EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021R0241

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta

OJ L 57, 18.2.2021, p. 17–75 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force: This act has been changed. Current consolidated version: 18/02/2021

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/241/oj

18.2.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/17


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/241,

annettu 12 päivänä helmikuuta 2021,

elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 120 ja 121 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on harjoitettava talouspolitiikkaansa niin, että ne myötävaikuttavat unionin tavoitteiden toteuttamiseen neuvoston laatimat laajat suuntaviivat huomioon ottaen. SEUT 148 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on määrä toteuttaa työllisyyspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Sen vuoksi jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen on yhteistä etua koskeva asia.

(2)

SEUT 175 artiklassa määrätään muun muassa, että jäsenvaltiot sovittavat talouspolitiikkaansa yhteen siten, että saavutetaan SEUT 174 artiklassa vahvistetut taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet.

(3)

SEUT 174 artiklassa määrätään, että edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Lisäksi siinä määrätään, että unioni pyrkii erityisesti vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Erityisesti saarten ja syrjäisimpien alueiden olisi hyödyttävä toimista kehityserojen vähentämiseksi. Alueiden erilaiset lähtökohdat ja erityispiirteet olisi otettava huomioon unionin politiikkojen täytäntöönpanossa.

(4)

Unionin tasolla kansallisten uudistusten painopisteet määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, jäljempänä 'EU-ohjausjakso', sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden puitteissa. Sen lisäksi, että toteutetaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat kilpailukykyä, kasvupotentiaalia ja julkisen talouden kestävyyttä, olisi otettava käyttöön myös yhteisvastuullisuuteen, yhdentymiseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja vaurauden oikeudenmukaiseen jakautumiseen perustuvia uudistuksia siten, että tavoitteena on luoda laadukkaita työpaikkoja ja kestävää kasvua, varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sosiaalisen suojelun tasa-arvoisuus sekä mahdollisuuksien ja sosiaalisen suojelun saatavuus, suojella haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja parantaa kaikkien unionin kansalaisten elintasoa. Jäsenvaltioiden on määrä laatia omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistuksia ja ottaa samalla huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen nojalla hyväksytty Pariisin sopimus (4), jäljempänä 'Pariisin sopimus', Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1999 (5) perustetun energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnon yhteydessä hyväksytyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat, oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat ja nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmat sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Kyseiset strategiat olisi esitettävä asiaankuuluvissa tapauksissa vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta.

(5)

Komissio totesi vuoden 2020 vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa ja EU-ohjausjakson vuoden 2020 kevään ja kesän paketeissa, että EU-ohjausjakson avulla olisi pyrittävä panemaan täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari sekä saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

(6)

Covid-19:n leviäminen vuoden 2020 alussa muutti talous-, sosiaali- ja budjettinäkymiä unionissa ja koko maailmassa ja edellytti kiireellisiä ja koordinoituja toimia sekä unionin tasolla että kansallisella tasolla jäsenvaltioille aiheutuneista valtavista taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista ja epäsymmetrisistä vaikutuksista selviämiseksi. Covid-19-kriisi samoin kuin edellinen talous- ja finanssikriisi ovat osoittaneet, että vahvoihin taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin perustuvien terveiden, kestävien ja palautumiskykyisten talouksien ja rahoitus- ja hyvinvointijärjestelmien luominen auttaa jäsenvaltioita reagoimaan häiriöihin vaikuttavammin ja oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla sekä toipumaan niistä nopeammin. Palautumiskyvyn puute voi myös johtaa häiriöiden kielteisiin heijastusvaikutuksiin jäsenvaltioiden välillä tai koko unionissa, mikä aiheuttaa haasteita lähentymiselle ja yhteenkuuluvuudelle unionissa. Alojen, kuten koulutusalan, kulttuurialan ja luovan alan, sekä terveydenhuollon menojen leikkaaminen saattaa osoittautua haitalliseksi pyrittäessä nopeaan elpymiseen. Covid-19-kriisin keskipitkän ja pitkän aikavälin seuraukset riippuvat ratkaisevasti siitä, miten nopeasti jäsenvaltioiden taloudet ja yhteiskunnat elpyvät kyseisestä kriisistä; tämä puolestaan riippuu siitä, miten suuri julkisen talouden liikkumavara jäsenvaltioilla on käytettävissään kriisin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämistoimenpiteiden toteuttamiseen, ja niiden talouksien ja sosiaalisten rakenteiden palautumiskyvystä. Sen vuoksi kestävät ja kasvua edistävät uudistukset ja investoinnit, joilla korjataan jäsenvaltioiden talouksien rakenteellisia heikkouksia ja lujitetaan palautumiskykyä, lisätään tuottavuutta ja vahvistetaan jäsenvaltioiden kilpailukykyä, ovat olennaisen tärkeitä, jotta kyseiset taloudet saadaan taas jaloilleen ja vähennetään eriarvoisuutta ja eroja unionissa.

(7)

Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että kriisien aikana investoinnit vähenevät usein jyrkästi. Tässä nimenomaisessa tilanteessa on kuitenkin olennaisen tärkeää tukea investointeja, jotta voidaan vauhdittaa elpymistä ja vahvistaa pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Toimivat sisämarkkinat ja investoiminen vihreään ja digitaaliseen teknologiaan, innovointiin ja tutkimukseen, myös tietopohjaiseen talouteen, puhtaaseen energiaan siirtymiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen asuntosektorilla ja muilla talouden avainaloilla, ovat tärkeitä oikeudenmukaisen, osallistavan ja kestävän kasvun saavuttamiseksi, työpaikkojen syntymisen edistämiseksi ja EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

(8)

Covid-19-kriisin yhteydessä on tarpeen lujittaa tuen myöntämistä jäsenvaltioille koskevaa nykyistä kehystä ja antaa jäsenvaltioille suoraa rahoitustukea innovatiivisen välineen välityksellä. Tätä varten olisi perustettava elpymis- ja palautumistukiväline, jäljempänä 'tukiväline', vaikuttavan ja merkittävän rahoitustuen antamiseksi, jotta vauhditetaan kestävien uudistusten ja niihin liittyvien julkisten investointien toteutusta jäsenvaltioissa. Tukivälineen tarkoituksena olisi nimenomaan oltava puuttua covid-19-kriisin kielteisiin vaikutuksiin ja seurauksiin unionissa. Sen olisi oltava kattava, ja sen yhteydessä olisi hyödynnettävä komission ja jäsenvaltioiden kokemuksia muiden välineiden ja ohjelmien käytöstä. Julkisten investointiohjelmien avulla, mukaan lukien rahoitusvälineet, tuet ja muut välineet, voitaisiin myös kannustaa yksityisiin investointeihin, edellyttäen että valtiontukisääntöjä noudatetaan.

(9)

Tukivälineeseen perustuvilla uudistuksilla ja investoinneilla olisi autettava parantamaan unionin palautumiskykyä ja vähentämään sen riippuvuutta monipuolistamalla keskeisiä toimitusketjuja ja vahvistamalla näin unionin strategista riippumattomuutta ja avointa taloutta. Tukivälineeseen perustuvien uudistusten ja investointien olisi myös tuotettava eurooppalaista lisäarvoa.

(10)

Elpyminen olisi saatava aikaan ja unionin ja sen jäsenvaltioiden palautumiskykyä olisi vahvistettava tukemalla toimenpiteitä Euroopan kannalta merkityksellisillä politiikan aloilla, jotka on jäsennelty kuuteen pilariin, jäljempänä 'kuusi pilaria', seuraavasti: vihreä siirtymä; digitaalinen muutos; älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, mukaan lukien taloudellinen yhteenkuuluvuus, työpaikat, tuottavuus, kilpailukyky, tutkimus, kehittäminen ja innovointi, sekä toimivat sisämarkkinat, joilla on vahvoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä 'pk-yritykset'; sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; terveydenhuolto ja taloudellinen, sosiaalinen ja institutionaalinen palautumiskyky muun muassa kriisivasteen ja kriisivalmiuden parantamiseksi; sekä seuraavalle sukupolvelle, lapsille ja nuorille, suunnatut toimintapolitiikat, kuten koulutus ja osaaminen.

(11)

Vihreää siirtymää olisi tuettava uudistuksilla ja investoinneilla vihreän teknologian ja valmiuksien alalla, luonnon monimuotoisuus, energiatehokkuus, rakennusten peruskorjaus ja kiertotalous mukaan luettuina, samalla kun edistetään unionin ilmastotavoitteita, tuetaan kestävää kasvua, luodaan työpaikkoja ja taataan energiavarmuus.

(12)

Uudistukset ja investoinnit digitaalisen teknologian, infrastruktuurin ja prosessien alalla parantavat unionin kilpailukykyä maailmanlaajuisesti ja auttavat myös vahvistamaan unionin palautumiskykyä ja tekemään unionista innovatiivisemman ja riippumattomamman monipuolistamalla keskeisiä toimitusketjuja. Uudistuksilla ja investoinneilla olisi erityisesti edistettävä palvelujen digitalisointia, digitaalisen ja datainfrastruktuurin, klustereiden ja digitaali-innovointikeskittymien kehittämistä sekä avoimia digitaalisia ratkaisuja. Digitaalisella muutoksella olisi myös kannustettava pk-yritysten digitalisaatioon. Investoinneissa digitaaliseen teknologiaan olisi noudatettava yhteentoimivuuden, energiatehokkuuden ja henkilötietojen suojan periaatteita, mahdollistettava pk-yritysten ja startup-yritysten osallistuminen ja edistettävä avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöä.

(13)

Uudistuksilla ja investoinneilla älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun alalla, taloudellinen yhteenkuuluvuus, työpaikat, tuottavuus, kilpailukyky, tutkimus, kehittäminen ja innovointi mukaan luettuina, sekä toimivilla sisämarkkinoilla, joilla on vahvoja pk-yrityksiä, olisi pyrittävä vahvistamaan unionin talouden kasvupotentiaalia ja mahdollistettava sen kestävä elpyminen. Kyseisten uudistusten ja investointien olisi myös edistettävä yrittäjyyttä, yhteisötaloutta, kestävän infrastruktuurin ja liikenteen kehittämistä, teollistamista ja uudelleenteollistamista sekä lievennettävä covid-19-kriisin vaikutuksia talouteen.

(14)

Uudistuksilla ja investoinneilla sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla olisi myös edistettävä köyhyyden ja työttömyyden torjumista, jotta mahdollistetaan jäsenvaltioiden talouksien elpyminen niin, että ketään ei jätetä jälkeen. Kyseisten uudistusten ja investointien olisi johdettava laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen luomiseen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osallisuuteen ja integroitumiseen ja mahdollistettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, sosiaalisen infrastruktuurin ja sosiaalipalvelujen sekä sosiaalisen suojelun ja hyvinvointijärjestelmien vahvistaminen.

(15)

Covid-19-kriisi on myös korostanut sitä, kuinka tärkeitä ovat uudistukset ja investoinnit terveydenhuollon alalla sekä taloudellinen, sosiaalinen ja institutionaalinen palautumiskyky, joilla pyritään muun muassa lisäämään kriisivastetta ja kriisivalmiutta erityisesti parantamalla toiminnan ja julkisten palvelujen jatkuvuutta, terveydenhuolto- ja hoivajärjestelmien saavutettavuutta ja kapasiteettia, julkishallinnon ja kansallisten järjestelmien tehokkuutta, myös minimoimalla hallinnollista rasitetta, sekä parantamalla oikeusjärjestelmien tehokkuutta ja petostentorjunnan ja rahanpesun vastaista valvontaa.

(16)

On välttämätöntä toteuttaa seuraavaa sukupolvea, lapsia ja nuoria, koskevia uudistuksia ja investointeja, joilla tuetaan koulutusta ja osaamista, myös digitaalisia taitoja, aktiivisen työvoiman osaamisen kehittämistä, uudelleen kouluttautumista ja uudelleen pätevöitymistä, työttömien pääsyä työelämään edistäviä ohjelmia, koulutukseen, terveyteen, ravitsemukseen, työpaikkoihin ja asumiseen liittyviä lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja niiden saatavuutta parantavia investointipolitiikkoja sekä sukupolvien välistä kuilua kaventavia politiikkoja lapsitakuun ja nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti. Kyseisillä toimilla olisi varmistettava, ettei eurooppalaisten seuraava sukupolvi joudu pysyvästi kärsimään covid-19-kriisin vaikutuksista ja ettei sukupolvien välinen kuilu kasva entisestään.

(17)

Tällä hetkellä yhdestäkään välineestä ei myönnetä suoraa rahoitustukea, joka olisi kytketty jäsenvaltioiden saavuttamiin tuloksiin ja niiden toteuttamiin uudistuksiin ja julkisiin investointeihin vastauksena EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin haasteisiin, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet mukaan luettuina, ja jolla pyrittäisiin vaikuttamaan pysyvästi jäsenvaltioiden tuottavuuteen ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja institutionaaliseen palautumiskykyyn.

(18)

Tähän asetukseen perustuvat rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada aikaan tuloksia, ottaen huomioon erityisesti valvontakustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Tukivälineen mukainen rahoitustuki, jota ei makseta takaisin, olisi annettava unionin sui generis -rahoitusosuutena, joka määräytyy kunkin jäsenvaltion osalta lasketun enimmäisrahoitusosuuden pohjalta ja ottaen huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ja joka olisi maksettava saavutettujen tulosten perusteella ottaen huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmien välitavoitteet ja tavoitteet. Näin ollen olisi vahvistettava tällainen rahoitusosuus tässä asetuksessa säädettyjen alakohtaisten sääntöjen mukaisesti noudattaen rahoituksen, joka ei perustu kustannuksiin, yksinkertaistamista koskevia sääntöjä, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6), jäljempänä 'varainhoitoasetus', 125 artiklan 1 kohdassa. Tässä asetuksessa olisi siis säädettävä erityisistä säännöistä ja menettelystä, joiden osalta noudatetaan varainhoitoasetuksen mukaisia talousarviohallinnon yleisiä periaatteita ja jotka koskevat tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, kohdentamista, täytäntöönpanoa ja valvontaa. Rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin, olisi sovellettava maksuissa komissiolta edunsaajina oleville jäsenvaltioille riippumatta jäsenvaltioiden lopullisille saajille maksamien rahoitusosuuksien korvaamisesta missä tahansa muodossa. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää rahoitusosuuksien kaikkia muotoja, mukaan lukien yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot. Rajoittamatta komission oikeutta toteuttaa toimia, kun on kyse petoksesta, lahjonnasta, eturistiriidoista tai tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista myönnetystä päällekkäisestä rahoituksesta, maksuihin ei saisi soveltaa tuensaajalle tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuksia koskevaa valvontaa.

(19)

Neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (7) mukaisesti ja siinä kohdennettujen määrärahojen rajoissa olisi toteutettava tukivälineen mukaisia elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, jotta covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia voidaan lievittää. Kyseiset lisävarat olisi käytettävä siten, että varmistetaan asetuksessa (EU) 2020/2094 säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

(20)

Tukivälineestä olisi tuettava hankkeita, joissa noudatetaan unionin rahoituksen täydentävyyden periaatetta. Tukivälinettä ei saisi käyttää korvaamaan toistuvia kansallisia talousarviomenoja, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

(21)

Ennakkoehtona digitaalisen muutoksen onnistumiselle unionissa on se, että varmistetaan korkea kyberturvallisuuden taso ja luottamus teknologiaan. Eurooppa-neuvosto kehotti 1 ja 2 päivänä lokakuuta 2020 antamissaan päätelmissä unionia ja sen jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti 29 päivänä tammikuuta 2020 hyväksyttyä 5G:n kyberturvallisuutta koskevaa välineistöä ja erityisesti soveltamaan asiaankuuluvia rajoituksia unionin laajuisessa koordinoidussa riskinarvioinnissa kriittisiksi ja arkaluonteisiksi määritettyjen keskeisten kohteiden suuririskisiksi katsottuihin toimittajiin. Eurooppa-neuvosto korosti, että kaikki mahdolliset 5G-toimittajat on arvioitava yhteisten objektiivisten kriteerien perusteella.

(22)

Synergioiden lisäämiseksi tukivälineen ja InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, jäljempänä InvestEU-asetus, perustetun InvestEU-ohjelman sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (8) perustetun teknisen tuen välineen välillä elpymis- ja palautumissuunnitelmat voisivat sisältää tietyn enimmäismäärän rajoissa rahoitusosuuksia InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioihin ja teknisen tuen välineeseen tämän asetuksen mukaisesti.

(23)

Kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Euroopan kestävän kasvun strategiana ja ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, tukivälineellä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ympäristökestävyyttä sekä yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen. Tätä varten tukivälineestä tuettujen ja yksittäisten jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisällytettyjen toimenpiteiden olisi edistettävä vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai niillä olisi vastattava siitä johtuviin haasteisiin, ja niiden olisi oltava määrältään vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista tämän asetuksen liitteessä esitetyn ilmastonseurantaan sovelletun menetelmän perusteella. Kyseistä menetelmää olisi käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin tämän asetuksen liitteessä lueteltuun tukitoimialaan. Jos asianomainen jäsenvaltio ja komissio niin sopivat, ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia olisi voitava nostaa 40 tai 100 prosenttiin yksittäisten investointien osalta elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin. Tätä varten ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia olisi voitava nostaa enintään 3 prosenttiin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista yksittäisten investointien osalta. Tukivälineellä olisi tuettava toimia, jotka ovat kaikilta osin unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -painopisteiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (9) 17 artiklassa tarkoitetun "ei merkittävää haittaa" -periaatteen, jäljempänä "ei merkittävää haittaa" -periaate, mukaisia.

(24)

Koska on tärkeää torjua luonnon monimuotoisuuden jyrkkää vähenemistä, tällä asetuksella olisi edistettävä luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien valtavirtaistamista unionin politiikoissa.

(25)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisälletyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetun "ei merkittävää haittaa" -periaatteen mukaisia. Komission olisi annettava asiaa koskevaa teknistä ohjeistusta. Asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan d alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten voimaantulo ei saisi vaikuttaa kyseiseen ohjeistukseen.

(26)

Digitaalisten menojen osalta tukivälineestä tuettujen ja yksittäisten jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisällytettyjen toimenpiteiden olisi myös oltava määrältään vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi laskettava digitaalisiin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin soveltaen menetelmää, jossa otetaan huomioon, missä määrin tukivälineen mukaisella tuella edistetään digitaalisia tavoitteita. Yksittäisten toimenpiteiden laskukertoimet olisi määritettävä tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tukitoimialojen perusteella. Menetelmää olisi käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin tukitoimialaan. Jos asianomainen jäsenvaltio ja komissio niin sopivat, kyseisiä laskukertoimia olisi voitava nostaa 40 prosenttiin tai 100 prosenttiin yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistukset, joilla lisätään toimenpiteiden vaikutusta digitaalisiin tavoitteisiin.

(27)

Sen määrittämiseksi, missä määrin elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaiset asiaankuuluvat toimenpiteet myötävaikuttavat ilmastotavoitteiden ja digitaalisten tavoitteiden toteutumiseen, tällaiset toimenpiteet olisi voitava ottaa huomioon molempien tavoitteiden yhteydessä niitä koskevien menetelmien mukaisesti.

(28)

Covid-19-kriisi on vaikuttanut erityisen paljon naisiin, koska heitä on enemmistö terveydenhuollon työntekijöistä kaikkialla unionissa ja he joutuvat sovittamaan palkattoman hoivatyön yhteen palkkatyöhön liittyvien velvoitteidensa kanssa. Tilanne on vaikea etenkin yksinhuoltajille, joista 85 prosenttia on naisia. Sukupuolten tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja kyseisten tavoitteiden valtavirtaistaminen olisi otettava huomioon ja niitä olisi edistettävä tämän asetuksen nojalla toimitettavien elpymis- ja palautumissuunnitelmien koko valmistelun ja täytäntöönpanon ajan. Investoiminen vahvaan hoivainfrastruktuuriin on myös olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa sukupuolten tasa-arvo ja naisten taloudelliset vaikutusmahdollisuudet, jotta voidaan rakentaa palautumiskykyisiä yhteiskuntia, torjua epävarmoja työoloja naisvaltaisella alalla, vauhdittaa työpaikkojen luomista, ehkäistä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, sekä vaikuttaa myönteisesti bruttokansantuotteeseen, kun useammat naiset voivat tehdä palkkatyötä.

(29)

Olisi perustettava mekanismi, jolla varmistetaan yhteys tukivälineen ja talouden tehokkaan ohjausprosessin välillä ja jonka nojalla komissio voi tehdä neuvostolle ehdotuksen tukivälineeseen perustuvien maksusitoumusten tai maksujen keskeyttämisestä kokonaan tai osittain. Komission velvollisuus ehdottaa keskeytystä olisi lakkautettava silloin kun ja niin pitkäksi aikaa kuin vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen niin sanottu 'yleinen poikkeuslauseke' on aktivoituna. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja esitettävien toimenpiteiden merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa neuvostolle, jonka olisi toimittava komission ehdotuksesta. Jotta helpotettaisiin sellaisten päätösten hyväksymistä, joita tarvitaan talouden ohjausjärjestelmään liittyvien vaikuttavien toimien varmistamiseksi, maksusitoumusten keskeyttämisessä olisi käytettävä käänteistä määräenemmistöäänestystä. Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan olisi voitava pyytää komissiota keskustelemaan kyseisen mekanismin soveltamisesta jäsennellyn vuoropuhelun yhteydessä, jotta Euroopan parlamentti voi voi tuoda esiin näkemyksensä. Jotta komissio voisi ottaa Euroopan parlamentin esittämät näkemykset asianmukaisesti huomioon, jäsennelty vuoropuhelu olisi käytävä neljän viikon kuluessa siitä, kun komissio on ilmoittanut kyseisen mekanismin soveltamisesta Euroopan parlamentille.

