään jäsenvaltioille aiheutuva kohtuuton hallinnollinen rasitus erityisesti sellaisten alakohtaisten EGR-hakemusten tapauksessa, jotka koskevat vähintään kahta mikro- tai pk-yritystä.

(36)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (11) 22 ja 23 kohdan nojalla EGR:ää olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan EGR:n käytännön vaikutuksia.

(37)

Jotta Euroopan parlamentti voisi harjoittaa poliittista valvontaa ja komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n tuella saatuja tuloksia, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toimitettava loppukertomus EGR:n toteuttamisesta.

(38)

Jäsenvaltioiden olisi tuettava komissiota arvioiden tekemisessä antamalla sille käytettävissään olevat asiaankuuluvat tiedot.

(39)

Tulevien arviointien helpottamiseksi kunkin EGR:n rahoitustuen täytäntöönpanon jälkeen olisi tehtävä edunsaajia koskeva selvitys. Edunsaajia koskevan selvityksen olisi oltava avoinna osallistujille vähintään neljän viikon ajan, ja se olisi aloitettava kuuden kuukauden kuluessa tapauksen täytäntöönpanokauden päättymisestä. Jäsenvaltioiden olisi avustettava komissiota edunsaajia koskevan selvityksen tekemisessä siten, että ne kannustavat tuensaajia osallistumaan kyselyyn lähettämällä näille osallistumiskutsun ja vähintään yhden muistutuksen. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle toteutetuista toimista, joilla tuensaajiin on otettu yhteyttä. Komission olisi käytettävä kerättyjä tietoja arviointitarkoituksiin. Tapausten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi komission olisi laadittava edunsaajia koskevan selvityksenmalli tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja käännettävä se kaikille unionin toimielinten virallisille kielille.

(40)

Eriarvoisuuden poistamista sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämistä koskevan tavoitteen mukaisesti EGR:ään liittyvien analyysien ja kertomusten tiedot olisi eriteltävä sukupuolittain.

(41)

Tämän asetuksen liitteessä olisi vahvistettava indikaattorien luettelo, jotta voidaan seurata EGR:n käyttöä ja erityisesti sen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä. Komissio voi tarvittaessa esittää säädösehdotuksen näiden indikaattorien muuttamiseksi.

(42)

Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin vastattava rahoitustuen toteuttamisesta sekä unionin rahoituksella tuettujen toimien hallinnoinnista ja valvonnasta varainhoitoasetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä selvitys EGR:n rahoitustuen käytöstä. Kun otetaan huomioon EGR-tukitoimien lyhyt täytäntöönpanokausi, raportointivelvollisuuksien olisi oltava kyseisten tukitoimien erityisluonteen mukaisia.

(43)

Jäsenvaltioiden olisi ehkäistävä, havaittava ja käsiteltävä tehokkaasti tuensaajien tekemät sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12) ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (13) ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) mukaisesti valtuudet tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (15) mukaisesti tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (16) mukaisesti.

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitut sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja tällaisten sääntöjenvastaisuuksien ja OLAFin tutkimusten johdosta toteuttamansa jatkotoimenpiteet. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä komission, OLAFin, tilintarkastustuomioistuimen ja tarvittaessa EPPOn kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti kaikissa petosepäilyihin tai todettuihin petoksiin liittyvissä asioissa.

(44)

Unionin talousarvion suojaamisen tehostamiseksi komission olisi asetettava käyttöön integroitu ja yhteentoimiva tieto- ja seurantajärjestelmä, johon kuuluu yksittäinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, asiaankuuluvien tietojen arviointia ja analysointia varten ja komission olisi kannustettava sen käyttämiseen, jotta se otettaisiin yleisesti käyttöön jäsenvaltiossa.

(45)

Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(46)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä tavoitteita, joiden mukaan 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuetaan ilmastotavoitteita ja 7,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden päällekkäisyydet.

(47)

EGR:n käytön seuraamiseksi paremmin komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan perusteet, joiden mukaisesti määritetään ilmoitettavat sääntöjenvastaisuudet ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, jotta voidaan ehkäistä, havaita ja korjata sääntöjenvastaisuudet, petokset mukaan luettuina, ja periä takaisin aiheettomasti maksetut määrät viivästyskorkoineen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano edunsaajia koskevien selvitysten laatimista ja mallia sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamiseksi koskevilta osin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(49)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(50)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan täytäntöönpano monivuotisen vuosia 2021–2027 koskevan rahoituskehyksen alusta alkaen, on tarpeen säätää, että tätä asetusta sovelletaan varainhoitovuoden 2021 alusta. Komission olisi kuitenkin aloitettava talousarviomenettely vasta tämän asetuksen tultua voimaan.

(51)

Asetus (EU) N:o 1309/2013 olisi näin ollen kumottava,