(30)

Tukivälineen erityistavoitteena olisi oltava rahoitustuen antaminen elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyjen uudistusten ja investointien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseiseen tavoitteeseen olisi pyrittävä tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

(31)

Komission olisi esitettävä viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2022 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastelukertomus tukivälineen täytäntöönpanosta. Tätä varten komission olisi otettava huomioon yhteiset indikaattorit ja tämän asetuksen mukainen elpymisen ja palautumisen tulostaulu sekä muut saatavilla olevat asiaankuuluvat tiedot. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voisi pyytää komissiota esittelemään tarkastelukertomuksen tärkeimmät havainnot tämän asetuksen mukaisesti perustetun elpymis- ja palautumisvuoropuhelun yhteydessä.

(32)

Sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumissuunnitelmat edistävät tukivälineen tavoitteita, niihin olisi sisällyttävä toimenpiteitä uudistusten ja julkisten investointihankkeiden toteuttamiseksi johdonmukaisen paketin puitteissa. Toimenpiteiden, jotka on aloitettu 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen, olisi oltava tukikelpoisia. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien olisi oltava johdonmukaisia EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen asiaankuuluvien maakohtaisten haasteiden ja painopisteiden sekä neuvoston uusimmassa suosituksessa euroalueen talouspolitiikasta jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, yksilöityjen haasteiden ja painopisteiden kanssa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien olisi oltava linjassa myös kansallisten uudistusohjelmien, kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien, oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien, nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelman sekä unionin rahastojen yhteydessä hyväksyttyjen kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien kanssa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalistrategian painopisteisiin kuuluvien toimien vauhdittamiseksi elpymis- ja palautumissuunnitelmissa olisi esitettävä myös toimenpiteitä, jotka ovat merkityksellisiä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta. Tällaisten toimenpiteiden olisi mahdollistettava kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ja niiden päivityksissä asetettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten nopea saavuttaminen. Kaikessa tuen kohteena olevassa toiminnassa olisi noudatettava kaikilta osin unionin ilmasto- ja ympäristönormeja ja -painopisteitä. Elpymis- ja palautumissuunnitelmissa olisi noudatettava myös tukivälineen horisontaalisia periaatteita.

(33)

Elpymis- ja palautumissuunnitelmat eivät saisi vaikuttaa oikeuteen tehdä tai panna täytäntöön työehtosopimuksia tai ryhtyä työtaistelutoimiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä unionin ja kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti.

(34)

Alue- ja paikallisviranomaiset voivat olla tärkeitä kumppaneita uudistusten ja investointien toteuttamisessa. Niinpä niitä olisi asianmukaisesti kuultava ja ne olisi otettava mukaan kansallisen säädöskehyksen mukaisesti.

(35)

Jos jäsenvaltio on vapautettu EU-ohjausjakson yhteydessä seurannasta ja arvioinnista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (10) 12 artiklan nojalla tai jos se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 (11) mukaisen seurannan kohteena, tätä asetusta olisi voitava soveltaa asianomaiseen jäsenvaltioon suhteessa kyseisissä asetuksissa yksilöityihin haasteisiin ja painopisteisiin.

(36)

Jotta jäsenvaltiot saavat tietoa elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa varten, neuvoston olisi voitava keskustella EU-ohjausjakson yhteydessä elpymis-, palautumis- ja sopeutumiskyvyn tilasta unionissa. Kyseisen keskustelun olisi perustuttava EU-ohjausjakson yhteydessä komission saatavilla oleviin strategisiin ja analyyttisiin tietoihin sekä elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa aiempina vuosina koskeviin tietoihin, jos niitä on saatavilla.

(37)

Jotta voidaan varmistaa, että rahoitusosuus on merkityksellinen ja vastaa jäsenvaltioiden todellisia tarpeita toteuttaa ja saattaa päätökseen elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvät uudistukset ja investoinnit, on aiheellista vahvistaa enimmäisrahoitusosuus, joka on jäsenvaltioiden käytettävissä tukivälineestä myönnettävänä rahoitustukena, jota ei makseta takaisin. Kyseisestä enimmäisrahoitusosuudesta 70 prosenttia olisi laskettava kunkin jäsenvaltion väestömäärän, käänteisen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen ja suhteellisen työttömyysasteen perusteella. Kyseisestä enimmäisrahoitusosuudesta 30 prosenttia olisi laskettava väestömäärän, käänteisen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen ja samassa suhteessa reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen vuonna 2020 ja reaalisen bruttokansantuotteen aggregoidun muutoksen vuosina 2020–2021 perusteella, jolloin perusteena käytetään komission syksyn 2020 ennusteita niiden tietojen osalta, jotka eivät ole saatavilla laskennan ajankohtana ja jotka päivitetään toteutuneilla luvuilla 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

(38)

On tarpeen vahvistaa menettely, jota noudattaen jäsenvaltiot toimittavat elpymis- ja palautumissuunnitelmat, ja kyseisten suunnitelmien sisältö. Jäsenvaltion olisi pääsääntöisesti toimitettava elpymis- ja palautumissuunnitelmansa virallisesti viimeistään 30 päivänä huhtikuuta ja jäsenvaltio voisi toimittaa se yhtenä yhtenäisenä asiakirjana yhdessä kansallisen uudistusohjelmansa kanssa. Tukivälineen nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava toimittaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaluonnos edellisen vuoden lokakuun 15 päivästä alkaen.

(39)

Jotta varmistetaan kansallinen omavastuullisuus ja keskittyminen tarkoituksenmukaisiin uudistuksiin ja investointeihin, tukea haluavien jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu elpymis- ja palautumissuunnitelma. Kyseisessä suunnitelmassa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti, kuinka se sisältämänsä toimenpiteet huomioon ottaen tarjoaa kattavan ja riittävän tasapainoisen ratkaisun asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen ja näin tukee asianmukaisesti kuutta pilaria ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa olisi esitettävä yksityiskohtaiset toimenpiteet sen seurantaa ja täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien tavoitteet ja välitavoitteet sekä arvioidut kustannukset, ja elpymis- ja palautumissuunnitelman odotettu vaikutus kasvupotentiaaliin, työpaikkojen syntymiseen sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja institutionaaliseen palautumiskykyyn muun muassa lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja edistämällä, sekä covid-19-kriisin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon edistämiseen, jolla voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa. Sen olisi sisällettävä myös toimenpiteitä, joilla on merkitystä vihreän siirtymän, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, ja digitaalisen muutoksen kannalta. Lisäksi siihen olisi sisällyttävä selvitys siitä, kuinka se auttaa vastaamaan tuloksellisesti EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin asiaankuuluviin maakohtaisiin haasteisiin ja painopisteisiin, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (12) 6 artiklan nojalla annetut suositukset. Sen olisi myös sisällettävä selvitys siitä, kuinka elpymis- ja palautumissuunnitelmassa varmistetaan, että kyseiseen suunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille ("ei merkittävää haittaa" -periaate). Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa olisi esitettävä sen odotetut vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä tiivistelmä suoritetusta asiaankuuluvien kansallisten sidosryhmien kuulemisprosessista.

Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan olisi sisällyttävä selvitys jäsenvaltion suunnitelmista, järjestelmistä ja konkreettisista toimenpiteistä, joilla ehkäistään, havaitaan ja korjataan eturistiriitoja, lahjontaa ja petoksia sekä vältetään päällekkäistä rahoitusta tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista. Elpymis- ja palautumissuunnitelma voisi sisältää myös rajat ylittäviä tai useita maita kattavia hankkeita. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä koko prosessin ajan.

(40)

Tukivälineen täytäntöönpanon olisi tapahduttava moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti, mihin kuuluu petosten, myös veropetosten, veronkierron, lahjonnan ja eturistiriitojen tehokas ehkäiseminen ja niistä syytteeseen asettaminen.

(41)

Komission olisi arvioitava kunkin jäsenvaltion ehdottama elpymis- ja palautumissuunnitelma ja toimittava tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Komission olisi kunnioitettava kaikilta osin suunnitelman kansallista omavastuullisuutta ja otettava sen vuoksi huomioon asianomaisen jäsenvaltion esittämät perustelut ja seikat. Komission olisi arvioitava jäsenvaltion ehdottaman elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta tässä asetuksessa kriteereistä vahvistetun luettelon perusteella. Komission olisi arvioitava ehdotetut elpymis- ja palautumissuunnitelmat tai tapauksen mukaan niiden päivitykset kahden kuukauden kuluessa elpymis- ja palautumissuunnitelmien virallisesta toimittamisesta. Asianomaisen jäsenvaltion ja komission olisi voitava sopia kyseisen määräajan pidentämisestä tarvittaessa kohtuullisella ajanjaksolla.

(42)

Tämän asetuksen liitteessä olisi esitettävä asiaankuuluvat suuntaviivat, joiden perusteella komissio voi arvioida avoimesti ja tasapuolisesti elpymis- ja palautumissuunnitelmia ja määrittää rahoitusosuuden tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti. Siksi elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevien ehdotusten arvioimista varten olisi avoimuuden ja tehokkuuden nimissä luotava luokitusjärjestelmä. Kriteereissä, jotka liittyvät maakohtaisiin suosituksiin, kasvupotentiaalin, työpaikkojen luomisen ja taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittamiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon edistämiseen, olisi vaadittava korkein pistemäärä arvioinnissa. Myönteisen arvion olisi edellytettävä myös tosiasiallista panostusta vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen.

(43)

Asiantuntija-avun ja asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tapahtuvan vertaisneuvonnan ja teknisen tuen käytöstä olisi oltava oma säännöksensä, jotta voidaan tukea korkealaatuisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimista ja avustaa komissiota jäsenvaltioiden toimittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmien sekä niiden täytäntöönpanoasteen arvioinnissa. Jäsenvaltiot voisivat myös pyytää tukea teknisen tuen välineestä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava edistämään synergioita muiden jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien kanssa.

(44)

Yksinkertaisuuden vuoksi rahoitusosuuden määrittelyssä olisi noudatettava yksinkertaisia kriteerejä. Rahoitusosuus olisi määritettävä asianomaisen jäsenvaltion ehdottaman elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten perusteella.

(45)

Neuvoston olisi hyväksyttävä elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvio komission ehdotukseen perustuvalla täytäntöönpanopäätöksellä, joka sen olisi pyrittävä hyväksymään neljän viikon kuluessa kyseisen ehdotuksen hyväksymisestä. Edellyttäen, että elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää arviointikriteerit tyydyttävästi, asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi myönnettävä enimmäisrahoitusosuus, jos elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien arvioidut kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin enimmäisrahoitusosuuden määrä. Sitä vastoin asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi myönnettävä määrä, joka on yhtä suuri kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset, jos tällaiset arvioidut kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin enimmäisrahoitusosuuden määrä. Jos elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä arviointikriteerejä tyydyttävästi, jäsenvaltiolle ei saisi myöntää rahoitusosuutta. Neuvoston täytäntöönpanopäätöstä olisi muutettava komission ehdotuksesta siten, että siihen sisällytetään päivitetty enimmäisrahoitusosuus, joka lasketaan toteutuneiden lukujen perusteella kesäkuussa 2022. Neuvoston olisi hyväksyttävä asiaankuuluva muuttamista koskeva päätös ilman aiheetonta viivytystä.

(46)

Jotta voidaan varmistaa, että rahoitustukea myönnetään etupainotteisesti ensimmäisinä covid-19-kriisin jälkeisinä vuosina ja että se on yhteensopiva tukivälineeseen käytettävissä olevan rahoituksen kanssa, varoja olisi annettava käyttöön 31 päivään joulukuuta 2023 saakka. Sen vuoksi rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin, käytettävissä olevasta määrästä 70:tä prosenttia koskevat oikeudelliset sitoumukset olisi voitava tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 ja 30:tä prosenttia koskevat oikeudelliset sitoumukset olisi voitava tehdä 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä. Jäsenvaltion pyynnöstä, joka toimitetaan yhdessä elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa, 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä voidaan maksaa ennakkomaksuna enintään 13 prosenttia rahoitusosuudesta ja soveltuvissa tapauksissa enintään 13 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion lainasta, mahdollisuuksien mukaan kahden kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on hyväksynyt oikeudelliset sitoumukset.

(47)

Jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmalle olisi voitava myöntää rahoitustukea lainana edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio tekee asianmukaisesti perustellun hakemuksen perusteella lainasopimuksen komission kanssa. Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa tukevia lainoja olisi myönnettävä 31 päivään joulukuuta 2023 saakka, ja niille olisi myönnettävä maturiteetit, jotka vastaavat tällaisten menojen pitkän aikavälin luonnetta. Neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (13) 5 artiklan 2 kohdan nojalla takaisinmaksujen aikataulu olisi laadittava moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti siten, että varmistetaan velkojen tasainen ja ennakoitavissa oleva väheneminen. Kyseiset maturiteetit voisivat poiketa niiden varojen maturiteeteista, jotka unioni lainaa pääomamarkkinoilta lainojen rahoittamiseksi. Sen vuoksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta poiketa varainhoitoasetuksen 220 artiklan 2 kohdassa vahvistetusta periaatteesta, jonka mukaan rahoitusapua varten myönnettävien lainojen maturiteetteja ei saisi muuttaa.

(48)

Lainatukihakemus olisi perusteltava elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviin lisäuudistuksiin ja -investointeihin liittyvillä suuremmilla rahoitustarpeilla, jotka ovat merkityksellisiä erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta, ja sillä, että elpymis- ja palautumissuunnitelman kustannukset ovat suuremmat kuin rahoitusosuuden, jota ei makseta takaisin, kautta myönnetty enimmäisrahoitusosuus. Lainatukihakemus olisi voitava esittää yhtä aikaa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamisen kanssa. Jos lainatukihakemus esitetään eri ajankohtana, siihen olisi liitettävä tarkistettu elpymis- ja palautumissuunnitelma, johon sisältyy täydentäviä välitavoitteita ja tavoitteita. Resurssien etupainotteisen käytön varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi haettava lainatukea viimeistään 31 päivänä elokuuta 2023. Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi kaikkien tämän asetuksen nojalla myönnettävien lainatukien kokonaismäärälle olisi asetettava yläraja. Lisäksi kullekin jäsenvaltiolle myönnettävän lainan enimmäismäärä saisi olla enintään 6,8 prosenttia maan bruttokansantulosta (BKTL) vuonna 2019, siten kuin Eurostatin tiedoissa esitetään toukokuun 2020 tilanteen osalta. Ylärajan korottamisen olisi oltava mahdollista poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos varoja on käytettävissä. Samoista syistä laina olisi voitava maksaa erissä tulosten saavuttamisen perusteella. Komission olisi arvioitava lainatukihakemus kahden kuukauden kuluessa. Neuvoston olisi voitava komission ehdotuksesta hyväksyä kyseinen arvio määräenemmistöllä täytäntöönpanopäätöksellä, joka sen olisi pyrittävä hyväksymään neljän viikon kuluessa kyseisen komission ehdotuksen antamisesta.

(49)

Jäsenvaltioiden olisi voitava esittää perusteltu pyyntö elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttamiseksi sen täytäntöönpanoaikana, jos muutos on perusteltavissa objektiivisilla olosuhteilla. Jos komissio katsoo, että tällainen muuttaminen on asianomaisen jäsenvaltion esittämien perustelujen nojalla aiheellista, sen olisi arvioitava uusi elpymis- ja palautumissuunnitelma kahden kuukauden kuluessa. Asianomaisen jäsenvaltion ja komission olisi voitava sopia kyseisen määräajan pidentämisestä kohtuullisella ajanjaksolla, jos se on tarpeen. Neuvoston olisi hyväksyttävä uuden elpymis- ja palautumissuunnitelman arvio komission ehdotukseen perustuvalla täytäntöönpanopäätöksellä, joka sen olisi pyrittävä hyväksymään neljän viikon kuluessa ehdotuksen hyväksymisestä.

(50)

Unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa, jotta varmistetaan tukivälineen sujuva ja nopea täytäntöönpano.

(51)

Tukivälineen varainhoidon tehostamiseksi ja yksinkertaistamiseksi unionin rahoitustuki elpymis- ja palautumissuunnitelmille olisi annettava rahoituksena, joka perustuu tulosten saavuttamiseen, jota mitataan suhteessa hyväksytyissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyihin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin. Tätä varten täydentävä lainatuki olisi kytkettävä rahoitustuen (rahoitustuki, jota ei makseta takaisin) kannalta merkityksellisten tavoitteiden lisäksi asetettuihin täydentäviin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin.

(52)

Tukivälineen varojen vapauttaminen edellyttää, että jäsenvaltiot saavuttavat tyydyttävästi elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitetyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet, sen jälkeen kun neuvosto on hyväksynyt tällaisten suunnitelmien arvioinnin. Ennen kuin komissio hyväksyy päätöksen luvan antamisesta rahoitusosuuden ja soveltuvissa tapauksissa lainan maksamiselle, sen olisi pyydettävä talous- ja rahoituskomiteaa antamaan komission ennakkoarvion perusteella lausuntonsa siitä, ovatko jäsenvaltiot saavuttaneet asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet tyydyttävästi. Jotta komissio voi ottaa talous- ja rahoituskomitean lausunnon huomioon arvioinnissaan, se olisi annettava neljän viikon kuluessa komission ennakkoarvion vastaanottamisesta. Talous- ja rahoituskomitean on pyrittävä päätöksenteossaan yhteisymmärrykseen. Jos poikkeuksellisesti yksi tai useampi jäsenvaltio katsoo, että asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta on vakavasti poikettu, ne voivat pyytää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa ottamaan asian seuraavan Eurooppa-neuvoston kokouksen käsittelyyn. Näiden jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava asiasta viipymättä neuvostolle, ja neuvoston olisi puolestaan ilmoitettava asiasta viipymättä Euroopan parlamentille. Tällaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa päätöstä luvan antamisesta rahoitusosuuden ja soveltuvissa tapauksissa lainan maksamiselle ei saisi tehdä ennen kuin asiasta on keskusteltu perusteellisesti seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Kyseinen prosessi saisi pääsääntöisesti kestää korkeintaan kolme kuukautta siitä, kun komissio on pyytänyt talous- ja rahoituskomitean lausuntoa.

(53)

Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ja tukivälineen tuloksellisuuteen perustuvan luonteen mukaisesti olisi vahvistettava erityiset säännöt talousarviositoumuksia, maksuja, rahoituksen keskeyttämistä ja takaisinperintää sekä rahoitustukea koskevien sopimusten irtisanomista varten. Ennustettavuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava esittää maksupyyntöjä kahdesti vuodessa. Maksut olisi suoritettava erissä ja niiden olisi perustuttava komission myönteiseen arvioon asianomaisen jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että tukivälineestä tuettuihin toimenpiteisiin liittyvä varojen käyttö on sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaista. Niiden olisi erityisesti varmistettava, että petokset, lahjonta ja eturistiriidat ehkäistään, havaitaan ja korjataan ja että vältetään päällekkäistä rahoitusta tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista. Rahoitus olisi voitava keskeyttää, rahoitustukea koskevat sopimukset olisi voitava irtisanoa ja rahoitusta olisi voitava vähentää ja periä takaisin, jos asianomainen jäsenvaltio ei ole pannut elpymis- ja palautumissuunnitelmaa täytäntöön tyydyttävällä tavalla tai jos kyseessä ovat tukivälineestä tuettuihin toimenpiteisiin liittyvät vakavat sääntöjenvastaisuudet eli petokset, lahjonta ja eturistiriidat taikka rahoitustukea koskevien sopimusten mukaisten velvoitteiden vakava rikkominen. Takaisinperintä olisi mahdollisuuksien mukaan varmistettava kuittaamalla tukivälineen mukaisesti jäljellä olevat maksut. Olisi otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset kuulemismenettelyt sen varmistamiseksi, että rahoituksen keskeyttämistä ja maksettujen määrien takaisinperintää sekä rahoitustukea koskevien sopimusten irtisanomista koskevassa komission päätöksessä kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeutta esittää huomautuksia. Kaikki rahoitusosuuksien maksut jäsenvaltioille olisi suoritettava 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2020/2094 1 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettuja toimenpiteitä ja tapauksia, joissa huolimatta siitä, että oikeudellinen sitoumus on tehty tai päätös hyväksytty kyseisen asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja määräaikoja noudattaen, unionin on voitava täyttää velvoitteensa jäsenvaltioita kohtaan, mukaan lukien unionia koskevan lainvoimaisen tuomion aiheuttamat velvoitteet.

(54)

Komission olisi varmistettava, että unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti. Vaikka on pääasiallisesti jäsenvaltion vastuulla varmistaa, että tukiväline pannaan täytäntöön asiaankuuluvan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, komission olisi voitava saada tästä jäsenvaltioilta riittävät vakuudet. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten tukivälineen täytäntöönpanon yhteydessä varmistettava vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan järjestelmän toimivuus ja perittävä aiheettomasti maksetut tai väärinkäytetyt määrät takaisin. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää tässä tavanomaisia kansallisia talousarviohallinnon järjestelmiään. Jäsenvaltioiden olisi kerättävä standardoitujen luokkien dataa ja tietoja, joiden avulla voidaan ehkäistä, havaita ja korjata tukivälineestä tuettuihin toimenpiteisiin liittyviä vakavia sääntöjenvastaisuuksia eli petoksia, lahjontaa ja eturistiriitoja. Komission olisi asetettava saataville tieto- ja seurantajärjestelmä, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline ja jonka avulla dataa ja tietoja voidaan käyttää ja analysoida, jotta se voidaan ottaa yleisesti käyttöön jäsenvaltiossa.

(55)

Komission, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja soveltuvissa tapauksissa Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) olisi voitava käyttää tieto- ja seurantajärjestelmää toimivaltansa ja oikeuksiensa puitteissa.

(56)

Jotta voidaan helpottaa jäsenvaltioiden niiden järjestelyjen täytäntöönpanoa, joilla pyritään välttämään päällekkäinen rahoitus tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista, komission olisi asetettava varainhoitoasetuksen 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti saataville unionin talousarviosta rahoitettuja varoja saaneita koskevat tiedot.

(57)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi saatava käsitellä henkilötietoja ainoastaan, kun se on tarpeen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteisiin liittyvän varainkäytön vastuuvapauden, tarkastuksen ja valvonnan varmistamiseksi. Henkilötietoja olisi käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/679 (14) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (15) mukaisesti riippuen siitä, kumpaa asetusta sovelletaan.

(58)

Täytäntöönpanon valvomiseksi tehokkaasti jäsenvaltioiden olisi raportoitava elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä kahdesti vuodessa EU-ohjausjakson yhteydessä. Tällaiset asianomaisten jäsenvaltioiden laatimat raportit olisi otettava asianmukaisesti huomioon kansallisissa uudistusohjelmissa, joita olisi käytettävä välineenä raportoitaessa edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelmien päätökseen saattamisessa.

(59)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava pyytämään kansallisilta tuottavuuskomiteoiltaan ja riippumattomilta finanssipolitiikan instituutioilta lausunto elpymis- ja palautumissuunnitelmistaan, mihin kuuluu mahdollinen elpymis- ja palautumissuunnitelman osien validointi.

(60)

Jotta voidaan varmistaa avoimuus ja vastuuvelvollisuus tukivälineen täytäntöönpanossa, komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittaessa sen jälkeen kun arkaluonteiset tai luottamukselliset tiedot on poistettu tai asianmukaisia luottamuksellisuusjärjestelyjä soveltaen yhtäaikaisesti ja yhtäläisin ehdoin asiaankuuluvat asiakirjat ja tiedot, kuten jäsenvaltioiden toimittamat elpymis- ja palautumissuunnitelmat tai niiden muutokset ja komission julkistamat ehdotukset neuvoston täytäntöönpanopäätöksiksi.

(61)

Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voisi kutsua komission keskustelemaan kahden kuukauden välein elpymis- ja palautumisvuoropuhelussa seikoista, jotka koskevat tukivälineen täytäntöönpanoa, kuten jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia, komission arviointia, tarkastelukertomuksen keskeisiä havaintoja, välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen tilaa, maksuihin ja rahoituksen keskeyttämiseen liittyviä menettelyjä ja muita tukivälineen täytäntöönpanoon liittyviä asiaankuuluvia tietoja ja asiakirjoja, jotka komissio on toimittanut. Komission olisi otettava huomioon elpymis- ja palautumisvuoropuhelun yhteydessä esiin tulleet seikat, myös Euroopan parlamentin päätöslauselmat, jos niitä annetaan.

(62)

Jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja johdonmukainen kohdentaminen ja noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta, tämän asetuksen mukaisten toimien olisi oltava yhdenmukaisia käynnissä olevien unionin ohjelmien kanssa ja täydennettävä niitä siten, että vältetään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista samoihin menoihin. Komission ja jäsenvaltioiden olisi erityisesti huolehdittava tehokkaasta koordinoinnista prosessin kaikissa vaiheissa, jotta voidaan taata rahoituslähteiden keskinäinen yhteensopivuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja yhteisvaikutus. Tätä varten jäsenvaltioilta olisi edellytettävä asiaankuuluvien tietojen esittämistä jo myönnetystä tai suunnitellusta unionin rahoituksesta, kun ne toimittavat elpymis- ja palautumissuunnitelmansa komissiolle. Tukivälineestä annettavan rahoitustuen olisi täydennettävä muista unionin ohjelmista ja välineistä, myös InvestEU-ohjelmasta, annettavaa tukea. Tukivälineestä rahoitettaviin uudistus- ja investointihankkeisiin olisi voitava saada rahoitusta muista unionin ohjelmista ja välineistä edellyttäen, että tällainen tuki ei kata samoja kustannuksia.

(63)

Komission olisi seurattava tukivälineen täytäntöönpanoa ja mitattava tämän asetuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamista kohdennetusti ja oikeasuhteisesti. Komission olisi tukivälineen täytäntöönpanoa seuratessaan varmistettava, että toimien toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tätä varten unionin rahoituksen saajille olisi asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. Komission olisi vahvistettava delegoiduilla säädöksillä yhteiset indikaattorit, joita käytetään edistymisestä raportoitaessa sekä tukivälineen seurannassa ja arvioinnissa, ja määriteltävä menetelmä tukivälineen sosiaalimenoista, myös lapsia ja nuoria koskevista menoista, raportointia varten.

(64)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (16) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä tukivälinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan tukivälineen käytännön vaikutuksia.

(65)

Delegoidulla säädöksellä olisi perustettava tulostaulu, jossa esitetään jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon edistyminen kussakin kuudessa pilarissa ja elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa tapahtunut edistyminen tukivälineen yhteisten indikaattoreiden osalta. Tulostaulun olisi oltava toiminnassa joulukuuhun 2021 mennessä, ja komission olisi päivitettävä sitä kahdesti vuodessa.

(66)

Jotta voidaan varmistaa tukivälineen täytäntöönpanon asianmukainen seuranta, joka kattaa myös sosiaalimenot, ja tulosraportointi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tulostaulua, jossa esitetään täytäntöönpanon edistyminen, ja käytettäviä yhteisiä indikaattoreita sekä menetelmää sosiaalimenoista, mukaan lukien lapsia ja nuoria koskevat menot, raportointia varten. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(67)

Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomus tukivälineen täytäntöönpanosta. Kyseisen kertomuksen olisi sisällettävä tietoja siitä, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet hyväksyttyjen elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa. Lisäksi siihen olisi sisällyttävä tiedot välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta, maksuista ja keskeytyksistä, siitä, kuinka tukiväline on myötävaikuttanut ilmastotavoitteiden ja digitaalisten tavoitteiden toteutumiseen, yhteisistä indikaattoreista ja kuuden pilarin puitteissa rahoitetuista menoista.

(68)

Tukivälineen tavoitteiden saavuttamisen, sen varojen käytön tuloksellisuuden ja sen lisäarvon tarkastelemiseksi olisi toteutettava riippumaton arviointi. Arviointiin olisi tarvittaessa liitettävä ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi. Lisäksi olisi toteutettava riippumaton jälkiarviointi, jossa olisi tarkasteltava tukivälineen pitkäaikaisia vaikutuksia.

(69)

Neuvoston olisi hyväksyttävä komission ehdotuksesta täytäntöönpanopäätöksellä elpymis- ja palautumissuunnitelmien, jotka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön, arviointi ja vastaava rahoitusosuus. Tätä varten ja jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, neuvostolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Komissiolle olisi siirrettävä asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen perustuvaan rahoitustuen maksamiseen liittyvää täytäntöönpanovaltaa, ja sen olisi käytettävä sitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaista tarkastelumenettelyä noudattaen. Ottaen huomioon mahdollinen tarve maksaa tukivälineen mukainen rahoitustuki pikaisesti asetuksen (EU) N:o 182/2011 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti kyseisessä asetuksessa tarkoitetun komitean puheenjohtajan olisi harkittava mahdollisuutta lyhentää minkä tahansa täytäntöönpanosäädösehdotuksen osalta aikarajaa komitean koolle kutsumiselle ja aikarajaa komitean lausunnon antamiselle.

(70)

Täytäntöönpanopäätöksen hyväksymisen jälkeen asianomaisen jäsenvaltion ja komission olisi voitava sopia tietyistä luonteeltaan teknisistä operatiivisista järjestelyistä, joissa esitetään yksityiskohtaisesti täytäntöönpanon näkökohdat aikataulujen, välitavoitteiden ja tavoitteiden indikaattoreiden sekä taustatietojen saatavuuden osalta. Jotta varmistetaan, että operatiiviset järjestelyt ovat jatkuvasti merkityksellisiä elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana vallitsevissa olosuhteissa, tällaisten operatiivisten järjestelyjen osatekijöitä olisi oltava mahdollista muuttaa yhteisellä suostumuksella.

(71)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(72)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (18) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (19), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (20) ja (EU) 2017/1939 (21) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta, eturistiriidoista tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. EPPOlla on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa, eturistiriitoja ja muuta laitonta toimintaa sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (22) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(73)

Komission olisi voitava toteuttaa tiedotustoimia varmistaakseen unionin rahoituksen näkyvyyden ja tarvittaessa varmistaa, että tukivälineestä annettavasta tuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille rahoitusta koskevan maininnan avulla.

(74)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(75)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA RAHOITUS

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan elpymis- ja palautumistukiväline, jäljempänä 'tukiväline'.

Siinä vahvistetaan tukivälineen tavoitteet, sen rahoitus, sen mukaiset unionin rahoituksen muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

'unionin rahastoilla' Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa ja maatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä, jäljempänä 'yhteisiä säännöksiä koskeva asetus 2021-2027', tarkoitettuja rahastoja;

2)

'rahoitusosuudella' rahoitustukea, jota ei makseta takaisin ja joka on käytettävissä tai joka on osoitettu jäsenvaltiolle tukivälineestä;

3)

'EU-ohjausjaksolla' neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (23) 2 -a artiklassa säädettyä menettelyä;

4)

'välitavoitteilla ja tavoitteilla' uudistuksen tai investoinnin toteuttamisen edistymisestä kertovia mittareita, niin että välitavoitteet ovat laadullisia saavutuksia ja tavoitteet määrällisiä saavutuksia;

5)

'palautumiskyvyllä' kykyä selviytyä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä häiriöistä tai pysyvistä rakennemuutoksista oikeudenmukaisella, kestävällä ja osallistavalla tavalla; ja

6)

'ei merkittävää haittaa -periaatteella' sitä, että ei tueta eikä harjoiteta taloudellista toimintaa, joka aiheuttaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa tapauksen mukaan mille tahansa ympäristötavoitteista.

3 artikla

Soveltamisala

Tukivälineen soveltamisala koskee Euroopan kannalta merkityksellisiä politiikan aloja, jotka on jäsennelty kuuteen pilariin:

a)

vihreä siirtymä;

b)

digitaalinen muutos;

c)

älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, mukaan lukien taloudellinen yhteenkuuluvuus, työpaikat, tuottavuus, kilpailukyky, tutkimus, kehittäminen ja innovointi, sekä toimivat sisämarkkinat, joilla on vahvoja pk-yrityksiä;

d)

sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus;

e)

terveys ja taloudellinen, sosiaalinen ja institutionaalinen palautumiskyky muun muassa kriisivasteen ja kriisivalmiuden parantamiseksi; ja

f)

seuraavalle sukupolvelle, lapsille ja nuorille, suunnatut toimintapolitiikat, kuten koulutus ja osaaminen.

4 artikla

Yleiset ja erityiset tavoitteet

1.   Tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen kuuden pilarin ja niiden aikaan saamien yhteenkuuluvuuden ja synergioiden mukaisesti tukivälineen yleisenä tavoitteena on edistää covid-19-kriisin yhteydessä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta parantamalla jäsenvaltioiden palautumiskykyä, kriisivalmiutta, sopeutumiskykyä ja kasvupotentiaalia, lieventämällä erityisesti naisiin kohdistuvia kyseisen kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, edistämällä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, tukemalla vihreää siirtymää, edistämällä asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 11 alakohdassa asetettujen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista ja noudattamalla EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta ja digitaalista muutosta koskevaa tavoitetta; näin voidaan myötävaikuttaa taloudelliseen ja sosiaaliseen noususuuntaiseen lähentymiseen, palauttaa ja edistää unionin talouksien kestävää kasvua ja yhdentymistä, tukea laadukkaiden työpaikkojen luomista ja edistää unionin strategista riippumattomuutta ja avointa taloutta sekä luoda eurooppalaista lisäarvoa.

2.   Tämän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi tukivälineen erityistavoitteena on antaa jäsenvaltioille rahoitustukea niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyjen uudistusten ja investointien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseiseen erityistavoitteeseen pyritään tiiviissä ja avoimessa yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

5 artikla

Horisontaaliset periaatteet

1.   Tukivälineestä myönnettävää tukea ei saa käyttää korvaamaan toistuvia kansallisia talousarviomenoja, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, ja sen yhteydessä on noudatettava 9 artiklassa tarkoitettua unionin rahoituksen täydentävyyden periaatetta.

2.   Tukivälineestä tuetaan ainoastaan hankkeita, joissa noudatetaan "ei merkittävää haittaa" -periaatetta.

6 artikla

Euroopan unionin elpymisvälineestä peräisin olevat varat

1.   Asetuksen (EU) 2020/2094 1 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan tukivälineestä seuraavilla varoilla:

a)

asetuksen (EU) 2020/2094 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu enintään 312 500 000 000 euron määrä vuoden 2018 hintoina, joka on käytettävissä rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin, jollei asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 4 ja 7 kohdasta muuta johdu.

Kuten asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, kyseisiä määriä pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

b)

asetuksen (EU) 2020/2094 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu enintään 360 000 000 000 euron määrä vuoden 2018 hintoina, joka on käytettävissä jäsenvaltioiden lainatukeen tämän artiklan 14 ja 15 artiklan mukaisesti, jollei asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 5 kohdasta muuta johdu.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla määrillä voidaan kattaa myös menoja, jotka liittyvät tukivälineen hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, erityisesti selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, sidosryhmien kuulemisiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, mukaan lukien osallistavat julkisuus- ja tiedotustoimet ja unionin poliittisia prioriteetteja koskeva komission yhteisötiedotus, sikäli kuin prioriteetit liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin ja organisaation omiin tietotekniikkavälineisiin liittyviä menoja sekä kaikkia muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu tukivälineen hallinnoinnista. Menoilla voidaan kattaa myös kustannuksia, jotka aiheutuvat muista tukitoimista, kuten laadunvalvonnasta ja hankkeiden seurannasta kentällä, sekä vertaisneuvonnasta ja uudistusten ja investointien arviointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista.

7 artikla

Yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista peräisin olevat varat ja varojen käyttö

1.   Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä siirtää tukivälineen käyttöön, jollei yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 2021-2027 asiaankuuluvissa säännöksissä säädetyistä edellytyksistä muuta johdu. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti. Kyseiset varat on käytettävä yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

2.   Jäsenvaltiot voivat ehdottaa, että niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisällytetään arvioituina kustannuksina asetuksen (EU) 2021/240 7 artiklan mukaiseen tekniseen lisätukeen osoitetut maksut ja InvestEU-asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisen jäsenvaltio-osiota varten tarkoitetun käteismaksun määrä. Kyseiset kustannukset saavat olla enintään 4 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista, ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen asiaankuuluvien toimenpiteiden on oltava tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

8 artikla

Toteutus

Komissio hallinnoi tukivälinettä suoraan SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttyjen asiaankuuluvien sääntöjen, erityisesti varainhoitoasetuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (24) mukaisesti.

9 artikla

Täydentävyys ja täydentävä rahoitus

Tukivälineestä myönnettävä tuki täydentää muista unionin ohjelmista ja välineistä myönnettävää tukea. Uudistuksille ja investointihankkeille voidaan myöntää tukea muista unionin ohjelmista ja välineistä edellyttäen, että tällaisella tuella ei kateta samoja kustannuksia.

10 artikla

Toimenpiteet, joilla tukiväline kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan

1.   Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen maksusitoumusten tai maksujen keskeyttämisestä kokonaan tai osittain, jos neuvosto päättää SEUT 126 artiklan 8 tai 11 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi, paitsi jos se on todennut, että koko unionin talous on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (25) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa vakavassa taantumassa.

2.   Komissio voi tehdä neuvostolle ehdotuksen maksusitoumusten tai maksujen keskeyttämisestä kokonaan tai osittain seuraavissa tapauksissa:

a)

neuvosto hyväksyy samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä suositusta sillä perusteella, että jäsenvaltio on toimittanut riittämättömän korjaussuunnitelman;

b)

neuvosto hyväksyy samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä päätöstä, joissa todetaan, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia;

c)

komissio toteaa, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitettuja toimenpiteitä, ja sen seurauksena päättää olla hyväksymättä kyseiselle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamista;

d)

neuvosto päättää, että jäsenvaltio ei ole noudattanut asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitettua makrotalouden sopeutusohjelmaa tai toteuttanut SEUT 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä pyydettyjä toimenpiteitä.

Etusija annetaan maksusitoumusten keskeyttämiselle; maksut keskeytetään ainoastaan, kun pyritään toimien toteuttamiseen välittömästi ja kun vaatimuksia on merkittävästi laiminlyöty.

Maksujen keskeyttämistä koskevaa päätöstä sovelletaan maksupyyntöihin, jotka on toimitettu sen päivän jälkeen, jona päätös keskeyttämisestä tehtiin.

3.   Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission ehdotuksen maksusitoumusten keskeyttämistä koskevaksi päätökseksi, jollei se yhden kuukauden kuluessa komission ehdotuksen toimittamisesta hyväksy täytäntöönpanosäädöksellä päätöstä hylätä ehdotus määräenemmistöllä.

Maksusitoumusten keskeyttämistä sovelletaan maksusitoumuksiin sitä vuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä, jona päätös keskeyttämisestä hyväksyttiin.

Neuvosto hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta maksujen keskeyttämistä koskevasta komission ehdotuksesta.

4.   Maksusitoumusten tai maksujen keskeyttämisen on oltava laajuudeltaan ja tasoltaan oikeasuhteinen, ja siinä on noudatettava tasapuolista kohtelua jäsenvaltioiden välillä ja otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, erityisesti jäsenvaltion työttömyysaste ja köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen taso unionin keskiarvoon verrattuna ja keskeyttämisen vaikutus jäsenvaltion talouteen.

5.   Maksusitoumusten keskeyttäminen voi koskea enintään 25:tä prosenttia sitoumuksista tai 0,25:tä prosenttia nimellisestä bruttokansantuotteesta sen mukaan, kumpi on alhaisempi, seuraavissa tapauksissa:

a)

ensimmäinen 1 kohdassa tarkoitettu liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvä laiminlyönti;

b)

ensimmäinen 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mukaiseen korjaussuunnitelmaan liittyvä laiminlyönti;

c)

2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mukaiseen suositeltuun korjaavaan toimeen liittyvä laiminlyönti;

d)

ensimmäinen 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu laiminlyönti.

Jos laiminlyönnit jatkuvat, maksusitoumusten keskeytyksen taso voi ylittää ensimmäisessä alakohdassa asetetut enimmäisprosenttimäärät.

6.   Neuvosto kumoaa maksusitoumusten keskeyttämisen komission ehdotuksesta tämän artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä menettelyä noudattaen seuraavissa tapauksissa:

a)

liiallisia alijäämiä koskeva menettely jätetään lepäämään asetuksen (EY) N:o 1467/97 9 artiklan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt SEUT 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevan päätöksen;

b)

neuvosto on hyväksynyt asianomaisen jäsenvaltion toimittaman korjaussuunnitelman asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai liiallista epätasapainoa koskeva menettely jätetään lepäämään mainitun asetuksen 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mainitun asetuksen 11 artiklan mukaisesti;

c)

komissio on todennut, että jäsenvaltio on toteuttanut asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitettuja asianmukaisia toimenpiteitä;

d)

komissio on todennut, että asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaiset toimenpiteet toteuttaakseen asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman tai SEUT 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä pyydetyt toimenpiteet.

Sen jälkeen kun neuvosto on kumonnut maksusitoumusten keskeyttämisen, komissio voi tehdä jälleen aiemmin keskeytettyjä sitoumuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 4, 7 ja 9 kohdan soveltamista.

Neuvosto tekee päätöksen maksujen keskeyttämisen kumoamisesta komission ehdotuksesta 3 kohdan kolmannessa alakohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, kun tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt sovellettavat edellytykset täyttyvät.

7.   Komissio pitää Euroopan parlamentin ajan tasalla tämän artiklan täytäntöönpanosta. Erityisesti kun komissio tekee ehdotuksen 1 tai 2 kohdan nojalla, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja esittää yksityiskohtaista tietoa maksusitoumuksista ja maksuista, jotka voitaisiin keskeyttää.

Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi jäsennellyn vuoropuhelun yhteydessä pyytää komissiota keskustelemaan tämän artiklan soveltamisesta, jotta Euroopan parlamentti voi tuoda esiin näkemyksensä. Komissio ottaa Euroopan parlamentin esiin tuomat näkemykset asianmukaisesti huomioon.

Komissio toimittaa keskeyttämistä koskevan ehdotuksen tai tällaisen keskeyttämisen kumoamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viipymättä ehdotuksen antamisen jälkeen. Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota selvittämään ehdotuksensa perustelut.

8.   Komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä uudelleen tämän artiklan soveltamista. Se laatii tätä varten kertomuksen, jonka se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

9.   Jos unionin sosiaalinen ja taloudellinen tilanne muuttuu merkittävästi, komissio voi tehdä ehdotuksen tämän artiklan soveltamisen tarkastelemiseksi uudelleen tai Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää komissiota esittämään tällaisen ehdotuksen SEUT 225 tai 241 artiklan mukaisesti.

II LUKU

RAHOITUSOSUUS, JAKOMENETTELY, LAINAT JA UUDELLEENTARKASTELU

11 artikla

Enimmäisrahoitusosuus

1.   Kunkin jäsenvaltion enimmäisrahoitusosuus lasketaan seuraavasti:

a)

70 prosentin osalta 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä käyviksi hinnoiksi muunnettuna kunkin jäsenvaltion väestömäärän, käänteisen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen ja suhteellisen työttömyysasteen perusteella liitteessä II esitetyn menetelmän mukaisesti;

b)

30 prosentin osalta 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä käyviksi hinnoiksi muunnettuna väestömäärän, käänteisen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen ja samassa suhteessa reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen vuonna 2020 ja reaalisen bruttokansantuotteen aggregoidun muutoksen vuosina 2020–2021 perusteella liitteessä III esitetyn menetelmän mukaisesti. Reaalisen bruttokansantuotteen muutos vuonna 2020 ja reaalisen bruttokansantuotteen aggregoitu muutos vuosina 2020–2021 perustuvat komission syksyn 2020 ennusteisiin.

2.   Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan mukaista enimmäisrahoitusosuuden laskelmaa päivitetään kunkin jäsenvaltion osalta 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä korvaamalla komission syksyn 2020 ennusteiden tiedot reaalisen bruttokansantuotteen muutoksesta vuonna 2020 ja reaalisen bruttokansantuotteen aggregoidusta muutoksesta vuosina 2020–2021 saaduilla toteutuneilla luvuilla.

12 artikla

Rahoitusosuuksien jakaminen

1.   Kukin jäsenvaltio voi esittää 11 artiklassa tarkoitetun enimmäisrahoitusosuutensa puitteissa pyynnön elpymis- ja palautumissuunnitelmansa täytäntöönpanemiseksi.

2.   Komissio asettaa saataville 31 päivään joulukuuta 2022 saakka 70 prosenttia 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä käyviksi hinnoiksi muunnettuna.

3.   Komissio asettaa saataville 1 päivänä tammikuuta 2023 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2023 päättyvälle ajanjaksolle 30 prosenttia 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä käyviksi hinnoiksi muunnettuna.

4.   Edellä olevien 2 ja 3 kohdan mukaiset määrärahat eivät rajoita 6 artiklan 2 kohdan soveltamista.

13 artikla

Ennakkomaksut

1.   Edellyttäen, että neuvosto hyväksyy 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021, ja jos jäsenvaltio sitä pyytää elpymis- ja palautumissuunnitelmansa toimittamisen yhteydessä, komissio suorittaa ennakkomaksun, jonka määrä on enintään 13 prosenttia 20 artiklan 2 kohdassa säädetystä rahoitusosuudesta ja soveltuvissa tapauksissa enintään 13 prosenttia 20 artiklan 3 kohdassa säädetystä lainasta. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 116 artiklan 1 kohdassa säädetään, komissio suorittaa maksun mahdollisuuksien mukaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt 23 artiklassa tarkoitetun oikeudellisen sitoumuksen.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ennakkomaksujen yhteydessä 20 artiklan 5 kohdan a alakohdan tai h alakohdan mukaisesti maksettavia rahoitusosuuksia ja soveltuvissa tapauksissa lainaa mukautetaan suhteellisesti.

3.   Jos tämän artiklan 1 kohdan mukaisen rahoitusosuuden ennakkomaksun määrä ylittää 13 prosenttia 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketusta enimmäisrahoitusosuudesta 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä, seuraavaa 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksyttyä maksua ja tarvittaessa seuraavia maksuja vähennetään, kunnes liiallinen määrä on kuitattu. Jos jäljellä olevat maksut ovat riittämättömiä, liiallinen määrä palautetaan.

14 artikla

Lainat

1.   Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä myöntää asianomaiselle jäsenvaltiolle lainaa sen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten 31 päivään joulukuuta 2023 saakka.

2.   Jäsenvaltio voi hakea lainatukea, kun se toimittaa 18 artiklassa tarkoitetun elpymis- ja palautumissuunnitelman tai eri ajankohtana 31 päivään elokuuta 2023 saakka. Jälkimmäisessä tapauksessa hakemukseen on liitettävä tarkistettu elpymis- ja palautumissuunnitelma, johon sisältyy täydentäviä välitavoitteita ja tavoitteita.

3.   Jäsenvaltion lainatukihakemuksessa on esitettävä:

a)

lainatuen syyt, jotka perustellaan lisäuudistuksiin ja -investointeihin liittyvillä suuremmilla rahoitustarpeilla;

b)

lisäuudistukset ja -investoinnit 18 artiklan mukaisesti;

c)

asianomaisen elpymis- ja palautumissuunnitelman korkeammat kustannukset verrattuna elpymis- ja palautumissuunnitelmalle 20 artiklan 4 kohdan a tai b alakohdan nojalla osoitettuihin rahoitusosuuksiin.

4.   Asianomaisen jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmalle myönnettävä lainatuki ei saa olla suurempi kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman, sellaisena kuin se on tarvittaessa tarkistettuna, kokonaiskustannusten ja 11 artiklassa tarkoitetun enimmäisrahoitusosuuden välinen erotus.

5.   Kullekin jäsenvaltiolle myönnettävän lainatuen enimmäismäärä saa olla enintään 6,8 prosenttia maan bruttokansantulosta vuonna 2019 käypinä hintoina.

6.   Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, lainatuen määrää voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa korottaa käytettävissä olevien varojen puitteissa.

7.   Laina maksetaan erissä edellyttäen, että välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu 20 artiklan 5 kohdan h alakohdan mukaisesti.

8.   Komissio arvioi lainatukihakemuksen 19 artiklan mukaisesti. Neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta täytäntöönpanopäätöksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaa on tarvittaessa muutettava vastaavasti.

15 artikla

Lainasopimus

1.   Ennen lainasopimuksen tekemistä asianomaisen jäsenvaltion kanssa komissio arvioi,

a)

ovatko lainatukihakemuksen perustelut ja lainatuen määrä kohtuulliset ja uskottavat suhteessa lisäuudistuksiin ja -investointeihin; ja

b)

täyttävätkö lisäuudistukset ja -investoinnit 19 artiklan 3 kohdassa asetetut kriteerit.

2.   Jos komissio katsoo, että lainatukihakemus täyttää 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit ja kun 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu neuvoston täytäntöönpanopäätös on hyväksytty, komissio tekee lainasopimuksen asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Lainasopimuksen on sisällettävä varainhoitoasetuksen 220 artiklan 5 kohdassa säädettyjen seikkojen lisäksi seuraavat seikat:

a)

lainan määrä euroina, mukaan lukien soveltuvissa tapauksissa 13 artiklan mukaisesti ennakkorahoitetun lainan määrä;

b)

keskimääräinen maturiteetti; varainhoitoasetuksen 220 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta tähän maturiteettiin;

c)

hinnoittelukaava ja lainan saatavuusaika;

d)

nostoerien enimmäismäärä ja takaisinmaksuaikataulu;

e)

muut seikat, jotka ovat tarpeen lainan toteuttamiseksi asianomaisten uudistusten ja investointihankkeiden osalta 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti.

3.   Varainhoitoasetuksen 220 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti tukea saavat jäsenvaltiot maksavat tässä artiklassa tarkoitettuja lainoja varten lainatuista varoista aiheutuvat kustannukset.

4.   Komissio vahvistaa tarvittavat järjestelyt tämän artiklan mukaisesti myönnettyihin lainoihin liittyvien lainanantotoimien hallinnoimiseksi.

5.   Tämän artiklan mukaisesti myönnetystä lainasta hyötyvän jäsenvaltion on avattava erillinen tili saadun lainan hallinnointia varten. Sen on myös siirrettävä lainan erääntyvä pääoma ja korot komission ilmoittamalle tilille 4 kohdan mukaisesti käyttöön otettujen järjestelyjen mukaisesti kaksikymmentä pankkipäivää ennen kyseistä eräpäivää.

16 artikla

Tarkastelukertomus

1.   Komissio toimittaa 31 päivään heinäkuuta 2022 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastelukertomuksen tukivälineen täytäntöönpanosta.

2.   Tarkastelukertomuksessa on esitettävä seuraavat seikat:

a)

arvio siitä, missä määrin elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano on tämän asetuksen soveltamisalan mukainen ja myötävaikuttaa tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin 3 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettujen kuuden pilarin mukaisesti, myös siitä, kuinka elpymis- ja palautumissuunnitelmilla torjutaan naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa;

b)

määrällinen arvio siitä, missä määrin elpymis- ja palautumissuunnitelmat edistävät

i)

ilmastotavoitetta, jonka osuus on vähintään 37 prosenttia,

ii)

digitaalista tavoitetta, jonka osuus on vähintään 20 prosenttia,

iii)

3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria;

c)

elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon tilanne sekä huomautukset ja ohjeistus jäsenvaltioille ennen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua elpymis- ja palautumissuunnitelmien päivittämistä.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tarkastelukertomusta laatiessaan komissio ottaa huomioon 30 artiklassa tarkoitetun tulostaulun, 27 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden raportit ja muut asiaankuuluvat tiedot elpymis- ja palautumissuunnitelmien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta sellaisina kuin ne ovat saatavilla 24 artiklassa tarkoitetuista maksu-, keskeyttämis- ja irtisanomismenettelyistä.

4.   Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi pyytää komissiota esittelemään tarkastelukertomuksen tärkeimmät havainnot 26 artiklassa tarkoitetun elpymis- ja palautumisvuoropuhelun yhteydessä.

III LUKU

ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAT

17 artikla

Tukikelpoisuus

1.   Jäsenvaltioiden on 3 artiklassa vahvistetun soveltamisalan puitteissa ja 4 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti laadittava kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat. Kyseisissä suunnitelmissa on esitettävä asianomaisen jäsenvaltion uudistus- ja investointiohjelma. Elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, jotka voivat saada rahoitusta tukivälineestä, on sisällyttävä toimenpiteitä uudistusten ja julkisten investointien toteuttamiseksi kattavan ja johdonmukaisen paketin puitteissa, johon voi sisältyä myös julkisia ohjelmia, joilla pyritään kannustamaan yksityisiin investointeihin.

2.   Toimenpiteet, jotka on aloitettu 1 päivänä helmikuuta 2020 tai sen jälkeen, ovat tukikelpoisia edellyttäen, että ne täyttävät tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset.

3.   Elpymis- ja palautumissuunnitelman on muodostettava johdonmukainen kokonaisuus EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen asiaankuuluvien maakohtaisten haasteiden ja painopisteiden sekä neuvoston uusimmassa suosituksessa euroalueen talouspolitiikasta jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, yksilöityjen haasteiden ja painopisteiden kanssa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien on oltava johdonmukaisia myös niiden tietojen kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet EU-ohjausjakson mukaisiin kansallisiin uudistusohjelmiin, asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisiin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa ja niiden päivityksiin, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, jäljempänä 'oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva asetus', mukaisen alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin, nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmiin sekä unionin rahastojen mukaisiin kumppanuussopimuksiin ja toimenpideohjelmiin.

4.   Elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on noudatettava 5 artiklassa vahvistettuja horisontaalisia periaatteita.

5.   Jos jäsenvaltio on vapautettu seurannasta ja arvioinnista EU-ohjausjakson yhteydessä asetuksen (EU) N:o 472/2013 12 artiklan nojalla tai jos se on asetuksen (EY) N:o 332/2002 mukaisen seurannan kohteena, tätä asetusta on sovellettava asianomaiseen jäsenvaltioon suhteessa niihin haasteisiin ja painopisteisiin, jotka on yksilöity kyseisissä asetuksissa vahvistetuissa toimenpiteissä.

18 artikla

Elpymis- ja palautumissuunnitelma

1.   Jäsenvaltion, joka haluaa saada rahoitusosuuden 12 artiklan mukaisesti, on toimitettava komissiolle 17 artiklan 1 kohdassa määritelty elpymis- ja palautumissuunnitelma.

2.   Sen jälkeen kun komissio asettaa saataville 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määrän, jäsenvaltio voi päivittää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun elpymis- ja palautumissuunnitelman siten, että siinä otetaan huomioon 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettu päivitetty rahoitusosuuden enimmäismäärä, ja toimittaa päivitetyn suunnitelman.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion esittämä elpymis- ja palautumissuunnitelma voidaan toimittaa yhtenä yhtenäisenä asiakirjana yhdessä kansallisen uudistusohjelman kanssa, ja se on pääsääntöisesti toimitettava virallisesti viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Jäsenvaltiot voivat toimittaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaluonnoksen edellisen vuoden lokakuun 15 päivästä alkaen.

4.   Elpymis- ja palautumissuunnitelma on perusteltava asianmukaisesti. Siinä on esitettävä erityisesti seuraavat seikat:

a)

selvitys siitä, kuinka elpymis- ja palautumissuunnitelma siihen sisältyvät toimenpiteet huomioon ottaen tarjoaa kattavan ja riittävän tasapainoisen ratkaisun jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen ja näin tukee asianmukaisesti kaikkia 3 artiklassa tarkoitettuja pilareita ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet;

b)

selvitys siitä, kuinka elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin, mukaan lukien niiden julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja soveltuvissa tapauksissa asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetuissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai muissa komission EU-ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä;

c)

yksityiskohtainen selvitys siitä, kuinka elpymis- ja palautumissuunnitelma lujittaa asianomaisen jäsenvaltion kasvupotentiaalia, työpaikkojen syntymistä sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä muun muassa edistämällä lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja, sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja siten lisää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa;

d)

selvitys siitä, kuinka elpymis- ja palautumissuunnitelmassa varmistetaan, että elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille ("ei merkittävää haittaa" -periaate);

e)

laadullinen selvitys siitä, mikä merkitys elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä odotetaan olevan vihreän siirtymän, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamisen kannalta ja ovatko ne määrältään vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista liitteessä VI esitetyn ilmastonseurantaan sovelletun menetelmän perusteella; kyseistä menetelmää on käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VI lueteltuun tukitoimialaan; ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan nostaa enintään 3 prosenttiin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa selvitetyllä tavalla;

f)

selvitys siitä, mikä merkitys elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä odotetaan olevan digitaalisen muutoksen tai siitä johtuvien haasteiden kannalta ja ovatko ne määrältään vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista liitteessä VII esitetyn digitaalisten toimien seurantaa koskevan menetelmän perusteella; kyseistä menetelmää on käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VII lueteltuun tukitoimialaan; digitaalisiin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan nostaa yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään niiden vaikutusta digitaalisiin tavoitteisiin;

g)

tarvittaessa digitaalisiin valmiuksiin ja yhteyksiin tehtävien investointien osalta yhteisiin objektiivisiin kriteereihin perustuva turvallisuutta koskeva itsearviointi, jossa yksilöidään mahdolliset turvallisuusongelmat ja esitetään yksityiskohtaisesti, kuinka nämä ongelmat ratkaistaan asiaa koskevan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi;

h)

tieto siitä, sisältävätkö elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet rajatylittäviä tai useita maita kattavia hankkeita;

i)

suunnitellut välitavoitteet, tavoitteet ja alustava toteutusaikataulu uudistuksille ja investoinneille, jotka on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivä elokuuta 2026;

j)

suunnitellut investointihankkeet ja niihin liittyvä investointikausi;

k)

toimitetun elpymis- ja palautumissuunnitelman kattamien uudistusten ja investointien arvioidut kokonaiskustannukset, jäljempänä myös 'elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset', perusteluineen sekä selvitys siitä, ovatko ne kustannustehokkuusperiaatteen mukaisia ja oikeassa suhteessa odotettuun kansalliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen vaikutukseen;

l)

tarvittaessa tiedot jo myönnetystä tai suunnitellusta unionin rahoituksesta;

m)

mahdollisesti tarvittavat liitännäistoimenpiteet;

n)

elpymis- ja palautumissuunnitelman johdonmukaisuuden perustelut ja selvitys sen yhdenmukaisuudesta 17 artiklassa tarkoitettujen periaatteiden, suunnitelmien ja ohjelmien kanssa;

o)

selvitys siitä, kuinka elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden odotetaan edistävän sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä kyseisten tavoitteiden valtavirtaistamista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden 2 ja 3 sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 5 ja tarvittaessa sukupuolten tasa-arvoa koskevan kansallisen strategian mukaisesti;

p)

asianomaisen jäsenvaltion järjestelyt elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta seurantaa ja täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien ehdotetut välitavoitteet ja tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit;

q)

elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelua ja soveltuvissa tapauksissa täytäntöönpanoa varten tiivistelmä kansallisen lainsäädännön mukaisesti toteutetusta paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessista sekä selvitys siitä, kuinka sidosryhmiltä saadut tiedot on otettu elpymis- ja palautumissuunnitelmassa huomioon;

r)

selvitys jäsenvaltion järjestelmästä, jonka avulla voidaan ehkäistä, havaita ja korjata tukivälineestä myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, ja järjestelyistä, joilla pyritään välttämään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista;

s)

tarvittaessa 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut lainatukihakemus ja täydentävät välitavoitteet sekä niiden osatekijät; ja

t)

kaikki muut merkitykselliset tiedot.

5.   Jäsenvaltiot voivat elpymis- palautumissuunnitelmiaan valmistellessaan pyytää komissiolta hyvien käytänteiden vaihtoa, jotta ehdotuksia esittävät jäsenvaltiot voivat hyödyntää muiden jäsenvaltioiden kokemuksia. Jäsenvaltiot voivat myös pyytää teknistä tukea teknisen tuen välineestä. Jäsenvaltioita kannustetaan edistämään synergioita muiden jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien kanssa.

19 artikla

Komission arviointi

1.   Komissio arvioi jäsenvaltion 18 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti toimittaman elpymis- ja palautumissuunnitelman tai tapauksen mukaan kyseisen suunnitelman päivityksen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on virallisesti toimitettu, ja tekee ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio toimii kyseistä arviointia tehdessään tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Komissio voi esittää huomautuksia tai pyytää lisätietoja. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava pyydetyt lisätiedot, ja se voi tarvittaessa tarkistaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, myös sen jälkeen, kun elpymis- ja palautumissuunnitelma on virallisesti toimitettu. Asianomainen jäsenvaltio ja komissio voivat sopia arvioinnin määräajan pidentämisestä kohtuullisella ajanjaksolla, jos se on tarpeen.

2.   Arvioidessaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja määrittäessään asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnettävää määrää komissio ottaa huomioon asianomaista jäsenvaltiota koskevat analyyttiset tiedot, jotka ovat saatavilla EU-ohjausjakson yhteydessä, sekä kyseisen jäsenvaltion esittämät 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut perustelut ja seikat sekä kaikki muut merkitykselliset tiedot, kuten erityisesti kyseisen jäsenvaltion kansalliseen uudistusohjelmaan ja kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevan asetuksen mukaisiin alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin ja nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmiin sisältyvät tiedot ja tarvittaessa teknisen tuen välineen kautta saadut teknistä tukea koskevat tiedot.

3.   Komissio arvioi elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta ja ottaa tätä varten huomioon seuraavat kriteerit, joita se soveltaa liitteen V mukaisesti:

Merkityksellisyys:

a)

tarjoaako elpymis- ja palautumissuunnitelma kattavan ja riittävän tasapainoisen ratkaisun taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen ja tukeeko se näin asianmukaisesti kaikkia 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja rahoitusosuuden;

b)

onko odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja soveltuvissa tapauksissa asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetuissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai muissa komission EU-ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä;

c)

onko odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma edistää tuloksellisesti jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumista ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa muun muassa edistämällä lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa;

d)

onko odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa varmistetaan, että siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille ("ei merkittävää haittaa" -periaate); komissio antaa jäsenvaltioille tätä koskevaa teknistä ohjeistusta;

e)

sisältääkö elpymis- ja palautumissuunnitelma toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista, ja ovatko ne määrältään vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista liitteessä VI esitetyn ilmastoseurantaan sovelletun menetelmän perusteella; kyseistä menetelmää on käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VI lueteltuun tukitoimialaan; ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan komission suostumuksella nostaa enintään 3 prosenttiin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin;

f)

sisältääkö elpymis- ja palautumissuunnitelma toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista, ja ovatko ne määrältään vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista liitteessä VII esitetyn digitaalisten toimien seurantaa koskevan menetelmän perusteella; kyseistä menetelmää on käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VII lueteltuun tukitoimialaan; digitaalisiin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan nostaa yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään niiden vaikutusta digitaalisiin tavoitteisiin;

Vaikuttavuus:

g)

onko odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa pysyviä vaikutuksia asianomaisessa jäsenvaltiossa;

h)

onko odotettavissa, että asianomaisten jäsenvaltioiden ehdottamat järjestelyt takaavat elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunniteltujen aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden sekä niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellisen seurannan ja toteuttamisen;

Tehokkuus:

i)

ovatko jäsenvaltion toimittamat elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut kohtuulliset ja uskottavat ja ovatko ne kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin;

j)

onko odotettavissa, että asianomaisen jäsenvaltion ehdottamien järjestelyjen avulla voidaan ehkäistä, havaita ja korjata tukivälineestä myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, mukaan lukien järjestelyt, joilla pyritään välttämään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista;

Johdonmukaisuus:

k)

sisältyykö elpymis- ja palautumissuunnitelmaan toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.

4.   Jos asianomainen jäsenvaltio on pyytänyt 14 artiklassa tarkoitettua lainaa, komissio arvioi, täyttääkö lainahakemus 15 artiklan 1 kohdassa säädetyt kriteerit ja erityisesti täyttävätkö lisäuudistukset ja -investoinnit, joiden osalta kyseinen hakemus tehtiin, 3 kohdan arviointikriteerit.

5.   Jos komissio antaa elpymis- ja palautumissuunnitelmasta kielteisen arvion, se toimittaa asianmukaisesti perustellun arvion 1 kohdassa säädetyssä määräajassa.

6.   Komissio voi käyttää asiantuntijoita apuna jäsenvaltioiden toimittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnissa.

20 artikla

Komission ehdotus ja neuvoston täytäntöönpanopäätös

1.   Neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta täytäntöönpanopäätöksellä arvion, joka koskee jäsenvaltion 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa tai tapauksen mukaan 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamaa suunnitelman päivitystä.

2.   Jos komission arvio jäsenvaltion esittämästä elpymis- ja palautumissuunnitelmasta on myönteinen, komission ehdotuksessa neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi vahvistetaan uudistukset ja investointihankkeet, jotka jäsenvaltion on toteutettava, sekä niiden välitavoitteet ja tavoitteet ja 11 artiklan mukaisesti lasketut rahoitusosuudet.

3.   Jos asianomainen jäsenvaltio pyytää lainatukea, komission ehdotuksessa neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi vahvistetaan myös 14 artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitettu lainatuen määrä sekä lisäuudistukset ja investointihankkeet, jotka kyseisen lainan piiriin kuuluvan jäsenvaltion on määrä toteuttaa, mukaan lukien täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus on määriteltävä asianomaisen jäsenvaltion ehdottaman 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti arvioidun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten perusteella. Rahoitusosuuden määrä vahvistetaan seuraavasti:

a)

jos elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi 19 artiklan 3 kohdassa säädetyt kriteerit ja elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin kyseiselle jäsenvaltiolle 11 artiklan mukaisesti laskettu enimmäisrahoitusosuus, asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnettävä rahoitusosuus on yhtä suuri kuin 11 artiklan mukaisesti kyseiselle jäsenvaltiolle lasketun enimmäisrahoitusosuuden kokonaismäärä;

b)

jos elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi 19 artiklan 3 kohdassa säädetyt kriteerit ja elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on pienempi kuin kyseiselle jäsenvaltiolle 11 artiklan mukaisesti laskettu enimmäisrahoitusosuus, jäsenvaltiolle myönnettävä rahoitusosuus on yhtä suuri kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä;

c)

jos elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä tyydyttävästi 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjä kriteerejä, asianomaiselle jäsenvaltiolle ei myönnetä rahoitusosuutta.

5.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa komission ehdotuksessa säädetään myös seuraavista:

a)

rahoitusosuus, joka maksetaan erissä sen jälkeen, kun jäsenvaltio on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet;

b)

rahoitusosuus ja tapauksen mukaan lainatuen määrä, joka maksetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymisen jälkeen 13 artiklan mukaisesti ennakkomaksuna;

c)

uudistusten ja investointihankkeiden kuvaus sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä;

d)

määräaika, jonka on oltava viimeistään 31 päivä elokuuta 2026 ja johon mennessä sekä investointihankkeiden että uudistusten lopulliset välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettava;

e)

elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt ja -aikataulu, mukaan lukien tarvittaessa 22 artiklan noudattamisen edellyttämät toimenpiteet;

f)

suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista koskevat asiaankuuluvat indikaattorit;

g)

järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot; ja

h)

tarvittaessa lainan määrä, joka maksetaan erissä, ja täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet, jotka liittyvät lainan maksamiseen.

6.   Edellä olevan 5 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä ja -aikataulua, 5 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä asiaankuuluvia indikaattoreita, järjestelyjä, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä 5 kohdan g alakohdassa tarkoitetut taustatiedot, ja tarvittaessa 5 kohdan h alakohdassa tarkoitetun lainan maksamiseen liittyviä täydentäviä välitavoitteita ja -tavoitteita on täsmennettävä operatiivisissa järjestelyissä, josta asianomainen jäsenvaltio ja komissio sopivat sen jälkeen, kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös on hyväksytty.

7.   Neuvosto hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanopäätökset pääsääntöisesti neljän viikon kuluessa komission ehdotuksen antamisesta.

8.   Neuvosto muuttaa komission ehdotuksesta 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyä täytäntöönpanopäätöstään 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketun päivitetyn enimmäisrahoitusosuuden sisällyttämiseksi siihen ilman aiheetonta viivytystä.

21 artikla

Jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttaminen

1.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi enää pysty toteuttamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja saavuttamaan siihen liittyviä välitavoitteita ja tavoitteita joko osittain tai lainkaan, asianomainen jäsenvaltio voi esittää komissiolle perustellun pyynnön siitä, että komissio antaa ehdotuksen 20 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen neuvoston täytäntöönpanopäätösten muuttamiseksi tai korvaamiseksi. Jäsenvaltio voi tätä varten esittää joko muutetun tai kokonaan uuden elpymis- ja palautumissuunnitelman. Jäsenvaltiot voivat pyytää tällaisen ehdotuksen valmistelemiseen teknistä tukea teknisen tuen välineestä.

2.   Jos komissio katsoo, että asiaankuuluvan elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttaminen on asianomaisen jäsenvaltion esittämien perustelujen nojalla aiheellista, se arvioi muutetun tai uuden elpymis- ja palautumissuunnitelman 19 artiklan mukaisesti ja antaa ehdotuksen uudeksi neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on virallisesti esitetty. Asianomainen jäsenvaltio ja komissio voivat sopia kyseisen määräajan pidentämisestä kohtuullisella ajanjaksolla, jos se on tarpeen. Neuvosto hyväksyy uuden täytäntöönpanopäätöksen pääsääntöisesti neljän viikon kuluessa komission ehdotuksen antamisesta.

3.   Jos komissio katsoo, että asiaankuuluvan elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttaminen ei ole asianomaisen jäsenvaltion esittämien perustelujen nojalla aiheellista, se hylkää pyynnön 2 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa annettuaan ensin asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa yhden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta.

IV LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Jäsenvaltioiden, jotka saavat tai lainaavat tukivälineestä varoja, on tukivälinettä täytäntöön pannessaan toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tukivälineestä tuettuihin toimenpiteisiin liittyvä varojen käyttö on sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaista erityisesti petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen osalta. Jäsenvaltioiden on tätä varten varmistettava vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä ja aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen määrien takaisinperintä. Jäsenvaltiot voivat käyttää tavanomaisia kansallisia talousarviohallinnon järjestelmiään.

2.   Edellä 15 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa on määrättävä seuraavista jäsenvaltioiden velvoitteista:

a)

niiden on tarkastettava säännöllisesti, että myönnetty rahoitus on käytetty asianmukaisesti kaikkien sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja että elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteet on toteutettu asianmukaisesti kaikkien sovellettavien sääntöjen mukaisesti, erityisesti petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen osalta;

b)

niiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten, lahjonnan ja varainhoitoasetuksen 61 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyjen eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi ja ryhdyttävä oikeudellisiin toimiin väärään tarkoitukseen käytettyjen varojen takaisinperimiseksi, myös elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta;

c)

niiden on liitettävä maksupyyntöön

i)

johdon vahvistuslausuma siitä, että varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa, että maksupyynnön yhteydessä toimitetut tiedot ovat täydelliset, paikkansapitävät ja luotettavat ja että käytössä olevat valvontajärjestelmät antavat riittävät takeet siitä, että varoja on hallinnoitu kaikkien sovellettavien sääntöjen ja erityisesti eturistiriitojen välttämistä, petosten ehkäisemistä, lahjontaa ja päällekkäistä rahoitusta tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista koskevien sääntöjen mukaisesti moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen; ja

ii)

yhteenveto suoritetuista tarkastuksista, mukaan lukien havaitut puutteet ja mahdolliset toteutetut korjaavat toimet;

d)

niiden on tarkastusta ja valvontaa varten sekä vertailukelpoisten tietojen tarjoamiseksi elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteisiin liittyvien varojen käytöstä kerättävä ja asetettava käyttöön seuraavien standardoitujen luokkien tiedot:

i)

varojen lopullisen saajan nimi;

ii)

toimeksisaajan ja alihankkijan nimi, jos varojen lopullinen saaja on hankintaviranomainen julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

iii)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (26) 3 artiklan 6 alakohdassa määritellyn varojen saajan tai toimeksisaajan tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan (tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien) etunimi (etunimet), sukunimi (sukunimet) ja syntymäaika;

iv)

luettelo elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä sekä kyseisten toimenpiteiden julkisen rahoituksen kokonaismäärä siten, että ilmoitetaan tukivälineestä ja muista unionin rahastoista maksettujen varojen määrä;

e)

niiden on valtuutettava nimenomaisesti komissio, OLAF, tilintarkastustuomioistuin ja tarvittaessa EPPO käyttämään varainhoitoasetuksen 129 artiklan 1 kohdassa säädettyjä oikeuksiaan ja asetettava kaikille elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteitä varten maksettujen varojen lopullisille saajille tai kaikille muille niiden täytäntöönpanoon osallistuville henkilöille tai yhteisöille velvoitteita antaa komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja tarvittaessa EPPOlle nimenomainen valtuutus käyttää niiden varainhoitoasetuksen 129 artiklan 1 kohdassa säädettyjä oikeuksia sekä asetettava vastaavia velvoitteita kaikille maksettujen varojen lopullisille saajille;

f)

niiden on säilytettävä tietoja varainhoitoasetuksen 132 artiklan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltiot ja komissio käsittelevät tämän artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ainoastaan 15 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten täytäntöönpanoon liittyvään varainkäyttöön liittyvien vastuuvapaus-, tarkastus- ja valvontamenettelyjen toteuttamista varten ja niiden keston ajan. Tukivälineestä on SEUT 319 artiklan mukaisen komissiota koskevan vastuuvapausmenettelyn puitteissa raportoitava varainhoitoasetuksen 247 artiklassa tarkoitetun integroidun talous- ja vastuuvelvollisuusraportoinnin yhteydessä ja erityisesti erikseen vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa.

4.   Komissio asettaa jäsenvaltioiden saataville integroidun ja yhteentoimivan tieto- ja seurantajärjestelmän, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline ja jonka avulla merkityksellistä dataa voidaan käyttää ja analysoida, jotta jäsenvaltiot voivat ottaa kyseisen järjestelmän yleisesti käyttöön muun muassa teknisen tuen välineen tuella.

5.   Edellä 15 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa on myös määrättävä komission oikeudesta vähentää vastaavassa suhteessa tukivälineestä myönnettävää tukea ja periä takaisin kaikki unionin talousarvioon maksettavat määrät tai pyytää lainan ennenaikaista takaisinmaksua, jos kyse on unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai eturistiriidoista, joita jäsenvaltio ei ole korjannut, tai jos tällaisista sopimuksista johtuvaa velvoitetta rikotaan vakavasti.

Päättäessään takaisinperinnän määrästä ja vähennyksestä tai ennenaikaisesti takaisin maksettavasta määrästä komissio noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja ottaa huomioon unionin taloudellisia etuja vahingoittavan petoksen, lahjonnan ja eturistiriitojen tai velvoitteen rikkomisen vakavuuden. Jäsenvaltiolle on annettava mahdollisuus esittää huomautuksensa ennen tuen vähentämistä tai ennenaikaisen takaisinmaksun pyytämistä.

23 artikla

Rahoitusosuuden sitominen

1.   Neuvoston hyväksyttyä 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen komissio tekee asianomaisen jäsenvaltion kanssa sopimuksen, joka muodostaa varainhoitoasetuksessa tarkoitetun yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen. Oikeudellinen sitoumus ei saa minkään jäsenvaltion osalta olla suurempi kuin 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu rahoitusosuus vuosiksi 2021 ja 2022 eikä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivitetty rahoitusosuus vuodeksi 2023.

2.   Talousarviositoumukset voivat perustua kokonaissitoumuksiin, ja tarvittaessa ne voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

24 artikla

Rahoitusosuuksien ja lainojen maksamista ja keskeyttämistä ja niitä koskevien sopimusten irtisanomista koskevat säännöt

1.   Tässä artiklassa tarkoitetut rahoitusosuuksien ja tapauksen mukaan lainan maksut asianomaiselle jäsenvaltiolle suoritetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026 talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa.

2.   Kun 20 artiklan mukaisesti hyväksytyssä elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt asiaankuuluvat sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle rahoitusosuuden ja tarvittaessa lainan maksamista koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö. Jäsenvaltiot voivat esittää tällaisia maksupyyntöjä komissiolle kahdesti vuodessa.

3.   Komissio arvioi alustavasti ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, onko 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä asetetut asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet saavutettu tyydyttävästi. Välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen edellyttää, että asianomainen jäsenvaltio ei ole kumonnut aiemmin tyydyttävästi saavutettuihin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut operatiiviset järjestelyt. Asiantuntijat voivat avustaa komissiota.

4.   Jos komissio antaa myönteisen alustavan arvion asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta, se toimittaa havaintonsa talous- ja rahoituskomitealle ja pyytää siltä lausuntoa asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta. Komissio ottaa talous- ja rahoituskomitean lausunnon huomioon arvioinnissaan.

5.   Jos komissio antaa myönteisen arvion, se tekee ilman aiheetonta viivytystä päätöksen, jolla hyväksytään rahoitusosuuden ja tapauksen mukaan lainan maksaminen varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tällainen päätös hyväksytään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.   Jos komissio toteaa 5 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella, että 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä asetettuja välitavoitteita ja tavoitteita ei ole saavutettu tyydyttävästi, rahoitusosuuden ja tapauksen mukaan lainan maksaminen keskeytetään joko kokonaan tai osittain. Asianomainen jäsenvaltio voi esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa komission arvioinnin tiedoksiantamisesta.

Keskeytys lopetetaan vasta, kun asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen.

7.   Varainhoitoasetuksen 116 artiklan 2 kohdasta poiketen maksuajan kuluminen alkaa päivästä, jona asianomaiselle jäsenvaltiolle annetaan tiedoksi tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettu päätös, jolla hyväksytään maksaminen, tai tämän artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu maksamisen keskeytyksen lopettaminen.

8.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä kuuden kuukauden kuluessa keskeytyksen alkamisesta, komissio vähentää rahoitusosuuden ja tapauksen mukaan lainan määrää vastaavassa suhteessa annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta.

9.   Jos asianomainen jäsenvaltio ei ole saavuttanut konkreettista edistymistä minkään asiaankuuluvan välitavoitteen tai tavoitteen suhteen 18 kuukauden kuluessa 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen hyväksymisestä, komissio irtisanoo 15 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sopimukset ja vapauttaa rahoitusosuuden määrän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 14 artiklan 3 kohdan soveltamista. Mahdolliset 13 artiklan mukaiset ennakkomaksut peritään takaisin kokonaisuudessaan. Komissio tekee 15 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten irtisanomista ja tarvittaessa ennakkomaksujen takaisinperintää koskevan päätöksen annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on antanut tiedoksi arvionsa, jonka mukaan konkreettista edistymistä ei ole saavutettu.

10.   Poikkeuksellisissa olosuhteissa päätöksen, jolla hyväksytään rahoitusosuuden ja tapauksen mukaan lainan maksaminen 5 kohdan mukaisesti, tekemistä voidaan lykätä enintään kolmella kuukaudella.

V LUKU

INSTITUTIONAALISET SÄÄNNÖKSET

25 artikla

Avoimuus

1.   Komissio toimittaa jäsenvaltioiden virallisesti toimittamat elpymis- ja palautumissuunnitelmat ja komission julkistamat ehdotukset 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi neuvoston täytäntöönpanopäätöksiksi yhtäaikaisesti ja yhtäläisin ehdoin Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman aiheetonta viivytystä.

2.   Komission neuvostolle tai sen valmisteluelimille tämän asetuksen tai sen täytäntöönpanon yhteydessä toimittamat tiedot on asetettava yhtäaikaisesti Euroopan parlamentin saataville tarvittaessa luottamuksellisuusjärjestelyjä soveltaen. Asiaa koskevat neuvoston valmisteluelimissä käytyjen keskustelujen tulokset on jaettava Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kanssa.

3.   Asianomainen jäsenvaltio voi pyytää komissiota poistamaan arkaluonteisia tai luottamuksellisia tietoja, joiden luovuttaminen vaarantaisi jäsenvaltion yleisen edun. Tällaisessa tapauksessa komissio pitää yhteyttä Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon selvittääkseen, kuinka poistetut tiedot voidaan asettaa näiden saataville luottamuksellisesti sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

4.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle yleiskatsauksen alustavista havainnoistaan, jotka koskevat jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävää saavuttamista.

5.   Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi pyytää komissiota antamaan tilannekatsauksen elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnista 26 artiklassa tarkoitetun elpymis- ja palautumisvuoropuhelun yhteydessä.

26 artikla

Elpymis- ja palautumisvuoropuhelu

1.   Unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen vuoropuhelun tehostamiseksi sekä suuremman avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission keskustelemaan kahden kuukauden välein seuraavista seikoista:

a)

elpymis-, palautumis- ja sopeutumiskyvyn tila unionissa sekä tämän asetuksen nojalla hyväksytyt toimenpiteet;

b)

jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat;

c)

jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien arviointi;

d)

16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelukertomuksen keskeiset havainnot;

e)

jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen tila;

f)

maksu-, keskeyttämis- ja irtisanomismenettelyt, mukaan lukien jäsenvaltioiden esittämät huomautukset ja niiden toteuttamat korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan tyydyttävästi;

g)

muut tukivälineen täytäntöönpanoon liittyvät asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat, jotka komissio on toimittanut Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle.

2.   Euroopan parlamentti voi tuoda päätöslauselmissa esiin näkemyksensä 1 kohdassa tarkoitetuista seikoista.

3.   Komissio ottaa huomioon elpymis- ja palautumisvuoropuhelun yhteydessä esiin tulleet seikat, myös Euroopan parlamentin päätöslauselmat, jos niitä annetaan.

4.   Jäljempänä 30 artiklassa tarkoitettu elpymisen ja palautumisen tulostaulu toimii elpymis- ja palautumisvuoropuhelun perustana.

VI LUKU

RAPORTOINTI

27 artikla

Jäsenvaltion raportointi EU-ohjausjakson yhteydessä

Asianomaisen jäsenvaltion on EU-ohjausjakson yhteydessä raportoitava kahdesti vuodessa elpymis- ja palautumissuunnitelmansa, 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut operatiiviset järjestelyt mukaan lukien, täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä sekä 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista yhteisistä indikaattoreista. Tätä varten jäsenvaltioiden raportit on otettava asianmukaisesti huomioon kansallisissa uudistusohjelmissa, joita käytetään välineenä raportoitaessa edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelmien päätökseen saattamisessa.

VII LUKU

TÄYDENTÄVYYS, SEURANTA JA ARVIOINTI

28 artikla

Koordinointi ja täydentävyys

Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot edistävät omiin vastuualueisiinsa suhteutetulla tavalla synergiaa ja varmistavat tehokkaan koordinoinnin tukivälineen ja unionin muiden ohjelmien ja välineiden, muun muassa teknisen tuen välineen, välillä ja erityisesti unionin rahastoista rahoitettavien toimenpiteiden kanssa. Tätä varten ne

a)

varmistavat eri välineiden täydentävyyden, synergian, johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden unionin, kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella tasolla, erityisesti suhteessa unionin rahastoista rahoitettaviin toimenpiteisiin, sekä suunnitteluvaiheessa että toteuttamisen aikana;

b)

optimoivat koordinointimekanismeja päällekkäisyyksien välttämiseksi; ja

c)

varmistavat täytäntöönpanosta ja valvonnasta vastaavien tahojen tiiviin yhteistyön unionin, kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella tasolla, jotta tukivälineen tavoitteet saavutetaan.

29 artikla

Täytäntöönpanon seuranta

1.   Komissio seuraa tukivälineen täytäntöönpanoa ja mittaa 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Täytäntöönpanon seurannan on oltava kohdennettua ja oikeassa suhteessa tukivälineen puitteissa toteutettaviin toimiin.

2.   Komission tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimien toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.   Komissio raportoi jälkikäteen tukivälineestä kunkin 3 artiklassa tarkoitetun pilarin puitteissa rahoitetuista menoista. Tällainen raportointi perustuu hyväksytyissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyyn arvioitujen menojen erittelyyn.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 33 artiklan mukaisesti joulukuun 2021 loppuun mennessä delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta, jotta

a)

vahvistetaan yhteiset indikaattorit, joiden avulla raportoidaan edistymisestä ja seurataan ja arvioidaan tukivälineen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamista; ja

b)

määritellään menetelmä, jonka mukaan raportoidaan tukivälineen sosiaalimenoista, myös lapsia ja nuoria koskevista menoista.

5.   Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle yhteisistä indikaattoreista.

30 artikla

Elpymisen ja palautumisen tulostaulu

1.   Komissio laatii elpymisen ja palautumisen tulostaulun, jäljempänä 'tulostaulu', jossa esitetään jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon edistyminen kussakin 3 artiklassa tarkoitetussa kuudessa pilarissa. Tulostaulu muodostaa tukivälineen tulosraportointijärjestelmän.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla täydennetään tätä asetusta määrittelemällä tulostaulun eri osat, jotta voidaan esittää elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon edistyminen 1 kohdan mukaisesti.

3.   Tulostaulussa esitetään myös elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa tapahtunut edistyminen suhteessa 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin yhteisiin indikaattoreihin.

4.   Tulostaulun on oltava toiminnassa joulukuuhun 2021 mennessä, ja komissio päivittää sitä kahdesti vuodessa. Tulostaulu on asetettava julkisesti saataville verkkosivustolla tai internetportaalissa.

31 artikla

Vuosikertomus

1.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen tukivälineen täytäntöönpanosta.

2.   Vuosikertomuksessa on oltava tiedot siitä, miten asianomaiset jäsenvaltiot ovat edistyneet elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa tukivälineen puitteissa, mukaan lukien tiedot tavoitteiden ja välitavoitteiden täytäntöönpanon sekä maksujen ja niiden keskeyttämisen tilanteesta.

3.   Vuosikertomuksessa on oltava myös tiedot seuraavista:

a)

kuinka tukiväline on myötävaikuttanut ilmastotavoitteiden ja digitaalisten tavoitteiden toteutumiseen;

b)

tukivälineen tuloksellisuus 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen yhteisten indikaattoreiden perusteella;

c)

tukivälineestä 3 artiklassa tarkoitettujen kuuden pilarin puitteissa rahoitetut menot, joihin sisältyvät 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut sosiaalimenot, mukaan lukien lapsia ja nuoria koskevat menot.

4.   Komissio voi tarvittaessa hyödyntää 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa toimintaa koskevassa raportoinnissa EU-ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamiensa asiaankuuluvien asiakirjojen sisältöä.

32 artikla

Tukivälineen väli- ja jälkiarviointi

1.   Viimeistään 20 päivänä helmikuuta 2024 komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle riippumattoman arviointikertomuksen tukivälineen täytäntöönpanosta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028 riippumattoman jälkiarviointikertomuksen.

2.   Arviointikertomus sisältää erityisesti arvion siitä, missä määrin tavoitteet on saavutettu, varojen käytön tehokkuudesta ja tukivälineen eurooppalaisesta lisäarvosta. Siinä käsitellään myös sitä, ovatko kaikki tavoitteet ja toimet edelleen merkityksellisiä.

3.   Arviointiin liitetään tarvittaessa ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi.

4.   Jälkiarviointikertomuksessa arvioidaan kokonaisvaltaisesti tukivälinettä ja esitetään tietoja sen pitkän aikavälin vaikutuksista.

33 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 19 päivästä helmikuuta 2021 määräämättömäksi ajaksi 29 artiklan 4 kohdassa ja 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 29 artiklan 4 kohdassa ja 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 29 artiklan 4 kohdan ja 30 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kuukaudella.

VIII LUKU

VIESTINTÄ JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

34 artikla

Tiedottaminen, viestintä ja julkisuus

1.   Komissio voi toteuttaa viestintätoimia varmistaakseen asiaankuuluvassa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa suunniteltuun rahoitustukeen liittyvän unionin rahoituksen näkyvyyden, mukaan lukien yhteiset tiedotustoimet asianomaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Komissio voi tarvittaessa varmistaa, että tukivälineestä myönnettävästä tuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille rahoitusta koskevan maininnan avulla.

2.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys tapauksen mukaan muun muassa pitämällä esillä unionin tunnusta ja asianmukaista rahoitusta koskevaa mainintaa, jossa lukee "Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU", erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

3.   Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tukivälinettä, tukivälineen nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia. Komissio tiedottaa tarvittaessa toimistaan Euroopan parlamentin yhteystoimistoille ja ottaa ne mukaan kyseisiin toimiin. Tukivälineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 4 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

35 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

36 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2021

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. COSTA


(1)  EUVL C 364, 28.10.2020, s. 132.

(2)  EUVL C 440, 18.12.2020, s. 160.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. helmikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 11. helmikuuta 2021.

(4)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(13)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(16)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(19)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(20)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(21)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(23)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (OJ L 433 I, 22.12.2020, p. 1).

(25)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).


LIITE I

Jäsenvaltiokohtaisen tukivälineestä myönnettävän enimmäisrahoitusosuuden laskentamenetelmä

Tässä liitteessä esitetään menetelmä, jolla lasketaan 11 artiklan mukainen kunkin jäsenvaltion käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus. Menetelmässä otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion osalta:

väestö;

käänteinen asukaskohtainen bruttokansantuote (BKT);

edeltävien viiden vuoden keskimääräinen työttömyysaste verrattuna unionin keskiarvoon (vuodet 2015–2019);

reaalisen BKT:n lasku vuonna 2020 ja reaalisen BKT:n lasku vuosina 2020 ja 2021 yhdistettyinä.

Resurssien liiallisen keskittymisen välttämiseksi

käänteinen asukaskohtainen BKT on enintään 150 prosenttia unionin keskiarvosta;

yksittäisen jäsenvaltion työttömyysasteen poikkeama unionin keskiarvosta on enintään 150 prosenttia unionin keskiarvosta;

jotta voidaan ottaa huomioon vauraampien jäsenvaltioiden (joiden asukaskohtainen BKTL ylittää unionin keskiarvon) yleisesti vakaammat työmarkkinat, niiden työttömyysasteen poikkeama unionin keskiarvosta on enintään 75 prosenttia.

Enimmäisrahoitusosuus, jonka jäsenvaltio voi saada tukivälineestä (MFCi), määritetään seuraavalla kaavalla:

MFCi = ν i × (FS)

jossa:

FS (rahoitustuki) on 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu käytettävissä oleva tukivälineen rahoitus; ja

νi on jäsenvaltion i jakoperuste, joka määritellään seuraavasti:

νi = 0,7 κi + 0,3 αi

jossa:

κi on jakoperuste, jota sovelletaan 70 prosenttiin 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta ja liitteessä II esitetystä määrästä; ja

αi on jakoperuste, jota sovelletaan 30 prosenttiin 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta ja liitteessä III esitetystä määrästä.


LIITE II

Jakoperuste, jota sovelletaan 70 prosenttiin 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä, κi , määritetään seuraavasti:

Image 1,

jossa Image 2 jaImage 3,

jossa Image 4,

υi ≤ 0,75 jäsenvaltioille, joiden Image 5 ja

υi ≤ 1,5 jäsenvaltioille, joiden Image 6.

Määritelmät (1):

Image 7 on jäsenvaltion i nimellinen BKT asukasta kohti vuonna 2019;

Image 8 on EU-27:n jäsenvaltioiden painotettu keskimääräinen bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 2019;

popi,2019 on jäsenvaltion i kokonaisväkiluku vuonna 2019;

popEU,2019 on EU-27:n jäsenvaltioiden kokonaisväkiluku vuonna 2019;

Ui,2015-2019 on jäsenvaltion i keskimääräinen työttömyysaste vuosina 2015–2019;

UEU,2015-2019 on EU-27:n keskimääräinen työttömyysaste vuosina 2015–2019 (kunakin vuonna EU-27:n jäsenvaltioiden painotettu keskiarvo);

Image 9 on bruttokansantulo asukasta kohti jäsenvaltiossa i vuonna 2019;

Image 10 on EU-27:n jäsenvaltioiden painotettu keskimääräinen bruttokansantulo asukasta kohti vuonna 2019.


(1)  Kaikki asetuksen tiedot ovat peräisin Eurostatilta; aiempien tietojen koontipäivä toukokuu 2020.


LIITE III

Jakoperuste, jota sovelletaan 30 prosenttiin 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä, αi, määritetään seuraavasti:

Image 11

jossa

Image 12 ja Image 13

jossa

Image 14 Image 15 ja Image 16

jossa Image 17

Määritelmät:

GDPi,t on jäsenvaltion i reaalinen bruttokansantuote ajankohtana t = 2019, 2020, 2021;

Image 18 on vuoden 2019 bruttokansantuote asukasta kohti jäsenvaltiossa i;

Image 19 on EU-27:n jäsenvaltioiden painotettu keskimääräinen bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 2019;

popi,2019 on jäsenvaltion i kokonaisväkiluku vuonna 2019;

popEU,2019 on EU-27:n jäsenvaltioiden kokonaisväkiluku vuonna 2019.

Reaalisen BKT:n lasku vuonna 2020 (δGDPi,2020–2019) ja reaalisen BKT:n kumulatiivinen lasku vuosina 2020–2021 (δGDPi,2020–2019) perustuvat komission syksyn 2020 ennusteisiin, ja niitä päivitetään kunkin jäsenvaltion osalta 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä korvaamalla komission syksyn 2020 ennusteet Eurostatin koodisarjan "tec00115 (reaalisen BKT:n kasvuvauhti – volyymi)" viimeisimmässä saatavilla olevassa päivityksessä esitetyillä toteutuneilla luvuilla.


LIITE IV

Sovellettaessa liitteessä I, II ja III olevia menetelmiä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun, käyviksi hinnoiksi muunnettuun määrään tuloksena saadaan seuraavassa esitetty jäsenvaltiokohtainen enimmäisrahoitusosuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä päivitetyn laskelman soveltamista:

Enimmäisrahoitusosuus EU:n jäsenvaltiota kohden

 

70 prosenttia käytettävissä olevasta määrästä

30 prosenttia käytettävissä olevasta määrästä (komission syksyn 2020 ennusteisiin perustuva alustava määrä)

 

 

% kokonais-määrästä

Määrä (tuhatta euroa käypinä hintoina)

% kokonais-määrästä

Määrä (tuhatta euroa käypinä hintoina)

Yhteensä

BE

1,56 %

3 646 437

2,20 %

2 278 834

5 925 271

BG

1,98 %

4 637 074

1,58 %

1 631 632

6 268 706

CZ

1,51 %

3 538 166

3,41 %

3 533 509

7 071 676

DK

0,56 %

1 303 142

0,24 %

248 604

1 551 746

DE

6,95 %

16 294 947

9,01 %

9 324 228

25 619 175

EE

0,32 %

759 715

0,20 %

209 800

969 515

IE

0,39 %

914 572

0,07 %

74 615

989 186

EL

5,77 %

13 518 285

4,11 %

4 255 610

17 773 895

ES

19,88 %

46 603 232

22,15 %

22 924 818

69 528 050

FR

10,38 %

24 328 797

14,54 %

15 048 278

39 377 074

HR

1,98 %

4 632 793

1,61 %

1 664 039

6 296 831

IT

20,45 %

47 935 755

20,25 %

20 960 078

68 895 833

CY

0,35 %

818 396

0,18 %

187 774

1 006 170

LV

0,70 %

1 641 145

0,31 %

321 944

1 963 088

LT

0,89 %

2 092 239

0,13 %

132 450

2 224 690

LU

0,03 %

76 643

0,02 %

16 883

93 526

HU

1,98 %

4 640 462

2,45 %

2 535 376

7 175 838

MT

0,07 %

171 103

0,14 %

145 371

316 474

NL

1,68 %

3 930 283

1,96 %

2 032 041

5 962 324

AT

0,95 %

2 231 230

1,19 %

1 230 938

3 462 169

PL

8,65 %

20 275 293

3,46 %

3 581 694

23 856 987

PT

4,16 %

9 760 675

4,01 %

4 149 713

13 910 387

RO

4,36 %

10 213 809

3,90 %

4 034 211

14 248 020

SI

0,55 %

1 280 399

0,48 %

496 924

1 777 322

SK

1,98 %

4 643 840

1,63 %

1 686 154

6 329 994

FI

0,71 %

1 661 113

0,41 %

424 692

2 085 805

SE

1,24 %

2 911 455

0,36 %

377 792

3 289 248

EU27

100,00 %

234 461 000

100,00 %

103 508 000

337 969 000


LIITE V

Tukivälineen arviointia koskevat suuntaviivat

1.   Soveltamisala

Näiden arviointia koskevien suuntaviivojen tarkoituksena on toimia yhdessä tämän asetuksen kanssa perustana, jonka avulla komissio voi arvioida avoimesti ja tasapuolisesti jäsenvaltioiden esittämiä elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevia ehdotuksia ja määrittää rahoitusosuuden tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asianmukaisten vaatimusten mukaisesti. Nämä suuntaviivat muodostavat perustan 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle arviointikriteerien soveltamiselle ja 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulle rahoitusosuuden määrittämiselle.

Arviointia koskevien suuntaviivojen tarkoituksena on

a)

antaa lisäohjeistusta jäsenvaltioiden toimittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevien ehdotusten arviointiprosessia varten;

b)

antaa lisätietoja arviointikriteereistä ja luoda luokitusjärjestelmä, jolla pyritään takaamaan tasapuolinen ja avoin prosessi; ja

c)

määrittää yhteys arviointikriteerien mukaisesti suoritettavan komission arvioinnin ja elpymis- ja palautumissuunnitelmien osalta neuvoston päätöstä koskevassa komission ehdotuksessa vahvistettavan rahoitusosuuden määrittämisen välillä.

Suuntaviivat ovat väline, jonka avulla komissio voi helpommin arvioida jäsenvaltioiden toimittamia elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevia ehdotuksia ja voidaan varmistaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmilla tuetaan uudistuksia ja julkisia investointeja, jotka ovat merkityksellisiä ja tuottavat huomattavasti lisäarvoa tukivälineen tavoitteiden osalta, samalla kun varmistetaan jäsenvaltioiden tasavertainen kohtelu.

2.   Arviointikriteerit

Komissio arvioi 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelmia merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta koskevien kriteerien perusteella. Arviointimenettelyn tuloksena komissio antaa jäsenvaltioiden toimittamille elpymis- ja palautumissuunnitelmille luokituksia 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen arviointikriteerien perusteella, jotta voidaan määrittää rahoitusosuus 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Luokitusjärjestelmä jakautuu yksinkertaisuuden ja tehokkuuden vuoksi luokkiin A, B ja C seuraavasti:

Merkityksellisyys:

2.1.   Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa kattavan ja riittävän tasapainoisen ratkaisun taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen ja tukee näin asianmukaisesti kaikkia 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja määrärahat.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

elpymis- ja palautumissuunnitelma tukee kattavalla ja riittävän tasapainoisella tavalla kaikkia 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet sekä asianomaisen jäsenvaltion rahoitusosuus ja pyydetty lainatuki.

Luokitus

A –

suuressa määrin

B –

kohtalaisessa määrin

C –

vähäisessä määrin

2.2.   Odotettavissa on, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja soveltuvissa tapauksissa asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetuissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai muissa komission EU-ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

odotettavissa on, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin asianomaisille jäsenvaltioille osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja soveltuvissa tapauksissa asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklaan perustuvissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai muissa komission EU-ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion rahoitusosuus ja pyydetty lainatuki sekä maakohtaisten haasteiden soveltamisala ja laajuus ja kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvät tiedot;

ja

elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa kattavan ja asianmukaisen ratkaisun asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen;

ja

elpymis- ja palautumissuunnitelmassa käsiteltyjä haasteita pidetään merkittävinä asianomaisen jäsenvaltion talouden kasvupotentiaalin lisäämiseksi kestävällä tavalla;

ja

ehdotettujen uudistusten ja investointien päätökseen saattamisen jälkeen olisi odotettavissa, että niihin liittyvät haasteet on ratkaistu tai niihin on vastattu tavalla, joka edistää merkittävästi niiden ratkaisemista

Luokitus

A –

elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai muissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa, jotka komissio on virallisesti hyväksynyt EU-ohjausjakson yhteydessä, yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä, ja elpymis- ja palautumissuunnitelma on asianmukainen vastaus asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen

B –

elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa vastaamaan osittain kaikkiin maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai muissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa, jotka komissio on virallisesti hyväksynyt EU-ohjausjakson yhteydessä, yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä, ja elpymis- ja palautumissuunnitelma on asianmukainen vastaus asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen

C –

elpymis- ja palautumissuunnitelma ei auta vastaamaan maakohtaisissa suosituksissa tai muissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa, jotka komissio on virallisesti hyväksynyt EU-ohjausjakson yhteydessä, yksilöityihin haasteisiin, eikä elpymis- ja palautumissuunnitelma ole asianmukainen vastaus asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen

2.3.   Odotettavissa on, että elpymis- ja palautumissuunnitelma edistää tuloksellisesti jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumista ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa muun muassa edistämällä lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään talouskasvua ja taloudellista yhteenkuuluvuutta osallistavalla tavalla ja erityisesti puuttumaan jäsenvaltioiden talouksien heikkouksiin ja lisäämään asianomaisen jäsenvaltion talouden kasvupotentiaalia, edistämään työpaikkojen luomista ja lieventämään kriisin kielteisiä vaikutuksia;

ja

elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä, lapsia ja nuoria koskevat toimintapolitiikat mukaan lukien, vähentämällä sosiaalista haavoittuvuutta, edistämällä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa sekä edistämällä sen sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun indikaattoreiden tasojen parantamista;

ja

elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteena on vähentää jäsenvaltion taloudellista häiriöalttiutta;

ja

elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteena on parantaa jäsenvaltion taloudellisten ja/tai sosiaalisten rakenteiden ja instituutioiden valmiuksia sopeutua häiriöihin ja sietää niitä;

ja

odotettavissa on, että elpymis- ja palautumissuunnitelma edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä.

Luokitus

A –

odotettavissa on suuria vaikutuksia

B –

odotettavissa on kohtalaisia vaikutuksia

C –

odotettavissa on vähäisiä vaikutuksia

2.4.   Odotettavissa on, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa varmistetaan, että siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille ("ei merkittävää haittaa" -periaate).

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille ("ei merkittävää haittaa" -periaate)

Luokitus

A –

mistään toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristötavoitteille ("ei merkittävää haittaa" -periaate)

C –

yhdestä tai useammasta toimenpiteestä aiheutuu merkittävää haittaa ympäristötavoitteille ("ei merkittävää haittaa" -periaate)

2.5.   Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista ja jotka ovat määrältään vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista liitteessä VI esitetyn ilmastoseurantaan sovelletun menetelmän perusteella; kyseistä menetelmää on käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VI lueteltuun tukitoimialaan; ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan komission suostumuksella nostaa enintään 3 prosenttiin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

odotettavissa on, että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen edistää tuloksellisesti vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, ja tapauksen mukaan siitä johtuviin haasteisiin vastaamista ja edistää siten unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista noudattaen samalla EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevaa tavoitetta;

ja

jäsenvaltiot soveltavat menetelmiä, joissa painotetaan annettua tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ilmastotavoitteita. Painotuskertoimet perustuvat liitteessä VI vahvistettuihin tukitoimityyppien kokonaisuuksiin ja koodeihin, ja niitä voidaan nostaa yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin. Samaa painotusjärjestelmää on käytettävä niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VI lueteltuun tukitoimialaan;

ja

odotettavissa on, että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisella on pysyviä vaikutuksia.

Luokitus

A –

suuressa määrin

B –

kohtalaisessa määrin

C –

vähäisessä määrin

2.6.   Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka edistävät tuloksellisesti digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista ja joissa esitetään selvitys siitä, ovatko ne määrältään vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista liitteessä VII esitetyn digitaalisten toimien seurantaa koskevan menetelmän perusteella; kyseistä menetelmää on käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VII lueteltuun tukitoimialaan; digitaalisiin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia voidaan nostaa yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään niiden vaikutusta digitaalisiin tavoitteisiin.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

odotettavissa on, että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen edistää merkittävästi talous- tai sosiaalialan digitalisaatiota;

tai

odotettavissa on, että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen edistää merkittävästi digitaalisesta muutoksesta johtuviin haasteisiin vastaamista;

ja

jäsenvaltiot soveltavat menetelmiä, joissa painotetaan annettua tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään digitaalisia tavoitteita. Painotuskertoimet perustuvat liitteessä VII vahvistettuihin tukitoimityyppien kokonaisuuksiin ja koodeihin, ja niitä voidaan nostaa yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään niiden vaikutusta digitaalisiin tavoitteisiin. Samaa painotusjärjestelmää on käytettävä niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin liitteessä VII lueteltuun tukitoimialaan;

ja

odotettavissa on, että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisella on pysyviä vaikutuksia.

Luokitus

A –

suuressa määrin

B –

kohtalaisessa määrin

C –

vähäisessä määrin

Vaikuttavuus:

2.7.   Odotettavissa on, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa pysyviä vaikutuksia asianomaisessa jäsenvaltiossa.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

odotettavissa on, että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen johtaa rakenteellisiin muutoksiin hallinnossa tai asianomaisissa laitoksissa;

tai

odotettavissa on, että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen johtaa rakenteellisiin muutoksiin asiaa koskevissa toimintapolitiikoissa;

ja

odotettavissa on, että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisella on pysyviä vaikutuksia.

Luokitus

A –

suuressa määrin

B –

kohtalaisessa määrin

C –

vähäisessä määrin

2.8.   Odotettavissa on, että asianomaisten jäsenvaltioiden ehdottamat järjestelyt takaavat elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunnitellun aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellisen seurannan ja toteuttamisen.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

jollekin jäsenvaltion yksikölle annetaan seuraavat tehtävät: i) elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano; ii) välitavoitteissa ja tavoitteissa edistymisen seuranta; ja iii) raportointi;

ja

ehdotetut välitavoitteet ja tavoitteet ovat selkeät ja realistiset; ja kyseisille välitavoitteille ja tavoitteille ehdotetut indikaattorit ovat merkitykselliset, hyväksyttävät ja luotettavat;

ja

jäsenvaltion ehdottamat uudistusten ja investointien toteuttamista koskevat järjestelyt ovat kaiken kaikkiaan uskottavat organisaation osalta (myös sen varmistamiseksi, että toteuttamiseen osoitetaan riittävästi henkilöstöä).

Luokitus

A –

asianmukaiset järjestelyt tuloksellista toteutusta varten

B –

vähimmäismääräiset järjestelyt tuloksellista toteutusta varten

C –

riittämättömät järjestelyt tuloksellista toteutusta varten

Tehokkuus:

2.9.   Jäsenvaltion toimittamat elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat kohtuulliset ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

jäsenvaltio on toimittanut riittävät tiedot ja todisteet siitä, että elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on asianmukainen ("kohtuullisuus");

ja

jäsenvaltio on toimittanut riittävät tiedot ja todisteet siitä, että elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä vastaa suunniteltujen uudistusten ja investointien luonnetta ja tyyppiä ("uskottavuus");

ja

jäsenvaltio on toimittanut riittävät tiedot ja todisteet siitä, että tukivälineestä rahoitettavan elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrää ei rahoiteta jo myönnetystä tai suunnitellusta unionin rahoituksesta;

ja

elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on oikeassa suhteessa sosiaaliseen ja taloudelliseen vaikutukseen, joka suunnitelmaan sisältyvillä suunnitelluilla toimenpiteillä odotetaan olevan asianomaiseen jäsenvaltioon.

Luokitus

A –

suuressa määrin

B –

jossakin määrin

C –

vähäisessä määrin

2.10.   Odotettavissa on, että asianomaisen jäsenvaltion ehdottamien järjestelyjen avulla voidaan ehkäistä, havaita ja korjata tukivälineestä myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, mukaan lukien järjestelyt, joilla pyritään välttämään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kuvattu sisäisen valvonnan järjestelmä perustuu luotettaviin prosesseihin ja rakenteisiin, ja siinä yksilöidään selkeät toimijat (elimet/yhteisöt) ja näiden roolit ja vastuut sisäisen valvonnan tehtävien suorittamisessa; erityisesti siinä varmistetaan asiaankuuluvien toimintojen asianmukainen eriyttäminen;

ja

elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kuvatut valvontajärjestelmä ja muut asiaankuuluvat järjestelyt, jotka liittyvät muun muassa lopullisia saajia koskevien tietojen keräämiseen ja saataville asettamiseen ja joiden avulla voidaan erityisesti ehkäistä, havaita ja korjata tukivälineestä myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, ovat riittävät;

ja

elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kuvatut järjestelyt, joilla pyritään välttämään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista, ovat riittävät;

ja

valvonnasta vastaavilla toimijoilla (elimillä/yhteisöillä) on lakisääteinen toimeksianto ja hallinnolliset valmiudet huolehtia suunnitelluista rooleistaan ja tehtävistään.

Luokitus

A –

asianmukaiset järjestelyt

C –

riittämättömät järjestelyt

Johdonmukaisuus:

2.11.   Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka osaltaan vahvistavat toistensa vaikutuksia;

tai

elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka täydentävät toisiaan.

Luokitus

A –

suuressa määrin

B –

jossakin määrin

C

– vähäisessä määrin

3.   Rahoitusosuuden määrittäminen

Asetuksen 20 artiklan mukaan komission ehdotuksessa määritetään rahoitusosuus ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion ehdottaman elpymis- ja palautumissuunnitelman merkitys ja johdonmukaisuus, joita arvioidaan 19 artiklan 3 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti. Tältä osin siinä sovelletaan seuraavia kriteerejä:

a)

jos elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi 19 artiklan 3 kohdassa säädetyt kriteerit ja elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin kyseiselle jäsenvaltiolle 11 artiklan mukaisesti laskettu enimmäisrahoitusosuus, asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnettävä rahoitusosuus on yhtä suuri kuin 11 artiklan mukaisesti kyseiselle jäsenvaltiolle lasketun enimmäisrahoitusosuuden kokonaismäärä;

b)

jos elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi 19 artiklan 3 kohdassa säädetyt kriteerit ja elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on pienempi kuin kyseiselle jäsenvaltiolle 11 artiklan mukaisesti laskettu enimmäisrahoitusosuus, jäsenvaltiolle myönnettävä rahoitusosuus on yhtä suuri kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä;

c)

jos elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä tyydyttävästi 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjä kriteerejä, jäsenvaltiolle ei myönnetä rahoitusosuutta.

Tämän alakohdan täytäntöönpanossa sovelletaan seuraavia kaavoja:

edellä olevan a alakohdan osalta: If Ci ≥ MFCi the Member State i receives MFCi

edellä olevan b alakohdan osalta: If Ci ≥ MFCi the Member State i receives Ci

jossa:

i viittaa asianomaiseen jäsenvaltioon

MFC on kyseiselle jäsenvaltiolle myönnettävä enimmäisrahoitusosuus

C on elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä

Arviointiprosessin tuloksena ja luokitukset huomioon ottaen:

Elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi arviointikriteerit,

jos 2 kohdan mukaisten kriteerien lopulliset luokitukset tuottavat seuraavat tulokset:

A-luokitus kriteerien 2.2, 2.3, 2.5 ja 2.6 osalta;

ja muiden kriteerien osalta:

kaikista A-luokitus

tai

ei enemmän B- kuin A-luokituksia eikä yhtään C-luokitusta.

Elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä tyydyttävästi arviointikriteerejä,

jos 2 kohdan mukaisten kriteerien lopulliset luokitukset tuottavat seuraavat tulokset:

ei yhtään A-luokitusta kriteerien 2.2, 2.3, 2.5 ja 2.6 osalta;

ja muiden kriteerien osalta:

enemmän B- kuin A-luokituksia

tai

vähintään yksi C-luokitus.


LIITE VI

Ilmastonseurantaan sovellettu menetelmä

Tukivälineen tukitoimityyppien kokonaisuudet ja koodit

 

TUKITOIMIALA

Ilmaston-muutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

Ympäristöön liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

001

Investoinnit mikroyritysten käyttöomaisuuteen, tutkimusinfrastruktuuri mukaan lukien, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

002

Investoinnit pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) käyttöomaisuuteen, tutkimusinfrastruktuuri mukaan lukien, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

002 a 1

Investoinnit suurten yritysten (1) käyttöomaisuuteen, tutkimusinfrastruktuuri mukaan lukien, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

003

Investoinnit julkisten tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen käyttöomaisuuteen, tutkimusinfrastruktuuri mukaan lukien, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

004

Investoinnit mikroyritysten aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

005

Investoinnit pk-yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

005 a 1

Investoinnit suurten yritysten aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

006

Investoinnit julkisten tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin

0 %

0 %

007

Tutkimus ja innovointi mikroyrityksissä, myös verkottuminen (teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen, toteutettavuustutkimukset)

0 %

0 %

008

Tutkimus ja innovointi pk-yrityksissä, myös verkottuminen

0 %

0 %

008 a 1

Tutkimus ja innovointi suurissa yrityksissä, myös verkottuminen

0 %

0 %

009

Tutkimus ja innovointi julkisissa tutkimuskeskuksissa, korkeakouluissa ja osaamiskeskuksissa, myös verkottuminen (teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen, toteutettavuustutkimukset)

0 %

0 %

010

Pk-yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa)

0 %

0 %

010 a 1

Suurten yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa)

0 %

0 %

010 b

Pk-yritysten tai suurten yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti (2)

40 %

0 %

011

Valtion tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, sähköiset palvelut, sovellukset

0 %

0 %

011 a

Valtion tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, sähköiset palvelut, sovellukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti (2)

40 %

0 %

012

Tietotekniikkapalvelut ja digitaalisten taitojen ja digitaalisen osallisuuden sovellukset

0 %

0 %

013

Sähköisen terveydenhuollon palvelut ja sovellukset (mukaan lukien sähköinen hoito, esineiden internet fyysistä aktiivisuutta ja tietotekniikka-avusteista asumista varten)

0 %

0 %

014

Pk-yritysten liiketoimintainfrastruktuuri (myös teollisuusalueet)

0 %

0 %

015

Pk-yritysten kehittäminen ja kansainvälistyminen, mukaan lukien tuotannolliset investoinnit

0 %

0 %

015 a

Suurille yrityksille rahoitusvälineistä osoitettava tuki, myös tuotannolliset investoinnit

0 %

0 %

016

Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia, yrittäjyyttä ja yritysten muutosjoustavuutta varten

0 %

0 %

017

Pitkälle kehitetyt tukipalvelut pk-yrityksille ja niiden ryhmittymille (myös johtamis-, markkinointi- ja suunnittelupalvelut)

0 %

0 %

018

Yrityshautomot, tuki spin-off- ja spin-out-yrityksille ja startup-yrityksille

0 %

0 %

019

Tuki innovaatioklustereille, myös yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja viranomaisten välisille innovaatioklustereille, ja yritysverkostot, jotka hyödyttävät pääasiassa pk-yrityksiä

0 %

0 %

020

Innovointiprosessit pk-yrityksissä (prosessien, organisaation, markkinoinnin, yhteiskehittämisen, käyttäjien ja kysynnän ohjaama innovointi)

0 %

0 %

021

Teknologian siirto ja yhteistyö yritysten, tutkimuskeskusten ja korkea-asteen koulutuksen välillä

0 %

0 %

022

Tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen

100 %

40 %

023

Tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään kiertotalouteen

40 %

100 %

024

Energiatehokkuus ja esittelyhankkeet pk-yrityksissä ja tukitoimenpiteet

40 %

40 %

024 a

Energiatehokkuus ja esittelyhankkeet suurissa yrityksissä ja tukitoimenpiteet

40 %

40 %

024 b

Energiatehokkuus ja esittelyhankkeet pk-yrityksissä tai suurissa yrityksissä ja tukitoimenpiteet energiatehokkuuskriteerien mukaisesti (3)

100 %

40 %

025

Asuntokannan energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

40 %

40 %

025 a

Asuntokannan energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet energiatehokkuuskriteerien mukaisesti (4)

100 %

40 %

025 b

Uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen (5)

40 %

40 %

026

Julkisen infrastruktuurin energiatehokkuutta parantava peruskorjaus tai sitä koskevat energiatehokkuustoimenpiteet, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

40 %

40 %

026 a

Julkisen infrastruktuurin energiatehokkuutta parantava peruskorjaus tai sitä koskevat energiatehokkuustoimenpiteet, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet energiatehokkuuskriteerien mukaisesti (6)

100 %

40 %

027

Tuki yrityksille, jotka tarjoavat palveluja, joilla edistetään vähähiilistä taloutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedotustoimet

100 %

40 %

028

Uusiutuvat energialähteet: tuulivoima

100 %

40 %

029

Uusiutuvat energialähteet: aurinkovoima

100 %

40 %

030

Uusiutuvat energialähteet: biomassa (7)

40 %

40 %

030 a

Uusiutuvat energialähteet: biomassa, jonka avulla voidaan saavuttaa merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset (8)

100 %

40 %

031

Uusiutuvat energialähteet: merienergia

100 %

40 %

032

Muut uusiutuvat energialähteet (myös geoterminen energia)

100 %

40 %

033

Älykkäät energiajärjestelmät (myös älykkäät verkot ja tieto- ja viestintätekniset järjestelmät) ja niihin liittyvä varastointi

100 %

40 %

034

Korkeahyötysuhteinen yhteistuotanto, kaukolämmitys ja -jäähdytys

40 %

40 %

034 a 0

Korkeahyötysuhteinen yhteistuotanto, tehokas kaukolämmitys ja -jäähdytys, jonka elinkaaripäästöt ovat alhaiset (9)

100 %

40 %

034 a 1

Hiileen perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaaminen kaasuun perustuvilla lämmitysjärjestelmillä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

0 %

0 %

034 a 2

Maakaasun jakelu ja siirto hiilen korvaamiseksi

0 %

0 %

035

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinta: tulvat (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit ja ekosysteemilähtöiset lähestymistavat)

100 %

100 %

036

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinta: tulipalot (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit ja ekosysteemilähtöiset lähestymistavat)

100 %

100 %

037

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinta: muut, esim. myrskyt ja kuivuus (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit ja ekosysteemilähtöiset lähestymistavat)

100 %

100 %

038

Ilmastoon liittymättömien luonnonriskien (esim. maanjäristys) ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien (esim. teknisen vian aiheuttama onnettomuus) ehkäisy ja hallinta, myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit ja ekosysteemilähtöiset lähestymistavat

0 %

100 %

039

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tarjonta (otto-, käsittely-, varastointi- ja jakeluinfrastruktuuri, tehokkuustoimenpiteet, juomaveden toimittaminen)

0 %

100 %

039 a

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tarjonta (otto-, käsittely-, varastointi- ja jakeluinfrastruktuuri, tehokkuustoimenpiteet, juomaveden toimittaminen) tehokkuuskriteerien mukaisesti (10)

40 %

100 %

040

Vesihuolto ja vesivarojen suojelu (myös vesipiirien hoito, erityistoimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, uudelleenkäyttö, vuotojen vähentäminen)

40 %

100 %

041

Jäteveden keräys ja käsittely

0 %

100 %

041 a

Jäteveden keräys ja käsittely energiatehokkuuskriteerien mukaisesti (11)

40 %

100 %

042

Kotitalouksien jätehuolto: ehkäisy-, vähentämis-, lajittelu-, uudelleenkäyttö- ja kierrätystoimet

40 %

100 %

042 a

Kotitalouksien jätehuolto: jäännösjätteen huolto

0 %

100 %

044

Yritysten, teollisuuden jätehuolto: ehkäisy-, vähentämis-, lajittelu-, uudelleenkäyttö- ja kierrätystoimet

40 %

100 %

044 a

Yritysten, teollisuuden jätehuolto: jäännösjäte ja vaarallinen jäte

0 %

100 %

045

Kierrätettyjen materiaalien käytön edistäminen raaka-aineena

0 %

100 %

045 a

Kierrätettyjen materiaalien käyttö raaka-aineena tehokkuuskriteerien mukaisesti (12)

100 %

100 %

046

Teollisuusalueiden ja saastuneiden maa-alueiden ennallistaminen

0 %

100 %

046 a

Teollisuusalueiden ja saastuneiden maa-alueiden ennallistaminen tehokkuuskriteerien mukaisesti (13)

40 %

100 %

047

Tuki pk-yritysten ympäristöystävällisille tuotantoprosesseille ja resurssitehokkuudelle

40 %

40 %

047 a

Tuki suurten yritysten ympäristöystävällisille tuotantoprosesseille ja resurssitehokkuudelle

40 %

40 %

048

Ilmanlaatua ja melun vähentämistä koskevat toimenpiteet

40 %

100 %

049

Natura 2000 -alueiden suojelu, ennallistaminen ja kestävä käyttö

40 %

100 %

050

Luonnon ja luonnon monimuotoisuuden suojelu, luonnonperintö ja luonnonvarat, vihreä ja sininen infrastruktuuri

40 %

100 %

051

Tieto- ja viestintätekniikka: erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (runkoverkko/runkoliityntäverkko)

0 %

0 %

052

Tieto- ja viestintätekniikka: erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti, kun on kyse monen asunnon kiinteistöstä)

0 %

0 %

053

Tieto- ja viestintätekniikka: erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti, kun on kyse kotitalouksista ja yritysten toimitiloista)

0 %

0 %

054

Tieto- ja viestintätekniikka: erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta tukiasemaan asti, kun on edistyneemmästä langattomasta viestinnästä)

0 %

0 %

055

Tieto- ja viestintätekniikka: muuntyyppiset tieto- ja viestintätekniset infrastruktuurit (myös mittavat tietotekniset resurssit/laitteet, tietokeskukset, tunnistimet ja muut langattomat laitteet)

0 %

0 %

055 a

Tieto- ja viestintätekniikka: muuntyyppiset tieto- ja viestintätekniset infrastruktuurit (myös mittavat tietotekniset resurssit/laitteet, tietokeskukset, tunnistimet ja muut langattomat laitteet) hiilipäästöjen vähentämistä ja energiatehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti (2)

40 %

0 %

056

Uudet tai parannetut moottoritiet ja tiet – TEN-T-ydinverkko (14)

0 %

0 %

057

Uudet tai parannetut moottoritiet ja tiet – kattava TEN-T-verkko

0 %

0 %

058

Uudet tai parannetut toissijaiset maantieyhteydet TEN-T-tieverkkoon ja -solmukohtiin

0 %

0 %

059

Muut uudet tai parannetut kansalliset, alueelliset ja paikalliset liittymätiet

0 %

0 %

060

Uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut moottoritiet ja tiet – TEN-T-ydinverkko

0 %

0 %

061

Uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut moottoritiet ja tiet – kattava TEN-T-verkko

0 %

0 %

062

Muut uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut tiet (moottoritiet sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset tiet)

0 %

0 %

063

Liikenteen digitalisointi: maantiet

0 %

0 %

063 a

Liikenteen digitalisointi, kun tarkoituksena on osittain kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: maantiet

40 %

0 %

064

Uudet tai parannetut rautatiet – TEN-T-ydinverkko

100 %

40 %

065

Uudet tai parannetut rautatiet – kattava TEN-T-verkko

100 %

40 %

066

Muut hiljattain rakennetut tai parannetut rautatiet

40 %

40 %

066 a

Muut hiljattain rakennetut tai parannetut rautatiet – sähköiset/nollapäästöiset (15)

100 %

40 %

067

Uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut rautatiet – TEN-T-ydinverkko

100 %

40 %

068

Uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut rautatiet – kattava TEN-T-verkko

100 %

40 %

069

Muut uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut rautatiet

40 %

40 %

069 a

Muut uudelleen rakennetut tai uudenaikaistetut rautatiet – sähköiset/nollapäästöiset (15)

100 %

40 %

070

Liikenteen digitalisointi: rautatie

40 %

0 %

071

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

40 %

40 %

072

Rautatiekalusto

0 %

40 %

072 a

Nollapäästöinen/sähkökäyttöinen (16) rautatiekalusto

100 %

40 %

073

Puhtaan kaupunkiliikenteen infrastruktuurit (17)

100 %

40 %

074

Puhtaan kaupunkiliikenteen liikkuva kalusto (18)

100 %

40 %

075

Pyöräilyinfrastruktuuri

100 %

100 %

076

Kaupunkiliikenteen digitalisointi

0 %

0 %

076 a

Liikenteen digitalisointi, kun tarkoituksena on osittain kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: kaupunkiliikenne

40 %

0 %

077

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (19)

100 %

40 %

078

Multimodaaliliikenne (TEN-T)

40 %

40 %

079

Multimodaaliliikenne (ei kaupunkiliikenne)

40 %

40 %

080

Merisatamat (TEN-T)

0 %

0 %

080 a

Merisatamat (TEN-T), pois lukien fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalvelut

40 %

0 %

081

Muut merisatamat

0 %

0 %

081 a

Muut merisatamat, pois lukien fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalvelut

40 %

0 %

082

Sisävesiväylät ja -satamat (TEN-T)

0 %

0 %

082 a

Sisävesiväylät ja -satamat (TEN-T), pois lukien fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalvelut

40 %

0 %

083

Sisävesiväylät ja -satamat (alueelliset ja paikalliset)

0 %

0 %

083 a 0

Sisävesiväylät ja satamat (alueelliset ja paikalliset), pois lukien fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalvelut

40 %

0 %

083 a 1

Olemassa olevien lentoasemien turvallisuus- ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät

0 %

0 %

084

Liikenteen digitalisointi: muut liikennemuodot

0 %

0 %

084 a

Liikenteen digitalisointi, kun tarkoituksena on osittain kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: muut liikennemuodot

40 %

0 %

085

Varhaiskasvatuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

086

Perus- ja keskiasteen koulutuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

087

Korkea-asteen koulutuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

088

Ammatti- ja aikuiskoulutuksen infrastruktuuri

0 %

0 %

089

Asumisinfrastruktuuri maahanmuuttajille, pakolaisille ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluville tai sitä hakeville henkilöille

0 %

0 %

090

Asumisinfrastruktuuri (muille kuin maahanmuuttajille, pakolaisille ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluville tai sitä hakeville henkilöille)

0 %

0 %

091

Muu sosiaalinen infrastruktuuri, joka edistää sosiaalista osallisuutta yhteisössä

0 %

0 %

092

Terveydenhuollon infrastruktuuri

0 %

0 %

093

Terveysalan laitteet

0 %

0 %

094

Liikkuva terveydenhuollon kalusto

0 %

0 %

095

Terveydenhuollon digitalisointi

0 %

0 %

096

Maahanmuuttajien, pakolaisten ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien tai sitä hakevien henkilöiden väliaikainen vastaanottorakenne

0 %

0 %

097

Toimenpiteet työmarkkinoille pääsyn parantamiseksi

0 %

0 %

098

Toimenpiteet pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi

0 %

0 %

099

Nuorisotyöllisyyden ja nuorten sosioekonomisen integraation tukeminen

0 %

0 %

100

Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tukeminen

0 %

0 %

101

Tuki yhteisötaloudelle ja yhteiskunnallisille yrityksille

0 %

0 %

102

Toimenpiteet työmarkkinainstituutioiden ja -palvelujen uudenaikaistamiseksi ja vahvistamiseksi, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeet ja varmistaa oikea-aikainen ja räätälöity apu

0 %

0 %

103

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ja työmarkkinasiirtymien tukeminen

0 %

0 %

104

Työvoiman liikkuvuuden tukeminen

0 %

0 %

105

Toimenpiteet, joilla edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille ja vähennetään sukupuoleen perustuvaa eriytymistä työmarkkinoilla

0 %

0 %

106

Toimenpiteet, joilla edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, kuten lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalveluja

0 %

0 %

107

Toimenpiteet, joilla edistetään tervettä ja asianmukaista työympäristöä ja puututaan terveysriskeihin, myös edistämällä liikuntaa

0 %

0 %

108

Tuki digitaalisten taitojen kehittämiseen

0 %

0 %

109

Tuki työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiseksi muutoksiin

0 %

0 %

110

Toimenpiteet, joilla kannustetaan aktiivista ja tervettä ikääntymistä

0 %

0 %

111

Tuki varhaiskasvatukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

112

Tuki perusasteen ja keskiasteen koulutukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

113

Tuki korkea-asteen koulutukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

114

Tuki aikuiskoulutukseen (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

115

Toimenpiteet, joilla edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan

0 %

0 %

116

Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi ja uudelleen työllistämiseksi

0 %

0 %

117

Toimenpiteet, joilla parannetaan marginalisoituneiden ryhmien, kuten romanien, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia ja edistetään heidän sosiaalista osallisuuttaan

0 %

0 %

118

Tuki syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, kanssa toimivalle kansalaisyhteiskunnalle

0 %

0 %

119

Erityiset toimet kolmansien maiden kansalaisten työelämään osallistumisen parantamiseksi

0 %

0 %

120

Toimenpiteet kolmansien maiden kansalaisten integroimiseksi yhteiskuntaan

0 %

0 %

121

Toimenpiteet laadukkaiden, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhtäläisen ja oikea-aikaisen saannin parantamiseksi

0 %

0 %

122

Toimenpiteet perhe- ja yhteisölähtöisten hoitopalvelujen tarjonnan parantamiseksi

0 %

0 %

123

Toimenpiteet terveydenhuoltojärjestelmien saatavuuden, tehokkuuden ja kestävyyden parantamiseksi (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

124

Toimenpiteet pitkäaikaishoidon saatavuuden parantamiseksi (pois lukien infrastruktuuri)

0 %

0 %

125

Toimenpiteet sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamiseksi, mukaan lukien sosiaalisen suojelun saatavuus

0 %

0 %

126

Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ihmisiä koskevan sosiaalisen integraation edistäminen, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset

0 %

0 %

127

Aineelliseen puutteeseen puuttuminen antamalla elintarvike- ja/tai aineellista apua vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet

0 %

0 %

128

Matkailuun liittyvän julkisen omaisuuden ja matkailupalvelujen suojelu, kehittäminen ja edistäminen

0 %

0 %

129

Kulttuuriperinnön ja kulttuuripalvelujen suojelu, kehittäminen ja edistäminen

0 %

0 %

130

Luonnonperinnön ja ekomatkailun suojelu, kehittäminen ja edistäminen muuten kuin Natura 2000 -alueiden yhteydessä

0 %

100 %

131

Julkisten tilojen fyysinen elvyttäminen ja turvallisuus

0 %

0 %

131 a

Alueelliset kehitysaloitteet, myös alueellisten strategioiden valmistelu

0 %

0 %

132

Ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksien parantaminen

0 %

0 %

133

Yhteistyön tehostaminen sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa

0 %

0 %

134

Ristiinrahoitus EAKR:n puitteissa (tuki ESR:n tyyppisille toimille, jotka ovat tarpeen toimen EAKR-osuuden täytäntöönpanon kannalta ja suoraan yhteydessä siihen)

0 %

0 %

135

Viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantaminen alueellisen yhteistyön hankkeiden ja aloitteiden toteuttamiseksi rajat ylittävässä, valtioiden välisessä, merenkulkuun liittyvässä ja alueiden välisessä yhteydessä

0 %

0 %

135 a

Interreg: rajanylitysten hallinta sekä liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinta

0 %

0 %

136

Syrjäisimmät alueet: heikoista kulkuyhteyksistä ja alueellisesta pirstoutumisesta mahdollisesti aiheutuvien lisäkulujen korvaaminen

0 %

0 %

137

Syrjäisimmät alueet: erityiset toimet markkinoiden kokoon liittyvistä tekijöistä aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseksi

0 %

0 %

138

Syrjäisimmät alueet: tuki ilmasto-olosuhteista ja pinnanmuodostukseen liittyvistä haittatekijöistä aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseksi

40 %

40 %

139

Syrjäisimmät alueet: lentoasemat

0 %

0 %

140

Tiedotus ja viestintä

0 %

0 %

141

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

0 %

0 %

142

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

0 %

0 %

143

Jäsenvaltioiden viranomaisten, tuensaajien ja asianomaisten kumppanien valmiuksien vahvistaminen

0 %

0 %

01

Vihreän osaamisen ja työllisyyden sekä vihreän talouden edistäminen

100 %

 


(1)  Suuria yrityksiä ovat kaikki muut kuin pienet ja keskisuuret yritykset, pienet midcap-yritykset mukaan luettuina.

(2)  Jos toimenpiteen tavoitteena on, että toiminnalla on käsiteltävä tai kerättävä tietoja, jotta mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset, jotka johtavat osoitettuihin huomattaviin kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjen vähennyksiin. Jos toimenpiteen tavoite edellyttää, että datakeskukset noudattavat datakeskuksen energiatehokkuutta koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä.

(3)  a) Jos toimenpiteen tavoitteena on toteuttaa keskimäärin vähintään rakennusten peruskorjauksista annetussa komission suosituksessa (EU) 2019/786 määritelty tasoltaan melko perusteellinen peruskorjaus tai b) jos toimenpiteiden tavoitteena on saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys suorissa ja epäsuorissa kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna aikaisempiin päästöihin.

(4)  Jos toimenpiteen tavoitteena on toteuttaa keskimäärin vähintään rakennusten peruskorjauksista annetussa komission suosituksessa (EU) 2019/786 määritelty tasoltaan melko perusteellinen peruskorjaus. Rakennusten peruskorjauksen on tarkoitus kattaa myös tukitoimialoissa 85–92 tarkoitettu infrastruktuuri.

(5)  Jos toimenpiteiden tavoite koskee sellaisten uusien rakennusten rakentamista, joiden primäärienergian kysyntä on vähintään 20 prosenttia alhaisempi kuin lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus (kansalliset ohjeet). Uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentamisen on tarkoitus kattaa myös tukitoimialoissa 85–92 tarkoitettu infrastruktuuri.

(6)  Jos toimenpiteen tavoitteena on a) toteuttaa keskimäärin vähintään rakennusten peruskorjauksista annetussa komission suosituksessa (EU) 2019/786 määritelty tasoltaan melko perusteellinen peruskorjaus tai b) saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys suorissa ja epäsuorissa kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna aikaisempiin päästöihin. Rakennusten peruskorjauksen on tarkoitus kattaa myös tukitoimialoissa 85–92 tarkoitettu infrastruktuuri.

(7)  Jos toimenpiteen tavoite liittyy sähkön tai lämmön tuotantoon biomassasta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82) mukaisesti.

(8)  Jos toimenpiteen tavoite liittyy sähkön tai lämmön tuotantoon biomassasta direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti; ja jos toimenpiteen tavoitteena on saavuttaa laitoksessa biomassan käytöllä vähintään 80 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyviin fossiilisten polttoaineiden vertailukohtiin, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI. Jos toimenpiteen tavoite liittyy biopolttoaineen tuotantoon biomassasta (pois lukien ravinto- ja rehukasvit) direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti; ja jos toimenpiteen tavoitteena on saavuttaa laitoksessa biomassan käytöllä tähän tarkoitukseen vähintään 65 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyvään fossiilisten polttoaineiden vertailukohtaan, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V.

(9)  Kun kyseessä on korkeahyötysuhteinen yhteistuotanto, jos toimenpiteen tavoitteena on saavuttaa elinkaaripäästöt, jotka ovat alle 100 g CO2-ekv./kWh, tai hukkalämmöstä tuotettu lämmitys/jäähdytys. Kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tapauksessa, jos siihen liittyvä infrastruktuuri on energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1) mukainen tai jos olemassa oleva infrastruktuuri on kunnostettu siten, että se vastaa tehokkaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen määritelmää, tai jos hanke on kehittynyt pilottijärjestelmä (valvonta- ja energianhallintajärjestelmät, esineiden internet) tai johtaa alhaisempiin lämpötilaolosuhteisiin kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmässä.

(10)  Jos toimenpiteen tavoitteena on, että rakennetun järjestelmän keskimääräinen energiankulutus on ≤ 0,5 kWh tai vuotavuusindeksi (ILI) on ≤ 1,5 ja että peruskorjaustoimet vähentävät keskimääräistä energiankulutusta yli 20 prosenttia tai vuotoja yli 20 prosenttia.

(11)  Jos toimenpiteen tavoitteena on, että nettoenergiankulutus on koko rakennetussa jätevesijärjestelmässä nolla tai että koko jätevesijärjestelmä uudistetaan siten, että keskimääräinen energiankulutus vähenee vähintään 10 prosenttia (pelkästään energiatehokkuustoimenpiteillä eikä aineellisilla muutoksilla tai kuormituksessa tapahtuvilla muutoksilla).

(12)  Jos toimenpiteen tavoitteena on muuntaa vähintään 50 painoprosenttia käsitellystä erilliskerätystä vaarattomasta jätteestä uusioraaka-aineiksi.

(13)  Jos toimenpiteen tavoitteena on muuttaa teollisuusalueet ja saastuneet maa-alueet luonnolliseksi hiilinieluksi.

(14)  Tukitoimialojen 56–62 osalta tukitoimialoja 73, 74 ja 77 voidaan käyttää toimenpiteiden osiin, jotka liittyvät vaihtoehtoisia polttoaineita, mukaan lukien sähköajoneuvojen lataaminen, tai julkista liikennettä koskeviin tukitoimiin.

(15)  Jos toimenpiteen tavoite liittyy sähköistettyyn radanvarsilaitteistoon ja siihen liittyviin osajärjestelmiin tai jos sähköistämissuunnitelma on olemassa tai jos se soveltuu käytettäväksi 10 vuoden kuluessa junissa, joiden pakokaasupäästöt ovat nolla.

(16)  Koskee myös sähködieseljunia.

(17)  Puhtaan kaupunkiliikenteen infrastruktuurilla tarkoitetaan infrastruktuuria, joka mahdollistaa päästöttömän liikkuvan kaluston käytön.

(18)  Puhtaan kaupunkiliikenteen liikkuvalla kalustolla tarkoitetaan päästötöntä liikkuvaa kalustoa.

(19)  Jos toimenpiteen tavoite on direktiivin (EU) 2018/2001 mukainen.


LIITE VII

Tukivälineen mukainen digitaalisten toimien seurantaa koskeva menetelmä

Digitaalisten toimien seurantaa koskeva menetelmä:

 

Tukitoimia koskeva taulukko

Koodi

Tukitoimiala ja tukitoimityyppi (1)

Digitaaliseen muutokseen myönnettävän tuen laskukerroin

 

Tukitoimiala 1: Yhteydet

DESI-ulottuvuus 1: Yhteydet

 

051

Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (runkoverkko/runkoliityntäverkko) (2)

100 %

052

Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti, kun on kyse monen asunnon kiinteistöstä)

100 %

053

Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti, kun on kyse kotitalouksista ja yritysten toimitiloista)

100 %

054

Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkko (käyttöoikeus/tilaajayhteys; suorituskyky vastaa valokuituasennusta tukiasemaan asti, kun on edistyneemmästä langattomasta viestinnästä) (3)

100 %

054 a

5G-verkon kattavuus, mukaan lukien keskeytymättömien yhteyksien tarjoaminen liikenneväylillä; gigabittiyhteydet (verkot, jotka tarjoavat vähintään 1 Gb/s symmetrisenä yhteytenä) sosioekonomisille vaikuttajille, kuten kouluille, liikennekeskuksille ja tärkeimmille julkisten palvelujen tarjoajille

100 %

054 b

Mobiilidatayhteydet, joilla on laaja alueellinen kattavuus

100 %

 

Tukitoimiala 2: Digitaalialaan liittyvät investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen

DESI-indeksi: "EU:n TVT-sektori ja sen T&K-suorituskyky"

 

009 a

Investoinnit digitaalialaan liittyvään tutkimukseen ja innovointiin (mukaan lukien huippututkimuskeskukset, teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen, toteutettavuustutkimukset, käyttöomaisuuden tai aineettoman omaisuuden hankinta digitaalialaan liittyvää tutkimusta ja innovointia varten)

100 %

 

Tukitoimiala 3: Inhimillinen pääoma

DESI-ulottuvuus 2: Inhimillinen pääoma

 

012

Tietotekniikkapalvelut ja digitaalisten taitojen ja digitaalisen osallisuuden sovellutukset (4)

100 %

016

Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia, yrittäjyyttä ja yritysten muutosjoustavuutta varten

40 %

108

Tuki digitaalisten taitojen kehittämiseen (5)

100 %

099

Nuorisotyöllisyyden ja nuorten sosioekonomisen integraation tukeminen

40 %

100

Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tukeminen

40 %

 

Tukitoimiala 4: sähköinen hallinto, digitaaliset julkiset palvelut ja paikalliset digitaaliset ekosysteemit

DESI-ulottuvuus 5: Digitaaliset julkiset palvelut

 

011

Valtion tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, sähköiset palvelut, sovellukset (6)

100 %

011 a

Valtion tieto- ja viestintätekniset ratkaisut, sähköiset palvelut, sovellukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti (7)

100 %

011 b

Eurooppalaisen digitaalisen identiteetin järjestelmän käyttöönotto julkista ja yksityistä käyttöä varten

100 %

013

Sähköisen terveydenhuollon palvelut ja sovellukset (mukaan lukien sähköinen hoito, esineiden internet fyysistä aktiivisuutta ja tietotekniikka-avusteista asumista varten)

100 %

095

Terveydenhuollon digitalisointi

100 %

063

Liikenteen digitalisointi: maantiet

100 %

063 a

Liikenteen digitalisointi, kun tarkoituksena on osittain kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: maantiet

100 %

070

Liikenteen digitalisointi: rautatie

100 %

071

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

100 %

076

Kaupunkiliikenteen digitalisointi

100 %

076 a

Liikenteen digitalisointi, kun tarkoituksena on osittain kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: kaupunkiliikenne

100 %

084

Liikenteen digitalisointi: muut liikennemuodot

100 %

084 a

Liikenteen digitalisointi, kun tarkoituksena on osittain kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: muut liikennemuodot

100 %

033

Älykkäät energiajärjestelmät (myös älykkäät verkot ja tieto- ja viestintätekniset järjestelmät) ja niihin liittyvä varastointi

40 %

011 c

Oikeusjärjestelmien digitalisointi

100 %

 

Tukitoimiala 5: Yritysten digitalisointi

DESI-ulottuvuus 4: Digitaaliteknologian integrointi

 

010

Pk-yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa)

100 %

010 a

Suurten yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa)

100 %

010 b

Pk-yritysten tai suurten yritysten digitointi (mukaan lukien verkkokauppa ja -liiketoiminta, verkottuneet liiketoimintaprosessit, digitaaliset innovointikeskukset, elävät laboratoriot, verkkoyrittäjät ja tieto- ja viestintätekniikan startup-yritykset, yritystenvälinen kauppa) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti (7)

100 %

014

Pk-yritysten liiketoimintainfrastruktuuri (myös teollisuusalueet) (8)

40 %

015

Pk-yritysten kehittäminen ja kansainvälistyminen, mukaan lukien tuotannolliset investoinnit (8)

40 %

017

Pitkälle kehitetyt tukipalvelut pk-yrityksille ja niiden ryhmittymille (myös johtamis-, markkinointi- ja suunnittelupalvelut) (8)

40 %

018

Yrityshautomot, tuki spin-off- ja spin-out-yrityksille ja startup-yrityksille (8)

40 %

019

Tuki innovaatioklustereille, myös yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja viranomaisten välisille innovaatioklustereille, ja yritysverkostot, jotka hyödyttävät pääasiassa pk-yrityksiä (8)  (9)

40 %

020

Innovointiprosessit pk-yrityksissä (prosessien, organisaation, markkinoinnin, yhteiskehittämisen, käyttäjien ja kysynnän ohjaama innovointi) (8)

40 %

021

Teknologian siirto ja yhteistyö yritysten, tutkimuskeskusten ja korkea-asteen koulutuksen välillä (8)

40 %

021 a

Digitaalisen sisällön tuotannon ja jakelun tukeminen

100 %

 

Tukitoimiala 6: Investoinnit digitaalisiin valmiuksiin ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoon

DESI-ulottuvuus 4: Digitaaliteknologian integrointi + tilapäinen tiedonkeruu

 

055

Muuntyyppiset tieto- ja viestintätekniset infrastruktuurit (myös mittavat tietotekniset resurssit/laitteet, tietokeskukset, tunnistimet ja muut langattomat laitteet)

100 %

055 a

Muuntyyppiset tieto- ja viestintätekniset infrastruktuurit (myös mittavat tietotekniset resurssit/laitteet, tietokeskukset, tunnistimet ja muut langattomat laitteet) hiilipäästöjen vähentämistä ja energiatehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti (7)

100 %

021 b

Pitkälle erikoistuneiden tukipalvelujen ja -välineiden kehittäminen julkishallinnoille ja yrityksille (kansalliset suurteholaskennan osaamiskeskukset, kyberkeskukset, tekoälyn testaus- ja kokeilujärjestelyt, lohkoketjut, esineiden internet jne.)

100 %

021 c

Investoinnit kehittyneisiin teknologioihin, kuten suurteholaskenta- ja kvanttilaskentavalmiuksiin / kvanttiviestintävalmiuksiin (mukaan lukien kvanttisalaus); mikroelektroniikan suunnitteluun, tuotantoon ja järjestelmäintegraatioon; seuraavan sukupolven eurooppalaiseen data-, pilvi- ja reunalaskentakapasiteettiin (infrastruktuurit, alustat ja palvelut); virtuaaliseen ja laajennettuun todellisuuteen, syväteknologiaan ja muihin kehittyneisiin digitaaliteknologioihin. Investoinnit digitaalisen toimitusketjun turvaamiseen.

100 %

011 d

Kyberturvallisuusteknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto, toimenpiteet ja tukivälineet julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjiä varten.

100 %

 

Tukitoimiala 7: Digitaalialan viherryttäminen

 

027 a

Investoinnit teknologioihin, taitoihin, infrastruktuureihin ja ratkaisuihin, joilla parannetaan datakeskusten ja tiedonsiirtoverkkojen energiatehokkuutta ja varmistetaan niiden ilmastoneutraalius.

100 %


(1)  Tässä taulukossa oleva tukitoimien kuvaus ei rajoita kilpailusääntöjen noudattamista, erityisesti sen varmistamiseksi, että tukitoimet eivät syrjäytä yksityisiä investointeja.

(2)  Mukaan lukien merenalaiset kaapelit jäsenvaltioissa ja niiden välillä sekä unionin ja kolmansien maiden välillä.

(3)  Mukaan lukien 5G- ja 6G-verkot.

(4)  Mukaan lukien: toimenpiteet, joilla tuetaan koulutuslaitosten digitalisointia (mukaan lukien investoinnit tietotekniseen ja viestintäinfrastruktuuriin), myös ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen osalta.

(5)  Tämä viittaa digitaalisiin taitoihin kaikilla tasoilla ja sisältää seuraavat: pitkälle erikoistuneet koulutusohjelmat digitaalialan asiantuntijoiden kouluttamiseksi (ts. teknologiaan keskittyvät ohjelmat); opettajien koulutus, digitaalisen sisällön kehittäminen koulutustarkoituksiin ja asiaankuuluvat organisatoriset valmiudet. Tähän sisältyy myös toimenpiteitä ja ohjelmia, joilla pyritään parantamaan digitaalisia perustaitoja.

(6)  Mukaan lukien kehittyneiden teknologioiden (kuten suurteholaskenta, kyberturvallisuus tai tekoäly) käyttö julkisissa palveluissa ja päätöksenteossa sekä digitaalisten julkisten palvelujen ja infrastruktuurien yhteentoimivuus (alueellinen, kansallinen ja rajat ylittävä).

(7)  Jos toimenpiteen tavoitteena on, että toiminnalla on käsiteltävä tai kerättävä tietoja, jotta mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset, jotka johtavat osoitettuihin huomattaviin kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjen vähennyksiin. Jos toimenpiteen tavoite edellyttää, että datakeskukset noudattavat datakeskuksen energiatehokkuutta koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä.

(8)  Kyseistä 40 prosentin laskukerrointa olisi sovellettava vain, jos tukitoimi keskittyy yritysten digitalisointiin suoraan liittyviin tekijöihin, muun muassa digitaalisiin tuotteisiin, tieto- ja viestintätekniseen omaisuuteen jne.

(9)  Mukaan lukien yhteisötalouden toimijat.


Top